Lipposen ensimmäinen hallitus asetti maahan hiilidioksidiveron, joka verotti myös esimerkiksi kivihiilen polttamista voimalaitoksissa. Pian ymmärrettiin, ettei tämä pelittänyt pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Sähköntuotannon polttoaineet säädettiin verottomiksi ja korvattiin kaikesta sähköstä maksettavalla sähköverolla ja uusiutuvan sähköntuotannon subventiolla. Lopputuloksen piti olla melko lähellä alkuperäistä hiilidioksidiveroa. Olin silloin itsekin näitä päätlöksiä tekemässä vihreiden edustajana. Sittemmin sähkövero ja tuotantotuet ovat alkaneet elää omaa elämäänsä eikä kokonaisuus ole enää lainkaan looginen. Nyt esimerkiksi aurinkosähkön käyttöä haittaa se, että sekin on sähköveron alaista, jos sitä myy naapurilleen.
Jos sähkövero olisi prosentuaalinen ja määräytyisi pörssisähkön kunkin hetkisen hinnan mukaan, päästäisiin vähän lähemmäs sitä mistä lähdettiin. Kun sähkö on hyvin halpaa, se tehdään myös päästöttömäsi, eikä sitä silloin pitäisi verottaa. Ennen kaikkea se ei estäisi niitä käyttömuotoja, joita ajoittain hyvin halpa sähkö tekisi mahdolliseksi.
Paljon järkevämpää olisi – tässäkin – jos koko sähköverosta luovuttaisiin ja päästöoikeuksien hinnat olisivat järkevällä tasolla. Järkevänä tasona pidän sataa euroa hiilidioksiditonnilta.
Silloin ei tarvitsisi riidellä sellaisista asioista kuin mikä osa CHP-laitosten polttoaineesta menee sähköön ja mikä lämpöön.
= = =
Kirjoitus perustuu puheenvuosoon, jonka pidin Enoro-päivillä 31.3.2016
Miksi ihmeesä päästöoikeuden hintan tuntuu olevan jonkinsorttinen itseisarvo? Alhainen hinta kertoo vain sen, että päästöjen vähentäminen on ollut halvempaa kuin kukaan arvasi (tai sitten valtiot kaataneet etukäteisarveluja enemmän verorahoja päästöttömiin tuotantomuotoihin).
En ymmärrä tätä “päästöoikeus on liian halpaa”-itseruoskintaa. Onko ajatuksena että päästöjen vähentämisen pitää olla protestanttista kärsimysnäytelmää koska se vain on näin?
Tuollainen kehityskulku, jossa joillain tietyllä tavalla perustellut verot muuttuvat piankin valtion yhdeksi tuloeräksi on hyvin tavallinen. Alkuperäiset perustelut unohdetaan nopeasti, ja keskeiseksi veron säilyttämissyyksi muodostuu yksinkertaisesti se, että vakiinnutetuista tuloeristä ei haluta luopua. Yksi esimerkki on kiinteistövero, jota aikanaan perusteltiin lumen luonnilla yms. kunnan kiinteistölle tuottamilla palveluilla.
Miksi haluat poistaa sähköveron? Siksikö, että olisi kiva, jos aurinkosähköä kulutettaisiin enemmän? Miksi ihmeessä?
En halua sanoa, että sähkövero olisi järkevin veron muoto, mutta onpahan ainakin hillitsemässä hieman kulutusjuhlia, ja suojelemassa näin luontoa.
Fiksu tapa olisi kohdistaa ja mitoittaa verot niin, että ne hillitsisivät haittoja, ja pudottaisivat ne halutulle tasolle. Tällä perusteella “sata euroa hiilidioksiditonnilta” ei ole järkevästi perusteltu. Oikea tapa olisi verottaa kaikkea fossiilista (myös muuta kuin päästökaupan oiirissä olevaa) niin paljon, että niiden kulutus putoaa ainakin tavoittelemallesi 80% alemmalle tasolle.
Eikö sähkön maahantuontia voisi verottaa sen tuontimaan sähköntuotannon co2 marginaalisähkön päästöjen perusteella?
Varmaankin EU:n sähkömarkkinadirektiivit kieltävät tämän?
EU tasolla CO2 verotukseen siirtyminen lienee liki mahdotonta, kun hiilivoimaan perustuva Itä-Eurooppa ja Saksa vastustavat.
Energian verottaminen, oli kyse sitten moottoripolttoaineista tai teollisuuden käyttämästä energiasta, ei ole järkevää. Leikataan ehdoin tahdoin suomalaisten elintasoa, kupataan muutenkin vaikeuksissa olevia syrjäseutuja ja yksipuolistetaan elinkeinorakennetta.
Nyt hinnat on niin alhaalla, että aika halvalla voi ostaa omat päästönsä markkinoilta pois.
Ideana on saada päästöt mahdollisimman pieniksi mahdollisimman äkkiä. Jos päästöoikeus on liian halpaa, ei ole taloudellista painetta vähentää päästöjä vaan niiden kasvattaminen saattaa jopa olla kannattavaa. Toki muutkin päästönvähennysmekanismit kelpaavat, mutta kun markkina on kerran sitä varten luotu, niin se olisi hyvä saada toimimaan tarkoitetulla tavalla.