Palkkarakenteen on saatava elää

Suomes­sa on monel­la alal­la pulaa henkilökun­nas­ta. Lehti­ti­eto­jen mukaan pahin tilanne on hoitoalal­la ja rav­in­tolois­sa. Ongel­mana on paikalleen jämähtänyt palkkarakenne, jon­ka pitäisi voi­da elää, mut­ta joka nyky­isil­lä työ­markki­nasään­nöil­lä se ei elä.

Vähän Neu­vos­toli­iton rom­ah­tamisen jäl­keen venäläi­nen byrokraat­ti matkusti län­teen selvit­tämään, miten markki­na­t­alous oikein toimii. Hän tapasi Lon­toos­sa talousti­eteil­i­jä Paul Seabright­in ja kysyi tältä, kuka on vas­tu­us­sa Lon­toon leivän jakelus­ta. Tämän henkilön hän halu­aisi tava­ta, kos­ka on näh­nyt, ettei Lon­toos­sa jonote­ta leipäkaup­po­jen edustal­la. Hän oli hyvin häm­mästynyt Seabright­in vas­tauk­ses­ta, ettei leivän jakelus­ta ole vas­tu­us­sa kukaan. [Ote syysku­un lop­ul­la ilmestyvästä kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka]

Markki­nat hoita­vat leivän jakelun, kos­ka hin­tamekanis­mi toimii. Jos jostakin, leivästä, jauhoista tai kul­je­tus­palveluista on pulaa, niiden hin­nat nou­se­vat ja pula pois­tuu ja jos jostain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taavasti laske­vat. Jos hin­nat eivät saisi muut­tua, meil­läkin voisi olla jono­ja leipäkaup­po­jen edessä tai jos­sain muualla.

Työ­markki­noil­la palkko­jen pitäisi voi­da elää toisi­in­sa näh­den aivan samas­ta syys­tä. Jos palkkarakenne semen­toidaan pitkäk­si ajak­si, syn­tyy pul­lonkaulo­ja niin kuin nyt on syn­tynyt paikallisia ja alako­htaisia työvoima­pu­lia – ja työt­tömyyt­tä toisil­la aloilla.

Sil­loin, kun 1980-luvul­la oli vielä kun­non inflaa­tio, palkkarakenne oli jatku­vas­sa liik­keessä. Yleiset palkanko­ro­tuk­set tar­jo­si­vat korkein­taan suo­jan inflaa­tio­ta vas­taan – eivät aina sitäkään – ja varsi­naiset reaalian­sioiden koro­tuk­sen toteu­tu­i­v­at liuku­mi­na. Voidaan sanoa, että palkat määräy­tyivät pitkälti markki­nae­htois­es­ti. Kokon­aisu­udessaan tämä johti tuot­tavu­ut­ta suurem­pi­in palkanko­ro­tuk­seen. Maan kil­pailukyky palautet­ti­in sään­nöl­lis­es­ti tois­tuneil­la devalvaatioilla.

Työ­markki­noil­la kaik­ki kyt­täävät toisi­aan niin, ettei palkkaraken­net­ta voi­da kor­ja­ta sopi­mal­la, minä viimeistää tari­na Sari Sairaan­hoita­jas­ta osoit­ti.  Kun sairaan­hoita­jille olti­in valmi­ita mak­samaan enem­män, muut liitot ilmoit­ti­vat vaa­ti­vansa saman. Tämän ja suh­dan­tei­den yliku­umen­e­misen vuok­si Suo­mi yli­hin­noitelti­in, mis­tä seurasi yli kymme­nen vuo­den talouskasvun pysähtyminen.

Yhteis­val­u­u­tan olois­sa palkko­jen keskimääräiset koro­tuk­set eivät saisi ylit­tää tuot­tavu­u­den nousua lisät­tynä euroalueen inflaa­ti­ol­la. Oheinen kuva ker­too, mik­si Suomel­la meni niin huonos­ti vuosien 2008–2018 välil­lä. (Kuva on syyskuu lop­ul­la ilmestyvästä kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.)

Julki­nen keskustelu palkoista menee suurin piirtein niin, että kaikille on tul­ta­va vähin­tään inflaa­tion ja siihen lisä­tyn keskimääräisen tuot­tavu­u­den nousun ver­ran ja jos pulaa työvoimas­ta esi­in­tyy, työ­nan­ta­jien tulee mak­saa liuku­mia sen päälle.  Tässä on se vika, että näin hin­noiteltaisi­in Suo­mi uud­estaan ulos markkinoilta.

Yleisko­ro­tusten pitäisi olla maltil­lisia, jot­ta palkkaraken­net­ta kor­jaav­ille liuku­mille jäisi tilaa.

Hoitoala törmää päin seinää

Olen kir­joit­tanut hoitoalan tilanteesta helmiku­us­sa Verde-lehdessä. Se on iso ja kallis rak­en­teelli­nen ongel­ma, joka vain pahe­nee, jos sitä ei ajois­sa kor­ja­ta, kos­ka nyt alan huono maine ajaa nuo­ria koulut­tau­tu­maan mielu­um­min muille aloille. Työn­tek­i­jäjär­jestö­jen ei kan­na­ta edes yrit­tää hoitaa tätä tupo-pöy­dässä, kos­ka muut alat vah­ti­vat sitä haukkana. Se, ettei mikään ala saa saa­da muio­ta vähem­män on matemaat­tis­es­ti sama asia kuin se, ettei mikään ala saa saa­da mui­ta enem­män. Paikalliset sopimuk­set taulukkopalko­ja korkeam­mista palkoista ovat ain­oa toimi­va tie.   Tämä tulee mak­samaan kun­nille sato­ja miljoo­nia,  mut­ta sille ei nyt voi mitään.

Juho Romakkanie­mi vaati twit­teris­sä sosi­aal­i­tur­van heiken­tämistä, jot­ta hoita­jia alka­isi työ kiin­nos­taa. Romakkaniemen tilan­neku­va on väärä: hoita­jat eivät loisi työt­töminä vaan ovat men­neet töi­hin muille aloille tai muhin mai­hin.  Työt­tömälle hoita­jalle vira­nomaiset osoit­ta­vat kyl­lä työ­paikan sukke­laan, ja se on karenssin uhal­la otet­ta­va vastaan.

Markkinat hoitavat ravintola-alan työvoimapulan

Rav­in­to­la-alan työvoima­pu­la hoituu helpom­min, kos­ka kyse on yksi­tyis­sek­torista. Palkko­ja on vain nos­tet­ta­va ja var­masti ne tule­vat nouse­maan. Se on han­kalaa, kos­ka kat­teet ovat matalia. On vaikea nos­taa olut­tuopin hin­taa, jos kil­pail­i­ja ei nos­ta. Palkko­ja sen kil­pail­i­jankin on nos­tet­ta­va, joten yksit­täisen rav­in­tolan kan­nat­tavu­u­den ei tähän pitäisi kaatua.

Riip­puu alan hin­ta­jous­tos­ta, kuin­ka paljon rav­in­toloi­ta tämän takia joutuu lopet­ta­maan, mut­ta alal­la yri­tys­ten syn­tymi­nen ja sam­mu­mi­nen on nor­maalia. Hyvä arvaus on, että kymme­nen pros­entin kor­jaus palkkoi­hin merk­it­see kymme­nen pros­ent­tia vähem­män alan työ­paikko­ja, mut­ta täl­laisen mekanis­min kaut­ta työ­markki­nat tasapainottuvat.

Tämä on siis täl­lainen kaik­ki muu ennal­laan ‑laskel­ma. Sen rin­nal­la toimii toinen mekanis­mi: elämän­muodon muuttues­sa urbaan­im­mak­si rav­in­to­la-alan voi sinän­sä ennus­taa kas­va­van pitkäl­lä aikavälillä.

Rav­in­toloil­la on ollut vaikeuk­sia saa­da työvoimaa aiem­minkin, Kun korona sul­ki rav­in­toloi­ta, henkilökun­ta siir­tyi mui­hin hom­min, kuten pitikin. Olisi ehkä kan­nat­tanut siir­tyä aiem­minkin, kos­ka palkat ja työa­jat ovat rav­in­tolois­sa ikävät, mut­ta muu­toskit­ka piti van­hois­sa töissä.

Nyt kit­ka toimii toisin. Pitäisi olla jokin syy siir­tyä takaisin. Jo sik­si palkko­jen pitäisi nos­ta ja kyl­lä ne vielä nousevat.

Miksi syntyi lisää työpaikkoja?

Huo­mat­takoon, että korona-ajan alus­ta työ­paiko­jen määrä on selvästi kas­vanut. Mis­tä se on johtunut?

Joku, jon­ka on mah­dol­lista asi­aa tutkia, voisi selvit­tää hypo­teesia, että kun korona karkot­ti rav­in­tolois­d­ta ja muista siipeen­sä saa­neesta ammateista väkeä mui­hin töi­hin, työn tar­jon­nan lisäys syn­nyt­ti lisää työ­paikko­ja näille muille aloille.  Juhana Var­ti­aista var­maankin hymyilyttää.

79 vastausta artikkeliin “Palkkarakenteen on saatava elää”

  1. Hoi­tu­ri­na ei voi toimia kuka-vaan. Alal­la on tiukat koulu­tus- ja kieli­taitokri­teer­it. Sik­si palkko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­ture­i­ta ei ole. Samaa pätee moni­in mui­hinkin sul­jet­tui­hin ammat­tei­hin. Vain koulu­tus­määrien reipas lisäämi­nen aut­taa, jos on pulaa.

    1. Hoi­tu­ri­na ei voi toimia kuka-vaan. Alal­la on tiukat koulu­tus- ja kieli­taitokri­teer­it. Sik­si palkko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­ture­i­ta ei ole.

      Kyl­lä “vapai­ta” hoi­ture­i­ta on. He eivät ole työt­töm­nä vaan ovat työl­listyneet mui­hin töihin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä “vapai­ta” hoi­tu­rei­ta on. He eivät ole työt­töm­nä vaan ovat työl­lis­ty­neet mui­hin töihin.

        Sairaan­hoita­jali­iton tilas­to­jen mukaan vain 3% työsken­telee muil­la toimi­aloil­la kuin SOTEssa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo tai­taa kos­kea sai­raan­hoi­ta­jia, ei lähi­hoi­ta­jak­si koulutettuja.

        Kyl­lä. Suur­in­ta metakkaa pitävät juuri sairaan­hoita­jak­oulute­tut (TEHY).

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo tai­taa kos­kea sai­raan­hoi­ta­jia, ei lähi­hoi­ta­jak­si koulutettuja.

        Kos­kee kumpiakin. Sairaan- ja lähi­hoita­jat vai­h­ta­vat alaa keskimääräistä vas­taa­van koulu­tusalan palka­nsaa­jaa harvemmin.

        ” Näis­sä palkka­neu­vot­teluis­sa esi­in­tyneen näke­myk­sen perus­teel­la hoitoalan työn­tek­i­jät ovat vai­h­ta­neet tai ovat vai­h­ta­mas­sa sankoin joukoin työte­htäviä. Tälle paljon medi­ahuomio­ta saa­neelle näke­myk­selle ei kuitenkaan löy­dy viit­teitä Tilas­tokeskuk­sen työssäkäyn­ti­ti­las­ton ja tutk­in­torek­isterin vuosien 2010–2018 tiedoista. ”

        ” Mikäli ver­rataan vuo­den 2010 tilan­net­ta vuo­teen 2018, huo­mataan että 5,3* pros­ent­tia AMK-tasoisen sairaan­hoita­jatutkin­non suorit­taneista palka­nsaa­jista oli koulut­tanut uudelle alalle. Vas­taavasti opis­toas­t­een sairaan­hoito­tutkin­non suorit­taneista uudelle alalle koulut­tau­tunei­ta oli 5,2 prosenttia.

        Näin ollen vuon­na 2010 palka­nsaa­ji­na julkisel­la tai yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­nelleistä sairaan­hoita­jan koulu­tuk­sen saaneista oli vuo­teen 2018 men­nessä koulut­tau­tunut uudelle alalle 2 880 henkilöä 54 758 henkilöstä. 

        Uudelle alalle koulut­tau­tu­misel­la tarkoite­taan sairaan­hoita­jien tapauk­ses­sa minkä tahansa uuden tutkin­non suorit­tamista, joka ei lukeudu ter­vey­den- ja hyv­in­voin­nin piiriin.

        Muun AMK-tutkin­non kuin sairaan­hoita­jan suorit­taneil­la henkilöil­lä vas­taa­va vai­h­to­pros­ent­ti oli 10,5. Esimerkik­si tutkin­non Sosiono­mi (AMK) suorit­taneista henkilöistä, jot­ka oli­vat vuon­na 2010 palka­nsaa­jia, 12,9 pros­en­til­la oli uusi tutk­in­to vuon­na 2018.

        Lähi­hoita­jan ammat­ti­tutkin­non suorit­taneil­la koulut­tau­tu­mis­pros­ent­ti uudelle alalle oli 6,2. Lähi­hoita­jien uudelleenk­oulut­tau­tu­misen toden­näköisyys oli siis pienem­pi kuin ammatil­lisen perusk­oulu­tuk­sen suorit­taneil­la vuon­na 2010 työsken­nelleil­lä palka­nsaa­jil­la (9,3 %)”

        https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2020/tyossakayntitilaston-tiedoissa-hoitajien-ahdinko-ei-nay/?listing=simple

      4. Näin ollen vuon­na 2010 palka­nsaa­ji­na julkisel­la tai yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­nelleistä sairaan­hoita­jan koulu­tuk­sen saaneista oli vuo­teen 2018 men­nessä koulut­tau­tunut uudelle alalle 2 880 henkilöä 54 758 henkilöstä.

        Tuo tilas­to ei ker­ro mitään siitä, mis­sä hoitoalan henkilöt ovat töis­sä. Se keroo vain­si­itä, kuin­ka moni on han­kkin­ut uuden tutkin­non. Ei hoito­henkilön tarvitse han­kkia uut­ta tutk­in­tyoa, jos menee töi­hin kau­pan kassalle.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo tilas­to ei ker­ro mitään sii­tä, mis­sä hoi­toa­lan hen­ki­löt ovat töis­sä. Se keroo vain­sii­tä, kuin­ka moni on hank­ki­nut uuden tut­kin­non. Ei hoi­to­hen­ki­lön tar­vit­se hank­kia uut­ta tut­kin­ty­oa, jos menee töi­hin kau­pan kassalle. 

        Sama kos­kee kyl­lä ihan ketä tahansa, kau­pan kas­salle kun ei tarvi­ta koulu­tus­ta. Mut­ta tilas­tokeskuk­sen blo­gin lop­u­osa käsit­teli juuri tuo­ta asi­aa, mut­ta tiedot oli­vat enem­män kuvina, joten en copy/pastettanut niitä.

        Ver­tailu tehti­in sit­ten muu­ta­maan muuhun ammat­ti­in, mut­ta lop­putu­los pysyi samana.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo tilas­to ei ker­ro mitään sii­tä, mis­sä hoi­toa­lan hen­ki­löt ovat töis­sä. Se keroo vain­sii­tä, kuin­ka moni on hank­ki­nut uuden tut­kin­non. Ei hoi­to­hen­ki­lön tar­vit­se hank­kia uut­ta tut­kin­ty­oa, jos menee töi­hin kau­pan kassalle. 

        No, kamalasti palkois­taan meuhkaav­il­la sairaan­hoita­jil­la on kuitenkin läh­es kaksinker­tainen palk­ka kau­pankas­saan ver­rat­tuna, joten sinne suun­taan ei ainakaan vai­hde­ta! Sairaan­hoita­jil­la on jonkun ver­ran liikku­vu­ut­ta it-alalle, jos­sa ansiot voivat olla saman­laiset ilman vuorolisiä, mut­ta joka tapauk­ses­sa uudelleenk­oulu­tus­ta tarvi­taan tässäkin tar­jouk­ses­sa. Ei käy­tyä AMK-tutk­in­toa kan­na­ta heit­tää hukkaan, joten pysyvät sairaan­hoita­ji­na kuitenkin.

        Lähi­hoita­jien palkkata­so (ja “upon­nut kus­tan­nus” opin­toi­hin) on sen ver­ran pienem­pi, että vuo­to on isom­paa mitä eri­laisimpi­in koulut­ta­mat­tomi­in ammat­tei­hin, mut­ta silti pien­tä ottaen huomioon, että lähi­hoita­jia koulute­taan jos jonkin­laisil­la lyhy­il­lä kursseilla.

    2. Rea­lis­ti:
      Hoi­tu­ri­na ei voi toi­mia kuka-vaan. Alal­la on tiu­kat kou­lu­­tus- ja kie­li­tai­to­kri­tee­rit. Sik­si palk­ko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­tu­rei­ta ei ole. Samaa pätee moni­in mui­hin­kin sul­jet­tui­hin ammat­tei­hin. Vain kou­lu­tus­mää­rien rei­pas lisää­mi­nen aut­taa, jos on pulaa.

      Suomes­sa lähi­hoita­jan työte­htävi­in ei kuu­lu mitä sairaan­hoita­jat voivat tehdä poti­laiden kohdal­la. Esimerkik­si lääk­i­tyk­sessä Alanko­mais­sa lähi­hoita­ja voi hoitaa van­huk­sien lääk­i­tys­tä mut­ta Suomes­sa tätä ei voi lähi­hoita­ja tehdä.

    3. Rea­lis­ti:
      Hoi­tu­ri­na ei voi toi­mia kuka-vaan. Alal­la on tiu­kat kou­lu­­tus- ja kie­li­tai­to­kri­tee­rit. Sik­si palk­ko­jen koro­tus ei auta, kos­ka vapai­ta hoi­tu­rei­ta ei ole. Samaa pätee moni­in mui­hin­kin sul­jet­tui­hin ammat­tei­hin. Vain kou­lu­tus­mää­rien rei­pas lisää­mi­nen aut­taa, jos on pulaa.

      Yksi vai­h­toe­hto on rekry­toi­da ulko­mail­ta. Näin tekee mon­et muut Pohjo­is­maat. Suomes­sa Tehy vas­tus­taa tätä neli­raa­ja jar­ru­tuk­sel­la. Ay-liike vas­tus­taa myös koulu­tus paikko­jen lisäämistä. Vain palkanko­ro­tuk­sia Tehy ei vas­tus­ta. Ain­oa real­isti­nen malli on ava­ta tarve­hark­in­taa sairaan­hoita­ja ja lähi­hoita­ja alalle.

      1. Rahul Soma­ni: Yksi vaih­toeh­to on rek­ry­toi­da ulko­mail­ta. Näin tekee mon­et muut Poh­jois­maat. Suo­mes­sa Tehy vas­tus­taa tätä neli­raa­ja jar­ru­tuk­sel­la. Ay-lii­ke vas­tus­taa myös kou­lu­tus paik­ko­jen lisää­mis­tä. Vain pal­kan­ko­ro­tuk­sia Tehy ei vas­tus­ta. Ain­oa rea­lis­ti­nen mal­li on ava­ta tar­ve­har­kin­taa sai­raan­hoi­ta­ja ja lähi­hoi­ta­ja alalle.

        Ongel­mat ulko­mail­ta rekry­toiduil­la on koulu­tus ja kieli­taito. Kum­mas­takaan ei voi­da tinkiä.

      2. Rea­lis­ti: Ongel­mat ulko­mail­ta rek­ry­toi­duil­la on kou­lu­tus ja kie­li­tai­to. Kum­mas­ta­kaan ei voi­da tinkiä.

        Ei tarvitse tin­kiä mut­ta parem­pi on että sitä edis­tet­täisi paljon helpom­min . Ulko­maalail­sil­la on myös hyvä koulu­tus joka aut­taa parem­min sopeu­tu­maan työ­markki­noille kuin ne työt­täminä joil­la on pelkästään perusk­oulu poh­jana. Kieli­taito ei ole mitenkään kiveen­hakat­tu este vaan se voidaan nopeastikin hoitaa pois. Kielikurssit eivät ole kus­tan­nus vaan päin­vas­toin tuot­ta­va sijoi­tus. Toki sitou­tu­mista on aina pyrit­tävä edistää

      3. Rea­lis­ti: Ongel­mat ulko­mail­ta rek­ry­toi­duil­la on kou­lu­tus ja kie­li­tai­to. Kum­mas­ta­kaan ei voi­da tinkiä.

        Juhana Var­ti­ainen esit­ti, että yhdel­lä koti­maisel­la pitäisi tul­la toimeen. Rohkea mies, kun sanoi tuon ääneen.

        Itsel­läkin oma poi­ka puhuu äidinkie­lenään kah­ta isoa euroop­palaista kieltä. Ja lisäk­si suomea. Ei kuulem­ma kiin­nos­ta Ruotsin opiskelu, joten ura suomes­sa on pois­sa laskuista.

      4. kom­ment­ti:

        Itsel­lä­kin oma poi­ka puhuu äidin­kie­le­nään kah­ta isoa euroop­pa­lais­ta kiel­tä. Ja lisäk­si suo­mea. Ei kuu­lem­ma kiin­nos­ta Ruot­sin opis­ke­lu, joten ura suo­mes­sa on pois­sa laskuista. 

        Jos on ns kak­sikieli­nen ei tarvitse lukea ruot­sia. Se hyväk­silue­taan jos puhuu äidinkie­lenään ruotsin lisäk­si mui­ta kieliä. Kyl­lä poikasi voi saa­da töitä Suomes­ta ilman mitään kieli ongel­maa. Toki julkisel­la sek­to­ril­la se on hiukan han­kalaa. Mut­ta kun poikasi puhuu isoa euroop­pa­lais­ta kiel­tä jot­ka ovat toden­näköis­es­ti hyvin lähel­lä kieliopil­lis­es­ti ruotsia
        ja ruotsin suku­laiskieliä niin ei ruotsin kie­len taito ole mitenkään eri­tyisen han­kalaam . Moni maa­han­muut­ta­ja oppii paljon parem­pi ruotsin mikäli äidinkieli on joku indoeu­roop­palainen kieli esimerkik­si saksa.

  2. Koulu­tus­määriä tulisi rankasti leika­ta human­is­tisil­ta, yhteiskun­tati­eteel­lisiltä ja kult­tuuri­aloil­ta kaikil­la koulu­tusasteil­la ja suun­na­ta työl­listäville aloille mm. sote-aloille ja teol­lisi­in töihin.

    1. Rea­lis­ti:
      Kou­lu­tus­mää­riä tuli­si ran­kas­ti lei­ka­ta huma­nis­ti­sil­ta, yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­tä ja kult­tuu­ria­loil­ta kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la ja suun­na­ta työl­lis­tä­vil­le aloil­le mm. sote-aloil­le ja teol­li­siin töihin. 

      Tämänkin esimerkik­si ei tule nos­ta­maan työl­lisyyt­tä esimerkik­si teol­lisu­udessa kos­ka automaa­tio on lisään­tynyt huo­mat­tavasti koko teol­lisu­u­den tuotan­nos­sa län­si­mais­sa. Nekin insinööri alat jois­sa on pulaa työn­tek­i­jöistä on alat jois­sa on hyvin eri­lainen koulu­tus vaa­timuk­set kuin esimerkik­si 30–40 vuot­ta sit­ten oli met­al­li alal­la. Aasi­as­ta valmis­tuu vuodessa sen ver­ran insinööre­jä kuin mitä esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa valmis­tuu 10–15 vuo­den aikana. Sote alo­jen työvoima pula johtuu yksinker­tais­es­ti koulu­tus paikko­jen vähäisyy­destä. Tämä on todel­lisu­ut­ta jo täl­lä hetkellä.

      Sote henkilökun­nan tai huip­pu insinöörien pulaa voi paikat huma­nis­ti­sil­ta, yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sil­tä ja kult­tuu­ria­loil­ta leikkaa­mal­la. Jos vai­h­toe­hto on esim juristin tutk­in­to tai
      huip­pu insinöörin koulu­tus niin län­si­mais­sa on men­ty jo siihen suun­taan että kan­nat­taa lukea juristiksi.

      1. Ei sairaan­hoita­jista ole mitään pulaa. Suomes­sa on maail­man kol­man­nek­si eniten sairaan­hoita­jia — edel­lä vain sveit­si ja nor­ja + pyöristysvirheen päässä islanti.

        OECD 2019 — Health at a Glance.
        https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-2019_4dd50c09-en

        Suomen ongel­ma on se, että hoito­työn joht­a­mi­nen on ala-arvoista, lääkärit ovat puoli­ju­malia ja poti­laal­la ei ole val­taa viedä raho­ja mukanaan parem­paan hoitopaikkaan jos palvelu ei jos­sain pelaa.

  3. “Jos jostakin, leivästä, jauhoista tai kul­je­tus­palveluista on pulaa, niiden hin­nat nou­se­vat ja pula pois­tuu ja jos jostain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taavasti laskevat.”

    Havain­not tosielämästä, leivän ostamis­es­ta lähikau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

    Ehkä muutkin talousti­eteil­i­jöi­den lausumat ovat jut­tu­ja vaan.

    1. Aisan­tun­ti­ja minä­kin:
      Jos jos­ta­kin, lei­väs­tä, jau­hois­ta tai kul­je­tus­pal­ve­luis­ta on pulaa, nii­den hin­nat nouse­vat ja pula pois­tuu ja jos jos­tain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taa­vas­ti laskevat.”

      Havain­not tosie­lä­mäs­tä, lei­vän osta­mi­ses­ta lähi­kau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

      Ehkä muut­kin talous­tie­tei­li­jöi­den lausu­mat ovat jut­tu­ja vaan.

      Jos leipä ei mene kau­pak­si ja paras­ta ennen ‑päivä koit­taa, kyl­lä se hin­ta vaan laskee.

      1. Kim­mo Haa­pea: Jos lei­pä ei mene kau­pak­si ja paras­ta ennen ‑päi­vä koit­taa, kyl­lä se hin­ta vaan laskee.

        Vain vähit­täiskau­pan oma Ale kam­pan­ja las­kee kulu­tus tuot­tei­den hin­to­ja. Tämä johtuu siitä että esimerkik­si leipää ja mui­ta tuor­e­i­ta elin­tarvikkei­ta ei voi varas­toi­da useik­si vuok­si eteen­päin . Ellei sit­ten päämääränä ole tuo­da markki­noille uudelleen pet­tuleipää ? Pait­si että kuin­ka moni kulut­ta­ja on sitä nykypäivänä valmis osta­maan? Epäilen että aika harvat .

      2. Rahul Soma­ni: Vain vähit­täis­kau­pan oma Ale kam­pan­ja las­kee kulu­tus tuot­tei­den hin­to­ja. Tämä joh­tuu sii­tä että esi­mer­kik­si lei­pää ja mui­ta tuo­rei­ta elin­tar­vik­kei­ta ei voi varas­toi­da useik­si vuok­si eteen­päin . Ellei sit­ten pää­mää­rä­nä ole tuo­da mark­ki­noil­le uudel­leen pet­tu­lei­pää ? Pait­si että kuin­ka moni kulut­ta­ja on sitä nyky­päi­vä­nä val­mis osta­maan? Epäi­len että aika harvat . 

        Kyl­lähän pet­tuleipää nykyään saa. On vain aika kallista, siitä on tul­lut luk­sus­tuote. Has­sua sinänsä.

      3. Yama: Kyl­lä­hän pet­tu­lei­pää nyky­ään saa. On vain aika kal­lis­ta, sii­tä on tul­lut luk­sus­tuo­te. Has­sua sinänsä.

        Jos vai­h­toe­hto olisi hal­pa pet­tu­lei­pä mut­ta kallis tavalli­nen leipä niin kumpi vai­h­toe­hto on kulut­ta­jien ensim­mäi­nen val­in­ta? Voin arva­ta että ei kumpikaan. Vaan toden­näköis­es­ti kotitekoinen leipomi­nen lisään­ty­isi mut­ta se vie paljon aikaa muus­ta ajasta.

      4. Kim­mo Haa­pea: Jos lei­pä ei mene kau­pak­si ja paras­ta ennen ‑päi­vä koit­taa, kyl­lä se hin­ta vaan laskee.

        Ei laske. Leivän hin­ta­jous­to on olematon.
        Olet kai kuul­lut Huit­tis­ten hul­lus­ta miehestä ‚juuri kun hän oppi ole­maan syömät­tä hän kuoli.
        Vedel­lä jous­to on vielä pienempi.

        Yleen­sä leivän ja veden saan­nin rajoit­tumi­nen johtaa vallankumoukseen

      5. Kir­joituk­sen juoni ei ollut siinä, että leivän lop­puhin­ta vai­htelisi kysyn­nän mukaan vaan väli­panok­set, esimerkik­si kul­je­tusten hin­ta. Ei ole tarkjoi­tus hin­noitel­la osaa ihmi­sistä nälkäisiksi.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kir­joi­tuk­sen juo­ni ei ollut sii­nä, että lei­vän lop­pu­hin­ta vaih­te­li­si kysyn­nän mukaan vaan väli­pa­nok­set, esi­mer­kik­si kul­je­tus­ten hin­ta. Ei ole tark­joi­tus hin­noi­tel­la osaa ihmi­sis­tä nälkäisiksi.

        Pikkuisen myöhäistä, jos palkoista puhutaan. Näköjään lähi­hoita­jien perus­palk­ka tun­tipalkkana on n. 13,50 e tun­ti. Vas­taavasti Mer­su­ja tehdään alle 11 e tun­ti, lisät ovat pienem­mät ja vuosilo­ma lyhyem­pi. Sil­lä lik­sal­la on syytä olla pieniruokainen. — Suomeen todel­lakin tarvi­taan min­imi­palkkala­ki, mut­ta sen on olta­va TESsien rin­nal­la ja poh­jal­la, ei tilalla.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kir­joi­tuk­sen juo­ni ei ollut sii­nä, että lei­vän lop­pu­hin­ta vaih­te­li­si kysyn­nän mukaan vaan väli­pa­nok­set, esi­mer­kik­si kul­je­tus­ten hin­ta. Ei ole tark­joi­tus hin­noi­tel­la osaa ihmi­sis­tä nälkäisiksi.

        Sosi­aal­i­tur­van kan­nus­tavu­us perus­tuu lib­er­aalis­sa talousa­jat­telus­sa nälkään eli kun sosi­aal­i­tur­va on tarpeek­si mata­la niin nälkä ajaa köy­hän töi­hin mil­lä pal­ka­lla ja mil­lä ehdoil­la tahansa.

        Toinen vai­h­toe­hto pn kap­ina tai rikollisuus.
        Kuten USAs­sa tai Englan­nis­sa on käynyt

      8. Lii­an van­ha: Ei las­ke. Lei­vän hin­ta­jous­to on olematon.

        Yleen­sä lei­vän ja veden saan­nin rajoit­tu­mi­nen joh­taa vallankumoukseen 

        Kyl­lä kaikissa elin­tarvikkeis­sa on hin­ta­jous­to. Se riip­puu miten sen jakelu ‚tuotan­to ja hin­noit­telu on jär­jestet­ty. Osmo Soin­in­vaaran anek­doo­tis­sa tämän blo­gin alus­sa oli kuvaus kuin­ka sosial­is­tises­sa kollek­ti­ivises­sa talousjär­jestelmässä leivän jakelun hoiti val­tio joka määrit­teli myös sille keskusjo­htois­es­ti kaiken koko tuotan­to ketjus­sa. Markki­na­t­aloudessa taas yksi­tyi­nen sek­tori määrit­telee hin­nan ja laadun sekä määrät. Kun Venäjäl­lä lakkautet­ti­in hin­ta sään­te­ly 1992 ‑1993 mitään vai­h­toe­htoista hin­ta mekanis­mia eikä jakelu mekanis­mia oltu luo­tu joten sen takia elin­tarvikkei­den hin­nat nousi­vat Venäjäl­lä tähti­ti­eteel­lisi­in lukui­hin kun katukaup­pa alkoi nos­taa hin­to­ja kil­pailus­sa entis­ten val­tion omis­tamien sit­tem­min yksi­ty­is­tet­ty­jen vähit­täiskau­pan kanssa.

      9. Lii­an van­ha: Ei las­ke. Lei­vän hin­ta­jous­to on olematon.

        Höpö höpö sen­tään. Van­hak­si menevää leipäää saa 30% ja tarpeek­si myöhään kun hakee, niin muis­taak­seni jop 60% alen­nuk­sel­la. Ja jos leivän hin­ta lähtisi väl­i­tuot­tei­den hin­to­jen nousun myötä nousu­un, leivan myyn­nis­sä kyl­lä tapah­tu­isi muu­tok­sia. Leip­i­en hin­ta­haitari on älyt­tömän lev­elä, niiden kilo­hin­ta vai­htelee jos­sain 2…8 euron välillä. 

        Jos hin­nat vaik­ka tuplau­tu­isi­vat, niin ennen nälkäkuole­maa aika moni vai­h­taisi kalli­in leivän halvempaan.

      10. Sylt­ty: Lei­pien hin­ta­hai­ta­ri on älyt­tö­män leve­lä, nii­den kilo­hin­ta vaih­te­lee jos­sain 2…8 euron välillä.
        Jos hin­nat vaik­ka tuplau­tui­si­vat, niin ennen näl­kä­kuo­le­maa aika moni vaih­tai­si kal­liin lei­vän halvempaan.

        Piz­zo­jen hin­ta­hai­ta­ri on myös erit­täin lev­eä. Paljon lev­eämpi kuin leivän. Olen mon­esti ihme­tel­lyt miten jotkut pienet pizze­ri­at Helsin­gin Pasi­lan kaltai­sis­sa kaupungi­nosis­sa voivat edes olla taoudel­lis­es­ti kil­pailukyky­isiä kun veloit­ta­vat 5€ piz­za­s­ta. Kun kalli­im­mat piz­zat ovat 25€ luokkaa samal­la alueella .

    2. Aisan­tun­ti­ja minä­kin:
      Jos jostakin, leivästä, jauhoista tai kul­je­tus­palveluista on pulaa, niiden hin­nat nou­se­vat ja pula pois­tuu ja jos jostain on yli­tar­jon­taa, hin­nat vas­taavasti laskevat.”

      Havain­not tosie­lä­mäs­tä, lei­vän osta­mi­ses­ta lähi­kau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

      Ehkä muutkin talousti­eteil­i­jöi­den lausumat ovat jut­tu­ja vaan

      Olemme tässä kohtaa parem­mas­sa tilanteessa kuin esimerkik­si sodan jäl­keen kun ulko­mail­ta tuon­ti oli tuol­loin eri­lais­ten tul­li ja tar­iffien sään­nöste­lyn ja kiin­tiöi­den takia tukos­sa ja sen takia raa­ka-aine pula oli todel­li­nen. Nyt täl­lä het­kel­lä ongel­ma on maail­man laa­juinen tuotan­to ketju joka on erit­täin haavoitu­va. Hyvä esimerk­ki on puoli­jo­hdan­nais­ten maail­man­laa­juinen pula. Joten ei tämä ole talousti­eteil­i­jöi­den jut­tu­ja vaan maail­man talouden vapautuminen

    3. Havain­not tosielämästä, leivän ostamis­es­ta lähikau­pas­ta: Hin­nat eivät laske.

      Ehkä toden­näköisin seli­tys tälle on se, ettei leivästä ole ollut yli­tar­jon­taa eikä suinkaan se, etteikö kysyn­nän ja tar­jon­nan laki pätisi.

  4. Lapis­sa moni hoita­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoita­jien työolot ja palkkaus pitäisi saa­da kil­pailukyky­isik­si muiden Pohjo­is­maid­en kanssa.

    1. Maa­lais­vih­reä:
      Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

      Tuol­la­han vastikään Nor­jas­sa ihme­telti­in minkä takia Suomes­sa ter­vey­den­hoit­o­menot ovat niin paljon edullisem­mat kuin Nor­jas­sa, siis ihan suh­teel­lis­es­tikin. Syyk­si havait­ti­in alan mata­lat palkat.

      Nyt ratkaisu ei mis­sään nimessä saa olla palkko­jen nosto.

      Haus­ka myös huo­ma­ta, että Lääkärien kanssa tilanne on päin­vas­tainen. Palkat ovat eri­no­maiset (vaik­ka eivät toki yllä samal­la tasolle toimari-dip­painssien kanssa), mut­ta medi­aan­i­na lääkärit taita­vat olla ehdot­tomasti parhait­en palkat­tu­ja ammat­tiryh­miä. Lääkärien kanssa hin­ta-ohjaus toimii, Lääkkis on vuodes­ta toiseen hae­tu­impia ja suosi­tu­impia (eli hakemukset/sisäänottomäärät) korkeak­oulu­tuk­sia. Samoin Lääkkis imee jokaises­ta sukupolves­ta terävim­män kär­jen, joka ei sit­ten ohjaudu insinööri- tai tieteel­lisi­in koulu­tuslin­joi­hin, heiken­täen näin maan talouden kehi­tyk­sen potentiaalia.

      Mut­ta eihän täl­lä ole väliä, pääa­sia on päästä aina potki­maan mata­lampi­en tulo­ryh­mien ihmisiä päähän joka kään­teessä. Duu­nar­it tietäköön paikkansa, eli lisää palkkaa ei heru, tästä pide­tään kiin­ni poli­it­tis­es­ti usei­ta eri keino­ja käyttäen.

    2. Maa­lais­vih­reä:
      Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

      Kuin­ka paljon rajan tun­tu­mas­sa asu­vat hoita­jat heilaut­ta­vat koko maan keskiarvoja? 

      Lapis­sa kun asuu 180 000 ihmistä ja Suomen väk­iluku on kuitenkin 5,5 miljoon­aa. Kaiken lisäk­si Lap­pi­lai­sis­takin suurin osa asuu liian kaukana rajoista käy­däk­seen töis­sä toises­sa maas­sa. Lapin suurin kaupunkikin, Rovanie­mi sijait­see liian kaukana Ruotsin rajas­ta, että sieltä voisi käy­dä töis­sä siellä..

      Jos halu­taan vähen­tää hoita­jien vuo­toa Ruot­si­in ja Nor­jaan, lakkaute­taan pakko­ruot­si, kak­si kär­pästä kerralla! 😎

      1. Sylt­ty:
        Jos halu­taan vähen­tää hoi­ta­jien vuo­toa Ruot­siin ja Nor­jaan, lak­kau­te­taan pak­ko­ruot­si, kak­si kär­päs­tä kerralla! 

        Tuo tuskin on ratkaisu. Suo­ma­lais­ten työ­markki­nat Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on myös muual­la kuin Pohjois-Ruot­sis­sa ja Pohjois-Nor­jas­sa. Toki työkieli on myös englan­ti mut­ta se kos­kee ihan mui­ta alo­ja kuin sairaanhoito

    3. Maa­lais­vih­reä:
      Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

      Myös Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa työsken­telee hoito aloille paljon enem­män ulko­maalaista (EU:n ulkop­uolelta tullei­ta) työvoimaa kos­ka näis­sä mais­sa ei ole tarve­hark­in­taa sairaan­hoita­jien alal­la. Tämä näkyy etenkin Tukhol­man ja Etelä-Ruotsin sekä Oslon seudun sairaalois­sa ja ter­veyskeskuk­sis­sa. Syy mik­si hoita­jat Pohjois-Suomes­ta käyvät töis­sä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois- Nor­jan puolel­la on myös pula henkilökun­nas­ta niil­lä alueil­la. Myös Ruotsin työ­markki­noiden paikalli­nen sopimi­nen aut­taa huo­mat­tavasti enem­män kuin Suomen nykyi­nen keskitet­ty sopimusjärjestelmä.

  5. Hoitoala ja rav­in­to­la-ala ovat molem­mat alo­ja, joi­ta kuvit­telisi Bau­molin taudin kiusaa­van eniten. Bau­molin taud­is­sa on kyse siitä, että yleis­es­ti tuot­tavu­u­den parantues­sa ne alat joil­la tuot­tavu­us ei nousekaan (hoito- ja rav­in­to­la-aloil­la kun ei automati­ikas­ta ainakaan vielä ole ollut kovin paljon hyö­tyä) koke­vat kuitenkin painet­ta nos­taa palkko­ja, kos­ka poten­ti­aal­isil­la työn­tek­i­jöil­lä muut, tuot­tavam­mat alat mak­sa­vat enemmän.

    En tiedä onko tähän mitään oikeaa ratkaisua. Voi olla, että rav­in­toloista, jois­sa oikeat ihmiset tekevät ruoan ja tar­joil­e­vat, tule­vat pikkuhil­jaa ylälu­okan varakkaampi­en ihmis­ten har­ras­tus. Näin on käynyt jo esim. oopperalle.

    Tekni­ikan, ja eri­tyis­es­ti tietotekni­ikan ja inter­netin kehi­tyk­sen anta­ma viesti kansan­taloudelle on: skaalaudu tai kuole. Rav­in­to­latyön­tek­i­jät ja lähi­hoita­jat eivät ole onnis­tuneet skaalaa­maan työtään ylöspäin.

    1. Ano­nyy­mi:
      . Voi olla, että ravin­to­lois­ta, jois­sa oikeat ihmi­set teke­vät ruo­an ja tar­joi­le­vat, tule­vat pik­ku­hil­jaa ylä­luo­kan varak­kaam­pien ihmis­ten har­ras­tus. Näin on käy­nyt jo esim. oopperalle.

      Ran­skas­sa (mukaan lukien Bel­gian Val­lo­ni­as­sa) on niin maaseudul­la kuin suuris­sa kaupungeis­sa on Miche­lin täh­den rav­in­toloi­ta jois­sa ei käy syömässä kaik­ki Ran­skan ja Euroopan ja maail­man varakkaat ihmiset mut­ta ruuan laatu on näis­säkin pikkukylien rav­in­tolois­sa erit­täin korkea tasoista kuin Pari­i­sis­sa ja New Yorkissa eikä hin­ta ole Pari­isi­in tai New Yorkin kalli­impi­en rav­in­toloiden tasoa. Itse asi­as­sa keski­ta­soa. En tiedä kuin­ka ylälu­okkaista on oop­pera kun koko laitos on veron­mak­sajien rahoil­la rahoitet­tua toim­intaa? Kuten on myös jääkiekon
      Pelaami­nen jäähalleis­sa joiden ylläpi­to on pääasi­as­sa kun­tien ja kaupunkien vas­tu­ul­la Suomessa.

    2. Ano­nyy­mi:
      Hoi­toa­la ja rav­in­­to­la-ala ovat molem­mat alo­ja, joi­ta kuvit­te­li­si Bau­mo­lin tau­din kiusaa­van eni­ten. Bau­mo­lin tau­dis­sa on kyse sii­tä, että ylei­ses­ti tuot­ta­vuu­den paran­tues­sa ne alat joil­la tuot­ta­vuus ei nouse­kaan (hoi­­to- ja rav­in­­to­la-aloil­la kun ei auto­ma­tii­kas­ta aina­kaan vie­lä ole ollut kovin pal­jon hyö­tyä) koke­vat kui­ten­kin pai­net­ta nos­taa palk­ko­ja, kos­ka poten­ti­aa­li­sil­la työn­te­ki­jöil­lä muut, tuot­ta­vam­mat alat mak­sa­vat enemmän.

      En tie­dä onko tähän mitään oike­aa rat­kai­sua. Voi olla, että ravin­to­lois­ta, jois­sa oikeat ihmi­set teke­vät ruo­an ja tar­joi­le­vat, tule­vat pik­ku­hil­jaa ylä­luo­kan varak­kaam­pien ihmis­ten har­ras­tus. Näin on käy­nyt jo esim. oopperalle.

      Tek­nii­kan, ja eri­tyi­ses­ti tie­to­tek­nii­kan ja inter­ne­tin kehi­tyk­sen anta­ma vies­ti kan­san­ta­lou­del­le on: skaa­lau­du tai kuo­le. Ravin­to­la­työn­te­ki­jät ja lähi­hoi­ta­jat eivät ole onnis­tu­neet skaa­laa­maan työ­tään ylöspäin. 

      Tehdään Suomes­ta työleirien saaris­to jos­sa ei ole rav­in­toloi­ta eikä ter­vey­den­hoitopalvelu­ja eikä koulu­jakaan. Tääl­lä ei ole pysyviä asukkai­ta ollenkaan vaan keikkatyöläiset paiski­vat töitä met­sis­sä, sahoil­la, sel­l­ute­htais­sa, kai­vok­sis­sa ja satamis­sa. Mikään muu kun ei kan­na­ta. Niitä joi­ta ei kiin­nos­ta muut­takoot mui­hin EU-mai­hin ja pär­jätkööt miten parhait­en katsoo.

  6. Maa­lais­vih­reä:
    Lapis­sa moni hoi­ta­ja käy töis­sä Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Hoi­ta­jien työ­olot ja palk­kaus pitäi­si saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si mui­den Poh­jois­mai­den kanssa.

    Suomel­la ei ole varaa huu­tokaup­paan huo­mat­tavasti vau­raampi­en Nor­jan ja Ruotsin kanssa.

    1. Rea­lis­ti: Suo­mel­la ei ole varaa huu­to­kaup­paan huo­mat­ta­vas­ti vau­raam­pien Nor­jan ja Ruot­sin kanssa.

      Suomel­la oli kyl­lä varaa jos pois­taisimme yleis­si­tovu­u­den ja tarve­harkin­nan kokon­aan. Nor­jan ja Ruotsin mallit toimi­vat kos­ka niiden koko ter­vey­den­huol­los­sa on huo­mat­tavasti paljon enem­män ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä EU:n ulkop­uolelta kuin Suomes­sa. Tämä on arkipäivää kun menee Tukhol­maan, Göte­borgi­in, Malmöön ja Kööpen­ham­i­naan ja Osloon.

  7. mitään rav­in­toloi­ta ei edes tarvi­ta, kos­ka halpo­ja raa­ka-ainei­ta saaa 10 x halvem­mal­la ruokakaupoista.. Eli on vain kansan­talouden kannal­ta hyvä, jos rav­in­to­la bisnes häviää.. Näin niiden työntekijät..jos n.s työvoima­pu­las­ta puhutaan.. voivat men­nä tekemään jotain järkevää ja tuot­tavaa työtä.

    Jos ei osaa..ei pysty osta­maan ruo­ka kaupoista ruokaa ja raa­ka-ainei­ta ja tekemäään siit­tä ruokaa..ja kuolee nälkäään, niin voi voi..Darwin.…
    joku sairaudenhoito..on sinän­säkin tuottamatonta..jokainen kuoloo kuiteskin..jos ei saa hoitooo, kuoloo jonkun vuo­den aikaisem­min jol­loin muu yhteiskun­ta sit silti säi­lyy ja säästää siinä

    1. Dic­kie:
      mitään ravin­to­loi­ta ei edes tar­vi­ta, kos­ka hal­po­ja raa­­ka-ainei­­ta saaa 10 x hal­vem­mal­la ruo­ka­kau­pois­ta.. Eli on vain kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä, jos ravin­to­la bis­nes hävi­ää..Näin nii­den työntekijät..jos n.s työ­voi­ma­pu­las­ta puhu­taan.. voi­vat men­nä teke­mään jotain jär­ke­vää ja tuot­ta­vaa työtä.

      Jos ei osaa..ei pys­ty osta­maan ruo­ka kau­pois­ta ruo­kaa ja raa­­ka-ainei­­ta ja teke­määän siit­tä ruokaa..ja kuo­lee näl­käään, niin voi voi..Darwin.…
      joku sairaudenhoito..on sinän­sä­kin tuottamatonta..jokainen kuo­loo kuiteskin..jos ei saa hoi­tooo, kuo­loo jon­kun vuo­den aikai­sem­min jol­loin muu yhteis­kun­ta sit sil­ti säi­lyy ja sääs­tää siinä

      Yhtä hyvin voisi tode­ta Dick­ien logi­ikalla että koko asevelvol­lisu­us pitäisi lakkaut­taa ja siir­tyä pelkästään ammat­tiarmei­jaan. Kos­ka mik­si hoitaisi maan­puo­lus­tuk­sen kun lop­putu­los on sama eli kuole­ma koit­taa jokupäivä.ä? Oli sit­ten sivi­ili väestön tai asevelvol­lisien kuole­man niin lop­putu­los on sama! Onko järkevää puo­lus­taa ihmishenkiä soti­laal­lis­es­ti kos­ka kuole­ma koit­taa kuitenkin jokupäivä?Oli sit­ten luon­nolli­nen pois meno tai äkilli­nen sairastuminen? 

      Eihän loogis­es­ti mikään ala tuot­tavaa pait­si maanviljely.

      1. noh..kyl mä nyt sen ymmärrän..et sairaan­hoitoo tarvi­taan siis…mut sit pitää ymmärtää ns. rajahyö­dyn käsite..jooh… tiet­ty on hyvä et jos katken­nut luu voidaan hal­val­la kip­sa­ta jne..ja ham­mashoit on hyvä…mut mitä sanoin, oli vain teo­reet­ti­nen esimerkkii…noi ravintolat…on turhia.….ehkä ny työ ja koulu­ruokaloi­ta lukuuunottamatta…vaiks kyl­hän eväätkin pystyy itte tekeen..tai ostaa perk. vaik­ka valmisaterioita..ja län­mit­tää mikros

  8. ” Oheinen kuva ker­too, mik­si Suomel­la meni niin huonos­ti vuosien 2008–2018 välillä. ”

    Ehkä ker­too, mut­ta kuten kuvaa­jas­ta näkyi, jyrkin palkkanousu tapah­tui _ennen_ Sari Sairaan­hoita­ja ‑episo­dia. Tämän jäl­keen alkoi vuosia kestävä palkka­malt­ti ja kiky-intoilu, joka ei saanut Suomen talout­ta nousu­un. Eikö tämä ole outoa?

    Minä poi­ka en tai­da oikein uskoa tähän Sari Sairaan­hoita­ja ‑leg­en­daan. Suomen taloudel­la meni huonos­ti vuosien 2008–2018 välil­lä kos­ka Nokia-klus­terin rom­ah­duk­sen myötä Suomes­ta katosi val­ta­va määrä erit­täin tuot­tavia työ­paikko­ja. Tämä sit­ten las­ki KESKIMÄÄRÄISTÄ tuot­tavu­ut­ta suuresti, syn­nyt­täen illu­u­sion että Suomes­sa olisi tapah­tunut laa­ja-alainen tuot­tavu­u­den rom­ah­dus (joka joh­tui siitä että duunareille mak­set­ti­in liian hyvää palkkaa, tietysti).

    Vale, emä­vale, keskiarvo.

    1. Yama:

      Ehkä ker­too, mut­ta kuten kuvaa­jas­ta näkyi, jyr­kin palk­ka­nousu tapah­tui _ennen_ Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑epi­so­dia. Tämän jäl­keen alkoi vuo­sia kes­tä­vä palk­ka­malt­ti ja kiky-intoi­lu, joka ei saa­nut Suo­men talout­ta nousu­un. Eikö tämä ole outoa?

      Minä poi­ka en tai­da oikein uskoa tähän Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑legen­daan. Suo­men talou­del­la meni huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välil­lä kos­ka Nokia-klus­te­rin romah­duk­sen myö­tä Suo­mes­ta kato­si val­ta­va mää­rä erit­täin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja. Tämä sit­ten las­ki tuot­ta­vuut­ta suu­res­ti, syn­nyt­täen illu­u­sion että Suo­mes­sa oli­si tapah­tu­nut laa­­ja-alai­­nen tuot­ta­vuu­den romah­dus (joka joh­tui sii­tä että duu­na­reil­le mak­set­tiin lii­an hyvää palk­kaa, tietysti 

      Sari sairaan­hoita­ja episo­di tuli ennen vuo­den 2008 finanssikri­isiä siis vuo­den 2007 tienoil­la. Nokian klus­terin alamä­ki alkoi itse asi­as­sa vuosi­na 2011–2013 kun äly­puhe­lim­ien kysyn­tä kasvoi huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä markki­na ana­lyytikot oli­vat ennus­ta­neet . Tähän kysyn­tään Nokia ei onnis­tunut vas­taa­maan oma­l­la mallil­la joka tuli 5 vuot­ta liian myöhään kuin Applen ja Sam­sun­gin mallit. 

      Jos julkisen sek­torin palkat nou­se­vat liikaa ja se hybris tart­tuu yksi­tyiseen sek­tori­in niin ongelmia tulee yksi­tyiselle sek­to­rille enem­män kuin julkiselle kos­ka yli suuret palkanko­ro­tuk­set hidas­ta­vat myös kil­pailua. Julki­nen sek­tori voi aina nos­taa vero­ja. Joka kyl­lä syö sit­ten ostovoimaa muual­ta. Riip­puen kyl­lä mitä vero­ja korote­taan ja kuin­ka paljon. Suomes­sa kävi vähän sanoin 1990 kun Holk­erin hal­li­tus revalvoi val­u­u­tan (jota kyl­lä myöhem­min Ilk­ka Suomi­nen yrit­ti saa­da myöhem­min peru­ute­tuk­si) mut­ta vuot­ta myöhem­min Ahon hal­li­tus jou­tui, pitkien kiky neu­vot­telu­jen jäl­keen joka epäon­nis­tui , (Sor­san sopimus) devalvoimaan val­u­u­tan. Tuo­ta vuo­den 2007 Sari sairaan­hoita­ja vajet­ta ei ole kyl­lä onnis­tut­tu kor­jaa­maan vaik­ka . Oikeas­t­aan mitään vuo­sia kes­tä­vää palk­ka­malt­tia ei tul­lut pait­si kiky-sopimus. Jon­ka ay-liike irti­sanoi vuo­den 2019 vaalien jälkeen.

      1. Rahul Soma­ni: Sari sai­raan­hoi­ta­ja epi­so­di tuli ennen vuo­den 2008 finans­si­krii­siä siis vuo­den 2007 tie­noil­la. Nokian klus­te­rin ala­mä­ki alkoi itse asias­sa vuo­si­na 2011–2013 kun äly­pu­he­li­mien kysyn­tä kas­voi huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä mark­ki­na ana­lyy­ti­kot oli­vat ennus­ta­neet . Tähän kysyn­tään Nokia ei onnis­tu­nut vas­taa­maan omal­la mal­lil­la joka tuli 5 vuot­ta lii­an myö­hään kuin Applen ja Sam­sun­gin mallit. 

        Kyl­lä, näin kävi. Ja tuot­tavu­us­rom­ah­dus alkoi juuri 2010 kieppeil­lä — ei siis 2008 jol­loin palkanko­ro­tuk­set alkoi­vat vaikut­taa. Kts vaik­ka tuol­ta ver­tailua Suo­mi vs Sak­sa vs Ruotsi:
        https://i.imgur.com/S1jXnLF.jpeg

        Kuvaa­jas­ta näkyy mil­lainen paine palkanko­ro­tuk­si­in juuri 2007 paikkeil­la oli. Takana oli val­ta­va nousukausi ja teol­lisu­us ja finanssiala rapor­toi sat­u­maisia voittoja.

      2. Yama: Kyl­lä, näin kävi. Ja tuot­ta­vuus­ro­mah­dus alkoi juu­ri 2010 kiep­peil­lä— ei siis 2008 jol­loin pal­kan­ko­ro­tuk­set alkoi­vat vai­kut­taa. Kts vaik­ka tuol­ta ver­tai­lua Suo­mi vs Sak­sa vs Ruotsi:
        https://i.imgur.com/S1jXnLF.jpeg

        Kuvaa­jas­ta näkyy mil­lai­nen pai­ne pal­kan­ko­ro­tuk­siin juu­ri 2007 paik­keil­la oli. Taka­na oli val­ta­va nousu­kausi ja teol­li­suus ja finans­sia­la rapor­toi satu­mai­sia voittoja.

        Julkisen sek­torin palkanko­ro­tuk­set sidot­tuna yksi­tyisen sek­torin koro­tuk­si­in on aina vahin­gol­lista kos­ka painei­ta veroko­ro­tuk­si­in tulee kun taloudessa tulee laskusu­un­ta jol­loin veronkiristyk­set ovat myrkkyä ostovoimalle ja talouden kier­toku­l­ulle. Olet oike­as­sa että teol­li­suus ja finans­sia­lan palkanko­ro­tuk­set oli­vat 2007 korkeat mut­ta kun iski samal­la julkisen sek­torin palkanko­ro­tuk­si­in on sop­pa jo kiehonut yli ennen kuin sen huomataan. 

        Palkanko­ro­tuk­set näkyvät myös aina viiveel­lä muu­ta­man vuo­den päästä ennen taloudel­lista taan­tu­maa tai syvää lamaa. Näin oli per­in­teis­ten deval­vaa­tioiden kohdal­la kun ostovoima las­ki vaik­ka palkkat nousi­vat. Näin tapah­tui 1990 kun työ­markki­nat sopi­vat ns Kallion sopimuk­sen koro­tuk­set ennen 1991 nopeaa BKT pudo­tus­ta jon­ka lop­putu­lok­se­na oli se että Sor­san sopimus kaa­tui kos­ka Kallion sopimus oli juuri vuosi ennen BKT:n pudo­tus­ta nos­tanut palkkoja.

      3. Yama: Kyl­lä, näin kävi. Ja tuot­ta­vuus­ro­mah­dus alkoi juu­ri 2010 kiep­peil­lä— ei siis 2008 jol­loin pal­kan­ko­ro­tuk­set alkoi­vat vai­kut­taa. Kts vaik­ka tuol­ta ver­tai­lua Suo­mi vs Sak­sa vs Ruotsi:

        Kuvaa­jas­ta näkyy mil­lai­nen pai­ne pal­kan­ko­ro­tuk­siin juu­ri 2007 paik­keil­la oli. Taka­na oli val­ta­va nousu­kausi ja teol­li­suus ja finans­sia­la rapor­toi satu­mai­sia voittoja.

        Suo­mi vs Sak­sa vs Ruot­si maaot­telu on väärä mit­tari kos­ka Ruotsin ja Suomen työ­markki­nat ovat hyvin erilaiset.Puhumattakaan Sak­san. Suomes­sa pitäisi kopi­oiden Ruotsin malli jot­ta saisimme oikean­laisen kuvan.

      4. Rahul Soma­ni: Suo­mi vs Sak­sa vs Ruot­si maa­ot­te­lu on vää­rä mit­ta­ri kos­ka Ruot­sin ja Suo­men työ­mark­ki­nat ovat hyvin erilaiset.Puhumattakaan Sak­san. Suo­mes­sa pitäi­si kopioi­den Ruot­sin mal­li jot­ta sai­sim­meoikean­lai­sen kuvan. 

        Fair enough — mut­ta mik­si sit­ten aina ver­rataan näitä Ruotsin tai Sak­san käp­pyröitä Suomen vas­taavi­in ja todis­tel­laan niiden perus­teel­la miten parem­pi muiden maid­en jär­jestelmä on? Soin­in­vaaran blogikir­joituk­ses­sa on heti yksi.

      5. Yama: Fair enough — mut­ta mik­si sit­ten aina ver­ra­taan näi­tä Ruot­sin tai Sak­san käp­py­röi­tä Suo­men vas­taa­viin ja todis­tel­laan nii­den perus­teel­la miten parem­pi mui­den mai­den jär­jes­tel­mä on? Soi­nin­vaa­ran blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa on heti yksi.

        Ver­tailu tehdään juuri sen takia kos­ka Ruot­si, Sak­sa ja Suo­mi ovat keskenään tärkeimpiä kaup­pakump­pane­ja ja molem­mat ovat rak­en­teeltaan hyvin saman­laisia kansan­talouk­sia. Jos Suomel­la olisi hyvin saman­lainen elinkeino­rakenne kuin esimerkik­si on Espan­jal­la tai Ran­skalla olisi tilanne hyvin eri­lainen Suomen kohdal­la. Suomelle on hyvin saman­lainen elinkeino­rakenne kuin Sak­salle ja Ruot­sil­la pait­si että Suomen työ­markki­nat ovat rak­en­teeltaan hyvin eri­laiset kuin Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Juuri tämän takia työl­lisyys Suomes­sa on vinoutunut toisin kuin se on Sak­sas­sa tai Ruotsissa.

      6. Rahul Soma­ni: Ver­tai­lu teh­dään juu­ri sen takia kos­ka Ruot­si, Sak­sa ja Suo­mi ovat kes­ke­nään tär­keim­piä kaup­pa­kump­pa­ne­jaja molem­mat ovat raken­teel­taan hyvin saman­lai­sia kan­san­ta­louk­sia. Jos Suo­mel­la oli­si hyvin saman­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne kuin esi­mer­kik­si on Espan­jal­la tai Rans­kal­laoli­si tilan­ne hyvin eri­lai­nen Suo­men koh­dal­la. Suo­mel­le on hyvin saman­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne kuin Sak­sal­le ja Ruot­sil­la pait­si että Suo­men työ­mark­ki­nat ovat raken­teel­taan hyvin eri­lai­set kuin Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Juu­ri tämän takia työl­li­syys Suo­mes­sa on vinou­tu­nut toi­sin kuin se on Sak­sas­sa tai Ruotsissa.

        Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa työn­tek­i­jöil­lä on laa­ja myötämääräämisoikeus eikä työ­nan­ta­ja voi sanel­la työe­hto­ja yksipuolis­es­ti kuten Suomessa.
        Sak­sas­sa on yli 10 hen­gen yri­tyk­sis­sä on työneuvosto,johon kuu­luu vähin­tään viisi työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jaa. Näin estetään työ­nan­ta­jia kor­rup­toimas­ta luottamusmiehiä,kuten takavu­osi­na tehtiin.

        Kun työ­nan­ta­ja ei voi sanel­la ehto­ja ja tulk­in­to­ja yksipuolis­es­ti niin ei tarvi­ta lait­to­mia lakko­jakaan ja työ­nan­ta­ja pun­nit­see esi­tyk­sen­sä tarkkaan

      7. Lii­an van­ha: Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa työn­te­ki­jöil­lä on laa­ja myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus eikä työ­nan­ta­ja voi sanel­la työ­eh­to­ja yksi­puo­li­ses­ti kuten Suomessa.
        Sak­sas­sa on yli 10 hen­gen yri­tyk­sis­sä on työneuvosto,johon kuu­luu vähin­tään vii­si työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jaa. Näin este­tään työ­nan­ta­jia kor­rup­toi­mas­ta luottamusmiehiä,kuten taka­vuo­si­na tehtiin.

        Kun työ­nan­ta­ja ei voi sanel­la ehto­ja ja tul­kin­to­ja yksi­puo­li­ses­ti niin ei tar­vi­ta lait­to­mia lak­ko­ja­kaan ja työ­nan­ta­ja pun­nit­see esi­tyk­sen­sä tarkkaan

        Ei Sak­san työ­paikka­neu­vos­tot ole vähen­täneet lakkoilua Sak­sas­sa. Lait­tomat lakot ovat aina lait­to­mia oli työn­tek­i­jöi­den ase­ma tur­vat­tu aina lain kaut­ta . Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa on myös tuk­i­lakkoilua säädel­ty tiukem­min kuin Suomessa. 

        Poli­it­ti­nen lakko ei ole tuk­i­lakko. Mik­si Ay-liike ei men­nyt viime vuo­den syksyl­lä lakkoon kun Marinin hal­li­tus toi uudelleen käyt­töön Akti­ivi­malli 2:sen ? Kuitenkin 2019 alkupuolel­la AY-liike jär­jesti lait­to­mia lakko­ja Suomes­sa kun Sip­ilän hal­li­tus sääti Akti­ivi­mallin. Sopii kysyä mik­si AY-liike ei viime syksynä lakkoilut hal­li­tus­ta vas­taan. Kyl­lä Hakanie­mi on ollut hil­jaa kun Marinin hal­li­tus toi Akti­ivi­mallin ja poisti eläkeputken. Takavu­osi­na pyrit­ty hillit­semään lakkoilua kyl­lä ay-liikeen, maan hal­li­tuk­sen ja työ­nan­ta­jan yhteis­sopimuk­sil­la eli lakkosakkoil­la Tupo­jen kaut­ta. Nyt tupo on vain ajanut aikansa ohi ja sen pitää vain ay-liike hyväksyä että paikalli­nen sopimi­nen on paljon jous­tavampi jär­jestelmä kuin keskitet­ty sul­je­tun talouden aikainen Tupo.

      8. Rahul Soma­ni: Ei Sak­santyö­paik­ka­neu­vos­tot ole vähen­tä­neet lak­koi­lua Sak­sas­sa. Lait­to­mat lakot ovat aina lait­to­mia oli työn­te­ki­jöi­den ase­ma tur­vat­tu aina lain kaut­ta . Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa on myös tuki­lak­koi­lua sää­del­ty tiu­kem­min kuin Suomessa. 

        Poliit­ti­nen lak­ko ei ole tuki­lak­ko. Mik­si Ay-lii­ke ei men­nyt vii­me vuo­den syk­syl­lä lak­koon kun Mari­nin hal­li­tus toi uudel­leen käyt­töön Aktii­vi­mal­li 2:sen ? Kui­ten­kin 2019 alku­puo­lel­la AY-lii­ke jär­jes­ti lait­to­mia lak­ko­jaSuo­mes­sa kun Sipi­län hal­li­tus sää­tiAktii­vi­mal­lin. Sopii kysyä mik­si AY-lii­ke ei vii­me syk­sy­nä lak­koi­lut hal­li­tus­ta vas­taan. Kyl­lä Haka­nie­mi on ollut hil­jaa kun Mari­nin hal­li­tus toi Aktii­vi­mal­lin ja pois­ti elä­ke­put­ken. Taka­vuo­si­na pyrit­ty hil­lit­se­mään lak­koi­lua kyl­lä ay-lii­­keen, maan hal­li­tuk­sen jatyö­nan­ta­jan yhteis­so­pi­muk­sil­la eli lak­ko­sak­koil­la Tupo­jen kaut­ta. Nyt tupo on vain aja­nut aikan­sa ohi ja sen pitää vain ay-lii­ke hyväk­syä että pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on pal­jon jous­ta­vam­pi jär­jes­tel­mä kuin kes­ki­tet­ty sul­je­tun talou­den aikai­nen Tupo.

        Kat­sopa tuo­ta vertailua

        https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva-kertoo-kuinka-suomi-pesee-lakkoilussa-ruotsin-ja-norjan/896afad1-918e-3e9b-865e-83db1211279f

      9. Lii­an van­ha: Kat­so­pa tuo­ta vertailua

        https://www.talouselama.fi/uutiset/pysayttava-kuva-kertoo-kuinka-suomi-pesee-lakkoilussa-ruotsin-ja-norjan/896afad1-918e-3e9b-865e-83db1211279f

        Niin tarkoitin lait­toman lakon ja lail­lisen lakon välistä eroa. Tuk­i­lakot ovat sit­ten asia erik­seen ja niiden herkkyys on ikävä kyl­lä Suomes­sa korkeampi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Se johtuu yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä että lain­säädän­tö muis­sa Pohjo­is­mais­sa ei sal­li tuk­i­lakko­ja eri ay-liikei­den välil­lä vaan pelkästään saman ay-liikei­den sisällä. 

        Alku­peräi­nen kysymys oli mik­si ay-liike ei jär­jestänyt viime syksyl­lä poli­it­tista lakkoa Marinin hal­li­tus­ta vas­taan kun se toi akti­ivi­malli 2:sen ja poisti eläkeputken? Kuitenkin Sip­ilän hal­li­tuk­sen lop­pu aikoina ay-liike jär­jesti poli­it­tisen lakon jol­la ei kyl­lä saavutet­tu mitään. Uusi hal­li­tus toi ay-liikeen vas­tus­ta­man akti­ivi­mallin uudelleen työn­haku­un ja kuitenkin SDP ja Vasem­mis­toli­it­to oli­vat tätä vas­tus­ta­neet ennen vaale­ja ja vaalien jäl­keen. Kuitenkin Keskustapuolueen pain­os­tuk­sen alla SDP ja Vasem­mis­toli­it­to taipui­v­at. Lop­putu­los ei ollut kuitenkaan ay-liikeen poli­it­tiset lakot. Sopii kysyä Hakaniemestä mik­si viime vuo­den syksyl­lä ei jär­jestet­ty poli­it­tista lakkoa? Juuri tästä oli alku­peräisessä kom­men­tis­sani kyse. Siis poli­it­tis­es­ta lakos­ta jol­la ei ole mitenkään suo­raa tekemistä työ­tais­telun kanssa.

      10. Rahul Soma­ni: Sari sai­raan­hoi­ta­ja epi­so­di tuli ennen vuo­den 2008 finans­si­krii­siä siis vuo­den 2007 tie­noil­la. Nokian klus­te­rin ala­mä­ki alkoi itse asias­sa vuo­si­na 2011–2013 kun äly­pu­he­li­mien kysyn­tä kas­voi huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä mark­ki­na ana­lyy­ti­kot oli­vat ennus­ta­neet . Tähän kysyn­tään Nokia ei onnis­tu­nut vas­taa­maan omal­la mal­lil­la joka tuli 5 vuot­ta lii­an myö­hään kuin Applen ja Sam­sun­gin mallit. 

        Jos jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat nouse­vat lii­kaa ja se hybris tart­tuu yksi­tyi­seen sek­to­riin niin ongel­mia tulee yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le enem­män kuin jul­ki­sel­le kos­ka yli suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­sethidas­ta­vat myös kil­pai­lua. Jul­ki­nen sek­to­ri voi aina nos­taa vero­ja. Joka kyl­lä syö sit­ten osto­voi­maa muu­al­ta. Riip­puen kyl­lä mitä vero­ja koro­te­taan ja kuin­ka pal­jon. Suo­mes­sa kävi vähän sanoin 1990 kun Hol­ke­rin hal­li­tus reval­voi valuu­tan (jota kyl­lä myö­hem­min Ilk­ka Suo­mi­nen yrit­ti saa­da myö­hem­min peruu­te­tuk­si) mut­ta vuot­ta myö­hem­min Ahon hal­li­tus jou­tui, pit­kien kiky neu­vot­te­lu­jen jäl­keen joka epä­on­nis­tui , (Sor­san sopi­mus) deval­voi­maanvaluu­tan. Tuo­ta vuo­den 2007 Sari sai­raan­hoi­ta­ja vajet­ta ei ole kyl­lä onnis­tut­tu kor­jaa­maan vaik­ka . Oikeas­taan mitäänvuo­sia kes­tä­vää palk­ka­malt­tia ei tul­lut pait­sikiky-sopi­­mus. Jon­ka ay-lii­ke irti­sa­noi vuo­den 2019 vaa­lien jälkeen.

        Vähän aiheen vier­estä mut­ta vielä juuri ennen Microsoft-yhteistyötä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edelleen. Ei varsi­nainen kri­isiyri­tys. Ja Nokian uusi Meego-poh­jainen tuotelin­ja sai N9 puhe­limes­taan eri­no­maiset arvoste­lut, iPhoneen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­lim­ien osalta ei ollut tapah­tunut vuosiin.

        Yhdys­val­tain eläkey­htiöil­lä oli omis­tus­ta kahdessa yri­tyk­sessä joiden pörssiar­vo oli jäänyt paikalleen, Microsoft ja Nokia. Microsoft oli Win­dows Phonel­laan ulkona mobi­ilikäyt­töjär­jestelmis­sä joiden (sil­loin) luul­ti­in ole­van vält­tämät­tömiä yhtiölle. Näistä kahdes­ta Microsoft oli elin­tärkeä ja vähem­män tärkeä Nokia val­jastet­ti­in Microsoft­in avuk­si elvyt­tämään jo kuol­lut­ta Win­dows Phonea. Ollila­han pakotet­ti­in otta­maan Elop Microsoftilta.

      11. K.k.: Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­ro­­soft-yhteis­­työ­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­­go-poh­­jai­­nen tuo­te­lin­ja sai puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Phonea. 

        Mee­goa en ole koskaan omis­tanut mut­ta Itsel­läni oli käytössä Lumia puhe­lin noin kolme vuot­ta. Voin kyl­lä tode­ta ettei se ollut kovinkaan korkeata­soinen. Käyt­töjär­jestelmä kaa­tui use­an ker­ran. Laite kävi use­an ker­ran taku­un aikana huol­los­sa ja jopa huolsin sen taku­un jäl­keen oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. Siihen huoltoon paloi kyl­lä sen ver­ran paljon rahaa että lop­pu­jen lopuk­si ostin uuden Android ver­sion siis Nokia nimel­lä valmis­te­tun HMD Globaalin kun koko Lumia hajosi käsi­in . Se on toimin­ut tähän asti. 4 vuot­ta käytössä. Lumia oli 3 vuot­ta. Kävi use­an ker­ran huol­los­sa. Olen kyl­lä tör­män­nyt van­hempi­in ihmisi­in (yli 70 vuo­ti­aisi­in) jol­la on edelleen Lumia käytössä ja ovat kehuneet sitä kyl­lä. Toki jos sil­lä vain soit­taa ja lähet­tää tek­stivi­este­jä niin mikä ettei.

      12. K.k.: Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­ro­­soft-yhteis­­työ­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­­go-poh­­jai­­nen tuo­te­lin­ja sai puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Yhdys­val­tain elä­keyh­tiöil­lä oli omis­tus­ta kah­des­sa yri­tyk­ses­sä joi­den pörs­siar­vo oli jää­nyt pai­kal­leen, Mic­ro­soft ja Nokia. Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Pho­nea. Olli­la­han pako­tet­tiin otta­maan Elop Microsoftilta. 

        Mul­la on ollut kanssa sel­l­ainen käsi­tys että USA pyr­ki estämään Noki­aa nouse­maan suurim­mak­si kän­nykkämerkik­si siel­lä, pitämäl­lä kiin­ni omista stan­dard­eis­taan ja anta­mal­la etu­matkaa sikäläisille valmis­ta­jille. Tästähän ei ole hirveän paljon puhut­tu mut­ta jotain selit­tyy siil­lä että mon­et amerikkalaiset 2000-luvun kän­nykäthän eivät toim­i­neet Euroopas­sa ollenkaan. 

        Toinen jut­tu on että Nokia teki myös sut­ta ja sekun­daa, esim viimeinen kom­mu­nikaat­tori­malli E7 hajosi puo­lessa vuokdessa niin että akkua ei voin­ut ladata,ja siinä oli kiin­teä akku jota ei voin­ut vaihtaa.

      13. R.Silfverberg: Mul­la on ollut kans­sa sel­lai­nen käsi­tys että pyr­ki estä­mään Noki­aa nouse­maan suu­rim­mak­si kän­nyk­kä­mer­kik­sisiel­lä, pitä­mäl­lä kiin­ni omis­ta stan­dar­deis­taan ja anta­mal­la etu­mat­kaa sikä­läi­sil­le val­mis­ta­jil­le. Täs­tä­hän ei ole hir­veän pal­jon puhut­tumut­ta jotain selit­tyy siil­lä että mon­et ame­rik­ka­lai­set 2000-luvun kän­ny­kät­hän eivät toi­mi­neet Euroo­pas­sa ollenkaan. 

        Toi­nen jut­tu on että Nokia teki myös sut­ta ja sekun­daa, esim vii­mei­nen kom­mu­ni­kaat­to­ri­mal­li hajo­si puo­les­sa vuok­des­sa niin että akkua ei voi­nut ladata,ja sii­nä oli kiin­teä akku jota ei voi­nut vaihtaa.

        USA pyr­ki tekemään omas­ta CDMA stan­dard­ista oman ja ennen pitkää maail­man standardin.
        USA esti pitkään Nokian mai­hin­nousun teknisil­lä syillä

        Mut­ta kun Clin­tonin junaile­ma taa­ju­ushu­u­tokaup­pa ja CDMAn tekniset vaikeudet romaut­ti­vat USAn pitkäk­si aikaa mobi­ilin kehi­tys­maak­si niin tuuli kääntyi.
        Eri­tyis­es­ti kun Nokia älysi perus­taa tehtai­ta ja kehi­tyskeskuk­sia USAn peräkyliin

      14. K.k.: Vähän aiheen vie­res­tä mut­ta vie­lä juu­ri ennen Mic­ro­­soft-yhteis­­työ­tä Nokia teki mil­jar­di­voit­toa ja myyn­ti nousi edel­leen. Ei var­si­nai­nen krii­siy­ri­tys. Ja Nokian uusi Mee­­go-poh­­jai­­nen tuo­te­lin­ja sai puhe­li­mes­taan erin­omai­set arvos­te­lut, iPho­neen ver­rat­ta­vat, ja sitä ei Nokian puhe­li­mien osal­ta ei ollut tapah­tu­nut vuosiin.

        Yhdys­val­tain elä­keyh­tiöil­lä oli omis­tus­ta kah­des­sa yri­tyk­ses­sä joi­den pörs­siar­vo oli jää­nyt pai­kal­leen, Mic­ro­soft ja Nokia. Mic­ro­soft oli Win­dows Pho­nel­laan ulko­na mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mis­sä joi­den (sil­loin) luul­tiin ole­van vält­tä­mät­tö­miä yhtiöl­le. Näis­tä kah­des­ta Mic­ro­soft oli elin­tär­keä ja vähem­män tär­keä Nokia val­jas­tet­tiin Mic­ro­sof­tin avuk­si elvyt­tä­mään jo kuol­lut­ta Win­dows Pho­nea. Olli­la­han pako­tet­tiin otta­maan Elop Microsoftilta. 

        Tarken­nus: ei Win­dows Phone ollut kuol­lut tuol­loin, vaan kesko­nen. Käyt­töjär­jestelmä myyti­in Nokialle sil­lä markki­na­puheel­la että se oli valmis ja toimi­va eikä ollut kuin naka­ta kiin­ni Nokian luurei­hin. Myöhem­min pal­jas­tui että suuri & kun­ni­a­nar­voisa Microsoft oli puhunut son­taa. Käyt­tis oli täysin kesken­eräi­nen ja viivästyk­set tap­poi­vat mah­dol­lisu­udet nurka­ta osu­us älypuhelinmarkkinoista.

        Elopin muu koomailu ei asi­aa aut­tanut. Jotakuinkin kaik­ki mah­dol­liset pelimerk­it pis­tet­ti­in vääri­in ruu­tu­i­hin. ‘eFlop’ lie­nee epäon­nis­tuneimpia merkit­täviä yri­tysjo­hta­jia tämän vuosi­tuhan­nen puolel­la. Myös Microsoft­il­ta tuli sit­ten monoa. Myöhem­mät ase­mat näyt­tää lähin­nä suojatyöpaikoilta.

      15. Yama: Tar­ken­nus: ei Win­dows Pho­ne ollut kuol­lut tuol­loin, vaan kes­ko­nen. Käyt­tö­jär­jes­tel­mä myy­tiin Nokial­le sil­lä mark­ki­na­pu­heel­la että se oli val­mis ja toi­mi­va eikä ollut kuin naka­ta kiin­ni Nokian luu­rei­hin. Myö­hem­min pal­jas­tui että suu­ri kun­nia­nar­voi­sa Mic­ro­soft oli puhu­nut son­taa. Käyt­tis oli täy­sin kes­ke­ne­räi­nen ja vii­väs­tyk­set tap­poi­vat mah­dol­li­suu­det nur­ka­ta osu­us älypuhelinmarkkinoista.

        Elo­pin muu koo­mai­lu ei asi­aa aut­ta­nut.Jota­kuin­kin kaik­ki mah­dol­li­set peli­mer­kit pis­tet­tiin vää­riin ruu­tui­hin. ‘eFlop’ lie­nee epä­on­nis­tu­neim­pia mer­kit­tä­viä yri­tys­joh­ta­jia tämän vuo­si­tu­han­nen puo­lel­la. Myös Mic­ro­sof­til­ta tuli sit­ten monoa. Myö­hem­mät ase­mat näyt­tää lähin­nä suojatyöpaikoilta.

        Olet aivan oike­as­sa että Win­dows puhe­li­men käyt­töjär­jestelmä oli kesko­nen. Mut­ta se oli Jor­ma Ollilan Nokian hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja kaudel­la jol­loin ei äly­puhe­lin markki­nat kehit­tyvät siihen suun­taan että niistä tuli mas­so­jen tuote. Juuri tämän takia Nokia hylkäsi muun muas­sa Sym­bian käyt­töjär­jestelmän kun Jor­ma Ollila oli Nokian hal­li­tuk­ses­sa. Jos Sym­bian­in hylkäämi­nen kokon­aan pitäisi pistää jonkun piikki­in niin se on Jor­ma Ollilan ei niinkään Stephen Elopin. Elop­ia saamme kyl­lä kiit­tää siitä että hän myi erit­täin tap­pi­o­ta tekevän matka­puhe­lin tuotan­non pois jon­ka jäl­keen Nokia keskit­tyi valmis­ta­maa verkko­ja. Jor­ma Ollila ei niinkään uskonut että äly­puhe­lim­istä tulisi mil­lään taval­la sel­l­ainen mas­sa tuote suurelle yleisölle kuin oli käynyt taval­lisille matka­puhe­limille 1990-luvun puo­livälis­sä aina 2000-luvun puoliväliin.

      16. Rahul Soma­ni: Olet aivan oikeas­sa että Win­dows puhe­li­men käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli kes­ko­nen. Mut­ta se oli Jor­ma Olli­lan Nokian hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja kau­del­la jol­loin ei äly­pu­he­lin mark­ki­nat kehit­ty­vät sii­hen suun­taan että niis­tä tuli mas­so­jen tuo­te. Juu­ri tämän takia Nokia hyl­kä­si muun muas­sa Sym­bian käyt­tö­jär­jes­tel­män kun Jor­ma Olli­la oli Nokian hal­li­tuk­ses­sa. Jos Sym­bia­nin hyl­kää­mi­nen koko­naan pitäi­si pis­tää jon­kun piik­kiin niin se on Jor­ma Olli­lan ei niin­kään Step­hen Elo­pin. Elo­pia saam­me kyl­lä kiit­tää sii­tä että hän myi erit­täin tap­pio­ta teke­vän mat­ka­pu­he­lin tuo­tan­non pois jon­ka jäl­keen Nokia kes­kit­tyi val­mis­ta­maa verk­ko­ja. Jor­ma Olli­la ei niin­kään usko­nut että äly­pu­he­li­mis­tä tuli­si mil­lään taval­la sel­lai­nen mas­sa tuo­te suu­rel­le ylei­söl­le kuin oli käy­nyt taval­li­sil­le mat­ka­pu­he­li­mil­le 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä aina 2000-luvun puoliväliin. 

        Sym­bian­in hylkäys taisi olla väistämätön paik­ka. Sikäli kuin ymmär­rän, Sym­bian­in ohjelmis­toke­hi­tys oli erit­täin heikol­la tasol­la kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna. Ohjelmis­tot myyvät käyt­töjär­jestelmät, ei päin vastoin.
        Kokon­aan toinen asia on, hoidet­ti­inko Sym­bian­in alasajo mitenkään fik­susti ja hal­li­tusti, ja oliko kor­vaa­ja sit­ten oikein valittu.

      17. Yama: Sym­bia­nin hyl­käys tai­si olla väis­tä­mä­tön paik­ka. Sikä­li kuin ymmär­rän, Sym­bia­nin ohjel­mis­to­ke­hi­tys oli erit­täin hei­kol­la tasol­la kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na. Ohjel­mis­tot myy­vät käyt­tö­jär­jes­tel­mät, ei päin vastoin.
        Koko­naan toi­nen asia on, hoi­det­tiin­ko Sym­bia­nin alas­ajo miten­kään fik­sus­ti ja hal­li­tus­ti, ja oli­ko kor­vaa­ja sit­ten oikein valittu.

        Kyl­lä Nokia julka­isi Sym­bia­nilla varuste­tun Nokia 808 Pure­View äly­puhe­li­men. Jos sitä olisi kehitet­ty ja uusia malle­ja olisi julka­istu niin toden­näköis­es­ti se olisi voin­ut olla toimi­va äly­puhe­lin. Nokia 808 Pure­View julka­isti­in 2012 mak­soi 450 euroa.

      18. Rahul Soma­ni: Kyl­lä Nokia jul­kai­si Sym­bia­nilla varus­te­tun Nokia 808 Pure­View äly­pu­he­li­men. Jos sitä oli­si kehi­tet­ty ja uusia mal­le­ja oli­si jul­kais­tu niin toden­nä­köi­ses­ti se oli­si voi­nut olla toi­mi­va äly­pu­he­lin.Nokia 808 Pure­View jul­kais­tiin 2012 mak­soi450 euroa.

        Niin tiedän kyl­lä että Nokia julka­isi äly­puhe­lim­ia sekä ennen että jäl­keen iPho­nen julka­isun. Mut­ta käsit­tääk­seni oli jo aika varhain nähtävis­sä että Sym­bian­il­ta lop­puu lento ver­rat­tuna Androidi­in ja Ios:ään, ja kysymys oli lähin­nä mil­lä se kor­vataan: Android vai joku oma, ja sit­ten Win­dows Phone tuli aika lail­la puun takaa.
        Niin kuin sanoin, toimi­va hardis ja käyt­tis ei takaa vielä mitään, pitää olla ohjelmia. Applen ja Android kaup­po­jen ohjelmis­to­myyn­ti oli moninker­tainen ver­rat­tuna Nokian vastaavaan.

    2. Yama:
      ” Ohei­nen kuva ker­too, mik­si Suo­mel­la meni niin huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välillä. ”

      Ehkä ker­too, mut­ta kuten kuvaa­jas­ta näkyi, jyr­kin palk­ka­nousu tapah­tui _ennen_ Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑epi­so­dia. Tämän jäl­keen alkoi vuo­sia kes­tä­vä palk­ka­malt­ti ja kiky-intoi­lu, joka ei saa­nut Suo­men talout­ta nousu­un. Eikö tämä ole outoa?

      Minä poi­ka en tai­da oikein uskoa tähän Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑legen­daan. Suo­men talou­del­la meni huo­nos­ti vuo­sien 2008–2018 välil­lä kos­ka Nokia-klus­te­rin romah­duk­sen myö­tä Suo­mes­ta kato­si val­ta­va mää­rä erit­täin tuot­ta­via työ­paik­ko­ja. Tämä sit­ten las­ki tuot­ta­vuut­ta suu­res­ti, syn­nyt­täen illu­u­sion että Suo­mes­sa oli­si tapah­tu­nut laa­­ja-alai­­nen tuot­ta­vuu­den romah­dus (joka joh­tui sii­tä että duu­na­reil­le mak­set­tiin lii­an hyvää palk­kaa, tietysti).

      Vale, emä­va­le, keskiarvo.

      Tuo­ta, tuo­ta … Olet var­masti oike­as­sa siinä, että Nokian rom­ah­t­a­mi­nen oli merkit­tävä syy 2010-luvun ongelmi­in, muu­ta Sari Sairaan­hoita­ja-ilmiön vähät­te­lyn kohdal­la olet väärässä.

      Nokia toi Suomen kansan­talouteen erit­täin tuot­tavia työ­paikko­ja ja nos­ti muutenkin kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta. Toki Noki­akin nos­ti palkko­ja, mut­ta oleel­lisem­paa on, että tämä kokon­ais­tuot­tavu­u­den nousu nos­ti myös muiden yri­tys­ten ja julkisen puolen palkko­ja, kiitos keskite­tyn neu­vot­telu­jär­jestelmän. Palka­nsaa­jan­han on saata­va osansa tuot­tavu­u­den noususta.

      Kun Nokia sit­ten rom­ahti, eivätkä muut toimi­alat olleet lisän­neet samaan tahti­in tuot­tavu­ut­taan, seurasi vääjäämät­tä ongelmia. Ehkä duu­nar­ille kuitenkin mak­set­ti­in tilanteeseen näh­den liikaa palkkaa.

  9. Väitän, että palkkarakenne elää huo­mat­ta­van paljon enem­män kuin mitä julk­isu­udessa keskustel­laan. Esimerkik­si työtä etsivät insinööri, diplo­mi-insinööri, juristi tai ekono­mi ei todel­lakaan ole tietyn ammat­tili­iton sopi­man palkkata­son van­ki vaan voi kir­ja­ta työ­paikka­hake­muk­seen mata­lam­man tai korkeam­man palkka­toiveen neu­vot­telu­jen lähtöko­hdak­si, varsinkin yksi­ty­isil­lä aloil­la. Julkisel­la sek­to­ril­la palkkarakenne on jäykem­pi, mut­ta esimerkik­si tutkimus­laitok­sis­sa kyl­lä palka­s­sa on hie­man neu­vot­telu­varaa. Tämä siis siinä työ­markki­nalu­okas­sa, jota kut­su­taan ylem­mik­si toimihenkilöiksi.

    Uuti­sista päätellen julkisel­la sek­to­ril­la ainakin lääkäreil­lä on neu­vot­telu­voimaa vään­tää henkilöko­htais­es­ta palkkatasostaan.

    Näi­den ihmis­ten kohdal­la on palkkata­sonkin suh­teen markkinat.

    Sit­ten on suuri joukko työn­tek­i­jöitä, joille palkkata­so neu­votel­laan työ­markki­naos­a­puolten kesken tai on työ­nan­ta­jan kiin­teä palkkarakenne (julki­nen sek­tori). Hei­dän kohdal­laan on mielestäni väärin puhua työ­markki­noista; eikö markki­na tarkoi­ta sitä, että hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan?

    Olen joitain ker­to­ja yrit­tänyt ilman tulosta löytää työ­markki­nati­etoa siitä, kuin­ka suuri osa työn­tek­i­jöistä toimii vapaan palka­n­muo­dos­tuk­sen aloil­la ja kuin­ka suurelle osalle palkkarakenne on jäykkä.

    1. ij:
      Sit­ten on suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä, joil­le palk­ka­ta­so neu­vo­tel­laan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten kes­ken tai on työ­nan­ta­jan kiin­teä palk­ka­ra­ken­ne (jul­ki­nen sek­to­ri). Hei­dän koh­dal­laan on mie­les­tä­ni vää­rin puhua työ­mark­ki­nois­ta; eikö mark­ki­na tar­koi­ta sitä, että hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tarjonnanmukaan?

      Olen joi­tain ker­to­ja yrit­tä­nyt ilman tulos­ta löy­tää työ­mark­ki­na­tie­toa sii­tä, kuin­ka suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä toi­mii vapaan pal­kan­muo­dos­tuk­sen aloil­la ja kuin­ka suu­rel­le osal­le palk­ka­ra­ken­ne on jäykkä. 

      Työ­nan­ta­japuoli­han elät­telee päiväu­nia, että romut­ta­mal­la kollek­ti­ivi­nen neu­vot­telupros­es­si saataisi­in varsinkin duu­nar­ien palkat lasku­un. Tämä voi toimia jol­lain erit­täin mata­lan vaa­timus­ta­son aloil­la, mut­ta käytän­nössä yhtään ammat­ti­lais­maisem­pi­in töi­hin men­täessä (kuten hit­saa­japu­la nyt esimerkik­si) ei ole mitenkään toden­näköistä että paikallisel­la sopimisel­la työ­nan­ta­jat saisi­vat kovia osaa­jia halvem­mal­la kuin nyky­isin, voi käy­dä jopa päin­vas­toin. Valitet­tavasti nykypäivän ja lähi­t­ule­vaisu­u­den ‘mega­tren­di’ on työvoima­pu­la väestön ikään­tymis­es­tä johtuen, joka iskee kaiken­laisi­in ammat­ti­laisi­in monil­la eri aloil­la. Tähän on turha odot­taa automaag­ista pelas­tus­ta maa­han­muu­tos­ta ja työvoiman liikku­mis­es­ta euroopas­sa, noi­ta osaavia ja työl­listyviä maa­han­muut­ta­jia tavoit­telee moni muukin euroopan val­tio. Tässä kil­pailus­sa valitet­tavasti suo­ma­laiset yri­tyk­set jäävät jalkoi­hin, varsinkin kun palkko­ja koite­taan polkea keinol­la mil­lä hyvän­sä. Tämä väestön ikään­tymi­nen kun ei ole pelkästään suo­ma­lainen ilmiö, vaan melko yleiseurooppalainen.

      Todel­lisu­us tulee ole­maan se että työ­nan­ta­jat joutu­vat pitämään kiin­ni tiukem­min työvoimas­taan ja myös koulut­ta­maan enem­män itse itselleen työvoimaa. Tämä nyt sinän­sä hyvä kehi­tys­su­un­ta, uutis­ten perus­teel­la men­nyt aikamoi­sek­si nir­soiluk­si välil­lä. Eli usein työvoima­pu­la on pikem­minkin ollut pulaa päte­vistä hak­i­joista, eikä tämä olekkaan mikään ihme kun odote­taan min. 5 vuo­den koke­mus­ta jol­lain TES:in min­imil­lä. Mut­ta ei tässä mitään, muka­va nähdä työ­markki­nat jos­sa vai­h­teek­si on työn­tek­i­jän markki­nat. Odot­takaa kuitenkin vain, oikeal­ta laidal­ta tul­laan vään­tämään kovaa että saadaan kään­net­tyä työvoiman kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino takaisin reilun yli­tar­jon­nan puolelle.

    2. ij:
      Väi­tän, että palk­ka­ra­ken­ne elää huo­mat­ta­van pal­jon enem­män kuin mitä jul­ki­suu­des­sa kes­kus­tel­laan. Esi­mer­kik­si työ­tä etsi­vät insi­nöö­ri, diplo­­mi-insi­nöö­ri, juris­ti tai eko­no­mi ei todel­la­kaan ole tie­tyn ammat­ti­lii­ton sopi­man palk­ka­ta­son van­ki vaan voi kir­ja­ta työ­paik­ka­ha­ke­muk­seen mata­lam­man tai kor­keam­man palk­ka­toi­veen neu­vot­te­lu­jen läh­tö­koh­dak­si, var­sin­kin yksi­tyi­sil­lä aloil­la. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la palk­ka­ra­ken­ne on jäy­kem­pi, mut­ta esi­mer­kik­si tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa kyl­lä pal­kas­sa on hie­man neu­vot­te­lu­va­raa. Tämä siis sii­nä työ­mark­ki­na­luo­kas­sa, jota kut­su­taan ylem­mik­si toimihenkilöiksi.

      Uuti­sis­ta pää­tel­len jul­ki­sel­la sek­to­ril­la aina­kin lää­kä­reil­lä on neu­vot­te­lu­voi­maa vään­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta palkkatasostaan.

      Näi­den ihmis­ten koh­dal­la on palk­ka­ta­son­kin suh­teen markkinat.

      Sit­ten on suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä, joil­le palk­ka­ta­so neu­vo­tel­laan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten kes­ken tai on työ­nan­ta­jan kiin­teä palk­ka­ra­ken­ne (jul­ki­nen sek­to­ri). Hei­dän koh­dal­laan on mie­les­tä­ni vää­rin puhua työ­mark­ki­nois­ta; eikö mark­ki­na tar­koi­ta sitä, että hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän ja tarjonnanmukaan?

      Olen joi­tain ker­to­ja yrit­tä­nyt ilman tulos­ta löy­tää työ­mark­ki­na­tie­toa sii­tä, kuin­ka suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä toi­mii vapaan pal­kan­muo­dos­tuk­sen aloil­la ja kuin­ka suu­rel­le osal­le palk­ka­ra­ken­ne on jäykkä.

      Val­taosa per­in­tei­sistä duunareista tekee työn­sä suoritepal­ka­lla eli palk­ka määräy­tyy henkilöko­htaisen tuot­tavu­u­den mukaan eli muu­rari saa palkkaa per muu­rat­tu tiili.
      Erään taan­noisen Ekn tutkimuk­sen mukaan n 70% teki työn­sä suoritepalkalla

  10. Vuon­na 2019 andiosi­don­naista sai vain 105000 työtöntä.
    Perus­tur­van varas­sa oli 209000
    Ja Tuöl­lisyyskat­sauk­ses­ta voi päätel­lä ‚että n 100000 ei saanut mitään

    Tuos­ta ansiosi­don­nais­es­ta on tul­lut mon­elle talousti­eteil­i­jälle enem­mänkin pakkomielle,etenkin kun sen taso on suurin piirtein perus­päivära­ha+ muut tuet eli ansiopäivära­ha pitää vain toisil­ta sos­su­luukuil­ta pois.

    Pyysin tietoa työllistymisajoista.
    Itse asi­as­sa ansiopäivära­hal­la ole­vat työl­listyvät nopeam­min kuin perus­tur­van varas­sa työlistyvät.

    Tuo 400/500 päivän työl­listymispi­ikkikin selit­tyy kun­tien työl­listämis­toimista ‚joil­la estetään tip­pumi­nen perusturvalle

    1. Lii­an van­ha:
      Vuon­na 2019 andio­si­don­nais­ta sai vain 105000 työtöntä.
      Perus­tur­van varas­sa oli 209000
      Ja Tuöl­li­syys­kat­sauk­ses­ta voi pää­tel­lä ‚että n 100000 ei saa­nut mitään

      Tuos­ta ansio­si­don­nai­ses­ta on tul­lut monel­le talous­tie­tei­li­jäl­le enem­män­kin pakkomielle,etenkin kun sen taso on suu­rin piir­tein perus­päi­vä­ra­ha+ muut tuet eli ansio­päi­vä­ra­ha pitää vain toi­sil­ta sos­su­luu­kuil­ta pois.

      Pyy­sin tie­toa työllistymisajoista.
      Itse asias­sa ansio­päi­vä­ra­hal­la ole­vat työl­lis­ty­vät nopeam­min kuin perus­tur­van varas­sa työlistyvät.

      Tuo 400/500 päi­vän työl­lis­ty­mis­piik­ki­kin selit­tyy kun­tien työl­lis­tä­mis­toi­mis­ta ‚joil­la este­tään tip­pu­mi­nen perusturvalle

      Tuo työl­listymispi­ik­ki on tosi­aan Juhana Var­ti­aisen iso val­he. Suurin osa ihmi­sistä työl­listyy nopeasti ja jäl­jelle jää kouralli­nen ihmisiä joille sit­ten näkyy tuo piik­ki. Se näyt­tää isol­ta kos­ka se on valit­tu skaala jos­sa näytetään pros­ent­teina _jäljelle jääneistä_, mut­ta 50% koural­lis­es­ta ihmisiä on merk­i­tyk­seltään mitätön. Jos skaalana on koko 1000 ihmisen työl­listymistä niin siinä on hädin tuskin erot­tu­va nökö lähelle nol­laa menevässä käyrässä.

      Ja kuten sanoit selit­tyy osin jo kun­tien työllistämisvelvoitteesta.

      1. K.k.: Tuo työl­lis­ty­mis­piik­ki on tosi­aan Juha­na Var­tiai­sen iso valhe. 

        No ei ole.

        Kyl­lä voi hyvinkin olet­taa, että lop­un piik­ki ja samal­la myös koko käyrä ennen sitä reagoi muu­tok­seen. Vai minkä ihmeen takia muu­tos vaikut­taisi vain ja ain­oas­taan niihin, jot­ka työl­listyvät juuri ennen kau­den loppumista? 

        Piik­ki vain osoit­taa, että ihmisen omil­la toimil­la on merk­i­tys­tä työllistymisessä.

  11. Olin urani alkupään 70–80- luvuil­la val­ti­ol­la töis­sä ja olimme työsopimussuhteisia.
    Palk­ka oli henkilökohtainen,koska perus­palk­ka oli n 50% kokon­ais­palka­s­ta. Lop­pu oli henkilöko­htaista lisää.

    Tuo ay-liikkeen.syyttäminen on puh­das­ta politikointia.
    Ek/Sy vahtii tiukasti,ettei yksikään yri­tys mak­sa ylimääräistä.
    Kun koro­tus­vara on vain 1–2% niin liuku­mi­in ei ole varaa ellei suur­in­ta osaa jätetä ilman koro­tuk­sia eli alen­netaan 90% palkkoja.

    Eivät työn­tek­i­jätkään tyh­miä ole vaan tajua­vat ostovoiman hiipumisen ja se johtaa aikaa myöten kap­inaan eli lakkoi­hin tai alan vaihtoon

    1. Lii­an van­ha:

      Eivät työn­te­ki­jät­kään tyh­miä ole vaan tajua­vat osto­voi­man hii­pu­mi­sen ja se joh­taa aikaa myö­ten kapi­naan eli lak­koi­hin tai alan vaihtoon

      Ostovoiman hiipumi­nen ei ole niinkään palkoista kyse. Suuret palkanko­ro­tuk­set suh­teessa inflaa­tioon on aina ongel­ma tek­i­jä joka syö ostovoimaa. Inflaa­tion nousu näkyy jo täl­lä het­kel­lä Yhdys­val­lois­sa ja muul­la län­si­mai­ta. Ain­oa keino on saa­da ostovoimaa parem­paa suun­taan on tulovero­tuk­sen reilu alen­t­a­mi­nen ottaen huomioon kyl­lä samal­la suuri tulois­t­en pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen indeksin huomioon. Alan vai­h­toe­hto on aina ilmiönä ole­mas­sa eikä siitä pääsee eroon. Työn­tek­i­jöitä voi aina nykykään rekry­toi­da helpom­min ulkomailta. 

      Lakkot ovat sinän­sä jo van­hanaikaisia ja jos­sain määrin huono­ja keino­ja työ­tais­telus­sa. Jos ver­taa lakko­jen viestiä niin mon­es­sa yhtey­dessä ne ovat poli­it­tisia. Pos­ti­lakko oli hyvä esimerk­ki. Se että markki­noil­la on usei­ta pelure­i­ta joil­la on eri työe­hdot ovat taloudel­lis­es­ti parem­mas­sa ase­mas­sa kuin val­tion omis­ta­ma monopoliyhtiö.

      1. Rahul Soma­ni: Rahul Somani

        Rahul Soma­ni: Osto­voi­man hii­pu­mi­nen ei ole niin­kään pal­kois­ta kyse. Suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set suh­tees­sa inflaa­tioon on aina ongel­ma teki­jä joka syö osto­voi­maa. Inflaa­tion nousu näkyy jo täl­lä het­kel­lä Yhdys­val­lois­sa ja muul­la län­si­mai­ta. Ain­oa kei­no on saa­da osto­voi­maa parem­paa suun­taan on tulo­ve­ro­tuk­sen rei­lu alen­ta­mi­nen ottaen huo­mioon kyl­lä samal­lasuu­ri tulois­ten progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen indek­sin huo­mioon. Alan vaih­toeh­to on aina ilmiö­nä ole­mas­sa eikä sii­tä pää­see eroon. Työn­te­ki­jöi­tä voi aina nyky­kään rek­ry­toi­da hel­pom­min ulkomailta. 

        Lak­kot ovat sinän­sä jo van­han­ai­kai­sia ja jos­sain mää­rin huo­no­ja kei­no­ja työ­tais­te­lus­sa. Jos ver­taa lak­ko­jen vies­tiä niin mones­sa yhtey­des­sä ne ovat poliit­ti­sia. Pos­ti­lak­ko oli hyvä esi­merk­ki. Se että mark­ki­noil­la on usei­ta pelu­rei­ta joil­la on eri työ­eh­dot ovat talou­del­li­ses­ti parem­mas­sa ase­mas­sa kuin val­tion omis­ta­ma monopoliyhtiö.

        Eli parem­pi palk­ka on pien­i­t­u­loiselle suo­ras­taan onnet­to­muus? Ultra­oikeis­to­laista roskaa. Uno­hdit “dynaamiset vaiku­tuk­set”, “trick­le down­in” ja “kan­nus­tavu­u­den”. — Mikähän siinäkin on takana, hyväo­saista kan­nuste­taan anta­mal­la lisää rahaa kun taas per­saukisen moti­vaa­tio kohe­nee otta­mal­la lop­utkin pois..?

    2. Lii­an van­ha:
      Olin ura­ni alku­pään 70–80- luvuil­la val­tiol­la töis­sä ja olim­me työsopimussuhteisia.
      Palk­ka oli henkilökohtainen,koska perus­palk­ka oli n 50% koko­nais­pal­kas­ta. Lop­pu oli hen­ki­lö­koh­tais­ta lisää.
      Tuo ay-liikkeen.syyttäminen on puh­das­ta politikointia.
      Ek/Sy vah­tii tiukasti,ettei yksi­kään yri­tys mak­sa ylimääräistä.
      Kun koro­tus­va­ra on vain 1–2% niin liu­ku­miin ei ole varaa ellei suu­rin­ta osaa jäte­tä ilman koro­tuk­sia eli alen­ne­taan 90% palkkoja. 

      Val­tion työ­paikat ja työe­hdot ovat kyl­lä eri ase­mas­sa kuin yksi­tyisen sek­torin työ­paikat joi­ta EK ja Suomen yrit­täjät edus­ta­vat. Val­tio mak­saa itse asi­as­sa vähem­män kuin yksi­tyi­nen mut­ta edut on val­ti­ol­la parem­mat kuin yksi­tyisel­lä. Juuri tämän takia esimerkik­si sin­unkin työ­suhde oli paljon parempi.

  12. Lii­an van­ha:
    Mut­ta kun Clin­to­nin junai­le­ma taa­juus­huu­to­kaup­pa ja CDMAn tek­ni­set vai­keu­det romaut­ti­vat USAn pit­käk­si aikaa mobii­lin kehi­tys­maak­si niin tuu­li kääntyi. 

    Kyl­lä kehi­tys oli Yhdys­val­lois­sa tapah­tunut jo aiem­min kuin tuo taa­juus­huu­to­kaup­pa. Yhdys­val­tain mobi­il­i­da­ta verkon pirstoutunut verkko­jen eri stan­dard­it syn­tyvät pääasi­as­sa sil­loin kun AT&T:n toim­inta hajotet­ti­in 1984 monop­o­li lain­säädän­nön mukaises­ti. Tuol­loin AT&T menet­ti alueel­liset oper­aat­torit säi­lyt­täen kuitenkin kaukop­uhelu­iden verkon. Paikalliset oper­aat­torit ja AT&T eivät koskaan päässeet sop­u­un yhteis­es­tä stan­dard­ista matka­puhe­lin verkos­sa 1990-luvul­la. Juuri tämän takia Euroopan unionis­sa otet­ti­in käyt­töön Nokian ja Siemensin aja­ma GSM verkko jos­ta tuli koko Euroopan union­in maid­en ja muidenkin Euroopan maid­en yhteinen verkko. Tämä GSM verkko ajet­ti­in läpi itse asi­as­sa Suomen aloit­teesta 1996.

Vastaa käyttäjälle Rahul Somani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.