Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

13 vastausta artikkeliin “Halvalle sähkölle järkevää käyttöä”

1. Ener­giantuotan­to on melko mon­imutkainen asia. Jos haetaan pelkästään taloudel­lista hyö­tyä, voi sen vielä laskea kohta­laisen yksinker­tais­es­ti (tosin moni maal­likko putoaa jo tässä vai­heessa kyydistä).

   Kun mukaan ote­taan mui­ta arvo­ja, kuten vaikka­pa ympäristö ja koti­maisu­us, käy kokon­aisu­us jo vaikeak­si. Kaikissa ener­giantuotan­to­muodois­sa kun on omat hyvät ja huonot puolen­sa. Tästä johtuen turhan mon­et aiheeseen liit­tyvät puheen­vuorot ovat yksioikoisu­udessaan turhauttavia.

   Kokon­aisu­u­den vaikeud­es­ta seu­raa myös se, että mon­et hyvää tarkoit­ta­vat poli­it­tiset tai muut päätök­set eivät joh­da halut­tuun lop­putu­lok­seen. Ympäristösy­istä tehty ener­gia­ratkaisu saat­taa siis olla laa­jas­sa kat­san­nos­sa ympäristön kannal­ta huono asia.

   Osmo Soin­in­vaara kuitenkin hal­lit­see ener­gia-asi­at poli­itikok­si kiitet­tävän hyvin. Valitet­tavasti, kuten joku jo aiem­mis­sa ener­giakeskusteluis­sa toi esille, yleen­sä poli­itikot ovat ener­gia-asiois­sa hyvin epälu­otet­tavia. Järke­viä, pitkäkestoisia investoin­te­ja on siis vaikea tehdä. Pahim­mil­laan kär­sivät niin talous kuin ympäristökin.

   Näil­lä Soin­in­vaaran ter­ve­järk­isil­lä ehdo­tuk­sil­la voisi ener­giapoli­ti­ikkaa kuitenkin järkevöittää.

   Vastaa

2. Osmo: Nyt kyl­lä menee tuo point­tisi Helenistä väärin, eli ener­giay­htiö mak­saa siir­tomak­sut ihan samal­la lail­la kuin kaik­ki muu­utkin yhtiöt, vaik­ka se omis­taisi verkkoy­htiön. Toisin san­ot­tuna sähköl­lä tuote­tun kaukoläm­mön kus­tan­nuk­si­in vaikut­ta­vat sähkön siir­tomak­sut siinä mis­sä verotkin. 

   Jos mietit koko kier­roksen lop­pu­un asti, ener­giay­htiön sähkön siir­rosta mak­sama siir­tomak­su vähen­tää (tietysti vähän ker­ral­laan) sitä rahaa, jon­ka verkkoy­htiö saa sään­te­lyn piiris­sä per­iä muil­ta asi­akkail­taan. Eli toisin san­ot­tuna ener­giay­htiön verkkoy­htiölleen mak­sama siir­tomak­su vähen­tää kon­sernin sisään ulkop­uolelta tule­vaa rahaa, ja se on todel­li­nen kus­tan­nus kon­sernille siinä mis­sä mikä tahansa muukin.

   Point­tisi sähköveros­ta on kuitenkin täs­mälleen oikea. Eri­tyis­es­ti Vihrei­den pitäisi nopeasti muut­taa lin­jaansa sen suh­teen, että kaik­ki sähkön käytön lisäämi­nen on huono asia. Pikem­minkin mei­dän pitäisi olla tuke­mas­sa ratkaisu­ja, jot­ka kan­nus­taisi­vat käyt­tämään paljon sähköä puh­taan sähkön aikaan ja vähem­män muul­loin. Sähkövero on täl­laisen kehi­tyk­sen suurin este, ja ajaa esimerkik­si käyt­tämään turvet­ta puh­taan sähkön sijaan läm­mi­tyk­sessä, mis­sä ei ole mitään järkeä päästömielessä.

   Myös huomiosi aurinkopa­neeleista on täs­mälleen oikea. Jos aurinkopa­neele­ja on paljon, verkkosähkön hin­noit­telu ei voi perus­tua siir­re­tyn sähkön määrään. Myös verkkoy­htiön omat kus­tan­nuk­set riip­pu­vat pääasi­as­sa huip­pute­hon tarpeesta, joten siir­tomak­su­ja on ehdot­tomasti muutet­ta­va kohti tehopo­h­jaisia mak­su­ja. Jokin ener­gia­mak­sukin var­maan on silti järkevää olla.

   Sähköveron kor­vaami­nen kokon­aan päästöverol­la olisi mah­ta­va idea, mut­ta kuten itsekin tiedät, avoimes­sa sähkö­markki­nas­sa se toimii huonos­ti. Jo nyt venäläiselle sähkölle annetaan Suomes­sa perus­teet­ta kil­pailue­t­ua siitä, että sen päästöjä ei mitenkään huomioi­da, kun taas Suomen, Viron ja Ruotsin sähkön­tuotan­to mak­saa päästöoikeutensa.

   Vastaa

   1. Nyt puhutaan eri asi­as­ta. Sähkön siir­rossa kan­taverkos­ta ener­giay­htiö tietysti mak­saa, mut­ta ei kyl­lä mak­sa tätä jakelu­verkko — ei eri­tyis­es­ti, jos siirtää sähkö voimalaitok­sen sisäl­lä. Ja vaik­ka mak­saisi, raha pysy­isi kon­sernin sisällä.

      Vastaa

3. Äh, tot­ta, jos asen­nat sähkökat­ti­lan oma­lle voimalaitok­selle, sil­loin ei tarvitse mak­saa siir­rosta. Sil­loin et kuitenkaan voi kokon­aan lait­taa laitos­ta kiin­ni, eli jotain pitää kuitenkin polttaa.

   Vastaa

4. Tuulivoiman tukem­i­nen meni tosi­aan liian pitkälle Suomes­sa, onnek­si nyt uudet sopimukset/tuet on torpattu. 

   Mut­ta kun kat­soo Suomen sähkön­tuotan­toa vaikka­pa vuodelta 2015 tilanne näyt­tää melko hyvältä. Suomes­sa sähköä tuotet­ti­in 66 TWh, josta

   - uusi­u­tuvil­la lähteil­lä tuotet­ti­in 45% (tuuli 3,5%, vesi 25%, bio­mas­sa 16%)
   — hiilid­iok­sidi­va­paasti (mukana ydin­voima) 79%

   Ollaan paljon edel­lä Sak­saa ja Tan­skaa, joi­ta usein vuo­laasti kehutaan. Sak­sas­sa uusi­u­tu­vien osu­us lie­nee vieläkin alle 30% ja pääen­er­gialäh­teet kivi- ja ruskohiili.

   Mitä sit­ten hal­van sähkön käyt­töön tulee, vai­h­toe­hto­ja on luetel­tu melko hyvin OS:n tek­stis­sä. Tuulivoimaa ei pitäisi lisätä. Nyt puut­tuu sähköte­hoa (ainakin kunnes ydin­voimalat valmis­tu­vat) ja säätövoimaa. Tuulivoima ei oikein auta kumpaankaan.

   Vastaa

5. Aurinkosähkön kan­nat­tavu­us sähköverkkoon liite­tyssä raken­nuk­ses­sa perus­tuu puh­taasti vero­su­un­nit­telu­un (ei tarvi mak­saa sähköveroa) ja vapaa­matkus­tamiseen (ei tarvi mak­saa verkos­ta, vaik­ka käyt­tää sitä).

   Yrotys­ten tapauk­ses­sa siihen saa vielä ymmärtääk­seni investoin­ti­tukea, jol­loin sen lisäk­si että vält­tää verot ja jät­tää verkko­mak­sut tois­t­en kon­tolle, saa vielä ihan riihikuiv­aa käteistä veron­mak­sajien pussista.

   Jos nyt Suomes­sakin viriteltäisi­in joidenkin fan­ta­sioimat jät­tituet kan­nat­ta­mat­toma­lle aurinkosähkölle, käy nopeasti niin ettei niitä enää sen jäl­keen pystykään ihan hel­posti järkeistämään. Niin monel­la akti­ivisel­la äänestäjäl­lä olisi mon­en ton­nin aurinkosähköpaneelit.

   Vastaa

6. Ei ihan noin. Voimalaitok­sil­la ain­oas­taan omakäyt­tösähkön voi netot­taa. Jos laitok­sel­la tuote­taan vaik­ka sähkökat­ti­lal­la tai maaläm­pöpumpul­la kaukoläm­pöä muualle verkkoon, ainakin Fin­grid veloit­taa verkon­halti­jaa eli Helen sähköverkkoa kulu­tus­mak­sun mukaan (7,90 €/MWh talvikaudel­la ja 2,70 €/MWh muu­na aikana).

   http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Kantaverkkopalvelut/hinnat/Sivut/default.aspx

   Helen Sähköverkon omas­sa hin­nas­tossa puhutaan vain siir­tomak­sus­ta eikä maini­ta, onko kyseessä kuor­mi­tus- vai kulu­tus­mak­su. Myöskään tehomak­sun osalta ei pysty sanomaan, laskute­taanko se tuotan­to- vai kulu­tuste­hon mukaan.

   https://www.helen.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/sahkon-siirtohinnasto-110kv_2016.pdf

   Eli ainakin Helen Sähköverkon kan­taverkko­mak­sut nousi­si­vat, mut­ta on sit­ten eri asia ketä se vuorostaan laskuttaa.

   Riku Merikos­ki:
   Äh, tot­ta, jos asen­nat sähkökat­ti­lan oma­lle voimalaitok­selle, sil­loin ei tarvitse mak­saa siir­rosta. Sil­loin et kuitenkaan voi kokon­aan lait­taa laitos­ta kiin­ni, eli jotain pitää kuitenkin polttaa.

   Vastaa

   1. Kyl­lä. Fin­gridille on mak­set­ta­va, mut­ta tuo 39 €/MWh oli jakelu­verkon maksu.Fingrdin mak­su on siis 2,70 €/MWh ajanko­htana, jol­loin kaukoläm­mön tekem­i­nen sähköl­lä olisi ylipään­sä järkevää. 

      Vastaa

7. Isoil­la läm­pöpumpuil­la ja sähkökattiloilla(kin) voi sit­ten tuot­taa taa­ju­ussäätöä (taa­ju­usak­tivoitu­vat käyt­tö- ja häir­iöre­servit) ja myy­dä sen Fingridille. 

   Ei ihan merk­i­tyk­setön kannattavuuslaskelmissa.

   Vastaa

8. Olen pelkkä kulut­ta­ja, en siis mikään ener­gia-asiantun­ti­ja. Viimeisessä sähkölaskus­sa sähkön hin­ta on 444€, sähkön siir­to 350€ ja vero 276€. Tämä on kol­men kuukau­den lasku. Olisi se tälle köy­hälle kansalle hyväk­si, jos tuo ener­giavero häviäisi ja Osmon kuvaa­maa edullista nen­er­giaa voisi käyt­tää tuotan­non lisäämiseen.
   Se houkut­telisi tänne yri­tyk­siä, ja ehkäpä jopa maahanmuuttajia/veronmaksajia.
   Ja hukkaen­er­gia olisi hyvä.saada,talteen,kuten Osmo on viisaasti ajatel­lut. On järetön­tä tukea uusi­u­tu­vaa ener­giaa, jollei siitä ote­ta kaikkea hyö­tyä irti.

   Vastaa

9. Nykyi­nen siir­tomak­su on määräy­tynyt aiko­jen saatossa. Oikea peruste siir­tomak­sulle olisi etäisyys kan­taverkos­ta, sulakekoko ja lasken­nal­liset häviöt siir­toy­htey­del­lä. Näistä kah­ta viimeistä kilo­wat­tiko­htainen siir­tomak­su kyl­lä kohtelee suun­nilleen oikein. Lisäk­si teol­lisu­u­den ja KASVIHUONEIDEN alen­nuk­set tulisi poistaa.

   Vastaa

10. TA: Näin tosi­aan on. Ilman siir­tomak­sua voit käyt­tää sähkökat­ti­las­sa vain sen sähkön, jota et ota verkos­ta eli tuo­tat itse saman mit­tarin takana ole­val­la alueel­la. Mitään neto­tus­ta eri ajan­hetkien kesken ei sal­li­ta, ja juuri siihen viit­tasinkin, että yhteis­tuotan­to­laitok­sen on olta­va aina pääl­lä, jos halu­aa siir­tomak­sun säästää.

    Tämä taas on vähän ris­tiri­itaista sen kanssa, että joskus sähkö on niin hal­paa, että sitä yhteis­tuotan­to­laitostakaan ei kan­nat­taisi pitää pääl­lä. Niin hal­paa sähkö ei ole käytän­nössä ikinä, että sähkön käyt­tämi­nen sähkökat­ti­las­sa kaukoläm­mi­tyk­seen olisi järkevää, jos joutuu mak­samaan sekä sähköveron että siir­tomak­sun. Tämähän se varsi­nainen ongel­ma onkin, kuten Osmon tek­stis­sä todetaan.

    Vastaa

11. Aurinkosähkö ei ole vielä kovin kan­nat­tavaa, vaik­ka usein toisin väitetäänkin. Tuot­to on niin pieni ja vielä väärään aikaan suurelta osin. Itsel­läni mak­soi 6 pan­elia ja invert­teri asen­net­tuna 5000–6000 €, jos­ta saa koti­talousvähen­nyk­senä puo­let asen­nusku­luista pois (noin 900 euroa). Sähköä tuli viime kesänä vain noin 1000 kWh, jon­ka arvo on noin 130 €. Eli menee hyvin pitkään ennen kuin mak­saa itsen­sä takaisin. Turha kade­htia veronkier­rosta ! Pan­elit ovat kyl­lä hal­ven­tuneet, mut­ta asen­nus ja muu tilpe­hööri ei.

    Vastaa