Näpit irti sähkömarkkinoista!

Maamme hal­van aurinko- ja tuulivoiman poten­ti­aali on kansal­lisaarre. Sitä kan­nat­taa käyt­tää itsekkääm­min kuin käytämme malmi­varo­jamme, jot­ka olemme julis­ta­neet  koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Ulko­maisia kaivosy­htiöitä onkin ryn­nän­nyt apajille.

Jos saudi­ara­bi­alainen löytää Suomes­ta malmiesi­in­tymän, se on hänen omaisu­ut­taan­löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Jos suo­ma­laisen löytää Sau­di-Ara­bi­as­ta öljye­si­in­tymän, se taas ei olekaan hänen.

Ei ole mikään kiire tyh­jen­tää Suomea malmi­varoista. Kun mal­mi on louhit­tu, sitä enää ole, mut­ta tuuli ei käyt­tämäl­lä lopu. Tuulivoima ei ole lap­sil­tamme varastamista.

Hal­val­la sähköl­lämme on otta­jia. Jokin aika sit­ten Sak­sas­sa suun­nitelti­in Suomen sähkön jalostamista vedyk­si ja johtamista putkea pitkin Sak­saan pyörit­tämään Sak­san teol­lisu­ut­ta. Nyt ovat ulko­maiset datakeskuk­set iske­neet silmän­sä Suomen hal­paan sähköön.

Googlen investoi 13 mil­jar­dia euroa Suomen datakeskuk­si­in. Sum­ma on val­ta­va. Sil­lä saisi esimerkik­si asun­not 80 000 suo­ma­laiselle. Googlen datakeskuk­sis­sa suo­ma­laista ovat kuitenkin vain seinät. Pääosa rahas­ta menee tietokone­sirui­hin, jot­ka on help­po siirtää muualle.

Datakeskusten on nuris­tu nos­ta­van sähkön hin­taa Suomes­sa. Sähkö ei voi mitenkään pysyä Suomes­sa näin hal­pana. Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen on lop­punut kan­nat­ta­mat­tomana ja alan toim­i­joi­ta on men­nyt konkurssiin.

Ei sähköstä silti datakeskusten myötä kallista tule, sil­lä kun hin­ta nousee, raken­netaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa.

Ongel­mana ovat kylmät, pimeät ja tyynet tun­nit. Vain niitä varten tuotet­tu sähkö tulee hyvin kalliiksi.

Onko sähkö­markki­nat raken­net­tu väärin? Hin­ta määräy­tyy kunkin het­ken kalleim­man voimalan mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ei mak­se­ta. Sik­si voimaloi­ta pois­tuu jatku­vasti käytöstä. Pitäisikö mak­saa myös kap­a­siteetista kuten Venäjäl­lä tai pitäisikö val­tion tukea ydin­voiman rak­en­tamista, kuten Pet­teri Orpo on esittänyt?

Täl­lainen tuki ilmeis­es­ti mak­set­taisi­in kaik­il­ta perit­täväl­lä sähköverol­la. Huip­puhin­nat aleni­si­vat, mut­ta sähkön keski­hin­ta nousi, ja sen mukana nousi­si­vat koko vuo­den sähkölaskut.

Joillekin sähköläm­mit­täjille tämä voisi kuitenkin kan­nat­taa, kos­ka hei­dän kulu­tuk­sen­sa pain­ot­tuu kalli­in sähkön aikaan. He voivat kuitenkin ostaa vakio­hin­taista sähköä, joka tosin on keskimäärin pörssisähköä kalli­im­paa – kallimpaa juuri sik­si, että sitä suo­si­vat ne, joiden kulu­tus pain­ot­tuu kalli­isi­in tunteihin.

Kap­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen vain kalli­ita tun­te­ja varten on niin kallista, että jous­tot tule­vat halvem­mik­si. Paljon sähköä kulut­tavia tehtai­ta voidaan sulkea pahim­mak­si ajak­si, sähköläm­mit­täjien kan­nat­taa investoi­da läm­mön varas­toin­ti­in ja  sähköau­tot lada­ta hal­van sähkön aikana. Kaikkea tätä helpot­ta­maan markki­nat kyl­lä kehit­tävät automatiikkaa.

Tuotan­top­uolel­la nyt raken­netaan suuria akku­ja eli sähkö­varas­to­ja. Niitä on valmi­ina tai rak­en­teil­la yli 2 000 MW:n ver­ran. Tois­taisek­si niistä on apua vain muu­ta­mak­si tun­niksi, mut­ta määrä lisään­tyy nopeasti.  Markki­nae­htoinen ratkaisu on val­tion puut­tumista halvem­pi ja toteu­tuu ydin­voimalaa nopeammin.

Jot­ka halu­a­vat uut­ta tasahin­taista ydin­voimaa, voivat voi sitoutua osta­maan sitä ppa-sopimuk­sel­la. Googlekin osti puo­let Lovi­isan ydin­voimalan tuotan­nos­ta, mut­ta e saikin ne hal­val­la, kos­ka sähkö tulee van­has­ta ydin­voimalas­ta. Uusi on paljon kalliimpi.

Markki­nat eivät kuitenkaan toi­mi, jos val­tio estää hin­to­jen vai­htelun. Kan­nat­taa luot­taa markki­noi­hin. Näpit irti!

Tois­taisek­si tuuli- ja aurinkovoimaa voi rak­en­taa kysyn­nän kas­vaes­sa lisää. Kuitenkin, jos sähkön hal­van suo­ma­laisen sähkön kysyn­tä nousee huo­mat­tavasti, on puo­lus­tet­ta­va suo­ma­lais­ten oikeut­ta siihen. Tämä voi olla edessä piankin. Lain­säädän­töä kan­nat­taa valmis­tela jo nyt.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu hie­man lyhyem­mässä muo­dos­sa Talouselämä-lehden vieraskolumnina