Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

Säh­kön hin­ta­vaih­te­luis­sa on mureh­dit­tu pal­jon ajoit­tai­sia kor­kei­ta hin­to­ja., mut­ta ongel­mal­la on toi­nen­kin ulot­tu­vuus, hyvin hal­pa hinta.

Säh­kö tulee ole­maan kesäl­lä jär­kyt­tä­vän hal­paa. Tilan­teen sta­bi­loi­mi­sek­si ja ener­giayh­tiöi­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sek­si tuol­la säh­köl­le tuli­si nopeas­ti löy­tää jär­ke­vää käyt­töä.  Se lisäi­si myös säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia tal­vi­pak­ka­sil­la, kun kapa­si­teet­ti uhkaa lop­pua. Tämä on tär­keä­tä jo sen­kin vuok­si, että täy­tyy­hän kal­liil­la pää­oma­kus­tan­nuk­sil­la tuo­te­tus­ta tuu­li- ja aurin­ko­säh­kös­tä olla myös hyö­tyä. Säh­kö pyr­kii ole­maan hal­paa, kun tuu­li- ja aurin­ko­säh­köä tulee pal­jon.  Jos omis­tai­sin tuu­li­voi­maa, oli­si täs­tä eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut, kos­ka 12 vuo­den kulut­tua syöt­tö­ta­rif­fi lop­puu ja sai­sin vain markkinahinnan.

Mie­leen tulee nopeas­ti eri­lais­ta jär­ke­vää käyt­töä liki ilmai­sel­le sähkölle

  • Hel­sin­ki voi­si sul­kea voi­ma­lan­sa kesäl­lä koko­naan ja teh­dä kau­ko­läm­mön pait­si läm­pö­pum­puil­la (kau­ko­jääh­dy­tys) sähkökattiloilla
  • Säh­kön voi­si jalos­taa vedyk­si tai syn­teet­ti­sek­si metaa­nik­si, johon hii­li­diok­si­di ote­taan ilmakehästä.
  • Yli­mää­räis­tä säh­köä voi­si varas­toi­da läm­pö­nä maa­läm­pö­kai­voi­hin paran­ta­maan läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­det­ta lämmityskaudella
  • Ja niin edel­leen. Kek­se­liäi­syyt­tä kyl­lä ilmaan­tuu, kun­han hin­ta­me­ka­nis­mi on kohdallaan.

Hin­ta­me­ka­nis­mi ei ole koh­dal­laan, kos­ka hal­pa säh­kö ei ole hal­paa kulut­ta­jal­le. Jos kulut­ta­jal­la on tun­ti­hin­noit­te­lu, ja säh­kön mark­ki­na­hin­ta on 5 €/MWh, jou­tuu kulut­ta­ja mak­sa­maan sen lisäk­si säh­kö­ve­roa 28 €/MWh ja säh­kön siir­ros­ta (Caru­na, Espoo) 39 €/MW eli yhteen­sä 73 €/MWh. Se vii­si euroa kan­nat­tai­si mak­saa, mut­ta ei 73 euroa. Helen ei jou­du mak­sa­maan siir­to­mak­sua, mut­ta säh­kö­ve­ro estää kau­ko­läm­mön teke­mi­sen säh­kös­tä. Taas tulee tuir­hia hiilidioksidipäästöjä.

Säh­kö­ve­ro tuli­si muut­taa pro­sen­tu­aa­li­sek­si. Paras­ta oli­si, jos säh­kö­ve­ros­ta luo­vut­tai­siin koko­naan ja se kor­vat­tai­siin kor­keil­la pääs­tö­oi­keus­mak­suil­la (100 €/tonni) .

Säh­kön siir­ron hin­noit­te­lus­sa tuli­si siir­tyä mak­sa­maan yhtey­des­tä eikä siir­re­tys­tä ener­gias­ta. Näin teh­dään jo nyt datayh­teyk­sien koh­dal­la ja näin kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat.  (Jos siir­to­hin­noit­te­lus­ta halu­taan oikein äly­käs­tä, siir­ret­tä­vän säh­kön tuli­si olla mak­sul­lis­ta sydän­tal­vel­la, kun verk­ko on hyvin kuormittunut.)

Nyt joku parah­taa, että siir­re­tys­tä ener­gias­ta riip­pu­ma­ton siir­to­mak­su vie kan­nat­ta­vuu­den aurin­ko­pa­nee­leil­ta. Taval­laan kyl­lä se sitä hei­ken­tää, mut­ta eikö aurin­koe­ner­gian tuli­si olla kan­nat­ta­vaa sik­si, että sil­lä kor­va­taan fos­sii­lis­ta ener­gi­aa eikä sik­si, että sen käyt­tä­jät pää­se­vät verk­ko­mak­su­jen suh­teen vapaa­mat­kus­ta­jik­si. Hin­noit­te­lu­vir­heet tuot­ta­vat aina mark­ki­na­ta­lou­des­sa mur­het­ta jos­sain. Sik­si pitäi­si verot­taa sitä mitä halu­taan vähen­tää eikä teh­dä täl­lai­sia pääl­lek­käi­siä, epä­loo­gi­sia tukia.

Aurin­ko­säh­kön osal­ta hin­noit­te­lu­vir­heen ongel­mat tule­vat vas­taan heti jos sitä yri­te­tään tuot­taa muus­sa kuin har­ras­te­li­ja­mit­ta­kaa­vas­sa niin, että sitä pitäi­si siir­tää sen oman kesä­mö­kin ulko­puo­lel­le. Sil­loin nämä vää­rin hin­noi­tel­lut siir­to­mak­sut tule­vat heti esteek­si. Aurin­ko­säh­kön tuo­tan­non olles­sa suu­rim­mil­laan säh­kön hin­ta on mata­lim­mil­laan. Aurin­ko­säh­kön tuot­ta­jan kan­nat­taa olla kiin­nos­tu­nut sii­tä, että hal­val­le säh­köl­le on jär­ke­vää käyt­töä. Sitä jär­ke­vää käyt­töä taas vää­rin mää­ri­tel­lyt siir­to­mak­sut estä­vät, kun ne ovat oman ton­tin ulkopuolella.

Aurimn­ko­säh­kön tuke­mi­nen vapaa­mat­kus­ta­juu­del­la siir­to­mak­suis­sa kan­nus­taa myös aivan älyt­tö­miin ja haas­kaa­viin akku­rat­kai­suin, vaik­ka kiin­teis­töä on kyt­ket­ty sähköverkkoon.

= = = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuo­roon, jon­ka pidin Eno­ro-päi­vil­lä 31.3.2016

13 vastausta artikkeliin “Halvalle sähkölle järkevää käyttöä”

  1. Ener­gian­tuo­tan­to on mel­ko moni­mut­kai­nen asia. Jos hae­taan pel­käs­tään talou­del­lis­ta hyö­tyä, voi sen vie­lä las­kea koh­ta­lai­sen yksin­ker­tai­ses­ti (tosin moni maal­lik­ko puto­aa jo täs­sä vai­hees­sa kyydistä).

    Kun mukaan ote­taan mui­ta arvo­ja, kuten vaik­ka­pa ympä­ris­tö ja koti­mai­suus, käy koko­nai­suus jo vai­keak­si. Kai­kis­sa ener­gian­tuo­tan­to­muo­dois­sa kun on omat hyvät ja huo­not puo­len­sa. Täs­tä joh­tuen tur­han monet aihee­seen liit­ty­vät puheen­vuo­rot ovat yksioi­koi­suu­des­saan turhauttavia.

    Koko­nai­suu­den vai­keu­des­ta seu­raa myös se, että monet hyvää tar­koit­ta­vat poliit­ti­set tai muut pää­tök­set eivät joh­da halut­tuun lop­pu­tu­lok­seen. Ympä­ris­tö­syis­tä teh­ty ener­gia­rat­kai­su saat­taa siis olla laa­jas­sa kat­san­nos­sa ympä­ris­tön kan­nal­ta huo­no asia.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra kui­ten­kin hal­lit­see ener­gia-asiat polii­ti­kok­si kii­tet­tä­vän hyvin. Vali­tet­ta­vas­ti, kuten joku jo aiem­mis­sa ener­gia­kes­kus­te­luis­sa toi esil­le, yleen­sä polii­ti­kot ovat ener­gia-asiois­sa hyvin epä­luo­tet­ta­via. Jär­ke­viä, pit­kä­kes­toi­sia inves­toin­te­ja on siis vai­kea teh­dä. Pahim­mil­laan kär­si­vät niin talous kuin ympäristökin.

    Näil­lä Soi­nin­vaa­ran ter­ve­jär­ki­sil­lä ehdo­tuk­sil­la voi­si ener­gia­po­li­tiik­kaa kui­ten­kin järkevöittää.

  2. Osmo: Nyt kyl­lä menee tuo point­ti­si Hele­nis­tä vää­rin, eli ener­giayh­tiö mak­saa siir­to­mak­sut ihan samal­la lail­la kuin kaik­ki muuut­kin yhtiöt, vaik­ka se omis­tai­si verk­ko­yh­tiön. Toi­sin sanot­tu­na säh­köl­lä tuo­te­tun kau­ko­läm­mön kus­tan­nuk­siin vai­kut­ta­vat säh­kön siir­to­mak­sut sii­nä mis­sä verotkin. 

    Jos mie­tit koko kier­rok­sen lop­puun asti, ener­giayh­tiön säh­kön siir­ros­ta mak­sa­ma siir­to­mak­su vähen­tää (tie­tys­ti vähän ker­ral­laan) sitä rahaa, jon­ka verk­ko­yh­tiö saa sään­te­lyn pii­ris­sä periä muil­ta asiak­kail­taan. Eli toi­sin sanot­tu­na ener­giayh­tiön verk­ko­yh­tiöl­leen mak­sa­ma siir­to­mak­su vähen­tää kon­ser­nin sisään ulko­puo­lel­ta tule­vaa rahaa, ja se on todel­li­nen kus­tan­nus kon­ser­nil­le sii­nä mis­sä mikä tahan­sa muukin.

    Point­ti­si säh­kö­ve­ros­ta on kui­ten­kin täs­mäl­leen oikea. Eri­tyi­ses­ti Vih­rei­den pitäi­si nopeas­ti muut­taa lin­jaan­sa sen suh­teen, että kaik­ki säh­kön käy­tön lisää­mi­nen on huo­no asia. Pikem­min­kin mei­dän pitäi­si olla tuke­mas­sa rat­kai­su­ja, jot­ka kan­nus­tai­si­vat käyt­tä­mään pal­jon säh­köä puh­taan säh­kön aikaan ja vähem­män muul­loin. Säh­kö­ve­ro on täl­lai­sen kehi­tyk­sen suu­rin este, ja ajaa esi­mer­kik­si käyt­tä­mään tur­vet­ta puh­taan säh­kön sijaan läm­mi­tyk­ses­sä, mis­sä ei ole mitään jär­keä päästömielessä.

    Myös huo­mio­si aurin­ko­pa­nee­leis­ta on täs­mäl­leen oikea. Jos aurin­ko­pa­nee­le­ja on pal­jon, verk­ko­säh­kön hin­noit­te­lu ei voi perus­tua siir­re­tyn säh­kön mää­rään. Myös verk­ko­yh­tiön omat kus­tan­nuk­set riip­pu­vat pää­asias­sa huip­pu­te­hon tar­pees­ta, joten siir­to­mak­su­ja on ehdot­to­mas­ti muu­tet­ta­va koh­ti teho­poh­jai­sia mak­su­ja. Jokin ener­gia­mak­su­kin var­maan on sil­ti jär­ke­vää olla.

    Säh­kö­ve­ron kor­vaa­mi­nen koko­naan pääs­tö­ve­rol­la oli­si mah­ta­va idea, mut­ta kuten itse­kin tie­dät, avoi­mes­sa säh­kö­mark­ki­nas­sa se toi­mii huo­nos­ti. Jo nyt venä­läi­sel­le säh­köl­le anne­taan Suo­mes­sa perus­teet­ta kil­pai­lue­tua sii­tä, että sen pääs­tö­jä ei miten­kään huo­mioi­da, kun taas Suo­men, Viron ja Ruot­sin säh­kön­tuo­tan­to mak­saa päästöoikeutensa.

    1. Nyt puhu­taan eri asias­ta. Säh­kön siir­ros­sa kan­ta­ver­kos­ta ener­giayh­tiö tie­tys­ti mak­saa, mut­ta ei kyl­lä mak­sa tätä jake­lu­verk­ko — ei eri­tyi­ses­ti, jos siir­tää säh­kö voi­ma­lai­tok­sen sisäl­lä. Ja vaik­ka mak­sai­si, raha pysyi­si kon­ser­nin sisällä.

  3. Äh, tot­ta, jos asen­nat säh­kö­kat­ti­lan omal­le voi­ma­lai­tok­sel­le, sil­loin ei tar­vit­se mak­saa siir­ros­ta. Sil­loin et kui­ten­kaan voi koko­naan lait­taa lai­tos­ta kiin­ni, eli jotain pitää kui­ten­kin polttaa.

  4. Tuu­li­voi­man tuke­mi­nen meni tosi­aan lii­an pit­käl­le Suo­mes­sa, onnek­si nyt uudet sopimukset/tuet on torpattu. 

    Mut­ta kun kat­soo Suo­men säh­kön­tuo­tan­toa vaik­ka­pa vuo­del­ta 2015 tilan­ne näyt­tää mel­ko hyväl­tä. Suo­mes­sa säh­köä tuo­tet­tiin 66 TWh, josta

    - uusiu­tu­vil­la läh­teil­lä tuo­tet­tiin 45% (tuu­li 3,5%, vesi 25%, bio­mas­sa 16%)
    — hii­li­diok­si­di­va­paas­ti (muka­na ydin­voi­ma) 79%

    Ollaan pal­jon edel­lä Sak­saa ja Tans­kaa, joi­ta usein vuo­laas­ti kehu­taan. Sak­sas­sa uusiu­tu­vien osuus lie­nee vie­lä­kin alle 30% ja pää­e­ner­gia­läh­teet kivi- ja ruskohiili.

    Mitä sit­ten hal­van säh­kön käyt­töön tulee, vaih­toeh­to­ja on lue­tel­tu mel­ko hyvin OS:n teks­tis­sä. Tuu­li­voi­maa ei pitäi­si lisä­tä. Nyt puut­tuu säh­kö­te­hoa (aina­kin kun­nes ydin­voi­ma­lat val­mis­tu­vat) ja sää­tö­voi­maa. Tuu­li­voi­ma ei oikein auta kumpaankaan.

  5. Aurin­ko­säh­kön kan­nat­ta­vuus säh­kö­verk­koon lii­te­tys­sä raken­nuk­ses­sa perus­tuu puh­taas­ti vero­suun­nit­te­luun (ei tar­vi mak­saa säh­kö­ve­roa) ja vapaa­mat­kus­ta­mi­seen (ei tar­vi mak­saa ver­kos­ta, vaik­ka käyt­tää sitä).

    Yro­tys­ten tapauk­ses­sa sii­hen saa vie­lä ymmär­tääk­se­ni inves­toin­ti­tu­kea, jol­loin sen lisäk­si että vält­tää verot ja jät­tää verk­ko­mak­sut tois­ten kon­tol­le, saa vie­lä ihan rii­hi­kui­vaa käteis­tä veron­mak­sa­jien pussista.

    Jos nyt Suo­mes­sa­kin viri­tel­täi­siin joi­den­kin fan­t­asioi­mat jät­ti­tuet kan­nat­ta­mat­to­mal­le aurin­ko­säh­köl­le, käy nopeas­ti niin ettei nii­tä enää sen jäl­keen pys­ty­kään ihan hel­pos­ti jär­keis­tä­mään. Niin monel­la aktii­vi­sel­la äänes­tä­jäl­lä oli­si monen ton­nin aurinkosähköpaneelit.

  6. Ei ihan noin. Voi­ma­lai­tok­sil­la ainoas­taan oma­käyt­tö­säh­kön voi netot­taa. Jos lai­tok­sel­la tuo­te­taan vaik­ka säh­kö­kat­ti­lal­la tai maa­läm­pö­pum­pul­la kau­ko­läm­pöä muu­al­le verk­koon, aina­kin Fingrid veloit­taa ver­kon­hal­ti­jaa eli Helen säh­kö­verk­koa kulu­tus­mak­sun mukaan (7,90 €/MWh tal­vi­kau­del­la ja 2,70 €/MWh muu­na aikana).

    http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Kantaverkkopalvelut/hinnat/Sivut/default.aspx

    Helen Säh­kö­ver­kon omas­sa hin­nas­tos­sa puhu­taan vain siir­to­mak­sus­ta eikä mai­ni­ta, onko kysees­sä kuor­mi­tus- vai kulu­tus­mak­su. Myös­kään teho­mak­sun osal­ta ei pys­ty sano­maan, las­ku­te­taan­ko se tuo­tan­to- vai kulu­tus­te­hon mukaan.

    https://www.helen.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/sahkon-siirtohinnasto-110kv_2016.pdf

    Eli aina­kin Helen Säh­kö­ver­kon kan­ta­verk­ko­mak­sut nousi­si­vat, mut­ta on sit­ten eri asia ketä se vuo­ros­taan laskuttaa.

    Riku Meri­kos­ki:
    Äh, tot­ta, jos asen­nat säh­kö­kat­ti­lan omal­le voi­ma­lai­tok­sel­le, sil­loin ei tar­vit­se mak­saa siir­ros­ta. Sil­loin et kui­ten­kaan voi koko­naan lait­taa lai­tos­ta kiin­ni, eli jotain pitää kui­ten­kin polttaa.

    1. Kyl­lä. Fingri­dil­le on mak­set­ta­va, mut­ta tuo 39 €/MWh oli jake­lu­ver­kon maksu.Fingrdin mak­su on siis 2,70 €/MWh ajan­koh­ta­na, jol­loin kau­ko­läm­mön teke­mi­nen säh­köl­lä oli­si yli­pään­sä järkevää. 

  7. Isoil­la läm­pö­pum­puil­la ja sähkökattiloilla(kin) voi sit­ten tuot­taa taa­juus­sää­töä (taa­juusak­ti­voi­tu­vat käyt­tö- ja häi­riö­re­ser­vit) ja myy­dä sen Fingridille. 

    Ei ihan mer­ki­tyk­se­tön kannattavuuslaskelmissa.

  8. Olen pelk­kä kulut­ta­ja, en siis mikään ener­gia-asian­tun­ti­ja. Vii­mei­ses­sä säh­kö­las­kus­sa säh­kön hin­ta on 444€, säh­kön siir­to 350€ ja vero 276€. Tämä on kol­men kuu­kau­den las­ku. Oli­si se täl­le köy­häl­le kan­sal­le hyväk­si, jos tuo ener­gia­ve­ro häviäi­si ja Osmon kuvaa­maa edul­lis­ta nener­gi­aa voi­si käyt­tää tuo­tan­non lisäämiseen.
    Se hou­kut­te­li­si tän­ne yri­tyk­siä, ja ehkä­pä jopa maahanmuuttajia/veronmaksajia.
    Ja huk­kae­ner­gia oli­si hyvä.saada,talteen,kuten Osmo on vii­saas­ti aja­tel­lut. On järe­tön­tä tukea uusiu­tu­vaa ener­gi­aa, jol­lei sii­tä ote­ta kaik­kea hyö­tyä irti.

  9. Nykyi­nen siir­to­mak­su on mää­räy­ty­nyt aiko­jen saa­tos­sa. Oikea perus­te siir­to­mak­sul­le oli­si etäi­syys kan­ta­ver­kos­ta, sula­ke­ko­ko ja las­ken­nal­li­set häviöt siir­to­yh­tey­del­lä. Näis­tä kah­ta vii­meis­tä kilowat­ti­koh­tai­nen siir­to­mak­su kyl­lä koh­te­lee suun­nil­leen oikein. Lisäk­si teol­li­suu­den ja KASVIHUONEIDEN alen­nuk­set tuli­si poistaa.

  10. TA: Näin tosi­aan on. Ilman siir­to­mak­sua voit käyt­tää säh­kö­kat­ti­las­sa vain sen säh­kön, jota et ota ver­kos­ta eli tuo­tat itse saman mit­ta­rin taka­na ole­val­la alu­eel­la. Mitään neto­tus­ta eri ajan­het­kien kes­ken ei sal­li­ta, ja juu­ri sii­hen viit­ta­sin­kin, että yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­sen on olta­va aina pääl­lä, jos halu­aa siir­to­mak­sun säästää.

    Tämä taas on vähän ris­ti­rii­tais­ta sen kans­sa, että jos­kus säh­kö on niin hal­paa, että sitä yhteis­tuo­tan­to­lai­tos­ta­kaan ei kan­nat­tai­si pitää pääl­lä. Niin hal­paa säh­kö ei ole käy­tän­nös­sä iki­nä, että säh­kön käyt­tä­mi­nen säh­kö­kat­ti­las­sa kau­ko­läm­mi­tyk­seen oli­si jär­ke­vää, jos jou­tuu mak­sa­maan sekä säh­kö­ve­ron että siir­to­mak­sun. Tämä­hän se var­si­nai­nen ongel­ma onkin, kuten Osmon teks­tis­sä todetaan.

  11. Aurin­ko­säh­kö ei ole vie­lä kovin kan­nat­ta­vaa, vaik­ka usein toi­sin väi­te­tään­kin. Tuot­to on niin pie­ni ja vie­lä vää­rään aikaan suu­rel­ta osin. Itsel­lä­ni mak­soi 6 pane­lia ja invert­te­ri asen­net­tu­na 5000–6000 €, jos­ta saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­se­nä puo­let asen­nus­ku­luis­ta pois (noin 900 euroa). Säh­köä tuli vii­me kesä­nä vain noin 1000 kWh, jon­ka arvo on noin 130 €. Eli menee hyvin pit­kään ennen kuin mak­saa itsen­sä takai­sin. Tur­ha kadeh­tia veron­kier­ros­ta ! Pane­lit ovat kyl­lä hal­ven­tu­neet, mut­ta asen­nus ja muu til­pe­höö­ri ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.