Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.10.2019

Keskus­tatun­neli

Tämä on listal­la vain kysymys­ten esit­tämisek­si. Varsi­naiset päätök­set tehdään viikon kuluttua.

Itä- ja Län­si-Pasi­lan kehittämisperiaatteet

Pitänee kuun­nel­la esit­te­ly ja pyytää tämä pöy­dälle. Nämä lis­tatek­stit ovat todel­la päät­täjäepäys­täväl­lisiä. Suun­nit­telu­pe­ri­aat­tei­ta oli 28 sivua ja suurin osa siitä itses­tään­selvyyk­siä. Varsi­naisen pihvin löytämi­nen tek­stistä on todel­la työlästä.

Huomio kiin­nit­tyi kah­teen asi­aan. Esit­telijä on todel­la nihkeä suh­tau­tu­mises­saan kon­ver­sioi­hin, eli käytän­nössä toimis­toraken­nusten muut­tamiseen asun­toraken­nuk­sik­si. Se on vähän pul­mallista, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on val­ta­va yli­tar­jon­ta toimis­toti­las­ta ja huu­ta­va pula asun­noista. Pasi­laan on tulos­sa todel­la paljon mod­er­nia hyvää toimis­toti­laa Triplaan ja ennen kaikkea tor­ni­talo­jen alueelle.

Niin san­ot­tu Lau­ri Nord­ber­gin kier­ros on jäämässä raitio­vaunuil­ta 2 (Kaivopuis­toon) ja 7 (Meilah­teen) pois. Ne kään­tyvät suo­raan Pasi­lan sil­lan ylitet­tyään etelään. Tule­va ratik­ka Kalasa­ta­maan käyt­tää Nord­ber­gin kier­rosta kään­tymiseen ja siis kiertää koko silmukan.

Nordean kam­puk­sen kaa­va Alek­sis Kiv­en kadul­la eteenpäin

Tämä oli meil­lä 14.5. ja nyt se menee nähtävil­lä olon jäl­keen eteen­päin ilman mainit­tavia muu­tok­sia. Teol­lisu­uskadun alueesta on kehit­tymässä voimakas työpaikkakeskittymä.

HOAS:ille tont­ti­va­raus opiske­li­ja-asun­to­ja varten Kuninkaantammessa

Oikeas­t­aan tont­ti varataan arkkite­htik­il­pailun jär­jestämistä varten, mut­ta kun pyy­de­tään fyy­sistä tont­tia, on kai tarkoi­tus rak­en­taa myös asuntoja.
Toiv­ot­tavasti tietävät mitä tekevät. Kuninkaan­tam­men lähel­lä en tiedä mitään opinahjo­ja. Alue on kiva, mut­ta tuleeko näistä asun­noista kovin halut­tu­ja, jos matkat ovat pitkät.

Mar­riot-hotellille tont­ti Jätkäsaaresta

Alan men­nä laskuis­sa sekaisin. Mon­esko hotel­li tämä on Jätkäsaa­res­sa? Huonei­ta 124.

Mikko Särelän aloite Helsinginkadun asemasta

Särelä esittää,että Kallion asukkaiden yhteyk­siä paran­netaan rak­en­ta­mal­la lähili­iken­teen ase­ma Helsinginkadulle. Esit­telijän mielestä tämä olisi hyvä, mut­ta Pis­ara tekee siitä kuitenkin tarpeet­toman. Ei tarpee­ton­ta, mut­ta ase­man mah­dut­ta­mi­nen alueelle tulisi vähän han­kalak­si. Se sopisi radan län­sipuolelle, mut­ta aika huonos­ti itäpuolelle.
Esit­telijän mukaan alue on täy­teen raken­net­tu, joten uusi ase­ma ei kehit­täisi maankäyt­töä. No jaa, olen näh­nyt toisen­laisi­akin ajatuksia.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.10.2019”

  1. Kon­ver­sio toimis­toraken­nuk­ses­ta asuin­raken­nuk­sek­si on yleen­sä vähän pul­malli­nen, ja esit­telijäkin lie­nee vedonnut siihen? Lop­putu­los on har­voin taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va tai sit­ten se ei ole teknis­es­ti laadukas & elinkaareltaan pitkä. On parem­pi purkaa ja rak­en­taa tilalle kokon­aan uusi runko.

  2. Tuo Helsinginkadun (tai Lin­nan­mäen, jos myyvem­pää nimeä halu­taan) ase­ma olisi todel­la tärkeä. Paran­taisi yhteyk­siä pääkaupunkiseudul­ta ja sen ulkop­uolelta Lintsin lisäk­si mm. Olympias­ta­dion­ille ja Oop­per­aan sekä moni­in työ­paikkoi­hin. Toki myös asukkaiden yhtey­det varsinkin keskus­tas­ta ulos päin paranisivat.

    Peruste ettei sille enää oikein ole käyt­töä Pis­aran jäl­keen on huono, ihan siitä syys­tä että Pis­ara on niin kallis ettei sen toteu­tu­miselle ole minkään­laisia takei­ta. Pari ase­malai­turia (vähän yksinker­tais­taen) olisi niin hal­pa tehdä, että ne voisi vaik­ka purkaa jos jäi­sivät Pis­aran jäl­keen joskus 2030-luvul­la täysin vaille käyttöä.

    Voisi myös olla tutkimisen arvoista, saisiko tästä ase­mas­ta Pis­aran lähili­ikenne-edut ja saisiko sen tuo­man lisäti­lan kiskoille jär­jestet­tyä jotenkin muuten. Kaik­ki paukut lentorataan?

    1. Pekka Klär­ck:
      Pari ase­malai­turia (vähän yksinker­tais­taen) olisi niin hal­pa tehdä, että ne voisi vaik­ka purkaa jos jäi­sivät Pis­aran jäl­keen joskus 2030-luvul­la täysin vaille käyttöä. 

      Samaa mieltä siitä, että ase­ma pitäisi tehdä nyt eikä odotel­la Pis­araa kym­meniä vuosia. Kyse ei kuitenkaan ole ihan mis­tä tahansa “parista ase­malai­tur­ista”. Kaupunki­ra­to­jen ase­mat on nykyään speksat­tu kol­men Flirt-yksikön junille, joil­la on mit­taa 225 m. Kehäradan ase­mat ovat tämän kokoisia. Kaupunki­ra­to­jen raide­par­it ovat Helsinginkadun kohdal­la rata-alueen ulom­maiset kum­mal­lakin puolel­la. Uusi lai­turi tarvit­taisi­in siis molem­min puolin, min­imis­sään keski­lai­turi, eli raide­parin väli­in, ja matkus­ta­jille ali/ylikulut. Keskel­lä raide­aluet­ta ole­vien kaukoli­iken­teen raitei­den lin­jauk­seen toden­näköis­es­ti ei voi paljon puut­tua. Tässä joudut­taisi­in vält­tämät­tä louhi­maan Lin­nun­laulun kallioi­ta vähän lisää, ja muutenkin tulisi sovit­tamista. Toki silti help­poa ja hal­paa kuin saip­pua samankokoisi­in tun­neliasemi­in verrattuna.

      1. Tosi­aan vähän yksinker­taistin. Toisaal­ta oikeas­t­aan kaik­ki maan päälle raken­net­ta­vat ratarak­en­teet ovat, kuten kir­joitit, help­po­ja ja halpo­ja tun­neli­rak­en­teisi­in verrattuna.

      2. Mikko H: Samaa mieltä siitä, että ase­ma pitäisi tehdä nyt eikä odotel­la Pis­araa kym­meniä vuosia. Kyse ei kuitenkaan ole ihan mis­tä tahansa ”parista ase­malai­tur­ista”. Kaupunki­ra­to­jen ase­mat on nykyään speksat­tu kol­men Flirt-yksikön junille, joil­la on mit­taa 225 m. Kehäradan ase­mat ovat tämän kokoisia. 

        Tähän on Espoon päät­täjil­lä ole­mas­sa ratkaisu: Tehdään uud­es­ta ase­mas­ta vain kah­den junayk­sikön mit­tainen rahan säästämisek­si ja kutis­te­taan samal­la junat koko verkos­tol­la sen mit­taisik­si. Vapau­tu­valle lai­tu­ri­ti­lalle voidaan perus­taa ulkoil­makirp­pik­siä kesäaikaan.

  3. Tuo Nordean iso investoin­ti kam­puk­sen laa­jen­tamiseen vahvis­taa Pasi­lan ja Kalasa­ta­man välistä akselia Teol­lisu­uskadul­la. Päät­täjien pitäisi kiire­htiä ratikkay­htey­den saamista Pasi­las­ta Kalasa­ta­maan, nimeno­maan Teol­lisu­uskat­ua pitkin. Nyt on tekeil­lä ratikkay­hteys Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan jostakin “met­sien” kaut­ta pitkää reit­tiä koukat­en. Näi­den toteut­tamisjärjestys olisi pitänyt olla toisin päin.

    1. Porkkala:
      Tuo Nordean iso investoin­ti kam­puk­sen laa­jen­tamiseen vahvis­taa Pasi­lan ja Kalasa­ta­man välistä akselia Teol­lisu­uskadul­la. Päät­täjien pitäisi kiire­htiä ratikkay­htey­den saamista Pasi­las­ta Kalasa­ta­maan, nimeno­maan Teol­lisu­uskat­ua pitkin. Nyt on tekeil­lä ratikkay­hteys Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan jostakin ”met­sien” kaut­ta pitkää reit­tiä koukat­en. Näi­den toteut­tamisjärjestys olisi pitänyt olla toisin päin.

      Kes­ki-Pasi­lan alle on juuri raken­net­tu yksi­ty­isautoille yli 100 miljoo­nan osin maanalaiset tiejär­jeste­lyt ja sinne on suo­ra TUN­NELIy­hteys myös Teol­lisu­uskadul­ta. Jos Teol­lisu­uskadulle varataan kai­stat raitio­vaunuille, se ei voi olla enää 2+2 ‑kaistainen kaupunki­moot­tori­tie Itäväylän jatkeena.

  4. Ketähän varten tuol­lainen ase­ma pitäisi pääradan tuk­keek­si rak­en­taa, kun alueel­la ei asu juuri ketään? Vai onko seu­raavas­sa vai­heessa ehkä tarkoi­tus urban­isoi­da myös Eläin­tarhan urheilupuis­to, Töölön­lah­den ran­nat ja Alp­pipuis­ton ja Lin­nan­mäen kalliot?

    1. Ketähän varten tuol­lainen ase­ma pitäisi pääradan tuk­keek­si rak­en­taa, kun alueel­la ei asu juuri ketään?

      Kallios­sa ei asu ketään? Suomen tiheim­min asut­tu alue.

    2. Siinä on ihan vier­essä muu­ta­man sadan metrin säteel­lä myös viitisen tuhat­ta työ­paikkaa. Kun­tat­a­lo, Diakonissalaitos, MLL… Linnnamä­ki ja Olympias­ta­dion on käve­ly­matkan päässä.

      Ei tämä ase­ma ole niinkään kalli­o­laisia varten, vaan alueelle töi­hin tai muuten tuleville ja toisaal­ta Helsinginkadun ratikoi­hin vaihtamiseen.

  5. Kuninkaan­tam­men luona Metropo­lian Myyr­mäen kam­pus. Kun­tali­itok­sil­la Helsin­ki, Van­taa ja Espoo yhteen, niin raja-aluei­den kehit­tämi­nen helpompaa.

  6. “Kuninkaan­tam­men lähel­lä en tiedä mitään opinahjo­ja. Alue on kiva, mut­ta tuleeko näistä asun­noista kovin halut­tu­ja, jos matkat ovat pitkät.”

    Parin kilo­metrin päästä Myyr­mäestä löy­tyy yksi Metropo­lian kam­pus, jonne taitaa päästä Kuninkaan­tammes­ta bus­sil­la 560.

    1. Ris­to Koivunen:
      ”Kuninkaan­tam­men lähel­lä en tiedä mitään opinahjo­ja. Alue on kiva, mut­ta tuleeko näistä asun­noista kovin halut­tu­ja, jos matkat ovat pitkät.”

      Parin kilo­metrin päästä Myyr­mäestä löy­tyy yksi Metropo­lian kam­pus, jonne taitaa päästä Kuninkaan­tammes­ta bus­sil­la 560.

      Ja bus­sil­la 560 pääsee myös Kuninkaan­tammes­ta Myl­ly­puron uudelle kam­puk­selle. Ja kuka tietää mitä tule­vaisu­udessa opiskel­laan mis­säkin. Mielestäni on vain posi­ti­ivista, jos koulu­tu­s­paikko­ja sijoite­taan ydinkeskus­tan ulkopuolelle.

  7. Itä- ja Län­si-Pasi­lan kehit­tämis­pe­ri­aat­teis­sa näkyy, että “pyöräli­iken­teen laatukäytävä” tarkoit­taa yhä Län­si-Pasi­las­sa kum­mallista suhrua, jos­sa eksyin ensim­mäiset viisi vuot­ta Helsingis­sä asues­sani, sen jäl­keen 2–3 liiken­neval­o­ja Idästä Län­teen tai tois­in­päin kul­jet­taes­sa. Miten olisi vetää pyörätie maan tasoa pitkin, ei sil­taa, ja sieltä nos­taa rampil­la radanvarsi-Baanalle?

  8. Olisi hul­lua rak­en­taa uusi ase­ma Helsinginkadulle hidas­ta­maan junien kulkua ja työ­matkali­iken­net­tä Helsinki­in, kun 1–2 min­uutin päässä molem­mis­sa suun­nis­sa on kak­si Suomen suur­in­ta rautatiease­maa, joista on eri­no­maiset liiken­ney­htey­det joka suun­taan eri puo­lille kaupunkia. 

    Särelä on kaupitel­lut tätä Helsinginkadun ase­maa ennenkin, eikä näytä nyt halu­a­van luop­ua ajatuk­ses­taan millään.

    1. Ase­ma ilman asukkai­ta:
      Olisi hul­lua rak­en­taa uusi ase­ma Helsinginkadulle hidas­ta­maan junien kulkua ja työ­matkali­iken­net­tä Helsinki­in, kun 1–2 min­uutin päässä molem­mis­sa suun­nis­sa on kak­si Suomen suur­in­ta rautatiease­maa, joista on eri­no­maiset liiken­ney­htey­det joka suun­taan eri puo­lille kaupunkia. 

      Särelä on kaupitel­lut tätä Helsinginkadun ase­maa ennenkin, eikä näytä nyt halu­a­van luop­ua ajatuk­ses­taan millään.

      Ase­man tarkoi­tus olisi nimeno­maan palvel­la Töölön, Eläin­tarhan ja Alp­pi­har­jun aluet­ta mukaan­lukien Lin­nan­mä­ki, Sta­dion ja Oop­pera, myöhem­min myös “Helsin­ki garden“ia. Nyky­isin lähim­miltä juna-asemil­ta, olkoot että ovat Suomen suurim­mat, kestää puoli tun­tia kävel­lä eikä ratik­ka ole juuri nopeampi.

      Halvim­mal­la päästäisi­in jos ase­mal­la pysähty­i­sivät vain län­sisu­un­nan kaupunki­ra­to­jen junat eli rantaradan A‑junat sekä kehärataa Myyr­mäen suun­taan menevät, sil­loin ei tarvit­taisi kallio­ta louhia eikä pyöräti­etä hävit­tää, mikä on radan itäpuolen lev­en­tämisen esteenä. Eläin­tarhan kohdal­la on tilaa siirtää län­tis­in­tä raidet­ta sen ver­ran län­teen päin että saadaan lai­turi mah­tu­maan kah­den raiteen väli­in, kos­ka sata­ma­ra­ta puret­ti­i­in siitä kohtaa.

    2. Siitä ase­mas­ta­han hyö­ty­isi juuri ne junal­la kulke­vat työ­matkalaiset, joiden työ­paik­ka on Töölössä tai Kallios­sa, ja taitaisi tuos­ta päästä Hakaniemeenkin nopeam­min (kun­han vai­h­to on järkevä) kuin Pasi­las­ta tai Päärautatiease­mal­ta. Ase­maa suun­nitel­laan vain kaupunki­ju­nille, jot­ka jo nyt pysähtyvät joka ase­mal­la. Näil­lä junil­la kulk­i­joiden mat­ka tosi­aan hidas­tu­isi vähän, mut­ta hei­dän ehkä kan­nat­taisi vai­h­taa harvem­min pysähtelevään junaan jo aiemmin.

    3. Ase­ma ilman asukkai­ta:
      Olisi hul­lua rak­en­taa uusi ase­ma Helsinginkadulle hidas­ta­maan junien kulkua ja työ­matkali­iken­net­tä Helsinkiin

      Olisi hul­lua olla tekemät­tä asemia sinne, mis­sä on vier­essä koko Suomen, ei pelkästään Helsin­gin, tiheim­min asut­tu­ja kort­telei­ta. Jos työ­paik­ka ei satu ole­maan viiden min­uutin käve­ly­matkan päässä Kai­vokadus­ta, niin Eläin­tarhan ase­ma hyvin toden­näköis­es­ti nopeut­taisi junal­la kulke­vien työ­matkaa paljon huo­mat­ta­van paljon.

      Paljon hul­lumpi tapaus on esimerkik­si Ilmalan ase­ma, jon­ka lähel­lä ei ole käytän­nössä yhtään mitään ja joskus aikanaan Pohjois-Pasi­lan valmis­tut­tua se tulee silti ole­maan saavutet­tavu­udeltaan surkeim­mas­ta päästä, kun se käytän­nössä on keskel­lä Hakamäen­tien kaupunki­mo­tarin ramppe­ja ja kaukana alueen suuris­takin kohteista, kuten Ylen/Maikkarin/muiden toim­i­tiloista, Hart­wall-areenas­ta, yms.

  9. Mitä tarkoit­taa Lau­ri Nord­ber­gin kier­ros? Kuka hän oli/on? Ilmeis­es­ti myötä­vaikut­ti Itä-Pasi­lan ratikan lin­jauk­seen 1970-luvul­la, mil­laisin intres­sein? Kuu­lostaa mielenkiintoiselta.

    Itä-Pasi­lan lyhyt radan­pätkä ja lin­jan 9 piden­tämi­nen sinne vuon­na 1976 (uudel­la lin­janu­merol­la 2) oli ensim­mäi­nen merkit­tävä rataverkon laa­jen­nus sit­ten 1930-luvun ja ensim­mäi­nen, joka toteutet­ti­in sen jäl­keen kun raiti­oti­et ylipäätään oli päätet­ty säilyttää.

    1. Lau­ri Nord­berg oli Enem­mistö ry:n akti­ive­ja ja demarien edus­ta­ja klaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Virkemiesten ehdo­tus seiskan reitik­si oli suo­raan nor­den­skjöldinkadul­ta ylös Pasi­lankat­ua Pasi­lan sil­lalle, kos­ka “super­seiskas­ta” halut­ti­in nopea, mut­ta Nord­berg ajoi lau­taku­jn­nas­sa läpi kan­nan, että seiska kiertää asu­tuk­sen kaut­ta ja tulee sil­lalle Pasi­lankat­ua pohjois­es­ta päin.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Lau­ri Nord­berg oli Enem­mistö ry:n akti­ive­ja ja demarien edus­ta­ja klaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Virkemiesten ehdo­tus seiskan reitik­si oli suo­raan nor­den­skjöldinkadul­ta ylös Pasi­lankat­ua Pasi­lan sil­lalle, kos­ka ”super­seiskas­ta” halut­ti­in nopea, mut­ta Nord­berg ajoi lau­taku­jn­nas­sa läpi kan­nan, että seiska kiertää asu­tuk­sen kaut­ta ja tulee sil­lalle Pasi­lankat­ua pohjois­es­ta päin.

        Kiitos! Kyse olikin siis Länsi‑, eikä Itä-Pasi­las­ta. Sieltä muis­tan luke­neeni siitä, että poli­itikot päät­tivät tuos­ta pitem­mästä lenkistä virkami­esten tah­don vas­tais­es­ti, mut­ta taus­to­ja en tien­nyt. Har­val­la meistä on “oma” raitiotie…

  10. Helsinginkadun ase­mas­ta eivät Kallion ja Töölön työssäkävi­jät juurikaan hyö­ty­isi, kos­ka ase­ma on keskel­lä ei mitään ja sieltä olisi pitkä käve­ly­mat­ka joka suun­taan. Jos taas aikoo vai­h­taa Helsinginkadul­la raitio­vaunuun, niin sen voi tehdä yhtä hyvin Pasi­las­sa ilman uusia asemiakin. 

    Ja Pasi­las­ta pääsee joka paikkaan muuallekin. Eikös ne raitio­vaunut ajelemista varten ole tarkoitet­tu? Tähän Gar­de­ni­aan taas on lyhyem­pi käve­ly­mat­ka Pasi­las­ta kuin Helsinginkadul­ta, joten sitäkään varten ei siis tarvitse ruve­ta uusia asemia rak­en­tele­maan. Ja Oop­per­an kat­so­jat tuskin halu­a­vat hel­mo­jaan kastel­la Helsinginkadul­la, kun ratikkapysäk­ki on pääovella.

    1. Ase­ma ilman asukkai­ta:
      Helsinginkadun ase­mas­ta eivät Kallion ja Töölön työssäkävi­jät juurikaan hyö­ty­isi, kos­ka ase­ma on keskel­lä ei mitään ja sieltä olisi pitkä käve­ly­mat­ka joka suun­taan. Jos taas aikoo vai­h­taa Helsinginkadul­la raitio­vaunuun, niin sen voi tehdä yhtä hyvin Pasi­las­sa ilman uusia asemiakin.

      Jos kat­sot, mihin kaikkialle lin­joil­la 1 ja 8 pääsee, niin tuos­ta tulisi merkit­tävä vai­h­toase­ma. Rautatiease­man kaut­ta kiertämiseen ja siel­lä ratikkaan vai­h­tamiseen ei puoli tun­tia ylimääräistä riitä, jos Kai­vokadul­ta pitää lähteä kolis­tele­maan ratikalla käytän­nössä takaisin pohjoiseen. Pasi­lan kaut­ta pääsee niinikään kiertämäl­lä pari­in samaan paikkaan, mut­ta pääosin täysin eri alueille kuin 8 ratikalla ja tosi­aan nekin lin­jat Pasi­lan kaut­ta kiertävät paljon pidempään.

      Jos joukkoli­iken­nemat­ka on puoli tun­tia pidem­pi kuin voisi olla, se tarkoit­taisi samaa kuin että autol­la pitäisi käy­dä pyörähtämässä naa­purikaupun­gin kehä­tien rampil­la ja ajaa takaisin, jot­ta voi jatkaa matkaa keskustaan.

  11. Kai­vokadul­ta ei tarvitse kolis­tel­la ratikalla pohjoiseen, kos­ka Pasi­las­ta voi kolis­tel­la etelään. Pasi­laan on juuri valmis­tu­mas­sa uusi joukkoli­iken­neter­mi­naali, jos­ta on kat­ta­vat yhtey­det eri puo­lille kaupunkia joka suun­taan sekä bus­seil­la että raitio­vaunuil­la. Eihän jokaisel­la kaupungi­nos­al­la voi olla omaa juna-asemaa.

    Uuden juna-ase­man perus­tamista ei myöskään kan­na­ta perus­taa nyky­isi­in raitio­vaunulin­joi­hin, kos­ka raiti­olin­jo­jen reitithän muut­tuvat vähin­tään ker­ran vuodessa, kuten olemme saa­neet havaita.

    1. Ase­ma ilman asukkai­ta:
      Kai­vokadul­ta ei tarvitse kolis­tel­la ratikalla pohjoiseen, kos­ka Pasi­las­ta voi kolis­tel­la etelään. Pasi­laan on juuri valmis­tu­mas­sa uusi joukkoli­iken­neter­mi­naali, jos­ta on kat­ta­vat yhtey­det eri puo­lille kaupunkia joka suun­taan sekä bus­seil­la että raitio­vaunuil­la. Eihän jokaisel­la kaupungi­nos­al­la voi olla omaa juna-asemaa. 

      Pasi­lan kohdal­la suun­nitel­mat ovat vielä lev­äl­lään vaik­ka uusi ase­ma valmis­tuu parin viikon päästä. Katu­jär­jeste­lyt ovat vielä pahasti tukos­sa ja mon­ta vuot­ta joutuu “kolis­tele­maan” vielä nyky­isiä linjoja. 

      Lähi­ju­nat ovat käytän­nössä Helsin­gin metro­verkon laa­jen­nus joil­la tehdään n 200.000 matkaa päivässä, ja junat todel­la pysähtyvät joka kaupungi­nosas­sa joiden kaut­ta radat ylipään­sä menevät. Ain­oa poikkeus on Alppila/Eläintarha jos­ta puut­tuu ase­ma. Pasi­lan ja keskus­tan väli on yli 3 km ja mui­ta yhtä pitk­iä etäisyyk­siä asemien välilä saa men­nä Kirkkon­um­melle tai Tuusu­laan asti etsimään. Jos nyt pari junal­in­jaa pysähty­isi täl­lä ase­mal­la niin se lisää mat­ka-aikaa min­uu­til­la näi­den junien osalta, joten tuskin on keltään pois.

      Ase­ma ilman asukkai­ta:
      Uuden juna-ase­man perus­tamista ei myöskään kan­na­ta perus­taa nyky­isi­in raitio­vaunulin­joi­hin, kos­ka raiti­olin­jo­jen reitithän muut­tuvat vähin­tään ker­ran vuodessa, kuten olemme saa­neet havaita. 

      Tuo pitää paikkansa. Helsinginkadun ratikkakiskot ovat vajaakäytössä joten jokin täy­den­tävä lin­ja sinne ilman muu­ta tulisi, jos tulisi rautatieasemakin.

  12. Simu­loimal­la­han sen näk­isi, olisiko Hesarin ase­mas­ta mihinkään. Voisi olla. Kuitenkin Pasi­lan uusi ase­ma raken­netaan kaup­pakeskuk­sen ehdoil­la, vai­h­dos­ta ratikkaan ei suun­nitelmien mukaan tule suju­vaa ja Rautatiease­mal­la­han vai­h­tomat­ka on min­imis­sään 300 metriä, junan mitan ver­ran enem­män, jos on väärässä päässä junaa.

    Hesar­ille olisi muu­ta­mal­la kymmenel­lä miljoon­al­la toteutet­tavis­sa todel­la help­po ja laadukas vai­h­to junas­ta raitio­vaunuun, käytän­nössä liuku­por­taat ase­malai­turil­ta raitio­vaunupysäkille, ja Hesarin raiti­otie on pikaratikkalaat­ua Töölöön, ver­rat­tain laadukas myös Kurviin.

    Olisi tuos­sa vähin­tään ase­man hin­nan edestä tont­ti­maatakin, jos olisi halua alueelle rak­en­taa. Lisäk­si Kallios­sa ja Töölössä on pysäk­in­välin päässä poten­ti­aalia täydennysrakentamiselle.

    Ehdot­tomasti selvit­tämisen arvoinen han­ke. Myös sen ver­ran maltill­i­nen, ettei Pis­ara ole syy lykätä ennen kuin siitä on rakentamispäätös.

  13. Kokeilukult­tuuri­henk­i­nen kevytver­sio Hesarin ase­mas­ta syn­ty­isi hel­posti rak­en­ta­mal­la sivu­lai­tu­rit vain rata-alueen ulko­laidoille eli käytän­nössä Lep­pä­vaaran kaupunki­radan pohjoisen suun­nan ja Ker­a­van kaupunki­radan etelän suun­nan raiteille, ja väärän suun­nan matkus­ta­jille (ja kauem­paa tuleville) vai­h­to Pasi­las­sa. Plus spo­rapysäk­ki ja suo­jati­et sinne sil­lan alle. Raitei­den siir­toa ja ties mitä vaa­ti­van parem­man ratkaisun voi sit­ten toteut­taa myöhem­min, jos Pis­ara ei lähde toteu­tu­maan parin seu­raa­vankaan viisivuo­tis­su­un­nitel­man aikana, ja tietysti vain, jos ase­mal­la tuol­laise­naankin on käyttäjiä.

    HSL:n viestin­nälle yksisu­un­tainen ase­ma on toki var­masti mah­do­ton asia kom­mu­nikoi­da (voi kat­soa esimerkkiä vaik­ka Pari­isin tai Nykin metrokar­toista) eikä kai mitään täl­laista saa liik­keelle ilman vähin­tään kahdek­san­nu­meroista hin­ta­lap­pua, mut­ta tuli­pa­han ehdotettua.

Vastaa käyttäjälle Asema ilman asukkaita Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.