Energiayhtiöiden kannattaa lopettaa mariseminen

Mis­sä vain kak­si ener­giayh­tiöi­den edus­ta­jaa koh­taa, siel­lä alkaa kau­hea mari­se­mi­nen ener­gia­mark­ki­noi­den jär­jet­tö­mäs­tä muu­tok­ses­ta ja ennen kaik­kea sii­tä totaa­li­ses­ta tuhos­ta, jon­ka tuu­li- ja aurin­ko­voi­man syöt­tö­ta­rif­fit aiheut­ta­vat sähkömarkkinoille.

Mari­se­mi­nen muut­tu­neis­ta olo­suh­teis­ta ei ole oikea tapa suh­tau­tua ener­gia­mark­ki­noi­den muu­tok­seen. Par­hai­ten pär­jää­vät yhtiöt, jot­ka hyväk­sy­vät tosi­asiat ja käyt­tä­vät ener­gian­sa sen miet­ti­mi­seen, miten muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa menestyy.

Euroo­pas­sa on pää­tet­ty, että ilmas­ton­muu­tok­seen vas­ta­taan lisää­mäl­lä uusiu­tu­van ener­gian osuut­ta. Säh­kö­mark­ki­noil­la tuu­li- ja aurin­ko ovat sii­tä ikä­viä, että nii­den mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat lähel­lä nol­laa. Ne tuot­ta­vat säh­köä aina, kun aurin­ko pais­taa tai tuu­lee, ja sik­si muu tuo­tan­to jou­tuu sopeutumaan.

Ennen oli muka­vam­paa, kun aina löy­tyi jos­tain lauh­de­voi­ma­la, joka oli mar­gi­naa­lis­sa ja mää­rä­si säh­kön hin­nan. Nyt säh­kön hin­ta lähes­tyy ajoit­tain nol­laa ja onpa se men­nyt Sak­sas­sa nega­tii­vi­sek­si­kin. Voi­mayh­tiöi­den on vai­kea saa­da kiin­teät kus­tan­nuk­sen­sa peitetyiksi.

Nyt jou­du­taan sopeu­tu­maan sii­hen, että säh­kön hin­ta vaih­te­lee erit­täin jyr­käs­ti. Fik­suim­mat oppi­vat teke­mään sii­tä rahaa.

Ruot­sin tuu­li­voi­ma­tu­ki ei ole täy­sin pölvästi

Jos Ruot­sis­sa oli­si vas­tat­tu ilmas­to­haas­tee­seen raken­ta­mal­la lisää vesi­voi­maa, kukaan ei oli­si pitä­nyt tätä ihmeel­li­se­nä, vaik­ka samal­la taval­la sekin oli­si säh­kön hin­taa alentanut.

Tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen Ruot­sis­sa on aivan sama asia kuin jos oli­si raken­net­tu lisää vesi­voi­maa. Tuu­li­voi­ma muut­tuu vesi­voi­mak­si, kos­ka sil­loin kun tuu­lee, voi­daan vet­tä sääs­tää käy­tet­tä­väk­si myö­hem­min. Run­sas sää­det­tä­vä vesi­voi­ma sopii erin­omai­ses­ti yhteen tuu­li­voi­man kanssa.

Mik­si me yleen­sä­kin itkem­me sitä, että Ruot­sis­ta tulee meil­le hal­paa säh­köä. Hele­nin hal­li­tuk­ses­sa me sitä kyl­lä ajoit­tain itkem­me, mut­ta koko kan­san­ta­lout­ta aja­tel­len hal­pa säh­kö kai on hyvä asia. Mil­lai­ses­sa lamas­sa me oli­sim­me­kaan, jos vie­lä säh­kö oli­si kal­lis­ta. Vien­ti vetäi­si entis­tä huo­nom­min ja yksi­tyi­nen kulu­tus oli­si vie­lä mata­lam­mal­la. Onko se mei­dän mur­heem­me, jos tämä on seu­raus­ta rahan haas­kaa­mi­ses­ta tuu­li­voi­man tukeen Ruotsissa.

Suo­meen­kin mah­tuu tuu­li­voi­maa sen ver­ran kuin sitä tän­ne raken­ne­taan. Se, että tuu­li­voi­ma häi­ri­köi säh­kö­mark­ki­noil­la ei joh­du syöt­tö­ta­rif­fis­ta vaan tuu­li­voi­man pie­nis­tä muut­tu­vis­ta kustannuksista.

Suo­men syöt­tö­ta­rif­fi haa­kaa­van korkea

Sinän­sä pidän syöt­tö­ta­rif­fia haas­kaa­van kor­kea­na. Mitä jär­keä on nos­taa tuki niin kor­keak­si, että jou­du­taan pane­maan haki­jat jonoon ja kiel­tä­mään suu­rel­ta osal­ta haki­jois­ta tuki­pää­tös, kos­ka haki­joi­ta on liikaa.

Seli­tys tuen yli­mi­toi­tuk­sel­le ei löy­dy sii­tä, ettei osat­tu arva­ta säh­kön hin­nan pai­nu­mis­ta näin alas. Se tie­tys­ti lisää val­tion raha­kirs­tus­ta mak­set­ta­via tuki­mil­joo­nia, mut­ta ei muu­ta muuk­si sitä, että syöt­tö­ta­rif­fi ylit­tää roi­mas­ti tuu­li­voi­man kus­tan­nuk­set. Alhai­nen kor­ko­ta­so on vähän parem­pi seli­tys. Jos tue­tun tuu­li­voi­man raja on 2500 MVA, tuo mää­rä oli­si pitä­nyt huu­to­kau­pa­ta. Pal­jon oli­si sääs­ty­nyt rahaa samal­la kun huhuil­ta kave­rei­den suo­si­mi­ses­ta oli­si lei­kat­tu siivet.

Näin oli­si saa­tu yhtä pal­jon tuu­li­voi­maa olen­nai­ses­ti hal­vem­mal­la. Saman­lai­nen rie­sa tuu­li­voi­ma kui­ten­kin oli­si van­hoil­le ener­giayh­tiöil­le ollut.

Ei se mitään. Sak­sa arvioi aurin­ko­voi­man tar­vit­se­man tuen aivan met­sään ja mak­saa täs­tä arvioin­ti­vir­hees­tä todel­la pal­jon – mut­ta saa pal­jon aurinkovoimaa.

= = = =

Kir­joi­tus on osa puheen­vuo­roa, jon­ka pidin Eno­ro-päi­vil­lä 31.3.2016

31 vastausta artikkeliin “Energiayhtiöiden kannattaa lopettaa mariseminen”

  1. Nykyi­sis­sä ener­gia­mark­ki­noi­den olo­suh­teis­sa pär­jää­vät ne, jot­ka saa­vat tukia. Kan­nat­taa siis panos­taa lob­bauk­seen, hyvät veljet.

  2. Kum­pi seu­raa­vis­ta on halvempaa?

    1) Lisäy­din­voi­ma
    2) Lisä­tuu­li­voi­ma + lisään­ty­neen sää­tö­tar­peen vaa­ti­mat investoinnit

  3. Sää­tö­voi­man lisäk­si pitäi­si var­maan las­kea mukaan se teho­re­ser­vi johon inves­toi­mi­nen ei ole täl­lä het­kel­lä mah­dol­lis­ta mut­ta jota tar­vi­taan kyl­mi­nä tyy­ni­nä tal­vi­päi­vi­nä. (Ja jos tal­vel­la sääs­te­tään säh­köä esim. teh­tai­ta sul­ke­mal­la niin sekään ei lopul­ta tule halvaksi)

  4. Osmo, entä puh­das säh­kön myyn­tiyh­tiö? Mitä spo­tin lisään­ty­nyt vaih­te­lu sil­le aiheuttaa?

  5. Val­tao­ja­han on esim. kri­ti­soi­nut tuu­li­voi­maa. Maa­il­man “tuu­li­ka­pa­si­teet­ti” voi­daan las­kea eikä se rii­tä ihmis­kun­nal­le. Kuin­ka pal­jon tuu­li­voi­maan kan­nat­taa sat­sa­ta vai kan­nat­taa­ko rahat pis­tää esim. ydin­voi­man tai aurin­ko­voi­man kehitykseen?

  6. Se, että tuu­li­voi­ma häi­ri­köi säh­kö­mark­ki­noil­la ei joh­du syöt­tö­ta­rif­fis­ta vaan tuu­li­voi­man pie­nis­tä muut­tu­vis­ta kustannuksista.

    Molem­mis­ta, ei vain toisesta.

    Tukiai­set oli­si syy­tä pois­taa niin pian kuin mah­dol­lis­ta (kui­ten­kin pyr­kien kun­nioit­ta­maan jo teh­ty­jä sopi­muk­sia). Tue­tun tuu­li­voi­man luon­non­suo­je­lul­li­nen arvo voi olla nega­tii­vi­nen, kos­ka ne yllyt­tä­vät tur­haan ener­gian käy­tön kas­vat­ta­mi­seen ja tuo­vat Suo­men luon­toon jopa muu­ten talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mia tuulimyllyjä.

  7. Niin mei­naat Osmo, että kun mai­to on maas­sa, on tur­ha itkeä? Tuki­pe­rus­tei­set inves­toin­nit ovat juu­ri vahin­ko, joka aiheut­ta­nut sen, että tyh­mät inves­toin­nit vie­vät kan­nat­ta­vuu­den fik­suil­ta investoinneilta. 

    Tie­dät esim. hyvin, että säh­kön arvo riip­puu hyvin pal­jon sii­tä, mil­loin sitä on saa­ta­vil­la. Tämä omi­nai­suus on vie­ty tuu­li- ja aurin­koin­ves­toin­neil­ta mak­sa­mal­la tukea riip­pu­mat­ta mil­loin tai mis­sä tuo­tan­to tapah­tuu. Seu­rauk­se­na säh­köä on saa­ta­vil­la vää­rään aikaan ja vää­ris­sä paikoissa.

    Tuki­ral­li on joh­ta­nut voi­ma­loi­den kil­paa pys­tyt­tä­mi­seen, eikä tek­no­lo­gia­ke­hi­tyk­seen ole ollut kan­nus­tet­ta. Vas­ta nyt kes­kus­tel­laan, miten raken­taa esim. tuu­li­voi­ma­la, joka mah­dol­li­sim­man kan­nat­ta­va markkinoilla.

  8. Opti­ma­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­to­ra­ken­tees­sa jokais­ta tuo­tan­to­muo­toa on juu­ri oikea mää­rä. Jos jotain tuo­tan­toa on lii­kaa tai lii­an vähän, koko­nai­se­lin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Vali­tet­ta­vas­ti opti­maa­li­set osuu­det osa­taan mää­rit­tää vas­ta jäl­ki­kä­teen, kun kaik­ki vai­kut­ta­vat teki­jät tun­ne­taan tar­kas­ti. Kos­ka mal­lin muut­tu­jia on pal­jon, eikä nii­tä pys­ty­tä ennus­ta­maan­kaan luo­tet­ta­vas­ti edes sto­kas­ti­sin mene­tel­min, emme tie­dä, mikä on nykyi­sin paras mah­dol­li­nen tuotantorakenne.

    Toki kar­keim­mat yli­lyön­nit sen­tään pis­tä­vät sil­mään, kuten Osmon mai­nit­se­ma Sak­san aurin­ko­voi­ma. Sitä nyt vaan on tör­keäs­ti lii­kaa, jos aja­tel­laan koko­nais­kus­tan­nuk­sia. Tuet kam­pea­vat kokoa­jan tilan­net­ta epä­op­ti­maa­li­sem­paan suun­taan, ja tuet omal­ta osal­taan rasit­ta­vat lisää kan­san­ta­lout­ta. Onnek­si edes ener­giayh­tiöt jak­sa­vat maris­ta epä­koh­dis­ta. Vaik­ka niil­lä­kin on ennen­kaik­kea mie­les­sä oma etu.

  9. …kan­nat­taa kat­soa esim. Lion Hirt­hin artik­ke­lei­ta tuu­li- ja aurin­ko­voi­man jär­jes­tel­mä­kus­tan­nuk­sis­ta ja sii­tä miten tuu­li­voi­ma­lan omi­nai­suuk­sia kan­nat­tai­si muut­taa että sen arvo mark­ki­noil­la oli­si korkeampi.

    http://neon-energie.de/en/marktwert

  10. Yksi asia mikä minua ihme­tyt­tää on se, että mik­si näi­tä ongel­mia rat­ko­taan kan­sal­li­ses­ti? Yhdys­val­lat, Kii­na, Venä­jä ja Kana­da ovat tar­peek­si suu­ria teke­mään jotain yksi­nään­kin, mut­ta kai­kil­le muil­le ilmas­to­tal­koot ovat jär­jet­tö­män kan­nat­ta­mat­to­mia, mikä­li hom­maa ei hoi­de­ta yli­kan­sal­li­sel­la tasolla.

    Tai­no. Kai voi­daan vaan läh­teä sii­tä, että vesi­voi­ma on luon­non­va­ra sii­nä mis­sä mikä tahan­sa muu­kin luon­non­rik­kaus ja joil­lain val­tioil­la on vain käy­nyt hyvä flaksi.

    Sak­san tyy­lil­lä hoi­det­tu ener­giewen­de mei­naan tar­vit­see kipeäs­ti apua omaan mah­dot­to­muu­teen­sa, jos sil­lä halu­taan vähen­tää oikeas­ti CO2 pääs­tö­jä. Päi­vän sisäi­set uusi­tu­tu­vien teho­tuo­tan­to­vaih­te­lut ovat suu­ruus­luo­kal­taan paria­kym­men­tä gigawat­tia ja ener­gian säi­lön­tä on vai­ke­aa. Talou­del­li­ses­ti jär­ke­vin kei­no tasa­ta Tans­ka / Sak­sa­tyy­lis­tä pääs­töt­tö­män ener­gian tuo­tan­toa* on luon­nol­li­nen vesi­voi­ma, jota löy­tyy ymmär­tääk­se­ni löy­tyy ainoas­taan Ruot­sis­ta ja Nor­jas­ta niin pal­jon, että sil­lä oli­si oikeas­ti mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta Euroo­pan mittakaavassa

    Jotain voi­tai­siin aikaan­saa­da myös raken­ta­mal­la näi­tä lai­tok­sia muu­ta­mia kym­me­niä (“kal­lis­ta”, mut­ta ottaen huo­mioon Sak­san aurin­ko­voi­ma­pa­nos­tuk­set, ehkä kui­ten­kin tar­peek­si halpaa”?)
    https://en.wikipedia.org/wiki/Goldisthal_Pumped_Storage_Station

    Ydin­voi­mas­ta koko­naan luo­pu­mi­nen vai­kut­taa jär­jet­tö­mäl­tä lyhyel­lä (parin vuo­si­kym­me­nen täh­täi­mel­lä) jos pääs­töt­tö­myy­teen halu­taan pääs­tä, sil­lä Euroo­pan tai yli­pää­tään maa­il­man säh­kö­ver­kot eivät ole sil­lä tasol­la, että vesi­voi­mal­la ja tuuli/aurinko yhdis­tel­mäl­lä voi­tai­siin rea­lis­ti­ses­ti pyö­rit­tää 10–12 mil­jar­din ihmi­sen pal­loa niil­lä elin­ta­so­vaa­ti­muk­sil­la, joi­ta meil­lä nykyi­sin on.

    *)http://pasteboard.co/2HtPXD4z.png tai selail­kaa itse energy-charts.de:tä

  11. Sepi:
    Yksi asia mikä minua ihme­tyt­tää on se, että mik­si näi­tä ongel­mia rat­ko­taan kan­sal­li­ses­ti? Yhdys­val­lat, Kii­na, Venä­jä ja Kana­da ovat tar­peek­si suu­ria teke­mään jotain yksi­nään­kin, mut­ta kai­kil­le muil­le ilmas­to­tal­koot ovat jär­jet­tö­män kan­nat­ta­mat­to­mia, mikä­li hom­maa ei hoi­de­ta yli­kan­sal­li­sel­la tasolla. 

    Molem­mis­sa on ongelmansa.

    Yli­kan­sal­li­sen tason suu­rin ongel­ma on se, että pää­tök­siä syn­tyy vas­ta sit­ten, kun kaik­ki ovat haluk­kai­ta nii­tä teke­mään. Käy­tän­nös­sä tehok­kain tapa jar­rut­taa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä voi olla se, että edel­lyt­tää nii­den syn­ty­vän kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten kautta.

    Kan­sal­li­sen tason ongel­ma on se, että pitäi­si aset­taa fos­sii­li­tul­le­ja, jot­ta hom­ma ei kaa­tui­si hii­li­vuo­toon ja oman talou­den kuih­tu­mi­seen. Täl­lai­set yli­kan­sal­li­sen talou­den vapaut­ta rajoit­ta­vat rat­kai­sut oli­si­vat nykyi­sen poliit­ti­sen uskon­tun­nus­tuk­sen vastaisia.

    Minus­ta jär­ke­vin tapa oli­si ede­tä molem­mil­la rin­ta­mil­la, eli yhtei­siä pää­tök­siä tukien, mut­ta myös pai­kal­li­ses­ti etu­no­jos­sa ede­ten. Muu­ten edis­tys­tä ei ehkä tapahdu.

    Pelk­kä kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten ja mui­den mai­den mukaan­tu­lon odot­te­lun varaan jät­täy­ty­mi­nen oli­si vas­tuu­ton­ta poli­tiik­kaa. Näin sik­si, että tuos­sa mal­lis­sa jokai­nen maa voi­si selit­tää ole­van­sa inno­kas, mut­ta kun ne muut. Ja näin edis­tys­tä ei tar­vit­si­si tul­la kos­kaan, vaan polt­tai­sim­me fos­sii­le­ja jat­ku­vas­ti aiem­paan tapaan — niin kuin juu­ri nyt poltamme.

  12. Ossi Sare­so­ja:
    Kum­pi seu­raa­vis­ta on halvempaa?

    1) Lisäy­din­voi­ma
    2) Lisä­tuu­li­voi­ma + lisään­ty­neen sää­tö­tar­peen vaa­ti­mat investoinnit

    Suo­meen raken­ne­taan kah­ta ydin­voi­ma­laa. Kak­si reak­to­ria joi­den yhteis­te­ho on 2800 MW.

    Tois­ta on raken­net­tu koh­ta vuo­si­kym­me­nen ajan ja hin­ta­lap­pu on siel­lä 10 mil­jar­din kiep­peil­lä. Toi­sen hin­ta­la­pun enna­koi­daan nouse­van yli 8 mil­jar­diin euroon.

    Siis 18 mil­jar­dia euroa ja 2800 MW.

    Har­joi­tus­teh­tä­vä: mon­ta­ko tuu­li­myl­lyä ja kaa­sul­la toi­mi­vaa gene­raat­to­ria saa han­kit­tua 18 mil­jar­dil­la eurol­la? Entä­pä, kuin­ka mon­ta tuu­li­myl­lyä ja gene­raat­to­ria saa­daan tuo­tan­toon vuosikymmenessä?

    Iso-Bri­tan­nias­sa aio­taan raken­taa kak­si uut­ta reak­to­ria, hin­ta­lap­pu täh­ti­tie­teel­li­set 28 mil­jar­dia euroa.

    Rans­ka­lais­ten pitäi­si 20 vuo­den kulues­sa tie­tää, että raken­ne­taan­ko uudet ydin­voi­ma­lat vai pure­taan­ko enti­set. Hin­ta­lap­pu van­ho­jen kor­vaa­mi­seen sato­ja mil­jar­de­ja euroja. 

    Maa­il­mas­sa on yli 150 fis­sio­reak­to­rin ver­ran suun­ni­tel­mia, mut­ta niis­tä tus­kin toteu­tuu edes vii­si­kym­men­tä ihan sil­kas­ta talou­del­li­ses­ta mahdottomuudesta.

    Ydin­voi­ma ei enää ole sek­si­käs­tä, pait­si 1950–80 luvuil­la oppin­sa saa­nei­den änky­räin­si­nöö­rien silmissä :-]

  13. Ossi Sare­so­ja:
    Kum­pi seu­raa­vis­ta on halvempaa?

    1) Lisäy­din­voi­ma
    2) Lisä­tuu­li­voi­ma + lisään­ty­neen sää­tö­tar­peen vaa­ti­mat investoinnit

    No tähän on help­po vas­ta­ta, 2) 

    Sitä ydin­voi­ma­laa nimit­täin aje­taan kai­ken aikaa täy­sil­lä ja se tar­vit­see ihan yhtä pal­jon sää­töä + pal­jon enem­män vara­voi­maa kes­key­tys­ten varal­ta. Kaik­ki tuu­li­voi­ma­lat nimit­täin eivät vikaan­nu samaan aikaan ja tuu­li­suus on ennus­tet­ta­vis­sa. Ja Hinckley Poin­tin reak­to­ri Bri­tan­nias­sa vaa­tii 92,50 PUNTAA per MWh syöt­tö­ta­rif­fin, eikä tun­nu sil­lä­kään hin­taa rakentuvan.

  14. Sir­vi­käs: Rans­ka­lais­ten pitäi­si 20 vuo­den kulues­sa tie­tää, että raken­ne­taan­ko uudet ydin­voi­ma­lat vai pure­taan­ko enti­set. Hin­ta­lap­pu van­ho­jen kor­vaa­mi­seen sato­ja mil­jar­de­ja euroja.
    Maa­il­mas­sa on yli 150 fis­sio­reak­to­rin ver­ran suun­ni­tel­mia, mut­ta niis­tä tus­kin toteu­tuu edes vii­si­kym­men­tä ihan sil­kas­ta talou­del­li­ses­ta mahdottomuudesta. 

    Huvit­ta­vas­ti Sak­sal­la samat pää­tök­set nykyis­ten tuu­li- ja aurin­ko­pa­nee­lei­den kor­vaa­mi­ses­ta tule­vat pää­tet­tä­väk­si about samaan aikaan, vaik­ka Sak­sa mak­saa jo nykyi­sel­lään aina­kin 15 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa aurin­ko­pa­nee­li ja tuulivoimatukia.

    Sak­sas­sa aurin­ko­pa­nee­lei­ta raken­net­tiin kun syöt­tö­ta­rif­fik­si luvat­tiin n. 500e/MWh…

    Bri­teis­sä Hick­ney Point C:n syöt­tö­ta­rif­fi on £92.5/Mwh sil­lä varauk­sel­la, että jos voi­ma­la tuot­taa lii­kaa voit­toa tuol­la hin­nal­la, syöt­tö­ta­rif­fia alen­ne­taan niin, että inves­toin­nin tuot­toas­te jää n. 11%:iin vuo­des­sa (nau­ret­ta­van kor­kea luku, myönnän…).

  15. Sir­vi­käs: Suo­meen raken­ne­taan kah­ta ydin­voi­ma­laa. Kak­si reak­to­ria joi­den yhteis­te­ho on 2800 MW.

    Tois­ta on raken­net­tu koh­ta vuo­si­kym­me­nen ajan ja hin­ta­lap­pu on siel­lä 10 mil­jar­din kiep­peil­lä. Toi­sen hin­ta­la­pun enna­koi­daan nouse­van yli 8 mil­jar­diin euroon.

    Siis 18 mil­jar­dia euroa ja 2800 MW.

    Kal­lis­ta on, mut­ta vaik­ka hin­nat ovat karan­neet täh­ti­tie­teel­li­sik­si, nuo ovat edel­leen­kin hal­po­ja ja nopei­ta ver­rat­tu­na uusiutuviin.

    Har­joi­tus­teh­tä­vä: mon­ta­ko tuu­li­myl­lyä ja kaa­sul­la toi­mi­vaa gene­raat­to­ria saa han­kit­tua 18 mil­jar­dil­la eurolla?

    Ne kaa­su­voi­ma­lat toi­mi­vat fos­sii­li­sel­la polt­toai­neel­la eli nii­tä ei oikeas­taan pitäi­si raken­taa ollenkaan.

    Noi­den tuu­li­voi­ma­loi­den lisäk­si pitää käyt­tää mil­jar­de­ja euro­ja ver­kon vah­vis­ta­mi­seen. Muus­sa tapauk­ses­sa tuu­li­voi­ma jää hyö­dyn­tä­mät­tä ja jou­du­taan käyt­tä­mään kaasuvoimaa.

    Tuu­li­voi­man lisää­mi­ses­sä ei siis kos­kaan rii­tä pelk­kien voi­ma­lai­tos­ten las­ke­mi­nen, vaan mukaan pitää las­kea aina mer­kit­tä­vät ver­kon vah­vis­ta­mis­kus­tan­nuk­set. Ne nos­ta­vat tuu­li­voi­man hin­taa mer­kit­tä­väs­ti, tuplaa­vat. Tämän­kin jäkeen ajel­laan sit­ten pit­kiä aiko­ja kaa­su­voi­mal­la mikä taas nos­taa CO2-pääs­töt pal­jon ydin­voi­man ylä­puo­lel­le. Lisäk­si jos kaa­su­ket­jus­sa sat­tuu vähän­kin pääs­tö­jä, men­nään kaa­su­voi­ma­lan ilmas­to vai­ku­tuk­sis­sa hii­len tasolle.

    Entä­pä, kuin­ka mon­ta tuu­li­myl­lyä ja gene­raat­to­ria saa­daan tuo­tan­toon vuosikymmenessä

    Olki­luo­to kol­mo­nen on raken­net­tu nopeam­min kuin koko Tans­kan tuulivoimatuotanto.

    Lisäk­si esi­mer­kik­si vii­me vuon­na Kii­na lisä­si nopeam­min tuu­li­voi­man tuo­tan­toa kuin ydin­voi­man. Nyt­hän Kii­nas­sa on useas­sa osa­val­tios­sa lai­tet­tu tuu­li­voi­ma­pro­jek­tit jäi­hin, kun verk­ko ei kes­tä sitä hei­lun­taa ja sitä pitäi­si ensin vah­vis­taa kunnolla.

    https://planeetta.wordpress.com/2016/03/09/ydinvoiman-rakentaminen-on-nopeaa/

    Tuu­li­voi­ma + kaa­su­voi­ma­la-yhdis­tel­mä on kal­liim­pi ja tuot­taa enem­män kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja, kuin ydin­voi­ma. Ainoa syy hylä­tä ydin­voi­ma on usko sii­hen, että tuu­li­voi­ma on muu­ka­vam­paa. Muu­ta syy­tä sil­le ei ole.

    Ener­gian­tuo­tan­to­muo­don valit­se­mi­nen puh­taas­ti uskon­nol­li­sin perus­tein on hyvin vaa­ral­lis­ta uhka­pe­liä ilmas­tol­la. Meil­lä ei ole kuin tämä yksi pal­lo, kan­nat­tai­si men­nä var­man puo­lel­le eikä sul­kea mitään hii­le­tön­tä ener­gian­tuo­tan­to­muo­toa pois.

    Iso-Bri­tan­nias­sa aio­taan raken­taa kak­si uut­ta reak­to­ria, hin­ta­lap­pu täh­ti­tie­teel­li­set 28 mil­jar­dia euroa.

    Samal­la taval­la Suo­mes­sa raken­ne­taan tuu­li­voi­maa ja hin­ta­lap­pu on 105 e/MEh. Eli en ottai­si Hinkley Point­tia referenssiksi.

    Rans­ka­lais­ten pitäi­si 20 vuo­den kulues­sa tie­tää, että raken­ne­taan­ko uudet ydin­voi­ma­lat vai pure­taan­ko entiset.

    Ihan sama jut­tu on muu­ten tuu­li­voi­ma­loi­den kans­sa. 20 vuo­den kulut­tua ne pitää kaik­ki raken­taa uusiksi. 

    Tämä on suu­ri ongelma.

    Maa­il­mas­sa on yli 150 fis­sio­reak­to­rin ver­ran suun­ni­tel­mia, mut­ta niis­tä tus­kin toteu­tuu edes vii­si­kym­men­tä ihan sil­kas­ta talou­del­li­ses­ta mahdottomuudesta.

    Tämä onkin suu­ri ongel­ma ja huo­nom­pi jut­tu ilmastolle.

    Ydin­voi­ma on niin kal­lis­ta, ettei se län­nes­sä oikein pär­jää tue­tul­le tuu­li­voi­mal­le eikä kehi­tys­mais­sa hal­val­le hii­li­voi­mal­le. Sik­si pitäi­si pääs­tä seu­raa­van suku­pol­ven pie­niin ja teh­das­val­mis­tei­siin ydin­reak­to­rei­hin. Ei nii­tä muu­ten kukaan rakenna.

    Mon­ta­ko tuu­li­voi­ma­pro­jek­tia toteu­tui­si, jos sitä ei tuettaisi?

    Ihan sama tilan­ne­han on Suo­mes­sa tuu­li­voi­man koh­dal­la. Pro­jek­te­ja oli näin ulko­muis­tis­ta muis­taak­se­ni 4x mää­rä sii­hen, mikä tulee toteu­tu­maan tuki­po­li­tii­kan takia.

    Ydin­voi­ma ei enää ole sek­si­käs­tä, pait­si 1950–80 luvuil­la oppin­sa saa­nei­den änky­räin­si­nöö­rien silmissä :-]

    Kyse ei ole sii­tä mikä tun­tuu kival­ta, vaan sii­tä mikä on kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ja mah­dol­lis­ta. Ilmas­ton­muu­tos ei ole ongel­ma, joka rat­ke­aa näp­pä­räs­ti kaik­kien mie­les­tä kivoil­la ja söpöil­lä rat­kai­suil­la, kuten uusiu­tu­vil­la. Niil­lä jos men­nään niin 2C tavoi­te on ihan haavekuvaa.

    Me nau­res­ke­lemm­me kes­kiai­kai­sil­le ihmi­sil­le kis­so­jen tap­pa­mi­ses­ta ruton rie­hues­sa. Onko meil­lä varaa sii­hen?? Tule­vai­suu­des­sa läm­men­neel­lä maa­pal­lol­la elä­vät ihmi­set pitä­vät mei­tä umpi­tyh­mi­nä, kos­ka yri­timm­me rat­kais­ta ilmas­ton­muu­tos­ta tuulimyllyillä.

  16. Ja 100% uusiu­tu­vis­sa-ske­naa­riois­sa on kyl­lä suu­ria ongel­mia. Täs­sä on kir­joi­tus El Hier­ron saa­res­ta, jos­sa ollaan raken­net­tu tuulivoimaa+pumppuvoimala, tavoit­tee­na noin 80% uusiu­tu­vat, loput dieselillä.

    Saa­ri­han on sel­keä koh­de, jos­sa tuol­lai­nen sys­tee­mi voi­si toi­mia kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti (kos­ka die­se­lil­la tuo­tet­tu säh­kö on kal­lis­ta), mut­ta tavoit­tei­ta ei sii­tä huo­li­mat­ta ole saa­vu­tet­tu kos­ka varas­to­ka­pa­si­teet­tia ei ole riittävästi.

    http://euanmearns.com/el-hierro-renewable-energy-project-september-2015-performance-review/

    The GdV plant con­sists of:

    1. An 11.5MW wind farm with five 2.3MW Enercon E‑70 wind turbines.

    2. The Lla­nos Blancos die­sel plant, con­tai­ning six units aggre­ga­ting 11.36MW.

    3. A pum­ped hydro sys­tem, con­sis­ting of a 380,000 cu m upper reser­voir, a 150,000 cu m lower reser­voir, a pum­ping sta­tion with 6MW capaci­ty and a gene­ra­tion plant with a nomi­nal capaci­ty of 11.3MW, alt­hough the use of the tur­bi­nes for pha­se com­pen­sa­tion reduces the net capaci­ty to 9.2MW. The round-trip efficiency of the pum­ped hydro sys­tem is given as 60%.

    Since all three units can gene­ra­te power simul­ta­neous­ly the ins­tal­led gene­ra­ting capaci­ty on El Hier­ro is 32.06MW, com­for­tably in excess of ave­ra­ge demand (~5.4MW) and peak demand (~7.6MW).”

    ———————-

    Since star­tup the GdV plant has gene­ra­ted about as much renewable ener­gy as it was expec­ted to gene­ra­te except for the short­fall in pum­ped hydro. The ongoing low-wind period, howe­ver, high­lights the project’s Achil­les Heel – ener­gy sto­ra­ge. Pre­vious Ener­gy Mat­ters posts have conclu­ded that inter­mit­tent renewable ener­gy will never be able to supply 100% of grid demand because of the pro­hi­bi­ti­ve­ly lar­ge amounts of ener­gy sto­ra­ge nee­ded to con­vert it into year-round dis­patc­hable power, and GdV now pro­vi­des real ope­ra­ting data to back this conclusion up.

    ————-

    Lop­pu­tu­los

    Die­sel 7,457 MWh (46%)
    Renewables: 9,179 MWh (54%)

    Hin­ta 84 mil­joo­naa e. Sääs­tää puo­let saa­ren aikai­sem­min käyt­tä­mäs­tä die­se­lis­tä, mut­ta ei sääs­tä yhtään die­sel­voi­ma­lai­tok­sis­sa. Sääs­tö on noin mil­joo­na euroa / vuo­si, sys­tee­min takai­sin­mak­suai­ka on ilman mitään huol­to­ja ja kor­vausin­ves­toin­te­ja yli 80 vutta.

    Ei täl­lä vie­lä maa­il­maa pelasteta.

  17. Jos talous­his­to­ria on minul­le jotain opet­ta­nut niin sen että kun tuot­teen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus pai­nuu nol­laan, sen tuot­ta­jat alka­vat mari­se­maan ja vaa­ti­maan voi­toil­leen val­tion suo­je­lus­ta tai jon­kin­lais­ta kei­no­te­kois­ta mono­po­lia. Nyt kan­nat­taa olla tark­ka­na ettei ener­gia-ala ala lob­baa­maan jon­kin­lais­ta ener­gian­tuo­tan­to­li­sens­siä joka takaa nykyi­sil­le fir­moil­le mono­po­lin tai val­tion tukiai­sia kun säh­kön­tuo­tan­nol­la ei enää voi teh­dä rahaa.

  18. Ano­nyy­mi:
    Nyt kan­nat­taa olla tark­ka­na ettei ener­gia-ala ala lob­baa­maan jon­kin­lais­ta ener­gian­tuo­tan­to­li­sens­siä joka takaa nykyi­sil­le fir­moil­le mono­po­lin tai val­tion tukiai­sia kun säh­kön­tuo­tan­nol­la ei enää voi teh­dä rahaa.

    Ettei ala? Loba­taan jo.

    😀

    – Tuu­li­voi­maa pitää raken­taa Suo­meen lisää. Se on ihan fak­ta. Sit­ten tar­vi­taan muu­ta­kin uusiu­tu­vaa ener­gi­aa, aurin­koa, bio­mas­saa jne. Ei näi­tä hal­li­tuk­sen tavoit­tei­ta ilman tuu­li­voi­maa pys­ty saa­vut­ta­maan, sanoo Liukko.

    Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö on perus­ta­mas­sa työ­ryh­mää sel­vit­tä­mään mil­lai­nen uusiu­tu­van ener­gian uusi tuki­jär­jes­tel­mä pitäi­si olla. Monet pitä­vät nykyis­tä jär­jes­tel­mää lii­an kal­lii­na. Säh­kön hin­ta on niin alhaal­la, että tuu­li­voi­man tuo­tan­to­tu­ki on tul­lut veron­mak­sa­jil­le kalliiksi.

    Sel­vi­tet­tä­vä­nä on kol­me mal­lia. Yksi mal­li muis­tut­taa nykyis­tä mal­lia, jos­sa tuo­tan­to­tu­kea mak­se­taan tuo­te­tun säh­kön mää­rän mukaan jäl­ki­kä­teen, toi­nen on Ruot­sin mal­lin mukai­nen vih­reät ser­ti­fi­kaa­tit, jos­sa suu­ril­la ener­gia­ku­lut­ta­jil­la on vel­vol­li­suus kat­taa osa kulu­tuk­ses­taan uusiu­tu­val­la ener­gial­la ja kol­mas mal­li on investointituki.”

    http://yle.fi/uutiset/jaako_2_400_tuulivoimalaa_rakentamatta_tukijarjestelma_taynna/8359513

    http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1480/tuulivoima_leikkauslistalla_-_koko_suomen_investointiymparisto_karsii

    ——————-

    Tukea on jat­kos­sa edel­leen­kin luvas­sa tuu­li­myl­lyil­le ja pal­jon. Jos säh­kön hin­ta ker­ran pysyy alhai­se­na, kaik­ki kus­tan­nuk­set mene­vät mys jat­kos­sa­kin veron­mak­sa­jien piik­kiin, kos­ka nol­la­hin­tais­ta säh­köä myy­mäl­lä ei raken­ne­ta ainut­ta­kaan tuu­li­myl­lyä taik­ka aurinkovoimalaa.

  19. Ano­nyy­mi:
    Jos talous­his­to­ria on minul­le jotain opet­ta­nut niin sen että kun tuot­teen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus pai­nuu nol­laan, sen tuot­ta­jat alka­vat mari­se­maan ja vaa­ti­maan voi­toil­leen val­tion suo­je­lus­ta tai jon­kin­lais­ta kei­no­te­kois­ta mono­po­lia. Nyt kan­nat­taa olla tark­ka­na ettei ener­gia-ala ala lob­baa­maan jon­kin­lais­ta ener­gian­tuo­tan­to­li­sens­siä joka takaa nykyi­sil­le fir­moil­le mono­po­lin tai val­tion tukiai­sia kun säh­kön­tuo­tan­nol­la ei enää voi teh­dä rahaa.

    Ener­gian­tuo­tan­nos­ta on tulos­sa toi­nen maatalous… 🙂

  20. “Tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen Ruot­sis­sa on aivan sama asia kuin jos oli­si raken­net­tu lisää vesivoimaa.” 

    Ei se ihan sama ole, sil­lä vesi­voi­maa voi käyt­tää sää­tö­voi­ma­na, tuu­li­voi­maa taas ei.

    “Mik­si me yleen­sä­kin itkem­me sitä, että Ruot­sis­ta tulee meil­le hal­paa sähköä”

    Jos Ruot­si sul­kee kaik­ki ydin­voi­ma­lan­sa, ydin­voi­ma­ve­ron (n. 7€/MWh) ja lisä­jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mä­vaa­ti­mus­ten vuok­si, voi olla että ei enää tar­vit­se itkeä yhtä pal­jon. Vaih­toeh­toi­ses­ti säh­kön hin­ta alkaa vaih­del­la entis­tä enemmän.

    Sir­vi­käs: Suo­meen raken­ne­taan kah­ta ydin­voi­ma­laa. Kak­si reak­to­ria joi­den yhteis­te­ho on 2800 MW.
    Tois­ta on raken­net­tu koh­ta vuo­si­kym­me­nen ajan ja hin­ta­lap­pu on siel­lä 10 mil­jar­din kieppeillä.
    Toi­sen hin­ta­la­pun enna­koi­daan nouse­van yli 8 mil­jar­diin euroon.
    Siis 18 mil­jar­dia euroa ja 2800 MW.

    Kal­lis­ta on, mut­ta hal­vem­mal­la­kin osa­taan maa­il­mal­la ydin­voi­maa raken­taa. Korea­lai­set raken­ta­vat UAE:hen 4:ää ydin­voi­ma­laa yhteis­te­hol­taan 5600 MW hin­taan 20 mrd USD eli n. 3.57 USD/W.

    Ensim­mäi­sen suun­ni­tel­tu val­mis­tu­mi­sai­ka­tau­lu on 2017 ja vii­mei­sen 2020. Sar­ja­tuo­tan­to­mal­lil­la kus­tan­nuk­sis­sa saa­daan säästöä.

    http://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-t‑z/united-arab-emirates.aspx

    Ano­nyy­mi:
    Jos talous­his­to­ria on minul­le jotain opet­ta­nut niin sen että kun tuot­teen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus pai­nuu nol­laan, sen tuot­ta­jat alka­vat mari­se­maan ja vaa­ti­maan voi­toil­leen val­tion suo­je­lus­ta tai jon­kin­lais­ta kei­no­te­kois­ta mono­po­lia. Nyt kan­nat­taa olla tark­ka­na ettei ener­gia-ala ala lob­baa­maan jon­kin­lais­ta ener­gian­tuo­tan­to­li­sens­siä joka takaa nykyi­sil­le fir­moil­le mono­po­lin tai val­tion tukiai­sia kun säh­kön­tuo­tan­nol­la ei enää voi teh­dä rahaa.

    Rat­kai­su­na pide­tään usein ns. kapa­si­teet­ti­mark­ki­noi­ta joil­la tar­vit­ta­va teho var­mis­te­taan esim. huu­to­kau­pan avulla.

    Käy­tän­nös­sä tulok­set eivät ole olleet kovin­kaan mai­rit­te­le­via. Lii­an yksin­ker­tai­sel­la mal­lil­la saa­daan heik­ko­ja tulok­sia. Aina­kin kan­nat­taa ottaa mal­lia tois­ten vir­heis­tä, ks.

    http://www.carbonbrief.org/guest-post-understanding-governments-capacity-market

  21. Sylt­ty: Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö on perus­ta­mas­sa työ­ryh­mää sel­vit­tä­mään mil­lai­nen uusiu­tu­van ener­gian uusi tuki­jär­jes­tel­mä pitäi­si olla.

    Huh, sai­ras­ta hom­maa. Näkö­jään kat­so­vat, että ener­gian lisä­ku­lu­tuk­sen tuke­mi­ses­ta pitää teh­dä pysy­vä vero­va­roin kus­tan­net­tu jär­jes­tel­mä. Fos­sii­lis­ten käy­tön vähen­tä­mi­sen sijaan kes­ki­ty­tään mui­den ener­gia­muo­to­jen käy­tön lisäämiseen.

    Jään miet­ti­mään sitä, moni­ko tämän blo­gin luki­jois­ta kan­nat­taa täl­lais­ta “vih­reä­tä” kulu­tus­ta tuke­vaa politiikkaa.

  22. Sik­si pitäi­si pääs­tä seu­raa­van suku­pol­ven pie­niin ja teh­das­val­mis­tei­siin ydinreaktoreihin. 

    Selit­täi­si­kö joku val­veu­tu­nut, mik­si näi­tä ei käy­te­tä? Hajau­tet­tua, luo­tet­ta­vaa, nopea­sää­töis­tä ja hii­li­ta­seel­taan oivaa ener­gian­tuo­tan­toa. Onko nui­val­le suh­tau­tu­mi­sel­le ole­mas­sa jokin oikeas­ti perus­tel­tu syy vai menee­kö vas­tus­tus tai­kaus­kon piikkiin?

  23. Sir­vi­käs: Suo­meen raken­ne­taan kah­ta ydin­voi­ma­laa. Kak­si reak­to­ria joi­den yhteis­te­ho on 2800 MW.

    Tois­ta on raken­net­tu koh­ta vuo­si­kym­me­nen ajan ja hin­ta­lap­pu on siel­lä 10 mil­jar­din kiep­peil­lä. Toi­sen hin­ta­la­pun enna­koi­daan nouse­van yli 8 mil­jar­diin euroon.

    Siis 18 mil­jar­dia euroa ja 2800 MW.

    Har­joi­tus­teh­tä­vä: mon­ta­ko tuu­li­myl­lyä ja kaa­sul­la toi­mi­vaa gene­raat­to­ria saa han­kit­tua 18 mil­jar­dil­la eurol­la? Entä­pä, kuin­ka mon­ta tuu­li­myl­lyä ja gene­raat­to­ria saa­daan tuo­tan­toon vuosikymmenessä?

    Tans­kas­sa tuo­tet­tiin Wiki­pe­dian mukaan vuon­na 2015 n. 14,13 TWh tuu­li­voi­maa, mikä tar­koit­taa kes­ki­mää­rin vähän yli 1600 MW:n tehoa, eli aika pal­jon vähem­män kuin 2800 MW. Sitä on raken­net­tu jo mon­ta vuo­si­kym­men­tä. Raken­ta­mi­sen hin­taa en onnis­tu­nut löy­tä­mään, mut­ta en yllät­tyi­si, vaik­ka se oli­si enem­män kuin 18 mil­jar­dia €. Tuu­li­voi­ma­loi­den käyt­töi­kä on myös lyhyem­pi kuin ydinvoimaloiden.

  24. Onko kenel­lä­kään käsi­tys­tä sii­tä, miten laa­jal­ta ja miten sijoit­tu­val­ta maan­tie­teel­li­sel­tä alu­eel­ta Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä säh­kö tuo­te­taan kes­ki­mää­rin, mak­si­mis­saan ja mini­mis­sään, sil­loin kun säh­kön­tar­ve on nor­maa­li, tai sitä suurempi/pienempi?

    Entä, miten laa­jal­ti tuu­li­suuso­lot (tai pil­vi­syy­so­lot, jos tut­ki­sim­me aurin­ko­voi­ma­loi­ta) vaih­te­le­vat Suo­men, Itä­me­ren tai koko Euroo­pan eri alueil­la? Säh­kön siir­to esi­mer­kik­si Skot­lan­nin, Krei­kan, Por­tu­ga­lin tai Bis­ka­jan lah­den reu­nan tuu­li­voi­ma­lois­ta Suo­meen asti ei tai­da mikään kovin rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to koskaan.

    1. Onko kenel­lä­kään käsi­tys­tä sii­tä, miten laa­jal­ta ja miten sijoit­tu­val­ta maan­tie­teel­li­sel­tä alu­eel­ta Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä säh­kö tuo­te­taan kes­ki­mää­rin, mak­si­mis­saan ja mini­mis­sään, sil­loin kun säh­kön­tar­ve on nor­maa­li, tai sitä suurempi/pienempi?

      Kaik­ki säh­kön­kui­lu­tus käyt­tää mar­gi­naa­li­ses­ti saman hin­ta-alu­een huo­noin­ta voi­ma­lai­tos­ta, joka Suo­men kulu­tuks­den osal­ta on toden­nä­köik­sim­min pala­vaa kiveä käyt­tä­vä lauh­de­puk­su Viros­sa. Tilan­ne vaih­te­loee tun­neit­taibn. Vii­me aikoi­na Suo­mi on hyvin usein eri hin­ta-aluet­ta Ruot­sin kans­sa, kos­ka siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei rii­tä tuo­maan Ruot­sis­ta enem­pää hal­paa säh­köä Suo­meen. Jos­kus ollaan samaa jhit­na-aluet­ta aina Poh­jois-Sak­saan, jos­kus Suio­mi on oma hinta-alueensa.

  25. Austrian: Ener­gian­tuo­tan­nos­ta on tulos­sa toi­nen maatalous… 

    Mei­nas­ti jo tul­la yhdis­tet­ty ener­gia-maa­ta­lous, mut­ta kepu­lais­ten toi­veu­ni elik­kä pel­loil­la kas­va­va ener­gia­pa­ju ei toi­mi­nut­kaan. Nyt pitää siir­tä veron­mak­sa­jien raho­ja maa­seu­dul­le eri­nä­köis­ten risu­pa­ket­tien kaut­ta. Yksi lys­ti onko sil­lä vai­ku­tus­ta hii­li­ta­see­seen, rahaa pitää saa­da met­sä­no­mis­ta­jien taskuun.

    un arc­hos: Selit­täi­si­kö joku val­veu­tu­nut, mik­si näi­tä ei käytetä?

    Pie­net, pas­sii­vi­set sar­ja­val­mis­tei­set ydin­voi­ma­lai­tok­set eivät ole vie­lä kau­pal­li­ses­sa käy­tös­sä ihan vain sik­si, ettei­vät ne ole valmiita.

  26. Osmo: Se on vähän toi­vea­jat­te­lua, että viro­lai­nen pala­van kiven voi­ma­lai­tos oli­si aidos­ti mar­gi­naa­li­tuo­tan­toa. Se oli­si sitä, jos pääs­töt mak­sai­si­vat kun­nol­la, mut­ta öljy­lius­ke­lauh­de­säh­kö on niin hal­paa nykyi­sil­lä pääs­tö­hin­noil­la, että se on har­voin oikeas­ti mar­gi­naa­lis­sa. Tämä on yksi näi­tä hei­kon pääs­tö­po­li­tii­kan ja voi­mak­kaan uusiu­tu­vien tuki­po­li­tii­kan ongelmia. 

    Nyt kui­ten­kin esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen kaasu-CHP:n muut­tu­va kus­tan­nus on viro­lai­sen pala­van kiven lauh­teen muut­tu­van kus­tan­nuk­sen ylä­puo­lel­la. Myös ei-tue­tun suo­ma­lai­sen puu-CHP:n muut­tu­va kus­tan­nus lie­nee sen ylä­puo­lel­la, eli suo­ma­lai­nen CHP on pal­jon useam­min mar­gi­naa­lis­sa kuin viro­lais­ten lius­keet. Välil­lä tie­tys­ti mar­gi­naa­liin pus­kee, var­sin­kin päi­vi­sin, jotain bal­tia­lais­ta kaa­su­lauh­det­ta tai Saksan/Puolan hii­li­lauh­det­ta. Jos Suo­mes­ta aje­taan CHP:tä alas, kaik­ki nämä pal­jon likai­sem­mat voi­ma­lai­tok­set saa­vat lisää tilaa markkinoilla.

    Aika lail­la eri miel­tä olen myös sii­tä, että ener­giayh­tiöis­sä vain voi­vo­tel­tai­siin tuu­li­voi­man aiheut­ta­mia ongel­mia. On sitä nyt vähän muu­ta­kin. Minä ehkä sanoi­sin, että ylei­sin­tä on tyr­mis­tys sii­hen, että ensin ener­giayh­tiöil­le usko­tel­tiin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan ole­van tär­ke­ää, ja sitä tor­ju­taan pääs­tö­kau­pal­la. Seu­raa­va­na siir­to­naan polii­ti­kot ajoi­vat pääs­tö­kau­pan lähes alas mit­ta­vil­la tuil­la omil­le suo­sik­kie­ner­gioil­leen. Esi­mer­kik­si Viros­sa saa pala­van kiven CHP:lle syöttötariffia. 

    Joil­le­kin ener­giayh­tiöil­le (var­sin­kin Kes­ki-Euroo­pas­sa) jäi käsiin iso inves­toin­ti, joka perus­tui sii­hen, että pääs­tö­kau­pal­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä, toi­sin kuin nyt. Tämä syn­nyt­tää kyl­lä aika lail­la­kin har­mis­tus­ta ja jopa katkeruutta.

  27. Sak­ke:
    Onko kenel­lä­kään käsi­tys­tä sii­tä, miten laa­jal­ta ja miten sijoit­tu­val­ta maan­tie­teel­li­sel­tä alu­eel­ta Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä säh­kö tuo­te­taan kes­ki­mää­rin, mak­si­mis­saan ja mini­mis­sään, sil­loin kun säh­kön­tar­ve on nor­maa­li, tai sitä suurempi/pienempi?

    Ei tark­kaa käsi­tys­tä, mut­ta miel­län tilan­teen niin, että enim­mil­lään tuo­daan yli­jää­mä Ruot­sin, Nor­jan, Venä­jän ja Viron­kin Suo­mea lähim­pä­nä sijait­se­vis­ta voi­ma­lois­ta. Mini­mi­ti­lan­tees­sa Suo­men noi­ta mai­ta lähel­lä ole­vat voi­ma­lat vie­vät yli­jää­män­sä naa­pu­ri­mai­hin, tai jos kysyn­tää ei ole, aje­taan muu­ta­ma voi­ma­la alas. Myös tuon­ti­ti­lan­tees­sa kal­lein­ta säh­köä Suo­mes­sa tuot­ta­vat voi­ma­lat voi­vat olla pois käytöstä.

    Entä, miten laa­jal­ti tuu­li­suuso­lot (tai pil­vi­syy­so­lot, jos tut­ki­sim­me aurin­ko­voi­ma­loi­ta) vaih­te­le­vat Suo­men, Itä­me­ren tai koko Euroo­pan eri alueil­la? Säh­kön siir­to esi­mer­kik­si Skot­lan­nin, Krei­kan, Por­tu­ga­lin tai Bis­ka­jan lah­den reu­nan tuu­li­voi­ma­lois­ta Suo­meen asti ei tai­da mikään kovin rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to koskaan.

    Vaih­te­le­vat kovas­ti, aina nol­la­tuo­tan­toon asti. Var­maan­kin siir­to­verk­ko­ja­kin hie­man vah­vis­te­taan, kun satun­nais­ta säh­köä on ver­kos­sa aiem­paa enem­män. Mut­ta käsi­tyk­se­ni on se, että Euroo­pan-laa­juis­ta suu­ren osan kulu­tuk­ses­ta siir­tä­vää verk­koa ei kan­na­ta raken­taa (siir­to­kus­tan­nus, huol­to­var­muus, muut kau­pal­li­set tekijät).

  28. ” Par­hai­ten pär­jää­vät yhtiöt, jot­ka hyväk­sy­vät tosi­asiat ja käyt­tä­vät ener­gian­sa sen miet­ti­mi­seen, miten muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa menestyy.”

    Rent-see­king, anyone?

  29. Sylt­ty: Pie­net, pas­sii­vi­set sar­ja­val­mis­tei­set ydin­voi­ma­lai­tok­set eivät ole vie­lä kau­pal­li­ses­sa käy­tös­sä ihan vain sik­si, ettei­vät ne ole valmiita. 

    Maa­il­mal­la oli pit­kään val­lal­la käsi­tys, on osit­tain edel­leen­kin, että ydin­voi­ma on joten­kin “van­han­ai­kais­ta” ja että sitä ei enää tar­vi­ta. Todel­li­suu­des­sa nyt sitä tar­vi­taan enem­män kuin kos­kaan, mut­ta aiem­pien mie­li­pi­tei­den vuok­si ollaan pahas­ti myö­häs­sä uusien rat­kai­su­jen kaupallistamisessa. 

    Ydin­voi­ma ei ole yhtä kuin val­ta­van kokoi­nen ja kal­lis yksik­kö. Fis­sio­ta voi­daan hyö­dyn­tää monel­la taval­la, aivan kuten pala­mis­ta voi­daan hyö­dyn­tää isois­sa ja pie­nis­sä yksiköissä. 

    Pie­net reak­to­rit ovat olleet soti­las­käy­tös­sä arki­päi­vää 60-luvul­ta läh­tien. Tark­kaa luku­mää­rää ei tai­da olla saa­ta­vis­sa, mut­ta nii­tä on raken­net­tu joka tapauk­ses­sa usei­ta sato­ja kap­pa­lei­ta, käsit­tääk­se­ni enem­män, kuin sivii­li­reak­to­rei­ta. Nii­den kau­pal­lis­ta­mi­nen sivii­li­käyt­töön on käyn­nis­sä useas­sa­kin pai­kas­sa, ensim­mäi­siä pro­to­tyyp­pe­jä raken­ne­taan jo mm. Venä­jäl­lä ja ehkä vähän yllät­täen Argen­tii­nas­sa. Yhdys­val­ta­lai­nen NuSca­le on mel­ko var­mas­ti tulos­sa mark­ki­noil­le kym­me­nen vuo­den sisään.

    http://www.nuscalepower.com/

    Täl­lä het­kel­lä on ener­gia-alal­la on menos­sa jon­kin­lai­nen hype­tys. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa huo­ma­taan, että ne “änky­räin­si­nöö­rit” oli­vat sit­ten­kin oikeas­sa. Aina­kin oikeam­mas­sa kuin usein kuvitellaan. 

    Fik­sus­ti toteu­te­tun ydin­voi­man ympä­ris­tö­ja­lan­jäl­ki on yli­voi­mai­ses­ti pie­nin kai­kis­ta ole­mas­sa ole­vis­ta ener­gia­muo­dois­ta. Mikään muu ei pää­se lähel­le­kään. Ihmet­te­len, ettei tämä fak­ta kiin­nos­ta tämän enempää.

  30. Kaj Luuk­ko: Maa­il­mal­la oli pit­kään val­lal­la käsi­tys, on osit­tain edel­leen­kin, että ydin­voi­ma on joten­kin “van­han­ai­kais­ta” ja että sitä ei enää tar­vi­ta. Todel­li­suu­des­sa nyt sitä tar­vi­taan enem­män kuin kos­kaan, mut­ta aiem­pien mie­li­pi­tei­den vuok­si ollaan pahas­ti myö­häs­sä uusien rat­kai­su­jen kaupallistamisessa. 

    Ydin­voi­ma ei ole yhtä kuin val­ta­van kokoi­nen ja kal­lis yksik­kö. Fis­sio­ta voi­daan hyö­dyn­tää monel­la taval­la, aivan kuten pala­mis­ta voi­daan hyö­dyn­tää isois­sa ja pie­nis­sä yksiköissä. 

    Pie­net reak­to­rit ovat olleet soti­las­käy­tös­sä arki­päi­vää 60-luvul­ta läh­tien. Tark­kaa luku­mää­rää ei tai­da olla saa­ta­vis­sa, mut­ta nii­tä on raken­net­tu joka tapauk­ses­sa usei­ta sato­ja kap­pa­lei­ta, käsit­tääk­se­ni enem­män, kuin sivii­li­reak­to­rei­ta. Nii­den kau­pal­lis­ta­mi­nen sivii­li­käyt­töön on käyn­nis­sä useas­sa­kin pai­kas­sa, ensim­mäi­siä pro­to­tyyp­pe­jä raken­ne­taan jo mm. Venä­jäl­lä ja ehkä vähän yllät­täen Argen­tii­nas­sa. Yhdys­val­ta­lai­nen NuSca­le on mel­ko var­mas­ti tulos­sa mark­ki­noil­le kym­me­nen vuo­den sisään.

    http://www.nuscalepower.com/

    Täl­lä het­kel­lä on ener­gia-alal­la on menos­sa jon­kin­lai­nen hype­tys. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa huo­ma­taan, että ne “änky­räin­si­nöö­rit” oli­vat sit­ten­kin oikeas­sa. Aina­kin oikeam­mas­sa kuin usein kuvitellaan. 

    Fik­sus­ti toteu­te­tun ydin­voi­man ympä­ris­tö­ja­lan­jäl­ki on yli­voi­mai­ses­ti pie­nin kai­kis­ta ole­mas­sa ole­vis­ta ener­gia­muo­dois­ta. Mikään muu ei pää­se lähel­le­kään. Ihmet­te­len, ettei tämä fak­ta kiin­nos­ta tämän enempää.

    Monia rat­kai­su­ja on kehit­teil­lä pie­nem­piin yksi­köi­hin, ks esim. Englan­nis­sa teh­ty esiselvitys:

    Fea­si­bi­li­ty of Deve­lo­ping a Pilot Sca­le Mol­ten Salt Reac­tor in the UK
    http://www.energyprocessdevelopments.com/uploads/EPD%20MSR%20Review%20Feasibility%20Study%20July%202015%201.02.pdf

    Iso ongel­ma on toi­mi­lu­pa­pro­ses­sin kal­leus. Esim. USA:ssa toi­mi­lu­pa­pro­ses­si kes­tää usei­ta vuo­sia ja mak­saa luok­kaa 1 mrd USD. Pie­nil­lä start-up fir­moil­la ei täl­lai­seen ole varaa. Pro­ses­sia voi pitää van­ho­jen toi­mit­ta­jien suo­je­lu­me­ka­nis­mi­na. Mut­ta näil­lä ei taas ole ollut halua kehit­tää uusia ratkaisuja.

    Ja vaik­ka taka­na oli­si Bill Gates sijoit­ta­ja­na, kuten Ter­ra­Powe­ril­la, on tuo raha­mää­rä lii­kaa. Ter­ra­Power teki­kin esi­so­pi­muk­sen kii­na­lais­ten kans­sa, ks.

    Bill Gates Making Progress On Next Gene­ra­tion Of Nuclear Power — In China
    http://www.forbes.com/sites/jamesconca/2015/10/02/bill-gates-forges-nuclear-deal-with-china/#6222fc9f160f

    Samaan tulok­seen tuli Mar­tin­ga­le (mark­ki­noin­ti­ni­mi ThorCon) teke­mäl­lä esi­so­pi­muk­sen Indo­ne­si­aan, ks.

    http://neutronbytes.com/2015/12/06/indonesia-and-thorcon-to-develop-thorium-msr/

    Vii­me­mai­ni­tun suun­ni­tel­man ylle on sit­tem­min ilmaan­tu­nut pil­viä, kuten artik­ke­lin lopus­sa tode­taan. Syy­nä lie­nee se että Indo­ne­sial­la on omia öljy- ja kaa­su­va­ro­ja joil­le ei halu­ta kil­pai­le­vaa tuo­tan­toa aina­kaan suu­res­sa mitassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.