Vastaus Thomas Wallgrenille

10.11.2010 · Aihe: _ 

Vanha Koijärvi-aktiivi Thomas Wallgren vastaisi kirjaani Hesarissa, Uudessa Suomessa ja Demarissa ja syytti minua siitä, että haluan maksattaa köyhien aseman parantamisen keskiluokalla enkä rikkailla. Asiaa ei ole oikeastaan käsitelty koko kirjassa lainkaan, mutta en koe itseäni miksikään rikkaiden asian ajajaksi.

Vihreät ovat olleet hallituksissa, jotka ovat alentaneet veroja, myönnetään. Eniten niitä alennettiin Lipposen hallituksen aikana. Se oli myös perusteltua. Näitä Vanhasen hallituksen veronalennuksia en ole oikein ymmärtänyt. Hyvää sen sijaan on se, että on siirretty painopistettä palkkaveroista oikeisiin kulutusveroihin. (Arvonlisävero on minusta tuotantoon kohdistuva vero.)

Mutta Wallgren yrittää mennä ohuen pajun taakse piiloon. Keskiluokka maksaa kaiken. ”Rikkaita” on suomessa niin vähän, ettei heidän veroillaan kyllä ihmeitä tehdä, ei edes niillä omaisuusveroilla, joita demarit olivat laskemassa sen jälkeen kun asiasta oli sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken.

Kirjassani en mielestäni arvostele demareita mistään, mutta työmarkkinajärjestöjä kylläkin. Kyse ei ole vain siitä, että työmarkkinajärjestöt sopivat siitä, ettei työmarkkinatukea saa korottaa, ellei hyviin ansiosidonnaisiin tukiin tule samaa korotusta viidelläkymmenellä prosentilla korotettuna. Ne estivät myös sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva kehitysvammainen voisi tehdä työtä yli 600 euron edestä kuussa ja hankkia näin lisätuloja. Tämän katsottiin tekevän perusturvasta liian edullista ansioturvaan nähden.

Wahlgrenin mukaan tasapuolisuus vaatii, että jos korotetaan työmarkkinatukea, on korotettava myös ansiosidonnaista. Muu olisi työttömien panemista vastakkain. Sosiaalitupossa korotettiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa noin sadalla miljoonalla eurolla ilman, että työmarkkinatuella olevat saivat mitään. Tämä ei ollut työttömien panemista vastakkain.

Samat järjestöt vastustivat myös takuueläkettä – ihan vain periaatteellisista syistä, mutta eivät onnistuneet sentään siinä.  Tässä heidän ruoskansa kohdistui lähinnä syntymästään asti vammaisiin.

Minusta on oikeutettua sanoa, että työmarkkinajärjestöt eivät kanna vastuuta köyhyydestä. Siksi on väärin, että niillä on määräysvalta käytännössä koko sosiaaliturvasta.

Hyvä. Ei koko sosiaaliturvasta. Takuueläkettä ne eivät saaneet estetyksi.

++++++++++++++++++

Huomenna torstaina klo 8:15 on mahdollista kuulla Thomaksen ja minun sanailua asiasta Radion ykkösaamussa.

Kommentit

63 Vastausta artikkeliin “Vastaus Thomas Wallgrenille”

  1. Kalle kirjoitti 10.11.2010 kello 19:47

    Kaikkien etu on, että Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä puretaan hallitusti ennen kuin se romahtaa. Rahoituksemme ei riitä nykytasolle, eikä siihen ole tarvettakaan. Ei sosiaaliturvalla tarvitse elää, sen on vain autettava huonojen aikojen yli!

    Wahlgreninkin luulisi ymmärtävän, että ylimpien tuloluokkien verotusta voidaan vain laskea, koska juuri he ovat niitä, joilla on helpoiten mahdollisuus äänestää jaloillaan ja hakeutua kilpailukykyisiin EU-maihin verotettavaksi. Kyllä uutisia seuraava huomaa, että näin tapahtuukin.

    Huvittava episodi oli vaalirahajupakan ensimmäisessä vaiheessa esille tullut Kokoomuksen tuki. Kaikki toki laillista (puolueessa varmasti eniten liikejuristeja 😉 ) mutta jossain vaiheessa kaksi suurinta tukijaa olivat liechtensteinilaisia yrityksiä. 😀 😀 😀 Joku vielä väittää, etteivät suomalaiset siirrä varojaan fiksummin verottaviin EU-maihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Henri Weijo kirjoitti 10.11.2010 kello 20:56

    En lähde nimiä nimeämään mutta huomasin Facebookissa erään toisenkin suht nimekkään demarin tyrmäävän tämän kirjan samaisella “kirja on roskaa, emme me demarit edes olleet SATA-komiteassa mukana” -argumentilla, vaikka sitä ei kirjassa väitetäkään. Kai tämä kirja on AY-liikkeelle niin kiusallinen, että demarit kokevat tehtäväkseen tulla hätiin tällä tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo S kirjoitti 10.11.2010 kello 22:08

    Sosiaalitupossa tosiaankin korotettiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100 miljoonalla eurolla, kuten Osmo sanoo. Mutta samalla päätettiin myös merkittävistä ansioturvan leikkauksista.

    Työttömien koulutuspäivät syövät tämän vuoden alusta 500 päivän maksimiaikaa ja lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin vuodella vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden osalta.

    Ainakin SAK:n julkaisemasta materiaalista saa sen kuvan, että kokonaisuutena sosiaalitupossa ansiosidonnaiseen tehdyt parannukset ja heikennykset kompensoivat rahamäärissä jollakin aikavälillä toisensa. Näin ollen työnantajien ja työntekijöiden rahoittamasssa osuudessa tehtiin sosiaalitupossa pääosin vain sisäisiä siirtoja, eikä valtion rahoittamaan perusosaan puututtu mitenkään.

    On loogista, että kaikille työttömille maksetaan ensin yhtäsuuri valtion rahoitama samansuuruinen työmarkkinatuki tai perusosa ja perusosan päälle maksetaan sitten työnantajien ja työntekijöiden rahoittama ansio-osa.

    Mutta Osmo haluaisi, että niille, jotka saavat ansio-osaa, pitäisi maksaa valtion pussista pienempi perusosa kuin työmarkkinatuki.

    Jos työmarkkinatukea halutaan nostaa, olisi kuitenkin minun mielestä perusteltua, että työmarkkinatuki / perusosa pidetään kaikkien osalta samana. Jos korotuksen johdosta työmarkkinajärjestöt sitten haluavat vielä rahoittaa lisää ansio-osaa, niin annettakoon siihen järjestöille oikeus.

    Mutta kirjassaan Osmo ei katso hyvällä sitä, että työmarkkinajärjestöt saavat vapaasti päättää työnantajien ja työntekijöiden rahoittamista varoista.

    Kirjassaan Osmo toteaa: “Jos työmarkkinajärjestöt nostavat sosiaalivakuutusmaksuja, valtiolle jää vähemmän liikkuma-alaa verotuksessa.” Mutta tämä perustelu ontuu.

    Kyse on kirkollisveron suuruisesta sosiaalivakuutusmaksusta. Jos Osmon logiikkaa noudatetaan, niin sitten pitäisi myös kirkon verotusoikeus peruuttaa, koska sekin syö valtion liikkuma-alaa.

    Minusta Osmon kannattaisi syyttää työmarkkinatuen pienuudesta ensisijassa kokoomusta eikä työmarkkinajärjestöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2010 kello 23:07

    Syytän myös kokoomusta, mutta kokoomuksen kannasta en ollut yhtä yllättynyt. Tarkoitus oli, että valtio olisi rahoittanut ansiopäivärahasta saman kaavan mukaan tuon perusturvaosuuden, vaikkei tällä kyllä ollut mitään merkitystä. Lue kirja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. J kirjoitti 11.11.2010 kello 0:44

    Kalle: “Rahoituksemme ei riitä nykytasolle, eikä siihen ole tarvettakaan. Ei sosiaaliturvalla tarvitse elää, sen on vain autettava huonojen aikojen yli!”

    Eikö alkoholistien, pitkäaikaissairaiden, vammaisten, ym. loputtomia huonoja aikoja elävien sinusta tarvitse elää lainkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Raimo K kirjoitti 11.11.2010 kello 9:12

    Seppo S: “Mutta samalla päätettiin myös merkittävistä ansioturvan leikkauksista.
    Työttömien koulutuspäivät syövät tämän vuoden alusta 500 päivän maksimiaikaa.”

    Eihän se niin mennyt, vaan niin, että työttömät saavat nyt osallistua muuhunkin kuin työvoimakolutukseen – esim. päättää kesken jääneet yliopisto-opintonsa – ja tämä tosiaan “syö” sitä 500 päivää – aivan samalla tavalla kuin jos työtön olisi vaan tekemättä mitään. Hirveä heikennys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. aku kirjoitti 11.11.2010 kello 9:18

    En ole vieläkään lukenut kirjaa, mutta olen jo kirjaston jonossa. Siitähän voi jo päätelläkin jotain taloudestani.

    Sosiaalitupossa (en kyllä sitä pätkääkään puolusta)poistettiin miljardin kela-maksu työnantajilta. Eikös sekin rajoita tätä “liikkumavaraa”?

    Lisäpäiväoikeuden heikentäminen on ainakin minun tuttavapiirissäni karsastanut pahasti. Itsekin olisin ollut aikoinaan tosi lirissä, jos en olisi päässyt “putkeen” 55v.

    Seppo S kirjoittaa vallan mainiosti, mutta mieluulla olen lukenut OS:nkin blogia ja saanut pirusti tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Raimo K kirjoitti 11.11.2010 kello 9:23

    Toistan aikaisemman käsitykseni siitä, että Wallgren ei ole lukenut Osmon kirjaa, niin eri asioista hän puhuu.
    Toisaalta demarien närkästys on ymmärrettävää: demarit ja johtava ay-väki eivät ole eri porukoita.
    Demarien linja Lipposen I ja II hallituksissa oli aivan sama kuin ay-väen SATA-komiteassa.
    Toki on muistettava, että leikkaukset teki laman oloissa aikoinaan Ahon hallitus, Lipposen hallituksilta odotettiin korjauksia, mutta korjaamatta ovat vieläkin.
    Voidaan vielä palauttaa mieliin, että vaalitappion uhatessa 2007 silloinen valtiovarainministeri Heinäluoma lupasi, että korjaukset tehdään seuraavalla vaalikaudella – viesti ei mennyt enää perille.
    Ja kumpaan leiriin Heinäluoma luetaan, ay-väkeen vai demareihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 11.11.2010 kello 10:10

    “Kyse ei ole vain siitä, että työmarkkinajärjestöt sopivat siitä, ettei työmarkkinatukea saa korottaa, ellei hyviin ansiosidonnaisiin tukiin tule samaa korotusta viidelläkymmenellä prosentilla korotettuna. Ne estivät myös sen, että ”

    Minä voin aina neljän viikon välein tarkistaa paljonko tuo “suuri” ansiosidonnainen on.
    Se on käteen työmarkkinatuki+yksiön vukran verran.
    Näin siitä huolimatta, että olin hyvätuloinen työssäollessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. BW kirjoitti 11.11.2010 kello 10:53

    Hieman noista kulutusveroista. Mielestäni progression korvaaminen kulutusverotuksella tarkoittaa verotuksen painopisteen siirtoa kohti köyhempiä. Asia näyttäytyy minulle ei niinkään ympäristö- vaan arvovalintana. Miten näet nykymallissa tuon oikeudenmukaisuusaspektin toteutuvan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Seppo S kirjoitti 11.11.2010 kello 11:25

    Raimo K:

    Aiemmin työvoimakoulutuksen koulutustuki ei kuluttanut 500 päivää, nyt kuluttaa.

    Aiemmin omaehtoisesti pystyi tietyin rajoituksin kouluttautumaan koulutuspäivärahan avulla. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja koulutuspäivärahaa pystyi saamaan yhteensä 565 päivää.

    Muutoksessa vuoden 2010 alusta omaehtoinen koulutus siirrettiin työttömyyskorvauksen 500 päivän piiriin ja koulutuspäiväraha lakkautettiin. Työtön voi nyt opiskella yliopistossa helpommin, mutta vain silloin, jos se edistää työllistymistä.

    Kyllä näilläkin muutoksilla säästettiin aika monta miljoonaa euroa, joita sitten käytettiin ansiosidonnaisen korvauksen tason nostoon.

    Osmo todellakin ansiokkaasti tuo kirjassaan esille kokoomuksen luokkakantaisia piirteitä, jotka vaikuttivat siihen, ettei tehokkaampaa sosiaaliturvajärjestelmää saatu aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Syltty kirjoitti 11.11.2010 kello 12:11

    Liian vanha:
    “Minä voin aina neljän viikon välein tarkistaa paljonko tuo “suuri” ansiosidonnainen on.”

    No ainakin mun ansiosidonnainen oli samaa luokkaa tai parempi kuin monen pienipalkkaisen duunarin kk-palkka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. BRG kirjoitti 11.11.2010 kello 12:13

    Huomenna torstaina klo 8:15 on mahdollista kuulla Thomaksen ja minun sanailua asiasta Radion ykkösaamussa.

    http://areena.yle.fi/audio/1435063

    About ajasta 4:45 eteenpäin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Joonas R kirjoitti 11.11.2010 kello 13:16

    Tämä Osmon työmarkkinajärjestöjä kohtaan esittämä kritiikki alkaa saada jo surkuhupaisen populistisia piirteitä kaikessa mustavalkoisuudessaan ja mutkien suoraksi vetämisessä.

    Työmarkkinajärjestöjen takuueläkekritiikki liittyi käsittääkseni sen toteutustapaan eikä siihen, etteikö perusturvaa saisi korottaa. Täysin uutena eläkejärjestelmän osana takuueläke istuu vähän huonosti Suomen eläkejärjestelmään. Lisäksi julkilausuttuihin politiikkatavoitteisiin nähden se on tuhlaileva. Parempi tapa parantaa esimerkiksi näiden Osmon mainitsemien syntymästään asti vammaisten (ja kaikkien muidenkin pitkään työkyvyttömänä olleiden) eläkettä olisi ollut tehdä kunnon korotus kyseisten ihmisten työkyvyttömyyseläkkeisiin ja/tai vammaisetuuksiin, jolloin raha olisi saatu helposti suunnattua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tätä ainakin palkansaajajärjestöt esittivät. Olisi tullut halvemmaksikin, ja rahaa olisi jäänyt sitten muuhunkin kivaan.

    Viime aikoina on näköjään tullut tavaksi nostaa tämä ansiopäivärahojen taitekohdan nousu kaiken työmarkkinajärjestöjen sosiaaliturvakritiikin kärkeen. On totta, että se ei tunnu kovin oikeudenmukaiselta ja että asia olisi helppo muuttaa. Taitekohdan noususta paasaaminen vie kuitenkin huomiota hieman sivuraiteille, koska työttömyysturvan korotuksen kustannuksista nykyisellä lainsäädännöllä alle kymmenesosa syntyisi näiden korkeimpien päivärahojen noususta.

    Ja väitteet siitä, että työmarkkinajärjestöt eivät anna korottaa perusturvaa ovat kyllä ihan hölynpölyä. Useat palkansaajajärjestöt ovat toistuvasti vaatineet perusturvan ja asumistukien parantamista. Jos pitää etsiä syyllisiä sosiaaliturvan heikkouteen ja sen parantamisen vastustukseen, niin oikea suunta lienee Eteläranta tai poliittinen oikeisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Liian vanha kirjoitti 11.11.2010 kello 15:14

    “No ainakin mun ansiosidonnainen oli samaa luokkaa tai parempi kuin monen pienipalkkaisen duunarin kk-palkka.”

    Bruttona varmaan, mutta verojen jälkeen ei

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Syltty kirjoitti 11.11.2010 kello 15:28

    Liia vanha
    ““No ainakin mun ansiosidonnainen oli samaa luokkaa tai parempi kuin monen pienipalkkaisen duunarin kk-palkka.”
    Bruttona varmaan, mutta verojen jälkeen ei”

    No kyllä se verojen jälkeen oli ihan sama, aina tuli kuitenkin oltua jossain välissä vuotta töissä.

    (ilmeisesti työtön ei saa sitä hankintavähennystä?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jari S. kirjoitti 11.11.2010 kello 15:55

    Wahlgren oli melkeinpä idolini joskus aikoinaan, mutta tässä tuli taas yksi aikamoisen epäanalyyttinen kannanotto lisää. Ei oikein voi respektiä antaa. Ja tämän päivän Demarin pääkirjoitus totta kai toisti Wahlgrenin kannan ja kritiikit sellaisenaan. No onpas hyvää keskustelua…

    Tuossa aamun radiolähetyksessä Wahlgrenin pointti siis oli, että heikoimpien päästäminen työnsyrjään kiinni voi luoda matalapalkkayhteiskunnan. Matalapalkkatyö on kuitenkin vähän eri asia kuin pelkästä perusturvasta perusturvan ja pikkutyön varaan siirtyminen, mistä tällä kertaa oli kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raimo K kirjoitti 11.11.2010 kello 16:40

    Seppo S: “Raimo K: Aiemmin työvoimakoulutuksen koulutustuki ei kuluttanut 500 päivää, nyt kuluttaa.”

    Selvä. Ja aikaisemmin esim. yliopisto-opiskelu ei ollut sallittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 11.11.2010 kello 16:44

    Jari S: “Tuossa aamun radiolähetyksessä Wahlgrenin pointti siis oli, että heikoimpien päästäminen työnsyrjään kiinni voi luoda matalapalkkayhteiskunnan.”

    Tämä kai onkin eräs ay-liikkeen keskeinen pointti. Siinä vaan ollaan pahasti myöhässä – työvoimahallinto on jo sellaisen luonut, tarjoamalla jopa ilmaista työvoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 11.11.2010 kello 17:00

    Tämä kai onkin eräs ay-liikkeen keskeinen pointti. Siinä vaan ollaan pahasti myöhässä – työvoimahallinto on jo sellaisen luonut, tarjoamalla jopa ilmaista työvoimaa.

    Raimo, sä et ole nyt ihan ymmärtänyt, se on sitä AY-liikkeenkin peräänkuuluttamaa aktiivista työvoimapolitiikkaa ja se oli taas hyvä juttu. Eli jos tekee töitä ilmaiseksi niin on aktiivinen, mutta jos tekee töitä halvalla niin polkee palkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Teme kirjoitti 11.11.2010 kello 17:11

    Jari S:
    Tuossa aamun radiolähetyksessä Wahlgrenin pointti siis oli, että heikoimpien päästäminen työnsyrjään kiinni voi luoda matalapalkkayhteiskunnan.

    Siis pidetään ihmiset kotona nostamassa tukia ja annetaan toisten tehdä työt, joilla verot maksetaan, joilla taas maksetaan tuet, ja vielä omat työt, jotka olisi voinut joku kotona oleva ihminen, palkkaa vastaan toki, tehdä?

    Koko keskustelu tuntuu kieroutuneelta, kun vain puhutaan sosiaalietuuksien nostamisesta. Keskustelu pienipalkkaisten työpaikkojen luonnista loistaa poissaolollaan, sen verran vahva on ay-liikkeen ote.

    Puheet matalapalkkayhteiskunnasta voi unohtaa. Merkittävä osa keskituloisista ja lähes kaikki suurituloiset tekevät reilusti yli 8 tuntia töitä päivässä. Pienituloinen pärjää hyvin matalapalkkayhteikunnassa tekemällä 12 tuntia töitä päivässä, kuten suurituloisetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tvaara kirjoitti 11.11.2010 kello 19:06

    Matalapalkkaisuuden torjuminen (tai torjumsien teeskenetely) on melkoista hurskastelua, kun todellisuudessa pääkaupunkiseudulla matalapalkkainen henkilö ei käytännössä kykene asumaan ilman erilaisia tukia.

    Lisäksi tilanteet, joissa esim. yksinhuoltajien ei kannatta lähteä työelämään matalaplkka-aloille, koska tulotaso ei nousisi, eivät ole edes poikkeuksia. Jos ei ole näistä perillä, ei ole perillä nykypäivän realiteeteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. BRG kirjoitti 11.11.2010 kello 20:15

    Seppo S: On loogista, että kaikille työttömille maksetaan ensin yhtäsuuri valtion rahoitama samansuuruinen työmarkkinatuki tai perusosa ja perusosan päälle maksetaan sitten työnantajien ja työntekijöiden rahoittama ansio-osa.

    Tuo “loogista” on aika huono peruste (vaiko pelkkä sanavalinta vahinko?) tässä yhteydessä. Aivan yhtä loogista olisi se että valtio turvaa niiden ihmisten selviytymisen joilla ei ole muita tulonlähteitä. Ei valtio mitään tukea työssäkäyvillekään maksa sillä perusteella että olisi loogista maksaa kaikille sama perustulo. Tai no, sehän olisi se kansalaispalkka, täällähän on muitakin sen kannattajia ihan lähettyvillä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Shakeem kirjoitti 11.11.2010 kello 20:22

    Teme:

    “Pienituloinen pärjää hyvin matalapalkkayhteikunnassa tekemällä 12 tuntia töitä päivässä, kuten suurituloisetkin.”

    Vaikka ajatusmaailmani selvästi Temen ajatusmaailmasta eroaa, tämän kommentin allekirjoitan ainakin osin.

    On Suomessa jo ihan oikeasti matalapalkkaisiakin työtehtäviä, mutta useammin köyhyyden ja kurjuuden syynä on epätyypillinen työ: osa-aikaisuudet, jatkuvat määräaikaisuudet, jatkuvat harjoittelijan paikat, vuokratyö jne. Sama työ kokoaikaisena takaisi niukan, mutta riittävän toimeentulon.

    Perustulo voisi korjata joitain epäkohtia, mutta se ei koskaan tule korjaamaan esim. vuokratyöntekijän kokemaa epävarmuuden ja hylkiön tunnetta eikä sitä turvan puuttumista, jonka vakinainen työ tarjoaa.

    Minunkin mielestä ihan hyvin voidaan ja pitääkin vihdoin taata myös vajaakuntoisille perustuslain takaama oikeus työhön. Kun näitä tämän mahdollistavia toimia sitten tehdään, olisi ihan suotavaa, jos edes joskus niistä tulisi sellaisia, ettei järjestelmää käytetä valittömästi väärin.

    Loistava esimerkki hyvästä tahdosta ja tavoitteesta on harjoittelupaikat, mutta koska harjoittelu ei tapahdu työsuhteessa, eikä työsopimuslaki näin tule sovellettavaksi, on tällä luotu ns. tuhannen taalan paikka kiertää työsopimuslakia niin paljon kuin vain sielu sietää. Oikeuskäytännöstä löytyy esimerkkejä, joissa pitkää uraa tehneet on vaihdettu harjoittelijoiden ketjuttamisen taakamaan ilmaistyöhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Matsu kirjoitti 11.11.2010 kello 20:23

    Mistä on syntynyt ajatus, että rikkaiden ihmisten ainoa motivaatio olisi hankkia lisää rahaa? Miksi jo valmiiksi rikas ihminen jättäisi kotimaansa pelkästään sen takia, että voisi ostaa kuudennen mersunsa joita hänellä on ennestään viisi? Ajatus tuntuu intuitiivisesti järjenvastaiselta, ja silti sitä käytetään viljasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 11.11.2010 kello 20:53

    Tvaara: “…un todellisuudessa pääkaupunkiseudulla matalapalkkainen henkilö ei käytännössä kykene asumaan ilman erilaisia tukia…”

    Logiikkasi pettää pahan kerran. 😀 Kaikki asumisen tuet valuvat suoraan hintoihin. Mieti hetki, mitä tulee tapahtumaan, kun typerät vuokra- ja omistusasumisen tuet poistetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 11.11.2010 kello 21:27

    “Keskustelu pienipalkkaisten työpaikkojen luonnista loistaa poissaolollaan, sen verran vahva on ay-liikkeen ote.”

    Meillähän on jo todellinen matalapalkkaduunariluokka:
    0-palkkaiset eli pakollista harjoittelua tekevät harjoittelijat ja tukityöllistetyt, joiden kulu työnantajalle on 0 euroa .

    Matalampaa palkkatasoa tuskin kyetään enää luomaanskin .
    Nämä henkilöt tekevät jo 100000 htv ,joten heillä on jo suuri merkitys työmarkkinoiden vääristämisessä.

    Toine suuri palkkatasoa polkeva ryhmä ovat Suomen lähetetyt työntekijät. He eivät maksa tänne veroja eikä sosiaaliturvamaksuja eikä heidän todellista palkkatasoaan ja veronmaksua kyetä mitenkään tarkistamaan.

    Kun meillä on jo 150000 alle torihintojen työtä tekevää niin on vaikea luoda enää lisäämatalapalkkatyöpaikkoja ellei ruveta alentamaan keskiluokan palkkoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Riccado kirjoitti 11.11.2010 kello 21:28

    tpyyluoma: “Eli jos tekee töitä ilmaiseksi niin on aktiivinen, mutta jos tekee töitä halvalla niin polkee palkkoja.”

    Kommentti on hyvin osuva. Näitä kokeilu-, harjoittelu- ja palkkatukipaikkoja tarvitaan. Kaikilla se työkyky ei ole 100% (eikä kai kellään kaiken aikaa). Mutta ‘aito’ työpaikka on aina parempi kuin ‘keinotekoisesti luotu’. Siitä aidosta pääsee eteenpäin ja mahdollisesti joskus, ehkä piankin, paremmille palkoille. Palkkatukitöissä (ym.) työ yleensä päättyy kun tuki lähtee.

    Osmon muutamista keskeisistä pointeista on täällä ollut aika vähän. Mielestäni yksi olennaisin kysymys on tämä kaikenlaisen työn vastaanotto, josta on tehty ‘byrokraattisesti’ lähes mahdotonta. Ainakin kannattamatonta. Ellei tosiaan arvosta sitä, että on hyvä tehdä työtä työn vuoksi, vaikka siitä ei mitään käteen jääkkään. Siinä suhteessa olen optimisti tässä asiassa, että tulevaisuudessa sähköinen asioiden hoito poistaa pitkälti tämän koordinaatio-ongelman, että kun otat vastaan lyhyen työkeikan asiat ovat pari kuukautta sekaisin ja rahat odottavat ja tehdään vippejä, joka taas pahentaa ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Raimo K kirjoitti 11.11.2010 kello 23:24

    tpyyluoma: “Raimo, sä et ole nyt ihan ymmärtänyt, se on sitä AY-liikkeenkin peräänkuuluttamaa aktiivista työvoimapolitiikkaa ja se oli taas hyvä juttu. Eli jos tekee töitä ilmaiseksi niin on aktiivinen, mutta jos tekee töitä halvalla niin polkee palkkoja.”

    Joo, just tätä en ymmärrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 11.11.2010 kello 23:50

    Riccado, tuo on harvinaisen totta mitä sanot sähköisestä asionnista, se VM:n hanke on ainakin kalvoilla hyvä. Jos se oikeasti saadaan sujuvaksi niin ei ole mahdoton homma rakentaa sen päälle jopa ihan rahoituslaitosten toimesta jonkinlaista vakuutusjärjestelmää millä voi tasata tulonvaihteluita ja tukien maksatusaikoja. Eli sellainen abstraktiokerros päälle joka sisältää luototusta. Tämäkin tosin varmaan kielletään Sosiaalitupo 2.0:ssa jollei rahaa tulee saman verran enemmän kuukausipalkkaisille. Saavuttamattomista eduista ei tingitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tvaara kirjoitti 12.11.2010 kello 5:16

    Kalle “Logiikkasi pettää pahan kerran. 😀 Kaikki asumisen tuet valuvat suoraan hintoihin. Mieti hetki, mitä tulee tapahtumaan, kun typerät vuokra- ja omistusasumisen tuet poistetaan?”

    En ottanut laisinkaan kantaa hinnan muodostukseen vaan de facto tilanteeseen sen pienituloisen kannalta. Eli siihen, että hän on jumissa raskaasti subventoidussa tilanteessaan. Mitään “logiikkaa” kommenntini ei sisältänyt. Ainoastaan havainnon. Vai ehdotinko mieletäsi tukien roimaa korotusta, kuten vastaava “logiikkasi” tuntuu olettavan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Teme kirjoitti 12.11.2010 kello 10:15

    Liian vanha:
    Kun meillä on jo 150000 alle torihintojen työtä tekevää niin on vaikea luoda enää lisäämatalapalkkatyöpaikkoja ellei ruveta alentamaan keskiluokan palkkoja

    Suomessa on työttömänä virallisesti 200 000 ihmistä ja toinen mokoma tempputyöllistettynä, pakkokoulutuksessa tai sairaseläkeellä. Nämä ihmiset eivät ole keskiluokkaa, vaan heidän tuottavuutensa on alle ay-liikkeen määrämän minimipalkan.

    Sen sijaan, että vasemmisto huutaa lisää tukia näille ihmisille, pitäisi, kuten Soininvaara ansiokkaasti tuo esiin, järjestelmää muuttaa, jotta työnteko näillekin ihmisille kannattaisi.

    Kuten sanoin, tämä keskustelu loistaa poissaolollaan, vaikka Soininvaara sitä yrittääkin aloittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. az kirjoitti 12.11.2010 kello 12:42

    Sanotaanko lyhyesti näin: AY-mafialle selkänsä kääntäessään Osmo kulkee oikeaan suuntaan, mutta sitten tekee väärin suuntautunutta hempeyttään käännöksen takaisin vasemmalle etsimään jotain omaa lokeroaan. En usko, että sellaista on olemassa. Pitäisi vain jatkaa valittuun suuntaan, ja viedä se kulku johdonmukaisesti eteenpäin.

    Alkoholismi on tässä maassa suurin yksittäinen huono-osaisuuden, työkyvyttömyyden ja kroonisen työttömyyden aiheuttaja.
    Kuinka monta näistä tapauksista jäisi kehittymättä, jos perustoimeentulo ei yksinkertaisesti riittäisi sekä ruokaan että alkoholiin, vaikka päällään seisoisi?

    Ei alkoholismia voi syömättä kehittää. Työelämä taas vähentäisi riskiä.

    Tuet vaan niin alas kuin mahdollista. Sitten oikeus tehdä askareita, myydä sieniä ja marjoja torilla tms., joka ei suoraan syö perusosaa, vaan prosentuaalisesti kasvaen hiljaksiin, niin että työnteko kannattaa aina.

    Asumisen tukemista, jos halutaan hajautettua asumista, ei tarvitse siihen leikkaamiseen välttämättä liittää. Halutaanko vai ei, riippuu tasan siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. RJ kirjoitti 12.11.2010 kello 13:04

    Ay-liike pitää äärimmäisen tärkeänä säilyttää työnteolla ansaitun ja vastikkeettomasti saadun etuuden ero. Näin syntyvä hajurako työllisen ja työttömän välillä on ikäänkuin peruuttamaton arvo. Ja se tulee säilymään, koska siitä kokee hyötyvänsä niin moni: ay-liike, sosiaalibyrokratia, työlliset…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 12.11.2010 kello 13:15

    “Suomessa on työttömänä virallisesti 200 000 ihmistä ja toinen mokoma tempputyöllistettynä, pakkokoulutuksessa tai sairaseläkeellä. Nämä ihmiset eivät ole keskiluokkaa, vaan heidän tuottavuutensa on alle ay-liikkeen määrämän minimipalkan.

    Sen sijaan, että vasemmisto huutaa lisää tukia näille ihmisille, pitäisi, kuten Soininvaara ansiokkaasti tuo esiin, järjestelmää muuttaa, jotta työnteko näillekin ihmisille kannattaisi.”

    Virallisesti Suomessa on 420000 työtöntä työnhakijaa. Tuo Osmon tuen joustavuus on vain tempputyöllistämistä sekin.
    Nyt palkkakulut temputuksessa hyvitetään työnantajalle , mutta ei tilanne juurikaan muutu jos sama summa maksetaan työntekijälle ja työnantaja saa ilmaisen työntekijän ?
    Työantaja vaihtaa 0 kulun 0 kuluun ??

    Mutta tämäkään ei poista sitä ongelmaa ,että Suomessa saa täysin tuottavan ihmisen ilmaiseksi töihin , sellaisen työvoiman kanssa ilmainenkaan vajaakuntoinen kykene kilpailemaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Teme kirjoitti 12.11.2010 kello 15:33

    Liian vanha:
    Virallisesti Suomessa on 420000 työtöntä työnhakijaa. Tuo Osmon tuen joustavuus on vain tempputyöllistämistä sekin.
    Nyt palkkakulut temputuksessa hyvitetään työnantajalle , mutta ei tilanne juurikaan muutu jos sama summa maksetaan työntekijälle ja työnantaja saa ilmaisen työntekijän ?
    Työantaja vaihtaa 0 kulun 0 kuluun ??

    Työnantaja maksaa työntekijälle tuottavuuden mukaan, valtio loput. Työnteosta tulee kannatavaa sekä työntekijälle että työnantajalle.

    Kukaan ei saa mitään ilmaiseksi, paitsi ihminen henkensä pitimiksi. Töitä tehdään enemmän, hyvinvointi kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tapio Peltonen kirjoitti 12.11.2010 kello 16:45

    Liian vanha tuntuu jättävän tässä juuri sen ymmärtämättä, että perustulo korvaisi kaikki nämä ilmaiset harjoittelijat. Työnantajat joutuisivat kilpailemaan keskenään “vähän tuottavista” työntekijöistä sen sijaan että työvoimaviranomaiset osoittavat ilmaista työvoimaa enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti sinne tänne.

    Sen sijaan, että työnantajat eivät maksaisi mitään, työnantajat maksaisivat sen verran kuin kunkin työn teettämisestä kannattaa maksaa. En millään ymmärrä, miksi kukaan vastustaa tällaista uudistusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Teme kirjoitti 12.11.2010 kello 17:35

    Tapio Peltonen:
    En millään ymmärrä, miksi kukaan vastustaa tällaista uudistusta.

    Ay-liike vastustaa uudistusta, koska se vie siltä vallan. Siksi mitään ei tapahdu. Ay-liikkeen etu ennen kansan ja kansakunnan etua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. RJ kirjoitti 12.11.2010 kello 17:39

    Kansalaispalkan idea on loistava. Kansalaispalkalla tai perustulolla pienipalkkaista työtä kannattaisi ottaa vastaan ja tehdä, vaikka se vähentäisi kansalaispalkkaa (perustuloa), mutta lisäisi aina käytettävissä olevia tuloja. Voiko parempaa kannustetta työntekoon olla? Mutta entä realismi? Ay-liike + poliittinen tahto oikealla ja vasemmalla ei salli tällaista vapautta. Miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Riccado kirjoitti 12.11.2010 kello 20:42

    az: “Alkoholismi on tässä maassa suurin yksittäinen huono-osaisuuden, työkyvyttömyyden ja kroonisen työttömyyden aiheuttaja.
    Kuinka monta näistä tapauksista jäisi kehittymättä, jos perustoimeentulo ei yksinkertaisesti riittäisi sekä ruokaan että alkoholiin, vaikka päällään seisoisi?”

    Lähtökohta on osittain totta. Päihteet ovat suuri työttömyyttä ja työkyvyttömyytta aiheuttava ongelma. Mutta ratkaisu on väärä. Päihdeongelmaisella – jos puhutaan jo riippuvuudesta (n. 6% väestöstä), eikä vain suurkuluttajista (n. 20 % väestöstä) – päihde tulee aina ykkösenä, se priorisoidaan. Sellaista tilannetta kun kuvaat, ei synny. Ja kun yhteiskuntamme ei voi kuitenkaan jättää ihmisiä heitteille, ei voi jättää päihdeongelmaista kadunvarteen kuolemaan nälissään, seuraa hoitoina katko, mahdollisesti hoitojakso. Se on aika kallista puuhaa.
    Ensisijaista on ennaltaehkäisevä päihdetyö. Sitten varhainen puuttuminen. Sitten tehokas korjaava sosiaalityö. Kaikki onnistuessaan ovat yhteiskunnalle erittäin kannattavaa toimintaa. Päihdesairaudesta kärsivä tarvitsee mielekästä tekemistä päiviin. Tähän sopivat mielestäni hyvin eri työvoimahallinnon toimenpiteet. Ja kun työllistämisen este (päihde) vähitellen hiipuu taustalle, voi henkilö työllistyä myös yksityiselle. (Ei mikään firma – tai hyvin harva – lähde heti palkkaamaan juuri toipunutta päihdeongelmaista.)
    ‘Rahat pois’ -linja kuulostaa joltain 1800-luvulta. Ei niin vähän kai voi realistisesti edes antaa, ettei sillä voisi saada vähän murua ja päihdettä? Hiiva ja sokeri on aika halpaa, samoin tenu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Seppo S kirjoitti 12.11.2010 kello 21:34

    Kuten “Liian vanha” toteaa, Suomessa on näitä ilmaisia tempputyöllistettyjä melkoinen määrä. Sen lisäksi ilmaistyövoimaksi on enemmän halukkaita kuin paikkoja on. Edes kaikki ilmainen ei kelpaa työnantajille.

    Yksi syy tilanteelle on tietenkin se, että työllistäminen on Suomessa tehty työnantajalle isoksi riskiksi. Kannattaa kaksi kertaa miettiä ennenkuin paalkkaa ketään. Useissa tilanteissa työnantajille pitäisi maksaa siitä, että he ottaisivat henkilön edes ilmaiseksi töihin.

    Minusta myös nämä joustamattomat rakenteet olisi pitänyt olla Sata-komitean pöydällä ja niitä olisi pitänyt ryhtyä repimään rikki, vaikka ay-liike sitä ankarasti vastustaakin.

    Myös yrittäjäksi ryhtymistä pitäisi helpottaa. USA:ssa monet yli 50-vuotiaat ryhtyvät yrittäjiksi. Suomessa se ei useinkaan kannata.

    Menettää esimerkiksi palkansaajatyöttömän työttömyysturvan lisäpäivät, jos toimii yrittäjänä muutamia kuukausia pitemmän ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 12.11.2010 kello 22:55

    az:

    Ei alkoholismia voi syömättä kehittää.

    Syömättömyys on tyypillinen osa alkoholismia. Pelkälle oluellakin pysyy hengissä joten kuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. az kirjoitti 13.11.2010 kello 0:22

    Riccado, tpyyluoma

    Me puhumme nyt eri asiasta. Kun alkoholismi on jo kehittynyt, niin tuo mitä toteatte on totta, ja se on erillinen vaikea kysymyksensä.

    Mutta alkoholismi kestää vuosia kehittyä. Tätä kehittymistä edesauttaa sen suuruinen perustulo, joka riittää euroja laskematta ruokaan ja viinaan.

    Jos tulo tuossa vaiheessa on niukempi, niin uskon sen ehkäisevän alkoholismin syntyä.

    Jos alkoholismi on jo syntynyt, niin tilanne on eri. Ehkä sitten vaikka myös eri instanssin alainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 9:11

    “ksi syy tilanteelle on tietenkin se, että työllistäminen on Suomessa tehty työnantajalle isoksi riskiks”

    Tuokin on pelkkä myytti, Suomessa on helppoa ja halpaa itisanoa esim kun minut irtisanottiiin niin riitti, että minun kanssani pidettiin 10 minuutin palaveri, jossa allekirjoitin saaneeni irtisanomisilmoituksen.
    Työvelvoitetta istisanomisajalta ei tarvitse antaa työntekijälle, joten työntekijä lähtee oitis irtisanomisen jälkeen.
    Suurimmalla osalla työntekijöistä irtisanomisaika on 2 vkoa- 1 kk. Vasta yli 12 vuotta palvelleella se on 6 kk

    Mikä tässä oli vaikeaa ja kallista ??

    Jos on vaikeaa irtisanoa naamatusten niin voi kytätä, että työntekijä on lomalla ja ilmoittaa tekstarilla, että töihin ei tarvitse enää tulla.

    Jos asia riitautetaan niin silloinkin neuvottelijoina ovat ay-liike ja työnantajaliitto, ei yrittäjä .
    Suomessa oikeudessa käsitellään n 1600 työriitaa joista m 450 liittyy irtisanomisiin.
    Kun työsuhteita päättyy 800000 niin siihen nähden riidat ovat harvinaisuuksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 9:15

    “Myös yrittäjäksi ryhtymistä pitäisi helpottaa. USA:ssa monet yli 50-vuotiaat ryhtyvät yrittäjiksi. Suomessa se ei useinkaan kannata.”

    Yrittäjäksi ryhtymiseen tarvitaan yksi ilmoitus.

    Kannattavuus on eri asia, jos markkinat eivät riitä niin silloin pitäisi valtion tehdä tukiostoja ??
    Tuttavani pojalla on eläinruoa/tarvikekauppa pienellä paikkakunnalla ja asiakaskunta pieni.
    Hän kitisee aian, että yrittäjää ei tueta ja se on kamalaa, kun päivät ovat pitkia
    Tulot jäävät väistämättä pieneksi, mutta onko se yhteiskunnan vika ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 9:21

    “Myös yrittäjäksi ryhtymistä pitäisi helpottaa. USA:ssa monet yli 50-vuotiaat ryhtyvät yrittäjiksi. Suomessa se ei useinkaan kannata. ”

    Aikaisemmin kerroin koulukaveristani Makesta, joka rupesi putkiurakoitsijaksi 50-vuotiaana. Ei kynnys ollut kovain korkea, investoinnit olivat 10000-20000 eli osti jo käytössään olleet pakun, työkalut ja tarvikkset, asikaskunta oli valmiina.
    Tilitoimisto hoitaa laskutuksen ja kirjanpidon, joetn make voi keskittyä siihen mitä osaa.
    Joviaalina miehenä hän ei ole pelännyt palkata työntekijääkään, hän kun tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.11.2010 kello 9:26

    Osmon mainitsemien syntymästään asti vammaisten (ja kaikkien muidenkin pitkään työkyvyttömänä olleiden) eläkettä olisi ollut tehdä kunnon korotus kyseisten ihmisten työkyvyttömyyseläkkeisiin ja/tai vammaisetuuksiin, jolloin raha olisi saatu helposti suunnattua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tätä ainakin palkansaajajärjestöt esittivät.

    Asia kuului SATA-komiteassa perusturvajaostolle. Siellä palkansaajajärjestöt eivät tehneet mitään yllä mainitun kaltaista ehdotusta. Asian hoitaminen syntymästään asti vammaisten eläkettä nostamalla ei olisi oikein edes teknisesti mahdollista. Tiedän, että palkansaajajärjestöt ovat esittäneet pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden ANSIOeläkkeiden korottamista, mutta tämä jättää pelkän kansaneläkkeen varassa olevat taas kerran ilman.
    Vammaisetuuksien käyttö tässä olisi tullut hyvin kalliiksi, koska sitä ei olisi voitu rajoittaa vain kaikista pienintä eläkettä saaviin. Jälleen kerran palkansaajajärjestöt halusivat köyhimpien tilanteen parantamiseen tarkoitetut rahat jaettaviksi vähemmän köyhien kesken.
    Minä sen sijaan esitin, että kansaneläkkeestä poistetaan työkyvyttömyyseläke kokonaan ja korvataan yhtä suurella vammaisetuudella, jotta täysin järjetön työnteon kielto saataisiin kumotuksi, mutta tätä eivät taas työmarkkinajärjestöt ottaneen kuuleviin korviinsa. Ehdotus uusitaan kirjassani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 9:27

    “Sen sijaan, että työnantajat eivät maksaisi mitään, työnantajat maksaisivat sen verran kuin kunkin työn teettämisestä kannattaa maksaa”

    Opiskelijat ovat suuri ilmaistyön tekijäryhmä ja heillä on jo opintotuki eli perustulo ei muuta kuviota.
    Samoin sijoitetuille palkkatuki maksaa jo palkan+sivukulut, joten pieni perustulo vähentäisi näitäkin työpaikkoja, koska nyt firma joutuisi maksamaan jotain.
    Eli firman näkökulmasta kulut nousisivat.
    Miten perustulo lisäisi työllisyyttä, jos yrityksen kulut nousevat ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 9:37

    “Useissa tilanteissa työnantajille pitäisi maksaa siitä, että he ottaisivat henkilön edes ilmaiseksi töihin.”

    Antaisitko sinä koneen hoidon kenelle tahansa jos virhekäyttö tai hidastelu aiheuttaisi miljoonien tappiot .
    Tuotantotavat ovat muuttuneet eikä töitä tehdä enää pelkästään kahdella kädellä.
    Tuollaisen tavallisen toimistotyöpaikankin kulut ovat 10000-13000 euroa vuodessa.Kun tehokkuusluvut ovat työnohjausjärjestelmien kautta arvioitavissa niin eipä löydy esimeihiä, jotka haluavat palkata vajaakuntoisa, koska tunnusluvut heikkenevät.
    Esim yksinkertaisessa puhelinpalvelussa tehokkuutta tarkastellaan puhelua per henkilö, puhelun pituus per henkilö , ratkaistut tiketit per henkilö. Yksi vajaakuntoinen laskee tunnuslukuja merkittävästi ja esimies/ryhmä jää ilman bonuksia.
    Erityisesti tuo ryhmäbonuksen menetys johtaa samaan käytäntöön kuin armeijassa tumpelon takia tehdyt ylimääräiset harjoitukset

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 10:44

    “Työnantaja maksaa työntekijälle tuottavuuden mukaan, valtio loput. Työnteosta tulee kannatavaa sekä työntekijälle että työnantajalle.”

    Työnantaja saa nyt kaiken ilmaiseksi ja valtio maksaa kaiken.
    Ja tuonkin 100 % tuen jälken jää vielä 350000 työtöntä.
    Kysymys kuuluukin, riittävätkö valtion rahat kaikkien työllistämiseen ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 10:59

    “Tiedän, että palkansaajajärjestöt ovat esittäneet pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden ANSIOeläkkeiden korottamista, mutta tämä jättää pelkän kansaneläkkeen varassa olevat taas kerran ilman.”
    Tämä johtuu siitä, että Suomessa luovuttiiin eurooppalaisesta eläkamallista eli kansaneläke pienenee muiden eläkkeiden noustessa.
    Muualla Euroopassa kansaneläkkeen saa kaikki muista eläkekistä riippumatta.
    Tämä on johtanut siihen, että suomalaisen eläkejärjestelmän nettokorvausutaso onkin yhdessä korkean verotuksen kanssan 10 % yksikköä pienempi kuin OECD maissa keskimäärin.
    Kun kansaneläkkeen ja työ-työkyvyttömysyeläkkeiden ero on pieni niin on syntynyt taistelu kahden pienituloisen ryhmän välillä ja sitähän porvarit haluavatkin.

    Pitää muistaa, että perustulon nostamisen takana on vähän pitemmän ajan suunnitelma verotuksen muutoksista.

    1.Tarkoitus on romuttaa ansiosidonnaiset etuudet lukuunottamatta pienen eliitin etuja.

    2. Verotuksen painopisteen muuttaminen välilliseen nostaa erityisesti pienitulositen kuluja. Energiaverot nostavat erityisesti asumisen kuluja ja pienituloisen kulutuksesta asuminen muodostaa 60-70 %. Uripilainen ja SDP sekoilivat, kun katsoivat vain välittömiä vaikutuksia eivätkä katsoneet muutaman vuoden päähän.Nykyisen energia-vero-polittikan tulokset kun näkyvät muutaman vuoden kuluttua täysimääräisenä
    Indeksikorjaukset ovat siinä mielessä harhaanjohtavia , että köyhien kulutusrakenne on paljon keskiarvosta poikkeava, joten indeksi ei kerro miten köyhän kulut nousevat .
    Ise asiassa indeksi kerti Mustanaanion kulujen kehityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 13.11.2010 kello 11:05

    “Ay-liike vastustaa uudistusta, koska se vie siltä vallan. Siksi mitään ei tapahdu. Ay-liikkeen etu ennen kansan ja kansakunnan etua.”

    Näin on, porvareiden tavoitteena on pienentää perustulon ja ansiosidonnaisen ero merkityksettömäksi.

    Miksi enää kuulua ay-liikkeeseen jos hyöty on marginaalinen tai negatiivinen ?

    Tämä koskettaa erityisesti SAK:ta, mutta myös STTK:n ja Akavan pienipalkkaisia.
    Jäljelle jää pieni eliitti lääkäreiden tapaan, jotka sitten ovatkin entistä solidaarisempia toisilleen ja takaavat entistä muhkeammat etuudet jäsenilleen.

    Kyllä Osmo on macciavellinsä lukenut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Tapani kirjoitti 13.11.2010 kello 11:29

    Liianvanha kysyy Eli firman näkökulmasta kulut nousisivat.
    Miten perustulo lisäisi työllisyyttä, jos yrityksen kulut nousevat.

    Entisenä pikkuyrittäjänä voisin palkata kaverin joka osittain saisi elantoa jostain muualta kuin minun eväistäni.
    On katson niin että kun joudun laskutustuntini määrittelemään esim.50e tunti elääkseni sitten lisäisin työvoimaa 100% eli yhden ammattitaitoisen henkilön veran en mitenkään pysty edes 50% nostamaan laskutustuntia. Vaan omasta palkastani sen kaverin palkan joudun ottamaan ainakin osittain.
    Sitä sopii miettiä kun kyselee miksi ei yrittäjät palkkaa väkeä.
    Eihän tämä maailma pelasta mutta jonkinlainen porrastus pitäisi olla yhden henkilön yrityksen ja nokian välillä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Teme kirjoitti 13.11.2010 kello 11:38

    Liian vanha:
    Opiskelijat ovat suuri ilmaistyön tekijäryhmä ja heillä on jo opintotuki eli perustulo ei muuta kuviota.
    Samoin sijoitetuille palkkatuki maksaa jo palkan+sivukulut, joten pieni perustulo vähentäisi näitäkin työpaikkoja, koska nyt firma joutuisi maksamaan jotain.
    Eli firman näkökulmasta kulut nousisivat.
    Miten perustulo lisäisi työllisyyttä, jos yrityksen kulut nousevat ?

    Ilmainen raha turmelee. Sekä ihmiset että yritykset.

    Jos yritys maksaisi työntekijän tuottavuudesta, olisi tuottavuutta myös intressi kehittää. Ilmaisen rahan järjestelmässä näin ei ole ja jakson loputtua hommiin otetaan joku uusi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Teme kirjoitti 13.11.2010 kello 11:42

    Liian vanha:
    Tuokin on pelkkä myytti, Suomessa on helppoa ja halpaa itisanoa esim kun minut irtisanottiiin niin riitti, että minun kanssani pidettiin 10 minuutin palaveri, jossa allekirjoitin saaneeni irtisanomisilmoituksen.
    Työvelvoitetta istisanomisajalta ei tarvitse antaa työntekijälle, joten työntekijä lähtee oitis irtisanomisen jälkeen.
    Suurimmalla osalla työntekijöistä irtisanomisaika on 2 vkoa- 1 kk. Vasta yli 12 vuotta palvelleella se on 6 kk
    Mikä tässä oli vaikeaa ja kallista ??

    Kerrot vain oman kokemuksesi asiasta. Jos tietäisit tai ainakin kertoisit mitä prosessi irtisanomistasi ennen tapahtui yrityksessä, myytti ei olisi sinulle enää myytti.

    Vertaa huviksesi Suomen ja Tanskan irtisanomislakien ja -käytäntöjen eroja ja löydät selityksen, miksi Suomessa työttömyys on yli 20% ja Tanskassa 5%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Riccado kirjoitti 13.11.2010 kello 11:59

    az:

    Suomessa on 300 000 – 500 000 alkoholin suurkuluttajaa. Suurkuluttajista kolmasosa on päihderiippuvaisia. Suurkuluttajista 85% ja alkoholiriippuvaisista 70% on työelämässä. Työssä olevista miehistä 20% ja naisista 10% on alkoholin suurkuluttajia. (Lähde: Etera)
    Siis suurin osa niistä, jotka vähitellen ajautuvat ehkä työkyvytömiksi tai aiheuttavat muita kustannuksia alkoholin takia, rahoittavat käyttönsä omalla työllä. Vaikka kaikki tuet poistettaisiin, koskee se vain siis noin 15% väestöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Riccado kirjoitti 13.11.2010 kello 12:05

    Siis: Koskee se vain siis noin 15% suurkuluttajista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Teme kirjoitti 13.11.2010 kello 12:41

    Liian vanha:
    Esim yksinkertaisessa puhelinpalvelussa tehokkuutta tarkastellaan puhelua per henkilö, puhelun pituus per henkilö , ratkaistut tiketit per henkilö. Yksi vajaakuntoinen laskee tunnuslukuja merkittävästi ja esimies/ryhmä jää ilman bonuksia.

    Kapitalisti on rahan perään, ei puhelujen per henkilö perään. Siis jos sallitaan eri palkat, tuottavuuden mukaan, vaihtuvat mittaritkin tuotos/kulu -tyyppisiksi. Nyt voi virtaviivaistaa, kun kulu on kaikista sama. Bonukset juoksee edelleen sekä pomolle että ryhmälle.

    Ay-liike pitää vajaakuntoiset poissa työelämästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Teme kirjoitti 13.11.2010 kello 12:43

    Liian vanha:
    “Ay-liike vastustaa uudistusta, koska se vie siltä vallan. Siksi mitään ei tapahdu. Ay-liikkeen etu ennen kansan ja kansakunnan etua.”
    Näin on, porvareiden tavoitteena on pienentää perustulon ja ansiosidonnaisen ero merkityksettömäksi.
    Miksi enää kuulua ay-liikkeeseen jos hyöty on marginaalinen tai negatiivinen ?

    Perustelit juuri itse, miksi ay-liike on työläisen kaveri, mutta työttömän vihollinen 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kjr63 kirjoitti 13.11.2010 kello 13:45

    Hienoa! Hyvä, että tuot ammattiliittojen puuhat näkyville. Miten ääliöitä nämä voivat olla? Luulevat työttömien kurjistamisen ajavan palkansaajan asiaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Nina Jaakkola kirjoitti 16.11.2010 kello 16:24

    Hatunnosto! Pienituloisilla ei ole kovin montaa todellista puolestapuhujaa. Ja meitä pienituloisia, jotka emme tunne kuuluvamme oikein minnekään, on valtava, monenkirjava joukko. Pienyrittäjät, pienviljelijät, apurahatutkijat, pätkätyöntekijät, työttömyys/aktivointi -kierteessä olevat, kotiäidit ja -isät, syrjäseutujen asukkaat, taiteilijat, free lancerit, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat… Mikään ammattiliitto ei näiden ihmisten etuja aja. Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi, mutta vastakkainasettelu on siirtynyt jonnekin muualle kuin “työläisten” ja “kapitalistien” välille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Kalle kirjoitti 16.11.2010 kello 20:39

    Nina: “…Pienituloisilla ei ole kovin montaa todellista puolestapuhujaa…”

    Ongelma itse asiassa ei muodostu pienistä tuloista vaan korkeista hinnoista. Korkeisiin hintoihin taas yksi keskeinen syy on korkea veroaste. Olemme oravanpyörässä. En näe muita kuin huonoja vaihtoehtoja.

    Nyt pitää ymmärtää ottaa se vähiten huono, vaikka se vähän kirpaisisikin hetken. En usko että sosiaaliturvammme on nykyisen kaltainen viiden vuoden kuluttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Seppo Korppoo kirjoitti 17.11.2010 kello 18:41

    Osmo Soininvaara kirjoitti 13.11.2010 kello 9:26
    “Minä sen sijaan esitin, että kansaneläkkeestä poistetaan työkyvyttömyyseläke kokonaan ja korvataan yhtä suurella vammaisetuudella, jotta täysin järjetön työnteon kielto saataisiin kumotuksi, mutta tätä eivät taas työmarkkinajärjestöt ottaneen kuuleviin korviinsa.”

    OS kirjoitti tässä sellaista tekstiä, että tulin vallan vihaiseksi. Miten työmarkkinäjärjestöt voivat toimia näin sydämmettömästi!

    Haavoittuiko minun isäni rintamalla 3 kertaa sen vuoksi, että tässä maassa voitaisiin toimia näin? Olenko minä toiminut 30+ vuotta Suomen puolesta viennin eturintamalla 24/7, jotta näin saisi toimia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus