Ara-asuntoihin pienipalkkaisia

17 vastausta artikkeliin “Ara-asuntoihin pienipalkkaisia”

1. Ja tämäkin pul­ma on pienem­pi kun tekee Araa vaan paljon lisää.

   Vastaa

2. Työt­tömyys asun­non saamisen ehtona kuu­lostaa todel­la omi­tuiselta ja get­tout­tamiselta. Mut­ta tulo­ra­jat esim. kaupun­gin asun­nois­sa on hyvä säi­lyt­tää. Ei mais­tu oikeu­den­mukaiselta, että hyvin tien­aa­va vie asun­non niukin naukin toimeentulevalta.

   Vastaa

3. Oikea näke­mys. Minkälainen tulo­ra­ja näille työssäkäyville asetetaan?

   Min­ulle herää kysymys miten ratkaistaan keski­t­u­lon ylit­tävän lap­siper­heen asun­to-ongel­ma? Mei­dän per­he (2+2 hlö) tien­aa noin 100 000 € brut­to + kilo­metriko­r­vauk­sia. Kysyin meille pankista asun­to­lainaa jouluku­us­sa. Tuol­loin olisimme saa­neet enem­män lainaa kun uskallamme ottaa (toinen töis­sä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la) eli yli 300 000€. Ongel­ma on, että tuol­la rahal­la ja säästöil­lä ei saa Haa­gas­ta per­hea­sun­toa ilman isoa kor­jausvelkaa. Muis­te­taan, että kor­jausvelka­kin on velkaa, joka tulee mak­set­tavak­si! Korostan vielä, ettemme edes haaveile Helsin­gin parhaista alueista.
   Eli miten saisin mei­dän “asun­to-ostovoimat­toman”, kaikkien tukien ulkop­uolelle ole­van mut­ta niistä mak­sa­van per­heen asun­to-asi­at sääl­liselle tolalle?
   Olen piru­ut­tani joskus miet­tinyt, että voisiko ratkaisu olla “fiskaa­li­nen per­heväki­val­ta”. Hädän alla muu per­he saisi kaupungilta tue­tun vuokra-asun­non. Muu­ton jäl­keen sopisimme vai­mon kanssa “riidan” ja koko per­he pää­sisi uuteen koti­in, johon meil­lä olisi varaa. Tulota­somme joh­dos­ta olisimme myös vähen­tämässä seg­re­gaa­tio­ta vuokrat­alos­samme. Hip huraa, kaik­ki voittaa!
   Onnek­si vaimo ei suos­tu tähän, enkä itsekään hen­no hom­maan ryhtyä.
   Lie­nee paras­ta, että han­kimme toisen auton ja muu­tamme Espooseen. Kun­han olemme ensin saa­neet molem­mat lapset pois helsinkiläis­ten kus­tan­ta­mas­ta päiväkodista.

   Vastaa

4. Kokoomus ei tykkää: asun­tosi­joit­ta­jat joutu­vat vuokraa­maan asun­to­jaan enem­män korkean riskin pieni­palkkaisille var­mo­jen sos­sun­luukku­lais­ten kustannuksella.

   Sdp ei tykkää: pieni­palkkai­sista saat­taa pää­tyä kokoomuk­sen kan­na­jik­si mikäli alka­vat työsken­telemään liikaa.

   Perus­suo­ma­laiset eivät tykkää: työl­listymi­nen vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta tulon­si­ir­roista, ja uhkaa näin Soinin tavoitet­ta nyky­istä suurem­mas­ta julkises­ta sek­torista. Ja jos yli 50% kansas­ta on työt­tymänä tai val­ti­ol­la töis­sä niin­vas­tus­taa­han täl­lainen pieni­palkkaisten ylen­su­uri tukem­i­nen demokraat­tista populismiakin.

   Vastaa

5. On todel­la ongel­mallista, jos Ara-asun­nos­sa asu­va hääde­tään pois kotoaan, jos hänen palkkansa nousee tai hän saa työtä. Onko sil­loin kovin kan­nus­tavaa hakeu­tua töi­hin tai tehdä ylitöitä?

   Vastaa

6. Tero: Eli miten saisin mei­dän “asun­to-ostovoimat­toman”, kaikkien tukien ulkop­uolelle ole­van mut­ta niistä mak­sa­van per­heen asun­to-asi­at sääl­liselle tolalle?
   Olen piru­ut­tani joskus miet­tinyt, että voisiko ratkaisu olla “fiskaa­li­nen per­heväki­val­ta”. Hädän alla muu per­he saisi kaupungilta tue­tun vuokra-asunnon.

   Minä kuu­lun tästä taulukos­ta kat­sot­tuna nip­pa nap­pa ylimpään tulode­si­ili­in. Puoliso sairas­tui aikoinaan masen­nuk­seen, jäi pois työ­paikaltaan, menet­ti ammat­ti­taiton­sa, mut­ta on nyt­tem­min kuntoutunut ja opiskelee jälleen.

   Asumme per­in­töra­hoil­la aikoinaan oste­tus­sa ker­rostalokolmios­sa pääkaupunkiseudul­la mut­ta Helsin­gin ulkop­uolel­la. Min­un tulo­jeni vuok­si mak­soimme päivähoi­dos­ta korkein­ta mak­sua. Mak­san tulois­tani korkeahkoa veroa kos­ka puolisoiden yhteisvero­tus siir­tyi his­to­ri­aan vähän ennen naimisi­in­menoamme. Emme saa­neet puoli­son sairau­den aikana mitään tukia johtuen korkeista tulois­tani — tai ehkä emme osan­neet, tai jak­sa­neet, vetää oikeas­ta narus­ta myr­i­aa­di­en tukien joukos­sa. Puoli­son toivut­tua, hän ei työn­hak­i­jak­si ryhtyessäänkään saa minkään­laisia tukia, min­un korkei­den tulo­jeni vuok­si. Nyt kun puoliso opiskelee, hän ei ole oikeutet­tu aikuisopin­to­tu­keen eikä mihinkään muuhunkaan tukeen.

   Kun lapset kasvoivat isom­mik­si, he sai­vat asun­tomme kak­si maku­uhuonet­ta ja minä ja puolisoni muu­timme sänkymme keit­tiöön tiskipöy­dän päähän. Mitään ei jää säästöön, päin­vas­toin aina tulee jotain yllät­tävää joka romaut­taa luot­toko­rt­tive­lan takaisin tap­pi­in, huoli­mat­ta sitkeistä yri­tyk­sistä mak­saa velkaa pois. Jälkikä­teen ajatellen, ilman per­in­töä tuskin olisimme mitään asun­toa pystyneet han­kki­maan. Olisimme var­maankin otta­neet asun­to­lainan, emmekä olisi kyen­neet sitä mak­samaan puoli­son masen­nuk­sen aikana, mikä olisi kai merkin­nyt rom­ah­dus­ta (vai ylen­e­mistä?) tue­tun asumisen piiriin.

   Lisä­tu­lo­jen han­k­in­ta on vaikeaa, kos­ka käytän­nössä töistä selviämi­nen vie kaiken ajan. Työ­paikan tun­ti­lasken­ta leikkaa plus­sas­al­don pois neljästi vuodessa. Viikon­lop­pu jol­loin on voin­ut olla vapaal­la rästitöi­den tekemisen sijaan oli viimek­si joulu­na. Sitä­pait­si mar­gin­aalipros­ent­ti lisätöille veisi kuitenkin turhan ison siivun. Ruo­ka oste­taan Lidlistä tai S‑marketista, K‑market on liian kallis.

   Ei meil­lä varsi­naista hätää ole mon­een muuhun ver­rat­tuna, ellei burnout iske, mut­ta kuvit­telin kyl­lä aikoinaan korkeal­la koulut­tau­tu­misel­la kysytylle alalle tien­aa­vani edes hie­man helpom­man ja parem­min tur­vatun elämän. Pahin­ta on että lapset ovat menet­täneet mie­lenki­in­ton­sa opiskelu­un, kos­ka uskon että koulut­tau­tu­mises­sa ja osaamises­sa on Suomen ain­oa toi­vo. Mut­ta he eivät usko kan­nus­tus­puhei­tani, ja mik­si uskoisi­vat kun hei­dän omin silmin näkemän­sä todel­lisu­us on ris­tiri­idas­sa puheit­teni kanssa. 

   Ihmette­len vaan kun bussin ikku­nas­ta kat­soo neljän huoneen ker­rostaloa­sun­to­ja ja riv­i­talo­ja: keitä kum­mia niis­sä asuu? Ainakaan ylim­mästä tulode­si­ilistä niihin ei näköjään ole nousemista.

   Vastaa

7. tpyy­lu­o­ma:
   Ja tämäkin pul­ma on pienem­pi kun tekee Araa vaan paljon lisää. 

   Juuri näin.

   Tässä yritetään paika­ta ongel­ma luo­ma­l­la uusi ongel­ma. Ihmis­ten siirte­ly paikas­ta toiseen tuskin kor­jaa mitään, kos­ka häädet­ty­jenkin pitää edelleen asua jossain.

   Vastaa

8. Olet taval­laan oike­as­sa. Tuo ongel­ma kuitenkin häviää, kun asum­is­tu­ki pois­te­taan ja sosi­aal­i­tukia muutenkin leikataan vas­taa­maan yhteiskun­tamme kan­tokykyä. Sil­loin sosi­aalipum­mit eivät pysty viemään asun­to­ja työssäkäyviltä. 😉 Me muut mak­samme tuon tuen.

   Rahoi­tus on kuitenkin parem­pi hoitaa muul­la kuin ARA:lla. Kokon­aisu­udessaan asumiskus­tan­nuk­set pienenevät val­tion poistues­sa markki­noil­ta sekoile­mas­ta. Ymmär­rän val­tion raken­nut­ta­jana vain sil­loin, kun se tekee työ­suhdea­sun­to­ja pieni­palkkaisille val­tion työntekijöille.

   Vastaa

9. Tero:
   Oikea näke­mys. Minkälainen tulo­ra­ja näille työssäkäyville asetetaan?

   Min­ulle herää kysymys miten ratkaistaan keski­t­u­lon ylit­tävän lap­siper­heen asun­to-ongel­ma? Mei­dän per­he (2+2 hlö) tien­aa noin 100 000 € brut­to + kilo­metriko­r­vauk­sia. Kysyin meille pankista asun­to­lainaa jouluku­us­sa. Tuol­loin olisimme saa­neet enem­män lainaa kun uskallamme ottaa (toinen töis­sä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la) eli yli 300 000€. Ongel­ma on, että tuol­la rahal­la ja säästöil­lä ei saa Haa­gas­ta per­hea­sun­toa ilman isoa korjausvelkaa.

   No voi her­ran­jes­tas. Oletko tosis­sasi? Asutte ensin nykyisessä, pienem­mässä. Säästätte vähän aikaa näistä tulois­tanne ja sit­ten ostat­te kun on rahaa.

   Tästä tulee mieleen se mielestään köy­hä per­he, joka tien­asi vero­jen jäl­keen sata ton­nia. Luulen, että ongel­ma ei monel­la ole sit­tenkään asun­to­jen hin­ta, vaan meno­jen ja tulo­jen suhde.

   Vastaa

10. Ainakaan ylim­mästä tulode­si­ilistä niihin ei näköjään ole nousemista

    Tok­i­han tässä maas­sa voi per­he tuil­la tien­ata suu­nilleen sen mitä per­heel­lisen yhden ihmisen kohtu­ullisen hyvil­lä palkkat­u­loil­la, mut­ta tuo tulode­sileistä puhu­mien tuon talukoiden perus­teel­la on harhaan­jo­htavaa. Useim­mat kai kuitenkin mieltävät ilmaisun koske­van palka­nsaa­jia (tai mainit­tavien pääo­mat­u­lo­jen naut­ti­joi­ta). Tuos­sa taulukos­sa tulon­saa­ji­a­han on run­saat 4.5 miljoon­aa mukaan­lukien eläkeläiset, opiske­li­jat ja eri­lais­ten verotet­tavien sosi­aal­i­tukien saa­jat. Kol­mannes tien­aa alle 15 000 ja medi­aani on vain vähän päälle 20 000 euroa.

    Vastaa

11. Jae­taan tuet käteisenä, lakkaute­taan Ara ja annetaan köy­hienkin asua, mis­sä halu­a­vat. Jos anti­seg­re­gaa­tio­ta on pakko tukea, tehdään se tuke­mal­la asukkaan sijoit­tau­tu­mista käteisel­lä eikä val­tion asun­noil­la, tulee halvemmaksi.

    Vastaa

12. Ris­to: Tok­i­han tässä maas­sa voi per­he tuil­la tien­ata suu­nilleen sen mitä per­heel­lisen yhden ihmisen kohtu­ullisen hyvil­lä palkkat­u­loil­la, mut­ta tuo tulode­sileistä puhu­mien tuon talukoiden perus­teel­la on harhaan­jo­htavaa. Useim­mat kai kuitenkin mieltävät ilmaisun koske­van palka­nsaa­jia (tai mainit­tavien pääo­mat­u­lo­jen naut­ti­joi­ta). Tuos­sa taulukos­sa tulon­saa­ji­a­han on run­saat 4.5 miljoon­aa mukaan­lukien eläkeläiset, opiske­li­jat ja eri­lais­ten verotet­tavien sosi­aal­i­tukien saa­jat. Kol­mannes tien­aa alle 15 000 ja medi­aani on vain vähän päälle 20 000 euroa.

    Hyvä huomio. Vero­hallinnon tilas­ton tinyurl.com/a568un9 mukaan palkkat­u­lo­jen saa­jia on 2.7 miljoon­aa, eli yllät­tävän pieni osa kaik­ista 4.5 milj. tulon­saa­jas­ta. (Tulon­jako­taulukko vielä yht­enä ver­siona muuten tääl­lä.

    Palka­nsaa­jien pieni osu­us panee epäilemään menikö aikaisem­pi peukalosään­töni perus­tu­lon rahoituk­ses­ta sit­tenkin met­sään. Siinä maini­tu­ista 115 mrd:n verotet­tavista tuloista osa on jo ker­taalleen kerät­ty veroina ja jaet­tu uudelleen (verol­lisi­na) tuk­i­na ja eläkkeinä. Toisin kuin nuo verol­liset tuet, perus­tu­lo­han olisi vero­ton­ta, joten ker­tymä piene­nee. Palkkat­u­lo­ja ker­tyi Suomes­sa 2011 vain 77 miljardia.

    Vastaa

13. Poikkeuk­sel­lis­es­ti nim­imerkil­lä: Ihmette­len vaan kun bussin ikku­nas­ta kat­soo neljän huoneen ker­rostaloa­sun­to­ja ja riv­i­talo­ja: keitä kum­mia niis­sä asuu? Ainakaan ylim­mästä tulode­si­ilistä niihin ei näköjään ole nousemista.

    Kuten tuos­sa jo mainit­ti­in, ylin tulode­si­ili on eri asia kuin ylin palkkade­si­ili. Lisäk­si jos per­heessä on vain yksi tulon­saa­ja, niin henkilöko­htaisen vero­tuk­sen vuok­si yhden “niukin naukin” ylimpään tulode­si­ili­in kuu­lu­van (anta­masi taulukon mukaan brut­to­tu­lot n. 50 000) ja yhden tulot­toman talous jäänee net­to­tu­lois­sa alle sen, mitä kah­den medi­aa­ni­palkkaisen tulot oli­si­vat. Medi­aa­ni­palk­ka lie­nee siel­lä 30 000:n tienoil­la tai yli. 

    Kieltämät­tä hie­man ihme­tyt­tää tuos­sa tei­dän touhus­sanne, että jos asun­to on vela­ton, eivätkä lapset ole enää päivähoi­dos­sa, niin mihin ne tei­dän rahat oikein menevät niin, että luot­toko­rt­ti­sal­dot paukku­vat. 50 000:sta pitäisi jäädä kuitenkin luokkaa n. 35 000 euroa vuodessa käteen. Omat menosi ovat tietenkin yksi­ty­isas­ioitasi, mut­ta jotenkin tun­tu­isi, että sil­lä puolel­la olisi jotain kor­jat­tavaa, jos joutuu luot­toko­rt­tien kiskuriko­rko­ja jatku­vasti makselemaan.

    Vastaa

14. Krtek: No voi her­ran­jes­tas. Oletko tosis­sasi? Asutte ensin nykyisessä, pienem­mässä. Säästätte vähän aikaa näistä tulois­tanne ja sit­ten ostat­te kun on rahaa.

    Asumme nyt vuokral­la. Omaan säästämme pikku hil­jaa. Per­heemme tarvit­see tilaa nyt enem­män kuin kah­denkymme­nen vuo­den päästä. Riit­tävän tilan ostamiseen täältä ei vain riitä omat eikä pankista lainaksi saata­vat rahat. Tarken­nuk­se­na: myytävät asun­not ovat kaikille saman hin­taisia, meille ne ovat Helsingis­sä liian kalliita. 

    Eli ratkaisu meille on joko ostaa velka­ra­hal­la kor­jausvelkaa, asua ahtaasti tai muut­taa pois. 

    Emme me ole mitään hel­lantelt­tu­ja, lasku­taitoisia keskilu­okkaisia vain, tosin ilman per­in­töra­ho­ja. Tiedämme myös, että vuokral­la asum­i­nen on type­r­ää verovähen­nys­ten vuok­si. Mut­ta jos rahat ei riitä, ne ei riitä. Me ei päästä tois­t­en taskuille. Mut­ta voimme muut­taa pois … 

    Oletko koskaan miet­tinyt, mikä on sopi­va määrä lainaa per­heen 100 000 €:n brut­to­tu­loille armon vuon­na 2013? Oletko kat­sonut mitä sil­lä saa Helsingistä? Kor­jausvel­ka on helpoin ottaa huomioon kat­so­ma­l­la vain uud­is­tuotan­non hin­taa, van­hem­mis­sa on aina enem­män tai vähem­män korjausvelkaa.

    Vastaa

15. Ben­ny Tulir­in­ta:
    Työt­tömyys asun­non saamisen ehtona kuu­lostaa todel­la omi­tuiselta ja get­tout­tamiselta. Mut­ta tulo­ra­jat esim. kaupun­gin asun­nois­sa on hyvä säi­lyt­tää. Ei mais­tu oikeu­den­mukaiselta, että hyvin tien­aa­va vie asun­non niukin naukin toimeentulevalta.

    Toisaal­ta tämän voisi nähdä toisin päin. Jos kaupungilla on tar­jol­la (kaupun­gin näkökul­mas­ta omakus­tan­teisia) asun­to­ja riit­tävästi, eikä ole ole­mas­sa mitään tulo­ra­jaa hakeu­tuu näi­hin asun­toi­hin myös hie­man parem­min toimeen­tule­vaa väkeä. Tämä voisi loogis­es­ti ajatellen vaikut­taa yksi­tyisen vuokra-asun­non hin­toi­hin laskev­asti kos­ka varakkaam­mil­la olisi ole­mas­sa aina halvem­pikin vai­h­toe­hto. Samal­la alueel­lisen seg­re­gaa­tion uhka vähenee.
    Parem­pi tiet­ty olisi jos kaupun­gin vuokrat­alot sijait­si­si­vat sikin sokin ympäri kaupunkia.

    Idea: mitä jos asun­non hakupros­es­sis­sa vaikut­ta­vana tek­i­jänä olisi vaikka­pa työ­matkan pituus?

    Vastaa

16. Kuukke­li: Toisaal­ta tämän voisi nähdä toisin päin. Jos kaupungilla on tar­jol­la (kaupun­gin näkökul­mas­ta omakus­tan­teisia) asun­to­ja riit­tävästi, eikä ole ole­mas­sa mitään tulo­ra­jaa hakeu­tuu näi­hin asun­toi­hin myös hie­man parem­min toimeen­tule­vaa väkeä. Tämä voisi loogis­es­ti ajatellen vaikut­taa yksi­tyisen vuokra-asun­non hin­toi­hin laskev­asti kos­ka varakkaam­mil­la olisi ole­mas­sa aina halvem­pikin vai­h­toe­hto. Samal­la alueel­lisen seg­re­gaa­tion uhka vähenee.

    Näin, kun on sille tielle lähdet­ty, niin tehdään niitä niitä julk­isra­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja sit­ten niin paljon että ne on kaikil­la avoin­na. Ja huuhuu Kokoomus, mitä vähem­män niitä vuokra-asun­to­ja on niin sitä valikoituneem­paa niiden asukaskun­ta on. 

    Jos joku las­kee vuokria, tai pikem­minkin hillit­see niiden nousua, niin se myös las­kee omis­tusasun­to­jen hin­to­ja, kos­ka omis­tusasun­to ja vuokral­la asum­i­nen ovat tois­t­en­sa substituutteja.

    Idea: mitä jos asun­non hakupros­es­sis­sa vaikut­ta­vana tek­i­jänä olisi vaikka­pa työ­matkan pituus?

    Sijain­nil­la voi ainakin yrit­tää perustel­la hake­mus­ta, esimerkik­si iso­van­hem­mat alueel­la, mut­ta jos ei nyt kuitenkaan mitään viral­lisia pis­teitä. Ihmiset vai­h­taa työ­paikkaa, samas­sa taloudessa on usein use­ampi työssäkäyvä, ja niin edelleen.

    Vastaa

17. Edullista asum­ista kan­nat­taa rak­en­taa niin paljon, että se riit­tää kaikille halukkaille. Nuoret per­heetkin saa­vat sil­loin mah­dol­lisu­u­den säästää omaa asun­toa, joka nyky­isil­lä hin­noil­la ei ole mah­dol­lista, ja ikän­sä pieni­palkkaises­sa kun­tatyössä palvelleet eivät joudu van­hu­u­den­päiv­inään hätään­tymään siitä, mis­sä asuvat. 

    Omakus­tan­teisu­us vilah­taa ketjus­sa. KAS asun­toketju hoitaa aiem­min kun­nille kuu­lunei­ta asun­to­ja, nimeno­maan omakus­tan­nush­in­taa. Se on myös väit­tänyt ole­vansa voit­toatavoit­telema­ton toimija. 

    Ongel­maa on siinä, että kun­nal­lista asum­ista kor­vaa­van ketjun hin­tata­so on korkea, johtuen run­saas­ta tyhjien asun­to­jen määrästä sekä nopeasti nou­se­vista hallintokustannuksista. 

    Korkeat hin­nat tyh­jen­tävät asun­to­ja, mikä nos­taa yhä hin­to­ja ja tyh­jen­tää lisää asun­to­ja. Voit­toatavoit­telema­ton yri­tys ostaa kaiken palvelun voit­toatavoit­televil­ta yri­tyk­siltä, mikä tulee asukkaille kohtu­ut­toman kalliiksi. 

    Joil­lain paikkakun­nil­la on ollut tilantei­ta, jois­sa kun­nal­lista asum­ista kor­vaa­van ketjun hin­nat ovat olleet niin korkeat, että ne ovat jääneet sosi­aal­i­toimen rajo­jen ulkop­uolelle. Kun­nat ovat sit­ten joutuneet muut­ta­maan rajojaan. 

    Kun asum­i­nen käy itse mak­sav­ille hin­to­jen nousun takia mah­dot­tomak­si — mis­sä he asu­vat? Piiloa­sun­not­to­muus lisääntyy.

    Vastaa