MM15 Osaamisesta maksetaan yhä enemmän

Bill Gates sanoi joskus, että hänen fir­mas­saan hyvä koodari tuot­taa 10 000 ker­taa enem­män kuin huono koodari, eikä hän tarkoit­tanut koodausnopeut­ta. Jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­nae­htois­es­ti, hänen kan­nat­taisi mak­saa hyvälle koodar­ille 10 000 ker­taa enem­män eli siis kym­meniä miljoo­nia dol­lare­i­ta vuodessa.

Ihmis­ten välil­lä on aina ollut ero­ja tuot­tavu­udessa ja luovu­udessa, mut­ta ennen niiden taloudelli­nen vipu­var­si ei ollut niin suuri kuin nyt eikä ennen ollut hyvien tapo­jen mukaista rahas­taa osaamis­es­ta täysimääräisesti. 

Vipu­var­si on kas­vanut eri­tyis­es­ti tuot­teis­sa, joi­ta jae­taan dig­i­taalis­es­ti. Ennenkin hyvä laula­ja tien­asi parem­min kuin huono, kos­ka hän pääsi esi­in­tymään isom­mille enem­män mak­sav­ille yleisöille, mut­ta maakun­nal­liset kyvytkin pää­sivät apa­jille, kos­ka supertähti ei voin­ut esi­in­tyä kaikil­la lavoil­la. Kun musi­ikkia opit­ti­in levit­tämään äänilevy­inä, Beat­lesin kaltainen yhtye pääsi soit­ta­maan koko maail­malle ja tulot oli­vat sen mukaiset.  Jos Bill Gates olisi tehnyt tietoko­neo­hjel­maa paikallisen rav­in­tolan pöytä­va­rauk­sia varten, huip­pukoodari olisi tehnyt parem­man kuin keski­ta­soinen, mut­ta ei siitä mitään jät­tisum­mia olisi kan­nat­tanut mak­saa. Mut­ta kun hän teki Win­dow-ohjelmis­toa koko maail­man käyt­töön, huip­pukyvyn vipu­var­si oli paljon suurempi.

Toimin  kuusi vuot­ta Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana. Tuona aikana ylim­män johdon palkko­ja oli nos­tet­ta­va, jot­ta kil­pail­i­jat eivät olisi varas­ta­neet parhai­ta kykyjämme. Yhtiön palkat ovat nyt selvästi suurem­pia kuin Helsin­gin kaupunkior­gan­isaa­tios­sa. Silti ne ovat yhä ener­giay­htiöi­den keskiar­von ala­puolel­la. Hyvä johta­ja tuot­taa yhtiölle taloudel­lista hyö­tyä niin paljon, että voi hin­noitel­la itsenä todel­la suo­lais­es­ti. Mitä isom­pi yhtiö, sitä isom­pi vipu­var­si toim­i­tusjo­hta­jal­la on. Suures­sa yhtiössä huip­pukyky voi tuo­da taloon sato­ja miljoo­nia tai enem­mänkin, mut­ta pienessä rav­in­to­las­sa tuskin yli kym­men­tä tuhat­ta euroa vuodessa, vaik­ka olisi kuin­ka hyvä.

Mitä Yhdys­val­lat edel­lä, sitä muut perässä. Vuon­na 1965 Yhdys­val­lois­sa 500 suurim­mat yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­jan palk­ka oli 21-ker­tainen henkilökun­nan medi­aa­ni­palkkaan näh­den, vuon­na 2024 jo 281-kertainen.

Tiedo­tusvä­li­neet julkai­se­vat Suomes­sa joka syksy veroti­eto­jen perus­teel­la lis­tan suu­rit­u­loisim­mista . Tämä menee pahasti ohi maalin, kos­ka lis­tan kär­jessä on lähin­nä het­kel­lis­es­ti yri­tyskaupoil­la rikas­tunei­ta. Paljon mie­lenki­in­toisem­paa olisi tutkia sitä, miten isom­man joukon, yhtiöi­den toim­i­tusjo­hta­jien nyt esimerkik­si, ansiot ovat kehit­tyneet. yhteen laskettuina.

Suurimpi­en tulo­jen kasvu­un vaikut­taa pait­si edel­lä mainit­tu vipu­var­ren kasvu myös se, että on tul­lut tavak­si rahas­taa oma eri­no­maisu­us työ­nan­ta­jal­ta. Tapa tuli Euroop­paan amerikkalais­ten osakeomis­ta­jien vaa­timuk­ses­ta. Karku­un päässyt­tä pul­lon henkeä ei taide­ta saa­da takaisin pulloon.

Sinän­sä huip­pukyky­jen hin­noit­telu edis­tää talout­ta. Onhan parem­pi, että poikkeuk­selli­nen nero sijoit­tuu sinne, mis­sä hänestä on eniten hyö­tyä, siis suuren ja kas­va­van eikä pienen ja vaki­in­tuneen yhtiön johdossa.

Vaik­ka hyvästä toim­i­tusjo­hta­jas­ta joutuu mak­samaan enem­män, ei sen vält­tämät­tä pitäisi men­nä toim­i­tusjo­hta­jalle sel­l­aise­naan. Vielä 1950-luvul­la yli mar­gin­aaliv­ero oli Yhdys­val­lois­sa yli 90 % ja Englan­nis­sa jopa 98 %. The Bea­t­les jou­tui ankaran vero­tuk­sen kohteek­si pahek­suen sitä levyssään Tax­man. (”There’s one for you, nine­teen for me ‘Cause I’m the tax­man ”) Sel­l­aiset verot eivät ole enää mah­dol­lisia kuin globaaleina, kos­ka aina voi muut­taa naapurimaahan.

= = = =

Nyt var­maankin joku sanoo, etteiväthän tulo­erot ole Suomes­sa nousseet. Eivät olekaan. Se ker­too meille hyvin ikävästä asi­as­ta. Siitä jos­sain seu­raavas­sa luvussa.

17 vastausta artikkeliin “MM15 Osaamisesta maksetaan yhä enemmän”

  1. On hirvit­tävän houkut­tel­e­vaa ajatel­la, että suu­rit­u­loisil­ta voisi verot­taa vielä enem­män, tai että he eivät ole ansain­neet isoa palkkaansa, kos­ka ovat ihmisiä siinä mis­sä kaik­ki muutkin. Suomen sys­tee­mis­sä kuitenkin vas­ta korkein tulorek­isteri on se, joka elät­tää kaik­ki muut (jot­ka eivät itseään elätä). Jo yli sadan tuhan­nen palkois­sa vero­ker­tymä alkaa olla moninker­tainen hyvä­tu­loiseen keskilu­okkalaiseen ver­rat­tuna, ja näil­lä veroil­la tämä sys­tee­mi pyörii tämänmuotoisena.

    Vastaa

    1. Joo. Ehdot­tomasti kaik­ki alle 100 000 euron työ kan­nat­taa jät­tää Suomes­sa tekemät­tä. Itse en ainakaan lähtisi töi­hin tuol­la palkalla

      Vastaa

    3. Ei korkein tulorek­isteri elätä kaikkia mui­ta. He mak­sa­vat toki vero­ja enem­män kuin muut, mut­ta ilman alem­pi­en tulorek­isterei­den ihmisiä tulisi heillekin aika nopeasti kylmä. Yhteiskun­nas­sa tarvi­taan kaikkia roskakuskeista yritysjohtajiin.

      Vastaa

  2. Tot­ta on, että Yhdys­val­lois­sa korkein ansio­tu­lo­jen mar­gin­aalipros­ent­ti 1950-luvul­la oli 91% — ja vielä repub­likaani­hallinnon aikana. Kuitenkin, tuon merk­i­tys oli aika vähäi­nen. Korkein pros­ent­ti kos­ki koti­talouk­sia, joiden ansio­tu­lot oli­vat yli 400 000 dol­lar­ia, eli noin 4 miljoon­aa nykyeu­roa. Siten se kos­ki vain noin 10 000 koti­talout­ta. Edelleen, todel­li­nen kokon­ais­tu­lo­jen pros­ent­ti oli ylim­mässä 1%:ssa tulon­saa­jia 42–45%. Toki enem­män kuin nykyään samas­sa ryhmässä.

    Pääkeinot, joil­la todel­li­nen vero­pros­ent­ti jäi pienemmäksi:
    * Ansio­tu­lo­ja muutet­ti­in pääo­mat­u­loik­si. Kun tulot ovat yli 4 miljoon­aa vuodessa, tämän vaa­timi­in struk­tur­oin­tei­hin on varaa
    * Vero­jär­jestelmä sal­li ylisu­uret pois­tot kiinteistöistä
    * Öljy- ja kaa­su­tu­loista sai tehdä merkit­tävän verovähennyksen
    * Eri­laiset maha­palkat. Jenkkien pri­vaat­ti­len­tokonei­den laivas­tot syn­tyivät tuol­loin, samoin coun­try club-käytännöt

    Vastaa

  3. Yhdys­val­lat kerää veroa per capi­ta enem­män kuin Suomi

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Kom­ment­tille kysymys että tarkoi­tatko tässä kohtaa liit­to­val­tion vero­ja vai myös osaval­tioiden vero­ja? Vero­tuk­ses­sa ei pidä kat­soa kuin­ka paljon on vero pros­ent­ti vaan kuin­ka paljon se tuot­taa rahana val­ti­olle tuloja.

      Vastaa

  4. Pitää siis palkata lisää korkea­palkkaisia johta­jia, jos he ker­ran lisäävät tuot­tavu­ut­ta ja tulosta niin hyvin ja paljon. Vai mitä tästä kir­joituk­ses­ta piti nyt päätellä?

    Kum­masti myös viit­taa­masi Bill Gates on kai tun­net­tu jois­tain muista avuista kuin olleen­sa etevä johta­ja. Meiltähän puut­tuu mon­esti täl­laiset tekniset osaa­jat, ammat­ti­jo­hta­jia kyl­lä riit­tää, sel­l­aisia excel-dippainssejä.

    Vastaa

  5. Niin, “tulo­erot” eivät ole nousseet kos­ka sitä kuvaa­va Gini-ker­roin on raken­net­tu sel­l­aisek­si ettei 10000€/kk palkkaan tehty 1000€/kk koro­tus näy tulo­ero­jen kasvu­na jos samal­la korote­taan 2000€/kk palkkaa 200€/kk.

    Kuitenkin sil­loin todel­line tulo­ero kas­vaa useil­la satasilla/kk vero­tuskin huomioiden.

    Ja kas kum­maa että sit­trn ihme­tel­lään että mis­tä omaisu­usero­jen kasvu johtuu, vaik­ka gini-ker­roin näyt­tää etteivät tulo­erot kas­va. No siitä se johtuu että todel­liset tulo­erot, ne joil­la omaisuuk­sia voidaan kar­tut­taa, kasvavat.

    Vastaa

      1. Kyl­lä ne palkat ovat kuitenkin nousseet jatku­vasti ja kutakuinkin ssmoil­la pros­en­teil­la kaikissa tulolu­okissa. Tilas­toi­hin liit­tyy paljon sel­l­aista mitä ne eivät ker­ro mikäli ei tutus­tu niihin syväl­lis­es­ti eri näkökul­mista. Aika har­vat ymmärtävät mitä esimerkik­si gini-ker­roin tarkoit­taa todel­lisi­na tuloina ja tulo­jen kehityksenä.

    2. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na ettei palkkaerot ole sama kuin tulo­erot. Gini ker­roin kuvaa vain tulo­ero­jen suu­ru­ut­ta. Joten sitä ei voi­da käyt­tää palkkaero­jen vertailuun.

      Vastaa

      1. Kyl­lä palkkaerois­takin voidaan laskea Gini-ker­roin. Yleen­sä kuitenkin las­ke­taan Gini-ker­roin tuotan­non­tek­i­jä­tu­loista, jol­loin siinä on palkko­jen lisäk­si mukana pääomatulot.

      2. Halusin kuva­ta lähin­nä sitä mitä Gini-ker­roin ei ker­ro todel­li­sista tulo­eroista ja se pätee sekä palk­ka että kaikki­in tuloi­hin. Palkko­jen pros­ent­tipe­rusteinen korot­ta­mi­nen lisää Euromääräisiä tulo­ero­ja, vaikkei koro­takaan Gini-ker­roin­ta. Sama koskee.myös mui­ta tuloja.

        Mitä tahansa tulo­eroa voidaan kuva­ta oma­la Gini-ker­toimel­la ja tiedän kyl­lä että tulo­erot muo­dos­tu­vat muis­takin kuin palkkatuloista.

  6. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kyl­lä tuol­loin 1960-ja 1970-luvuil­la Bri­tan­ni­as­ta oli vero pako­laisu­ut­ta muun muas­sa Sveit­si­in ja Mona­coon. Roger Moore ja Sean Con­nery oli­vat hyviä esimerkke­jä. Hehän muut­ti­vat pois Bri­tan­ni­as­ta vero­tuk­sen takia. Täl­lä het­kel­lä moni rikas brit­ti on muut­tanut Ara­biemi­irikun­ti­in. Samaa ilmiötä on aina ollut mut­ta kohde maat ovat vaihtuneet.

    Vastaa

  7. Soin­in­vaara mainit­si että vuosit­taisia vero tieto­ja ei kan­na­ta kat­soa niiden osalta jot­ka ovat rikas­tuneet yri­tyskaupoil­la. Olen samaa mieltä. Van­hat per­hey­htiöt ovat parem­min hoidet­tu kuin pörssi lis­tatut fir­mat. Esimerkik­si Faz­er ja Paulig eivät ole edelleenkään pörssi lis­tat­tu­ja ja niil­lä on kuitenkin merkit­tävä taloudelli­nen ase­ma Suomes­sa. Stock­mann on eri tilanteessa mut­ta niin on läh­es kaik­ki per­in­teiset tavaratalot

    Vastaa

  8. Kir­joi­tus osaamisen kas­vavas­ta vipu­var­res­ta nojaa ajatuk­seen, joka oli aikanaan tot­ta, mut­ta jota sekä yri­tys­maail­ma että aka­teem­i­nen tutkimus ovat viime vuosikym­meninä kor­jan­neet merkit­tävästi. Aja­tus yksit­täisen huip­puyk­silön ylivoimais­es­ta vaiku­tuk­ses­ta on yksinker­tais­es­ti vanhentunut.

    1990‑luvun lop­ul­ta alka­en kaikkein men­estyneim­mät teknolo­giayri­tyk­set Google etunenässä, mut­ta myös microsoft, havah­tu­i­v­at siihen, että organ­isaa­tion suori­tuskyky ei riipu yksit­täi­sistä tähdis­tä vaan tiimien dynami­ikas­ta. Google käyt­ti vuosia ja val­tavia määriä dataa tutki­ak­seen, mik­si jotkut tiim­it men­estyvät ja toiset eivät. Data on ollut selkeää: parhaat tiim­it eivät koos­t­uneet parhaista yksilöistä, vaan keskinker­taisil­takin vaikut­tavista osaa­jista, jot­ka toimi­vat yhdessä poikkeuk­sel­lisen hyvin.

    Googlen Project Aris­to­tle ‑tutkimus osoit­ti, että psykologi­nen tur­val­lisu­us, tas­a­puo­li­nen vuorovaiku­tus ja toimi­va yhteistyö ennus­ta­vat tiimin tulok­sel­lisu­ut­ta paljon parem­min kuin yksilöi­den älykkyys, koulu­tus tai tekni­nen huip­pu­osaami­nen. Tämä havain­to on sit­tem­min vahvis­tet­tu luke­mat­tomis­sa tutkimuk­sis­sa niin yri­tys­maail­mas­sa kuin aka­teemises­sa organisaatiotutkimuksessa.

    Samal­la teknologi­nen kehi­tys on muut­tanut yksilön osaamisen luon­net­ta. Esimerkik­si matemaat­ti­nen huip­pu­lah­jakku­us ei enää tuo­ta samaa kil­pailue­t­ua kuin ennen, kos­ka moder­nit työka­lut, algo­rit­mit ja tiim­i­työsken­te­ly tekevät yksilön äärim­mäis­es­tä eri­no­maisu­ud­es­ta vähem­män ratkaisevaa. 

    Tämä kehi­tys on johtanut siihen, että yri­tyk­set, jot­ka edelleen rak­en­ta­vat strate­giansa yksit­täis­ten supertäh­tien varaan, jäävät jär­jestelmäl­lis­es­ti jäl­keen niistä, jot­ka panos­ta­vat tiimien toimivu­u­teen, kult­tuuri­in ja yhteistyöhön. Sama muu­tos näkyy myös aka­teemises­sa maail­mas­sa: tutkimuk­sen vaikut­tavu­us syn­tyy yhä use­am­min moni­ti­etei­sis­sä, laa­jois­sa yhteistyöverkos­tois­sa, ei yksit­täis­ten nero­jen työhuoneissa.

    Kun tarkastelemme johta­jien palkkake­hi­tys­tä, onkin syytä kysyä, hei­jas­taako nykyi­nen palk­it­semisjär­jestelmä todel­lista arvoa vai van­hen­tunut­ta käsi­tys­tä yksilö­suori­tusten merk­i­tyk­ses­tä. Jos tulos syn­tyy tiimeis­sä, mik­si palk­it­semisen logi­ik­ka perus­tuu edelleen ole­tuk­seen yksit­täisen huip­puyk­silön korvaamattomuudesta?

    On tärkeää tun­nistaa, että organ­isaa­tioiden men­estys ei enää riipu siitä, kuka on ”paras”, vaan siitä, miten hyvin ihmiset toimi­vat yhdessä. Ja tässä ei vält­tämät­tä ne älykkäät edes pär­jää. Olen huo­man­nut itses­tänikin sen, että enem­män on opeteltavaa tur­val­lisen tilan ja avoimen ilmapi­irin luomisen opet­telemises­sa, kuin itse sub­stanssis­sa. Ja sama vaikut­taa ole­van monel­la muul­lakin “huip­puä­lykkääl­lä”.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Seppo Korppoo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.