Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

Sähkön hin­tavai­hteluis­sa on mure­hdit­tu paljon ajoit­taisia korkei­ta hin­to­ja., mut­ta ongel­mal­la on toinenkin ulot­tuvu­us, hyvin hal­pa hinta.

Sähkö tulee ole­maan kesäl­lä järkyt­tävän hal­paa. Tilanteen sta­biloimisek­si ja ener­giay­htiöi­den toim­intaedel­ly­tys­ten paran­tamisek­si tuol­la sähkölle tulisi nopeasti löytää järkevää käyt­töä.  Se lisäisi myös sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia talvipakkasil­la, kun kap­a­siteet­ti uhkaa lop­pua. Tämä on tärkeätä jo senkin vuok­si, että täy­tyy­hän kalli­il­la pääo­makus­tan­nuk­sil­la tuote­tus­ta tuuli- ja aurinkosähköstä olla myös hyö­tyä. Sähkö pyrkii ole­maan hal­paa, kun tuuli- ja aurinkosähköä tulee paljon.  Jos omis­taisin tuulivoimaa, olisi tästä eri­tyisen kiin­nos­tunut, kos­ka 12 vuo­den kulut­tua syöt­tö­tar­if­fi lop­puu ja saisin vain markkinahinnan.

Mieleen tulee nopeasti eri­laista järkevää käyt­töä liki ilmaiselle sähkölle

  • Helsin­ki voisi sulkea voimalansa kesäl­lä kokon­aan ja tehdä kaukoläm­mön pait­si läm­pöpumpuil­la (kauko­jäähdy­tys) sähkökattiloilla
  • Sähkön voisi jalostaa vedyk­si tai syn­teet­tisek­si metaaniksi, johon hiilid­iok­si­di ote­taan ilmakehästä.
  • Ylimääräistä sähköä voisi varas­toi­da läm­pönä maaläm­pökaivoihin paran­ta­maan läm­pöpump­pu­jen hyö­ty­suhdet­ta lämmityskaudella
  • Ja niin edelleen. Kek­seliäisyyt­tä kyl­lä ilmaan­tuu, kun­han hin­tamekanis­mi on kohdallaan.

Hin­tamekanis­mi ei ole kohdal­laan, kos­ka hal­pa sähkö ei ole hal­paa kulut­ta­jalle. Jos kulut­ta­jal­la on tun­ti­hin­noit­telu, ja sähkön markki­nahin­ta on 5 €/MWh, joutuu kulut­ta­ja mak­samaan sen lisäk­si sähköveroa 28 €/MWh ja sähkön siir­rosta (Caruna, Espoo) 39 €/MW eli yhteen­sä 73 €/MWh. Se viisi euroa kan­nat­taisi mak­saa, mut­ta ei 73 euroa. Helen ei joudu mak­samaan siir­tomak­sua, mut­ta sähkövero estää kaukoläm­mön tekemisen sähköstä. Taas tulee tuirhia hiilidioksidipäästöjä.

Sähkövero tulisi muut­taa pros­en­tu­aalisek­si. Paras­ta olisi, jos sähköveros­ta luovut­taisi­in kokon­aan ja se kor­vat­taisi­in korkeil­la päästöoikeusmak­suil­la (100 €/tonni) .

Sähkön siir­ron hin­noit­telus­sa tulisi siir­tyä mak­samaan yhtey­destä eikä siir­re­tys­tä ener­gias­ta. Näin tehdään jo nyt datay­hteyk­sien kohdal­la ja näin kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat.  (Jos siir­to­hin­noit­telus­ta halu­taan oikein älykästä, siir­ret­tävän sähkön tulisi olla mak­sullista sydän­talvel­la, kun verkko on hyvin kuormittunut.)

Nyt joku parah­taa, että siir­re­tys­tä ener­gias­ta riip­puma­ton siir­tomak­su vie kan­nat­tavu­u­den aurinkopa­neeleil­ta. Taval­laan kyl­lä se sitä heiken­tää, mut­ta eikö aurinkoen­er­gian tulisi olla kan­nat­tavaa sik­si, että sil­lä kor­vataan fos­si­ilista ener­giaa eikä sik­si, että sen käyt­täjät pää­sevät verkko­mak­su­jen suh­teen vapaa­matkus­ta­jik­si. Hin­noit­telu­virheet tuot­ta­vat aina markki­na­t­aloudessa murhet­ta jos­sain. Sik­si pitäisi verot­taa sitä mitä halu­taan vähen­tää eikä tehdä täl­laisia päällekkäisiä, epälo­ogisia tukia.

Aurinkosähkön osalta hin­noit­telu­virheen ongel­mat tule­vat vas­taan heti jos sitä yritetään tuot­taa muus­sa kuin har­rasteli­jamit­takaavas­sa niin, että sitä pitäisi siirtää sen oman kesämökin ulkop­uolelle. Sil­loin nämä väärin hin­noitel­lut siir­tomak­sut tule­vat heti esteek­si. Aurinkosähkön tuotan­non ollessa suurim­mil­laan sähkön hin­ta on matal­im­mil­laan. Aurinkosähkön tuot­ta­jan kan­nat­taa olla kiin­nos­tunut siitä, että hal­valle sähkölle on järkevää käyt­töä. Sitä järkevää käyt­töä taas väärin määritel­lyt siir­tomak­sut estävät, kun ne ovat oman ton­tin ulkopuolella.

Aurimnkosähkön tukem­i­nen vapaa­matkus­ta­ju­udel­la siir­tomak­su­is­sa kan­nus­taa myös aivan älyt­tömi­in ja haaskaavi­in akku­ratkaisuin, vaik­ka kiin­teistöä on kytket­ty sähköverkkoon.

= = = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuoroon, jon­ka pidin Enoro-päivil­lä 31.3.2016

13 vastausta artikkeliin “Halvalle sähkölle järkevää käyttöä”

  1. Ener­giantuotan­to on melko mon­imutkainen asia. Jos haetaan pelkästään taloudel­lista hyö­tyä, voi sen vielä laskea kohta­laisen yksinker­tais­es­ti (tosin moni maal­likko putoaa jo tässä vai­heessa kyydistä).

    Kun mukaan ote­taan mui­ta arvo­ja, kuten vaikka­pa ympäristö ja koti­maisu­us, käy kokon­aisu­us jo vaikeak­si. Kaikissa ener­giantuotan­to­muodois­sa kun on omat hyvät ja huonot puolen­sa. Tästä johtuen turhan mon­et aiheeseen liit­tyvät puheen­vuorot ovat yksioikoisu­udessaan turhauttavia.

    Kokon­aisu­u­den vaikeud­es­ta seu­raa myös se, että mon­et hyvää tarkoit­ta­vat poli­it­tiset tai muut päätök­set eivät joh­da halut­tuun lop­putu­lok­seen. Ympäristösy­istä tehty ener­gia­ratkaisu saat­taa siis olla laa­jas­sa kat­san­nos­sa ympäristön kannal­ta huono asia.

    Osmo Soin­in­vaara kuitenkin hal­lit­see ener­gia-asi­at poli­itikok­si kiitet­tävän hyvin. Valitet­tavasti, kuten joku jo aiem­mis­sa ener­giakeskusteluis­sa toi esille, yleen­sä poli­itikot ovat ener­gia-asiois­sa hyvin epälu­otet­tavia. Järke­viä, pitkäkestoisia investoin­te­ja on siis vaikea tehdä. Pahim­mil­laan kär­sivät niin talous kuin ympäristökin.

    Näil­lä Soin­in­vaaran ter­ve­järk­isil­lä ehdo­tuk­sil­la voisi ener­giapoli­ti­ikkaa kuitenkin järkevöittää.

  2. Osmo: Nyt kyl­lä menee tuo point­tisi Helenistä väärin, eli ener­giay­htiö mak­saa siir­tomak­sut ihan samal­la lail­la kuin kaik­ki muu­utkin yhtiöt, vaik­ka se omis­taisi verkkoy­htiön. Toisin san­ot­tuna sähköl­lä tuote­tun kaukoläm­mön kus­tan­nuk­si­in vaikut­ta­vat sähkön siir­tomak­sut siinä mis­sä verotkin. 

    Jos mietit koko kier­roksen lop­pu­un asti, ener­giay­htiön sähkön siir­rosta mak­sama siir­tomak­su vähen­tää (tietysti vähän ker­ral­laan) sitä rahaa, jon­ka verkkoy­htiö saa sään­te­lyn piiris­sä per­iä muil­ta asi­akkail­taan. Eli toisin san­ot­tuna ener­giay­htiön verkkoy­htiölleen mak­sama siir­tomak­su vähen­tää kon­sernin sisään ulkop­uolelta tule­vaa rahaa, ja se on todel­li­nen kus­tan­nus kon­sernille siinä mis­sä mikä tahansa muukin.

    Point­tisi sähköveros­ta on kuitenkin täs­mälleen oikea. Eri­tyis­es­ti Vihrei­den pitäisi nopeasti muut­taa lin­jaansa sen suh­teen, että kaik­ki sähkön käytön lisäämi­nen on huono asia. Pikem­minkin mei­dän pitäisi olla tuke­mas­sa ratkaisu­ja, jot­ka kan­nus­taisi­vat käyt­tämään paljon sähköä puh­taan sähkön aikaan ja vähem­män muul­loin. Sähkövero on täl­laisen kehi­tyk­sen suurin este, ja ajaa esimerkik­si käyt­tämään turvet­ta puh­taan sähkön sijaan läm­mi­tyk­sessä, mis­sä ei ole mitään järkeä päästömielessä.

    Myös huomiosi aurinkopa­neeleista on täs­mälleen oikea. Jos aurinkopa­neele­ja on paljon, verkkosähkön hin­noit­telu ei voi perus­tua siir­re­tyn sähkön määrään. Myös verkkoy­htiön omat kus­tan­nuk­set riip­pu­vat pääasi­as­sa huip­pute­hon tarpeesta, joten siir­tomak­su­ja on ehdot­tomasti muutet­ta­va kohti tehopo­h­jaisia mak­su­ja. Jokin ener­gia­mak­sukin var­maan on silti järkevää olla.

    Sähköveron kor­vaami­nen kokon­aan päästöverol­la olisi mah­ta­va idea, mut­ta kuten itsekin tiedät, avoimes­sa sähkö­markki­nas­sa se toimii huonos­ti. Jo nyt venäläiselle sähkölle annetaan Suomes­sa perus­teet­ta kil­pailue­t­ua siitä, että sen päästöjä ei mitenkään huomioi­da, kun taas Suomen, Viron ja Ruotsin sähkön­tuotan­to mak­saa päästöoikeutensa.

    1. Nyt puhutaan eri asi­as­ta. Sähkön siir­rossa kan­taverkos­ta ener­giay­htiö tietysti mak­saa, mut­ta ei kyl­lä mak­sa tätä jakelu­verkko — ei eri­tyis­es­ti, jos siirtää sähkö voimalaitok­sen sisäl­lä. Ja vaik­ka mak­saisi, raha pysy­isi kon­sernin sisällä.

  3. Äh, tot­ta, jos asen­nat sähkökat­ti­lan oma­lle voimalaitok­selle, sil­loin ei tarvitse mak­saa siir­rosta. Sil­loin et kuitenkaan voi kokon­aan lait­taa laitos­ta kiin­ni, eli jotain pitää kuitenkin polttaa.

  4. Tuulivoiman tukem­i­nen meni tosi­aan liian pitkälle Suomes­sa, onnek­si nyt uudet sopimukset/tuet on torpattu. 

    Mut­ta kun kat­soo Suomen sähkön­tuotan­toa vaikka­pa vuodelta 2015 tilanne näyt­tää melko hyvältä. Suomes­sa sähköä tuotet­ti­in 66 TWh, josta

    - uusi­u­tuvil­la lähteil­lä tuotet­ti­in 45% (tuuli 3,5%, vesi 25%, bio­mas­sa 16%)
    — hiilid­iok­sidi­va­paasti (mukana ydin­voima) 79%

    Ollaan paljon edel­lä Sak­saa ja Tan­skaa, joi­ta usein vuo­laasti kehutaan. Sak­sas­sa uusi­u­tu­vien osu­us lie­nee vieläkin alle 30% ja pääen­er­gialäh­teet kivi- ja ruskohiili.

    Mitä sit­ten hal­van sähkön käyt­töön tulee, vai­h­toe­hto­ja on luetel­tu melko hyvin OS:n tek­stis­sä. Tuulivoimaa ei pitäisi lisätä. Nyt puut­tuu sähköte­hoa (ainakin kunnes ydin­voimalat valmis­tu­vat) ja säätövoimaa. Tuulivoima ei oikein auta kumpaankaan.

  5. Aurinkosähkön kan­nat­tavu­us sähköverkkoon liite­tyssä raken­nuk­ses­sa perus­tuu puh­taasti vero­su­un­nit­telu­un (ei tarvi mak­saa sähköveroa) ja vapaa­matkus­tamiseen (ei tarvi mak­saa verkos­ta, vaik­ka käyt­tää sitä).

    Yrotys­ten tapauk­ses­sa siihen saa vielä ymmärtääk­seni investoin­ti­tukea, jol­loin sen lisäk­si että vält­tää verot ja jät­tää verkko­mak­sut tois­t­en kon­tolle, saa vielä ihan riihikuiv­aa käteistä veron­mak­sajien pussista.

    Jos nyt Suomes­sakin viriteltäisi­in joidenkin fan­ta­sioimat jät­tituet kan­nat­ta­mat­toma­lle aurinkosähkölle, käy nopeasti niin ettei niitä enää sen jäl­keen pystykään ihan hel­posti järkeistämään. Niin monel­la akti­ivisel­la äänestäjäl­lä olisi mon­en ton­nin aurinkosähköpaneelit.

  6. Ei ihan noin. Voimalaitok­sil­la ain­oas­taan omakäyt­tösähkön voi netot­taa. Jos laitok­sel­la tuote­taan vaik­ka sähkökat­ti­lal­la tai maaläm­pöpumpul­la kaukoläm­pöä muualle verkkoon, ainakin Fin­grid veloit­taa verkon­halti­jaa eli Helen sähköverkkoa kulu­tus­mak­sun mukaan (7,90 €/MWh talvikaudel­la ja 2,70 €/MWh muu­na aikana).

    http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Kantaverkkopalvelut/hinnat/Sivut/default.aspx

    Helen Sähköverkon omas­sa hin­nas­tossa puhutaan vain siir­tomak­sus­ta eikä maini­ta, onko kyseessä kuor­mi­tus- vai kulu­tus­mak­su. Myöskään tehomak­sun osalta ei pysty sanomaan, laskute­taanko se tuotan­to- vai kulu­tuste­hon mukaan.

    https://www.helen.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/sahkon-siirtohinnasto-110kv_2016.pdf

    Eli ainakin Helen Sähköverkon kan­taverkko­mak­sut nousi­si­vat, mut­ta on sit­ten eri asia ketä se vuorostaan laskuttaa.

    Riku Merikos­ki:
    Äh, tot­ta, jos asen­nat sähkökat­ti­lan oma­lle voimalaitok­selle, sil­loin ei tarvitse mak­saa siir­rosta. Sil­loin et kuitenkaan voi kokon­aan lait­taa laitos­ta kiin­ni, eli jotain pitää kuitenkin polttaa.

    1. Kyl­lä. Fin­gridille on mak­set­ta­va, mut­ta tuo 39 €/MWh oli jakelu­verkon maksu.Fingrdin mak­su on siis 2,70 €/MWh ajanko­htana, jol­loin kaukoläm­mön tekem­i­nen sähköl­lä olisi ylipään­sä järkevää. 

  7. Isoil­la läm­pöpumpuil­la ja sähkökattiloilla(kin) voi sit­ten tuot­taa taa­ju­ussäätöä (taa­ju­usak­tivoitu­vat käyt­tö- ja häir­iöre­servit) ja myy­dä sen Fingridille. 

    Ei ihan merk­i­tyk­setön kannattavuuslaskelmissa.

  8. Olen pelkkä kulut­ta­ja, en siis mikään ener­gia-asiantun­ti­ja. Viimeisessä sähkölaskus­sa sähkön hin­ta on 444€, sähkön siir­to 350€ ja vero 276€. Tämä on kol­men kuukau­den lasku. Olisi se tälle köy­hälle kansalle hyväk­si, jos tuo ener­giavero häviäisi ja Osmon kuvaa­maa edullista nen­er­giaa voisi käyt­tää tuotan­non lisäämiseen.
    Se houkut­telisi tänne yri­tyk­siä, ja ehkäpä jopa maahanmuuttajia/veronmaksajia.
    Ja hukkaen­er­gia olisi hyvä.saada,talteen,kuten Osmo on viisaasti ajatel­lut. On järetön­tä tukea uusi­u­tu­vaa ener­giaa, jollei siitä ote­ta kaikkea hyö­tyä irti.

  9. Nykyi­nen siir­tomak­su on määräy­tynyt aiko­jen saatossa. Oikea peruste siir­tomak­sulle olisi etäisyys kan­taverkos­ta, sulakekoko ja lasken­nal­liset häviöt siir­toy­htey­del­lä. Näistä kah­ta viimeistä kilo­wat­tiko­htainen siir­tomak­su kyl­lä kohtelee suun­nilleen oikein. Lisäk­si teol­lisu­u­den ja KASVIHUONEIDEN alen­nuk­set tulisi poistaa.

  10. TA: Näin tosi­aan on. Ilman siir­tomak­sua voit käyt­tää sähkökat­ti­las­sa vain sen sähkön, jota et ota verkos­ta eli tuo­tat itse saman mit­tarin takana ole­val­la alueel­la. Mitään neto­tus­ta eri ajan­hetkien kesken ei sal­li­ta, ja juuri siihen viit­tasinkin, että yhteis­tuotan­to­laitok­sen on olta­va aina pääl­lä, jos halu­aa siir­tomak­sun säästää.

    Tämä taas on vähän ris­tiri­itaista sen kanssa, että joskus sähkö on niin hal­paa, että sitä yhteis­tuotan­to­laitostakaan ei kan­nat­taisi pitää pääl­lä. Niin hal­paa sähkö ei ole käytän­nössä ikinä, että sähkön käyt­tämi­nen sähkökat­ti­las­sa kaukoläm­mi­tyk­seen olisi järkevää, jos joutuu mak­samaan sekä sähköveron että siir­tomak­sun. Tämähän se varsi­nainen ongel­ma onkin, kuten Osmon tek­stis­sä todetaan.

  11. Aurinkosähkö ei ole vielä kovin kan­nat­tavaa, vaik­ka usein toisin väitetäänkin. Tuot­to on niin pieni ja vielä väärään aikaan suurelta osin. Itsel­läni mak­soi 6 pan­elia ja invert­teri asen­net­tuna 5000–6000 €, jos­ta saa koti­talousvähen­nyk­senä puo­let asen­nusku­luista pois (noin 900 euroa). Sähköä tuli viime kesänä vain noin 1000 kWh, jon­ka arvo on noin 130 €. Eli menee hyvin pitkään ennen kuin mak­saa itsen­sä takaisin. Turha kade­htia veronkier­rosta ! Pan­elit ovat kyl­lä hal­ven­tuneet, mut­ta asen­nus ja muu tilpe­hööri ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.