Yleiskaavan visio 2050
Tämä on kokouksen ja koko vuoden tärkein asia. Teen tästä suuren määrä erillisiä postauksia. Yleisvaikutelmana sanottakoon, että tekstiä lukiessa hihkuu aika-ajoin innosta.
Kalasataman keskuksen pysäköintilaitosta koskeva asemakaavan muutosehdotus
Kaava mahdollistaa 1100 auton pysäköintiluolan ja 4500 asukkaan väestönsuojan rakentamisen. Listatekstissä ei sanota, mitä tämä maksaa. Todetaan vain, että kaavan toteuttamisesta ei koidu kustannuksia kaupungille. Minua kiinnostaa hinta joka tapauksessa, koska valtuutettu edustaa myös kaupunkilaisia eikä pidä paikkaansa väite, etteivät kustannukset koituisi kaupungille maanomistajana. Mitä kalliimpi kaava, sitä vähemmän tonteista maksetaan ja päinvastoin. Olemme edellyttäneet, että kaavoituksessa kerrotaan taloudelliset vaikutukset aina.
Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alaueita koskeva kaava
Palautimme tämän viimeksi ja nyt se on tullut takaisin poalöautuksen mukaisena. Tästä on tullut aika paljon postia, jossa asukkaat eivät halua siirtolapuutarhan laajenemista virkistysalueilleen. Olen odottanut tätä reaktiota, koska en ole lainkaan varma, että on fiksua varata niukkoja viheralueita näin yksityiseen käyttöön, niin sympaattista kuin siirtolapuutarhassa toimiminen onkin. Isoja palstoja on jaettu pienemmiksi ja tätä pidetään omaisuuden ryöstönä, vaikka kyse on vuokratonteista. Vuokraoikeudesta on kuitenkin maksettu ja joskus jopa aika paljon.
Ullakkorakentmaisen alueellisen poikkeashakemuksen jatkaminen
Vuodesta 198t7 tällainen poikkeamislupa on ollut voimassa ja sen turvin on rakennettu 1300 ullakkoasuntoa, pienen kaupunginosan verran siis. Nyt pyydetään valtiolta (Uudenmaan ELY) lupaa jatkaa tätä käytäntöä taas viidellä vuodella. Ihmettelen vain, mitä asia valtiolle kuuluu.
Nordenskjöldinaukion ja Mechelininkadun liikennesuunnitelma
Taas yritetään fillarikaistoja Katsotaan kuinka nyt käy. Fillarivaihtoehtoja on kaksi, jalkakäytävän tasossa oleva pyörätie tai pyöräkaista. Esittelijä kannattaa edellistä. Tämä vaatii esittelyn kuulemisen. Pyöräkaistavaihtoehdossa ongelmana on kivijalkakauppojen tavaraliikenne.
Kasvavan autoliikenteen vuoksi kadusta tehdään nelikaistainen ympäri vuorokauden ja yö- ja viikonloppupysäköinti loppuu.
Ajokaistoja kavennetaan, koska pyörille tarvitaan tilaa. Sitä otetaan myös jalankulkijoilta.
Samassa yhteydessä poistetaan ratikka kasilta yksi pysäkki kun Caloniuksenkadun ja Hietanimenkadun pysäkit yhdistetään Arkadian kadun pysäkiksi. Tällä tähdätään ratikan nopeuttamiseen.
Osmo, nuo ullakkoasunnot kuuluvat yhtä paljon valtiolle kuin kaupungillekkin. 😉
Sinänsä teknisesti nuo ullakkoasunnot tulevat olemaan aikamoisia ongelmia lähivuosina. Ne on rakennettu tuhoamalla kiinteistöihin oleellisesti kuuluvat puolilämpimät vintit. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia kosteusongelmia noista kehittyy.
Jos 2050 hihkututtaa Soininvaaraa, niin sen perusteella, mitä innostuksenaiheita tiivistämisen suhteen blogista on saanut lukea, epäilen sen lähinnä kiroilututtavan minua.
Todetaan kädet ilmassa että kasvava autoliikenne vaatii kahta ympärivuorokautista kaistaa meklulla? Kantakaupunkilainen joutuu siis siirtymään pois pendelöijä-autoilijoiden tieltä. Mechelininkatua kutsutaan läpiajoväyläksi vaikka katu on ollut asuttu paljon ennen länsiväylän tuomat liikenneruuhkat
Näin käy, koska satama-alueita suunniteltaessa subjektiivinen autopaikanomistusoikeus oli autopuolueelle kynnyskysymys, eli autopaikkoja oli suunniteltava saman verran kuin kaikkialle muuallekin. Sitä eivät nämä kykypuolueen tähdet enää tulleet ajatelleeksi, että jotenkin niiden autojen on sieltä niemien nokista poiskin päästävä. Tätä virhettä ei saa enää millään hienosäädöillä tekemättömäksi, sen kanssa elämme me ja kaikki tulevat sukupolvet.
Mechelininkadun 170 vanhaa lehmusta Hietaniemestä Nordenskiöldinaukiolle aiotaan kaataa, mutta kaatamisella ei tietenkään ole mitään tekemistä pyöräteiden rakentamisen kanssa.
puut kaadetaan sata vuotta vanhan viemärin uusimisen ja spårakiskojen takia. Pyörakaistat ovat jalkakäytävän vieressä.
Jos parin vuoden päästä huomataan, ettei niitä fillarikaistoja kukaan käyttänytkään (kuten Nordenskiöldinkadulla nyt), niin tullaanko virhe korjaamaan nopeasti, vai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Asia kiinnostaa, koska Osmo jatkuvasti perustelee erinäisiä asioita, henkilöautojen viemällä tilalla. Nyt kumpulanlaakson ylittävän sillan alasta iso osa on täysin käyttämättä (leveät kevyen liikenteen väylät molemmin puolin) tai vajaakäytössä (miksi on erikseen dösäkaistat ja sporakaistat, kun niitä sporia menee siinä ehkä sata päivässä???). Onko siis tilanhaaskaus ihan OK jos haaskaus tapahtuu ns. Oikean Asian nimissä???
Monet noista ullakoista on ollut kyllä ihan kylmää tilaa.
Ja jos fillarikaistat jää käyttämättä, niin sittenhän ne poistetaan.
Parempi tehdä jotaan ja korjata virheet, kuin jättää tekemättä sen takia, että jotaan joudutaan joskus korjaamaan.
Sinänsä kyllä vanhentunuttakin mallia tehdään yhä koko ajan. Haagassa rakennetaan vanhakantaista kevyenliikenteenväylää Eliel Saarisen tielle ja Laajasuon liikuntapuistoon asennellaan onnettomia vanhanaikaisia vanteenvääntäjätelineitä fillareille…
Puistojen puita ei saa päästää noin vanhoiksi. Ne ovat sekä vaarallisia että varjostavat liikaa. Tuollaisissa paikoissa puita pitää vaihtaa paljon aikaisemmin ja mielellään vaiheittain niin, ettei tarvitse parturoida koko katua kerralla.
Ullakot ovat yleensä ns. puolilämpimiä. Ne ovat hyvin tuuletettuja ja avoimella ullakolla on helppo nähdä mahdolliset kattovauriot silmämääräisesti ennen kuin kosteus pääsee laajalti rakenteisiin.
Ullakot ovat yksi tekijä, miksi töölöläistalot hakkaavat mennen tullen uudet energiatehokkaat rakennukset. Kaksi muuta tekijää ovat umpikorttelit ja talonmiehet. Töölöläistalot ovat sekä energiatehokkaita että terveellisiä.
“Olemme edellyttäneet, että kaavoituksessa kerrotaan taloudelliset vaikutukset aina.”
Erinomainen linjaus,
Ei hintojen tarvise olla pilkulleen kohdalleen, kustannukset kuitenkin on tiedostettava.
Uudet kaava-alueet olisi syytä saada mahdollisimman pian valmiiksi viihtyvyyden ja etenkin infra investointien näkökulmasta.
Jos neliöhinta tai asuntojen kokonaishinta (keskipinta-ala) karkaa alueesta kiinnostuneiden ulottamattomiin ja käy helposti kuten Leppäsuolla.
Monimutkaisilla kaavamääräyksillä on ajoittain kummallisia vaikutuksia projektitason suunnittelussa, kirjausten kombinaatio on usein haastava. Mitähän pitäisi tehdä että määräysten ei tarvitsisi olla niin yksityiskohtaisia asuntorakentamisessa. Toimitiloissa ja liikerakentamisessa operoidaan usein kaavapoikkeamilla ja vanhaankin kaavaan saadaan nykyiset vaatimuskset täyttävä tuote, asuntoja varten kaavapoikeamiin ei virkamiehillä ole valtuuksia / tahtoa.
“Kasvavan autoliikenteen vuoksi kadusta tehdään nelikaistainen ympäri vuorokauden ja yö- ja viikonloppupysäköinti loppuu.”
Johtuuko tuo autoliikenteen kasvu Jätkäsaaren rakentamisen myötä tulevista 15.000 uudesta asukkaasta (autoineen)?
“Ajokaistoja kavennetaan, koska pyörille tarvitaan tilaa. Sitä otetaan myös jalankulkijoilta.”
Toivottavasti ohikiitävät autot eivät kurakelillä (sadevesi viemäreiden ollessa tukossa) pääse jatkossa kastelemaan jalankulkijoita. (Runebergikadun ja Lutherinkadun kulmassa, Kauppakorkean kulman kohdalla, on muuten paikka, jossa jalkakäytävä on käsittämättömän kapea. Sellaiseksi se muistaakseni muuttui, kun Runeberginkadulle raivattiin oma kaistale raitiovaunuille ja kaksi kaistaa ajoneuvoille.
“Samassa yhteydessä poistetaan ratikka kasilta yksi pysäkki kun Caloniuksenkadun ja Hietanimenkadun pysäkit yhdistetään Arkadian kadun pysäkiksi. Tällä tähdätään ratikan nopeuttamiseen.”
No niinpä tietysti. Entä mikä oli peruste linjan 24 reitin muuttamiselle kiertämään kaukaa (Hietaniemenkadun, Hiekkarannantien ja Eteläisen Hesperiankadun kautta) tuo raitiovaunupysäkki, jonka poistamista suunnitellaan? Täysin käsittämätöntä liikennesuunnittelua, ellei tarkoituksena ole palvella hautuumaan vainajia (pyrkivätkö kenties Tamminiemeen kummittelemaan?) tai auringonpalvojia Hiekkarannalla (loka-huhtikuussa!). Raitiovaunu kolmosen reittiin kyllä oltiin valmiita tekemään useita mutkia ja lisää pysäkkejä silloin, kun reitti muutettiin kulkemaan Kampin keskuksen kautta. Miksi tuo kasin pysäkki Mechelininkadulla, Sammonkadun ja Caloniuksenkadun välillä, pitäisi siis poistaa?
Liikenne- ym. suunnittelu näyttää tähtäävän nyt siis jälleen julkisen liikenteen palvelutason mojovaan heikentämiseen Temppeliaukion ja Väinämöisen kentän välisellä alueella asuvilta, mm. monilta vanhuksilta ja uusilta lapsiperheiltäkin, kun matka lähimmälle pysäkille pitenee. Ei vaikuta hyvältä tuo pysäkin poisto!
Siis ullakkoa, jossa talvella on pakkasta, sanotaan “puolilämpimäksi”?