Vastaus Thomas Wallgrenille

Van­ha Koi­järvi-akti­ivi Thomas Wall­gren vas­taisi kir­jaani Hesaris­sa, Uudessa Suomes­sa ja Demaris­sa ja syyt­ti min­ua siitä, että halu­an mak­sat­taa köy­hien ase­man paran­tamisen keskilu­okalla enkä rikkail­la. Asi­aa ei ole oikeas­t­aan käsitel­ty koko kir­jas­sa lainkaan, mut­ta en koe itseäni mik­sikään rikkaiden asian ajajaksi.

Vihreät ovat olleet hal­li­tuk­sis­sa, jot­ka ovat alen­ta­neet vero­ja, myön­netään. Eniten niitä alen­net­ti­in Lip­posen hal­li­tuk­sen aikana. Se oli myös perustel­tua. Näitä Van­hasen hal­li­tuk­sen veronalen­nuk­sia en ole oikein ymmärtänyt. Hyvää sen sijaan on se, että on siir­ret­ty pain­opis­tet­tä palkkaveroista oikeisi­in kulu­tusveroi­hin. (Arvon­lisävero on minus­ta tuotan­toon kohdis­tu­va vero.)

Mut­ta Wall­gren yrit­tää men­nä ohuen pajun taakse piiloon. Keskilu­ok­ka mak­saa kaiken. ”Rikkai­ta” on suomes­sa niin vähän, ettei hei­dän veroil­laan kyl­lä ihmeitä tehdä, ei edes niil­lä omaisu­usveroil­la, joi­ta demar­it oli­vat laske­mas­sa sen jäl­keen kun asi­as­ta oli sovit­tu työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken.

Kir­jas­sani en mielestäni arvostele demare­i­ta mis­tään, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöjä kyl­läkin. Kyse ei ole vain siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat siitä, ettei työ­markki­natukea saa korot­taa, ellei hyvi­in ansiosi­don­naisi­in tuki­in tule samaa koro­tus­ta viidel­läkymmenel­lä pros­en­til­la korotet­tuna. Ne estivät myös sen, että työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­va kehi­tys­vam­mainen voisi tehdä työtä yli 600 euron edestä kuus­sa ja han­kkia näin lisä­tu­lo­ja. Tämän kat­sot­ti­in tekevän perus­tur­vas­ta liian edullista ansio­tur­vaan nähden.

Wahlgrenin mukaan tas­a­puolisu­us vaatii, että jos korote­taan työ­markki­natukea, on korotet­ta­va myös ansiosi­don­naista. Muu olisi työt­tömien pane­mista vas­takkain. Sosi­aal­i­tu­pos­sa korotet­ti­in ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa noin sadal­la miljoon­al­la eurol­la ilman, että työ­markki­nat­uel­la ole­vat sai­vat mitään. Tämä ei ollut työt­tömien pane­mista vastakkain.

Samat jär­jestöt vas­tus­ti­vat myös taku­ueläket­tä – ihan vain peri­aat­teel­li­sista syistä, mut­ta eivät onnis­tuneet sen­tään siinä.  Tässä hei­dän ruoskansa kohdis­tui lähin­nä syn­tymästään asti vammaisiin.

Minus­ta on oikeutet­tua sanoa, että työ­markki­na­jär­jestöt eivät kan­na vas­tu­u­ta köy­hyy­destä. Sik­si on väärin, että niil­lä on määräys­val­ta käytän­nössä koko sosiaaliturvasta.

Hyvä. Ei koko sosi­aal­i­tur­vas­ta. Taku­ueläket­tä ne eivät saa­neet estetyksi.

++++++++++++++++++

Huomen­na torstaina klo 8:15 on mah­dol­lista kuul­la Thomak­sen ja min­un sanailua asi­as­ta Radion ykkösaamussa.

63 vastausta artikkeliin “Vastaus Thomas Wallgrenille”

  1. Kaikkien etu on, että Suomen nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä pure­taan hal­li­tusti ennen kuin se rom­ah­taa. Rahoituk­semme ei riitä nyky­ta­solle, eikä siihen ole tarvet­takaan. Ei sosi­aal­i­tur­val­la tarvitse elää, sen on vain autet­ta­va huono­jen aiko­jen yli!

    Wahlgreninkin luulisi ymmärtävän, että ylimpi­en tulolu­okkien vero­tus­ta voidaan vain laskea, kos­ka juuri he ovat niitä, joil­la on helpoiten mah­dol­lisu­us äänestää jaloil­laan ja hakeu­tua kil­pailukyky­isi­in EU-mai­hin verotet­tavak­si. Kyl­lä uutisia seu­raa­va huo­maa, että näin tapahtuukin.

    Huvit­ta­va episo­di oli vaali­ra­ha­ju­pakan ensim­mäisessä vai­heessa esille tul­lut Kokoomuk­sen tuki. Kaik­ki toki lail­lista (puolueessa var­masti eniten liike­juris­te­ja 😉 ) mut­ta jos­sain vai­heessa kak­si suur­in­ta tuk­i­jaa oli­vat liecht­en­steini­laisia yri­tyk­siä. 😀 😀 😀 Joku vielä väit­tää, etteivät suo­ma­laiset siir­rä varo­jaan fik­sum­min verot­tavi­in EU-maihin.

  2. En lähde nim­iä nimeämään mut­ta huo­masin Face­bookissa erään toisenkin suht nimekkään demarin tyr­määvän tämän kir­jan samaisel­la “kir­ja on roskaa, emme me demar­it edes olleet SATA-komite­as­sa mukana” ‑argu­men­til­la, vaik­ka sitä ei kir­jas­sa väitetäkään. Kai tämä kir­ja on AY-liik­keelle niin kiusalli­nen, että demar­it koke­vat tehtäväk­seen tul­la häti­in täl­lä tavoin.

  3. Sosi­aal­i­tu­pos­sa tosi­aankin korotet­ti­in ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa 100 miljoon­al­la eurol­la, kuten Osmo sanoo. Mut­ta samal­la päätet­ti­in myös merkit­tävistä ansio­tur­van leikkauksista. 

    Työt­tömien koulu­tus­päivät syövät tämän vuo­den alus­ta 500 päivän mak­simi­aikaa ja lisäpäiväoikeu­den alaikära­jaa nos­tet­ti­in vuodel­la vuon­na 1955 ja sen jäl­keen syn­tynei­den osalta. 

    Ainakin SAK:n julkaise­mas­ta mate­ri­aal­ista saa sen kuvan, että kokon­aisuute­na sosi­aal­i­tu­pos­sa ansiosi­don­naiseen tehdyt paran­nuk­set ja heiken­nyk­set kom­pen­soi­vat rahamääris­sä jol­lakin aikavälil­lä toisen­sa. Näin ollen työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den rahoit­ta­mass­sa osu­udessa tehti­in sosi­aal­i­tu­pos­sa pääosin vain sisäisiä siir­to­ja, eikä val­tion rahoit­ta­maan peru­sosaan puu­tut­tu mitenkään.

    On loogista, että kaikille työt­tömille mak­se­taan ensin yhtä­su­uri val­tion rahoita­ma saman­su­u­ru­inen työ­markki­natu­ki tai peru­sosa ja peru­sosan päälle mak­se­taan sit­ten työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den rahoit­ta­ma ansio-osa. 

    Mut­ta Osmo halu­aisi, että niille, jot­ka saa­vat ansio-osaa, pitäisi mak­saa val­tion pus­sista pienem­pi peru­sosa kuin työmarkkinatuki.

    Jos työ­markki­natukea halu­taan nos­taa, olisi kuitenkin min­un mielestä perustel­tua, että työ­markki­natu­ki / peru­sosa pide­tään kaikkien osalta samana. Jos koro­tuk­sen joh­dos­ta työ­markki­na­jär­jestöt sit­ten halu­a­vat vielä rahoit­taa lisää ansio-osaa, niin annet­takoon siihen jär­jestöille oikeus. 

    Mut­ta kir­jas­saan Osmo ei kat­so hyväl­lä sitä, että työ­markki­na­jär­jestöt saa­vat vapaasti päät­tää työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den rahoit­tamista varoista. 

    Kir­jas­saan Osmo toteaa: “Jos työ­markki­na­jär­jestöt nos­ta­vat sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja, val­ti­olle jää vähem­män liikku­ma-alaa vero­tuk­ses­sa.” Mut­ta tämä perustelu ontuu. 

    Kyse on kirkol­lisveron suu­ruis­es­ta sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sus­ta. Jos Osmon logi­ikkaa nou­date­taan, niin sit­ten pitäisi myös kirkon vero­tu­soikeus peru­ut­taa, kos­ka sekin syö val­tion liikkuma-alaa.

    Minus­ta Osmon kan­nat­taisi syyt­tää työ­markki­nat­uen pienu­ud­es­ta ensisi­jas­sa kokoomus­ta eikä työmarkkinajärjestöjä.

    1. Syytän myös kokoomus­ta, mut­ta kokoomuk­sen kan­nas­ta en ollut yhtä yllät­tynyt. Tarkoi­tus oli, että val­tio olisi rahoit­tanut ansiopäivära­has­ta saman kaa­van mukaan tuon perus­tur­vao­su­u­den, vaikkei täl­lä kyl­lä ollut mitään merk­i­tys­tä. Lue kirja.

  4. Kalle: “Rahoituk­semme ei riitä nyky­ta­solle, eikä siihen ole tarvet­takaan. Ei sosi­aal­i­tur­val­la tarvitse elää, sen on vain autet­ta­va huono­jen aiko­jen yli!”

    Eikö alko­holistien, pitkäaikais­sairaiden, vam­mais­ten, ym. lop­ut­to­mia huono­ja aiko­ja elävien sinus­ta tarvitse elää lainkaan?

  5. Sep­po S: “Mut­ta samal­la päätet­ti­in myös merkit­tävistä ansio­tur­van leikkauksista.
    Työt­tömien koulu­tus­päivät syövät tämän vuo­den alus­ta 500 päivän maksimiaikaa.”

    Eihän se niin men­nyt, vaan niin, että työt­tömät saa­vat nyt osal­lis­tua muuhunkin kuin työvoimako­lu­tuk­seen — esim. päät­tää kesken jääneet yliopis­to-opin­ton­sa — ja tämä tosi­aan “syö” sitä 500 päivää — aivan samal­la taval­la kuin jos työtön olisi vaan tekemät­tä mitään. Hirveä heikennys?

  6. En ole vieläkään lukenut kir­jaa, mut­ta olen jo kir­jas­ton jonos­sa. Siitähän voi jo päätel­läkin jotain taloudestani.

    Sosi­aal­i­tu­pos­sa (en kyl­lä sitä pätkääkään puolusta)poistettiin mil­jardin kela-mak­su työ­nan­ta­jil­ta. Eikös sekin rajoi­ta tätä “liikku­mavaraa”?

    Lisäpäiväoikeu­den heiken­tämi­nen on ainakin min­un tut­tava­pi­iris­säni karsas­tanut pahasti. Itsekin olisin ollut aikoinaan tosi liris­sä, jos en olisi päässyt “put­keen” 55v. 

    Sep­po S kir­joit­taa val­lan main­iosti, mut­ta mielu­ul­la olen lukenut OS:nkin blo­gia ja saanut pirusti tietoa.

  7. Tois­tan aikaisem­man käsi­tyk­seni siitä, että Wall­gren ei ole lukenut Osmon kir­jaa, niin eri asioista hän puhuu.
    Toisaal­ta demarien närkästys on ymmär­ret­tävää: demar­it ja johta­va ay-väki eivät ole eri porukoita.
    Demarien lin­ja Lip­posen I ja II hal­li­tuk­sis­sa oli aivan sama kuin ay-väen SATA-komiteassa.
    Toki on muis­tet­ta­va, että leikkauk­set teki laman olois­sa aikoinaan Ahon hal­li­tus, Lip­posen hal­li­tuk­sil­ta odotet­ti­in kor­jauk­sia, mut­ta kor­jaa­mat­ta ovat vieläkin.
    Voidaan vielä palaut­taa mieli­in, että vaal­i­tap­pi­on uhates­sa 2007 sil­loinen val­tio­varain­min­is­teri Heinälu­o­ma lupasi, että kor­jauk­set tehdään seu­raaval­la vaa­likaudel­la — viesti ei men­nyt enää perille.
    Ja kumpaan leiri­in Heinälu­o­ma lue­taan, ay-väkeen vai demareihin?

  8. “Kyse ei ole vain siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat siitä, ettei työ­markki­natukea saa korot­taa, ellei hyvi­in ansiosi­don­naisi­in tuki­in tule samaa koro­tus­ta viidel­läkymmenel­lä pros­en­til­la korotet­tuna. Ne estivät myös sen, että ”

    Minä voin aina neljän viikon välein tark­istaa paljonko tuo “suuri” ansiosi­don­nainen on.
    Se on käteen työmarkkinatuki+yksiön vukran verran.
    Näin siitä huoli­mat­ta, että olin hyvä­tu­loinen työssäollessa

  9. Hie­man noista kulu­tusveroista. Mielestäni pro­gres­sion kor­vaami­nen kulu­tusvero­tuk­sel­la tarkoit­taa vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­toa kohti köy­hempiä. Asia näyt­täy­tyy min­ulle ei niinkään ympäristö- vaan arvo­val­in­tana. Miten näet nyky­mallis­sa tuon oikeu­den­mukaisu­usaspek­tin toteutuvan?

  10. Raimo K:

    Aiem­min työvoimak­oulu­tuk­sen koulu­tus­tu­ki ei kulut­tanut 500 päivää, nyt kuluttaa. 

    Aiem­min omae­htois­es­ti pystyi tietyin rajoituksin koulut­tau­tu­maan koulu­tus­päivära­han avul­la. Ansiosi­don­naista työt­tömyysko­r­vaus­ta ja koulu­tus­päivära­haa pystyi saa­maan yhteen­sä 565 päivää. 

    Muu­tok­ses­sa vuo­den 2010 alus­ta omae­htoinen koulu­tus siir­ret­ti­in työt­tömyysko­r­vauk­sen 500 päivän piiri­in ja koulu­tus­päivära­ha lakkautet­ti­in. Työtön voi nyt opiskel­la yliopis­tossa helpom­min, mut­ta vain sil­loin, jos se edis­tää työllistymistä.

    Kyl­lä näil­läkin muu­tok­sil­la säästet­ti­in aika mon­ta miljoon­aa euroa, joi­ta sit­ten käytet­ti­in ansiosi­don­naisen kor­vauk­sen tason nostoon.

    Osmo todel­lakin ansiokkaasti tuo kir­jas­saan esille kokoomuk­sen luokkakan­taisia piirteitä, jot­ka vaikut­ti­vat siihen, ettei tehokkaam­paa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää saatu aikaiseksi.

  11. Liian van­ha:
    “Minä voin aina neljän viikon välein tark­istaa paljonko tuo “suuri” ansiosi­don­nainen on.”

    No ainakin mun ansiosi­don­nainen oli samaa luokkaa tai parem­pi kuin mon­en pieni­palkkaisen duu­nar­in kk-palkka.

  12. Tämä Osmon työ­markki­na­jär­jestöjä kohtaan esit­tämä kri­ti­ik­ki alkaa saa­da jo surkuhu­paisen pop­ulis­tisia piirteitä kaikessa mus­tavalkoisu­udessaan ja mutkien suo­rak­si vetämisessä.

    Työ­markki­na­jär­jestö­jen taku­ueläkekri­ti­ik­ki liit­tyi käsit­tääk­seni sen toteu­tustapaan eikä siihen, etteikö perus­tur­vaa saisi korot­taa. Täysin uute­na eläke­jär­jestelmän osana taku­ueläke istuu vähän huonos­ti Suomen eläke­jär­jestelmään. Lisäk­si julk­i­lausut­tui­hin poli­ti­ikkatavoit­teisi­in näh­den se on tuh­lail­e­va. Parem­pi tapa paran­taa esimerkik­si näi­den Osmon mainit­semien syn­tymästään asti vam­mais­ten (ja kaikkien muidenkin pitkään työkyvyt­tömänä ollei­den) eläket­tä olisi ollut tehdä kun­non koro­tus kyseis­ten ihmis­ten työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in ja/tai vam­maise­tuuk­si­in, jol­loin raha olisi saatu hel­posti suun­nat­tua niille, jot­ka sitä eniten tarvit­se­vat. Tätä ainakin palka­nsaa­ja­jär­jestöt esit­tivät. Olisi tul­lut halvem­mak­sikin, ja rahaa olisi jäänyt sit­ten muuhunkin kivaan. 

    Viime aikoina on näköjään tul­lut tavak­si nos­taa tämä ansiopäivära­ho­jen taiteko­hdan nousu kaiken työ­markki­na­jär­jestö­jen sosi­aal­i­tur­vakri­ti­ikin kär­keen. On tot­ta, että se ei tun­nu kovin oikeu­den­mukaiselta ja että asia olisi help­po muut­taa. Taiteko­hdan nousus­ta paasaami­nen vie kuitenkin huomio­ta hie­man sivu­raiteille, kos­ka työt­tömyys­tur­van koro­tuk­sen kus­tan­nuk­sista nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä alle kymme­ne­sosa syn­ty­isi näi­den korkeimpi­en päivära­ho­jen noususta. 

    Ja väit­teet siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt eivät anna korot­taa perus­tur­vaa ovat kyl­lä ihan hölyn­pö­lyä. Use­at palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat tois­tu­vasti vaati­neet perus­tur­van ja asum­is­tukien paran­tamista. Jos pitää etsiä syyl­lisiä sosi­aal­i­tur­van heikkouteen ja sen paran­tamisen vas­tus­tuk­seen, niin oikea suun­ta lie­nee Eteläran­ta tai poli­it­ti­nen oikeisto.

  13. “No ainakin mun ansiosi­don­nainen oli samaa luokkaa tai parem­pi kuin mon­en pieni­palkkaisen duu­nar­in kk-palkka.”

    Brut­tona var­maan, mut­ta vero­jen jäl­keen ei

  14. Liia van­ha
    ““No ainakin mun ansiosi­don­nainen oli samaa luokkaa tai parem­pi kuin mon­en pieni­palkkaisen duu­nar­in kk-palkka.”
    Brut­tona var­maan, mut­ta vero­jen jäl­keen ei”

    No kyl­lä se vero­jen jäl­keen oli ihan sama, aina tuli kuitenkin oltua jos­sain välis­sä vuot­ta töissä.

    (ilmeis­es­ti työtön ei saa sitä hankintavähennystä?)

  15. Wahlgren oli melkein­pä idol­i­ni joskus aikoinaan, mut­ta tässä tuli taas yksi aikamoi­sen epä­ana­lyyt­ti­nen kan­nan­ot­to lisää. Ei oikein voi respek­tiä antaa. Ja tämän päivän Demarin pääkir­joi­tus tot­ta kai toisti Wahlgrenin kan­nan ja kri­ti­ik­it sel­l­aise­naan. No onpas hyvää keskustelua…

    Tuos­sa aamun radi­olähetyk­sessä Wahlgrenin point­ti siis oli, että heikoimpi­en päästämi­nen työn­syr­jään kiin­ni voi luo­da mata­la­palkkay­hteiskun­nan. Mata­la­palkkatyö on kuitenkin vähän eri asia kuin pelkästä perus­tur­vas­ta perus­tur­van ja pikku­työn varaan siir­tymi­nen, mis­tä täl­lä ker­taa oli kyse.

  16. Sep­po S: “Raimo K: Aiem­min työvoimak­oulu­tuk­sen koulu­tus­tu­ki ei kulut­tanut 500 päivää, nyt kuluttaa.”

    Selvä. Ja aikaisem­min esim. yliopis­to-opiskelu ei ollut sallittua.

  17. Jari S: “Tuos­sa aamun radi­olähetyk­sessä Wahlgrenin point­ti siis oli, että heikoimpi­en päästämi­nen työn­syr­jään kiin­ni voi luo­da matalapalkkayhteiskunnan.”

    Tämä kai onkin eräs ay-liik­keen keskeinen point­ti. Siinä vaan ollaan pahasti myöhässä — työvoima­hallinto on jo sel­l­aisen luonut, tar­joa­mal­la jopa ilmaista työvoimaa.

  18. Tämä kai onkin eräs ay-liik­keen keskeinen point­ti. Siinä vaan ollaan pahasti myöhässä – työvoima­hallinto on jo sel­l­aisen luonut, tar­joa­mal­la jopa ilmaista työvoimaa.

    Raimo, sä et ole nyt ihan ymmärtänyt, se on sitä AY-liik­keenkin peräänku­u­lut­ta­maa akti­ivista työvoimapoli­ti­ikkaa ja se oli taas hyvä jut­tu. Eli jos tekee töitä ilmaisek­si niin on akti­ivi­nen, mut­ta jos tekee töitä hal­val­la niin pol­kee palkkoja.

  19. Jari S:
    Tuos­sa aamun radi­olähetyk­sessä Wahlgrenin point­ti siis oli, että heikoimpi­en päästämi­nen työn­syr­jään kiin­ni voi luo­da matalapalkkayhteiskunnan. 

    Siis pide­tään ihmiset kotona nos­ta­mas­sa tukia ja annetaan tois­t­en tehdä työt, joil­la verot mak­se­taan, joil­la taas mak­se­taan tuet, ja vielä omat työt, jot­ka olisi voin­ut joku kotona ole­va ihmi­nen, palkkaa vas­taan toki, tehdä?

    Koko keskustelu tun­tuu kier­outuneelta, kun vain puhutaan sosi­aalietuuk­sien nos­tamis­es­ta. Keskustelu pieni­palkkaisten työ­paikko­jen luon­nista lois­taa pois­saolol­laan, sen ver­ran vah­va on ay-liik­keen ote.

    Puheet mata­la­palkkay­hteiskun­nas­ta voi uno­htaa. Merkit­tävä osa keski­t­u­loi­sista ja läh­es kaik­ki suu­rit­u­loiset tekevät reilusti yli 8 tun­tia töitä päivässä. Pien­i­t­u­loinen pär­jää hyvin mata­la­palkkay­hteikun­nas­sa tekemäl­lä 12 tun­tia töitä päivässä, kuten suurituloisetkin.

  20. Mata­la­palkkaisu­u­den tor­ju­mi­nen (tai tor­jum­sien teeskenete­ly) on melkoista hurskastelua, kun todel­lisu­udessa pääkaupunkiseudul­la mata­la­palkkainen henkilö ei käytän­nössä kykene asumaan ilman eri­laisia tukia. 

    Lisäk­si tilanteet, jois­sa esim. yksin­huolta­jien ei kan­nat­ta lähteä työelämään mata­laplk­ka-aloille, kos­ka tulota­so ei nousisi, eivät ole edes poikkeuk­sia. Jos ei ole näistä per­il­lä, ei ole per­il­lä nykypäivän realiteeteista.

  21. Sep­po S: On loogista, että kaikille työt­tömille mak­se­taan ensin yhtä­su­uri val­tion rahoita­ma saman­su­u­ru­inen työ­markki­natu­ki tai peru­sosa ja peru­sosan päälle mak­se­taan sit­ten työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den rahoit­ta­ma ansio-osa.

    Tuo “loogista” on aika huono peruste (vaiko pelkkä sanaval­in­ta vahinko?) tässä yhtey­dessä. Aivan yhtä loogista olisi se että val­tio tur­vaa niiden ihmis­ten selviy­tymisen joil­la ei ole mui­ta tulon­lähteitä. Ei val­tio mitään tukea työssäkäyvillekään mak­sa sil­lä perus­teel­la että olisi loogista mak­saa kaikille sama perus­tu­lo. Tai no, sehän olisi se kansalais­palk­ka, tääl­lähän on muitakin sen kan­nat­ta­jia ihan lähettyvillä…

  22. Teme:

    “Pien­i­t­u­loinen pär­jää hyvin mata­la­palkkay­hteikun­nas­sa tekemäl­lä 12 tun­tia töitä päivässä, kuten suurituloisetkin.”

    Vaik­ka aja­tus­maail­mani selvästi Temen aja­tus­maail­mas­ta eroaa, tämän kom­mentin allekir­joi­tan ainakin osin. 

    On Suomes­sa jo ihan oikeasti mata­la­palkkaisi­akin työte­htäviä, mut­ta use­am­min köy­hyy­den ja kur­ju­u­den syynä on epä­tyyp­illi­nen työ: osa-aikaisu­udet, jatku­vat määräaikaisu­udet, jatku­vat har­joit­teli­jan paikat, vuokratyö jne. Sama työ kokoaikaise­na takaisi niukan, mut­ta riit­tävän toimeentulon. 

    Perus­tu­lo voisi kor­ja­ta joitain epäko­htia, mut­ta se ei koskaan tule kor­jaa­maan esim. vuokratyön­tek­i­jän koke­maa epä­var­muu­den ja hylk­iön tun­net­ta eikä sitä tur­van puut­tumista, jon­ka vak­i­nainen työ tarjoaa. 

    Min­unkin mielestä ihan hyvin voidaan ja pitääkin vih­doin taa­ta myös vajaakun­toisille perus­tus­lain takaa­ma oikeus työhön. Kun näitä tämän mah­dol­lis­tavia toimia sit­ten tehdään, olisi ihan suo­tavaa, jos edes joskus niistä tulisi sel­l­aisia, ettei jär­jestelmää käytetä valit­tömästi väärin. 

    Lois­ta­va esimerk­ki hyvästä tah­dos­ta ja tavoit­teesta on har­joit­telu­paikat, mut­ta kos­ka har­joit­telu ei tapah­du työ­suh­teessa, eikä työ­sopimus­la­ki näin tule sovel­let­tavak­si, on täl­lä luo­tu ns. tuhan­nen taalan paik­ka kiertää työ­sopimus­lakia niin paljon kuin vain sielu sietää. Oikeuskäytän­nöstä löy­tyy esimerkke­jä, jois­sa pitkää uraa tehneet on vai­hdet­tu har­joit­telijoiden ketjut­tamisen taaka­maan ilmaistyöhön.

  23. Mis­tä on syn­tynyt aja­tus, että rikkaiden ihmis­ten ain­oa moti­vaa­tio olisi han­kkia lisää rahaa? Mik­si jo valmi­ik­si rikas ihmi­nen jät­täisi koti­maansa pelkästään sen takia, että voisi ostaa kuu­den­nen mer­sun­sa joi­ta hänel­lä on ennestään viisi? Aja­tus tun­tuu intu­iti­ivis­es­ti jär­jen­vas­taiselta, ja silti sitä käytetään viljasti.

  24. Tvaara: “…un todel­lisu­udessa pääkaupunkiseudul­la mata­la­palkkainen henkilö ei käytän­nössä kykene asumaan ilman eri­laisia tukia…”

    Logi­ikkasi pet­tää pahan ker­ran. 😀 Kaik­ki asumisen tuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Mieti het­ki, mitä tulee tapah­tu­maan, kun type­r­ät vuokra- ja omis­tusasumisen tuet poistetaan?

  25. “Keskustelu pieni­palkkaisten työ­paikko­jen luon­nista lois­taa pois­saolol­laan, sen ver­ran vah­va on ay-liik­keen ote.”

    Meil­lähän on jo todel­li­nen matalapalkkaduunariluokka:
    0‑palkkaiset eli pakol­lista har­joit­telua tekevät har­joit­teli­jat ja tuk­i­työl­lis­te­tyt, joiden kulu työ­nan­ta­jalle on 0 euroa .

    Mata­lam­paa palkkata­soa tuskin kyetään enää luomaanskin .
    Nämä henkilöt tekevät jo 100000 htv ‚joten heil­lä on jo suuri merk­i­tys työ­markki­noiden vääristämisessä.

    Toine suuri palkkata­soa polke­va ryh­mä ovat Suomen lähete­tyt työn­tek­i­jät. He eivät mak­sa tänne vero­ja eikä sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja eikä hei­dän todel­lista palkkata­soaan ja veron­mak­sua kyetä mitenkään tarkistamaan.

    Kun meil­lä on jo 150000 alle tori­hin­to­jen työtä tekevää niin on vaikea luo­da enää lisää­mata­la­palkkatyö­paikko­ja ellei ruve­ta alen­ta­maan keskilu­okan palkkoja

  26. tpyy­lu­o­ma: “Eli jos tekee töitä ilmaisek­si niin on akti­ivi­nen, mut­ta jos tekee töitä hal­val­la niin pol­kee palkkoja.”

    Kom­ment­ti on hyvin osu­va. Näitä kokeilu‑, har­joit­telu- ja palkkatukipaikko­ja tarvi­taan. Kaikil­la se työkyky ei ole 100% (eikä kai kel­lään kaiken aikaa). Mut­ta ‘aito’ työ­paik­ka on aina parem­pi kuin ‘keinotekois­es­ti luo­tu’. Siitä aidos­ta pääsee eteen­päin ja mah­dol­lis­es­ti joskus, ehkä piankin, parem­mille palkoille. Palkkatuk­itöis­sä (ym.) työ yleen­sä päät­tyy kun tuki lähtee. 

    Osmon muu­tamista keskei­sistä pointeista on tääl­lä ollut aika vähän. Mielestäni yksi olen­naisin kysymys on tämä kaiken­laisen työn vas­taan­ot­to, jos­ta on tehty ‘byrokraat­tis­es­ti’ läh­es mah­do­ton­ta. Ainakin kan­nat­tam­a­ton­ta. Ellei tosi­aan arvos­ta sitä, että on hyvä tehdä työtä työn vuok­si, vaik­ka siitä ei mitään käteen jääkkään. Siinä suh­teessa olen opti­misti tässä asi­as­sa, että tule­vaisu­udessa sähköi­nen asioiden hoito pois­taa pitkälti tämän koor­di­naa­tio-ongel­man, että kun otat vas­taan lyhyen työkeikan asi­at ovat pari kuukaut­ta sekaisin ja rahat odot­ta­vat ja tehdään vippe­jä, joka taas pahen­taa ongelmaa.

  27. tpyy­lu­o­ma: “Raimo, sä et ole nyt ihan ymmärtänyt, se on sitä AY-liik­keenkin peräänku­u­lut­ta­maa akti­ivista työvoimapoli­ti­ikkaa ja se oli taas hyvä jut­tu. Eli jos tekee töitä ilmaisek­si niin on akti­ivi­nen, mut­ta jos tekee töitä hal­val­la niin pol­kee palkkoja.”

    Joo, just tätä en ymmärrä.

  28. Ric­ca­do, tuo on harv­inaisen tot­ta mitä san­ot sähköis­es­tä asion­nista, se VM:n han­ke on ainakin kalvoil­la hyvä. Jos se oikeasti saadaan suju­vak­si niin ei ole mah­do­ton hom­ma rak­en­taa sen päälle jopa ihan rahoi­tus­laitosten toimes­ta jonkin­laista vaku­u­tusjär­jestelmää mil­lä voi tasa­ta tulon­va­i­htelui­ta ja tukien mak­sa­t­u­saiko­ja. Eli sel­l­ainen abstrak­tiok­er­ros päälle joka sisältää luo­to­tus­ta. Tämäkin tosin var­maan kiel­letään Sosi­aal­i­tupo 2.0:ssa jollei rahaa tulee saman ver­ran enem­män kuukausi­palkkaisille. Saavut­ta­mat­tomista eduista ei tingitä.

  29. Kalle “Logi­ikkasi pet­tää pahan ker­ran. 😀 Kaik­ki asumisen tuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Mieti het­ki, mitä tulee tapah­tu­maan, kun type­r­ät vuokra- ja omis­tusasumisen tuet poistetaan?”

    En ottanut laisinkaan kan­taa hin­nan muo­dos­tuk­seen vaan de fac­to tilanteeseen sen pien­i­t­u­loisen kannal­ta. Eli siihen, että hän on jumis­sa raskaasti sub­ven­toidus­sa tilanteessaan. Mitään “logi­ikkaa” kom­men­n­ti­ni ei sisältänyt. Ain­oas­taan havain­non. Vai ehdotinko mieletäsi tukien roimaa koro­tus­ta, kuten vas­taa­va “logi­ikkasi” tun­tuu olettavan?

  30. Liian vanha:
    Kun meil­lä on jo 150000 alle tori­hin­to­jen työtä tekevää niin on vaikea luo­da enää lisää­mata­la­palkkatyö­paikko­ja ellei ruve­ta alen­ta­maan keskilu­okan palkkoja 

    Suomes­sa on työt­tömänä viral­lis­es­ti 200 000 ihmistä ja toinen moko­ma temp­putyöl­lis­tet­tynä, pakkok­oulu­tuk­ses­sa tai sairaselä­keel­lä. Nämä ihmiset eivät ole keskilu­okkaa, vaan hei­dän tuot­tavuuten­sa on alle ay-liik­keen määrämän minimipalkan.

    Sen sijaan, että vasem­mis­to huu­taa lisää tukia näille ihmisille, pitäisi, kuten Soin­in­vaara ansiokkaasti tuo esi­in, jär­jestelmää muut­taa, jot­ta työn­teko näillekin ihmisille kannattaisi.

    Kuten sanoin, tämä keskustelu lois­taa pois­saolol­laan, vaik­ka Soin­in­vaara sitä yrit­tääkin aloittaa.

  31. San­o­taanko lyhyesti näin: AY-mafi­alle selkän­sä kään­täessään Osmo kul­kee oikeaan suun­taan, mut­ta sit­ten tekee väärin suun­tau­tunut­ta hempeyt­tään kään­nök­sen takaisin vasem­malle etsimään jotain omaa lokeroaan. En usko, että sel­l­aista on ole­mas­sa. Pitäisi vain jatkaa valit­tuun suun­taan, ja viedä se kulku johdon­mukaises­ti eteenpäin.

    Alko­holis­mi on tässä maas­sa suurin yksit­täi­nen huono-osaisu­u­den, työkyvyt­tömyy­den ja kroonisen työt­tömyy­den aiheuttaja.
    Kuin­ka mon­ta näistä tapauk­sista jäisi kehit­tymät­tä, jos perus­toimeen­tu­lo ei yksinker­tais­es­ti riit­täisi sekä ruokaan että alko­holi­in, vaik­ka pääl­lään seisoisi?

    Ei alko­holis­mia voi syömät­tä kehit­tää. Työelämä taas vähen­täisi riskiä.

    Tuet vaan niin alas kuin mah­dol­lista. Sit­ten oikeus tehdä askare­i­ta, myy­dä sieniä ja mar­jo­ja toril­la tms., joka ei suo­raan syö peru­sosaa, vaan pros­en­tu­aalis­es­ti kas­vaen hil­jak­si­in, niin että työn­teko kan­nat­taa aina. 

    Asumisen tukemista, jos halu­taan hajautet­tua asum­ista, ei tarvitse siihen leikkaamiseen vält­tämät­tä liit­tää. Halu­taanko vai ei, riip­puu tasan siitä.

  32. Ay-liike pitää äärim­mäisen tärkeänä säi­lyt­tää työn­te­ol­la ansaitun ja vastik­keet­tomasti saadun etu­u­den ero. Näin syn­tyvä haju­rako työl­lisen ja työt­tömän välil­lä on ikäänkuin peru­ut­tam­a­ton arvo. Ja se tulee säi­lymään, kos­ka siitä kokee hyö­tyvän­sä niin moni: ay-liike, sosi­aal­iby­rokra­tia, työlliset…

  33. “Suomes­sa on työt­tömänä viral­lis­es­ti 200 000 ihmistä ja toinen moko­ma temp­putyöl­lis­tet­tynä, pakkok­oulu­tuk­ses­sa tai sairaselä­keel­lä. Nämä ihmiset eivät ole keskilu­okkaa, vaan hei­dän tuot­tavuuten­sa on alle ay-liik­keen määrämän minimipalkan.

    Sen sijaan, että vasem­mis­to huu­taa lisää tukia näille ihmisille, pitäisi, kuten Soin­in­vaara ansiokkaasti tuo esi­in, jär­jestelmää muut­taa, jot­ta työn­teko näillekin ihmisille kannattaisi.”

    Viral­lis­es­ti Suomes­sa on 420000 työtön­tä työn­hak­i­jaa. Tuo Osmon tuen jous­tavu­us on vain temp­putyöl­listämistä sekin.
    Nyt palkkaku­lut tem­putuk­ses­sa hyvitetään työ­nan­ta­jalle , mut­ta ei tilanne juurikaan muu­tu jos sama sum­ma mak­se­taan työn­tek­i­jälle ja työ­nan­ta­ja saa ilmaisen työntekijän ?
    Työan­ta­ja vai­h­taa 0 kulun 0 kuluun ??

    Mut­ta tämäkään ei poista sitä ongel­maa ‚että Suomes­sa saa täysin tuot­ta­van ihmisen ilmaisek­si töi­hin , sel­l­aisen työvoiman kanssa ilmainenkaan vajaakun­toinen kykene kilpailemaan

  34. Liian vanha:
    Viral­lis­es­ti Suomes­sa on 420000 työtön­tä työn­hak­i­jaa. Tuo Osmon tuen jous­tavu­us on vain temp­putyöl­listämistä sekin.
    Nyt palkkaku­lut tem­putuk­ses­sa hyvitetään työ­nan­ta­jalle , mut­ta ei tilanne juurikaan muu­tu jos sama sum­ma mak­se­taan työn­tek­i­jälle ja työ­nan­ta­ja saa ilmaisen työntekijän ?
    Työan­ta­ja vai­h­taa 0 kulun 0 kuluun ?? 

    Työ­nan­ta­ja mak­saa työn­tek­i­jälle tuot­tavu­u­den mukaan, val­tio lop­ut. Työn­teosta tulee kan­natavaa sekä työn­tek­i­jälle että työnantajalle.

    Kukaan ei saa mitään ilmaisek­si, pait­si ihmi­nen henken­sä pitimik­si. Töitä tehdään enem­män, hyv­in­voin­ti kasvaa.

  35. Liian van­ha tun­tuu jät­tävän tässä juuri sen ymmärtämät­tä, että perus­tu­lo kor­vaisi kaik­ki nämä ilmaiset har­joit­teli­jat. Työ­nan­ta­jat jou­tu­isi­vat kil­paile­maan keskenään “vähän tuot­tavista” työn­tek­i­jöistä sen sijaan että työvoimavi­ra­nomaiset osoit­ta­vat ilmaista työvoimaa enem­män tai vähem­män sat­tuman­varais­es­ti sinne tänne.

    Sen sijaan, että työ­nan­ta­jat eivät mak­saisi mitään, työ­nan­ta­jat mak­saisi­vat sen ver­ran kuin kunkin työn teet­tämis­es­tä kan­nat­taa mak­saa. En mil­lään ymmär­rä, mik­si kukaan vas­tus­taa täl­laista uudistusta.

  36. Tapio Peltonen:
    En mil­lään ymmär­rä, mik­si kukaan vas­tus­taa täl­laista uudistusta. 

    Ay-liike vas­tus­taa uud­is­tus­ta, kos­ka se vie siltä val­lan. Sik­si mitään ei tapah­du. Ay-liik­keen etu ennen kansan ja kansakun­nan etua.

  37. Kansalais­palkan idea on lois­ta­va. Kansalais­pal­ka­lla tai perus­tu­lol­la pieni­palkkaista työtä kan­nat­taisi ottaa vas­taan ja tehdä, vaik­ka se vähen­täisi kansalais­palkkaa (perus­tu­loa), mut­ta lisäisi aina käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja. Voiko parem­paa kan­nustet­ta työn­tekoon olla? Mut­ta entä real­is­mi? Ay-liike + poli­it­ti­nen tah­to oikeal­la ja vasem­mal­la ei sal­li täl­laista vapaut­ta. Miksi?

  38. az: “Alko­holis­mi on tässä maas­sa suurin yksit­täi­nen huono-osaisu­u­den, työkyvyt­tömyy­den ja kroonisen työt­tömyy­den aiheuttaja.
    Kuin­ka mon­ta näistä tapauk­sista jäisi kehit­tymät­tä, jos perus­toimeen­tu­lo ei yksinker­tais­es­ti riit­täisi sekä ruokaan että alko­holi­in, vaik­ka pääl­lään seisoisi?”

    Lähtöko­h­ta on osit­tain tot­ta. Päi­h­teet ovat suuri työt­tömyyt­tä ja työkyvyt­tömyyt­ta aiheut­ta­va ongel­ma. Mut­ta ratkaisu on väärä. Päi­hdeon­gel­maisel­la — jos puhutaan jo riip­pu­vu­ud­es­ta (n. 6% väestöstä), eikä vain suurku­lut­ta­jista (n. 20 % väestöstä) — päi­hde tulee aina ykkösenä, se pri­or­isoidaan. Sel­l­aista tilan­net­ta kun kuvaat, ei syn­ny. Ja kun yhteiskun­tamme ei voi kuitenkaan jät­tää ihmisiä heit­teille, ei voi jät­tää päi­hdeon­gel­maista kadun­var­teen kuole­maan nälis­sään, seu­raa hoitoina katko, mah­dol­lis­es­ti hoito­jak­so. Se on aika kallista puuhaa.
    Ensisi­jaista on ennal­taehkäi­sevä päi­hde­työ. Sit­ten varhainen puut­tumi­nen. Sit­ten tehokas kor­jaa­va sosi­aal­i­työ. Kaik­ki onnistues­saan ovat yhteiskun­nalle erit­täin kan­nat­tavaa toim­intaa. Päi­hde­sairaud­es­ta kär­sivä tarvit­see mielekästä tekemistä päivi­in. Tähän sopi­vat mielestäni hyvin eri työvoima­hallinnon toimen­piteet. Ja kun työl­listämisen este (päi­hde) vähitellen hiipuu taustalle, voi henkilö työl­listyä myös yksi­tyiselle. (Ei mikään fir­ma — tai hyvin har­va — lähde heti palkkaa­maan juuri toipunut­ta päihdeongelmaista.)
    ‘Rahat pois’ ‑lin­ja kuu­lostaa joltain 1800-luvul­ta. Ei niin vähän kai voi real­is­tis­es­ti edes antaa, ettei sil­lä voisi saa­da vähän murua ja päi­hdet­tä? Hii­va ja sok­eri on aika hal­paa, samoin tenu.

  39. Kuten “Liian van­ha” toteaa, Suomes­sa on näitä ilmaisia temp­putyöl­lis­tet­tyjä melkoinen määrä. Sen lisäk­si ilmaistyövoimak­si on enem­män halukkai­ta kuin paikko­ja on. Edes kaik­ki ilmainen ei kel­paa työnantajille.

    Yksi syy tilanteelle on tietenkin se, että työl­listämi­nen on Suomes­sa tehty työ­nan­ta­jalle isok­si riskik­si. Kan­nat­taa kak­si ker­taa miet­tiä ennenkuin paalkkaa ketään. Useis­sa tilanteis­sa työ­nan­ta­jille pitäisi mak­saa siitä, että he ottaisi­vat henkilön edes ilmaisek­si töihin.

    Minus­ta myös nämä jous­ta­mat­tomat rak­en­teet olisi pitänyt olla Sata-komitean pöy­däl­lä ja niitä olisi pitänyt ryhtyä repimään rik­ki, vaik­ka ay-liike sitä ankarasti vastustaakin.

    Myös yrit­täjäk­si ryhtymistä pitäisi helpot­taa. USA:ssa mon­et yli 50-vuo­ti­aat ryhtyvät yrit­täjik­si. Suomes­sa se ei useinkaan kannata. 

    Menet­tää esimerkik­si palka­nsaa­jatyöt­tömän työt­tömyys­tur­van lisäpäivät, jos toimii yrit­täjänä muu­tamia kuukau­sia pitem­män ajan.

  40. az:

    Ei alko­holis­mia voi syömät­tä kehittää.

    Syömät­tömyys on tyyp­illi­nen osa alko­holis­mia. Pelkälle oluel­lakin pysyy hengis­sä joten kuten.

  41. Ric­ca­do, tpyyluoma

    Me puhumme nyt eri asi­as­ta. Kun alko­holis­mi on jo kehit­tynyt, niin tuo mitä toteat­te on tot­ta, ja se on erilli­nen vaikea kysymyksensä.

    Mut­ta alko­holis­mi kestää vuosia kehit­tyä. Tätä kehit­tymistä edesaut­taa sen suu­ru­inen perus­tu­lo, joka riit­tää euro­ja laske­mat­ta ruokaan ja viinaan.

    Jos tulo tuos­sa vai­heessa on niukem­pi, niin uskon sen ehkäi­sevän alko­holis­min syntyä.

    Jos alko­holis­mi on jo syn­tynyt, niin tilanne on eri. Ehkä sit­ten vaik­ka myös eri instanssin alainen.

  42. “ksi syy tilanteelle on tietenkin se, että työl­listämi­nen on Suomes­sa tehty työ­nan­ta­jalle isok­si riskiks”

    Tuokin on pelkkä myyt­ti, Suomes­sa on help­poa ja hal­paa iti­sanoa esim kun min­ut irti­san­ot­ti­i­in niin riit­ti, että min­un kanssani pidet­ti­in 10 min­uutin palaveri, jos­sa allekir­joitin saa­neeni irtisanomisilmoituksen.
    Työvelvoitet­ta isti­sanomisa­jal­ta ei tarvitse antaa työn­tek­i­jälle, joten työn­tek­i­jä läh­tee oitis irti­sanomisen jälkeen.
    Suurim­mal­la osal­la työn­tek­i­jöistä irti­sanomi­sai­ka on 2 vkoa- 1 kk. Vas­ta yli 12 vuot­ta palvelleel­la se on 6 kk

    Mikä tässä oli vaikeaa ja kallista ?? 

    Jos on vaikeaa irti­sanoa naa­ma­tusten niin voi kytätä, että työn­tek­i­jä on loma­l­la ja ilmoit­taa tek­star­il­la, että töi­hin ei tarvitse enää tulla.

    Jos asia riitaute­taan niin sil­loinkin neu­vot­telijoina ovat ay-liike ja työ­nan­ta­jali­it­to, ei yrittäjä .
    Suomes­sa oikeudessa käsitel­lään n 1600 työri­itaa joista m 450 liit­tyy irtisanomisiin.
    Kun työ­suhtei­ta päät­tyy 800000 niin siihen näh­den riidat ovat harvinaisuuksia

  43. “Myös yrit­täjäk­si ryhtymistä pitäisi helpot­taa. USA:ssa mon­et yli 50-vuo­ti­aat ryhtyvät yrit­täjik­si. Suomes­sa se ei useinkaan kannata.”

    Yrit­täjäk­si ryhtymiseen tarvi­taan yksi ilmoitus.

    Kan­nat­tavu­us on eri asia, jos markki­nat eivät riitä niin sil­loin pitäisi val­tion tehdä tukiostoja ??
    Tut­ta­vani pojal­la on eläinruoa/tarvikekauppa pienel­lä paikkakun­nal­la ja asi­akaskun­ta pieni.
    Hän kitisee aian, että yrit­täjää ei tue­ta ja se on kamalaa, kun päivät ovat pitkia
    Tulot jäävät väistämät­tä pienek­si, mut­ta onko se yhteiskun­nan vika ??

  44. “Myös yrit­täjäk­si ryhtymistä pitäisi helpot­taa. USA:ssa mon­et yli 50-vuo­ti­aat ryhtyvät yrit­täjik­si. Suomes­sa se ei useinkaan kannata. ”

    Aikaisem­min ker­roin koulukaveris­tani Makesta, joka rupe­si putk­i­u­rakoit­si­jak­si 50-vuo­ti­aana. Ei kyn­nys ollut kovain korkea, investoin­nit oli­vat 10000–20000 eli osti jo käytössään olleet pakun, työka­lut ja tarvikkset, asikaskun­ta oli valmiina.
    Tili­toimis­to hoitaa lasku­tuk­sen ja kir­jan­pidon, joetn make voi keskit­tyä siihen mitä osaa.
    Jovi­aali­na miehenä hän ei ole pelän­nyt palkata työn­tek­i­jääkään, hän kun tulee toimeen kaiken­lais­ten ihmis­ten kanssa.

  45. Osmon mainit­semien syn­tymästään asti vam­mais­ten (ja kaikkien muidenkin pitkään työkyvyt­tömänä ollei­den) eläket­tä olisi ollut tehdä kun­non koro­tus kyseis­ten ihmis­ten työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in ja/tai vam­maise­tuuk­si­in, jol­loin raha olisi saatu hel­posti suun­nat­tua niille, jot­ka sitä eniten tarvit­se­vat. Tätä ainakin palka­nsaa­ja­jär­jestöt esittivät.

    Asia kuu­lui SATA-komite­as­sa perus­tur­va­jaos­tolle. Siel­lä palka­nsaa­ja­jär­jestöt eivät tehneet mitään yllä maini­tun kaltaista ehdo­tus­ta. Asian hoit­a­mi­nen syn­tymästään asti vam­mais­ten eläket­tä nos­ta­mal­la ei olisi oikein edes teknis­es­ti mah­dol­lista. Tiedän, että palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat esit­täneet pitkään työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ollei­den ANSIOeläkkei­den korot­tamista, mut­ta tämä jät­tää pelkän kansaneläk­keen varas­sa ole­vat taas ker­ran ilman.
    Vam­maise­tuuk­sien käyt­tö tässä olisi tul­lut hyvin kalli­ik­si, kos­ka sitä ei olisi voitu rajoit­taa vain kaik­ista pien­in­tä eläket­tä saavi­in. Jälleen ker­ran palka­nsaa­ja­jär­jestöt halu­si­vat köy­himpi­en tilanteen paran­tamiseen tarkoite­tut rahat jaet­taviksi vähem­män köy­hien kesken.
    Minä sen sijaan esitin, että kansaneläk­keestä pois­te­taan työkyvyt­tömyy­seläke kokon­aan ja kor­vataan yhtä suurel­la vam­maise­tu­udel­la, jot­ta täysin jär­jetön työn­teon kiel­to saataisi­in kumo­tuk­si, mut­ta tätä eivät taas työ­markki­na­jär­jestöt otta­neen kuule­vi­in korvi­in­sa. Ehdo­tus uusi­taan kirjassani.

  46. “Sen sijaan, että työ­nan­ta­jat eivät mak­saisi mitään, työ­nan­ta­jat mak­saisi­vat sen ver­ran kuin kunkin työn teet­tämis­es­tä kan­nat­taa maksaa”

    Opiske­li­jat ovat suuri ilmaistyön tek­i­järyh­mä ja heil­lä on jo opin­to­tu­ki eli perus­tu­lo ei muu­ta kuviota.
    Samoin sijoite­tu­ille palkkatu­ki mak­saa jo palkan+sivukulut, joten pieni perus­tu­lo vähen­täisi näitäkin työ­paikko­ja, kos­ka nyt fir­ma jou­tu­isi mak­samaan jotain.
    Eli fir­man näkökul­mas­ta kulut nousisivat.
    Miten perus­tu­lo lisäisi työl­lisyyt­tä, jos yri­tyk­sen kulut nousevat ?

  47. “Useis­sa tilanteis­sa työ­nan­ta­jille pitäisi mak­saa siitä, että he ottaisi­vat henkilön edes ilmaisek­si töihin.”

    Antaisitko sinä koneen hoidon kenelle tahansa jos virhekäyt­tö tai hidastelu aiheut­taisi miljoonien tappiot .
    Tuotan­to­ta­vat ovat muut­tuneet eikä töitä tehdä enää pelkästään kahdel­la kädellä.
    Tuol­laisen taval­lisen toimis­to­työ­paikankin kulut ovat 10000–13000 euroa vuodessa.Kun tehokku­us­lu­vut ovat työno­h­jausjär­jestelmien kaut­ta arvioitavis­sa niin eipä löy­dy esimei­hiä, jot­ka halu­a­vat palkata vajaakun­toisa, kos­ka tun­nus­lu­vut heikkenevät.
    Esim yksinker­taises­sa puhe­lin­palvelus­sa tehokku­ut­ta tarkastel­laan puhelua per henkilö, puhelun pitu­us per henkilö , ratkaistut tiketit per henkilö. Yksi vajaakun­toinen las­kee tun­nus­luku­ja merkit­tävästi ja esimies/ryhmä jää ilman bonuksia.
    Eri­tyis­es­ti tuo ryh­mäbonuk­sen mene­tys johtaa samaan käytän­töön kuin armei­jas­sa tumpelon takia tehdyt ylimääräiset harjoitukset

  48. “Työ­nan­ta­ja mak­saa työn­tek­i­jälle tuot­tavu­u­den mukaan, val­tio lop­ut. Työn­teosta tulee kan­natavaa sekä työn­tek­i­jälle että työnantajalle.”

    Työ­nan­ta­ja saa nyt kaiken ilmaisek­si ja val­tio mak­saa kaiken.
    Ja tuonkin 100 % tuen jälken jää vielä 350000 työtöntä.
    Kysymys kuu­luukin, riit­tävätkö val­tion rahat kaikkien työllistämiseen ?

  49. “Tiedän, että palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat esit­täneet pitkään työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ollei­den ANSIOeläkkei­den korot­tamista, mut­ta tämä jät­tää pelkän kansaneläk­keen varas­sa ole­vat taas ker­ran ilman.”
    Tämä johtuu siitä, että Suomes­sa luovut­ti­i­in euroop­palais­es­ta eläka­mallista eli kansaneläke piene­nee muiden eläkkei­den noustessa.
    Muual­la Euroopas­sa kansaneläk­keen saa kaik­ki muista eläkek­istä riippumatta.
    Tämä on johtanut siihen, että suo­ma­laisen eläke­jär­jestelmän net­toko­r­vausu­ta­so onkin yhdessä korkean vero­tuk­sen kanssan 10 % yksikköä pienem­pi kuin OECD mais­sa keskimäärin.
    Kun kansaneläk­keen ja työ-työkyvyt­tömysyeläkkei­den ero on pieni niin on syn­tynyt tais­telu kah­den pien­i­t­u­loisen ryh­män välil­lä ja sitähän por­var­it haluavatkin.

    Pitää muis­taa, että perus­tu­lon nos­tamisen takana on vähän pitem­män ajan suun­nitel­ma vero­tuk­sen muutoksista. 

    1.Tarkoitus on romut­taa ansiosi­don­naiset etu­udet luku­unot­ta­mat­ta pienen eli­itin etuja.

    2. Vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­ta­mi­nen välil­liseen nos­taa eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­lositen kulu­ja. Ener­giaverot nos­ta­vat eri­tyis­es­ti asumisen kulu­ja ja pien­i­t­u­loisen kulu­tuk­ses­ta asum­i­nen muo­dostaa 60–70 %. Urip­i­lainen ja SDP sekoili­vat, kun kat­soi­vat vain välit­tömiä vaiku­tuk­sia eivätkä kat­soneet muu­ta­man vuo­den päähän.Nykyisen ener­gia-vero-polit­tikan tulok­set kun näkyvät muu­ta­man vuo­den kulut­tua täysimääräisenä
    Indek­siko­r­jauk­set ovat siinä mielessä harhaan­jo­htavia , että köy­hien kulu­tus­rakenne on paljon keskiar­vos­ta poikkea­va, joten indek­si ei ker­ro miten köy­hän kulut nousevat .
    Ise asi­as­sa indek­si ker­ti Mus­tanaan­ion kulu­jen kehityksestä.

  50. “Ay-liike vas­tus­taa uud­is­tus­ta, kos­ka se vie siltä val­lan. Sik­si mitään ei tapah­du. Ay-liik­keen etu ennen kansan ja kansakun­nan etua.”

    Näin on, por­varei­den tavoit­teena on pienen­tää perus­tu­lon ja ansiosi­don­naisen ero merkityksettömäksi.

    Mik­si enää kuu­lua ay-liik­keeseen jos hyö­ty on mar­gin­aa­li­nen tai negatiivinen ?

    Tämä kos­ket­taa eri­tyis­es­ti SAK:ta, mut­ta myös STTK:n ja Aka­van pienipalkkaisia.
    Jäl­jelle jää pieni eli­it­ti lääkärei­den tapaan, jot­ka sit­ten ovatkin entistä sol­i­daarisem­pia toisilleen ja takaa­vat entistä muhkeam­mat etu­udet jäsenilleen.

    Kyl­lä Osmo on mac­ciavel­linsä lukenut

  51. Liian­van­ha kysyy Eli fir­man näkökul­mas­ta kulut nousisivat.
    Miten perus­tu­lo lisäisi työl­lisyyt­tä, jos yri­tyk­sen kulut nousevat.

    Entisenä pikkuyrit­täjänä voisin palkata kaverin joka osit­tain saisi elan­toa jostain muual­ta kuin min­un eväistäni.
    On kat­son niin että kun joudun lasku­tus­tun­ti­ni määrit­telemään esim.50e tun­ti elääk­seni sit­ten lisäisin työvoimaa 100% eli yhden ammat­ti­taitoisen henkilön ver­an en mitenkään pysty edes 50% nos­ta­maan lasku­tus­tun­tia. Vaan omas­ta palka­s­tani sen kaverin palkan joudun otta­maan ainakin osittain.
    Sitä sopii miet­tiä kun kyse­lee mik­si ei yrit­täjät palkkaa väkeä.
    Eihän tämä maail­ma pelas­ta mut­ta jonkin­lainen por­ras­tus pitäisi olla yhden henkilön yri­tyk­sen ja nokian välillä

  52. Liian vanha:
    Opiske­li­jat ovat suuri ilmaistyön tek­i­järyh­mä ja heil­lä on jo opin­to­tu­ki eli perus­tu­lo ei muu­ta kuviota.
    Samoin sijoite­tu­ille palkkatu­ki mak­saa jo palkan+sivukulut, joten pieni perus­tu­lo vähen­täisi näitäkin työ­paikko­ja, kos­ka nyt fir­ma jou­tu­isi mak­samaan jotain.
    Eli fir­man näkökul­mas­ta kulut nousisivat.
    Miten perus­tu­lo lisäisi työl­lisyyt­tä, jos yri­tyk­sen kulut nousevat ?

    Ilmainen raha turmelee. Sekä ihmiset että yritykset.

    Jos yri­tys mak­saisi työn­tek­i­jän tuot­tavu­ud­es­ta, olisi tuot­tavu­ut­ta myös intres­si kehit­tää. Ilmaisen rahan jär­jestelmässä näin ei ole ja jak­son lop­ut­tua hom­mi­in ote­taan joku uusi.

  53. Liian vanha:
    Tuokin on pelkkä myyt­ti, Suomes­sa on help­poa ja hal­paa iti­sanoa esim kun min­ut irti­san­ot­ti­i­in niin riit­ti, että min­un kanssani pidet­ti­in 10 min­uutin palaveri, jos­sa allekir­joitin saa­neeni irtisanomisilmoituksen.
    Työvelvoitet­ta isti­sanomisa­jal­ta ei tarvitse antaa työn­tek­i­jälle, joten työn­tek­i­jä läh­tee oitis irti­sanomisen jälkeen.
    Suurim­mal­la osal­la työn­tek­i­jöistä irti­sanomi­sai­ka on 2 vkoa- 1 kk. Vas­ta yli 12 vuot­ta palvelleel­la se on 6 kk
    Mikä tässä oli vaikeaa ja kallista ?? 

    Ker­rot vain oman koke­muk­sesi asi­as­ta. Jos tietäisit tai ainakin ker­toisit mitä pros­es­si irti­san­omis­tasi ennen tapah­tui yri­tyk­sessä, myyt­ti ei olisi sin­ulle enää myytti.

    Ver­taa huviksesi Suomen ja Tan­skan irti­sanomis­lakien ja ‑käytän­tö­jen ero­ja ja löy­dät seli­tyk­sen, mik­si Suomes­sa työt­tömyys on yli 20% ja Tan­skas­sa 5%.

  54. az:

    Suomes­sa on 300 000 — 500 000 alko­holin suurku­lut­ta­jaa. Suurku­lut­ta­jista kol­ma­sosa on päi­hderi­ip­pu­vaisia. Suurku­lut­ta­jista 85% ja alko­holiri­ip­pu­vai­sista 70% on työelämässä. Työssä ole­vista miehistä 20% ja nai­sista 10% on alko­holin suurku­lut­ta­jia. (Lähde: Etera)
    Siis suurin osa niistä, jot­ka vähitellen ajau­tu­vat ehkä työkyvytömik­si tai aiheut­ta­vat mui­ta kus­tan­nuk­sia alko­holin takia, rahoit­ta­vat käyt­tön­sä oma­l­la työl­lä. Vaik­ka kaik­ki tuet pois­tet­taisi­in, kos­kee se vain siis noin 15% väestöstä.

  55. Liian vanha:
    Esim yksinker­taises­sa puhe­lin­palvelus­sa tehokku­ut­ta tarkastel­laan puhelua per henkilö, puhelun pitu­us per henkilö , ratkaistut tiketit per henkilö. Yksi vajaakun­toinen las­kee tun­nus­luku­ja merkit­tävästi ja esimies/ryhmä jää ilman bonuksia. 

    Kap­i­tal­isti on rahan perään, ei puhelu­jen per henkilö perään. Siis jos sal­li­taan eri palkat, tuot­tavu­u­den mukaan, vai­h­tu­vat mit­tar­itkin tuotos/kulu ‑tyyp­pisik­si. Nyt voi vir­tavi­ivais­taa, kun kulu on kaik­ista sama. Bonuk­set juok­see edelleen sekä pomolle että ryhmälle.

    Ay-liike pitää vajaakun­toiset pois­sa työelämästä.

  56. Liian vanha:
    “Ay-liike vas­tus­taa uud­is­tus­ta, kos­ka se vie siltä val­lan. Sik­si mitään ei tapah­du. Ay-liik­keen etu ennen kansan ja kansakun­nan etua.”
    Näin on, por­varei­den tavoit­teena on pienen­tää perus­tu­lon ja ansiosi­don­naisen ero merkityksettömäksi.
    Mik­si enää kuu­lua ay-liik­keeseen jos hyö­ty on mar­gin­aa­li­nen tai negatiivinen ? 

    Perustelit juuri itse, mik­si ay-liike on työläisen kaveri, mut­ta työt­tömän vihollinen 🙂

  57. Hienoa! Hyvä, että tuot ammat­tili­it­to­jen puuhat näkyville. Miten ääliöitä nämä voivat olla? Luule­vat työt­tömien kur­jis­tamisen aja­van palka­nsaa­jan asiaa?

  58. Hatun­nos­to! Pien­i­t­u­loisil­la ei ole kovin mon­taa todel­lista puolestapuhu­jaa. Ja meitä pien­i­t­u­loisia, jot­ka emme tunne kuu­lu­vamme oikein min­nekään, on val­ta­va, mon­enkir­ja­va joukko. Pienyrit­täjät, pienvil­jeli­jät, apu­ra­hatutk­i­jat, pätkä­työn­tek­i­jät, työttömyys/aktivointi ‑kier­teessä ole­vat, kotiäid­it ja ‑isät, syr­jäseu­tu­jen asukkaat, taiteil­i­jat, free lancer­it, vam­maiset, mie­len­ter­veyskuntoutu­jat… Mikään ammat­tili­it­to ei näi­den ihmis­ten etu­ja aja. Vas­takkainaset­telu­jen aika ei ole ohi, mut­ta vas­takkainaset­telu on siir­tynyt jon­nekin muualle kuin “työläis­ten” ja “kap­i­tal­istien” välille.

  59. Nina: “…Pien­i­t­u­loisil­la ei ole kovin mon­taa todel­lista puolestapuhujaa…”

    Ongel­ma itse asi­as­sa ei muo­dos­tu pienistä tuloista vaan korkeista hin­noista. Korkeisi­in hin­toi­hin taas yksi keskeinen syy on korkea veroaste. Olemme ora­van­pyörässä. En näe mui­ta kuin huono­ja vaihtoehtoja.

    Nyt pitää ymmärtää ottaa se vähiten huono, vaik­ka se vähän kir­pai­sisikin het­ken. En usko että sosi­aal­i­tur­vam­mme on nykyisen kaltainen viiden vuo­den kuluttua.

  60. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 13.11.2010 kel­lo 9:26
    “Minä sen sijaan esitin, että kansaneläk­keestä pois­te­taan työkyvyt­tömyy­seläke kokon­aan ja kor­vataan yhtä suurel­la vam­maise­tu­udel­la, jot­ta täysin jär­jetön työn­teon kiel­to saataisi­in kumo­tuk­si, mut­ta tätä eivät taas työ­markki­na­jär­jestöt otta­neen kuule­vi­in korviinsa.”

    OS kir­joit­ti tässä sel­l­aista tek­stiä, että tulin val­lan vihaisek­si. Miten työ­markkinäjär­jestöt voivat toimia näin sydämmettömästi!

    Haavoit­tuiko min­un isäni rin­ta­mal­la 3 ker­taa sen vuok­si, että tässä maas­sa voitaisi­in toimia näin? Olenko minä toimin­ut 30+ vuot­ta Suomen puoles­ta vien­nin etur­in­ta­mal­la 24/7, jot­ta näin saisi toimia?

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.