Yleiskaava: Kohti urbaanimpaa Helsinki

(Käyn läpi yleiskaa­va-aineis­ton liit­er­a­port­te­ja. Niihin kan­nat­taa todel­la tutustua!)

Tämä liit­er­a­port­ti ker­too paljon koko suun­nit­telun suun­nan­muu­tok­ses­ta. Helsingis­sä siir­ry­tään funk­tion­aalis­es­ta, toim­into­ja eriyt­tävästä ja oma­l­la taval­laan ratio­naalis­es­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta sekoitet­tuun kaupunki­rak­en­teeseen, jos­sa suosi­taan kan­takaupunki­maista asum­ista. Koko raport­ti kan­nat­taa lukea ja kat­soa myös paljon puhu­via kuvia.

Joitain pikahuomioi­ta.

Liiken­teen vaa­ti­ma tila on muu­tok­ses­sa avainase­mas­sa. Kun moot­tori­tie muute­taan bule­vardik­si, siitä tulee kaupunkia yhdis­tävä tek­i­jä (Man­ner­heim­intie nyt esimerkik­si) sen sijaan, että se olisi aluei­ta tosis­taan erot­ta­va (Kehä I). Tule­vaisu­u­den auto ei saas­tu­ta niin paljon kuin nykyiset eivätkä nykyiset saas­tu­ta yhtään niin paljon kuin entiset. Nastarenkaat ovat ongel­ma, mut­ta niistä var­maankin päästään asteit­tain eroon.

Tiivi­is­sä rak­en­teessa tilas­ta on pulaa. Sik­si liikku­mises­sa on suosit­ta­va vähän tilaa vieviä kulku­muo­to­ja eli käve­lyä, pyöräi­lyä ja joukkoli­iken­net­tä ja vähen­net­tävä henkilöau­to­jen vaa­ti­maa tilaa. Van­cou­veris­sa keskus­ta-alueen autoli­ikenne on vähen­tynyt merkit­tävästi samal­la, kun asukasluku on kas­vanut 300 000 hen­gel­lä. Muu­tos on siis mahdollinen.

Auto­jen säi­lyt­tämiseen ei tilaa riitä nyky­istä määrää. Vähem­män pysäköin­tipaikko­ja ja pysäköin­ti mielel­lään maan alle, vaik­ka se vähän mak­saakin. Jos henkilöau­toa tarvi­taan, tak­sit ja yhteiskäyt­töau­tot ovat tehokkaam­paa tilankäyt­töä, kos­ka ne ovat pääasi­as­sa liik­keessä sen sijaan, että oli­si­vat pääasi­as­sa sei­so­mas­sa. Mon­es­sa kaupungis­sa on city-pyörien rin­nalle tul­lut city-auto­ja, jot­ka jär­jestelmään liit­tynyt saa käyt­töön­sä äly­puhe­li­men avul­la ja käytön jäl­keen palaut­taa näille autoille vara­tu­ille pysäköintipaikoille.

Urbaa­nia raken­net­ta voisi olla myös kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Rapor­tis­sa tode­taan, että Maar­i­an­ham­i­na on miel­lyt­tävä urbaani pikkukaupun­ki. Mik­si lähiöt eivät voisi olla kuin Maar­i­an­ham­i­na? (Hah! Juuri tästä kävin puhu­mas­sa tiis­taina Van­taal­la. Olisi pitänyt lukea tämä raport­ti ensin.)

Pikkukaupungis­sa pääkadun var­rel­la on kaik­ki. Nukku­malähiöis­sä var­jel­laan unen laat­ua niin mus­ta­sukkaises­ti, että lähiö kään­tää selkän­sä sisään­tu­lokadulle. Tämä tuot­taa val­taisan eron.

Kannelmäen katunäkymä

Ei enää täl­laisia katunäkymiä.

Lähiön pääkatu ratikoineen

Lähiön voisi rak­en­taa myös täl­laisen kadun ympärille.

Jälkim­mäisessä kuvas­sa talot ovat mata­lampia, mut­ta aluete­hokku­us on suurem­pi. Har­va mut­ta korkea on outo valinta.

52 vastausta artikkeliin “Yleiskaava: Kohti urbaanimpaa Helsinki”

  1. Malminkar­tano tar­joaa main­ion alus­tan “urbaanin pikkukaupun­gin” kehit­tämiseen. Tule Ode käymään, tehdään tästä kaupungi­nosas­ta malli muillekin.

  2. Kitkarenkaiden käytön lisäämi­nen voitaisi­in aloit­taa tak­seista. Tak­sit eivät saisi ajaa tak­sikaistal­la nastarenkail­la. Tämä lait­taisi tak­sit vai­h­ta­maan kitkarenkaisiin.

  3. Ihmisen tarve liikkua ja halu liikkua olisi erotet­ta­va toisistaan. 

    Nykyaikaises­sa työ/koti rak­en­teessa, jos­sa työ­paik­ka sijait­see kodin ulkop­uolel­la, ihmisel­lä on tarve liikkua työpoaikan ja kodin välillä.

    Kun itse sei­son savuavas­sa auto­jonos­sa joka nytkähtelee eteen­päin, totean ihmiskun­nan tyh­myy­den. Ihmiset tun­tu­vat tekevän virheet aina uudelleen ja uudelleen. Joka aamu­ru­uh­ka. JOka iltaru­uh­ka. Sil­lä on käsit­tämätön virhe men­nä työ­paikalle juuri samaan jonoon kym­me­nien tuhan­sien muiden meni­jöi­den joukkoon.

    Halu liikkua onkin jo tiet­ty­jen ihmisen sisälle raken­net­tu omi­naisu­us. Se sama omi­naisu­us jon­ka vuok­si kukat lähet­tävät mehiläis­ten matkas­sa kaukaisi­in niit­ty­i­hin sen sijaan, että tyy­ty­i­sivät viereisen kukan tar­joami­in palvelui­hin kopi­oi­da itsen­sä. Halu liikkua on taan­nut ihmiskun­nan selviämisen muut­tuvis­sa luonnonolosuhteissa.

    Toiset taas eivät suos­tu liikku­maan mihinkään, eikä omaa maise­maakaan saa muut­taa, ei edes kadun paikkaa siirtää. Näitä ihmistyppe­jä löytää mm. “kan­sain­välis­es­tä” Pari­i­sista, jos­sa tietyt suvut ovat neljä viisi sukupolvea asut­ta­neet samaa kadun­pätkää, vain har­va heistä on edes Pari­isin ulkop­uolel­la käynyt.

    Suomes­ta var­masti jotkut vielä muis­ta­vat tyh­jen­tyneet kylät, paisu­vat kaupun­git. Siinä toteutet­tin halua. Tarvet­ta ei tain­nut olla, sil­lä peruna­maas­ta var­masti olisi riit­tänyt ruokaa maal­lakin. Mut­ta lähdet­ti­in kuitenkin jonnekin.

    Nämä, ja muut his­to­ri­an pain­o­lastit määrit­tävät rak­en­tamista, asum­ista, liiku­mista. Kuten luo­la­maalauk­set, niin myös nyky­isin vain tiet­ty ihmis­ryh­mä on henkises­ti tarpeek­si voimakas saa­maan aikaan muu­tok­sia näis­sä ihmisen perus­rak­en­teis­sa. Raken­nusinsinööri ei siihen kykene, mut­ta taiteil­i­jat ovat aina halukkai­ta läiskäisemään kallion kyl­keen kivo­ja väre­jä ja muotoja. 

    Pelkkien seinien siirte­ly ei ratkaise ihmis­ten tarpei­ta ja halu­ja. Se vain aiheut­taa riitoja.

  4. Ei enää täl­laisia katunäkymiä.

    Juuri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ain­oa oikea tapa”, johon kaikkien pitää mukautua?
    Sik­sikö, kos­ka kaik­ki päät­täjät asu­vat kantakaupungissa?

    Mik­si lähiöt eivät voisi olla kuin Maarianhamina?

    Mik­si niiden kaikkien pitäisi olla? (Ja tuo muuten ei ole Maar­i­an­ham­i­naa nähnytkään.)

  5. “Van­cou­veris­sa keskus­ta-alueen autoli­ikenne on vähen­tynyt merkit­tävästi samal­la kun asukasluku on kas­vanut 300 000 hengellä.”

    Tein lyhyen mut­ta sitäkin perus­teel­lisem­man ana­lyysin Van­cou­verista. Voisiko ennakkokäsi­tyk­seni pitää kutin­sa. Ja mik­sipä ei.

    Eli lis­tasin kolme tihein­tä Van­cou­verin osaa. Sit­ten kat­soin google-map­sista mis­sä sen mukaan sijait­se­vat Van­cou­verin merkit­tävim­mät museot. Museot edus­takoon tässä laa­jem­paa, yhteistä hyvää. Ei päivit­täisas­ioin­tia. Eikä työ­paikko­ja. Eikä etenkään ostoskeskuk­sia. Kar­tal­la näyt­täisi siltä, että kult­tuurikeskuk­set YMPÄRÖIVÄT tihein­tä asu­tuskeskus­ta. Ei tois­in­päin. Tämä ideaali Helsinki­in muutet­tuna tarkoit­taa…? Ei tosi­aankaan ole järkevää rasitaa tur­istien kaupunkia asukkaiden päivit­täisas­ioin­nil­la eikä tois­in­päin. Min­un ehdo­tuk­seni on, että urbaani, hype­r­ur­baani, Helsin­ki raken­netaan meren­ran­nalle, mut­ta joko itään tai län­teen Helsingin­niemestä. Helsingin­nie­mi tulisi “rauhoit­taa”. Kos­ka siel­lä on yhteistä hyvää.

  6. “kaupungis­sa on city-pyörien rin­nalle tul­lut city-auto­ja, jot­ka jär­jestelmään liit­tynyt saa ”

    Tiheän asumisen ehdot­tomasti parhai­ta mah­dol­lisuuk­sia. Tuol­lais­es­ta olen suo­raan san­ot­tuna kateellinen.

    “Mik­si lähiöt eivät voisi olla kuin Maarianhamina?
    ..
    Tämä tuot­taa val­taisan eron.”

    Paras tapaus on tietysti, että lähiöl­lä on jokin luon­tainen voimavara, resurssi. Suomes­sa se tyyp­il­lis­es­ti tarkoit­taa nautinta(uima)kelpoista vesistöä. Esimerki­no­mai­sis­sa kuvis­sa olen­nainen ero on myös, että alem­man kuvan vasem­malle etu­alal­la ole­va talo on aivan törkeän tyy­likäs min­un maku­u­ni. Epäilen, että sel­l­ainen ei kuitenkaan ole kovin suo­sios­sa ainakaan tuo ympäristö 2010-luvun Suomeen tuo­tu­na. Har­mi. Se mil­laisek­si tuol­lainen ympäristö Suomes­sa 2010 rak­en­tuu ei vält­tämät­tä täytä omia esteet­tisiä ihantei­ta. Lasia. Lasia. Terästä. Lasia.

  7. Hienoa!
    Olen­naista on yksi­ty­isautoilul­ta vapau­tu­va tila joka voidaan käyt­täää asukkaiden ja muu­den toim­i­joiden urbaani­in liikku­miseen sekä rak­en­teen kehit­tämiseen palvel­maan lähiym­päristössään toimi­vaa ihmistä. Autoilul­ta vapau­tu­van tilan maapoli­it­tista arvoa ei kukaan ole vielä uskaltanut laskea, mut­ta ainakin keskus­tois­sa hin­ta on kova. Elämän­laadun lisäk­si kyse on investoin­neis­sa säästökierteestä.

  8. Helsinginkin 60- luvul­ta läh­tien raken­netut lähiöt ovat todel­la iso ongel­ma lähivu­osi­na. Raken­nuk­set tule­vat elinkaaren­sa päähän ja kaavoitus on niin ala-arvoista, ettei siitä hevin tiivis­tetä alaku­vas­sa esite­tyn kaltaiseksi. 

    Kun ajaa Ara­bi­an­ran­nan tai Viikin läpi, voi vain ihme­tel­lä. Eikö oikeasti ole ollut osaamista tehdä parempaa?

    Ikäv­in­tä tämä on nyt lähiöa­sun­non omis­taville. Heille on jäämässä mustapekka käteen. Pahim­mil­laan taloy­htiön arvo ei kata edes purkukus­tan­nuk­sia! Ruot­salais­ten tapa rahoit­taa lähiörak­en­t­a­mi­nen säätiöidysti nousee nyt arvoon, kos­ka kokon­aisia lähiöitä voidaan purkaa nol­laa­mal­la vain säätiöt.

  9. Kak­si tule­vaisu­u­den autoa saas­tut­ta­nee saman ver­ran kuin yksi nykyi­nen, joten kun automäärän ajatel­laan kaksinker­tais­tu­van globaal­isti, niin ei ole päästy mihinkään. Sak­san auto­te­ol­lisu­us antoi myös juuri näyt­teen, että ei kan­na­ta odot­taa radikaale­ja vähen­nyk­siä vähään aikaan. Autot myös sito­vat suuren määrän met­alle­ja sei­so­maan läh­es turhan­pant­teina parkkipaikoil­la — vaik­ka met­al­lit kiertäi­sivät autos­ta autoon, niin silti ne ovat pois­sa fik­sum­mas­ta toimin­nas­ta. Lisäk­si tarvi­taan var­maankin sel­l­aisia met­alle­ja, jot­ka ovat vielä maan alla, joten uut­ta kaivos­sotkua on luvas­sa. Ja onhan auto nyt muutenkin huonoa omaisu­ut­ta, joka menet­tää arvoaan seisoes­saan, tuot­taa kulu­ja ja se joka ei kul­je­ta työ­paikkaansa pakus­sa voisi myös vuokra­ta tai laina­ta kyseisen här­päk­keen sil­loin kun sitä aidosti tarvitsee. 

    Jokainen tule­vaisu­u­den auto vie myös saman ver­ran tilaa kuin nykyiset, joten luon­toa menee turhaan asfaltin alle kaupun­gin levitessä turhaan auto­jen vaa­ti­man tilan takia. Menee pait­si luon­toa, niin myös hiilivarastoja. 

    Jos vielä ajatel­laan, kuten vihrei­den yläpää näyt­tää ajat­tel­e­van, että biopolt­toaineet kor­vaa ben­saa, niin ensin täy­tyy kestämät­tömästi tuot­taa jotakin aivan liikaa, jot­ta saa tarpeek­si jätet­tä jos­ta saa sitä polt­toainet­ta, tai sit­ten pistää met­sää, ynnä muu­ta luon­nok­si tulkit­tavaa, suo­raan tankki­in. Ja kos­ka ilmas­ta on saata­va hiilid­iok­sidia ynnä muu­ta pois — ei siis riitä että päästöt vain vähenevät, joten ei ole varaa polt­taa, tai tuho­ta pel­loik­si, pitkäaikaisia hiili­varas­to­ja vain sen takia, että ihmi­nen ei kykene liikku­maan omil­la jaloil­laan edes pieniä matko­ja joukkoli­iken­nepysäkeille tai kaup­paan. Ei siis ole varaa myöskään kaavoit­taa kovin mon­elle pitem­piä matkoja.

    Kun vielä ajatel­laan, että ihmiskun­ta syö käytän­nössä öljyä, niin eikö olisi fik­sua edes ottaa se viimeinen öljynku­lu­tus, eli kaup­pa­mat­ka, pois siitä ruuan polus­ta suolis­toon? Jäisi sit­ten niitä biopolt­toainei­ta itse ruuan­tuotan­toon enem­män. Nyt sit­ten raken­nel­laan kaik­ista puheista huoli­mat­ta yhä automar­ket­te­ja keskelle kaupunki­raken­net­ta tai jopa ulkop­uolelle. Näin sit­ten tehdään kaupunkia, jos­sa on kivaa var­maan liikkua läm­mite­tyssä autossa saas­tut­ta­mas­sa, mut­ta muille syn­tyy pelkkiä ikävyyk­siä. Samal­la ne kuu­luisat mum­mot jäävät ilman lähipalvelui­ta, kun nuorem­pi polvi ajaa ostovoimansa keskuk­si­in ja näin aja­vat lähikau­pat sulke­maan oven­sa. Toki tämä on hesalais­ten vihrei­den syytä, ei kepu­lais­ten, jot­ka kaavoit­ta­vat abc-asemia ja mui­ta autokaup­po­ja kauas mum­moistaan kepulandiassa. 

    Toki voi olla, että tule­vaisu­us on muil­la kauem­pana kuin min­ul­la, mut­ta hip­pusen olisi kiirus nyt jo alkaa tehdäkin jotain, eikä yhä rak­en­taa turhaa kulu­tus­ta kaupunki­rak­en­teel­la. Viher­pe­su ja ihmisille uskot­telu saisi jo lop­pua, kun suuri kuva on ihan muu­ta kuin yksit­täiset aidosti ekot pro­to­tyyp­it jonkun visionäärin päässä. Kuten tun­net­tua, sil­lä ei ole mitään väliä mitä virkamiehet sanovat, jos poli­itikoil­la ei ole omaa vah­vaa mielipi­det­tä ja suun­taa. Nyt näyt­tää yhä siltä, että taloudel­lisin ja kaavoitus­poli­it­tisin kan­nustein yritetään saa­da akti­ivi­au­toil­i­jat muut­ta­maan keskus­toi­hin ja näin varmis­te­taan, että tule­vaisu­udessa on pakko yhä vara­ta tila heille. Ehkä tämä on autop­uolueen kik­ka tur­va­ta kan­natuk­sen­sa myös siinä tule­vaisu­udessa. Tarkoi­tan, että jos odotel­laan näi­den kuvien ja kaunop­uhei­den äärel­lä uusia vuosikym­meniä, niin sil­lä aikaa ja juurikin nyt kaavoite­taan kaupun­ki jo pilalle, eikä nämä visiot koskaan toteudu.

    Jonkun pitäisi kuitenkin edes yrit­tää olla globaali esimerk­ki jostain muus­takin kuin viher­pe­sus­ta. Jos fos­si­il­isil­la tai muil­la säi­lyy kysyn­tä, niin niitähän polte­taan liikaa ja han­ki­taan joka paikas­ta, vaik­ka kulu­tus­ta koitet­taisi­in pikkuisen vähen­tää. Kuten on nähty, niin tältä puolen val­lan kam­marei­den ovia tämä muu­tos ei tule kovin kivut­tomasti tapah­tu­maan, joten onkin mie­lenki­in­toista nähdä mitä jatkos­sa tarvi­taan, jot­ta poli­it­tiset toim­i­jat alka­vat otta­maan asian tosissaan.

  10. Viimeistään sen jäl­keen kun julkisen velan kasvu on pysäytet­ty, niin autoiluk­ilo­me­trien määrä kään­tynee lasku­un. Luot­tolu­ok­i­tuk­semme on jo vaaras­sa. Luot­tolu­ok­i­tuk­sen säi­lyt­tämi­nen lie­nee tärkeimpiä poli­it­tisia reunae­hto­ja. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa väestö kas­vaa noin 1%:n vuodessa, autok­ilo­me­trien vuo­tu­inen määrä on jo laskus­sa. Syynä tähän on ainakin lievä polt­toain­evero­tus, jon­ka takia raa­ka-öljyn hin­nan­nousu näkyy polt­toaineen hin­nas­sa melkein samas­sa suh­teessa. Suomes­sa korkea polt­ton­estei­den vero­tus hiukan paradok­saalis­es­ti vai­men­taa öljyn hin­nan­nousun vaiku­tus­ta tankkaamisen hin­nan­nousu­un. Viimeistään jos (kun?) öljyn­tuotan­non kasvu pysähtyy ja Aasian autokan­ta jatkaa voimakas­ta kasvuaan, niin meil­läkin autoilu vähe­nee rajusti. Kun taloutemme ei enää luul­tavasti juuri kas­va, niin sähköau­to­jen yms. kalli­iden, mut­ta polt­toaine­taloudel­lis­ten auto­jen määrä jäänee vähäisek­si. Kalli­it tiein­vestoin­nit, kuten Hert­toniemen liiken­neympyrä ja Tam­pereen keskus­tatun­neli olisi syytä harki­ta erit­täin tarkkaan. Olemme suures­sa his­to­ri­al­lises­sa taiteko­hdas­sa, minkä soisi näkyvän poli­ti­ikas­sa sekä kun­nis­sa että val­takun­nan tasol­la. Onko poli­itikoil­la kykyä ja rohkeut­ta omak­sua uudet reali­teetit poli­ti­ikan lähtöko­hdik­si? Kun täy­tyy pri­or­isoi­da, niin mielu­um­min soisin veroeu­ro­jani kohdis­tet­ta­van vaikka­pa uuteen las­ten­sairaalaan kuin autoilun julkiseen subventoimiseen.

  11. WHO:n syöpäjär­jestön IARC:n aivan uuni­tuoreen lehdis­tötiedot­teen mukaan ilmansaas­teet ovat johta­va ympäristösyy syöpäkuolemi­in. Sen lisäk­si IARC on juuri luokitel­lut ilman pien­hiukkaset luokan 1 karsino­geeniksi ihmisille:
    http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/pr221_E.pdf

    Siitä huoli­mat­ta Osmo ja muut halu­a­vat rak­en­taa val­taväylien var­teen. En ymmärrä.

    Joskus jouduin asumaan pari vuot­ta Hämeen­tien var­rel­la. Oli ikävää herätä ennenaikaises­ti raitio­vaunukisko­jen kirskun­taan. Yhtä ikävää oli kuun­nel­la töistä tul­tua ruuhk­abussien jylinää.

    Kaupunkisu­un­nit­telun vai­h­toe­hdot eivät ole vain Osmon karikatyyri­no­mais­es­ti esit­tämät. On myös mah­dol­lista rak­en­taa mata­lasti ja tiivisti ja jät­tää silti puskurivyöhyk­keet vilka­sli­iken­teis­ten pääväylien var­teen. Se on myös ter­veel­listä ja se suo­jaa meitä ennenaikaisil­ta keuhko‑, sydän- ja syöpäkuolemilta.

  12. Ihan oikein ajatel­tu. Län­siväylälle heti vaan 50 rajoi­tus Koivusaaren kohdalta.

  13. Juhana Har­ju:
    WHO:n syöpäjär­jestön IARC:n aivan uuni­tuoreen lehdis­tötiedot­teen mukaan ilmansaas­teet ovat johta­va ympäristösyy syöpäkuolemi­in. Sen lisäk­si IARC on juuri luokitel­lut ilman pien­hiukkaset luokan 1 karsino­geeniksi ihmisille:
    http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/pr221_E.pdf

    Siitä huoli­mat­ta Osmo ja muut halu­a­vat rak­en­taa val­taväylien var­teen. En ymmärrä.

    Joskus jouduin asumaan pari vuot­ta Hämeen­tien var­rel­la. Oli ikävää herätä ennenaikaises­ti raitio­vaunukisko­jen kirskun­taan. Yhtä ikävää oli kuun­nel­la töistä tul­tua ruuhk­abussien jylinää.

    Ihanko väkipakol­la sin­ut sinne asutet­ti­in? Jos halu­aa vai­h­taa asun­non Hämeen­tien var­res­sa asun­toon hil­jaises­sa lähiössä niin se var­masti onnistuu.

    Kaupunkisu­un­nit­telun vai­h­toe­hdot eivät ole vain Osmon karikatyyri­no­mais­es­ti esit­tämät. On myös mah­dol­lista rak­en­taa mata­lasti ja tiivisti ja jät­tää silti puskurivyöhyk­keet vilka­sli­iken­teis­ten pääväylien var­teen. Se on myös ter­veel­listä ja se suo­jaa meitä ennenaikaisil­ta keuhko‑, sydän- ja syöpäkuolemilta. 

    Voi joo, olet­taen että raken­netaan jon­nekin Kehätei­den tuolle puolen, että ihmiset halu­a­vat tiivisti muus­ta kaupungis­sa ole­vista läm­päreis­sä, ja että sil­lä että liikku­mi­nen perus­tuu henkilöau­toon ei ole mitään väliä. Ilman­laatu tosin huononee tästäkin johtuen, mut­ta olen­naisem­min 75% päivit­täis­es­tä ihmis­ten saa­mas­ta hiukkaskuor­mas­ta tulee liiken­teessä viete­tys­tä ajas­ta, eli ter­veyspo­h­jais­es­ti kan­nat­taisi var­maan min­i­moi­da tuo.

  14. Juhana Har­ju:
    Joskus jouduin asumaan pari vuot­ta Hämeen­tien var­rel­la. Oli ikävää herätä ennenaikaises­ti raitio­vaunukisko­jen kirskun­taan.…. .…On myös mah­dol­lista rak­en­taa mata­lasti ja tiivisti ja jät­tää silti puskurivyöhyk­keet vilka­sli­iken­teis­ten pääväylien var­teen. Se on myös terveellistä.…

    Har­mi jos jouduit asumaan moi­ses­sa paikas­sa. Mik­set muut­tanut halvem­paan asun­toon jon­nekin met­sän vier­essä ole­vaan lähiöön? Olisi se kämp­päsi jollekin urbaan­im­malle hem­molle kel­van­nut var­maan ihan hyvin.

    Ekol­o­gis­es­ta ja toimi­vas­ta kaupunki­rak­en­tamis­es­ta ei tule yhtään mitään niin kauan kuin ympäristöhy­gieenikot vaa­ti­vat lop­ut­to­mia puskurivyöhykkeitään asumisen ja katu­jen (elämän) väli­in ja luon­toak­tivis­tit vaa­ti­vat puskurivyöhykkeitä luon­toko­htei­den ja asumisen/kaupunkirakenteen väliin.
    Lie­nee niin, että on ääret­tömään ihanaa kuol­la vaik­ka ikävystymiseen hil­jaises­sa, hajut­tomas­sa ja lop­ut­toman tur­val­lisel­la asumuk­ses­sa. Ihmisen ja elämän väli­in pitäisi jät­tää joku puskuri/suojavyöhyke.
    Tai kan­nat­taako sitä ylipäätään ollenkaan elää kun se on riske­jä ja saatanal­lista meteliä pullollaan?

  15. Juhani Salo­vaar­alle halu­an sanoa sen — vai­h­toe­htona köy­hille ruokaa tai suur­val­to­jen asukkaille autoi­hin polt­toainet­ta matkalle dri­ve in ham­puri­lai­s­paikkaan, niin köy­hät jäävät toiseksi.

    Mik­si näin? Asi­as­ta voi käy­dä kysymässä amerikan kansalta jol­la on ydi­na­sei­ta puheen­sa painikkeek­si. Näille vain nyt yksinker­tais­es­ti ei sovi se, että ruokaöljy käytetään nään­tyvien ihmis­ten ravin­nok­si mikäli auton polt­toaine­tank­ki uhkaa tyhjentyä.

    Elä utopi­an sijaan tosielämää, niin saatat saa­da jotain aikaan. Älä haaveile parem­mas­ta maail­mas­ta, sil­lä aina voidaan sanoa hyvien aiheitte­si vastapain­ona, että köy­hät kuolee joka tapauk­ses­sa (kuten kuol­e­vat rikkaatkin kunnes rikkaat saavut­ta­vat kuolemattomuuden).

    Juhani Salo­vaara:

    Kun vielä ajatel­laan, että ihmiskun­ta syö käytän­nössä öljyä, niin eikö olisi fik­sua edes ottaa se viimeinen öljynku­lu­tus, eli kaup­pa­mat­ka, pois siitä ruuan polus­ta suolistoon? 

  16. Unen­laatu ei kär­si tiivi­is­sä ja mata­las­sa vai­h­toe­hdos­sa, jos raken­nus­määräyk­sis­sä edel­lytetään kun­nol­lista äänieristystä.

  17. anonyy­mi: Juuri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ain­oa oikea tapa”, johon kaikkien pitää mukautua?
    Sik­sikö, kos­ka kaik­ki päät­täjät asu­vat kantakaupungissa?

    Mik­si niiden kaikkien pitäisi olla? (Ja tuo muuten ei ole Maar­i­an­ham­i­naa nähnytkään.)

    Meil­lä on jo aika paljon sel­l­aisia lähiöitä, joista ei koskaan saa­da maar­i­an­haminoi­ta, vaik­ka mitä tek­isi, eivätkä ne min­nekään katoa. Eikö voisi siis ajatel­la, että nyt on aika tehdä jotain muu­takin? Tule­vaisu­u­den helsinkiläiset voivat sit­ten vali­ta, asu­vatko van­has­sa, väljässä lähiössä vai maarianhaminassa.

  18. max:
    “kaupungis­sa on city-pyörien rin­nalle tul­lut city-auto­ja, jot­ka jär­jestelmään liit­tynyt saa ”

    Apropå, kaupunkipyörät. Äsket­täin uuti­soiti­in, että rojek­ti on keskeytet­ty, kun neu­vot­te­lut katke­si­vat ja toinen part­ti vetäy­tyi. Paljonko tuos­ta tuli turhia kus­tan­nuk­sia? Sauri maksaa?

    http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+j%C3%A4%C3%A4+taas+ilman+kaupunkipy%C3%B6ri%C3%A4/a1381813261136

    “Verovaro­ja päät­täjät eivät ole vielä halun­neet pyöräpro­jek­ti­in sijoit­taa.” Pyhäl­lä hen­gel­läkö neu­vot­te­lut on maksettu?

  19. Ja vielä noista puskurivyöhykkeistä eli eiköhän näistä nykykäytän­nöistä saa­da syn­tymään hyvä kaupunki:

    puskurivyöhyk­keet kaduille
    puskurivyöhyk­keet luonnolle
    puskurivyöhyk­keet asumiselle
    puskurivyöhyk­keet työpaikka-alueille
    puskurivyöhyk­keet kult­turi­his­to­ri­al­lis­es­ti tai maise­mallis­es­ti arvokkaile kohteille (maise­malle, kansal­lis­maise­malle, harv­inaisille kohteille sekä tyyp­il­lisille kohteille, aikakaut­en­sa tyyp­il­lisille edus­ta­jille, aikakaud­es­ta poikkeav­ille his­to­ri­al­lisille ker­rostu­mille. Ihmisiä tulee suo­ja­ta myös kan­takaupun­gin ullakko­rak­en­tamisen aiheut­ta­mal­ta ahdis­tuk­selta (kat­topin­nas­sa ole­vat ikkunat). 

    Sit­ten määritel­lään mikä on opti­maa­li­nen ihmisikä (120v?) ja luo­daan tur­val­liset puit­teet sille, miten tuo­ta tavoitet­ta ei mikään häir­itse (ennenaikainen? kuole­ma). Epäilemät­tä paheelli­nen kaupunkielämä sel­l­aise­naan on val­ta­van suuri ris­ki tavoit­teen saavut­tamisek­si. Elämä itsessään taitaa olla kuolemanvaarallista?

    Huh…. tuon yleiskaavali­it­er­a­portin esipuheessa tode­taan: “Alueet, kuten Kru­u­nun­haka, Töölö, Punavuori ja Kallio jäisivät hyvinkin toteu­tu­mat­ta niistä lähtökohdista käsin, jot­ka nyky­isin ohjaa­vat kaupunkisu­un­nit­telua ja kaupunkirakentamista.”
    ..Näin on hyvä

  20. anonyy­mi: Ei enää täl­laisia katunäkymiä.
    Juuri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ain­oa oikea tapa”, johon kaikkien pitää mukautua?
    Sik­sikö, kos­ka kaik­ki päät­täjät asu­vat kantakaupungissa?

    Halu­aako joku mieluiten asua tuos­sa ylem­män kuvan mukaises­sa betonilähiössä? Luulin että se mitä ne ihmiset halu­a­vat, jot­ka eivät halua asua urbaanisti, on pien­taloalue tai maaseu­tu, mut­ta tehokas betonilähiö, what!?

  21. tpyy­lu­o­ma: Ihanko väkipakol­la sin­ut sinne asutet­ti­in? Jos halu­aa vai­h­taa asun­non Hämeen­tien var­res­sa asun­toon hil­jaises­sa lähiössä niin se var­masti onnistuu.

    Helsin­gin tieli­iken­neme­lut­tomim­mat kort­telit ovat Johan­nek­sen kirkon ympäril­lä Kaartinkaupungis­sa, Punavuores­sa ja Ullan­lin­nas­sa. Joku yksit­täi­nen talo Ruskea­suon keskus­puis­ton­puoleisel­la reunal­la saat­taa päästä samaan, mut­ta eivät edes pien­taloalueet kehätei­den var­sil­la, kos­ka joka paikkaan kuu­luu joko kehä­tien tai sisään­tuloväylien melu.

  22. Juhana Har­ju:
    WHO:n syöpäjär­jestön IARC:n aivan uuni­tuoreen lehdis­tötiedot­teen mukaan ilmansaas­teet ovat johta­va ympäristösyy syöpäkuolemiin…Siitä huoli­mat­ta Osmo ja muut halu­a­vat rak­en­taa val­taväylien varteen… 

    Kas kun liiken­teen päästöil­lä ei käytän­nössä mitään merk­i­tys­tä pien­hiukkaspäästö­jen kokon­aisu­udessa. 😀 Ain­oa, joka sieltä voidaan tilas­tol­lis­es­ti ehkä kaivaa ulos, on bussiliikenne.

    Pien­hiukkaset, siinä mielessä kuin tuos­sa niitä käsitel­lään, tule­vat käytän­nössä hiilen polt­tamis­es­ta. Siitäkin vain poltet­taes­sa vahetuneel­la tekni­ikalla, jos­ta puut­tuu suo­dat­timet. Tuo­ta van­hen­tunut­ta tekni­ikkaa riit­tää ympäri maailmaa.

  23. Mat­ti Koso­la:
    Ihan oikein ajatel­tu. Län­siväylälle heti vaan 50 rajoi­tus Koivusaaren kohdalta. 

    Täysin päätön aja­tus. 😀 😀 😀 Bule­var­dia ei tehdä hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä. Ensin tarvi­taan se kaupun­ki, jota on vain Helsin­gin niemen kär­jessä muu­ta­ma kortteli.

    Län­siväylän nopeudet voidaan koh­ta nos­taan moot­tori­tienopeuk­si­in, kos­ka liiken­net­tä hait­taa­va bus­sir­al­li häviää metron myötä. Eli aluk­si 120 km/h ja myöhem­min var­maan 160 tai 200 km/h. 😉

  24. Rohke­nen väit­tää, että pyöräi­ly EI OLE vähän tilaa vaa­ti­va liikennemuoto.
    Perustelu: kevyen liiken­teen väylien liiken­nemäärät ovat sulana vuo­de­naikana mität­tömät ja talvel­la olemat­tomat autotei­hin ver­rat­tuna, ja kuitenkin niille on paikoit­tain varat­tu saman ver­ran tilaa, kuin autoille. Nor­den­skiöldinkadul­ta lähti kaista pois, kun tilalle tuli pyörätie, man­skun lop­pupäässä Ruskea­suol­la on lev­eät täysin käyt­tämät­tömät kevyen liiken­teen väylät samat­en kuin Kumpu­lan­laak­son ylit­täväl­lä sillalla.

    Mikäli näin mar­gin­aaliselle liikku­mis­muodolle varataan näin kohtu­ut­tomasti tilaa, ei kysymyk­sessä voi olla vähän tilaa vievä tapa liikkua.
    ps. kul­jen kaik­ki työ­matkani fil­lar­il­la kesät talvet.

  25. Ymmär­rän hyvin, jos joku halu­aa asua Bule­vardin var­rel­la, mut­ta nyk­yarkkite­htu­uril­la ei saa­da aikaisek­si mitään sel­l­aista viihty­isyyt­tä ja kauneut­ta, joka vetäisi ver­to­ja 1800-luvun uusklas­sis­ten raken­nusten luo­ma­lle kaupunkiympäristölle. 

    Kat­sokaa met­ros­ta Kalasa­ta­man suun­taan, niin näette tehokas­ta pääväylän var­teen rak­en­tamista – ankeam­paa ja rumem­paa näkymää on vaikea kuvitella.

  26. anonyy­mi: Juuri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ain­oa oikea tapa”, johon kaikkien pitää mukautua?

    No niin. Viimeiset ties kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä on raken­net­tu ain­oas­taan väljää lähiötä. Ehkä nyt olisi taas aika kokeil­la jotain muu­ta? Mut­ta älä huoli kyl­lä pk-seudul­la tulee lähiöitä riit­tämään myös tulevaisuudessa.

  27. Kuva on kaiek­s­ta päätellen Freibur­gista Lounais-Sak­sas­ta, n 220.00 asukkaan pikkukaupungista. Kaupungis­sa on pikaraitoverkos­to, mut­ta olisi hyvä tietää kuin­ka laa­jalle se levittäytyy.

    Kaupun­gin asukasti­heys on 1500 as/km2

  28. Niin siinä on toki ongel­mansa, että asu­taan lähel­lä liiken­neväyliä (melu, pien­hiukkaset). Mut­ta mik­si tähän ratkaisu on asumisen kieltämi­nen, eikä liiken­teen rajoit­ta­mi­nen ja vähen­tämi­nen? Eikö edes ole­mas­saolevil­la asuinalueil­la voisi rajoit­taa autoli­iken­net­tä, tai edes yrit­tää pitää se ennal­laan kas­vat­tamisen sijaan? Onko se autoilu oikeasti ter­veel­listä asum­ista tärkeämpää?

  29. tpyy­lu­o­ma: 75% päivit­täis­es­tä ihmis­ten saa­mas­ta hiukkaskuor­mas­ta tulee liiken­teessä viete­tys­tä ajas­ta, eli ter­veyspo­h­jais­es­ti kan­nat­taisi var­maan min­i­moi­da tuo.

    Niin­pä.

    Meche­lininkadun pyöräkai­stat ovat taas ajanko­htaisia, ja niitä on vas­tustet­tu mm. sil­lä perus­teel­la, että auto­jen seassa pyöräi­ly on epäter­veel­listä pien­hiukkas­ten takia. Mut­ta kun siel­lä autoilu on vielä epäter­veel­lisem­pää. Auton ilman­vai­h­to ottaa ilman juuri siitä edessäol­e­van auton pakop­utken kohdal­ta, kun taas pyöräil­i­jä hen­git­tää vähän ylem­pänä vähän puh­taam­paa ilmaa.

  30. Urbaan­impi Helsin­ki vaatii rohkeut­ta tehdä uut­ta ja muut­taa van­haa. Todel­lisu­udessa, kun tavoit­teena on tiivistää asuinaluet­ta tai rak­en­taa joukkoli­iken­nekatu, herää kiivas vas­tar­in­ta. Usein vas­tar­in­ta tun­tuu kohdis­tu­van kohtu­ut­toman henkilöko­htais­es­ti kaupunkisu­un­nit­telijoi­hin, jot­ka tekevät parhaansa eri­lais­ten intressien ristipaineessa.

    Tässä asi­as­sa suurim­mat haas­teet ovat vihreil­lä: kak­sil­la rat­tail­la ei voi matkus­taa. Vaik­ka kaupunkibule­vardit kuu­losta­vat kau­ni­il­ta, merk­it­see tiivistämi­nen väistämät­tä viher­alu­iden vähen­tymistä. Peikkona on jopa muu­ta­ma uusi joukkoli­iken­nekatu, jota vihreät(kin) ovat vas­tus­ta­neet. Poli­ti­ik­ka on val­in­to­jen tekemistä, toiv­ot­tavasti lin­jakkaiden sellaisten.

  31. Olli Pot­to­nen: Niin­pä.

    Meche­lininkadun pyöräkai­stat ovat taas ajanko­htaisia, ja niitä on vas­tustet­tu mm. sil­lä perus­teel­la, että auto­jen seassa pyöräi­ly on epäter­veel­listä pien­hiukkas­ten takia. Mut­ta kun siel­lä autoilu on vielä epäter­veel­lisem­pää. Auton ilman­vai­h­to ottaa ilman juuri siitä edessäol­e­van auton pakop­utken kohdal­ta, kun taas pyöräil­i­jä hen­git­tää vähän ylem­pänä vähän puh­taam­paa ilmaa.

    Paljonko hap­pea tarvit­see autoil­i­ja ja paljonko pyöräil­i­jä ajaes­saan Meche­lininkat­ua esim. sen koko pitu­u­den? Hen­gi­tysil­man mukana tulee keuhkoi­hin sitä kaikkea, mikä ei suo­dat­timi­in (autossa ja/tai nenässä) jää. Kos­ka pyöräi­ly vaatii enem­män pyöräil­i­jän ener­giaa (lue: fyy­sistä pon­nis­telua) kuin autoilu autoil­i­jan omaa ener­giaa (en puhu nyt auton moot­torin käyt­tämästä ener­gias­ta), veikkaan että pyöräil­i­jä saa moninker­taisen ilmansaastean­nok­sen per kilo­metri. Autoil­ja­han voi lisäk­si kytkeä tarvit­taes­sa ilman­vai­h­ton autossaan pienem­mälle tai sulkea sen (ja ikku­nat) kokonaan.

    Jos kat­selisit kaduil­la vähän ylem­mäs, voisit ehkä havai­ta mille korkeudelle asti ja mis­sä määrin talo­jen kadun puolelle avau­tu­van julk­i­sivun seinät ja ikku­nat likaan­tu­vat. Pien­hiukkas­ten määrä tuskin rajoit­tuu yksi­no­maan auto­jen kone­pellin korkeu­den alapuolelle. 

    Edel­lä­maini­tu­ista syistä en käsitä lainkaan, mik­si pyöräti­et pitäisi viedä Meche­lininkadulle, mis­sä on paljon auto- ja ajoneu­voli­iken­net­tä. Eikö esim. Hietakan­naksen­tien “rauhoit­ta­mi­nen” pyöräil­i­jöitä ja mui­ta ulkoil­i­joi­ta varten olisi ollut parem­pi vaihtoehto?

    Olen itse työ- ja asuin­paikan valin­nois­sa suos­in­ut lyhy­itä väli­matko­ja, jot­ka voi kulkea julk­isil­la, pyöräl­lä tai vaik­ka jalan. Tässä on tietysti sopi­van asun­non saatavu­us ja hin­ta aina jos­sain määrin rajoit­tavia tekijöitä.

    Har­ras­tuk­set kan­nat­taa samoin vali­ta sel­l­aisik­si että ne, tai niiden saavut­ta­mi­nen, eivät edel­lytä liikaa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä. On usko­ma­ton­ta miten paljon esim. las­ten har­ras­tuk­set edel­lyt­tävät nyky­isin sukku­loin­tia, mil­loin min­nekin (lähin­nä autol­la ja yleen­sä aika kauas). Pääkaupunkiseudun asukkaiden kan­nat­taisi pur­je­htia tai vali­ta kesämökkikun­tansa Uudelta­maal­ta. Ikävä vain, että esim. Helsin­gin kaupun­gin viskaaleista osa ei tai­da nähdä veneily­har­ras­tuk­ses­sa muu­ta kuin lai­turis­sa kel­lu­via veneitä (ymmärtämät­tä kokon­aisu­ut­ta, jon­ka mui­ta tärkeitä osia ei pitäisi karkot­taa kaupun­gin ulkop­uolelle). Moinen poli­ti­ik­ka, esim. venei­den syys- ja kevätkun­nos­tuk­sen (ja talvisäi­ly­tyk­sen) siirtämi­nen kauas Kirkkon­um­men tai Inkoon perukoille, mitä on esitet­ty, on jär­jetön aja­tus kaupungis­sa, jon­ka vaaku­naa komis­taa vene.

  32. Jokaisen kapunkisu­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneen kan­nat­taisi lukea seu­raa­va kirja:

    Koti vaiko kasar­mi lap­sillemme : asun­non­tarvit­si­joiden näköko­htia asun­to- ja ase­makaavakysymyk­sis­sä / Heik­ki v. Hertzen. WSOY Väestöli­iton julka­isu­ja no. 15. 1945.

    Saisi vähän per­spek­ti­iviä siihen, mik­si olemme siinä mis­sä olemme ja mik­si poli­itikot aina luule­vat tietävän­sä, miten ongel­mat ratkaistaan.

  33. Janne: Viimeiset ties kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä on raken­net­tu ain­oas­taan väljää lähiötä. Ehkä nyt olisi taas aika kokeil­la jotain muu­ta? Mut­ta älä huoli kyl­lä pk-seudul­la tulee lähiöitä riit­tämään myös tulevaisuudessa.

    Onko tuo sito­va lupaus (myös Soin­in­vaaran ja muiden puolesta)?
    Kovasti näyt­tää nimit­täin ole­van tiivistämi­nen ja viher­aluei­den hävit­tämi­nen käyn­nis­sä. Se, mik­si tuo toimii, johtuu väljyy­destä. (Toki noi­ta mil­tei neu­vos­toli­it­to­laisen mahtipon­tisia lev­eitä katu­ja voisi kaven­taa ja viherkaisto­ja vas­taavasti lev­en­tää.) Talo­jen välien kaven­t­a­mi­nen ja viher­aluei­den pois­t­a­mi­nen tap­paisi alueen, vaik­ka pihat ovatkin kunnollisia.

    Toinen syy, mik­si tuo toimii johtuu siitä, että autoille löy­tyy vain pari pääkat­ua, joista läh­tee vain erit­täin vähäli­iken­teisiä umpiku­jia. Niin­pä kevyt liikenne toimii todel­la hyvin, kos­ka katu­ja ei tarvitse juurikaan ylit­tää (vrt. alem­pi kuva). Tämä on kai sitä “autokaupunkia”.

  34. anonyy­mi: Onko tuo sito­va lupaus (myös Soin­in­vaaran ja muiden puolesta)? 

    Minus­ta han­kalis­sa paikois­sa kaukana nyky­i­sistä tai tule­vista raidey­hteyk­sistä sijait­se­vat väljät nukku­malähiöt voisi ihan hyvin museoi­da varoit­taviksi esimerkeik­si jälkipolville. Niiden tiivistämisessä nyt ei ainakaan ole mitään mieltä.

  35. Saas­tee­ton auto tuo uusia haastei­ta poli­ti­ikkaan. Tähän on onnek­si herät­ty paljon ennen kuin Jor­ma Ollilan työryh­mä lanseerasi GPS-seu­ran­nan ja kilometriveron.
    Osmo on ollut use­am­man vuo­den jo ihan ytimessä, kun auton viemää katu­ti­laa ollaan arvotet­tu tiheään asute­tus­sa maas­sa Eiran asuin­neliöi­den hin­nal­la. Tais­telu autosaatanaa vas­taan vaatii uud­is­tu­miskykyä. Help­poa se ei ole, kuten Helsin­gin kaupunkipyörät ovat osoittaneet.

  36. Juhana Har­ju:
    WHO:n syöpäjär­jestön IARC:n aivan uuni­tuoreen lehdis­tötiedot­teen mukaan ilmansaas­teet ovat johta­va ympäristösyy syöpäkuolemi­in. Sen lisäk­si IARC on juuri luokitel­lut ilman pien­hiukkaset luokan 1 karsino­geeniksi ihmisille:
    http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/pr221_E.pdf

    Siitä huoli­mat­ta Osmo ja muut halu­a­vat rak­en­taa val­taväylien var­teen. En ymmärrä.

    Kun olet noin kovasti huolis­sasi ihmis­ten ter­vey­destä, niin eikö sin­un pitäisi kan­nat­taa pyöräi­lyä kos­ka se on ter­veel­listä ja vas­tus­taa ilmaa saas­tut­tavia auto­ja. Sitä pait­si ihmiset sairastel­e­vat väljis­sä lähiöis­sä enemmän.

  37. Joakim: Juhana

    Mik­si ajat­telet, että en kan­nat­taisi pyöräi­lyä? Se on lem­pili­ikun­ta­muo­to­jani, pyöräilen ison osan matkoista ja kan­natan lämpimästi pyöräilyä.

    Lähiöis­sä sairas­tu­vu­us ei ole korkeam­paa väljyy­den vuok­si vaan sen vuok­si, että arkkite­htu­uril­taan ja palveluil­taan huonom­mis­sa lähiöis­sä asun­not ovat halvem­pia, ja niihin ovat muut­ta­neet sen vuok­si sosioekonomiselta tasoltaan heikom­mas­sa ase­mas­sa olevat. 

    Tiede­tään hyvin, että koulu­tus ja tulota­sot ovat voimakkaan kään­teisessä kor­re­laa­tio­suh­teessa sairas­tavu­u­teen ja kuolleisu­u­teen. Syitä on monia, mm. se, että kaik­ista köy­him­mil­lä ei ole varaa ter­veeel­lisim­pään ruokaan.

    Väljyys ja samanaikaises­ti korkea tulota­so ovat hyväk­si ter­vey­delle. Se näkyy Kulosaa­res­sa, Munkkiniemessä, Kau­ni­ai­sis­sa ja monil­la muil­la vas­taav­il­la alueilla.

  38. Olli Pot­to­nen: Auton ilman­vai­h­to ottaa ilman

    Raitisil­ma­suo­dat­timeen jää suurin osa juuri niistä pien­hiukka­sista, kaa­su­ja ne ei suo­da­ta. Uusis­sa autois­sa läh­es kaikissa malleis­sa, ja yleistyneet viimeis­ten 10 vuo­den aikana. Ihan siihen pyöräkaistaan liittymättä.

  39. “Lähiön voisi rak­en­taa myös täl­laisen kadun ympärille.
    Jälkim­mäisessä kuvas­sa talot ovat mata­lampia, mut­ta aluete­hokku­us on suurem­pi. Har­va mut­ta korkea on outo valinta.”

    Tuos­ta jälkim­mäis­es­tä kuvan fiilik­ses­tä tuli Van­taan Kar­tanonkos­ki mieleen, siel­läkin on jokin ratikkava­raus kaavassa.
    Asukkaat tykkää, mut­ta useim­mat asiantun­ti­jat eivät hyväksy kitschiä-kaupunkikuvaa. 

    Matem­ati­ikas­sa var­maan sama vika kuin Pikkuhuopalahdessa eli aluete­hokku­us ei ole riit­tävä. Jos tehokku­us olisi kun­nos­sa menisikö kuvatek­stin viit­taa­ma tyyli läpi korkeata­soista kaupunkiku­vaa vaali­vas­ta prosessista ?

  40. AV: Rohke­nen väit­tää, että pyöräi­ly EI OLE vähän tilaa vaa­ti­va liikennemuoto.

    Pyötä­tien tekem­i­nen maantien viereen vei maa­ta 18 m lev­ey­deltä, vaik­ka itse tie on vain 3–4 metriä. Lisäk­si kaik­ki muut kulut kuten asfal­toin­ti. Onko­han mis­sään tarkko­ja luku­ja pyörätei­den kus­tan­nuk­sista ja hiilijalanjäljestä.

    Nim­imerk­ki koke­mus­ta omaava.

  41. Meche­lininkadul­la siis kul­kee paljon auto­ja, ja niistä tulee päästöjä. Ja niitä asukkaat hen­git­tävät, mut­ta sille nyt ei vaan voi mitään, kun autoli­iken­teen suju­vu­us on niin tärkeää. Jopa niin tärkeää, että pitää pois­taa parkkipaikat, jot­ta saataisi­in paikallaan seiso­vien auto­jen tilalle liikkuvia.

    Ja sekään ei ole ongel­ma että siel­lä autoil­i­jat hen­git­tävät tois­t­en­sa pakokaa­su­ja—tutkimusten mukaan hyvinkin paljon. Tähän on ratkaisu se että pitävät ilmas­toin­nin kiin­ni tai han­kki­vat uudet autot. Näin­hän kaik­ki käytän­nössä toimi­vat. Pait­si että kun ilmas­toin­ti sul­je­taan niin sit­ten siel­lä auton sisäl­lä kiertää edel­lisel­lä kadul­la sisäänvedet­ty ilma, ja sehän on puh­taan raitista. Tai jos ei ole niin matkaan lähtiessä täytetään auto rait­ti­il­la ilmal­la ja sul­je­taan her­meet­tis­es­ti. Ja kyl­lähän sitä pitää olla mah­dol­lisu­us uhra­ta omaa ter­veyt­tään jot­ta pääsee käteväm­min liikkumaan.

    Pait­si että pyöräil­i­jäl­lä tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei pidä olla. Toisin kuin asukkaan keuhkot ja autoil­i­jan keuhkot, pyöräil­i­jän keuhkot on eri­tyisen tärkeä pitää puh­taana. Kiertäköön sieltä jostain kier­toteitä ranto­ja pitkin. Pait­si että kun aina pitää kier­rel­lä niin pyöräil­i­jä ei enää olekaan pyöräil­i­jä vaan jol­lain muul­la taval­la liikku­ja. Ja niin hän sit­tenkin kul­kee siel­lä Meche­lininkadul­la pien­hiukkaspilvessä ja menet­tää ark­ili­ikun­nan mit­ta­van terveyshyödyt.

    Ja kun pyöräil­i­jät voidaan pan­na kiertämään rin­nakkaista tietä pitkin, niin vas­taavasti voisi ehdot­taa että pan­naan autoil­i­jat kiertämään Man­ner­heim­intien kaut­ta. Mut­ta tämähän ei käy kos­ka se vaaran­taisi autoli­iken­teen suju­vu­u­den ja pitäähän autol­la päästä Meche­lininkadun var­ren kiin­teistöi­hin. Sitä voisi luul­la että pyöräli­iken­teen suju­vu­us ja pääsy pyöräl­lä noi­hin kiin­teistöi­hin oli­si­vat myös tärkei­ta, mut­ta kun ne eivät vaan ole.

  42. Markku af Heurlin:
    Kuva on kaiek­s­ta päätellen Freibur­gista Lounais-Sak­sas­ta, n 220.00 asukkaan pikkukaupungista. Kaupungis­sa on pikaraitoverkos­to, mut­ta olisi hyvä tietää kuin­ka laa­jalle se levittäytyy.

    Kaupun­gin asukasti­heys on 1500 as/km2

    Tästä kuvas­ta voi päätel­lä jotain siitä, mis­tä tuo keskiar­vo 1500 as/km2 koos­t­uu. Eli jotain 10 000 itse kaupun­ki ja sit­ten siihen kun­taan halli­nol­lis­es­ti ilmeis­es­ti kuu­luu jonkin ver­ran Schwartzwal­dia, 0 as/km2.

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Freiburg_Schlossbergturm_Panorama_2010.jpg

  43. Ja mikähän se Maar­i­an­ham­i­nan väestöti­heys on?
    Ei saa rak­en­taa Kantsua (väestöti­heys 6522), vaan pitää rak­en­taa kuten keskieu­roop­palaisen Espoon tai Van­taan kokoisen kaupun­gin (väestöti­heys 1500) keskusta?
    Siis tehokkaasti vai ei?

    Onhan Kantsu sub­jek­ti­ivis­es­ti rumia talo­ja täyn­nä, mut kaavoituk­sel­lis­es­ti en kyl­lä kek­si mitä vikaa tässä Luoteis-Helsin­gin keskus­tas­sa on. Ehkä jotaan palvelui­ta puut­tuu ja vois olla “keskus­puis­to” reunamil­la ole­vien sijaan, mut toisin kuin Lep­uskissa, uusi suuri kaup­pakeskus laitet­ti­in Kantsun reunalle, ei keskus­taan (=juna-ase­ma). Eli kaavoituk­selli­nen ongel­ma tulee kyl­lä jostain ihan muus­ta kuin asuntorakentamisesta.

    Vas­taa­va moga­han tehti­in Espoon keskuk­ses­sa, kun riit­tävän isoa kau­pal­lista keskus­ta ei halut­tu, niin nyt sitä pykätään asumat­toma­lle alueelle automatkan päähän.

  44. ..ja siis sil­lä, etten näe kaavoituk­sel­lista ongel­maa, tarkoi­tan juurikin asumisen kaavoitusta…
    (ÄRH, miten turhaut­tavaa on, kun ei voi kor­ja­ta tek­stiä, ehkä blo­gialus­toil­la menee viel parikytvuot­ta moi­seen toimin­nal­lisu­u­teen, heti sit sen jäl­keen ku e‑mail on täyt­täny 50 vuot­ta ja saa päivityksen…)

  45. Marko Hami­lo: Tästä kuvas­ta voi päätel­lä jotain siitä, mis­tä tuo keskiar­vo 1500 as/km2 koos­t­uu. Eli jotain 10 000 itse kaupun­ki ja sit­ten siihen kun­taan halli­nol­lis­es­ti ilmeis­es­ti kuu­luu jonkin ver­ran Schwartzwal­dia, 0 as/km2.

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Freiburg_Schlossbergturm_Panorama_2010.jpg

    Kar­tas­ta ja ilmaku­vas­ta päätellen itse kaupunkialueemuo­dostaa noin kol­man­nek­sen maap­in­ta-alas­ta. Lop­pu­osa näyt­tää ole­van met­sää ja pel­toa. (Näyt­tää ei oel varmaa.Ilmasta kat­soen anako ei ole mutua kuin met­sää.) Kaupun­gin pin­ta-ala on 160 km² eli osa­puilleen 75 % Hgin pinta-alasta

  46. toke: Ei saa rak­en­taa Kantsua (väestöti­heys 6522), vaan pitää rak­en­taa kuten keskieu­roop­palaisen Espoon tai Van­taan kokoisen kaupun­gin (väestöti­heys 1500) keskusta?
    Siis tehokkaasti vai ei?

    Ihmisiltä tosi­aan tup­paa uno­h­tu­maan, että keskimääräi­nen raken­nusko­rkeus yläku­vas­sa kom­pen­soi tehokkaasti tuon “väljyy­den”, joka sit­ten vai­men­taa melua ja tuot­taa alueelle muu­takin hyv­in­voin­tia. Korkeus ei kuitenkaan ole niin suur­ta, että taloista tulisi neuvostokasarmeja.

    Markku af Heurlin: Kaupun­gin asukasti­heys on 1500 as/km2

    Markku af Heurlin: Kar­tas­ta ja ilmaku­vas­ta päätellen itse kaupunkialueemuo­dostaa noin kol­man­nek­sen maapinta-alasta.

    Eli “reaa­li­nen” väestön­ti­heys on vain 4500?
    Ilmeis­es­ti kyse ei siis ole väestön­ti­hey­destä vaan ihan siitä, että halu­taan tehdä alem­man näköistä kivierä­maa­ta vaik­ka pakolla.

  47. Nyt vaikut­taa kuitenkin siltä, että kun vihreistä on tul­lut Helsin­gin toisek­si suurin val­tu­us­to­ryh­mä, niin viher­aluei­den alasajo on alka­nut. Sil­tamäen hieno Sil­ta­puis­ton asuma-alue on vaaras­sa joutua tiivistys­raken­netuk­si siten, että sen merk­i­tys arkkite­htoonis­es­ti, ympäristöl­lis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti menet­tää merk­i­tyk­sen­sä ja on vaaras­sa slum­mi­u­tua. Ratkaisut ovat mon­es­sa mielessä kum­mallisia, las­ten leikkipaikko­ja pien­netään, pien­taloalueelle raken­netaan sinne sopi­mat­toman korkea­ta raken­nus­ta ja ulkoilu­un tarkoite­tut viherväylät raken­netaan kiin­ni rakennuksiin.

  48. Eri­laisia näke­myk­siä tun­tuu ole­van tavoiteltavas­ta asuinympäristöstä.

    Sik­si kaavoituk­sel­la tuleekin tuot­taa ERILAISIA aluei­ta eri­laisille ihmisille.

    Nyt pin­nal­la on tiivistämi­nen liiak­sikin asti.

    Se mikä uno­htuu keskusteluista on, että mitä tiivi­im­pään asute­taan ihmisiä, sitä enem­män pitää kiin­nit­tää huomio­ta lähiympäristöön.

    Aukiot, istu­tuk­set, kiveyk­set, penkit jne. säästetään halvimpi­in mahdollisiin.

    Kun kaavoite­taan tiivi­isti, tulee kaupunki­ti­laan sat­sa­ta rahaa.

    Tämä onnis­tuu parhait­en kor­vamerk­ityl­lä ympäristörak­en­tamis­mak­sul­la tai parem­min niin, että kunkin ton­tin rak­en­ta­ja on velvoitet­tu kus­tan­ta­maan osansa lähiym­päristöstä. Näin ao. rahaa ei käytetä muuhun.

  49. “Pikkukaupungis­sa pääkadun var­rel­la on kaik­ki. Nukku­malähiöis­sä var­jel­laan unen laat­ua niin mus­ta­sukkaises­ti, että lähiö kään­tää selkän­sä sisään­tu­lokadulle. Tämä tuot­taa val­taisan eron.”

    Ote­taan esimerkik­si Niemen­mä­ki. Riit­tävän lähel­lä kaupunkia ja täy­den­nys­rak­en­tamiselle löy­ty­isi tont­te­ja naker­ta­mal­la sieltä täältä.

    Var­maan on taas “aikakaudelle tyyp­il­listä suo­jeltavaa” ja met­säkaistaleisi­inkaan ei saa puut­tua, mut­ta hypo­teet­tis­es­ti olisi hyvä paikka. 

    Kadut tän­nä asukkaiden joutavia käyt­tämät­tömiä auto­ja, ven­e­trail­ere­i­ta, peräkär­ryjä ja matkailu­a­joneu­vo­ja. Mikähän on taloy­htiöi­den autopaikkavelvoit­tei­den tilanne kun parkkipaikko­ja ton­teil­la on varsin niukasti ja kaik­ki epämääräisen ja käytössä ole­vat ajoneu­vot kaduil­la. Onko sitä tuotan­toa jos­sa rak­en­t­a­mi­nen lykät­ti­in 10 vuo­den päähän ja kukaan ei valvonut että toteu­tuuko koskaan.

    Jos tuonne joskus saisi kaavoit­taa lisää voisi autoil­i­joiden siedä­tyshoidon aloit­taa siirtämäl­la asuka­s­paikoituk­sen mak­sullisek­si (riit­tävän kalli­ik­si) katoaisi kesäau­tot ja romut katukuvasta.
    Ja mik­si ei niille pihoillekkin rak­en­taa maltil­lisia kan­sia kun tilaa on. Nyt autot on ilmaisek­si lumitöi­den ja muun kadun­hoidon riesana kaduilla.

    Osmon kuva ker­toi enem­män kuin tuhat sanaa mut­ta ei tuol­laista oikeasti halu­ta kun nukku­malähiöitä säi­lyy koske­mat­tom­i­na täl­lai­sis­sa paikoissa.

  50. Tuoreen tutkimuk­sen mukaan maalaiset ovat Suomes­sa onnel­lisem­pia kuin kaupunki­laiset. Otos on toki rajat­tu, mut­ta sinän­sä samas­sa lin­jas­sa use­am­man aiem­man tutkimuk­sen kanssa. http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maalaiset_ovat_onnellisempia_kuin_kaupunkilaiset/6899709

    Täl­laiset tulok­set koros­tu­vat entis­es­tään siitä, että kaupungeis­sa on sosioekonomisia ja työl­lisyy­teen liit­tyviä vetovoi­matek­i­jöitä, jot­ka suures­sa otan­nas­sa kor­reloi­vat posi­ti­ivis­es­ti onnel­lisu­u­den kanssa. Silti tulos tois­in­päin tai suh­teessa tasainen use­am­mas­sa selvi­tyk­sessä. Oman pere­htymiseni perus­teel­la toteaisin, että harvem­min kaupunke­ja mairit­tel­e­va. Jos näin on, niin eikö mieti­tytä, mik­si?

    Olen aiem­minkin kehot­tanut, että luk­isit tämän teok­sen: http://www.amazon.com/Last-Child-Woods-Children-Nature-Deficit/dp/156512605X/ Siitä löy­tyy kuvat­tuna voimakas selit­tävä tekijä.

    Kir­jan antamien aja­tusten ja tutkimus­tu­losten myötä näk­isit nuo kak­si blo­gauk­sesi kuvaakin ehkä ainakin hie­man uudessa valossa?

    Hel­met-link­ki: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844088?lang=fin

    Ehkä olet kir­jan lukenutkin, mut­ta jos et, niin haas­taisin siihen yhden päivän käyttämään.

  51. az:Täl­laiset tulok­set koros­tu­vat entis­es­tään siitä, että kaupungeis­sa on sosioekonomisia ja työl­lisyy­teen liit­tyviä vetovoi­matek­i­jöitä, jot­ka suures­sa otan­nas­sa kor­reloi­vat posi­ti­ivis­es­ti onnel­lisu­u­den kanssa. Silti tulos tois­in­päin tai suh­teessa tasainen use­am­mas­sa selvi­tyk­sessä. Oman pere­htymiseni perus­teel­la toteaisin, että harvem­min kaupunke­ja mairit­tel­e­va. Jos näin on, niin eikö mieti­tytä, mik­si?

    Min­un seli­tysvoimani. Olete­taan tutkimus todek­si. Onnel­lisu­u­den tek­i­jät vai­htel­e­vat. Yksinker­tais­es­ti maaseu­tu vas­taa vähem­mil­lä resurs­seil­la ja pros­es­seil­la noi­hin tek­i­jöi­hin heille jot­ka sinne ovat aset­tuneet. Kaupunki­lainen maaseudul­la ei olisi onnelli­nen eikä tois­in­päin. Mut­ta kaupunki­laisen onnel­lisu­us on kiin­ni suurem­mas­ta määrästä resursse­ja ja pros­esse­ja. Vielä toisin san­ot­tuna se joka tyy­tyy maaseu­tu­un sen onnel­lisu­u­den se samainen maaseu­tu kyke­nee aika hyvin toteut­ta­maan. Se joka tyy­tyy kaupunkin sen onnel­lisu­u­den se samainen kaupun­ki vain vaivoin kyke­nee toteut­ta­maan. Tarvit­taisi­in aina vielä jokin tai jotain. Johtopäätös, kan­nat­taa aina ensisi­jais­es­ti hakea elämäniloa yksinker­tai­sista asioista jot­ka eivät vaa­di oikein mitään ulkop­uolista organ­isaa­tio­ta ja resursse­ja. Tämäkin on mah­dol­lista kaupungis­sa mut­ta luon­te­vim­min maaseudul­la. Maaseu­tu on Se. Itse asun pikkukaupungissa.

  52. Urbaani: Se mikä uno­htuu keskusteluista on, että mitä tiivi­im­pään asute­taan ihmisiä, sitä enem­män pitää kiin­nit­tää huomio­ta lähiympäristöön.
    Aukiot, istu­tuk­set, kiveyk­set, penkit jne. säästetään halvimpi­in mahdollisiin.
    Kun kaavoite­taan tiivi­isti, tulee kaupunki­ti­laan sat­sa­ta rahaa.

    Tot­ta. Mut­ta toinen puoli asia on se, että tiivi­is­sä kaupungis­sa sitä hoidet­tavaa pin­ta-alaa on moninker­tais­es­ti vähem­män per asukas, mikä taas las­kee kus­tan­nuk­sia. Minä suo­sisin täl­laisi­in asioi­hin jotain kaupungi­nosa­hallintoa, tulolähtein ä esimerkik­si alueen talo­jen kiin­teistövero, pysäköin­ti­mak­sut, tms. alu­uel­la mak­set­ta­vat maksut.

Vastaa käyttäjälle Shakeem Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.