41 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (5/x) Suomi tarvitsee siirtolaisia”

1. Suomeen kun ei tule niitä osaa­jia mitä pitäisi vaan Suo­mi houkut­telee ain­os­taa 3 maail­man tuli­joi­ta joil­la ei ole aiko­mus­takaan sulau­tua yhteiskun­taan vaa rapaut­taa se totaal­lis­es­ti. Kat­sokaa vaik­ka Ruot­sia mihin johtaa tuo “lisää siir­to­laisia” kiima.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Kuopat­ulle kom­ment­ti­na että ter­mi kol­mas maail­ma on ter­minä mono­li­it­ti kuten on ter­mi siir­to­lainen, maa­han­muut­ta­ja tai pako­lainen. Esimerkik­si Kiina ja Intia ovat edelleen Maail­man Pankin ja Kan­sain­välisen val­u­ut­tara­has­ton kat­e­go­ri­as­sa kehi­tys­mai­ta vaik­ka niiden taloudelli­nen volyy­mi per henkilö (PPP) on ihan toista luokkaa kuin mais­sa kuten Soma­lias­sa, Irakissa ja Syyr­i­as­sa jot­ka ovat myös kehi­tys­mai­ta. Ruot­sis­sa on kah­den­laisia maa­han­muut­ta­jia kuten on myös Suomes­sa. Suomen suurim­mat maa­han­muut­ta­ja ryh­mät ovat venäläiset ja virolaiset.

      Vastaa

      1. Olisin ollut hirveä rasisti jos olisin tarken­tanut maat mis­tä Suomeen tulee läh­es 90% tuli­joista. Niitä te ja blog­gaa­ja nimeno­maan Suomeen haluatte.

      2. Mitä mai­ta tarkoi­tat? Tässä on luet­te­lo kymmen­estä suuri­mas­ta maasta

         • Venäjä 1,52 pros­ent­tia (83 675)
         • Ukrainalaiset (> 70 000)[69]
         • Viro 0,95 pros­ent­tia (52 424)
         • Ruot­si 0,77 pros­ent­tia (42 210)
         • Irak 0,60 pros­ent­tia (32 778)
         • Soma­lia 0,36 pros­ent­tia (19 807)
         • Jugoslavia 0,22 pros­ent­tia (12 229)
         • Kiina 0,21 pros­ent­tia (11 814)
         • Thaimaa 0,21 pros­ent­tia (11 553)
         • Viet­nam 0,20 pros­ent­tia (10 817)

      3. Siis Suomen pitäisi ava­ta itära­ja ja ottaa sieltä tuli­joi­ta? Paras­ta var­maan ilmoit­taa tämä sivu suo­raan supolle.

      4. Ainakin siinä todel­lisu­udessa, jos­sa minä elän, Supo nimeno­maan varoit­ti jo heti Ukrainan sodan alet­tua, että kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen venäläisi­in on turvallisuusuhka:

         On – – tärkeää, että emme kohdista minkään­laista häir­in­tää tai vihaa Suomes­sa asu­vi­in venäläisi­in. He eivät ole syyl­lisiä sotaan. Yhteiskun­nan sisäis­ten jakolin­jo­jen kaivami­nen ja venäläis­taus­tais­ten ihmis­ten epäasialli­nen kohtelu heiken­tävät Suomea sisäis­es­ti ja anta­vat asei­ta Venäjän val­tio­jo­hdon pro­pa­gan­dakoneis­ton käyttöön.

         https://supo.fi/-/paallikon-kolumni-suomen-turvallisuuden-murros-korostaa-tiedustelun-merkitysta

   2. Nim­imerk­ki Kuopat­ulle kom­ment­ti­na että mil­lä taval­la olisit muka rasisti jos olisit main­in­nut niitä mai­ta joista Suomeen tulee maa­han­muut­ta­jia? Eihän kukaan pysty keskustele­maan mis­tään täl­lais­es­ta kun ei tiedä keskustelun sisältöä. Ter­mi kol­mas maail­ma ei sano enää mitään kos­ka kehi­tys­maid­en sisäl­lä on paljon hyvin eri­laisia val­tioi­ta joiden taloudelli­nen tilanne on hyvin eri­laisia . Tämä olisi sama asia kuin väit­täisi että Suo­mi kuu­luisi puolueet­tomi­in kos­ka kuulin tämän Suomes­sa käy­tyäni vuon­na 1980.

      Vastaa

   3. Nim­imerk­ki Kuopat­ulle kom­ment­ti­na että onko kukaan ehdot­tanut että Suomen pitäisi ava­ta rajat ja ottaa ihmisiä ilman mitään kri­teere­itä tai ehtoja?

      Vastaa

2. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Vuon­na 1920 suo­ma­laisia oli 3,148 miljoon­aa ja työvoimaa todel­la riit­ti hyvin. Sil­loin yli 65-vuo­ti­ai­ta oli 188 000 kun heitä on nyt 1 329 000. Nuorem­pi­en ikälu­okkien koko on pienen­tymässä nopeasti, mut­ta eläkeiäis­ten määrä on edelleen nousus­sa. Aika raskaak­si tulee pienenevien nuorten ikälu­okkien taak­ka näi­den joutues­sa pait­si hoita­maan ikäih­misiä myös mak­samaan hei­dän eläk­keen­sä. Se tekee heistä köy­hiä, mikä tulee vääristämään ikä­jakau­maa entisestään,koska tuol­laista taakkaa kan­nat­taa pae­ta muut­ta­mal­la pois maasta.”

   Jos ver­rataan 1920-luku­un, niin nykyi­nen huolto­suhde on selvästi parem­pi kuin mitä sil­loin oli. Se on tot­ta, että yli 65-vuo­ti­ai­ta on nyt enem­män. Mut­ta se on vain osato­tu­us. Ei siihen aikaan yleis­es­ti tehty töitä niin van­hak­si asti, vaan väestö tip­pui käytän­nössä työvoiman piiristä selvästi nuoremp­ina. Ter­vey­den­huolto oli lapsen kengis­sä nykyiseen ver­rat­tuna, ja vajaatyökyky­isiä oli merkit­tävä osa työikäis­es­täkin väestöstä, kun hoitokeino­ja ei ollut. Lisäk­si las­ten määrä väestöstä vas­taavasti oli iso ja lap­sikuolleisu­us myös. Lap­sista on arvioitu 1920-luvul­la noin joka kymme­nen­nen kuolleen jo ennen kuin ovat ehti­neet täyt­tää 1 vuot­ta. Muunkin ikäi­sis­sä lap­sis­sa oli korkei­ta kuolleisuuk­sia. Tarkko­ja huolto­suhdeluku­ja ei ole 1920-luvul­ta las­ket­tu. Kuollei­den määristäkään ei ole ihan tarkko­ja tieto­ja (kaste­tu­ista kuolleista on tieto­ja, mut­ta kas­ta­mat­ta kuolleista tieto­ja on heikom­min), mut­ta on aika selvää, että eivät huolto­suhdelu­vut eri­tyisen hyviä sil­loinkaan olleet. Huolto­suh­teen huip­puti­lanteet lienevät olleet men­neinä vuosikymmeninä.

   Olen­nainen ero on tul­lut huolto­suh­teen sijaan siihen, että elin­ta­so on nous­sut. Sekä työtä tekevil­lä että työvoiman ulkop­uolel­la olevil­la ja työt­tömil­lä. Jos eläk­keet ja muu sosi­aal­i­tur­va oli­si­vat 1920-luvun mukaisia, val­tion bud­jet­ti saat­taisi olla jopa plus­sal­la. Sen aikainen sosi­aal­i­tur­va riit­ti käytän­nössä ruokaan ja parin neliön asuin­ti­laan, mut­ta ei paljon muuhun. Mut­ta ei kukaan lähde siitä, että niin nykyään elettäisiin.

   Vastaa

3. Luon­nol­lisen väestön alen­e­man voit­ta­ja on luon­to ja häviäjä kapitalismi.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki ER:lle kom­ment­ti­na että jos pis­tetään luon­non mon­imuo­toisu­us ja hyv­in­voin­ti­val­tio vas­takkain niin kyl­lä mon­es­sa yhtey­dessä suurin osa ihmi­sistä Suomes­sa val­it­see hyv­in­voin­ti­val­tion kuin palu­un agraariy­hteiskun­taan jos­sa ei ollut hyv­in­voin­ti­val­tion palvelui­ta. Ilman työvoimaa ei ole julk­ista ter­vey­den­huoltoa tai peruskoulua.

      Vastaa

      1. ER ei aset­tanut vas­takkain luon­toa ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta vaan luon­non ja kapitalismin.

      2. Nimeno­maan jos pis­tetään. Mitään järkevää perustet­ta­han ei ole sille, että valit­ta­vana oli­si­vat vain nämä kak­si vai­h­toe­htoa. Itse en ainakaan pysty kek­simään yhtään syytä, mik­si luon­non mon­imuo­toisu­us ja hyv­in­voin­ti­val­tio oli­si­vat jotenkin toisen­sa pois sulke­via asioita.

4. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että perusuo­ma­lais­ten 1. vara­puheen­jo­hta­jal­la oli myös hyvin oma­laa­tu­inen näkökul­ma siihen ettei suo­ma­laiset siir­to­laiset Pohjois-Amerikas­sa ja Ruot­sis­sa olleet mitään työperäisiä maa­han­muut­ta­jia vaan hänel­lä oli tähänkin hyvin oma­laa­tu­inen osit­tain romant­ti­nen aja­tus tuon ajan siir­to­laisu­ud­es­ta. Tähän ei tarvi­ta kum­moistakaan his­to­ri­an dosen­tu­uria selvit­tämään että Suomes­ta pääasialli­nen siir­to­laisu­us on aina ollut työperäistä ei niinkään poli­it­tista pako­laisu­ut­ta kuten oli Venäjältä val­lanku­mouk­sen jäl­keen 1917 tai täl­lä het­kel­lä Ukrainan sodan aikana jol­loin venäläis­ten maas­ta muut­to on taas ker­ran his­to­ri­al­lisen korkea. 

   Minus­ta enem­män pitäisi kyseenalais­taa mik­si tämä kyseinen his­to­ri­an dosent­ti tulk­it­see suo­ma­lais­ten siir­to­laisu­ut­ta ilmiönä hyvin toisel­la taval­la kuin val­tavir­ta his­to­ri­antutkimus joka nimeno­mana pain­ot­taa työperäistä maa­han­muu­ton merk­i­tys­tä suo­ma­lais­ten siir­to­laisu­u­den juuri syille kuin sitä ettei his­to­ri­an dosent­ti jol­la ei ole kansan­talousti­eteen koulu­tus­ta muka ymmärtäisi nykyisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan toimintamallia.

   Vastaa

   1. Keskisar­ja sanoi tuon lähin­nä kri­ti­soidak­seen sanaa “työperäi­nen”, joka hänen mielestään merk­it­see lähin­nä muu­ta kuin sitä, että tul­laan töi­hin. Hänen point­tin­sa oli, että kun suo­ma­laiset läh­tivät Amerikkaan tai Ruot­si­in, he eivät odot­ta­neet saa­vansa vas­taan­ot­taval­ta yhteiskunnal­ta muu­ta kuin työ­paikan. Lop­ut (eli ns. kotou­tu­mi­nen, asun­to, ela­tus) hoidet­ti­in itse.

      Kri­ti­ik­ki kos­kee sitä, että kun meil­lä ikään kuin iloitaan siitä, että tänne tulee “työperäistä maa­han­muut­toa”, niin turhan usein käykin niin, että tulee mata­la­palkkainen siivoo­ja tai wolt­tikus­ki, jon­ka omat tulot eivät riitä elämiseen, vaan yhteiskun­ta joutuu mak­samaan päälle asum­is­tukia sun mui­ta, ja net­to­vaiku­tus val­tion­talouteen on negati­ivi­nen. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa per­heeny­hdis­tämisen kaut­ta tulee lisäk­si kotirou­va ja viisi las­ta, jol­loin talous­vaiku­tuk­set ovat vielä huo­mat­tavasti voimakkaam­min negatiivisia.

      Vastaa

      1. Työperäs­inä Suomeen tulei­den työl­lisyys on korkeam­paa kuin syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten työl­lisyys, siis kun las­ke­tan työl­lis­ten määrä/asukasluku.

      2. Daniel Fed­er­leylle kom­ment­ti­na että Suomeen tulleet työn perässä ole­vat maa­han­muut­ta­jat eivät myöskään asun­toa tai ela­tus­ta automaat­tis­es­ti. Mitään kotou­tu­mis­te­ol­lisu­ut­ta ei ole varsi­nais­es­ti ole­mas­sa kokon­aisuute­na. Sekin kos­kee pääasi­as­sa human­i­taarista maa­han­muut­ta­jia. Onko Daniel Fed­er­ley sitä mieltä ettei ukrainalaisia pidä avus­taa lainkaan vaan hei­dän pitää pär­jätä omil­laan? Kyl­lä suo­ma­laiset sai­vat Ruot­sis­sa saman­laisen hyv­in­voin­tipalve­lut kuin oli Suomes­sa. Yhdys­val­lois­sa tilanne oli var­maan eri kos­ka siel­lä ei ole täl­läkään het­kel­lä kovinkaan laa­jaa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää. Tosin Kanadas­sa on sosiaaliturvajärjestelmä

      3. No sit­ten kri­ti­ik­ki on yksinker­tais­es­ti vain hölmöä, sil­lä siinä ei ole mitään perää.

         Ei ole mah­dol­lista että:
         a) on niin mata­lat tulot että joutuu tur­vau­tu­maan sosi­aal­i­tur­vaan asum­is­tu­keen ja on net­tonegati­ivi­nen val­tion­taloudelle, mut­ta samaan aikaan
         b) onnis­tuu tekemään perheenyhdistämisen

         Per­heeny­hdis­tämisessä on per­heeny­hdis­täjän täytet­tävä toimeen­tu­loedel­ly­tys. Esimerkik­si per­heeny­hdis­tämi­nen kahdelle lapselle se vaatii 2300€/kk net­to­tu­lot, eli yli 3000€/kk brut­to­tu­lot. En edes osaa kuvitel­la mitä se olisi vaimolle ja viidelle lapselle. Käy selvit­tämässä jos haluat.

         Lisäk­si nämä “net­tonegati­ivi­nen” laskel­mat ovat läh­es aina täyt­tä hölyn­pö­lyä. Niis­sä yleen­sä kat­so­taan vain välit­tömiä henkilöko­htaisia mak­set­tu­ja vero­ja, mut­ta ei lainkaan sitä että työn­tek­i­jä mah­dol­lis­taa yri­tys­ten toimin­nan, henkilöt kulut­ta­vat ja mak­sa­vat alvia (tuke­vat paikallisia yri­tyk­si­iä), vuokria jne. Yleen­sä jätetään laskelmista pois jopa työ­nan­ta­ja­mak­sut, vaik­ka työl­lään henkilö tot­ta kai nekin mak­saa vaik­ka palkkalaskel­mas­sa ne eivät näykään. 

         Tämä mekanis­mi laskea “ker­ran­nais­vaiku­tuk­set” on muuten se Etlan “uraau­ur­ta­va” näkökul­ma jol­la he sai­vat laskelmis­saan yhteisöveron alen­nuk­sen mak­samaan itse itsensä:
         https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/etlan-kangasharju-yhteisoveron-alentaminen-maksaa-itsensa-takaisin-kun-kaikki-hyodyt-otetaan-huomioon/

         Jostain syys­tä siis näitä laa­jem­man per­spek­ti­ivin vaiku­tuk­sia siis arvioidaan kun yhteisöveroa halu­taan alen­taa, mut­ta ei kun mietitään maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sia. Aikamme kuva kai tämäkin.

      4. Minä en puhunut mitään Keskisar­jan sanan­valin­noista, jot­ka oli­vat ihan taval­lista per­su-slan­gia. Kri­ti­soin sitåä, että Suo­mi pär­jää hyvin kolmel­la miljoon­al­la asukkaal­la, kun on ennenkin pär­jän­nyt. Tämä tarkoit­taa, että puolueen on tarkoi­tus jät­tää eläk­keet mak­samat­ta ja van­huk­set hoitamatta.

      5. Amerikan siir­toilaisu­u­den kohdal­la 1900-luvun alus­sa var­maan oli niin, mut­ta Ruot­si­in suun­tau­tuneen kohdal­la täy­tyy muis­taa että jotkut suo­ma­laiset pää­tyivät sosi­aal­i­ta­pauk­sik­si ja yhteiskun­nan elätet­täviksi, mon­et joka tapauk­ses­sa sai­vat töitä vain matalapalkka-aloilta.

5. Mik­sei voimavaro­ja ei suun­na­ta syn­tyvyy­den nousu­un kan­taväestössä? Kovasti puhutaan nais­ten oikeuk­sista, mut­ta ei velvollisuuksista.

   Vastaa

   1. Mitä voimavaro­ja?

      Syn­tyvyys las­kee käytän­nössä kaikkial­la maail­mas­sa. Lue vaik­ka uusin The Economist.

      Mis­sään ei ole kek­sit­ty mitään keinoa kään­tää syn­tyvyyt­tä pysyvästi nousu­un, eikä yhdel­läkään naisel­la ole ”velvol­lisu­ut­ta” syn­nyt­tää yhtään las­ta, eikä varsinkaan vasti­neek­si ”oikeuk­sista”.

      Unkaris­sakin syn­tyvyys on läht­enyt taas lasku­un, vaik­ka maa on käyt­tänyt val­tavasti riihikuiv­aa rahaa las­ten­tekoon houkutteluun.

      Vastaa

      1. Venäjäl­lä val­tio yrit­tää estää ehkäisyn

      2. Min­ulle on use­am­man ker­ran, kun olen keskustel­lut asevelvol­lisu­ud­es­ta, vas­tat­tu että asevelvol­lisu­us kos­kee ain­oas­taan miehiä, kos­ka naiset synnyttävät.

         Minus­ta tun­tuu ihan kohtu­ulliselta, että kun syn­tyvyys alkaa olla ongel­mallisen mata­la, niin ale­taan kysymään, ovatko naiset hoi­ta­neet oman osuuten­sa tästä yhtälöstä.

   2. Syn­tyvyy­den alen­tu­mis­es­ta ja sen takana ole­vista syistä on kir­joitet­tu ja keskustel­tu tääl­lä kak­si kuukaut­ta sit­ten, tuol­ta voi lukea eri­laisia näke­myk­siä mah­dol­li­sista syistä ja ratkaisuista:

      https://www.soininvaara.fi/2025/07/14/syntyvyys-ja-lapsilisat/
      https://www.soininvaara.fi/2025/07/16/miten-ehka-voisi-vaikuttaa-suomen-syntyvyyteen/

      Vastaa

6. Minus­ta pitäisi enem­pi pohtia yleisel­lä tasol­la, että mikä on taloudel­lises­sa mielessä opti­maa­li­nen siir­to­lais­strate­gia pitkäl­lä aikaväl­l­lä. Mielestäni valit­tu eläke­jär­jestelmä on aika törkeä pyra­midi­hui­jaus jär­jestelmän perus­ta­ja­sukupol­ven eduk­si kaikkien tule­vien kus­tan­nuk­sel­la. Se myös määrit­tää, että nyky­porukan on edullista kan­nat­taa siir­to­laisu­ut­ta nyt, vaik­ka sisään nyt muut­ta­va poruk­ka ei kaik­il­ta osin täytä niitä vaa­timuk­sia, joi­ta taloudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta pitäisi vaa­tia. Kat­selin joskus, että suomen eläke­jär­jestelmän laskelmien ole­tuk­seen kuu­luu, että kansaneläket­tä saavien osu­us vähe­nee ajan myötä. Uskon, että käy päin­vas­toin ellei sit­ten tarkoite­ta ver­rat­tuna johonkin ennen 1930-luvul­la syn­tyneisi­in agraariväestöön.
   Minus­ta pohtimisen arvoinen asia on, että pitäisikö eläke­jär­jestelmään ajaa sisälle jonki­lainen ”rent seek­ing” sään­tö, ettei jo eläk­keel­lä ole­va tai mui­ta lähempänä eläkeikää ole­va sukupolvi voi lain suo­jaa naut­tien anas­taa itselleen etu­ja muiden kustannuksella.
   Eli jos esimerkik­si eläkeikää tai tule­via joudu­taan huonon­ta­maan tai vaku­u­tus­mak­sua nos­ta­maan, niin vaku­u­tus­matemaat­tis­es­ti pitäisi sit­ten laskea sama vaiku­tus jo eläk­keel­lä oleville las­ket­taisi­in sama vaikutus.

   Vastaa

7. Jotenkin ris­tiri­itaiselta tun­tuu aja­tus, että vaikkei maa­pal­lo kestä ikuista kasvua, ei väestönkasvuakaan, niin silti nekin jot­ka ovat siitä samaa mieltä esit­tävät Suomelle ratkaisuk­si väestönkasvua. Huo­maa­vatko he itse kuin­ka ris­tiri­itaista hei­dän ajat­telun­sa on. Kasvua hin­nal­la mil­lä hyvänsä!

   Vastaa

   1. AKK
      ” vaikkei maa­pal­lo kestä ikuista kasvua, ei väestönkasvuakaan,”

      Mik­si edes pitäisi kestää? Maa­pal­lon elin­iästä on käytet­ty jo n. 90% ja viimeistään 500M v kulut­tua aurinko kär­ven­tää maapallon.

      Onhan se pitkä aika, mut­ta edelleen aika kaukana ikuisuudesta.

      Vastaa

8. Täl­lä ker­taa lyhyt­sanainen: meil­lä on tuhan­nen taalan paik­ka väestön laskemiseen (edes) oman maamme alueel­la mut­ta kek­simme syitä kas­vat­taak­semme sitä edelleen ihmis­ten maa­han­tuon­nil­la ns. kol­mannes­ta maailmasta. 

   Hiton kolo­nial­is­tista, epäekol­o­gista ja lyhytnäköistä.
   Koko maail­man mitas­sa suurin ongel­ma ja suurimpi­en ongelmien juurisyy on mei­dän määrämme. 8 mrd. Joka on = todel­la paljon liikaa. Ja se ei tule laske­maan mihinkään puoleen vuo­sisa­taan. Se tulee kasvamaan. 

   Huolto­suh­teet ja muut on hoidet­ta­va muil­la keinoin kuin pikaruokaratkaisul­la: tuo­daan tänne jengiä lisää, kun väestöpyramidi…

   Näil­lä lev­eysasteil­la, jol­la olemme: melkein maa­pal­lon pohjoisin maa, maail­man met­säisin ja maail­man ilmas­toltaan kylmin maa (no, ehkä Islanti) on 5,6 miljoo­nan väestö todel­la yläkanttiin. 

   Yhteiskun­tamme on sopeutet­ta­va luon­to-olo­suhteisi­imme ja sijain­ti­imme- ei päin­vas­toin. Olemme Euroopan lai­ta, ylänurk­ka, koil­lista Fen­noskan­di­aa, suurin osa Suomea on luon­non­ti­eteel­lis­es­ti taigaa.

   Vastaa

9. Kun suomea äidinkie­lenään puhu­va väestö vähe­nee Suomes­sa, se pystyy “kotout­ta­maan” entistä vähem­män maa­han­muut­ta­jia. Jo nyt mon­et päivätkodit ja alak­oulut kipuil­e­vat suuren vierask­ielis­ten osu­u­den kanssa.

   On hyväksyt­tävä vähenevä väestö, kunnes suo­ma­lainen kult­tuuri muut­tuu taas “hedelmäl­lisem­mäk­si” – olemme oppi­mas­sa kan­tapään kaut­ta. Onnek­si nykyään 65-vuo­ti­aista paljon suurem­pi osa on työkyky­isiä kuin oli 1920-luvul­la. Tämä seik­ka on vain parem­min val­jastet­ta­va poli­ti­ikka­toimien ja työ­markki­noiden avul­la hyödyt­tämään kansantalouttamme.

   Vastaa

10. Se että on ‘työperäi­nen’ maa­han­muut­ta­ja ei tarkoi­ta sitä että olisi yhteiskun­nalle hyödylli­nen. Suuri osa siir­to­lai­sista näet työl­listyy mata­la­palk­ka-aloille, jol­loin val­tion tuet muo­dos­tu­vat suurem­mik­si kuin näistä saata­vat tulot. Täl­laiset siis tosi­asi­as­sa muo­dosta­vat lisär­a­sit­teen niille jot­ka oikeasti kan­ta­vat taloudel­lisen taakan niin van­huk­sista kuin maahanmuuttajista.

    Ain­oa tep­sivä kon­sti on tehdä sosi­aal­i­tur­vas­ta ter­vey­den­hoito muukaan­lukien kansalais­pe­rus­tainen. Kun ilmaisen rahan jakami­nen lop­puu, lop­puu tunku rajoil­la. Viroa koske­vat samat kan­sain­väliset sopimuk­set kuin Suomea, mut­ta eipä sinne juuri kukaan tule asyylia vonkaamaan.

    Vastaa

    1. Tämä uuti­nen ei ihan tue väitet­tä siitä, että siir­to­lai­sista suuri osa työl­listy­isi nimeno­maan mata­la­palk­ka-aloille (ellei sit­ten sote-alaa las­ke­ta tähän. Joka tapauk­ses­sa suh­teel­lis­es­ti suurin osa myös suo­ma­laisia työsken­telee sote-alal­la): https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/millaisia-toita-ulkomaalaistaustaiset-tekevat-it-ala-noussut-yhdeksi-keskeisista-tyollistajista

       Ulko­maalais­taus­taisia näyt­täisi ole­van myös paljon teol­lisu­u­den töis­sä, mitä ei yleen­sä pide­tä mata­la­palk­ka-alana. Ettei tässäkin nyt olisi kyseessä jokin mis­tä lie alkun­sa saanut myyt­ti, joka omi­in mielip­iteisi­in sopi­vana on saanut tuul­ta alleen.

       Vastaa

11. Pohdin vuot­ta 2035, jol­loin min­un pitäisi myön­teisessä ske­naar­ios­sa olla vih­doin eläkkeellä.
    Suuret ikälu­okat ovat sil­loin 85 — 90-vuo­ti­ai­ta, eli tuon ikäisiä on nykyiseen ver­rat­tuna valtavasti.
    Koulu­tuk­seen ja työelämään siir­tyvät ikälu­okat ovat vas­taavasti nyky­istä pienem­piä. 2030-luvun lop­pua kohti men­täessä yhä pienem­mek­si käyvät. Yhtälö ei tule toimimaaan.

    Vas­tauk­se­na tilanteeseen voi toimia ain­oas­taan kir­joit­ta­jan esit­tämä siir­to­laisu­us. Se on käsit­teenä toimi­va, kos­ka siihen voi sisäl­lyt­tää mon­en­laisen maa­han­muu­ton. Toden­näköis­es­ti kehi­tys jatkuu sel­l­aise­na kuin se on jatkunut edel­liset 30 vuot­ta. Suo­mi pysyy maa­han­muut­tomaana. Mitkään tek­i­jät eivät puhu sen puoles­ta, että tilanne muut­tuisi. Tänne tul­laan mon­es­ta eri syys­tä, emmekä tiedä mitä syitä maail­man­ti­lanne tuot­taa lisää kymme­nessä vuodessa. Mitään sen kum­mem­paa siir­to­laisu­us­poli­ti­ikkaa ei ole ollut tähän men­nessä, eikä ole jatkos­sakaan. Kun nyky­istä jankkaus­ta seu­raa, voi olla var­ma, että kaik­ki menee entistä sekavam­mak­si, kun välil­lä pitää päästää pahim­matkin pop­ulis­tit hal­li­tuk­seen tuhertamaan.

    Siis vuon­na 2035 Suo­mi on väestöltään entistä mon­imuo­toisem­pi maa, jon­ka väestönkasvu on yhä selvem­min siir­to­laisu­u­den varas­sa. Halut­ti­in tai ei.

    Vastaa

    1. Vain jos niin halu­taan. Suo­mi voi itse päät­tää, kuin­ka oleskelulu­pia myöntää.

       Vastaa

12. “Jo nyt mon­et päivätkodit ja alak­oulut kipuil­e­vat suuren vierask­ielis­ten osu­u­den kanssa.”

    Helsin­gin itäi­sis­sä osis­sa on ollut jo vuosia päiväkote­ja jois­sa noin 80 pros­entin kotikieli on muu kuin suo­mi. Sama saat­taa, pienem­mässä määrässä toki, koskea myös henkilökuntaa.
    Varhaiskas­vatuk­sen tavoit­teet ovat suomen kie­len suh­teen siis ihan utopi­aa toteutet­tavak­si ja pelkkiä paperi­in kirjauksia. 

    On sit­ten näökul­makysymys onko tuo em. ongel­ma vai ei.
    Voidaan hyvin ajatel­la niinkin että suomen kie­len hyvän osaa­jien määrän vähen­e­m­i­nen ei ole prob­leema eikä mikään vaan aivan luon­nol­lista yhteiskun­tien muuttumista.
    Luulen että kos­ka tälle kehi­tyk­selle ei mitään voi eikä selvän poli­it­tisen enem­mistön tah­toti­la ole tätä kehi­tys­tä muut­taa, tai edes hidas­taa, kan­nat­taa vali­ta asenne jos­sa se tulee mikä tulee.
    Per­su­jen varsin vähäi­nen poli­it­ti­nen kan­na­tus suo­ma­lais­ten kesku­udessa ei tule ole­maan edes hidaste.
    Sik­sikin min­ua nau­rat­taa puheet pop­ulis­min nousus­ta kun sille ei ole ole­mas­sa juuri lainkaan poli­it­tista perustet­ta kan­natuk­sen suh­teen. Harha syn­tyy siitä mitä media nos­taa esi­in ja mis­tä jär­jestää kohuja. 

    Uskon kuitenkin myös että suomen kie­len vahvoil­la osaa­jil­la on ainakin seu­raa­vat 30–50 vuot­ta hyvät markki­nat. Ei siis pani­ikkia tässäkään.
    Yhteiskun­talu­okkien eriy­tymi­nen tulee ilmeis­es­ti kuitenkin kielipe­rusteis­es­ti tuona aikana voimakkaasti kiihtymään.

    Vastaa

13. Non­i­in, Kun­tali­it­tokin vahvisti ongel­man omas­sa viikol­la ilmestyneessä selvi­tyk­sessään (https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2025/erot-kuntien-veroprosenteissa-uhkaavat-reveta-ennennakemattomiin-lukemiin): väestörak­en­teen ongel­ma alkaa hajot­taa maaseu­tukun­tia yksi toisen­sa jäl­keen. Ollaanko kaupungeista valmi­ita lähet­tämään lisää rahakääröjä soratiealueelle, vai luovu­taanko lakiteitse kun­tien tehtävistä? Näi­hin kysymyk­si­in olisi hyvä miet­ti vas­tauk­set nyt.

    Vastaa

14. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuskin Keskisar­ja on pere­htynyt eläkkei­den ja van­hus­ten hoidon rahoituk­seen. Olen lukenut hänestä muu­ta­ma haas­tat­telu ja hän käysken­telee vapaa-ajal­la pääasi­as­sa hau­taus­mail­la ja kiertää kent­tää ilman mitään poli­it­tista vai­h­toe­htoa. Keskisar­ja on tämän per­su­jen poli­it­tisen sisäisen val­tapelin keu­laku­va. Todel­li­nen tek­i­jä taustal­la on per­su­jen 2. Vara­puheen­jo­hta­ja Simo Grön­roos. Keskisar­ja on sopi­va henkilö kos­ka hän on muutenkin tun­net­tu henkilö ammat­ti­in­sa kautta.

    Vastaa

15. Veikkaan, että Keskisar­jal­ta on ääneen ajat­telua ja tosi­a­sioiden tun­nus­tamista. Tähän liit­tyen: https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/kielitieteilija-janne-saarikivi-jos-koulutuksessa-luovutaan-aidinkielesta-suomesta-tulee-tarpeeton-valtio/

    Kun Suomen kielestä luovu­taan ja kan­ta suo­ma­laiset pois­tuu, niin Suo­mi on vain maanti­eteelli­nen alue, jol­la ei ole tun­n­ear­voa kan­ta­suo­ma­laisille. Keskisar­ja ei halua val­heessa elää. Jos Suomea ei halu­ta jatkaa, niin se kan­nat­taa myön­tää ja jokainen tehköön jatko­su­un­nitel­mansa sen mukaan.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Zac­ahri­asille kom­ment­ti­na tuos­ta Keskisar­jan ja Saarikiv­en näkökul­mamista. Ne kyl­lä eroa­vat toi­sis­taan hyvin paljon.Saarikiven näkökul­mis­sa koros­tuu jonkin­lainen tieteelli­nen poh­ja vaik­ka en itse allekir­joi­ta kokon­aisu­udessaan että kyseessä olisi joku aku­ut­ti uhka tilanne mitä Saarikivi maalailee näis­sä hänen mielipi­dekir­joituk­sis­sa joil­la on kyl­lä kieltämät­tä jonkin­lainen tieteelli­nen poh­ja näyttö.Keskisarjan ulostu­lois­sa ei ole ollut minkään­laista tieteel­lista poh­jaa. His­to­ri­antutkimus on eri­lainen human­is­tisen tieteen ala kuin kieli­tiede. Kielet kehit­tyvät ajan mit­taan ja uusia sano­ja tulee jatku­vasti joil­la on ollut vaikut­tei­ta eri kielistä tämä kos­kee myös suomenkieltä. His­to­ri­an tutkimus on mon­es­sa yhtey­dessä staat­ti­nen vaik­ka uusia lähteitä löy­tyy jatku­vasti mut­ta ne eivät ole muut­tuneet kovinkaan paljon suurten his­to­ri­al­lis­ten tapah­tu­mien kehi­tys­tä eteen­päin tai taaksepäin.

       Myös Saarikiv­en kolum­neis­sa on jos­sain määrin samaa pop­ulis­tista viit­tauk­sia kuin Keskisar­jan ulostu­loil­la eli molem­mat näkevät uhan ulko­maail­mas­ta jota todel­lisu­udessa ei ole. Saarikiv­elle se on englan­ninkieli, jota on kyl­lä käyt­tänyt tieteessä, taloudessa ja tekni­ikas­sa jo sit­ten toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Keskisar­jalle uhka kuva on hyvin epämääräi­nen ihmis­ryh­mä jota hän kut­suu kehi­tys­maalaiset vaik­ka tämä ter­mi on yhtä van­hen­tunut ter­mi kuin puolueet­to­muus ja ter­min takana on mai­ta joiden taloudel­liset olo­suh­teet ovat hyvin erilaisia.

       Vastaa

16. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011471792.html

    Tässä vielä samas­ta aiheesta. Suomen kansal­lis­val­tio ei tule­vaisu­udessa enää ole tärkeä asia kantasuomalaisille.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Zac­ahri­asille kom­ment­ti­na että tuonkin Saarikiv­en essee on hyvin pop­ulistien vaik­ka siinä tuo­daan monia ihan oikei­ta asioi­ta esille mut­ta tämänkin kir­joi­tus vaatisi kokon­aisen eril­lisen tietokir­jan. Yhdelle Helsin­gin Sanomien esseessä on hyvin vaikeaa tuo­da kansal­lis­val­tion rakenne ja idea ja jopa myytit ja todel­lisu­us esille. Kansal­lis­val­tio on muut­ta­va käsite. Se on aina sisältänyt esimerkik­si vähem­mistöt vaik­ka hei­dän his­to­ria ei ole aina tul­lut esille val­tavir­ta his­to­ri­an kirjoituksessa.

       Vastaa