MM14:Suorittavan työn väheneminen

31 vastausta artikkeliin “MM14:Suorittavan työn väheneminen”

1. Palve­lut eivät Suomes­sa men­esty kos­ka meiltä puut­tuu palvelukult­tuuri. Koti­talouk­sis­sa tehdään val­tavasti sel­l­aista työtä joka muual­la Euroopas­sa on työl­listävää elinkeinon­har­joit­tamista. Ikku­nan­pe­sua ym.

   Vastaa

   1. Tilaisin heti jonkun pesemään ikku­nani, jos se onnis­tu­isi hin­taan, joka minus­ta tun­tuu järkevältä. Jos hyvä­palkkaise­na senio­r­i­asiantun­ti­jana isos­sa yri­tyk­sessä joudun mak­samaan ikku­nan­pe­si­jälle suun­nilleen saman tun­ti­hin­nan tai enem­män kuin mitä itse saan työstäni (verot huomioiden), voin ihan hyvin ottaa palkat­toman lomapäivän työstä ja pestä ikku­nani itse. Hin­ta on sama ja saan­pa hie­man vai­htelua tietokoneen ääressä kököttämiseen.

      Vastaa

      1. Olemme saa­neet sel­l­aisen yhteiskun­nan jota olemme pitkään rak­en­ta­neet: Läh­es kaik­ki irtoa­va raha kiertää yhteisen kas­san kaut­ta ja rahan käytöstä päät­tävät poli­itikot vai­htelevin intres­sein. Kuus­ta asti kat­soen kyl­lä näyt­tää, että kaikil­la on melkein sama palk­ka. Elin­ta­so on yht­eneväistä, vain pienin sävyeroin (lam­i­naat­ti vs. puu­par­ket­ti, olut vs. erikoiso­lut, Antalya vs. Amalfi).

      2. Olemme saa­neet sel­l­aisen yhteiskun­nan jota olemme pitkään rak­en­ta­neet: Läh­es kaik­ki irtoa­va raha kiertää yhteisen kas­san kaut­ta ja rahan käytöstä päät­tävät poli­itikot vai­htelevin intressein. 

         Sarkas­tis­es­ti ehdotan tässä että yksi­ty­is­tetään eläke­jär­jestelmä. Var­mat ja muut nykyiset puoli­julkiset eläkey­htiöt yksi­ty­is­tetäisi­in kokon­aan. Eläke­mak­sut muo­dosta­vat n. neljän­nek­sen kokon­aisveroas­t­eestamme ja julk­i­sista menois­tamme. Toki säästämi­nen eläkkeisi­in pitäisi olla jos­sain määrin pakol­lista jonkin mekanis­min kaut­ta (työ­markki­naos­a­puo­let voisi­vat vaik­ka sopia?), ettei yksilö voi humpa­ta kaikkia raho­jaan työikäisenä ja sit­ten heit­täy­tyä yhteiskun­nan mak­saman sosi­aal­i­tur­van varaan eläkeiässä (kuten yrit­täjille on ollut mah­dol­lista ennen kun yrit­täjät sai­vat itse määritel­lä omat eläkemaksunsa).

         Mut­ta kuitenkin, yhdel­lä nui­jankopau­tuk­sel­la saataisi­in veroast­et­ta las­ket­tua neljän­nek­sel­lä, julk­isia meno­ja vähen­net­tyä 40 mil­jar­dia. Oltaisi­in tämän jäl­keen selkeästi vaikka­pa EU maid­en keskiar­von ala­puolel­la kokonaisveroasteessa.

         Toki palka­nsaa­jan rahavir­to­jen näkökul­mas­ta mikään ei sinän­sä muut­tuisi. Eläke­mak­sut pitäisi edelleen mak­saa, mut­ta nyt yksi­ty­isi­in eläkey­htiöi­hin. Mak­sut var­maan nousi­si­vat ja/tai eläke­mak­su­ista saata­va tuot­to alenisi jonkin ver­ran kun saataisi­in kaiken­maail­man help­po­heikke­jä eläke­pot­te­ja hallinnoimaan, eli maail­mal­ta tutut yksi­ty­is­ten eläk­er­a­has­to­jen kaiken­maail­man pyra­midi­hässäkät, “joku kähvel­si rahat ja katosi” jutut rantau­tu­isi­vat myös meillekin ja jonkun niidenkin hin­ta pitäisi maksaa. 

         Mut­ta tärkein­tähän on on vähem­män vero­ja ja että julk­ista sek­to­ria saataisi­in pienem­mäk­si! Mak­soi mitä mak­soi. Uno­hde­taan juurisyy, eli väestön van­hen­e­m­i­nen, räjähtänyt eläke­pom­mi ja rom­ah­tanut huolto­suhde. Siir­rel­lään kan­si­tuole­ja Titanicin kan­nel­la eikä muute­ta kurssia.

      3. Voidaan tehdä myös esimerkik­si niin, että luovu­taan lap­sil­i­sistä niid­edn osalta, jot­ka mak­sa­vat veroa ja kor­vataan tämä euromääräis­es­ti yhtä suurel­la veronalen­nuk­sel­la. Tulot­tomat saisi­vat edelleen lap­sil­isiä. Mikään ei muut­tuisi pait­si veroaste.

   2. Tai meiltä puut­tuu rikkaat joil­la on varaa mak­saa. Kaik­ki verote­taan niin keskilu­okkaisik­si, että on halvem­paa uhra­ta aikaa ja tehdä itse rem­pat ja ruu­at. Joten kun palvelulle ei ole asi­akkai­ta ei ole myyjiäkään

      Vastaa

2. ODE otti esille tärkeän asian, eli Suomen mata­la­palk­ka-työ­paikko­jen vähenemisen.

   Tämä on hyvin tyyp­illi­nen “mata­lan tuot­tavu­u­den työn” ongel­ma: Jos työ­nan­ta­jalle työn kokon­aiskus­tan­nus (palk­ka + sivuku­lut) ylit­tää sen, mitä työn­tek­i­jän työ tuot­taa (etenkin alus­sa), työ­paikkaa ei syn­ny – vaik­ka työn­tek­i­jä itse olisi valmis tekemään työtä. 

   Kysyin ChatGPT:ltä, että miten muis­sa Euroopan mais­sa tätä ongel­maa on ratkottu:

   Euroopas­sa tätä on ratkot­tu käytän­nössä neljäl­lä työkalu­pakil­la, usein niitä yhdistämällä.

   1) Työ­nan­ta­jan sivuku­lu­jen keven­nys juuri matalis­sa palkoissa

   Idea: tehdään juuri mata­la­palkkaises­ta työl­listämis­es­tä halvem­paa työ­nan­ta­jalle, ilman että net­to­tu­lo putoaa.

   Bel­gia: jär­jestelmäl­lisiä työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alen­nuk­sia (“struc­tur­al reduc­tion”) ja lisäk­si poli­ti­ikkaa, joka nos­taa mata­la­palkkaisten käteen jäävää osu­ut­ta (“work bonus” ‑tyyp­piset ratkaisut). 

   Alanko­maat: pitkään ollut työ­nan­ta­jalle eri­laisia palkkakus­tan­nuk­sia laske­via etu­ja ja tukia (mm. “labour cost advan­tage / LKV” ‑tyyp­piset instru­men­tit, sekä mui­ta kohden­net­tu­ja keven­nyk­siä). Huomio: yksi nimeno­maan “low-wage hir­ing sub­sidy” ‑tyyp­pinen tuki on myös voitu lopet­taa (Alanko­mais­sa se lakkautet­ti­in 1.1.2025), eli näitä muute­taan ajan mittaan. 

   Plus­sat: lisää kysyn­tää mata­lan kyn­nyk­sen työpaikoille.
   Miinuk­set: voi luki­ta osaa ihmi­sistä pysyvästi mata­la­palkkaseg­ment­ti­in, ellei rin­nal­la ole eten­e­mis­polku­ja (osaamisen kasvu, palkkat­uen por­ras, tms.).

   2) “In-work ben­e­fits”: tuki kul­kee työn­tek­i­jälle (ei työnantajalle)

   Idea: työ­nan­ta­ja mak­saa markki­nae­htoisen palkan, mut­ta val­tio täy­den­tää pien­i­t­u­loisen ansioi­ta → työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taa ja köy­hyys vähe­nee ilman, että työ­nan­ta­jan kus­tan­nus nousee.

   Ran­s­ka: prime d’activité on nimeno­maan pien­i­t­u­lois­t­en työn­tek­i­jöi­den (myös osa-aikaisten) tulonlisä. 

   Iso-Bri­tan­nia: Uni­ver­sal Cred­it ‑jär­jestelmässä tuki piene­nee tulo­jen kas­vaes­sa (taper), eli tukea voi saa­da myös työtä tehdessä. Viral­lisen kuvauk­sen mukaan jokaista ansait­tua pun­taa kohden UC piene­nee 55 pen­niä (tietyin poikkeuksin, kuten work allowance). 

   Ruot­si: ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta on keven­net­ty “earned income tax cred­it” ‑tyyp­pisil­lä ratkaisuil­la (jobb­skat­teav­drag), eli työn­teosta jää enem­män käteen suh­teessa moni­in mui­hin tulomuotoihin. 

   Plus­sat: aut­taa suo­raan työn­tek­i­jää ja voi lisätä työn tarjontaa/työn vastaanottamista.
   Miinuk­set: jos tukien ja vero­jen yhteis­vaiku­tus tekee rajaveroas­t­eesta korkean, voi syn­tyä “kan­nustin­loukku­ja” (tähän moni maa joutuu säätämään por­tai­ta ja suojaosuuksia).

   3) Palkkat­uet / tuot­tavu­us­va­jeen kom­pen­soin­ti (kohden­netusti)

   Idea: jos henkilön tuot­tavu­us ei (vielä) yllä min­imi­palkan / työe­hto­jen kus­tan­nus­ta­soon, yhteiskun­ta paikkaa ero­tus­ta tilapäis­es­ti tai kohderyhmille.

   Alanko­maat: Par­tic­i­pa­tion Act ‑kokon­aisu­u­den alla on käytössä mm. työkykyyn/tuottavuuteen liit­tyviä mekanis­me­ja, joil­la työ­nan­ta­jan palkkakus­tan­nus­ta voidaan kom­pen­soi­da (esim. “wage dis­pen­sa­tion” / “wage cost sub­sidy” ‑tyyp­pis­es­ti).

   Plus­sat: hyvin kohden­net­tuna tehokas juuri pitkäaikaistyöt­tömyy­teen ja osatyökykyisyyteen/alentuneeseen tuottavuuteen.
   Miinuk­set: vaatii arvioin­tia ja hallinnoin­tia; riskinä “tuk­i­työ­markki­na”, jos tuki ei por­ras­tu pois tai jos se syr­jäyt­tää nor­maalia työtä.

   4) Eri­tyiset “mata­lan kyn­nyk­sen” työ­suhde­muodot + aktiivipolitiikka

   Idea: sal­li­taan kevyem­pi kus­tan­nus-/vaku­u­tus­rakenne hyvin pie­nille ansioille tai madal­letaan rekry­toin­tiriskiä, ja samal­la panos­te­taan siihen, että ihmiset siir­tyvät eteenpäin.

   Sak­sa: mini-job ‑malli (ansio­ra­ja, kevyem­pi sosiaalivakuutus/järjestely) on ollut tapa tuo­da ihmisiä osa-aikatyöhön mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä; ansio­ra­jo­ja sääde­tään ja ne linkit­tyvät mm. minimipalkkaan. 

   Tan­s­ka (”flex­i­cu­ri­ty”): ei niinkään “hal­paa työtä”, vaan yhdis­telmä: työ­nan­ta­jille suh­teel­lisen jous­ta­vat palkkaus/irtisanomiskäytännöt + työn­tek­i­jöille vah­va tur­va työn­välis­sä + akti­iviset toimet (koulu­tus, työn­haku­velvoit­teet ja tuki). 

   Plus­sat: voi alen­taa sisään­pääsyn kyn­nys­tä ja lisätä dynamiikkaa.
   Miinuk­set: voi lisätä epä­var­muut­ta ja osa-aika-/keikkatyön “loukkua”, ellei eten­e­mistä tueta.

   Mitä tästä voi oppia Suomessa?

   Euroopas­sa har­va “ratkaisee” tätä vain yhdel­lä keinol­la. Toimivim­mat paketit ovat usein jotain tämän kaltaista:

   Mata­la­palkkatyön työ­nan­ta­jakus­tan­nus­ta alas (kohden­netusti)
   TAI
   Työn­tek­i­jän käteen jäävää ylös (in-work ben­e­fit / verokeven­nys) tai molem­mat, mut­ta niin että samal­la raken­netaan eten­e­mis­polku: oppisopimus, täs­mäk­oulu­tus, palkkat­uen por­ras­tus, työn­haku- ja osaamis­palve­lut, jot­ta ihmiset eivät jää pysyvästi “hal­van työn” segmenttiin.

   Vastaa

3. Eikö tuo palvelu­iden korostamis­esi ole aika ris­tiri­itaista? Aiem­min ole neu­vonut työaikaa lyhen­tämään, kos­ka pitkä työai­ka vie elämänilon. Jos lyhen­tää työaikaa, niin eikö ensim­mäi­nen karsin­tako­hde ole turhat palve­lut? Mik­si ostaa lounas rav­in­to­las­ta, jos samal­la rahal­la voi itse tehdä kah­den päivän ruoat?

   Vastaa

4. Blo­gistin kan­nat­taisi joskus käy­dä Helsin­gin ulkop­uolel­la. Ei enää sen jäl­keen väit­täisi rav­in­tolois­sa syömistä siel­lä perin harv­inaisek­si. Näin ehkä oli 20 vuot­ta sit­ten. Ei ole enää.

   Vastaa

   1. Tieto siitä, että vain Helsingis­sä syödään rav­in­tolois­sa yleis­es­ti on peräisin Mar­al­ta, siis majoi­tus- ja ravintolaliitolta.

      Vastaa

      1. Maran tiedot ovat usein kyseenalaisia ja puolueel­lisia. Maran tiedoil­la on aina tavoite. Ulkona syödään kaupungeis­sa muual­lakin. Vaan kun kaik­ki pk yrit­täjät ei ole Maran jäseniä ja ei tilas­tois­sa. Toki jos­sain. Pikku­paikkakun­nal­la ei ole edes rav­in­toloi­ta. Silti Kespron mukaan uli puo­let suo­ma­lai­sista syö spon­taanisti ulkona.

      2. No, Maran sivuil­ta löy­tyy myös ilmeis­es­ti tuor­ein tieto rav­it­semis­toimin­nan vaiku­tuk­sista maakun­nit­tain. Tuos­sa on toki mukana myös elin­tarvikekaup­pa, mut­ta työl­lisyy­den osalta sen on pienem­pi osa kokonaisuudesta:

         https://www.mara.fi/media/toimiala/toimiala/luke-2024_ruoka-alan-taloudellinen-ja-alueellinen-merkitys-suomessa.pdf

         Alan työl­listävä vaiku­tus ei ole suurin Uudel­la­maal­la. Toki se on kärk­i­joukois­sa. Kaikki­aan Satakun­taa, Kain­u­u­ta ja Etelä-Poh­jan­maa­ta luku­un otta­mat­ta luvut ovat melko tasaisia. 

         Mara puhuu per­in­tei­sistä rav­in­toloista, joiden osalta bias­ta tääl­lä onkin jo kom­men­toitu. Maakun­nas­sa ns. ulkona syömi­nen tarkoit­taa mon­esti myös ABC:llä syömistä. Kes­ki-Suomen pienel­lä kesämökkipaikkakun­nal­lani on kolme rav­in­to­laa: yksi on keskit­tynyt liemiruoki­in, joiden menek­ki tun­tuu tasaiselta. Toinen on liiken­nease­ma, joka on täyn­nä louna­saikaan keltali­iviväkeä. 25 vuot­ta sit­ten näi­den isät söivät louna­saikaan eväitään työkoneen­sa kopis­sa. Kol­mas on vesire­itin var­rel­la, avaa oven­sa vap­puna ja sul­kee syysku­us­sa. Kau­ni­ina kesäpäivänä täyn­nä, sade­päiv­inäkin käy­dessä aina joku asiakas.

   2. Jos­sain 5000 asukkaan kun­nas­sa on Suomes­sa har­voin mui­ta kuin kebu­loi­ta ja juot­toloi­ta. Kes­ki-Euroopas­sa tilanne on jo asukasti­hey­destä johtuen aivan toinen.

      Maaseudul­la ei ole lainkaan per­in­teitä kotikylän rav­in­to­las­sa istu­miselle muus­sa kuin juopumistarkoituksessa.

      Ongel­ma on hyvin todel­li­nen heti isom­pi­en kaupunkien ulkopuolella.

      Vastaa

5. “Ei-suorit­tavaa työtä” kuvaa aika hyvin se, miten eri eri taval­la Japani ja Etelä-Korea ovat teol­lis­tu­misen jäl­keen kehit­tyneet ver­rat­tuna län­si­mai­hin. Jos työssä olisi yhä kyse tun­neista, Etelä-Kore­an pitäisi olla maail­man talousve­turi. Työpäivät ovat luokkaa 14 h ja työhaas­tat­telui­hinkin valmis­taudu­taan kuukau­sia. Ylel­lä oli tästä hyvä jut­tu jokunen vuosi sit­ten. Etelä-Kore­as­sa on myös maail­man matal­in syn­tyvyys eli ainakaan per­heen takia ei ole niin kiire töistä min­nekään. Etelä-Kore­an itse­murhalu­vuis­sa koros­tu­vat van­huk­set, kuulem­ma syynä on että he koke­vat ole­vansa taak­ka per­heelleen. Siis lap­silu­vut ovat aika hälyt­täviä, mut­ta onnek­si eläke­pom­mi osa­taan ratkaista ihan oman käden kautta!

   Samaan aikaan Yhdys­val­lois­sa jotenkin kum­masti osa­taan rin­nakkain kas­vat­taa talout­ta parem­min, kehit­tää akku­ja, sähkö­moot­tor­e­i­ta ja tekoä­lyä ja tehdä enem­män lap­si­akin siinä sivussa.

   On sekin kyl­lä kum­ma että vaik­ka Japanis­sa ja Etelä-Kore­as­sa on osat­tu hienos­ti ottaa käyt­töön kaik­ki uusim­mat teknolo­giat (rautatie, auto, puhe­lin, radio ja tietokone), niiden keksin­tö­jen his­to­ri­as­sa ei juuri itä­maisia nim­iä ole. Ehkä min­ut on vain aivopesty eurosen­tris­mil­lä? Vai onko ongel­ma vaan se että kek­simi­nen vaatii omapäistyyt­tä sen sijaan että sokeasti toteltaisi­in ja uskot­taisi­in van­hempia, opet­ta­jia ja pomoja?

   Vastaa

6. Olen ymmärtänyt, että Sak­san mini­jobeista saa suun­nilleen saman ver­ran palkkaa kuin Suomen pien­im­mät palkat. Eikö palkkata­so ole muutenkin melko sama? Ei siis minus­ta kuu­losta siltä, että työtä saisi eri­tyisen hal­val­la. Palkkaamisen vaa­ti­ma paper­i­työ on näis­sä hom­mis­sa pyrit­ty tekemään simp­pe­lik­si, mut­ta sitä en osaa sanoa mitä se on sit­ten Suomeen verrattuna.
   Kai sit­ten Suomes­sa pitäisi matalimpi­en palkko­jen olla vielä mata­lampia. Pieniä tulo­ja meil­lä kyl­lä verote­taan varsin kevyesti jo nyt. Pari ton­nia tien­aa­va ei mak­sa edes 15% vero­ja ja maksuja.

   Onko­han vain niin, että Suomen maantiede ei mah­dol­lista enää täystyöl­lisyyt­tä? Asu­tus on liian har­vaa, jot­ta syn­ty­isi riit­tävät markki­nat palveluille. Keskilu­ok­ka taitaa myös tien­ata liian vähän.

   Vastaa

   1. Kai sit­ten Suomes­sa pitäisi matalimpi­en palkko­jen olla vielä mata­lampia. Pieniä tulo­ja meil­lä kyl­lä verote­taan varsin kevyesti jo nyt. Pari ton­nia tien­aa­va ei mak­sa edes 15% vero­ja ja maksuja. 

      Suomes­sa kaikkea pal­ka­llisen työtä verote­taan vähin­tään n. 24% ver­ran (ok, on joitain harv­inaisia keino­ja päästä alem­mil­la mak­suil­la, esim. mer­im­ieseläke), sil­lä eläke­mak­sut ovat sen ver­ran eikä niistä pääse eroon työ­tulovähen­nyksin tai vas­taavin keinoin.

      Mut­ta eihän 24% eläke­mak­su­ja näy palkkalaskel­mas­sa saatat kysyä? Ei niin, sil­lä suurin osa eläke­mak­su­ista on ns. työ­nan­ta­ja­mak­su­ja. Mut­ta työn­tek­i­jä toki mak­saa ne työn­te­ol­laan jokat­a­pauk­ses­sa, ja ero siinä että mikä on työ­nan­ta­jan ja mikä työn­tek­i­jän mak­su­ja on viime lop­ul­ta ero vain siinä näkyykö kus­tan­nus palkkalaskel­mas­sa vai ei.

      Yksi tapa tehdä mata­la­palkkatu­ki olisi tehdä eläke­mak­su­is­takin pro­gres­si­ivisia. Sil­loin joku 1000€/kk palkat voisi vaik­ka vapaut­taa eläkemaksuista. 

      Nythän mata­la­palkkatyötä tekevä muutenkin hyö­tyy eläke­mak­su­is­taan vain 50% ver­ran suh­teessa hyvä­tu­loisi­in, sil­lä matalil­la palkoil­la eläke jää niin pienek­si että se täy­den­tyy kansaneläk­keel­lä, ja työeläke pienen­tää mak­se­tun kansaneläk­keen määrää 50% suh­teel­la. Tämä oikeut­taisi osaltaan progressiivisuutta.

      Vastaa

      1. Sak­sas­sa mak­se­taan mini­jobeista eläke­mak­sua näköjään 15%.
         Kun ver­tailee vero­ja, mak­su­ja ja palkkata­so niin minus­ta näyt­tää siltä, että Suomes­sa voi teet­tää silp­putöitä aivan yhtä edullis­es­ti kuin Saksassakin.

7. “Vil­jeli­jät eivät siis menet­täneet rahas­sa mitään, mut­ta menet­tivät oman työn­sä arvos­tuk­sen. Suo kuok­ka ja Jus­si tun­si­vat itsen­sä häväistyk­si. Se syn­nyt­ti raivoa,…”

   Tämä on mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Toiv­ot­tavasti kir­joi­tat tästä vielä lisää omista havain­nois­tasi, miten ilmiö näkyy ja vaikut­taa tämän het­kisessä tilanteessa. Mitä olen lukenut, niin Yhdys­val­lois­sa tämän Loss of Dig­ni­ty ‑ilmiön on kat­sot­tu ole­van esim. pop­ulis­min nousun ja opi­oidikri­isin mah­dol­lise­na syynä.

   Vastaa

8. “Automaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa kaik­keen. Hyvä esimerk­ki ovat eloku­vateat­ter­it. Ennen lip­pukas­sal­la piti jonkun myy­dä liput, pro­jek­toris­sa pyöri val­ta­va filmir­ul­la, joka vaati koneen käyt­täjän jokaiseen sali­in. Nyt liput oste­taan netis­sä ja koko eloku­va mah­tuu muis­ti­tikuille eikä sen näyt­tämi­nen vaa­di jatku­vasti paikalla ole­vaa koneen käyttäjää.”

   Ennen dig­i­tal­isaa­tio oli pakko men­nä eloku­vateat­teri­in, jos halusi nähdä suh­teel­lisen tuoreen eloku­van. Dig­i­tal­isaa­tion myötä eloku­vat ovat nähtävis­sä jokaisen taskus­ta, puhe­limes­ta, ja niitä on paljon myös itsenäis­es­ti mak­sut­ta tar­jol­la niin Ylel­lä kuin muil­lakin toim­i­joil­la. Eloku­vien kulu­tuk­ses­ta var­maan selvästi yli 90 % tapah­tuu nykyään eloku­vateat­te­rien ulkopuolella.

   Suomes­sa eloku­vateat­te­rien kävi­jäen­nä­tyk­set on tehty 1950-luvul­la. 1950-luvul­la julka­istu Tun­tem­aton soti­las jo yksinään keräsi 2,8 miljoon­aa kat­so­jaa. Nykyään kaikkien suo­ma­lais­ten eloku­vien vuosi­ta­son kävi­jämäärät eloku­vateat­tereis­sa yhteen­sä ovat suun­nilleen sitä luokkaa. Eloku­va-ala julkaisee sik­si nykyään kävi­jäen­nä­tyk­set vas­ta tältä vuosi­tuhan­nelta lasken­nan aloit­taen, kun men­neen ajan kävi­jälu­vut ovat omaa suu­ru­us­lu­okkaansa, etenkin suh­teessa väestön kokon­ais­määrään, joka on ajan edetessä kasvanut.

   Filmikelo­jen pos­ti­tus oli aikoinaan todel­la kallista ja työl­listävää. Kelo­ja lähet­ti­in konkreet­tis­es­ti ulko­mail­ta Suomeen, ja käytön jäl­keen ne piti myös palaut­taa. Liputkin oste­taan eloku­vi­in nykyään pääasi­as­sa netistä, eikä enää aiem­paan tapaan juuri ennen näytöstä kas­salta, mikä aiheut­ti kas­san henkilöstö­tarpeelle kysyntäpiikkejä.

   Vastaa

9. Mik­si ostaisin työtä kun itse voin tehdä halvem­mal­la ja osaan ja saan mieleistä. Meil­lä työn ost­a­mi­nen on niin kallista että ei kan­na­ta muil­ta ostaa jos ei ole pakko. Rav­in­to­las­sa syömi­nen ei ole raho­jen eikä ter­vey­den kannal­ta fik­sua. En saa myöskään omas­ta työstä vero­jen jäl­keen sel­l­aista tuloa joka sal­lii palve­lut. Siivous mak­saa noin 50 euroa per tun­ti ja veroe­tu ei kor­vaa niin paljon. 200 per kk on liikaa pois perheeltä 

   Mil­loin Edenred ja Epas­siveroe­tuhässäkät pure­taan? Ne nos­ta­vat rav­in­to­la­palvelu­iden hin­taa keinotekois­es­ti ja kallein lounari on min­im­i­hin­ta nykyään

   Vastaa

10. Vähän off top­ic: työ ei ole itseis­ar­vo. Kyse on aina siitä onko siinä jotain järkeä.

    Vastaa

11. Palve­lut voisi­vat kyl­lä työl­listää, mut­ta nyt ne eivät työl­listä palkkatyöhön kun Suomes­ta on tehty ja tehdään itsepalveluyhteiskuntaa.

    Vastaa

12. Yksi­tyisko­h­ta perusk­oulu­un liit­tyen: käsit­tääk­seni oikeis­ton perustelu liit­tyi koulumaail­man tuol­loin voimakkaaseen poli­ti­soi­tu­miseen, ja oppik­oulu­jen, eri­tyis­es­ti yksi­ty­is­ten, ajatelti­in vas­tus­ta­van vasem­mis­to­su­un­taus­ta. Tähän liit­tyi myös kysymys kor­vaav­ista kouluista.
    Esimerk­ki ”her­roik­si koulut­tamis­es­ta” ei kielel­lis­es­ti oikein istu 60–70-lukuun.

    Vastaa

    1. Tuo ei nyt oikein täs­mää ajal­lis­es­ti. Oli kyse 1950-luvun lopus­ta ja aivan 1960-luvun alus­ta. Ei puhut­tu her­roik­si koulut­tamis­es­ta vaan siitä, kuka tekee ikävät työt. E perusk­oulu voin­ut poli­ti­soitua ennen kuin se oli olemassa.

       Vastaa

13. Perusk­oulua vas­taan tais­telti­in oikeis­ton tahol­ta 70-luvul­la, juuri tuo­hon aikakau­teen liit­tyi kiista ja vaa­timus kor­vaav­ista kouluista, kyseessä oli viivy­tys­tais­telu. Kävin koulu­ni Espoos­sa, koko keskik­oulu­a­jan Etelä-Espoon yhteisk­oulus­sa, joka siir­tyi perusk­oulu­aikaan vas­ta 1977. Perusk­oul­u­la­ki oli hyväksyt­ty 1968, ja jär­jestelmään siir­ryt­ti­in vai­heit­tain Pohjois-Suomes­ta alka­en. Perusk­oulun alku­vu­osi­na käytössä oli­vat tasokurssit, eikä sup­peal­ta kurssil­ta pon­nis­tet­tu lukioon.
    Nimeno­maan oppik­oulut poli­ti­soi­tu­i­v­at voimakkaasti kouluneu­vos­toi­neen jo ennen peruskoulua.

    Vastaa

    1. Tuo keskut­selu perusk­oulus­ta kansan ylik­oulu­tuk­seen vedoten käyti­in kuitenkin paljon ennen. Kysymys kor­vaav­ista kouluista tuli myöhem­min ja oli luon­teeltaan kovin eri­lainen. Siinä kuitenkin koulutet­ti­in koko ikälu­ok­ka eikä sitä sil­loin kyseenalaistettu.

       Vastaa

14. Ehkä tässä pitäisi hyväksyä se, ettei ALV sovi yhteen palveluy­hteiskun­nan ja tek­nol­o­gisen mur­roksen kanssa?

    Hel­posti skaalat­tavil­la palveluil­la, kuten mon­et tietotekniset palve­lut ovat, niin ALV:in merk­i­tys on vähäi­nen kun palvelun kokon­aish­in­ta on vähäi­nen muutenkin. Mut­ta sit­ten työvoimain­ten­si­ivis­sä töis­sä, kuten mon­et palvelu­alat ovat, niin ALV aset­taa val­ta­van kyn­nyk­sen jo valmi­ik­si kalli­iseen ja tehot­tomaan palveluun.

    Suomes­sa lisäk­si tämä on rys­sit­ty löy­häl­lä yhteiskun­tarak­en­teel­la ja paikoituk­sen ongelmil­la. Te voitte jokainen koit­taa vähän miet­tiä vaik­ka kotisi­ivouk­sen käytän­nön logis­ti­ikkaa. Etäisyyk­sil­lä ei ole niin iso merk­i­tys jos ihmiset tilaa­vat jonkun ker­ran kuus­sa tai harvem­min koko kodin siivouk­sen ja siivoo­ja tulee 6–8 tun­niksi hom­mi­in. Suurin osa ei var­maan vaan tilaa täl­laisia, eli jos ihmiset osta­vat kevy­itä siivouk­sia niin siivoo­ja käyt­tääkin yhtäkkiä isom­man osan päivästä vain ajele­mal­la kohteesta toiseen ja kaupunkiko­rt­telialueel­la sit­ten auton jät­tämi­nen muo­dos­tuu ongel­mak­si hel­posti. Joku tämän tehot­toman ympäri­in­sä ajamisen mak­saa ja se joku on asi­akas. Jos työn­tek­i­jäl­lä menee vaik­ka 2 tun­nin työkeikkaa varten 30 min­u­ut­tia kaik­keen muuhun kuin varsi­naiseen työhön ja pysäköin­nistä lisäku­lu­ja niin hin­ta nousee. Sit­ten vielä ALV:it ja muut verot päälle niin onhan se selvää, että hin­taa tulee. Tun­tipalk­ka pakol­li­sine mak­suineen on jo valmi­ik­si jotain 25 €/h vähin­tään että pääsee 2500 €/kk palkkaan, sit­ten tähän päälle ALV:it ja muut kulut. 2 h työtä + 30 min teho­ton­ta las­kee työte­hoa jo 20%, eli tun­tipalkkaa pitää nos­taa siis luku­un yli 30 €, tosin tämäkin tehokku­us on mielestäni jo yliarvioitu ja har­voin mah­dol­lista. Sit­ten jos joka päivälle ei saa sovit­tua keikko­ja täy­dek­si 8 h niin sil­loin hin­ta jous­taa ylöspäin, pitäisi olla ihan selvää kaikille ettei tämä vaan ole mahdollista.

    Eli tästä saadaan jo nopeasti arvioitua ettei alle 40€/h veloituk­sel­la + ALVi päälle eli 50€/h pysty selviämään ja minus­ta tämäkin on jo todel­la posi­ti­ivis­es­ti arvioitu. Käytän­nössä oletin, että keikkaa saadaan 6h joka päivälle, mikä on yliop­ti­misti­nen. Eikä tässä oltu vielä minkään­laisia väline ja autokus­tan­nuk­sia las­ket­tu. Mä en itse näil­lä raa­pus­tuk­sil­la uskaltaisi edes yrit­tää pyytää alle 60€/h. Asi­akkaiden houkut­telu ja “sitout­ta­mi­nen” alen­nuk­sil­la alku­un turhan ajamisen min­i­moimisek­si ja hin­nan nos­t­a­mi­nen myöhem­min ei toden­näköis­es­ti toi­mi tai hin­nat pitää nos­taa vuosien kulues­sa. Lisäk­si suo­ma­lais­ten tapa lait­taa val­taosa rahoista asun­toon tarkoit­taa melko var­masti sitä, että kaikesta muus­ta sit­ten säästetään eli oste­taan vähem­män palvelui­ta, tosin tämäkin tun­tuu mon­elle ole­van aivan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää.

    Moni ongel­ma näistä liit­tyy suo­raan mata­laan väestön­ti­hey­teen ja tätä kaut­ta hajal­laan ole­vaan kysyn­tään eli vähäiseen kysyn­tään, mikä suo­raan nos­taa hin­to­ja. Vas­taa­va kos­kee monia muitakin koti­in tar­jot­tavia palvelui­ta, kuten koti­hoitoa ja avus­ta­jia. Näistä raa­pus­tuk­sista myös selviää, ettei ALV:in ja muiden pakol­lis­ten mak­su­jen lasku edes laske palvelu­jen hin­taa merkit­tävästi. Ei kukaan fik­su ja ahk­era ihmi­nen ala yrit­täjänä huhki­maan alle 2000€ lop­ullise­na net­to­tu­lona käteen tei­dän kote­ja siis­teik­si, saman rahan saa PALJON helpommallakin.

    Lisäk­si korostaisin, että täl­laiset kodin siivous ja ruokakul­je­tus­palve­lut ovat juuri täl­laisia äärim­mäisen mata­lan tuot­tavu­u­den teho­ton­ta työtä, näis­sä ei ole juuri minkään­laisia skaalaus­mah­dol­lisuuk­sia. Lisäk­si kotien siivous on var­masti sel­l­ainen työ, että jos asi­akas on edes puo­lik­si tyy­tymätön työn jäl­keen niin var­masti he lopet­ta­vat palvelun ostamisen mut­ta samal­la hyvin tietoisia hin­nas­ta, kuten tääl­läkin on valitet­tu muis­sa kom­menteis­sa ja keskusteluis­sa koti­palvelu­iden hin­noit­telus­ta selvästikään ymmärtämät­tä yhtään niiden käytän­nön toteutuksesta.

    Vastaa

    1. Jos meil­lä ei olisi vah­vasti sub­ven­toitua asukaspysäköin­tiä, siivoo­jienkin pysäköin­ti olisi helpom­paa ja halvempaa.

       Vastaa

15. Ja lisäk­si edel­lisen kom­ment­ti­ni jatkona täl­lainen peri­aat­teelli­nen ja filosofinen kysymys asumisesta:

    Jos Suomes­sa on mata­la väestön­ti­heys ja kaupun­git hajanais­es­ti raken­net­tu­ja niin mik­si asum­i­nen on silti niin kallista?

    Vastaa

    1. Asum­i­nen on Suomes­sa hal­paa ver­rat­tuna euroop­palaisi­in kaupunkei­hin tai vaik­ka Kali­for­ni­aan. Suures­sa osdas­sa Suomea asun­non voi ostaa muu­ta­mal­la sadal­la eurol­la neliötä kohden.

       Vastaa

       1. Suomes­sa palkat ovat huonom­mat kuin kes­ki-Euroopas­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa eli suh­teessa palkkoi­hin on asum­i­nen kallista.

          Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la on kallista kos­ka kil­pail­e­vaa metropo­lialuet­ta ei ole sil­lä etäisyy­del­lä että pen­delöin­ti joka päivä onnistuisi. 

          Asum­i­nen kes­ki-Euroopan keskikokoi­sis­sa eli alle 1 miljoo­nan asukkaan kaupungeis­sa jot­ka eivät ole maid­en­sa pääkaupunke­ja, on halvem­paa kuin Helsingis­sä kos­ka kaupunkien väliset etäisyy­det ovat niin lyhyet että pen­delöin­ti onnis­tuu niiden välillä.