Sähkön hintavaihteluissa on murehdittu paljon ajoittaisia korkeita hintoja., mutta ongelmalla on toinenkin ulottuvuus, hyvin halpa hinta.
Sähkö tulee olemaan kesällä järkyttävän halpaa. Tilanteen stabiloimiseksi ja energiayhtiöiden toimintaedellytysten parantamiseksi tuolla sähkölle tulisi nopeasti löytää järkevää käyttöä. Se lisäisi myös sähköntuotantokapasiteettia talvipakkasilla, kun kapasiteetti uhkaa loppua. Tämä on tärkeätä jo senkin vuoksi, että täytyyhän kalliilla pääomakustannuksilla tuotetusta tuuli- ja aurinkosähköstä olla myös hyötyä. Sähkö pyrkii olemaan halpaa, kun tuuli- ja aurinkosähköä tulee paljon. Jos omistaisin tuulivoimaa, olisi tästä erityisen kiinnostunut, koska 12 vuoden kuluttua syöttötariffi loppuu ja saisin vain markkinahinnan.
Mieleen tulee nopeasti erilaista järkevää käyttöä liki ilmaiselle sähkölle
- Helsinki voisi sulkea voimalansa kesällä kokonaan ja tehdä kaukolämmön paitsi lämpöpumpuilla (kaukojäähdytys) sähkökattiloilla
- Sähkön voisi jalostaa vedyksi tai synteettiseksi metaaniksi, johon hiilidioksidi otetaan ilmakehästä.
- Ylimääräistä sähköä voisi varastoida lämpönä maalämpökaivoihin parantamaan lämpöpumppujen hyötysuhdetta lämmityskaudella
- Ja niin edelleen. Kekseliäisyyttä kyllä ilmaantuu, kunhan hintamekanismi on kohdallaan.
Hintamekanismi ei ole kohdallaan, koska halpa sähkö ei ole halpaa kuluttajalle. Jos kuluttajalla on tuntihinnoittelu, ja sähkön markkinahinta on 5 €/MWh, joutuu kuluttaja maksamaan sen lisäksi sähköveroa 28 €/MWh ja sähkön siirrosta (Caruna, Espoo) 39 €/MW eli yhteensä 73 €/MWh. Se viisi euroa kannattaisi maksaa, mutta ei 73 euroa. Helen ei joudu maksamaan siirtomaksua, mutta sähkövero estää kaukolämmön tekemisen sähköstä. Taas tulee tuirhia hiilidioksidipäästöjä.
Sähkövero tulisi muuttaa prosentuaaliseksi. Parasta olisi, jos sähköverosta luovuttaisiin kokonaan ja se korvattaisiin korkeilla päästöoikeusmaksuilla (100 €/tonni) .
Sähkön siirron hinnoittelussa tulisi siirtyä maksamaan yhteydestä eikä siirretystä energiasta. Näin tehdään jo nyt datayhteyksien kohdalla ja näin kustannukset muodostuvat. (Jos siirtohinnoittelusta halutaan oikein älykästä, siirrettävän sähkön tulisi olla maksullista sydäntalvella, kun verkko on hyvin kuormittunut.)
Nyt joku parahtaa, että siirretystä energiasta riippumaton siirtomaksu vie kannattavuuden aurinkopaneeleilta. Tavallaan kyllä se sitä heikentää, mutta eikö aurinkoenergian tulisi olla kannattavaa siksi, että sillä korvataan fossiilista energiaa eikä siksi, että sen käyttäjät pääsevät verkkomaksujen suhteen vapaamatkustajiksi. Hinnoitteluvirheet tuottavat aina markkinataloudessa murhetta jossain. Siksi pitäisi verottaa sitä mitä halutaan vähentää eikä tehdä tällaisia päällekkäisiä, epäloogisia tukia.
Aurinkosähkön osalta hinnoitteluvirheen ongelmat tulevat vastaan heti jos sitä yritetään tuottaa muussa kuin harrastelijamittakaavassa niin, että sitä pitäisi siirtää sen oman kesämökin ulkopuolelle. Silloin nämä väärin hinnoitellut siirtomaksut tulevat heti esteeksi. Aurinkosähkön tuotannon ollessa suurimmillaan sähkön hinta on matalimmillaan. Aurinkosähkön tuottajan kannattaa olla kiinnostunut siitä, että halvalle sähkölle on järkevää käyttöä. Sitä järkevää käyttöä taas väärin määritellyt siirtomaksut estävät, kun ne ovat oman tontin ulkopuolella.
Aurimnkosähkön tukeminen vapaamatkustajuudella siirtomaksuissa kannustaa myös aivan älyttömiin ja haaskaaviin akkuratkaisuin, vaikka kiinteistöä on kytketty sähköverkkoon.
= = = =
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon, jonka pidin Enoro-päivillä 31.3.2016
Energiantuotanto on melko monimutkainen asia. Jos haetaan pelkästään taloudellista hyötyä, voi sen vielä laskea kohtalaisen yksinkertaisesti (tosin moni maallikko putoaa jo tässä vaiheessa kyydistä).
Kun mukaan otetaan muita arvoja, kuten vaikkapa ympäristö ja kotimaisuus, käy kokonaisuus jo vaikeaksi. Kaikissa energiantuotantomuodoissa kun on omat hyvät ja huonot puolensa. Tästä johtuen turhan monet aiheeseen liittyvät puheenvuorot ovat yksioikoisuudessaan turhauttavia.
Kokonaisuuden vaikeudesta seuraa myös se, että monet hyvää tarkoittavat poliittiset tai muut päätökset eivät johda haluttuun lopputulokseen. Ympäristösyistä tehty energiaratkaisu saattaa siis olla laajassa katsannossa ympäristön kannalta huono asia.
Osmo Soininvaara kuitenkin hallitsee energia-asiat poliitikoksi kiitettävän hyvin. Valitettavasti, kuten joku jo aiemmissa energiakeskusteluissa toi esille, yleensä poliitikot ovat energia-asioissa hyvin epäluotettavia. Järkeviä, pitkäkestoisia investointeja on siis vaikea tehdä. Pahimmillaan kärsivät niin talous kuin ympäristökin.
Näillä Soininvaaran tervejärkisillä ehdotuksilla voisi energiapolitiikkaa kuitenkin järkevöittää.
Osmo: Nyt kyllä menee tuo pointtisi Helenistä väärin, eli energiayhtiö maksaa siirtomaksut ihan samalla lailla kuin kaikki muuutkin yhtiöt, vaikka se omistaisi verkkoyhtiön. Toisin sanottuna sähköllä tuotetun kaukolämmön kustannuksiin vaikuttavat sähkön siirtomaksut siinä missä verotkin.
Jos mietit koko kierroksen loppuun asti, energiayhtiön sähkön siirrosta maksama siirtomaksu vähentää (tietysti vähän kerrallaan) sitä rahaa, jonka verkkoyhtiö saa sääntelyn piirissä periä muilta asiakkailtaan. Eli toisin sanottuna energiayhtiön verkkoyhtiölleen maksama siirtomaksu vähentää konsernin sisään ulkopuolelta tulevaa rahaa, ja se on todellinen kustannus konsernille siinä missä mikä tahansa muukin.
Pointtisi sähköverosta on kuitenkin täsmälleen oikea. Erityisesti Vihreiden pitäisi nopeasti muuttaa linjaansa sen suhteen, että kaikki sähkön käytön lisääminen on huono asia. Pikemminkin meidän pitäisi olla tukemassa ratkaisuja, jotka kannustaisivat käyttämään paljon sähköä puhtaan sähkön aikaan ja vähemmän muulloin. Sähkövero on tällaisen kehityksen suurin este, ja ajaa esimerkiksi käyttämään turvetta puhtaan sähkön sijaan lämmityksessä, missä ei ole mitään järkeä päästömielessä.
Myös huomiosi aurinkopaneeleista on täsmälleen oikea. Jos aurinkopaneeleja on paljon, verkkosähkön hinnoittelu ei voi perustua siirretyn sähkön määrään. Myös verkkoyhtiön omat kustannukset riippuvat pääasiassa huipputehon tarpeesta, joten siirtomaksuja on ehdottomasti muutettava kohti tehopohjaisia maksuja. Jokin energiamaksukin varmaan on silti järkevää olla.
Sähköveron korvaaminen kokonaan päästöverolla olisi mahtava idea, mutta kuten itsekin tiedät, avoimessa sähkömarkkinassa se toimii huonosti. Jo nyt venäläiselle sähkölle annetaan Suomessa perusteetta kilpailuetua siitä, että sen päästöjä ei mitenkään huomioida, kun taas Suomen, Viron ja Ruotsin sähköntuotanto maksaa päästöoikeutensa.
Nyt puhutaan eri asiasta. Sähkön siirrossa kantaverkosta energiayhtiö tietysti maksaa, mutta ei kyllä maksa tätä jakeluverkko – ei erityisesti, jos siirtää sähkö voimalaitoksen sisällä. Ja vaikka maksaisi, raha pysyisi konsernin sisällä.
Äh, totta, jos asennat sähkökattilan omalle voimalaitokselle, silloin ei tarvitse maksaa siirrosta. Silloin et kuitenkaan voi kokonaan laittaa laitosta kiinni, eli jotain pitää kuitenkin polttaa.
Tuulivoiman tukeminen meni tosiaan liian pitkälle Suomessa, onneksi nyt uudet sopimukset/tuet on torpattu.
Mutta kun katsoo Suomen sähköntuotantoa vaikkapa vuodelta 2015 tilanne näyttää melko hyvältä. Suomessa sähköä tuotettiin 66 TWh, josta
– uusiutuvilla lähteillä tuotettiin 45% (tuuli 3,5%, vesi 25%, biomassa 16%)
– hiilidioksidivapaasti (mukana ydinvoima) 79%
Ollaan paljon edellä Saksaa ja Tanskaa, joita usein vuolaasti kehutaan. Saksassa uusiutuvien osuus lienee vieläkin alle 30% ja pääenergialähteet kivi- ja ruskohiili.
Mitä sitten halvan sähkön käyttöön tulee, vaihtoehtoja on lueteltu melko hyvin OS:n tekstissä. Tuulivoimaa ei pitäisi lisätä. Nyt puuttuu sähkötehoa (ainakin kunnes ydinvoimalat valmistuvat) ja säätövoimaa. Tuulivoima ei oikein auta kumpaankaan.
Aurinkosähkön kannattavuus sähköverkkoon liitetyssä rakennuksessa perustuu puhtaasti verosuunnitteluun (ei tarvi maksaa sähköveroa) ja vapaamatkustamiseen (ei tarvi maksaa verkosta, vaikka käyttää sitä).
Yrotysten tapauksessa siihen saa vielä ymmärtääkseni investointitukea, jolloin sen lisäksi että välttää verot ja jättää verkkomaksut toisten kontolle, saa vielä ihan riihikuivaa käteistä veronmaksajien pussista.
Jos nyt Suomessakin viriteltäisiin joidenkin fantasioimat jättituet kannattamattomalle aurinkosähkölle, käy nopeasti niin ettei niitä enää sen jälkeen pystykään ihan helposti järkeistämään. Niin monella aktiivisella äänestäjällä olisi monen tonnin aurinkosähköpaneelit.
Ei ihan noin. Voimalaitoksilla ainoastaan omakäyttösähkön voi netottaa. Jos laitoksella tuotetaan vaikka sähkökattilalla tai maalämpöpumpulla kaukolämpöä muualle verkkoon, ainakin Fingrid veloittaa verkonhaltijaa eli Helen sähköverkkoa kulutusmaksun mukaan (7,90 €/MWh talvikaudella ja 2,70 €/MWh muuna aikana).
http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Kantaverkkopalvelut/hinnat/Sivut/default.aspx
Helen Sähköverkon omassa hinnastossa puhutaan vain siirtomaksusta eikä mainita, onko kyseessä kuormitus- vai kulutusmaksu. Myöskään tehomaksun osalta ei pysty sanomaan, laskutetaanko se tuotanto- vai kulutustehon mukaan.
https://www.helen.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/sahkon-siirtohinnasto-110kv_2016.pdf
Eli ainakin Helen Sähköverkon kantaverkkomaksut nousisivat, mutta on sitten eri asia ketä se vuorostaan laskuttaa.
Kyllä. Fingridille on maksettava, mutta tuo 39 €/MWh oli jakeluverkon maksu.Fingrdin maksu on siis 2,70 €/MWh ajankohtana, jolloin kaukolämmön tekeminen sähköllä olisi ylipäänsä järkevää.
Isoilla lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla(kin) voi sitten tuottaa taajuussäätöä (taajuusaktivoituvat käyttö- ja häiriöreservit) ja myydä sen Fingridille.
Ei ihan merkityksetön kannattavuuslaskelmissa.
Olen pelkkä kuluttaja, en siis mikään energia-asiantuntija. Viimeisessä sähkölaskussa sähkön hinta on 444€, sähkön siirto 350€ ja vero 276€. Tämä on kolmen kuukauden lasku. Olisi se tälle köyhälle kansalle hyväksi, jos tuo energiavero häviäisi ja Osmon kuvaamaa edullista nenergiaa voisi käyttää tuotannon lisäämiseen.
Se houkuttelisi tänne yrityksiä, ja ehkäpä jopa maahanmuuttajia/veronmaksajia.
Ja hukkaenergia olisi hyvä.saada,talteen,kuten Osmo on viisaasti ajatellut. On järetöntä tukea uusiutuvaa energiaa, jollei siitä oteta kaikkea hyötyä irti.
Nykyinen siirtomaksu on määräytynyt aikojen saatossa. Oikea peruste siirtomaksulle olisi etäisyys kantaverkosta, sulakekoko ja laskennalliset häviöt siirtoyhteydellä. Näistä kahta viimeistä kilowattikohtainen siirtomaksu kyllä kohtelee suunnilleen oikein. Lisäksi teollisuuden ja KASVIHUONEIDEN alennukset tulisi poistaa.
TA: Näin tosiaan on. Ilman siirtomaksua voit käyttää sähkökattilassa vain sen sähkön, jota et ota verkosta eli tuotat itse saman mittarin takana olevalla alueella. Mitään netotusta eri ajanhetkien kesken ei sallita, ja juuri siihen viittasinkin, että yhteistuotantolaitoksen on oltava aina päällä, jos haluaa siirtomaksun säästää.
Tämä taas on vähän ristiriitaista sen kanssa, että joskus sähkö on niin halpaa, että sitä yhteistuotantolaitostakaan ei kannattaisi pitää päällä. Niin halpaa sähkö ei ole käytännössä ikinä, että sähkön käyttäminen sähkökattilassa kaukolämmitykseen olisi järkevää, jos joutuu maksamaan sekä sähköveron että siirtomaksun. Tämähän se varsinainen ongelma onkin, kuten Osmon tekstissä todetaan.
Aurinkosähkö ei ole vielä kovin kannattavaa, vaikka usein toisin väitetäänkin. Tuotto on niin pieni ja vielä väärään aikaan suurelta osin. Itselläni maksoi 6 panelia ja invertteri asennettuna 5000-6000 €, josta saa kotitalousvähennyksenä puolet asennuskuluista pois (noin 900 euroa). Sähköä tuli viime kesänä vain noin 1000 kWh, jonka arvo on noin 130 €. Eli menee hyvin pitkään ennen kuin maksaa itsensä takaisin. Turha kadehtia veronkierrosta ! Panelit ovat kyllä halventuneet, mutta asennus ja muu tilpehööri ei.