Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä useam­pi alkaa hyväk­syä, mut­ta moni on sitä miel­tä, että sen toteut­ta­mi­nen on yli­voi­mai­sen vaikeata.

Minä olen pit­kään ollut sitä miel­tä, että perus­tu­loon pitäi­si siir­tyä liu­ku­vas­ti aloit­taen pie­nes­tä perus­tu­los­ta, joka ei rii­tä kor­vaa­maan syy­pe­rus­teis­ta sosi­aa­li­tur­vaa, mut­ta pie­nen­täi­si sen hai­tal­li­sia vai­ku­tus­ta. Työ­mark­ki­na­tu­kea esi­mer­kik­si las­ket­tai­siin niin pal­jon, että se yhdes­sä perus­tu­lon kans­sa on yhtä suu­ri kuin aiem­min. Näin se tuki­si lähin­nä pie­niä palk­ko­ja – pie­ni perus­tu­lo tuki­si vain hyvin pie­niä palkkoja.

Entä jos teh­täi­siin­kin toi­sin päin? Aloi­te­taan pie­niä palk­ko­ja tuke­vas­ta perus­tu­los­ta ja siir­re­tään sosi­aa­li­tur­van yksin­ker­tais­ta­mi­nen seu­raa­viin aske­liin. Täl­löin perus­tu­lo on aja­tel­ta­va nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na. (Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro joh­taa täy­sin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksin­ker­tai­ses­ti jat­ke­taan veroas­teik­koa vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Ohei­nen kuva näyt­tää tämän yksin­ker­tais­tet­tu­na. Yhte­näi­nen punai­nen vii­va vas­taa tulo­ve­roa, joka on vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan ala­puo­lel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo. Yhte­näi­nen vii­va kuvaa nykyis­tä veroa ja kat­ko­vii­va sii­hen lisät­tyä nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron osaa. 

Kat­ko­vii­va kuvaa ehdo­tus­ta­ni pie­nes­tä perus­tu­los­ta. Jat­ke­taan veroas­teik­koa esi­mer­kik­si sata euroa nol­la ala­puo­lel­le. Jos ansio­tu­lot ovat tätä pie­nem­piä, saa nega­tii­vis­ta veroa. Jos täs­tä saa­daan hyviä koke­muk­sia, ote­taan seu­raa­va askel ja taas seu­raa­va, kun­nes nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro jat­kuu line­aa­ri­ses­ti koh­ti y‑akselia, jol­loin olem­me­kin perin­tei­ses­sä perus­tu­los­sa (ohut viiva).

Tämä ei mak­sa pal­jon mitään, jos läh­tö­koh­ta­na on, ettei­vät tulon­siir­rot net­to­mää­räi­ses­ti kas­va. Nii­tä joko pie­nen­ne­tään tuon nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ver­ran tai nega­tii­vi­nen vero saa­daan aikaan ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sel­lä, joka voi olla veroa suu­rem­pi. (Jot­kut tulon­siir­rot pai­nu­vat täl­löin nol­laan, eli vähän sosi­aa­li­tur­va­kin yksin­ker­tais­tuu jo täs­sä ensim­mäi­ses­sä vaiheessa.)

Voi tämän tie­tys­ti toteut­taa oikea­na pie­ne­nä perus­tu­lo­na­kin. Sitä mak­se­taan sil­loin kai­kil­le, mut­ta vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jaa las­ke­taan alas­päin niin pal­jon, että perus­tu­lo ja mak­set­ta­va vero kumoa­vat toi­sen­sa pis­tees­sä, jos­sa nyt vero­tus alkaa. Tämä poik­ke­aa klas­si­ses­ta perus­tu­lo­mal­lis­ta sii­nä, että klas­si­ses­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on yleen­sä nolla.

Perus­tu­lon muo­dos­sa tapah­tu­va on hel­pom­pi toteut­taa, mut­ta tuos­ta ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen kaut­ta tapah­tu­vas­ta on hel­pom­pi kir­joit­taa laki.

Todel­li­suus on yllä esi­tet­tyä kuvaa. Veroas­teik­ko ei ole line­aa­ri­nen, vaan sii­nä on mon­ta por­ras­ta. Tämä uudis­tuk­sen hen­gen mukais­ta oli­si pois­taa val­tion­ve­ro­tuk­ses­sa alin por­ras niin, että vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja vähän nousee ja jat­kaa tätä vii­vaa nol­lan ala­puo­lel­le. Kun­nal­lis­ve­roa voi­si periä nykyi­seen tapaan. Alla ole­vas­sa kuvas­sa on muka­na tulo­ve­roas­tei­kon ensim­mäi­nen progressioporras.

vero-ylhaalta-yksi-progressio-pois
Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo ja tulo­ve­roas­tei­kon ensim­mäi­sen progres­sio­por­taan oikaisu

Näin mää­ri­tel­ty pie­ni perus­tu­lo oli­si luon­teel­taan auto­maat­ti­nen mata­la­palk­ka­tu­ki. Se ei alku­vai­hees­sa juu­ri yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa, mut­ta se teki­si pie­ni­palk­kai­sen työn kan­nat­ta­vam­mak­si. Eni­ten sii­tä tie­tys­ti hyö­tyi­si­vät osa-aika­työ­tä tekevät.

44 thoughts on “Ylhäältä aloitettu perustulo”

  1. Vaik­ka perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro eko­no­mis­tin mie­les­sä ovat­kin yksi ja sama asia, itse pidän kui­ten­kin perus­tu­loa parem­pa­na. Syy tähän on se, että se on hie­man vähem­män byro­kra­ti­aa vaa­ti­va. Nega­tii­vis­ta perus­tu­loa var­ten­han täy­tyy jos­sain koh­taa mak­su­pro­ses­sia jon­kun sel­vit­tää ihmi­sen tulo­ta­so tai sit­ten ihmi­sen pitää itse se rapor­toi­da. Tie­dän että vero­tus­ta var­ten se sel­vi­te­tään joka tapauk­ses­sa, mut­ta sil­loin­kin syn­tyy lisää kit­kaa tapauk­sis­sa jois­sa ennak­ko­tie­dot on ilmoi­tet­tu vää­rin, yms. 

    Myön­nän että lähes mer­ki­tyk­set­tö­män pien­tä­hän tämä lisä­kit­ka nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta ver­rat­tu­na perus­tu­loon on, mut­ta sil­ti tun­tuu joten­kin siis­tim­mäl­tä toteut­taa perus­tu­lo nime­no­maan perus­tu­lo­na. Byro­kra­tias­sa­han aina pie­nis­tä purois­ta syn­tyy iso joki jol­loin myös nii­tä pie­niä puro­ja kan­nat­tai­si vält­tää aina kuin vain pystyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen aja­tel­lut että perus­tu­los­sa yksi erit­täin mer­kil­le­pan­ta­va piir­re on tulo­jen­ta­saus­vai­ku­tus, joka voi­si teh­dä tulo­ve­ro­tuk­sen progres­sii­vi­suu­des­ta tar­pee­ton­ta. Ja käsit­tääk­se­ni kun tulo­jen­ta­saus­ta teh­dään progres­siol­la, tulo­ve­ro­ta­so aset­tuu sen myö­tä tiet­tyyn suu­ruus­luok­kaan, joka on vero­jär­jes­tel­män raken­net­ta aja­tel­len epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sen kor­kea. Vien­tiä ja työl­li­syyt­tä aja­tel­len kai­ke­ti raken­ne­muu­tos koh­ti mm. kulu­tus­ve­roa oli­si toivottavaa.

    Ts. muun ohel­la perus­tu­lon erit­täin vah­vak­si merii­tik­si oli­si las­ket­ta­va sen mah­dol­lis­ta­ma liik­ku­ma­va­ra vero­tuk­ses­sa. Tätä näkö­kul­maa ei näe tuo­ta­van esiin liki­main yhtään, eivät­kä sinän­sä skar­pit äänek­käät perus­tu­lon krii­ti­kot (Juha­na Var­tiai­nen, Olli Kärk­käi­nen) näy­tä notee­raa­van tätä ollen­kaan. Joten olen­ko vain hakoteillä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tämä Suo­men, EUn ja kaik­kien mui­den­kin api­nayh­tei­sö­jem­me val­ta­va mul­tie­pä­tie­toi­suus on otol­li­nen mark­ki­na­ra­ko aidos­ti vapaal­le ja oikeu­den­mu­kai­sel­le avoi­mel­le reh­din mei­nin­gin hyvinvointimarkkinataloudelle.

    MaKu‑, SoTe- ja KiKy-sopi­muk­ses­ta — YmHysopimukseksi

    MaKuSo­Te­Ki­Kyn vaih­ta­mi­nen YmHyk­si on paras lää­ke myös tähän ja kai­ken­lai­siin mui­hin­kin yhtei­kun­nal­li­siin sai­rauk­siin sekä, — kaik­kien yhtei­nen myön­tei­nen asia ja tavoite:

    Näin Suo­mes­ta­kin taas edel­lä­kä­vi­jä, (ellei­vät kaik­ki muut toteu­ta aiemmin).
    — Ei siis nykyi­sil­lä fos­sii­li­mai­sil­la toteu­tu­mat­to­mil­la kokeel­li­sil­la “reaa­liu­to­pioil­la”, vaan todel­li­sil­la tämän­kin het­ken ja “lopun” tule­vai­suu­den todel­li­sil­la mahdollisuuksilla:

    Jot­kut “asian­tun­ti­jat” ovat “reh­dis­ti” jan­ku­tel­leet, että poli­tiik­kam­me on rik­ki, demo­kra­tiam­me rapau­tu­nut ja par­la­men­ta­ris­mim­me on pan­tu tuhan­nen p.…n päreik­si. — Onhan tämä mitä ilmei­sim­min tot­ta, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti suu­rim­mat syyl­li­set ko. seik­koi­hin ovat lie­nee iha ite seik­ko­jen ensim­mäi­set jan­kut­ta­jat, todel­li­sen val­tae­lii­tin pahis­si­sa­ruk­set ja laa­jas­ti sul­le­mul­le­kor­rup­tioon sortuneet?

    Siis­pä, siir­ry­tään rie­ka­lei­ses­ta myl­lyn­ki­vi­re­ki­de­mo­kra­tias­ta kes­tä­vään Ympä­ris­tö- ja Hyvinvointidemokratiaan:

    1. Suo­men YmHy­de­mo­kra­tian kes­tä­vyys­loik­ka tulevaisuuteen, -
    tar­koi­tus, nyky­ti­lan­ne ja toteutus:

    1.1. Yhteis­kun­nal­lam­me voi olla ja on vain yksi ensi­si­jai­nen tar­koi­tus, — ympä­ris­töm­me, kai­ken elä­män ja sii­nä ohes­sa api­na­la­jim­me hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­nen ja edistäminen.

    1.2. Ympä­ris­tön ja ihmis­ten hyvin­voin­ti­de­mo­kraat­ti­nen rat­kai­su ja kes­tä­vyys­loik­ka on vält­tä­mä­tön myös sik­si, että nyky­rat­kai­sut nojaa­vat edel­leen val­heel­li­ses­ti fos­sii­li­seen käsi­tyk­seen, jat­ku­van talous- ja vali­tet­ta­vas­ti mate­ri­aa­li- sekä samal­la ener­gia­kas­vun ikui­ses­ta mahdollisuudesta.

    1.3. Valis­tu­neim­mat ovat jo aikaa sit­ten ymmär­tä­neet jat­ku­van kas­vun rajal­li­suu­det ja var­mas­ti moni on jo aikaa sit­ten väsy­nyt kulut­ta­maan tarpeettomasti.

    1.4. Hal­lin­to ja viran­omai­set ovat, oltu­aan vuo­sia sivus­ta­kat­so­ji­na, — osal­li­sia ja myös syyl­li­siä glo­baa­liin kan­sain­vä­li­seen jär­jes­täy­ty­nee­seen ympäristö‑, kiinteistö‑, irtaimisto‑, palvelu‑, media‑, digi‑, finanssi‑, talous- ja vero­pa­ra­siit­ti­mis­mi­ri­kol­li­suu­teen ja näi­hin liit­ty­viin: kor­rup­tioon, petok­siin, oikeus­mur­hiin ja virkavirheisiin.

    1.5. Päin­vas­toin kuin nykyi­ses­sä fos­sii­li­taan­tu­muk­sel­li­ses­sa ja rie­ka­lei­ses­sa pahis­si­sa­rus­ve­toi­ses­sa myllynkivirekidemokratiassamme,
    — YmHy­de­mo­kraat­ti­ses­sa rei­lus­sa mei­nin­gis­sä voit­taa teke­mäl­lä oikein, ja menet­tää teke­mäl­lä väärin.

    2. Kuten inti­aa­ni­pääl­lik­kö Seatt­len sano­taan sano­neen: “Me emme omis­ta maa­ta, vaan maa omis­taa mei­dät”, — ryh­ty­kääm­me siis huo­leh­ti­maan ympä­ris­tös­täm­me, — niin ympä­ris­töm­me huo­leh­tii meistä!

    2.1. YmHyn mukai­sen ja edel­lyt­tä­män, tasa­ver­tai­sen ja oikeu­den­mu­kai­sen maan- ja vesis­tö­jen käy­tön tulee olla tasa­ver­tai­nen, oikeu­den­mu­kai­nen, kei­not­te­lun pois­sul­ke­va kan­sa­lai­soi­keus, riit­tä­vän kan­sa­lai­san­sion lisäksi.

    2.2. Muu­tos tulee toteut­taa nyky­la­ke­ja ja ase­tuk­sia sovel­taen, demo­kraat­tis­ten pää­tös­ten mukai­ses­ti sopien! — Täl­löin mää­ri­tel­lään myös min­kä arvoi­nen maa­kiin­teis­tö tai osuus sii­tä on mah­dol­lis­ta kun­kin hal­li­ta asuak­seen sillä?

    2.3. Suo­men rajo­jen sisäl­lä kaik­ki maa ja vesis­töt tulee jär­jes­tää kau­pal­li­ses­ti jms. sopien Suo­men val­tion, kun­tien ja mah­dol­li­ses­ti tar­vit­taes­sa elä­keyh­tiöi­den sekä vas­taa­vien yleis­hyö­dyl­lis­ten taho­jen omis­tuk­seen ja hallintaan:

    2.4. Vain Suo­men val­tion, kun­tien ja mah­dol­li­ses­ti ja tar­vit­taes­sa elä­ke­va­kuu­tus­lai­tos­ten sekä vas­taa­vien yleis­hyö­dyl­lis­ten taho­jen omis­ta­mien mai­den ja vesis­tö­jen tuo­tol­la, ongelma‑, energia‑, hait­ta- ja kulu­tus­ve­roil­la sekä mak­suil­la kate­taan perus­tu­lo kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le ja:

    2.5. Lii­ken­ne­ver­kot, kou­lu­tus ja YmHy-suo­ja on paras­ta säi­lyt­tää aina­kin pää­osin jul­ki­ses­sa hal­lin­nas­sa ja ne yllä­pi­de­tään mm. lii­ken­ne- ja käyt­tö­mak­suil­la sekä myös 2.3.-kohdan mak­suil­la ja veroilla:

    2.6. Uudis­tu­neen jär­jes­tel­mäm­me glo­baa­lit ris­ti­rii­dat väl­te­tään aluk­si ennal­ta, tar­vit­ta­vil­la tuon­ti- ja vien­ti­ta­va­rat tasa­päis­tä­vil­lä pää­tök­sil­lä ja tul­leil­la sekä myö­hem­min luon­nol­li­ses­ti sil­lä, että sama myön­tei­nen kehi­tys tapah­tuu kaik­kial­la api­na­la­jim­me keskuudessa. 

    3. Suo­men YmHy­de­mo­kra­tias­sa MaKu‑, SoTe- ja KiKy­so­pi­musuu­dis­tus vaih­de­taan­kin sit­ten oiko­pää­tä YmHy­so­pi­musuu­dis­tuk­sek­si, ja kaik­ki muu­kin mei­nin­ki ja toi­me­liai­suus tapah­tuu YmHyn ehdoilla.

    3.1. Riit­tä­vien mai­den ja vesis­tö­jen vuo­krien ja vakuus­mak­su­jen, ongelma‑, energia‑, hait­ta- ja kulu­tus­ve­ro­jen sekä mak­su­jen toteutuessa:

    - Ei tar­vi­ta mitään mui­ta vero­ja ja mak­su­ja, joten kai­ken­lai­nen eriar­voi­suus ja kei­not­te­lu sekä val­von­nan­tar­ve vähe­ne­vät hyö­dyt­tö­mi­nä ja tarpeettomina.

    - Paras­ta kil­pai­lua toteu­tuu kun pyri­tään eroon hai­tal­li­sis­ta toi­min­nois­ta ja nii­den kustannuksista.

    - Seu­rauk­se­na on val­ta­va kehi­tys­loik­ka, jon­ka seu­rauk­se­na Suo­men ja koko Tel­luk­sem­me talou­det myös kehit­ty­vät YmHyi­sen kestävästi.

    3.2. Kai­kil­le tava­roi­den ja raken­tei­den mate­ri­aa­leil­le mää­ri­tel­lään tar­vit­ta­vien hait­ta­ve­ro­jen lisäk­si mate­ri­aa­li­koh­tai­set pant­ti­mak­sut, joil­la kier­rä­tys­mei­nin­ki­kin eli myös ns. kier­to­ta­lous toteu­tuu täy­del­li­ses­ti luon­nos­taan ja myös niin työl­lis­ty­tään hyväl­lä meiningillä.

    4. Talou­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­jäk­si toteu­te­taan itse­näis­ten uusiu­tu­vien ener­gian­tuo­tan­to- ja käyt­tö­muo­to­jen pai­kal­lis­pa­ket­tien kehit­tä­mi­nen ja toteut­ta­mi­nen, kos­ka nii­den kil­pai­lu­ky­ky­loik­ka toteu­tuu välit­tö­mäs­ti, kun ne eivät tar­vit­se verk­ko­ja, verk­ko­jen häviöi­tä ja kustannuksia.

    4.1. Jo siten Suo­men­kin talous pon­nah­taa rei­luun mousuun kun vain siir­rym­me ripeäs­ti ja kat­ta­vas­ti pai­kal­li­siin uusiu­tu­viin energiajärjestelmiin.

    4.2. Säh­kö­ver­kos­to­jen kaik­ki kus­tan­nuk­set jää­vät siis kes­ki­tet­ty­jen suu­ruu­den­hul­lu­jen ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­jen, kuten mm. hii­pu­vien, hai­tal­li­si­na ja siten myös kan­nat­ta­mat­to­mi­na, lyhy­ti­käi­sik­si pää­ty­vien, (Mitä ilmei­sim­min käy­tän­nös­sä rei­lus­ti alle 200 ja 100 vuot­ta.) ja sik­si jo nyt, jo käy­tös­sä­ol­les­saan­kin, his­to­rial­lis­ten fos­sii­li- ja ydin­voi­mai­lun har­teil­le, jot­ka tule­vat mitä ilmei­sim­min jät­tä­mään jäl­keen­sä lähes ikui­sen vaa­ran elä­mäl­le, ellei ko. voi­mai­luil­le säly­te­tä kaik­kia riit­tä­viä tar­vit­ta­via kus­tan­nuk­sia ja velvoitteita.

    4.3. Edel­lä­ole­vas­ta joh­tuen TVO 3:llekaan ei sai­si antaa lataus- eli saat­tut­ta­mis­lu­paa, vaan se voi­si ehkä toi­mia vara­voi­ma­na nes­tey­te­tyl­lä maa­kaa­sul­la ja sen aikaa kun uusiu­tu­vat ener­gia­tat­kai­sut saa­daan kat­ta­vas­ti käyt­töön. Fen­no- / rosy­din­voi­mai­lu For­tum­hir­tok­si­neen on syy­tä lopet­taa nyt alkutekijöihinsä.

    5. YmHy­de­mo­kra­tian puit­teis­sa on  rat­kais­ta­vis­sa kaik­ki ympäristö‑, ihmisoikeus‑, hyvinvointi‑, kurjuus‑, ener­gia- ja talous­on­gel­mat kaik­kial­la telluksellamme.

    5.1. Voi­si­ko Suo­mi ryh­tyä myös tes­ti­val­tiok­si, EUn ja YKn sekä ehkä myös WTOn tuel­la ja myötävaikutuksella?

    5.2. Kai­ken olles­sa YmHyn mukais­ta, ympä­ris­töm­me puh­dis­tuu ja ter­veh­tyy sekä talous rul­laa ket­te­räs­ti ilman glo­baa­lia kan­sain­vä­lis­tä jär­jes­täy­ty­nyt­tä ympäristö‑, kiinteistö‑, irtaimisto‑, palvelu‑, media‑, digi‑, finanssi‑, talous- ja vero­pa­ra­siit­ti­mis­mi­ri­kol­li­suut­ta sekä nii­hin liit­ty­viä: kor­rup­tio­ta, petok­sia, oikeus­mur­hia ja virkavirheitä!

    Näin mene­tel­len kai­kis­ta nykyi­sis­tä ja mah­dol­li­sis­ta tule­vis­ta­kin ongel­ma­här­kä­sis­tä tul­lee mität­tö­miä “-kär­pä­siä”, — päin­vas­toin kuin nykyisin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Luu­len, että jär­ke­vät tulon­ja­ko­mal­lit mukaan lukien perus­tu­lo­mal­li, koh­taa­vat pel­lon ensim­mäi­sen kyyn vasem­mis­ton aja­tuk­ses­ta ”työ­pal­kal­la pitää pys­tyä elä­mään”. Toi­nen aja­tus on Björn Wal­roo­sin suu­del­man laa­tu, kun hän kan­nat­taa perus­tu­loa. Kan­na­tan kui­ten­kin yksin­ker­tai­sen talou­del­lis­so­si­aa­li­sen työ­ka­lun kehit­tä­mis­tä, jota käy­tet­täi­siin val­tion myö­tä- ja vastoinkäymisissä.
    Toi­voa sopii, että mal­li joh­tai­si vapaa­seen sopi­mi­seen laajemminkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Näin­hän se perus­tu­lo­ko­kei­lu oli­si pitä­nyt teh­dä. Kos­ka täl­lai­nen kokei­lu oli­si ollut lähes kus­tan­nus­neut­raa­li, osal­lis­tu­jia oli­si voi­nut olla sato­ja tuhan­sia, eikä kenen­kään vir­ka­hen­ki­lön oli­si tar­vin­nut olla huo­lis­saan työ­paik­kan­sa puolesta.

    Sää­li, että oival­lus syn­tyi vas­ta nyt. Vai eikö sitä perus­tu­lo­pii­reis­sä noteerattu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Israe­lis­sa näyt­täi­si ole­van kol­man­nen­lai­nen nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro käy­tös­sä. Jos olen asian oikein ymmär­tä­nyt, aja­tus on seu­raa­va: Jos kan­sa­lai­nen saa tulo­ja vähem­män kuin mini­mi­pal­kan ver­ran, yhteis­kun­ta palaut­taa kan­sa­lai­sel­le 30% hänen tulo­jen­sa ja mini­mi­pal­kan erosta.

    Täl­lai­nen jär­jes­te­ly hyväk­syt­tiin kym­men­kunt­ta vuot­ta sit­ten. Mit­kä lie kokemukset?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ano­nyy­mi: Nega­tii­vis­ta perus­tu­loa var­ten­han täy­tyy jos­sain koh­taa mak­su­pro­ses­sia jon­kun sel­vit­tää ihmi­sen tulo­ta­so tai sit­ten ihmi­sen pitää itse se raportoida.

    Muis­taak­se­ni 2019 ote­taan käyt­töön kan­sal­li­nen tulo­re­kis­te­ri, jol­loin käsit­tääk­se­ni jokai­ses­ta pal­kan­mak­sus­ta rapor­toi­daan jär­jes­tel­mään samal­la, kun rahat kilah­ta­vat tilil­le. Verot­ta­ja siis tie­tää pit­kin vuot­ta koko ajan sen vuo­den ker­ty­neen palk­ka­sum­man, ja vero­pro­sent­tia voi­daan sää­tää ihan auto­maat­ti­ses­ti ilman ihmis­työ­tä kuu­kausi­ta­sol­la tar­vit­taes­sa posi­tii­vi­sek­si, tar­vit­taes­sa negatiiviseksi.

    Ei enää kan­kei­ta ker­ran vuo­des­sa edel­lis­vuo­den tulo­jen perus­teel­la arvot­ta­via vero­pro­sent­te­ja, ei vero­mät­ky­jä, ei veron­pa­lau­tuk­sia. Ja on mah­dol­li­suus raken­taa hel­poh­kos­ti nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon perus­tu­va perustulojärjestelmä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. HS vie­ras­ky­näs­sä Jari Ehrn­rooth kir­joit­taa, että ”Vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va ei ole elin­kei­no – työt­tö­mil­le on tar­jot­ta­va työ­tä ja se pitää ottaa vas­taan.” Kir­joi­tus muis­tut­taa minua enti­sen Neu­vos­to­lii­ton los­si­vah­dis­ta, joka tuli päi­vit­täin töi­hin joen­ran­taan, jos­ta los­si oli kor­jat­tu pois vuo­sia sit­ten. Yhteis­kun­ta voi ohit­taa työn talou­den kri­tee­rit ja luo­da jon­kin­lai­set ”risu­jen poi­min­ta­mark­ki­nat” Onko tämä jär­ke­vä suun­ta, mie­les­tä­ni ei. Toi­sin­päin vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va syn­nyt­tää kysy­myk­sen mik­si osa työt­tö­mis­tä asuu Hel­sin­gis­sä? Eikö hei­tä oli­si hal­vem­pi pitää reser­vis­sä jos­sain muualla?
    Kun siir­re­tään pelin nap­pu­loi­ta eteen­päin, niin mitä löy­tyy ”pal­kal­la pitää pys­tyä elä­mään” (joka sisäl­tää aja­tuk­sen, että jokai­sel­la on työ ja palk­ka so. Jari Ehrn­root­hin mal­li) tai vas­tik­kee­ton perus­tu­lo ‑ajat­te­lu­jen takaa? Jos val­tio valit­see perus­tu­lon, se voi mm. irtau­tua ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van mak­sa­jan roo­lis­ta, romut­taa kol­mi­kan­nan. Eli työn­te­ki­jä hoi­taa itse elä­ke yms. asiat vakuu­tuk­si­na ja kil­pai­lut­taa työ­an­ta­jat etui­suuk­sis­ta. Työt­tö­mien pak­ko­muut­to Hel­sin­gis­tä voi myös toteu­tua. Kaik­ki var­maan näke­vät, että kysees­sä on ame­rik­ka­lai­nen mal­li: sopi­mis­va­paus ja ruo­ka­ku­pon­git. Mie­les­tä­ni Suo­mi jou­tuu tai­pu­maan koh­ti sopi­mis­va­paus­mal­lia, mut­ta ensin käy­dään perin­tei­nen poliit­ti­nen vasemmisto/oikeisto ‑tais­te­lu, jos­sa kuluu pal­jon aikaa, joka on pois perus­tu­lo­mal­lin kehittämiseltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Eero Kär­ki: Kaik­ki var­maan näke­vät, että kysees­sä on ame­rik­ka­lai­nen mal­li: sopi­mis­va­paus ja ruo­ka­ku­pon­git. Mie­les­tä­ni Suo­mi jou­tuu tai­pu­maan koh­ti sopi­mis­va­paus­mal­lia, mut­ta ensin käy­dään perin­tei­nen poliit­ti­nen vasemmisto/oikeisto ‑tais­te­lu, jos­sa kuluu pal­jon aikaa, joka on pois perus­tu­lo­mal­lin kehittämiseltä.

    Sopi­mus­va­paus on har­vo­jen onni.

    Nykyi­nen uus­li­be­ra­lis­ti­nen talous­po­li­tiik­ka koros­taa työ­voi­man yli­tar­jon­taa eli palk­ko­jen kuris­sa­pi­tä­mi­sek­si työ­voi­maa pitää olla rei­lus­ti yli tarpeen

    Täys­työl­li­syys on suu­rin onnet­to­muus, joka voi koh­da­ta uus­li­be­raa­lia maailmaa

    Niin­pä oikea sopi­mus­va­paus kos­kee vain pien­tä jouk­koa asian­tun­ti­joi­ta ja joh­ta­jia, he voi­vat kil­pai­lut­taa työ­na­nat­ja, jos hekään. Mut­ta heil­lä on varal­ta ver­kos­to eli kave­ri, joka jär­jes­tää hyvän työn.

    Tavik­set eivät kil­pai­lu­ta ketään vaan he voi­vat vali­ta huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta vähi­ten huonon

    Eli meil­lä 10 % voi neu­vo­tel­la aidos­ti työ­eh­dois­ta, muid­ne on tyy­dyt­tä­vä mitä työ­nan­ta­jat tarjoavat

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Eero Kär­ki:
    Toi­sin­päin vas­tik­kee­ton sosi­aa­li­tur­va syn­nyt­tää kysy­myk­sen mik­si osa työt­tö­mis­tä asuu Hel­sin­gis­sä? Eikö hei­tä oli­si hal­vem­pi pitää reser­vis­sä jos­sain muualla? 

    Työt­tö­mis­sä­kin on var­mas­ti aika monen­lai­sia tilan­tei­ta. Osal­la on per­het­tä, osa (toi­vot­ta­vas­ti suu­rin osa) halu­aa opis­kel­la. Se, että työt­tö­myy­den koh­da­tes­saan työ­tön pako­tet­tai­siin johon­kin met­sään asu­maan, ei var­mas­ti joh­tai­si työl­lis­ty­mi­seen tule­vai­suu­des­sa. Enem­män­kin ihmi­siä pitäi­si ohja­ta ja opas­taa uudel­le polul­le jos van­hal­la osaa­mi­sel­la ei ole enää käyt­töä. Uuden oppi­mi­nen tapah­tuu oppi­lai­tok­sis­sa kau­pun­geis­sa, eikä mis­sään työt­tö­mien para­keis­sa metsissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tapio:
    Israe­lis­sa näyt­täi­si ole­van­kol­man­nen­lai­nen nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro käy­tös­sä. Jos olen asian oikein ymmär­tä­nyt, aja­tus on seu­raa­va: Jos kan­sa­lai­nen saa­tu­lo­ja vähem­män kuin mini­mi­pal­kan verran,yhteiskunta palaut­taa kansalaiselle30% hänen tulo­jen­sa ja mini­mi­pal­kan erosta.

    Täl­lai­nen jär­jes­te­ly hyväk­syt­tiin kym­men­kunt­ta vuot­ta sit­ten. Mit­kä lie kokemukset?

    Israe­lis­sa tukiin oikeu­tet­tu­jen on osat­ta­va hakeu­tua itse nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron pii­riin. Nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa voi saa­da kuu­kausit­tain enin­tään 470 Israe­lin seke­liä eli noin 100 euroa

    Tuol­la sata­sel­la ei pal­joa köy­hän oloa helpoteta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Eikö työt­tö­mien hel­sin­gis­sä asu­mi­sen voi­si rahoit­taa maa­poh­ja­ve­rol­la? Mitä enem­män ihmi­siä tun­kee sta­diin, sitä arvok­kaam­paa se asuin­ti­la on ja sitä kor­keam­pi ton­tin arvo. Sen sijaan että anne­taan yhteis­kun­nan tii­vis­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­vien arvon­nousu­jen ja maa­vuo­krien pää­omit­tua mei­dän maa­no­mis­ta­jien kuk­ka­roi­hin, voi­si ne verot­taa yhteiskunnalle. 

    Ei se sta­di­lai­sen maa­no­mis­ta­jan (eli minun) aikaan­saan­nos­ta ole, että kau­pun­gis­tu­mi­nen ete­nee niin nopeas­ti tai että ihmi­set halua­vat minun ton­til­le­ni muut­taa. Hie­nos­ti rem­pa­tun sijoi­tusa­sun­non tuot­ta­maa arvo­li­sää­men en vält­tä­mät­tä ehdo­ta nykyis­tä enem­pää verotettavaksi.

    Oli­si hel­pom­pi kus­tan­taa ne tulon­siir­rot työt­tö­mil­le jos työt­tö­mien pk-seu­dul­le pak­kau­tu­mi­ses­ta ker­ty­vät jat­ku­vas­ti kas­va­vat vuo­kra­tu­lot ulos­mi­tat­tai­siin tehok­kaam­min yhteiskunnalle.

    Lii­an van­ha: Sopi­mus­va­paus on har­vo­jen onni.

    Nykyi­nen uus­li­be­ra­lis­ti­nen talous­po­li­tiik­ka koros­taa työ­voi­man yli­tar­jon­taa eli palk­ko­jen kuris­sa­pi­tä­mi­sek­si työ­voi­maa pitää olla rei­lus­ti yli tarpeen

    Täys­työl­li­syys on suu­rin onnet­to­muus, joka voi koh­da­ta uus­li­be­raa­lia maailmaa

    Niin­pä oikea sopi­mus­va­paus kos­kee vain pien­tä jouk­koa asian­tun­ti­joi­ta ja joh­ta­jia, he voi­vat kil­pai­lut­taa työ­na­nat­ja, jos hekään. Mut­ta heil­lä on varal­ta ver­kos­to eli kave­ri, joka jär­jes­tää hyvän työn.

    Tavik­set eivät kil­pai­lu­ta ketään vaan he voi­vat vali­ta huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta vähi­ten huonon

    Eli meil­lä 10 % voi neu­vo­tel­la aidos­ti työ­eh­dois­ta, muid­ne on tyy­dyt­tä­vä mitä työ­nan­ta­jat tarjoavat 

    En mä kyl­lä kek­si mik­si mei­dän pitäi­si joten­kin nykyis­tä enem­pää rajoit­taa lain­sää­dän­nöl­li­se­si työ­voi­man tar­jon­taa Suo­men rajo­jen sisällä.

    Meil­lä­hän on aivan äly­tön kort­ti- ja päte­vyys­vaa­ti­mus­sir­kus about kaik­kiin suo­rit­ta­viin töi­hin, jol­la kyl­lä tehok­kaas­ti ehkäis­tään työ­voi­man tar­jon­taa monil­la aloil­la. Kai­ken maa­il­man hygie­nia­pas­sia, kuor­ma­lii­nan­ki­ris­tys­tut­kin­toa ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen mono­po­lioi­keut­ta työn tar­jon­taan vähän alal­la kuin alal­la. Oikein mak­si­maa­li­ses­ti este­tään työn­te­ki­jöi­tä kil­pai­le­mas­ta kes­ke­nään työpaikoista.

    Tämän lisäk­si ihmi­sil­le mak­se­taan vie­lä suht. Avo­kä­ti­ses­ti sii­tä hyväs­tä, että eivät vahin­gos­sa­kaan mene töi­hin, eten­kään osa-aikai­siin ja pienipalkkaisiin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Sepi: Meil­lä­hän on aivan äly­tön kort­ti- ja päte­vyys­vaa­ti­mus­sir­kus about kaik­kiin suo­rit­ta­viin töihin, 

    Byro­kra­tia on syn­ty­nyt vakuu­tus­yh­tiöi­den vaa­ti­muk­ses­ta . Kor­keat kor­vauk­set on pakot­ta­nut nos­ta­maan vakt­tus­tus­mak­su­ja se on taas joh­ta­nut sääntelyvaatimuksiin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Huvit­ta­vin­ta sil­män­kään­tä­mis­temp­pua ajaa hal­li­tus :Jos on tun­nin töis­sä niin säi­lyt­tää työt­tö­myys­kor­vauk­sen, mut­ta on sen jäleekn kak­si viik­koa työllinen

    Näin syn­tyy lti­las­toi­hi­ni 10000 työl­lis­tä ja jopa enemmän.
    Mut­ta todel­li­sia työl­li­siä nolla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Lii­an van­ha: Israe­lis­sa tukiin oikeu­tet­tu­jen on osat­ta­va hakeu­tua itse nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron pii­riin. Nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa voi saa­da kuu­kausit­tain enin­tään 470 Israe­lin seke­liä eli noin 100 euroa

    Tuol­la sata­sel­la ei pal­joa köy­hän oloa helpoteta

    Kii­tok­sia tiedosta. 

    Ei tuo 470 seke­liä ole Israe­lis­sa ihan mitä­tön sum­ma, sil­lä mini­mi­palk­ka siel­lä lie­nee 4500 seke­lin tie­noil­la. Lisäk­si veron­pa­lau­tus voi olla suu­rem­pi, jos sii­hen on esim. sosi­aa­li­sia perusteita.

    Israe­lin mal­li muis­tut­taa monis­sa USA:n osa­val­tiois­sa käy­tös­sä ole­vaa EITC:tä, jon­ka vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu aina­kin jon­kin verran.

    Mut­kik­kai­ta ovat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Lii­an van­ha: Byro­kra­tia on syn­ty­nyt vakuu­tus­yh­tiöi­den vaa­ti­muk­ses­ta . Kor­keat kor­vauk­set on pakot­ta­nut nos­ta­maan vakt­tus­tus­mak­su­ja se on taas joh­ta­nut sääntelyvaatimuksiin

    Työ­suo­joe­lu on “byro­kra­ti­aa”?

    Täs­sä pari tilas­to­link­kiä osoit­ta­maan “byro­kra­tian” saavutuksia:

    http://www.stat.fi/til/ttap/2013/ttap_2013_2015-11–27_tau_003_fi.html

    http://www.stat.fi/til/ttap/2013/ttap_2013_2015-11–27_tau_001_fi.html

    Voi­si­ko miten­kään olla niin, että työn­te­ki­jöi­den suo­jak­si anne­tut sää­dök­set todel­la toi­mi­vat ja nii­tä myös on alet­tu noudattaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. KISS Tasa­ve­ros­ta on hyviä koke­muk­sia juu­ri pie­ni­tu­loi­sim­pien kan­nal­ta, mut­ta se ei ole sig­naa­li hyväk­syä lor­vai­lua. Perus­tu­lon ongel­ma ei ole talou­del­li­nen vaan psy­ko­lo­gi­nen. Joten­kin tasa­ve­ro tun­tuu ole­van joil­le­kin suo­ma­lai­sil­le han­ka­la asia hahmottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Janis Pet­ke: Työ­suo­joe­lu on “byro­kra­ti­aa”?

    Tie­ten­kin sään­te­ly luo aina byro­kra­ti­aa, vaik­ka sään­te­ly oli­si kuin­ka hyvästä.

    MUTTA kyl­lä nois­sa men­nään vähän öve­rik­si. Mie­ti­tään vaik­ka­pa työ­tur­val­li­suus­kort­tia. Se pitää uusia vii­den vuo­den välein. Joko vii­si vuot­ta on jär­jet­tö­män lyhyt aika, tai sit­ten elä­mäs­sä monen muun asian kou­lu­tus on täy­sin retuperällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Sepi:

    Tämän lisäk­si ihmi­sil­le mak­se­taan vie­lä suht. avo­kä­ti­ses­ti sii­tä hyväs­tä, että eivät vahin­gos­sa­kaan mene töi­hin, eten­kään osa-aikai­siin ja pienipalkkaisiin…

    Esi­mer­kik­si itse saan 843 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea kuus­sa, jos elän sil­lä. Jos teki­sin töi­tä, jon­ka brut­to­palk­ka on vain 1 800 euroa kuus­sa, sai­sin pait­si net­to­na 1 585 euroa kuus­sa, myös edel­leen vie­lä yleis­tä asu­mis­tu­kea pääl­le. En nyt oikein ymmär­rä miten mata­la sosi­aa­li­tur­van pitäi­si olla, jos yli 800 euroa kuus­sa lisää on edel­leen pelk­kään lais­kot­te­luun kan­nus­ta­va summa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Perus­tu­los­ta voi­si saa­da kei­non pääs­tää ihmi­set töi­hin, näin pelas­taa Suo­men talou­den ja ehkä­pä myös samal­la lopet­taa ay-liik­keen tör­keä, ulko­par­la­men­taa­ri­nen ja maan edun vas­tai­nen toiminta.

    Kysy­mys on oikeas­taan sii­tä, että Suo­men koko talous­jär­jes­tel­mä on mätä ja kor­rup­toi­tu­nut. Tilan­ne on siten pidem­män pääl­le kestämätön.

    Perus­te­lut:

    Huo­li­mat­ta päin­vas­tai­sis­ta väit­teis­tä, Suo­mi on omal­la taval­laan var­sin kor­rup­toi­tu­nut maa, jos­sa ay-lii­ke, kor­rup­toi­tu­nei­den polii­tik­ko­jen ja suur­teol­li­suu­den lob­ba­rei­den myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la pitä­vät valtaa. 

    Täs­sä on tie­ten­kin taus­tal­la his­to­rial­li­nen kehi­tys sodan­jäl­kei­sel­tä ajal­ta, jol­loin Suo­mi tais­te­li Neu­vos­to­lii­ton tuke­mien kom­mu­nis­tien val­ta­pyr­ki­myk­siä vas­taan ja samal­la raken­si menes­tyk­sel­li­ses­ti nykyi­sen hyvinvointiyhteiskuntamme.

    Noi­na aikoi­na Suo­meen tun­ne­tus­ti muo­dos­tui ulko­par­la­men­taa­ri­ses­ti toi­mi­va hyvä­ve­li-ver­kos­to, johon kuu­lui­vat kepun ja dema­rien avain­hen­ki­löt, sekä suur­teol­li­suu­den vuo­ri­neu­vok­set. Voi­daan perus­tel­lus­ti sanoa, että käy­tän­nös­sä he pelas­ti­vat tuol­loin Suo­men ja loi­vat hyvin­voin­tim­me talou­del­li­sen perustan.

    Nyt kui­ten­kin talou­den ja maa­il­man­po­li­tii­kan reu­naeh­dot ovat glo­ba­li­saa­tion ja kom­mu­nis­min romah­ta­mi­sen joh­dos­ta täy­sin muuttuneet.

    Suo­mes­sa kui­ten­kin edel­lä mai­nit­tu hyvä­ve­li-ver­kos­to on edel­leen pää­osin toi­min­nas­sa ja tämä toi­min­ta on työ­voi­ma­kar­tel­lil­la ja yleis­si­to­vuu­del­la semen­toi­tu. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kor­rup­toi­tu­neet polii­ti­kot ovat jopa pääs­tä­neet läpi nii­tä suo­jaa­vat lait, jot­ka ovat räi­keäs­sä ris­ti­rii­das­sa Suo­men perus­tus­lain 2 luku / Perus­oi­keu­det kanssa.

    Tulok­se­na on ay-liik­keen aiheut­ta­ma mas­sa­työt­tö­myys, joka on maan edun vastaista. 

    Näi­nol­len ay-lii­ke on menet­tä­nyt oikeu­ten­sa yleis­hyö­dyl­li­nen yhtei­söl­le myön­net­tä­vään verovapauteen. 

    Talou­del­li­sel­la puo­lel­la Suo­mel­la on kor­rup­tios­ta pit­kät ja laa­ja-alai­set perin­teet, jot­ka tai­ta­vat olla peräi­sin jo Venä­jän­val­lan läpi­kor­rup­toi­tu­neel­ta ajalta.

    Täs­tä esi­merk­ki­nä Urho Kek­ko­sen rikas­tu­mi­nen, joka on ollut näi­hin aikoi­hin saak­ka salai­suus. Kek­ko­nen oli Suo­men rik­kain mies yli 300 mil­joo­nan mar­kan omai­suu­del­laan, jon­ka hän oli kerän­nyt pyö­rit­tä­mäl­lä eri­lai­sia val­tion talous­o­pe­raa­tioi­ta omien hen­ki­lö­koh­tais­ten yhtiöi­den­sä kaut­ta. Kepun laa­ja­mit­tai­nen kor­rup­tio on saas­tu vas­ta äsket­täin joten­kin päivänvaloon.

    Dema­ri­puo­lel­la var­sin­kin ay-liik­keen on annet­tu perus­taa Haka­nie­meen oikea vero­pa­ra­tii­si, jon­ka kaut­ta pyö­ri­te­tään val­ta­vaa busi­nes­ta. Kor­rup­toi­tu­neet polii­ti­kot ja ay-pam­put saa­vat täs­tä toi­min­nas­ta ruh­ti­naal­li­set palkkiot.

    Suo­men talou­del­le ennus­te­taan pit­käl­le tule­vai­suu­teen vain niin pien­tä kas­vua, että se ei miten­kään voi tur­va­ta hyvin­voin­tim­me tule­vai­suut­ta. Näky­vis­sä on vain lisä­ve­lan ottoa ja hir­mui­sen koko­nais­ve­roas­teen jatkuminen. 

    Suo­men talou­den voi pelas­taa vain 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­va pk-sek­to­rim­me. Se on kui­ten­kin tun­ne­tus­ti sysät­ty syr­jään maam­me kai­kes­ta talou­del­li­ses­ta päätöksenteosta. 

    Ihmis­ten tasa-arvoi­seen koh­te­luun perus­tu­va peri­aa­te ei siis todel­la­kaan nyt kos­ke suo­ma­lais­ta pk-yrit­tä­jää. Eikä ole kos­ke­nut ennen­kään, kun muis­taa ne tuhan­net yrit­tä­jät, jot­ka Koi­vis­ton konklaa­vi ajoi tur­hiin kon­kurs­sei­hin 90-luvulla.

    Suu­ryh­tiöm­me ovat jo pal­jol­ti hylän­nyt Suo­men, vähen­tä­vät tääl­lä väkeä ja inves­toi pää­osin ulko­mail­le. Nyt läh­te­vät peräs­sä kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­set pk-yri­tyk­set ja osaajat.

    Paa­si­ki­vi­kin sanoi joten­kin näin: ”Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mien on vii­sau­den alku.”

    Lope­te­taan edel­lä mai­nit­se­ma­ni laa­ja, val­tion vero­va­ro­ja syö­vä ja yhteis­kun­nan moraa­lia rapaut­ta­va korruptio!

    Anne­taan pk-sek­to­ril­le mah­dol­li­suus työl­lis­tää ja inves­toi­da Suo­meen, ja näin nos­taa maa täs­tä suosta!

    Pitä­si­kö­hän jat­kos­sa äänes­tää vih­rei­tä? Jos­pa he oli­si­vat vähem­män korruptoituneita…

    Sep­po Korp­poo, isän­maas­taan huo­les­tu­nut pk-vientiyrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Sep­po Korp­poo: Noi­na aikoi­na Suo­meen tun­ne­tus­ti muo­dos­tui ulko­par­la­men­taa­ri­ses­ti toi­mi­va hyvä­ve­li-ver­kos­to, johon kuu­lui­vat kepun ja dema­rien avain­hen­ki­löt, sekä suur­teol­li­suu­den vuorineuvokset.

    Toi­saal­ta, kun kat­soo tätä nykyis­tä voi­te­lu­ve­li­ver­kos­ton toi­min­taa, niin taval­laan tulee vähän ikä­vä tuo­ta van­haa hyväveliverkostoa.

    Var­maan koko Suo­men it-ala on ollut tyr­mis­ty­nyt Apo­tis­ta ja kuten alus­ta asti arve­lin, se että se teh­dään Sote-uudis­tuk­sen aikaan ei voi tar­koit­taa mitään muu­ta kuin sitä, että yksi suo­men kriit­tism­piä it-jär­jes­tel­miä siir­tyy täy­sin ulko­mai­seen omistukseen.

    Yhdys­val­lois­sa täm­möis­tä ei iki­nä voi­si tapah­tua. Vaik­ka kuin­ka sovit­tai­siin vapaa­kau­pas­ta, se on niin sisään­päin läm­piä­vä mark­ki­na, että sin­ne on aina ollut ja toden­nä­köi­ses­ti aina tulee ole­maan­kin hyvin vai­kea men­nä mil­lään muul­la kuin todel­la poik­keuk­sel­li­sen hyväl­lä tek­no­lo­gial­la tai liikeidealla.

    Sen vuok­si tämä perus­tut­ki­muk­sen alas­ajo on lähin­nä tyr­mis­tyt­tä­vää — tääl­lä on ihan lii­kaa ihmi­siä ja fik­su­ja ihmi­siä, teke­mäs­sä mark­ki­noin­tia tai viih­det­tä ja ihan lii­an vähän teke­mäs­sä raa­kaa perus­työ­tä, jon­ka poh­jal­ta voi­daan luo­da vuo­si­kym­me­niä kes­tä­vää kilpailuetua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Sanot:
    “Veroas­teik­ko ei ole line­aa­ri­nen, vaan sii­nä on mon­ta por­ras­ta. Tämä uudis­tuk­sen hen­gen mukais­ta oli­si pois­taa val­tion­ve­ro­tuk­ses­sa alin por­ras niin, että vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja vähän nousee ja jat­kaa tätä vii­vaa nol­lan alapuolelle. ”

    En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt, mik­si sii­nä pitää olla por­tai­ta. Mik­si sen edes pitäi­si olla line­aa­ri­nen? Progres­sii­vi­sen veron voi­si hyvin mää­ri­tel­lä epä­li­ne­aa­ri­sek­si mut­ta tie­ten­kin mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­vak­si funk­tiok­si esim. kol­mel­la para­met­ril­la siten, että nuo para­met­rit kat­tai­si­vat olen­nai­ses­ti kaik­ki vaih­toeh­dot: mah­dol­li­suu­den nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon, sopi­van progres­sion kes­ki­tu­loi­sil­le, ja jon­kin­lai­sen veroas­teen asymp­toot­ti­sen satu­raa­tion isoil­la tuloil­la. Nime­tään noi­ta para­met­re­ja vaik­ka­pa a:ksi, b:ksi ja c:ksi — käy­tän­nös­sä niil­le tie­ten­kin kan­nat­tai­si antaa jokin kuvaa­vam­pi nimi. Anne­tul­la (ole­te­tul­la) tulo­ja­kau­mal­la voi­tai­siin hyvin mää­rit­tää eri para­met­re­ja vas­taa­va vero­ker­ty­mä. Poliit­ti­nen kes­kus­te­lu muut­tui­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­mak­si, kun vero­ker­ty­män suu­ruus voi­tai­siin vakioi­da, ja väit­te­ly kos­ki­si sitä, pitäi­si­kö a:ta las­kea ja samal­la b:tä nos­taa, vai oli­si­ko edul­lis­ta muut­taa juu­ri c:tä a:n ja b:n kus­tan­nuk­sel­la. Toki tuos­sa kes­täi­si het­ken, ennen kuin ihmi­set tot­tui­si­vat noi­hin para­met­rei­hin, mut­ta tämän voi­si hyvin ottaa osak­si kouluopetusta.

    Tähän ehkä­pä voi­daan vas­ta­ta, että ihmi­set eivät ymmär­rä epä­li­ne­aa­ri­sia funk­tioi­ta. Mut­ta kuka muka ymmär­tää por­tait­tais­ta vero­tus­ta? Joku sen­tään ymmär­tää epä­li­ne­aa­ri­sia funk­tioi­ta, kun taas en usko, että Suo­mes­sa on mon­taa­kaan, joka pys­tyi­si ulkoa late­le­maan kaik­ki vero­por­taat. Ja tie­to­ko­ne­han ne verot lopul­ta las­kee, sil­le tuol­lai­set funk­tiot ovat helppoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Esi­mer­kik­si itse saan 843 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea kuus­sa, jos elän sil­lä. Jos teki­sin töi­tä, jon­ka brut­to­palk­ka on vain 1 800 euroa kuus­sa, sai­sin pait­si net­to­na 1 585 euroa kuus­sa, myös edel­leen vie­lä yleis­tä asu­mis­tu­kea pääl­le. En nyt oikein ymmär­rä miten mata­la sosi­aa­li­tur­van pitäi­si olla, jos yli 800 euroa kuus­sa lisää on edel­leen pelk­kään lais­kot­te­luun kan­nus­ta­va summa. 

    Et asu mark­ki­na­vuo­krai­ses­sa asun­nos­sa. Oikea sum­ma toi­meen­tu­lo­tuel­le on n. 1200e net­to­na. 680€/kk vuo­kraan, sekä säh­kö ja vesi­mak­su. Ja 485.50e perus­osaa päälle.

    Jos tekee tuo­ta 1800e/kk duu­nia esim. 30:llä viik­ko­tun­nil­la, niin hyvin vähän jää käteen extraa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Tero: En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt, mik­si sii­nä pitää olla por­tai­ta. Mik­si sen edes pitäi­si olla lineaarinen? 

    No, tähän on, tai aina­kin oli syyn­nä se, että enna­kon­pi­dä­tys pitää pys­tyä las­ke­maan myös pape­ril­la, siis ilman laskinta.

    Aikoi­naan, vajaat 50 vuot­ta sit­ten, lain­sää­tä­jä kehit­ti sel­lai­sen ver­baa­li­sen mal­lin varas­to­va­rauk­sel­le, että sen numee­ri­seen rat­kai­suun tar­vit­tiin toi­sen asteen yhtälöä.

    Syn­tyi hir­mui­nen här­del­li ja verot­ta­ja jou­tui jul­kai­se­maan todel­la pak­sun tau­luk­ko­kir­jan, jot­ta ilman yli­op­pi­las­tut­kin­toa ole­vat kirjanpitäjät/talousjohtajat oli­si­vat voi­neet teh­tä­vän­sä hoitaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Tero: Progres­sii­vi­sen veron voi­si hyvin mää­ri­tel­lä epä­li­ne­aa­ri­sek­si mut­ta tie­ten­kin mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­vak­si funk­tiok­si esim. kol­mel­la para­met­ril­la siten, että nuo para­met­rit kat­tai­si­vat olen­nai­ses­ti kaik­ki vaih­toeh­dot: mah­dol­li­suu­den nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon, sopi­van progres­sion kes­ki­tu­loi­sil­le, ja jon­kin­lai­sen veroas­teen asymp­toot­ti­sen satu­raa­tion isoil­la tuloil­la. Nime­tään noi­ta para­met­re­ja vaik­ka­pa a:ksi, b:ksi ja c:ksi – käy­tän­nös­sä niil­le tie­ten­kin kan­nat­tai­si antaa jokin kuvaa­vam­pi nimi. Anne­tul­la (ole­te­tul­la) tulo­ja­kau­mal­la voi­tai­siin hyvin mää­rit­tää eri para­met­re­ja vas­taa­va vero­ker­ty­mä. Poliit­ti­nen kes­kus­te­lu muut­tui­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­mak­si, kun vero­ker­ty­män suu­ruus voi­tai­siin vakioi­da, ja väit­te­ly kos­ki­si sitä, pitäi­si­kö a:ta las­kea ja samal­la b:tä nos­taa, vai oli­si­ko edul­lis­ta muut­taa juu­ri c:tä a:n ja b:n kustannuksella.

    Todel­la mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Oli­si­ko sinul­la ideoi­ta funk­tiok­si ja sen parametreiksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Sepi: Et asu mark­ki­na­vuo­krai­ses­sa asun­nos­sa. Oikea sum­ma toi­meen­tu­lo­tuel­le on n. 1200enettona. 680€/kk vuo­kraan, sekä säh­kö ja vesi­mak­su. Ja 485.50e perus­osaa päälle.

    Jos tekee tuo­ta 1800e/kk duu­nia esim. 30:llä viik­ko­tun­nil­la, niin hyvin vähän jää käteen extraa.

    Tuol­lai­sel­la vuo­kral­la net­to­palk­ka ja ylei­nen asu­mis­tu­ki on yhteen­sä 1 720 €/kk, eli yli 500 euroa kuus­sa saa enem­män käteen. Vain vähän töi­tä ei kan­na­ta teh­dä ollen­kaan nykyi­sen sosi­aa­li­tur­va­mal­lin takia, mut­ta sen­hän perus­tu­lo ratkaisisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tapio: Todel­la mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Oli­si­ko sinul­la ideoi­ta funk­tiok­si ja sen parametreiksi?

    No mie­ti­tään­pä. Itse asias­sa funk­tion pitäi­si mää­rit­tää veron mää­rää eikä vero­pro­sent­tia, jot­ta perus­tu­lo saa­tai­siin sisään. Sil­lä oli­si siis off­set-osa, joka mää­rit­täi­si perus­tu­lon p. Sit­ten pie­nil­lä tuloil­la vero­pro­sen­tin pitäi­si kas­vaa ilmei­ses­ti neliö­juu­re­na tulo­jen t kas­vaes­sa (täl­tä se näyt­tää täs­sä kuvas­sa), ja satu­roi­tua johon­kin mää­rään r isoil­la tuloil­la. Kaik­ki nuo tulot voi­si skaa­la­ta jol­lain ylei­sel­lä skaa­laus­te­ki­jäl­lä s. Tuo skaa­laus­te­ki­jä oli­si yksin­ker­tai­nen tapa las­kea kuu­kausi- tai vuo­si­pal­kas­ta veroa (vuo­si­pal­kan skaa­laus­te­ki­jä oli­si 12 ker­taa isom­pi), ja se voi­si olla herk­kä esim. inflaa­tiol­le. Nuo mää­rit­teet täyt­tä­vä funk­tio on esim.

    vero = ‑p + r tanh(sqrt((t+p)/s)) (t+p),

    mis­sä tanh on hyber­bo­li­nen tan­gent­ti ja sqrt on neliöjuuri. 

    Perus­tu­lo on täs­sä näem­män hie­man han­ka­la asia, jota pitää poh­tia vie­lä lisää. Ensim­mäi­ses­sä sys­tee­mis­sä­ni nimit­täin perus­tu­lon ja nol­la­tu­lo­jen nol­la­pro­sen­tin yhdis­tel­mä aikaan­sai lii­an­kin pie­net verot pie­nil­le tuloil­le, tai vas­taa­vas­ti skaa­laus­te­ki­jä piti pai­naa alas, mikä nos­ti pro­sen­tin lii­an nopeas­ti ylös. Tuo pal­kan siir­to perus­tu­lol­la ylös­päin kaa­vas­sa aut­taa vähän.

    Kokeil­laan­pa ensin ihan pie­nel­lä perus­tu­lol­la p=200 euroa. Kor­kein vero­pro­sent­ti ilmei­ses­ti on nyky­ään r=56.5 %. Jos esim. kuu­kausi­pal­kal­le s=7200 euroa, 2000 euron pal­kas­ta mak­set­tai­siin veroa 20.7 % (nyt 21.4 %), 4000 euron pal­kas­ta 32.6 % (nyt 33.6 %), 6000 euron pal­kas­ta 38.7 % (nyt 39.3 %), 8000 euron pal­kas­ta 42.7 % (nyt 43.9 %), 10000 euron pal­kas­ta 45.4 % (nyt 47 %), ja niin edel­leen. Kaik­ki pro­sen­tit oli­vat vähän mata­lam­pia kuin nyt, mut­ta tuon saa kor­jat­tua hiu­kan pie­nen­tä­mäl­lä teki­jää s (en jak­sa­nut enää vekslailla). 

    Niil­le, jot­ka ihmet­te­le­vät luku­ja: ei, en ole esit­tä­mäs­sä tuol­lais­ta perus­tu­loa, tai tuol­lai­sia veron­alen­nuk­sia. Yri­tän vain esit­tää vero­jär­jes­tel­män ja sii­tä käy­tä­vän kes­kus­te­lun yksinkertaistamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tero: No mie­ti­tään­pä. Itse asias­sa funk­tion pitäi­si mää­rit­tää veron mää­rää eikä vero­pro­sent­tia, jot­ta perus­tu­lo saa­tai­siin sisään. Sil­lä oli­si siis off­set-osa, joka mää­rit­täi­si perus­tu­lon p. Sit­ten pie­nil­lä tuloil­la vero­pro­sen­tin pitäi­si kas­vaa ilmei­ses­ti neliö­juu­re­na tulo­jen t kas­vaes­sa (täl­tä se näyt­tää täs­sä kuvas­sa), ja satu­roi­tua johon­kin mää­rään r isoil­la tuloil­la. Kaik­ki nuo tulot voi­si skaa­la­ta jol­lain ylei­sel­lä skaa­laus­te­ki­jäl­lä s. Tuo skaa­laus­te­ki­jä oli­si yksin­ker­tai­nen tapa las­kea kuu­kausi- tai vuo­si­pal­kas­ta veroa (vuo­si­pal­kan skaa­laus­te­ki­jä oli­si 12 ker­taa isom­pi), ja se voi­si olla herk­kä esim. inflaa­tiol­le. Nuo mää­rit­teet täyt­tä­vä funk­tio on esim.

    vero = ‑p + r tanh(sqrt((t+p)/s)) (t+p),

    mis­sä tanh on hyber­bo­li­nen tan­gent­ti ja sqrt on neliöjuuri. 

    Perus­tu­lo on täs­sä näem­män hie­man han­ka­la asia, jota pitää poh­tia vie­lä lisää. Ensim­mäi­ses­sä sys­tee­mis­sä­ni nimit­täin perus­tu­lon ja nol­la­tu­lo­jen nol­la­pro­sen­tin yhdis­tel­mä aikaan­sai lii­an­kin pie­net verot pie­nil­le tuloil­le, tai vas­taa­vas­ti skaa­laus­te­ki­jä piti pai­naa alas, mikä nos­ti pro­sen­tin lii­an nopeas­ti ylös. Tuo pal­kan siir­to perus­tu­lol­la ylös­päin kaa­vas­sa aut­taa vähän.

    Kokeil­laan­pa ensin ihan pie­nel­lä perus­tu­lol­la p=200 euroa. Kor­kein vero­pro­sent­ti ilmei­ses­ti on nyky­ään r=56.5 %. Jos esim. kuu­kausi­pal­kal­le s=7200 euroa, 2000 euron pal­kas­ta mak­set­tai­siin veroa 20.7 % (nyt 21.4 %), 4000 euron palkasta32.6 % (nyt 33.6 %), 6000 euron pal­kas­ta 38.7 % (nyt 39.3 %), 8000 euron pal­kas­ta 42.7 % (nyt 43.9 %), 10000 euron pal­kas­ta 45.4 % (nyt 47 %), ja niin edel­leen. Kaik­ki pro­sen­tit oli­vat vähän mata­lam­pia kuin nyt, mut­ta tuon saa kor­jat­tua hiu­kan pie­nen­tä­mäl­lä teki­jää s (en jak­sa­nut enää vekslailla). 

    Niil­le, jot­ka ihmet­te­le­vät luku­ja: ei, en ole esit­tä­mäs­sä tuol­lais­ta perus­tu­loa, tai tuol­lai­sia veron­alen­nuk­sia. Yri­tän vain esit­tää vero­jär­jes­tel­män ja sii­tä käy­tä­vän kes­kus­te­lun yksinkertaistamista.

    Ai niin, vie­lä kor­jaus skaa­laus­te­ki­jään: jot­ta voi­si las­kea vuo­sit­tai­sen veron, perus­tu­lo p pitäi­si myös skaa­la­ta samoin kuin tuo teki­jä s. Perus­tu­lon voi­si tie­ten­kin myös ilmais­ta osuu­te­na skaa­laus­te­ki­jäs­tä, jol­loin tar­vit­si­si skaa­la­ta vain yhtä muut­tu­jaa, mut­ta tämä saat­tai­si olla han­ka­lam­pi ymmärtää.

    Noil­le kol­mel­le muut­tu­jal­le löy­tyy hel­pos­ti nimi:
    p = perustulo
    r = suu­rin vero­pro­sent­ti (jota ei muu­ten kos­kaan täy­sin saavuteta)
    s = hyvä­osai­sen tulo (s mää­rää mil­loin vero­pro­sent­ti ei enää kas­va suh­tees­sa tuloi­hin yhtä nopeas­ti), tosin tämä voi olla vähän poliit­ti­ses­ti latau­tu­nut termi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Tuos­sa edel­lä Tero Tolop­nen kir­joit­ti ihan asiaa.

    Kyl­lä Suo­mes­sa val­tion ja kun­tien pitäi­si vetää puo­li-härs­kis­ti kotiin päin. Siis juo­ni­tel­la kau­pat suo­ma­lai­sil­le fir­moil­le ja näin aut­taa Suo­men talous nousuun.

    Näin­hän kak­ki muut­kin maat menettelevät.

    Useil­la mail­la on tähän oikein ulko­mai­sia tuot­tei­ta hyl­ki­mään mää­rää­vät lait­kin, kuten esi­mer­kik­si Venä­jäl­lä ja USAssa.

    Jos­kus tun­tuu aivan sil­tä, että suo­ma­lai­set viran­omai­set aivan piruuk­sis­saan anta­vat ulko­mai­sel­le etusi­jan, ettei kukaan vaan pää­si­si syyt­tä­mään vir­ka­vir­hees­tä ja “lait­to­mas­ta ja kor­rup­toi­tu­nees­ta” koti­mai­sen suosimisesta.

    Täl­lai­sis­ta tapauk­sis­ta voi­sin teh­dä pit­kän­kin lis­tan, mut­ta ei tai­da kannattaa.…

    Vai oli­si­ko syy toi­nen, eli peri­suo­ma­lai­nen kateus?

    Tul­lee täs­sä sel­lai­nen­kin tapaus mie­leen, että juu­ri enne­kuin Nobel-komi­tea päät­ti antaa Mart­ti Ahti­saa­rel­le rau­han-Nobe­lin, eräs suo­ma­lai­nen merk­ki­hen­ki­lö lähet­ti komi­teal­le kir­jeen, jos­sa perus­te­li mik­sei Mar­til­le sitä saa antaa.

    Oli­si sekin kiin­nos­ta­vaa tie­tää, että kuin­ka pal­jon suo­ma­lai­set ovat nyt kir­jel­möi­neet sii­tä, ettei Bengt Holm­strö­mil­le sai­si antaa talous­tie­teen Nobelia.

    Van­ha suo­ma­lai­nen sanan­las­ku on vie­lä­kin kovaa valuut­taa: “Kateus vie kalat­kin vedes­tä”… ja kau­pat suo­ma­lai­sil­ta firmoilta.

    Onko näin?

    Sep­po Korp­poo, pk-yrit­tä­jä, joka ottaa suu­rim­man osan kau­pois­taan ulkomailta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sep­po Korp­poo:

    …Oli­si sekin kiin­nos­ta­vaa tie­tää, että kuin­ka pal­jon suo­ma­lai­set ovat nyt kir­jel­möi­neet sii­tä, ettei Bengt Holm­strö­mil­le sai­si antaa talous­tie­teen Nobelia… 

    Leh­ti­ju­tuis­ta pää­tel­len aina­kaan Tam­pe­reen marxi­lais — leni­nis­ti­nen yli­opis­to ei pidä pal­kin­toa oike­aan osu­nee­na. 😀 En muis­ta, että oli­sin kos­kaan kuul­lut mitään jär­ke­vää Tam­pe­reen yli­opis­tos­ta. Joku parem­min tie­de­po­li­tiik­kaa tun­te­va voi­si ker­toa, miten tuol­lai­nen on pääs­syt syn­ty­mään Suomeen. 

    Itse “yli­opis­ton” syn­ty­his­to­rian toki tun­nen, mut­ta miten tie­de­maa­il­ma voi hyväk­syä tuon tasois­ta “ope­tus­ta” ja “tut­ki­mus­ta”. Vai onko niin, että media tart­tuu vain marxi­lais — leni­nis­ti­siin ylilyönteihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Por­tait­tai­nen vero­tus­taan on yksin­ker­tai­sin tapa hoi­taa mar­gi­naa­li­ve­ro. Se on niin help­po las­kea­kin verot­ta­jan tau­lu­kon avulla.

    Tosin nyky­ään­hän verot­ta­jan sivuil­la tar­jo­taan vero­las­ku­rei­ta, joten sen puo­les­ta vero­tuk­sen ei tar­vit­se olla enää niin yksin­ker­tais­ta. Kui­ten­kin on tär­ke­ää, että vero­tuk­sen mää­räy­ty­mi­sen oli­si läpi­nä­ky­vää ja selkeää. 

    Tänä päi­vä­nä en itse yrit­tä­jä­nä enää esi­mer­kik­si ole sel­vil­lä, pal­jon­ko osin­ko­jen koko­nais­ve­ro­pro­sent­ti lop­pu­jen­lo­puk­si on, kun se las­ke­taan niin moni­mut­kai­ses­ti. Ker­ran vuo­teen se minul­la on aina tie­dos­sa, kun kir­jan­pi­tä­jä sen esit­tää, mut­ta sit­ten se sekä unoh­tuu että seu­raa­va­na vuon­na jotain pilk­kua jus­te­ra­taan johon­kin suun­taan. Ei hyvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Sylt­ty:
    Por­tait­tai­nen vero­tus­taan on yksin­ker­tai­sin tapa hoi­taa mar­gi­naa­li­ve­ro. Se on niin help­po las­kea­kin verot­ta­jan tau­lu­kon avulla. 

    Mihin tämä perus­tuu? Mar­gi­naa­li­ve­ro on vero­funk­tion deri­vaat­ta. Yksin­ker­tai­sin ja läpi­nä­ky­vin tapa on teh­dä vero­funk­tio, jol­la on mah­dol­li­sim­man vähän para­met­re­ja. Por­tait­tai­ses­sa vero­tuk­ses­sa para­met­re­ja on kak­si ker­taa niin pal­jon kuin por­tai­ta (ts., mis­sä koh­taa por­ras on, ja kuin­ka pal­jon vero aina nousee). Käy­tän­nös­sä por­tai­ta on val­ta­va mää­rä, jol­loin vero­funk­tio lähe­nee jat­ku­vaa käy­rää. Mik­sei käy­rää voi­si spe­si­fioi­da­kin jat­ku­val­la funk­tiol­la, jol­loin muu­ta­mas­ta sadas­ta para­met­ris­ta pääs­täi­siin kol­meen (tai ehkä nel­jään, jos se on vält­tä­mä­tön­tä)? Kol­me nume­roa on help­po muis­taa, paria sataa nume­roa ei muis­ta kukaan. Tuol­lai­nen jat­ku­va funk­tio siis edes antai­si mah­dol­li­suu­den muis­taa tuo vero­funk­tio, ja las­kea vaik­ka­pa oma vero­pro­sent­ti laskimella.

    Nyt joku sit­ten var­maan sanoo, ettei osaa deri­voi­da, tai ymmär­rä hyber­bo­li­sia funk­tioi­ta (tms.). Ei tie­ten­kään tar­vit­se ymmär­tää — jat­ku­val­la vero­funk­tiol­la on hyvin help­poa teh­dä www-sivu, joka antaa sekä koko­nais­ve­ron, että mar­gi­naa­li­ve­ron anne­tul­la koko­nais­tu­lol­la. Mik­si ihmees­sä se pitäi­si lukea jos­tain taulukosta?

    Oman vero­pro­sen­tin las­ke­mi­sen help­pous ei oli­si täl­lai­sen kol­men para­met­rin jat­ku­van funk­tion olen­nai­sin pää­mää­rä, kos­ka saman­lai­nen vero­pro­sen­tin anta­va ohjel­ma voi­daan teh­dä (ja on teh­ty) myös por­tait­tai­sel­la vero­tuk­sel­la. Olen­nai­sem­paa on verois­ta kes­kus­te­lun yksin­ker­tai­suus ja läpi­nä­ky­vyys: Nyky­ti­lan­tees­sa yksi puo­lue voi vaa­tia perus­tu­loa kyke­ne­mät­tä ker­to­maan miten vero­tus­ta pitäi­si muut­taa jot­ta se voi­tai­siin saa­da aikai­sek­si. Toi­nen puo­lue saat­taa halu­ta nos­taa ylim­piä vero­kan­to­ja, taas­kaan ker­to­mat­ta miten täl­löin saa­daan vakioi­tua vero­tu­lot (alem­pia siis nos­ta­mal­la, mut­ta kuin­ka pal­jon?). Kol­men para­met­rin vero­funk­tiol­la ja tulo­ja­kau­man tie­tä­myk­sel­lä tuo oli­si help­po kertoa. 

    Witt­gens­tei­nin sanoin: Wovon man nicht sprec­hen kann, davon muss man schwei­gen. Jos vero­tuk­sen progres­sion perus­teet eivät ole läpi­nä­ky­viä, niis­tä ei voi­da kes­kus­tel­la järkevästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Sep­po Korp­poo: ehkä­pä myös samal­la lopet­taa ay-liik­keen tör­keä, ulko­par­la­men­taa­ri­nen ja maan edun vas­tai­nen toiminta. 

    Suu­ryh­tiöm­me ovat jo pal­jol­ti hylän­nyt Suo­men, vähen­tä­vät tääl­lä väkeä ja inves­toi pää­osin ulko­mail­le. Nyt läh­te­vät peräs­sä kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­set pk-yri­tyk­set ja osaajat. 

    Kuka­ko­han lopet­tai­si elin­kei­noe­lä­män edus­ta­jien tör­keän, ulko­par­la­men­taa­ri­sen ja maan edun vas­tai­sen toi­min­nan? Kum­mal­lis­ta, ettei se kos­kaan tun­nu kiin­nos­ta­van maan etua ajavia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. ano­nyy­mi:
    Kuka­ko­han lopet­tai­si elin­kei­noe­lä­män edus­ta­jien tör­keän, ulko­par­la­men­taa­ri­sen ja maan edun vas­tai­sen toi­min­nan? Kum­mal­lis­ta, ettei se kos­kaan tun­nu kiin­nos­ta­van maan etua ajavia…

    No, on sii­nä sel­lai­nen ero, että ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke tun­tuu nykyi­sin kahi­noi­van ensi­si­jai­ses­ti maan lail­li­sen hal­li­tuk­sen kans­sa. Toki elin­kei­noe­lä­mä­kin lob­baa omien etu­jen­sa puo­les­ta, mut­ten muis­ta sen väläy­tel­leen esi­mer­kik­si laa­jaa työ­sul­kua maan hal­li­tuk­sen toi­mien takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tapio: No, on sii­nä sel­lai­nen ero, että ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke tun­tuu nykyi­sin kahi­noi­van ensi­si­jai­ses­ti maan lail­li­sen hal­li­tuk­sen kans­sa. Toki elin­kei­noe­lä­mä­kin lob­baa omien etu­jen­sa puo­les­ta, mut­ten muis­ta sen väläy­tel­leen esi­mer­kik­si laa­jaa työ­sul­kua maan hal­li­tuk­sen toi­mien takia. 

    Sat­tu­nees­ta syys­tä jouk­ko­voi­maan luot­ta­val­la ay-liik­keel­lä on eri­lai­nen kei­no­va­li­koi­ma kuin elin­kei­noe­lä­mäl­lä, jon­ka kei­noi­na ovat työ­paik­ko­jen ja inves­toin­tien ulko­mail­le siir­tä­mi­sel­lä kiris­tä­mi­nen, tie­do­tus­vä­li­nei­den käyt­tä­mi­nen mie­li­pi­teen­muok­kauk­seen, vaa­li­ra­hoi­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen tie­tyil­le sym­paat­ti­sil­le hen­ki­löil­le, ylei­nen samo­jen eliit­ti­pii­rien jaka­mi­nen, lob­baus, mak­set­tu­jen lausun­to­jen tuot­ta­mi­nen, jne..

    Täl­lä ker­taa hal­li­tus ajaa nimen­omai­ses­ti oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa täl­lä­kin ker­taa tutul­la uus­li­be­ra­lis­ti­sel­la rajauk­sel­la (johon vasem­mis­to­kin jos­tain syys­tä aina hak­sah­taa), joten EK:n ei tar­vit­se kuin noja­ta tuo­lis­sa taak­se­päin. Johan se on ollut sel­vää alus­ta asti tämän hal­li­tuk­sen kans­sa, kun yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa ei mie­tit­ty yhteis­kun­taa eikä yri­tet­ty sopia ja kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sel­la läh­det­tiin hei­kon­ta­maan yhteis­kun­nan kil­pai­lu­ky­kyä. Hyö­kät­tiin suo­raan EK:n bul­vaa­ni­na ammat­tiyh­dis­tys­ten ja pal­kan­saa­jien kimp­puun eikä edes yri­tet­ty pie­nen­tää osin­ko­jen jne. mak­sua, jol­loin yri­tyk­sil­le oli­si jää­nyt enem­män varaa ja suu­rem­pi pak­ko kehit­tää ja inves­toi­da. Nuo pal­kan­alen­nuk­set­kin jne. oli­si voi­tu teh­dä ehdol­li­si­na. Val­tion rahan vas­tik­kee­ton jaka­mi­nen yri­tyk­sil­le ei ole tähän­kään men­nes­sä tuot­ta­nut mitään posi­tii­vis­ta tulos­ta ennal­ta annet­tui­hin tavoit­tei­siin vaan on vain ilmais­ta rahaa voit­toi­na jaet­tavk­si ja sil­ti sitä taas halut­tiin. Esi­mer­kik­si Metal­li­lii­ton kym­me­nen koh­dan ehdo­tuk­seen ei rea­goi­tu mitenkään.

    EK itse ei kym­me­neen vuo­teen edes halun­nut teh­dä iso­ja sopi­muk­sia ja tämä luet­tiin nyt hal­li­tuk­ses­sa ja tie­do­tus­vä­li­neis­sä AY:n syyk­si. Kuka täs­sä nyt siis oikein kahinoikaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kal­le: Leh­ti­ju­tuis­ta pää­tel­len aina­kaan Tam­pe­reen marxi­lais – leni­nis­ti­nen yli­opis­to ei pidä pal­kin­toa oike­aan osu­nee­na. En muis­ta, että oli­sin kos­kaan kuul­lut mitään jär­ke­vää Tam­pe­reen yli­opis­tos­ta. Joku parem­min tie­de­po­li­tiik­kaa tun­te­va voi­si ker­toa, miten tuol­lai­nen on pääs­syt syn­ty­mään Suomeen. 

    Itse “yli­opis­ton” syn­ty­his­to­rian toki tun­nen, mut­ta miten tie­de­maa­il­ma voi hyväk­syä tuon tasois­ta “ope­tus­ta” ja “tut­ki­mus­ta”. Vai onko niin, että media tart­tuu vain marxi­lais – leni­nis­ti­siin ylilyönteihin?

    Jotain omi­tuis­ta tuos­sa yhteis­kun­nal­li­sen kor­kea­kou­lun taus­tal­la on. Komuk­ka­kou­lu kiel­täy­tyy kate­go­ri­ses­ti kai­kes­ta yhteis­työs­tä oikei­den kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­ton kans­sa. Edes tur­ku­lais­ten kans­sa ei ole samanlaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. ano­nyy­mi: Sat­tu­nees­ta syys­tä jouk­ko­voi­maan luot­ta­val­la ay-liik­keel­lä on eri­lai­nen kei­no­va­li­koi­ma kuin elin­kei­noe­lä­mäl­lä, jon­ka kei­noi­na ovat työ­paik­ko­jen ja inves­toin­tien ulko­mail­le siir­tä­mi­sel­lä kiris­tä­mi­nen, tie­do­tus­vä­li­nei­den käyt­tä­mi­nen mie­li­pi­teen­muok­kauk­seen, vaa­li­ra­hoi­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen tie­tyil­le sym­paat­ti­sil­le hen­ki­löil­le, ylei­nen samo­jen eliit­ti­pii­rien jaka­mi­nen, lob­baus, mak­set­tu­jen lausun­to­jen tuot­ta­mi­nen, jne..

    Ei elin­kei­noe­lä­mä (EK) kiris­tä työ­paik­ko­jen ja inves­toin­tien ulko­mail­le siir­tä­mi­sel­lä. Se vain ker­too täl­lai­ses­ta uhas­ta, mones­ti vähän lii­oi­tel­len. Yksit­täi­set yri­tyk­set, ei EK, teke­vät pää­tök­set kukin itse. Läh­te­vät pois, jos ne arvioi­vat sen Suo­meen jää­mis­tä parem­mak­si vaihtoehdoksi. 

    Kaik­kia mui­ta mai­nit­se­mia­si vai­kut­ta­mis­kei­no­ja tai­ta­vat myös muut käyttää.

    ano­nyy­mi: Val­tion rahan vas­tik­kee­ton jaka­mi­nen yri­tyk­sil­le ei ole tähän­kään men­nes­sä tuot­ta­nut mitään posi­tii­vis­ta tulos­ta ennal­ta annet­tui­hin tavoit­tei­siin vaan on vain ilmais­ta rahaa voit­toi­na jaet­tavk­si ja sil­ti sitä taas haluttiin. 

    No, täs­sä olen pit­käl­ti samaa mieltä. 

    PS: On työn­te­ki­jäl­lä­kin mah­dol­li­suus läh­teä Suo­mes­ta pois. Aiem­min muut­ti­vat duu­na­rit, nyt kor­kea­kou­lu­te­tut. Mik­si­kä­hän näin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Entä jos aluk­si ase­tet­tai­siin työt­tö­mät samaan ase­maan opis­ke­li­joi­den kanssa?

    Opis­ke­li­jan opin­to­tu­kea seu­ra­taan vuo­si­ta­sol­la. Ts. ker­ran vuo­des­sa tar­kis­te­taan, että onko opis­kel­tu riit­tä­väs­ti. Jos ei ole, niin yli­mää­räi­set kuu­kau­det läh­te­vät perintään.

    Työt­tö­män koh­dal­la tätä seu­ran­taa toteu­te­taan joka kuu­kausi. Joka kuu­kausi tar­kis­te­taan, että onko työ­tön ollut töis­sä vai työtön.

    Miten on mah­dol­lis­ta, että opis­ke­li­jan koh­dal­la val­tio ottaa ris­kin hävi­tä noin 5000 euroa per opis­ke­li­ja, mut­ta työt­tö­män koh­dal­la val­tio ei uskal­la ottaa kuin 500 euron riskin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Tapio: Ei elin­kei­noe­lä­mä (EK) kiris­tä työ­paik­ko­jen ja inves­toin­tien ulko­mail­le siir­tä­mi­sel­lä. Se vain ker­too täl­lai­ses­ta uhas­ta, mones­ti vähän liioitellen. 

    Green­mail vs. black­mail. Toki jos­sain mää­rin mer­kit­tä­viä ero­ja, mut­ta peri­aat­tees­sa saman­lais­ta toi­min­taa. EK voi­si myös antaa päin­vas­tai­sia sig­naa­le­ja, jol­loin uhka pie­ne­ni­si, kos­ka yri­tyk­sil­le tuli­si suu­rem­pia kyn­nys toteut­taa se sekä oman kes­kus­lii­ton että työn­te­ki­jä­puo­len olles­sa sitä vas­taan. Maan etua vaa­di­taan edel­leen­kin vain toi­sel­ta osapuolelta.

    Kyse on koko tuon poliit­ti­sen ilman­suun­nan sym­bioot­ti­ses­ta lau­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, jota vauh­di­te­taan omien aja­tus­pa­jo­jen lausun­noil­la ja mak­se­tuil­la aja­tus­koe­pa­pe­reil­la. Jär­jes­täy­ty­mi­nen on hie­man eri­lais­ta tuol­la puo­len neu­vot­te­lu­pöy­tää.* Eikä EK:n kos­kaan tar­vit­se itse mitään uha­ta, kun Kokoo­mus­nuo­ret suo­raan kehot­taa yrit­tä­jiä siir­tä­mään toi­min­tan­sa (tai aina­kin kir­jat) ulko­mail­le ja muut yksit­täi­set saman puo­len tahot anta­vat vas­taa­via lausuntoja.

    * AY:hän tar­vit­see tiu­kem­man kurin, kos­ka yksi­lön väli­tön etu on jois­sain tilan­teis­sa neu­vo­tel­ta­van koko­nai­se­dun kans­sa vas­tak­kai­nen. Tie­tys­sä mie­les­sä voi­si aja­tel­la täl­lai­sen tilan­teen ole­van myös työ­nan­ta­jien puo­lel­la, mut­ta se on puh­taan teo­reet­tis­ta, kos­ka työ­nan­ta­jien jär­jes­töt eivät iki­nä aja tuol­lais­ta ris­ti­rii­tais­ta koko­nai­se­tua. Jon­kin­lai­nen ris­ti­rii­ta on toki elin­kei­noe­lä­män (käsit­tee­nä) ja omis­ta­jien etu­jen välil­lä, mut­ta tämä on yleen­sä rat­kais­tu raken­ta­mal­la suu­rem­paa koa­li­tio­ta unoh­ta­mal­la ris­ti­rii­ta­ta­puk­sis­sa edellinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tapio: Kaik­kia mui­ta mai­nit­se­mia­si vai­kut­ta­mis­kei­no­ja tai­ta­vat myös muut käyttää. 

    Miten sen nyt ottaa.

    Eliit­ti­pii­rien hil­jais­ta ajat­te­lu­ta­van kor­rup­tio­ta “omi­na” eivät köy­hät pää­se käyt­tä­mään, kos­ka eivät lii­ku samois­sa pii­reis­sä. Sitä pait­si mil­jo­nää­ril­lä on aina per­sau­kis­ta parem­mat sau­mat pääs­tä val­lan­käyt­tä­jien puheille.

    Tie­do­tus­vä­li­nei­tä käy­tet­täes­sä omis­ta­jal­la on aina vii­mei­nen sana ja Yle on tuos­sa suh­tees­sa mel­ko puo­lu­ee­ton, yksi­tyi­so­mis­tei­sis­sa taas jois­tain aiheis­ta ei vain ker­ro­ta ja jois­tain ker­ro­taan vain tie­tyl­tä suun­nal­ta jour­na­lis­tien omis­ta elä­män­kat­so­muk­sis­ta riip­pu­mat­ta, vaik­kei sel­vää toi­mi­tuk­sel­lis­ta lin­jaa oli­si­kaan. Eli on pari hil­jais­ta kei­noa vas­ta­puol­ta enemmän.

    Vaa­li­ra­hoi­tus­ta kes­ki­te­tään enem­män oikeis­to­pii­reis­sä ja täl­lä saa­daan luo­tua yksilökarismaa.

    Lob­bauk­ses­sa kan­sa­lais­jär­jes­töt ovat resurs­sien­puut­teen vuok­si ala­kyn­nes­sä ja ay-lii­ke on yksit­täi­nen, hel­pos­ti ohi­tet­ta­va mono­liit­ti­nen taho. Vas­ta­puo­lel­la pie­nem­piä, moni­nai­sem­pia eril­li­siä toi­mi­joi­ta, joi­den moni­ää­ni­syys (vaik­ka edus­ta­vat­kin yleen­sä pie­nem­pää ihmis­mää­rää) antaa ymmär­tää todel­lis­ta suu­rem­paa kan­na­tus­ta ja koros­taa hei­dän sano­maan­sa. (Vaik­kei tähän asi­aan suo­ra­nai­ses­ti lii­ty­kään, teki­jä­noi­keus­teol­li­suu­den hydral­ta löy­tyy tähän tar­koi­tuk­seen mon­ta puhu­vaa tahoa ja, kas kum­maa, muut mie­li­pi­teet jäte­tään aina huomiotta.)

    Mak­set­tu­ja lausun­to­ja toki käy­te­tään ylei­ses­ti, mut­ta vain toi­sen osa­puo­len perim­mäi­nen pää­asial­li­nen vai­kut­ta­mis­kei­not on raha (joko käy­tet­ty­nä tai sta­tus­kei­no­na) ja se osa­puo­li rahoit­taa omia “riip­pu­mat­to­mia” aja­tus­pa­jo­ja ja tut­ki­mus­lai­tok­sia ja lai­naa tar­vit­taes­sa ulko­mais­ten vas­taa­vien lausuntoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Tapio: On työn­te­ki­jäl­lä­kin mah­dol­li­suus läh­teä Suo­mes­ta pois. 

    Kyn­nys on pal­jon kor­keam­pi. Loja­li­teet­tia löy­tyy enem­män ja ulko­mail­le on vai­kea­ta tois­ta Koto-Suo­mea raken­taa. Tämän vuok­si pitäi­si ihmis­ten tar­pei­ta pai­not­taa yri­tys­ten tar­pei­ta mer­kit­tä­väs­ti enem­män yhteis­kun­taa ohjat­taes­sa ja rakennettaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Ano­nyy­mil­la on nyt ihan kum­mal­li­nen näke­mys talou­den toiminnasta.

    EK voi­si myös antaa päin­vas­tai­sia sig­naa­le­ja, jol­loin uhka pie­ne­ni­si, kos­ka yri­tyk­sil­le tuli­si suu­rem­pia kyn­nys toteuttaa”

    On ihan tur­ha kuvi­tel­la, että isos­sa pörs­si­fir­mas­sa toi­mi­tus­joh­ta­ja sai­si säi­lyt­tää paik­kan­sa, jos pää­oman tuot­to ja tulos mata­vat vuo­des­ta toi­seen ala­mais­sa ver­rok­kei­hin ver­rat­tu­na. Niin­pä, jos tuo­tan­to Suo­mes­sa ei tuo­ta tar­peek­si, tj joko siir­tää sen ulko­mail­le tai saa ennem­min tai myö­hem­min potkut.

    Maan etua vaa­di­taan edel­leen­kin vain toi­sel­ta osapuolelta.

    Tämä on vähän has­su näke­mys, sil­lä suo­ma­lais­ten yri­tys­ten pää­oman tuot­to suh­tees­sa pää­oma­kan­taan sekä toi­min­tay­li­jää­mä on Suo­mes­sa romah­ta­nut. Voi­si­pa siis aivan perus­tel­lus­ti väit­tää, että että yri­tyk­set ovat jo voi­tois­taan tin­ki­neet ja nyt on työn­te­ki­jöi­den vuo­ro tin­kiä omis­ta pal­kois­taan (mikä­li halu­taan rei­lus­ti enem­män työ­paik­ko­ja ja inves­toin­te­ja, jos nyky­ti­lan­ne on ok niin eihän täs­sä tar­vit­se teh­dä yhti­käs mitään).

    Läh­de:
    “Pää­oman tuot­to mitat­tu­na arvon­li­säl­lä suh­tees­sa pää­oma­kan­taan on las­ke­nut vii­me vuo­si­na (kuvio 7).”

    http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/kuihtuva-paaoma/

    Tämän vuok­si pitäi­si ihmis­ten tar­pei­ta pai­not­taa yri­tys­ten tar­pei­ta mer­kit­tä­väs­ti enem­män yhteis­kun­taa ohjat­taes­sa ja rakennettaessa.

    Kun ote­taan huo­mioon kor­kea työt­tö­myy­sas­teem­me, arve­li­sim­pa että näin on juu­ri teh­ty. Jos yri­tys­ten edut oli­si otet­tu huo­mioon, niin mik­si ihmees­sä sinä­kin vali­tat sii­tä, että yri­tyk­siä on siir­ty­nyt ulkomaille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. ano­nyy­mi: Mak­set­tu­ja lausun­to­ja toki käy­te­tään ylei­ses­ti, mut­ta vain toi­sen osa­puo­len perim­mäi­nen pää­asial­li­nen vai­kut­ta­mis­kei­not on raha (joko käy­tet­ty­nä tai sta­tus­kei­no­na) ja se osa­puo­li rahoit­taa omia “riip­pu­mat­to­mia” aja­tus­pa­jo­ja ja tut­ki­mus­lai­tok­sia ja lai­naa tar­vit­taes­sa ulko­mais­ten vas­taa­vien lausuntoja.

    Vain toi­nen osapuoli? 

    Jot­tei tuli­si vää­rin­kä­si­tyk­siä ker­ron, että arvos­tan SDP:tä ja suu­rel­ta osin myös ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä, esim SAK:ta, taka­vuo­sien pat­rioot­ti­suu­des­ta ja sel­kä­ran­kai­suu­des­ta. Nyt vain skle­roo­si on pääs­syt iskemään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Tapio: Nyt vain skle­roo­si on pääs­syt iskemään. 

    Edel­leen­kin ihmet­te­len, mik­si se kat­so­taan vain työn­te­ki­jä­puo­len ongelmaksi.

    Sylt­ty: Ano­nyy­mil­la on nyt ihan kum­mal­li­nen näke­mys talou­den toiminnasta. 

    Kyse ei ole talou­den toi­min­nas­ta vaan “maan edus­ta” ja sii­tä, miten sitä vaa­di­taan vain toi­sel­ta osapuolelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Tapio Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.