Selviytyvän Suomen suunta

21 vastausta artikkeliin “Selviytyvän Suomen suunta”

1. Hyvä tek­sti, Osmo.

   Min­ul­la on vain kak­si erimielisyyttä: 

   1) “Yksi syy Suomen mata­laan työl­lisyy­teen on se, että julki­nen sek­tori työl­listää paljon vähem­män väkeä kuin muis­sa Pohjo­is­mas­sa. Tätä tosi­asi­aa maan hal­li­tus ei viestin­nässään eri­tyis­es­ti koros­ta.” Mikään val­tavir­ran talous­teo­ria tai empi­iri­nen tutkimus ei oikein tue täl­laista ajat­telua. Työvoima on niuk­ka resurssi sekin. Jos julki­nen sek­tori työl­listää enem­män, työvoimaa jää vähem­män yksi­tyiselle. Poikkeus tästä voisi olla se, että julki­nen sek­tori työl­listäisi eri­tyis­es­ti vajaatyökyky­isiä kuten vam­maisia. Mut­ta nor­maal­i­työvoiman tapauk­ses­sa on vaikea nähdä miten julki­nen työl­listämi­nen lisäisi kokonaistyöllisyyttä.

   2) Kir­joi­tat “Meil­lä on men­ty tästä pois­päin ohen­ta­mal­la työvoima­palvelu­ja ja tekemäl­lä pieni­palkkaisen työ­paikan vas­taan­ot­tamis­es­ta entistäkin kan­nat­ta­mat­tomam­paa.” Tarkoit­tanet virk­keen lop­pu­os­al­la suo­jaosien pois­toa. Se on lop­ul­takin aika pieni tek­i­jä, ja hal­li­tuk­sen refor­mit kyl­lä ovat käsi­tyk­seni mukaan yhteen­sä lisän­neet pieni­palkkaisen työn taloudel­lista kan­nus­tavu­ut­ta. Tähän vaikut­taa myös toimeen­tu­lotuen uud­is­tus, jon­ka vaiku­tuk­set näkyvät ajan mittaan.

   Vastaa

   1. 1) Työt­tömiä pitääkin olla paljon?
      2) “Se on lop­ul­takin aika pieni tek­i­jä, ja hal­li­tuk­sen refor­mit kyl­lä ovat käsi­tyk­seni mukaan yhteen­sä lisän­neet pieni­palkkaisen työn taloudel­lista kan­nus­tavu­ut­ta.” Psykoosin oireita?

      Vastaa

   2. Suuri mys­teeri on mik­si suu­rit­u­loisia motivoi suuri tulo­jen lisäys mut­ta pien­i­t­u­loisia motivoi tule­jen suurie pienen­tämi­nen. Toki ppi­eni­palkkaisem­pi työ on aina hyvä asia ja lop­pu­peleis­sä, kop­s­ka tuot­tavu­ut­ta ei tarvitse nostaa.

      Kysymys lie­nee, että mitä on tehtävä ja miten se kul­loinkin organ­isoidaan. Kulu­ja saadaan toki lisät­tyä, kun hom­mat teetetään ulkop­uolisel­la yri­tyk­sel­lä, joka saa monop­o­lin hommaan.

      Jos on esimerik­si yri­tys tuot­taa hoitopalvelua ikäih­misille, tulot tule­vat hoidet­tavien lukumäärästä, enem­män on parem­pi. Vas­taavasti meot tule­vat hoita­jien määrästä sekä vaipoista ja vas­taavas­ta, mitä vähem­män sen parem­pi. Kat­teen par­tan­ta­misek­si hoita­jami­toituk­sen pienen­tämisen lob­baami­nen on erit­täin kan­nat­tavaa. Hyvän hal­li­tu­so­hjel­man hoita­jami­toi­tus ei perus­tu yhtään mihinkään, kun­han pojat saunas­sa knnis­sä ja läpäl­lä senkin kuten muunkin ideoivat.

      Julki­nen sek­tori tuot­taa palvelui­ta nol­lakat­teel­la, pait­si Senaat­ti ja Yliopis­toki­in­teisöt. Näil­lä on mah­dol­lisauus saa­da tulospalkkion­sa rahas­ta­mal­la monop­o­lil­laan asi­akkaitaan. Kun julkisen palvelun vält­tämätön tuotan­to siir­tyy yksi­tyiseen toim­intaan, siihen kuu­luu ter­ve voit­to, siinä reilu 10 %, ja hie­man kali­impia yleisiä hallinto- ja rahoi­tusku­lu­ja. Ide­ol­o­gis­es­ti toki joku siinä rikas­tuu kun­nol­la, kun­han veron­mak­sa­ja sen kus­tan­ta­vat iloisel­la mielel­lä. Kos­ka palveku on ns kil­pailutet­tu, mitään intres­siä sen kehit­tämiseen muuten kuin kil­pailu­tuk­sen mukaises­ti ei tietenkään ole.

      Ylipäätään turve­tuotan­non ja turk­istarhauk­sen ollessa hyvän hal­li­tu­so­hjel­man keskiössä, nähti­in tulos. Täy­delli­nen pysähtyneisyys ja keskit­tymi­nen teol­lisu­u­den jalostusar­von pudot­tamiseen mah­dol­lisim­man alhaisek­si. Muhok­ses­ta sen­tään tulee banaanikun­ta, kun hukkaläm­mössä saadaan nekin parem­man puut­teessa hyvin kas­va­maan ympäri vuoden.

      Vastaa

      1. “Suuri mys­teeri on mik­si suu­rit­u­loisia motivoi suuri tulo­jen lisäys mut­ta pien­i­t­u­loisia motivoi tule­jen suurie pienen­tämi­nen. Toki ppi­eni­palkkaisem­pi työ on aina hyvä asia ja lop­pu­peleis­sä, kop­s­ka tuot­tavu­ut­ta ei tarvitse nostaa.”

         Min­ua on aina kiin­nos­tanut tehokkaampi työn­teko, nopeampi ja automa­ti­soidumpi työn­teko, ja lop­ul­ta rahan ja businek­sen tekem­i­nen, lop­ul­ta tuo on myös kil­pailua. Pidän reilus­ta kil­pailus­ta sinäl­lään ja riskien ottamis­es­ta. Luon­nol­lis­es­ti lähdin myös huip­pu­palkoil­ta yrit­täjäk­si, kos­ka halusin tehdä entistä enemmän.

         Olen ollut työelämässä pitkään, ja oppin­ut vuosikym­menten aikana että suurin osa ihmi­sistä ja työn­tek­i­jöistä ei halua kil­pailua. Enem­mistöä ihmi­sistä Suomes­sa ei kiin­nos­ta tehdä enem­män töitä ja enem­män rahaa, he joka kart­ta­vat kil­pailua ja riskien ottamista. Välil­lä jopa tarkoituk­sel­la alisuo­ri­udu­taan, ja enem­män ja innokkaam­min töitä teke­viä karte­taan tai halu­taan hillitä.

         Kaltaiseni ihmiset ovat läh­es aina “oikeis­to­laisia” ajatuk­sil­taan. Alisuo­ri­u­tu­vat, kehi­tys­tä vas­tus­ta­vat ja valit­ta­vat ihmiset organ­isaa­tiois­sa ovat läh­es aina vasem­mis­to­laisia. Tuos­ta koti­mais­es­ta ankeut­ta­ja-kult­tuurista kir­joitet­ti­in esimerkik­si Mårten Mick­osin kir­jas­sa Kasvun Kaava.

   3. Tuo huo­mau­tus julkisen sek­torin työ­paikko­jen vaiku­tuk­ses­ta on kir­joit­ta­jien, ei min­un. Sil­lä var­maankin tarkoite­taan juuri vaikeasti työl­listyvien työl­listymistä. Se johtaa suurem­mal­la toden­näköisyy­delle työl­listymiseen avoimelle sek­to­rille kuin se, että pan­naan kymmenek­si vuodek­si hyl­lylle mätänemään. Olet myös joskus sanonut itse, että uhka joutua kun­nalle töi­hin saa hakeu­tu­maan itse töi­hin muualle,. Kut­suit sitä kai työt­tömän vapaa-ajan varastamiseksi.

      Min­un mielestäni hal­li­tus on heiken­tänyt mata­la­palkkaisen työn kan­nat­tavu­ut­ta niin osa-aikaises­ti (ei kan­na­ta lainkaan) että kokoaikaises­ti. Laskel­ma tästä on blogillani 1.10.2023 Sen voi lada­ta tästä: soininvaara.fi/2023/10/01/tyomarkkinatuella-olevaa-hallitus-ei-taida-nailla-keinoilla-saavan-toihin/
      En tiedä, mitä niis­sä neu­vot­teluis­sa tapah­tui (sinä kai tiedät). Ulospäin näyt­ti siltä, että hal­li­tus oli ottanut pää­vas­tus­ta­jak­seen Helsingis­sä vuokral­la asu­van, osa-aikatyötä tekevän yksin­huolta­jan, johon päätet­ti­in suun­na­ta kaik­ki ajateltavis­sa ole­vat heiken­nyk­set: Alen­net­ti­in asum­is­tukea, pois­tet­ti­in sovitel­lus­ta päivära­has­ta lap­siko­ro­tuk­set, pois­tet­ti­in suo­jaosat sekä työ­markki­nat­ues­ta että asum­istues­ta. Yhteen­sä tämä yksin­huolta­jamme menet­ti ensisi­jaisia tukia noin 600 €/kk. Niin paljon hän ei köy­htynyt, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki pelasti, mut­ta hän vajosi syvälle toimeen­tu­lo­tukiri­ip­pu­vu­u­teen, mikä tarkoit­taa, ettei hän hyödy työn­teosta mitään.

      Aiem­min hänen kan­nat­ti ansai­ta 150 euroa kuus­sa, johon riit­ti kak­si tun­tia viikos­sa, mut­ta sekin on nyt pois­tunut. Ansio­tu­loista ei ole nyt mitään hyö­tyä ellei saa tarpeek­si työ­tun­te­ja. Niitä taas kaup­pi­aal­ta ei saa, kos­ka asi­akkaat eivät ole paikalla 8 tun­tia päivässä.
      Jos yksi­huolta­jamme saisi kokopäivä­työtä, hän hyö­ty­isi siitä muu­ta­man euron päivässä, joka kuluisi työ­matkaan ja ruokaku­lu­jen kasvu­un. Hyö­ty olisi huo­mat­tavasti (350 €/kk) pienem­pi kuin ennen hyvää hal­li­tu­so­hjel­maa. Suuri houku­tus jäädä toimeentulotuelle.Ainakin tälle yksin­huolta­jalle pieni­palkkaisen työn vas­taan­ot­ta­mi­nen ei muut­tunut huonom­min kan­nat­tavak­si eikä edes vähän. Vuon­na 2024 hänen hyö­tyn­sä kokoaikatyöstä oli 300 €/kk alem­pi kuin vuon­na 2023, joten myös kokoaikatyön vas­taan­ot­ta­mi­nen muut­tui kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si kun sitä ver­taa toimeen­tu­lotuel­la oloon.

      Jos pidät yksin­huolta­jaa ääries­imerkkinä, huo­mau­tan, että heitä on maas­sa yli 130 000. 

      Uud­is­tus, joka tekee osa-aikatyöstä taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä, olisi ehkä kokon­aisuute­na hyvän työl­lisyys­ti­lanteen aikaan jot­tenkin ymmär­ret­tävä pakot­taes­saan kokoaikatyöhön, mut­ta min­un on vaikea ymmärtää sen ajoit­tamista työt­tömyy­den huipun aikoihin.

      Vastaa

   4. Suomen ongel­ma onkin se että on kuun­nel­tua talous­poli­ti­ikas­sa niitä jot­ka pitävät hyvänä sitä että mass­sa on paljon vapaa­ta työvoimaa eli työt­tömiä, kun taas muis­sa Pohjo­is­mais­sa on älyt­ty käyt­tää ihmis­ten panos hyödyk­si työllistämällä.

      Orpon hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­set eivät ole lisän­neet sen parem­min pien­i­t­u­lois­t­en taloudel­lista kan­nus­tavu­ut­ta kuin kan­nat­tavu­ut­takaan ja täy­tyy olla kyl­lä täysin ide­ol­o­gis­es­ti sokea jos ei sitä tajua.

      Suu­rit­u­lois­t­en taloudel­lista kan­nat­tavu­ut­ta toimet ovat kyl­lä lisän­neet, mut­teivät hei­dänkään taloudel­lista kannnus­tavu­ut­ta kos­ka saman tulon saa nyt ver­e­nalen­nuk­sista johtuen vähem­mäl­lä työllä.

      Vastaa

2. Tot­ta töriset. Paljon kan­natet­tavia asioi­ta. Riskinä on lyhytjän­teinen poli­tikoin­ti, koka pilaa hyvät ehdotukset.

   Vastaa

3. Kuka uskaltaisi viheltää tämän julkisen rahankäytön poik­ki? 35 vuodessa val­tion menot ovat liki nelink­er­tais­tuneet reaal­i­hin­to­jen vain tuplaan­nut­tua. Rahaa kaade­taan avokä­tisem­min vähän kaik­keen ja lisäk­si meil­lä iso van­hen­tu­vien ja sairas­tavien ikälu­ok­ka hoidettavana. 

   Toimi­iko demokra­tia, jos poli­ti­ikan on vuoroin helpom­pi jakaa sata­sia omilleen, mut­ta säästöjä kukaan ei halua tehdä. Tarvi­taanko virkamieshal­li­tus vai EU-kom­mi­sion ase ohimolle?

   Jos jostain rahaa maa­han saadaan, se on vien­nistä. Kaik­ki paukut siihen. Ei turhaa jupinaa yrit­tämiseen kan­nus­tamis­es­ta (työ­nan­ta­jayrit­täjien määrä laskenut tasais­es­ti), ei koiran hom­maa voi ver­ra­ta huo­let­tomaan palkkatyöhön.

   Vastaa

4. Kir­joituk­sis­sasi ja puheen­vuorois­sasi olet pitkään neu­vonut mui­ta “tekemään lyhyt­tä työpäivää ja help­po­ja töitä, ettei kadu­ta van­hana”. Toisaal­ta halu­at kovil­la veroil­la ottaa niiden omaisu­u­den pois(kiinteistöverot, hoit­o­mak­su omaisu­u­den mukaan), jot­ka ovat käyt­täneet aikansa ikävi­in asioihin. 

   Tuo on häviävä ide­olo­gia sivi­il­isaa­tioiden välisessä kamppailussa.

   Vastaa

5. Likip­itäen kaikesta voi olla samaa mieltä — myös siitä, että meil­lä on hyvät edel­ly­tyk­set pessimismiin.

   Kom­ment­ti­ni vain yhteen asi­aan, eli yri­tysomis­tuk­seen. Kat­somme aina Ruot­si­in ja ”Wal­len­bergei­hin”. Voisi kat­soa aav­is­tuk­sen pidem­mälle ja Tanskaan.

   Tan­skan per­in­tövero on pitkälti saman­lainen kuin Suomes­sa, vero­pros­ent­ti on hie­man korkeampi. Tan­skas­sa on kuitenkin muo­dos­tunut käytän­tö, jos­sa merkit­tävien yri­tys­ten omis­ta­jat ohjaa­vat suuren osan omis­tuk­ses­ta verot­tomana lahjoituk­se­na tai per­in­tönä yleishyödyl­liselle säätiölle, joka käytän­nössä käyt­tää yhtiössä määräys­val­taa. Tämä on tur­van­nut merkit­tävien yri­tys­ten säi­lymisen tan­skalaises­sa omis­tuk­ses­sa, ja voit­to­ja käytetään säätiön sään­nöistä riip­puen esim. tutkimuk­seen, taiteeseen, koulu­tuk­seen tai yhteiskun­nal­liseen hyvän­tekeväisyy­teen. Säätiöomis­tus on taan­nut yri­tys­ten pitkäjän­teisen kestävän kehi­tyk­sen ja investoinnit.

   Yhtiöi­den entiset pääomis­ta­jat ovat säi­lyt­täneet omaa omis­tus­taan tai muuten tur­van­neet itselleen ja per­heelleen täysin riit­tävän elintason.

   Täl­laisia säätiöomis­teisia tan­skalaisia yhtiöitä ovat mm. Novo Nordisk, Mærsk, Carls­berg, Dan­foss, Grund­fos, LEGO, William Demant, LEO Phar­ma, Ram­boll, A.P. Møller, COWI, Novone­sis ja moni muu.

   Tan­skan vero- ja säätiölain­säädän­tö ei kovasti poikkea Suomen vas­taav­ista. Olisiko ideaa selvit­tää, miten pää­sisimme vas­taavi­in käytän­töi­hin kuin Tanskassa?

   Vastaa

6. Kan­nat­taako Suomes­ta jo muut­taa pois?

   Vastaa

7. Näkäjään sekä kir­ja että blo­gisti tois­ta­vat rahoi­tus­teo­ri­an vas­taisen mantran, että Suomes­ta puut­tuisi kasvu­ra­hoi­tus. Ekon­o­mistien nor­sun­lu­u­tor­nista saat­taa ehkä näyt­tää tältä, mut­ta samal­la uno­hde­taan nykyaikaisten riskisi­joi­tus­markki­noiden perus­lu­onne: raha hakee globaal­isti parhait­en tuot­ta­vat kohteet. Val­tioiden rajat vaikut­ta­vat vain siihen, mil­laisia kus­tan­nuk­sia (transak­tiokus­tan­nuk­set, vero­tus, reg­u­laa­tion jne.) allokoidaan hark­i­t­ulle sijoi­tusko­hteelle. Yri­tyk­sen omis­ta­ja taas las­kee odotusar­voa, mil­laisen net­to­tuo­ton hän saa joko myymäl­lä yri­tyk­sen tai otta­mal­la kasvurahoitusta. 

   Lat­ti­ata­sol­la start-up yri­tys­ten paris­sa kolmekym­men­tä vuot­ta toim­i­neena sanois­in, että Suomen ongel­ma ei ole kasvu­ra­hoituk­ses­sa, vaan seed- ja start-up ‑vai­heessa. Niiden osalta transak­tiokus­tan­nuk­set ohjaa­vat rahoi­tus­markki­naa maa- tai maaryh­mäko­htaisek­si. Suomes­sa täl­laista rahoi­tus­ta etenkin val­tion tuke­m­ana saa aika helpoin kri­teere­in, etenkin pehmeitä lain­o­ja. Kun start-up saavut­taa kasvu­vai­heen, sen odotuk­set rahoituk­sen ehdoista eivät kohtaa kan­sain­välisem­män markki­nan todel­lisu­ut­ta. Tulok­se­na Suomes­sa on kasvuyri­tys­ten metabo­li­nen oirey­htymä eli keskivartalolihavuus. 

   Ratkaisu kasvu­ra­hoituk­sen ongelmi­in saat­taakin olla muut­taa seed- ja start-up ‑rahoi­tus­ta markkinaehtoisemmaksi.

   Vastaa

8. “Suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat investoi­neet mui­ta Pohjo­is­mai­ta selvästi vähem­män aineet­tomaan pääo­maan, siis lähin­nä tutkimuk­seen ja tuotekehitykseen.”

   “Suomes­ta puut­tuu kär­sivälli­nen pääo­ma, jol­la olisi aikaa odot­taa tuloksia.”

   “Suomeen otet­taisi­in hyviä koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Mitenkähän niitä saisi tähän ulko­maalaisvi­hamieliseen maahan?”

   Olen toden­nut nuo kak­si ensim­mäistä kohtaa tääl­lä blogilla use­asti vuosien var­rel­la. Suomes­sa ei ole isän­maal­lisia pääo­mia, verotekni­sistä syistä varat karkaa­vat ulko­maille ja fir­mat myy­dään. Suomes­sa ei investoi­da, yri­tyk­sis­sä ei uskalleta tehdä tuoteke­hi­tys­tä ja rahas­ta on pulaa. 

   Kol­mas koh­ta on väärin ja lähin­nä vasem­mis­to­laista pro­pa­gan­daa ilman mitään poh­jaa. Työsken­te­len jatku­vasti kan­sain­välis­ten Euroopan ulkop­uolelta tai itä-Euroopas­ta tullei­den huip­pu­osaa­jien kanssa, jot­ka viihtyvät Suomes­sa. Ongel­ma on se että Suomes­sa ei ole töitä eikä tääl­lä ole kan­sain­välisen tason R&D tuoteke­hi­ty­s­paikko­ja. Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa on. Suo­mi ei kykene houkut­tele­maan kan­sain­välisiä osaa­jia, kos­ka tääl­lä on vähän töitä, huonot palkat ja korkeat verot. Kukaan ei ole koskaan main­in­nut että tääl­lä olisi ulko­maalaisvi­hamielistä, päin­vas­toin inti­as­ta ja kes­ki-aasi­as­ta tulleet ihastel­e­vat vain kuin­ka tasa-arvoinen, tur­valli­nen ja ystävälli­nen maa tämä on. He uskalta­vat päästää pienet lapsen­sakin kulke­maan yksin raitio­vaunul­la kouluun.

   Tuli­joi­ta olisi lisääkin, mut­ta työ­paikko­ja ei ole. Vasem­mis­to (SDP, Vihreät, Vasem­mis­to) taas yrit­tävät korot­taa edelleen vero­tus­ta joka karkoit­taa pääo­mia, estää velka­jar­rua ja jopa estää investoin­te­ja. Nykyisen oppo­si­tion lin­ja näyt­tää täy­del­liseltä taloudel­liselta katastrofilta.

   Vastaa

9. Tun­tuu vähän näperte­lyltä ja kaipaisin kun­non visioin­tia. Raha on aina ollut vain korvike tois­t­en ihmis­ten ajalle ja vaivalle. Tule­vaisu­udessa asiantun­ti­jan aika ei ole enää moninker­tais­es­ti arvokkaam­paa kuin kenenkään muun. Jos vero­tuk­sen tavoite on resurssien jakami­nen ja allokoin­ti niin paras olisi keskit­tyä todel­lisi­in, rajal­lisi­in ja pysyvi­in asioi­hin: Aikaan, ener­giaan ja aineeseen.

   Ener­gian, kaivan­nais­ten ja maa-alan verot­tamisel­la voidaan taa­ta ihmis­ten perus­tarpeet ja aikapo­h­jaisel­la “verol­la” (esim. 8–15 tun­tia viikos­sa ikäih­mis­ten seu­raa, nuorten ohjaamista, lähilu­on­non vaal­im­ista) velvoite­taan ajankäyt­töä, jot­ta yhteiskun­ta ei eriy­dy pas­si­ivisek­si, konei­den ruokki­mak­si erakkolaumaksi.

   Raha, ALVit, voitot, kuitit ja val­u­u­tat ovat vain insti­tu­tion­aal­ista silp­pua jos tuotan­tokoneis­to ei enää tarvitse ihmistyötä arvon­lisän luomiseen. Maail­ma jos­sa tehdään 8 tun­tia töitä tehtaas­sa, ja saadaan paper­in­pala, jol­la voidaan vaa­tia toiselta ihmiseltä kengät voi hyvin olla muut­ta­mas­sa muo­toaan. Toki talousti­eteelle kysymyk­sessä voi olla eksis­ten­ti­aa­li­nen kri­isi kun mon­imutkainen käyt­täy­tymisen, kan­nus­timien ja hin­tasig­naalien tulk­in­tatiede yksinkertaistuu.

   Vastaa

10. Mik­si myyn­tivoit­to­ja pitää verot­taa? Ei ole pakko.

    Sveit­sis­sä muuten korko‑, osinko- ja vuokrat­u­lot verote­taan nor­maali­na tulona (toki kohtu­ullisem­min kuin suomes­sa), mut­ta osakkei­den arvo­nousua ei veroteta. 

    Olen muuten samaa mieltä että suo­ma­laista kur­mote­taan järkyt­tävil­lä veroil­la, en vain rajoit­taisi sitä ain­oas­taan kir­jo­jen ja lehtien julkaisuun.

    Vastaa

11. Ai niin, voit toki uskotel­la itselle­si että Suomeen ei halu­ta muut­taa ulko­maalaisvi­hamielisyy­den vuok­si, mut­ta ei Suo­mi ole sen vihamielisem­pi kuin muutkaan maat. Olet näes tätä tois­tel­lut jo use­am­mis­sa kir­joituk­sis­sasi. Pääsyy on juuri nois­sa järkyt­tävis­sä verois­sa ja huonois­sa palkoissa. 

    Jok­su laskeske­lin että Suomeen muut­ta­mi­nen mak­saisi min­ulle noin 1000 Euroa viikos­sa jos jotenkin onnis­tu­isin saa­maan saman palkan. Nykyään jo var­maan 2000E/vko. Aika har­va on valmis tähän vaik­ka olisi kuin­ka hyv­in­voi­va valtio

    Vastaa

12. Taustal­la ole­va ongel­ma on se, että tui­jote­taan aivan liikaa siihen, mitä se oma ide­olo­gia ja oma puolue on tot­tunut kan­nat­ta­maan. Siis kaninkoloa­jat­telu. Omaa ajat­telua ei har­joite­ta. Tämä on jonkin­laista kult­tuurista iner­ti­aa. Ja kyse on nimeno­maan kaiken näkemis­es­tä vasem­mis­to/oikeis­to-ulot­tuvu­u­den kautta.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten radios­sa puhut­ti­in lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­tuk­ses­ta. Kokoomus­poli­itikko sanoi suun­nilleen, että näin vaike­as­sa talousti­lanteessa yri­tys­ten ja yrit­tämisen vero­tus­ta ei tule kiristää. Siis hyvin kli­seinen, peri­oikeis­to­lainen näke­mys. Kuu­losti vähän siltä, ettei hän tien­nyt mitään siitä, että enem­mistö ekon­o­mis­teista pitää nykyti­lan­net­ta monel­la taval­la huonona. Nykyvero­tus ohjaa investoin­te­ja huonos­ti, ja ehkä se tosi­aan saa aikaan myös sitä, ettei yri­tyk­sen kan­na­ta lis­tau­tua. Kokoomuk­ses­sa on aivan liikaa pro busi­ness ‑ajat­telua pro mar­ket ‑ajat­telun sijas­ta. Voi olla, että iso osa kokoomus­lai­sista ei edes ymmär­rä eroa. 

    Olen jo vuosia ihme­tel­lyt vasem­mis­ton suh­tau­tu­mista arvon­lisävero­tuk­seen ja alen­net­tui­hin verokan­toi­hin. Ei vaan kyetä ymmärtämään, että hyö­dyn saa varakas enem­mistö. Tois­tel­laan, että alen­net­tu­ja kan­to­ja (esimerkik­si ruuan) tarvi­taan, kos­ka köy­hem­mäl­lä kansanos­al­la suuri osa rahas­ta menee perusjut­tui­hin. Ei halu­ta ottaa huomioon, että köy­hem­män kansanosan mene­tyk­set olisi help­po kom­pen­soi­da tulon­si­ir­roil­la. Arvon­lisävero on hyvä vero, siitä huoli­mat­ta, että se on tasavero. Se on kulu­tusvero. Sitä on vaikea vält­tää. Suurim­man osan euroista mak­saa hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka. Taas kaninkoloajattelua. 

    Perus­suo­ma­laiset suh­tau­tu­vat maa­han­muut­toon yhtä epä-älyl­lis­es­ti ja pakkomiel­teis­es­ti kuin aikoinaan tais­to­laiset kap­i­tal­is­mi­in. Mitään hyviä puo­lia ei halu­ta tun­nus­taa. Liioitel­laan, demon­isoidaan. Kun Keskisar­ja sanoo, että maa­han­muut­ta­jat tekevät Suomes­ta kaoot­tisen sikalan, vai miten se nyt olikaan, on vaikea uskoa, että siinä puhuu sivistyneistön edus­ta­ja. Kuu­lostaa pikem­minkin joltakin salo­tor­pan har­jas­tukalta. Täl­lainen asenne on nyt sit­ten opit­tu ja maail­manseli­tyk­seen sisäl­lytet­ty ja tätä tul­laan tois­tele­maan seu­raa­vat 50 vuotta.

    Olen arvostanut vihrei­den sitä asen­net­ta, ettei olla ei oikeal­la eikä vasem­mal­la. Ja äänestänyt vihre­itä use­asti sik­si. Näke­mys­tä vaan pitäisi kirkas­taa konkreet­tisil­la asioil­la, perustel­la, mik­si jokin näke­mys tai lin­jaus ei nouse tästä per­in­teis­es­tä jaos­ta. On aivan liikaa sitä, että kaik­ki laa­ja-alaisem­pi pohd­in­ta tuomi­taan jom­paankumpaan kuu­lu­vak­si ja sit­ten asia onkin lop­pu­un käsitelty.

    Vastaa

    1. Kaik­ki ALV:it vaan samaan, kaikissa palveluis­sa. Parem­pi sub­ven­toi­da pien­i­t­u­loisia kuin antaa kaikille sama alen­nus, varsinkin kun kyse on sel­l­ai­sista palveluista, joi­ta pien­i­t­u­loiset eivät juurikaan kuluta.

       Ter­vey­den­huol­lon ALV 0% on samal­la logi­ikalla aika huo­mat­tavaa vero­tukea keski­t­u­loisille ja varakkaille. Ei noi­ta yksi­ty­isiä markki­nahin­taisia ter­vey­den­huoltopalvelui­ta (lääkärit, fys­sar­it jne) köy­hät ostele juuri yhtään.
       Näi­denkin siirtämi­nen yleiseen ALV-kan­taan toisi var­maan hel­posti sato­ja miljoo­nia vuodessa lisää val­ti­olle tulo­ja.
       Googlen AI itse asi­as­sa ker­toi, että yksi­ty­is­ten ter­vey­den­huol­lon palvelu­jen kulu­tus olisi noin 5,6 mil­jar­dia euroa, että siitä saataisi­in jol­lain logi­ikalla yli mil­jar­di euroa tuloa siirtämäl­lä ne yleiseen ALV-kantaan.

       Vastaa

13. Muuten samaa mieltä.
    Pait­si.
    ”Kun Suomen koulu­tus­ta­so on laskenut, koulu­tuk­ses­ta ei voi säästää.”

    Aika laa­ja käsite, kun oppi­lai­ta koko ajan vähem­män.
    Var­masti voi säästää. 

    Ei ole yri­tyk­siä eikä omis­ta­jia, eikä Noki­aa. Sille ei tai­da poli­ti­ikalla mitään voida.

    Vastaa

14. “Tästä olen ehdot­tomasti samaa mieltä ja jopa lääkkei­den arvon­lisäveros­ta, (resep­tilääkkeistä saa Kela-kor­vauk­set) mut­ta lehtien ja kir­jo­jen arvon­lisäveros­ta en ole. Pienel­lä kielialueel­la on muutenkin vaikea julka­ista mitään. Jos sitä vielä kur­mote­taan korkeal­la arvon­lisäverol­la. myyn­ti las­kee lisää ja hin­to­ja on nos­tet­ta­va lisää ja niin edelleen. Jopa nol­lakan­ta olisi perusteltu.”

    Tässä siis halu­taan var­maankin ensisi­jais­es­ti tukea tuotan­toa eikä kulu­tus­ta? Kir­jo­ja­han on kir­jas­tot ja divar­it (puoli-)ilmaiseksi pul­lol­laan, enkä tiedä, onko hin­ta kuitenkaan se tärkein ihmis­ten lukuin­toa rajoit­ta­va tek­i­jä. Tuotan­to­tuke­na alem­pi ALV-kan­ta ei vaiku­ta minus­ta myöskään kovin hyvältä: tukea saa sil­loin suh­teessa myyn­ti­in, eikä tuotan­toku­lui­hin. Tarvit­seeko best­seller tosi­aan kaik­ista eniten tukea?

    Kun kir­jail­i­joiden tuloista suuri osa tulee joka tapauk­ses­sa apu­ra­hoista, eikö osan kas­vav­ista ALV-tuloista (jot­ka eivät vält­tämät­tä tule kaik­ki kir­joista, vaan minne kulu­tus veronko­ro­tuk­sen jäl­keen suun­tau­tu­isikaan) voisi ajatel­la ohjat­ta­van apurahapottiin?

    AI:n karkea laskuhar­joi­tus: “Suomen Kus­tan­nusy­hdis­tyk­sen mukaan kus­tan­ta­jien kir­jamyyn­ti oli vuon­na 2025 yhteen­sä 291,4 M€ ilman alvia. 14 %:n alvil­la tämä on 291,4 × 1,14 ≈ 332 M€. Jos sama 332 M€ kulutet­taisi­in yleisel­lä 25,5 %:n kan­nal­la, siitä olisi alvia 332 × 0,255 / 1,255 ≈ 67,5 M€ nykyisen 332 × 0,14 / 1,14 ≈ 40,8 M€ sijaan. Lisäys­tä olisi siis noin 27 M€ vuodessa.

    Ver­tailuk­si Taiteen edis­tämiskeskuk­sen tilas­ton mukaan val­tio tuki kir­jal­lisu­ut­ta vuon­na 2024 yhteen­sä 6,3 M€, jos­ta 6,0 M€ meni apu­ra­hoina kir­jail­i­joille ja kääntäjille.”

    Vastaa

    1. Tuos­sa laskel­mas­sa ole­tat hin­ta­jous­ton nol­lak­si. Hin­ta­jous­to on keskimäärin ‑1. Tee laskel­ma vaik­ka täl­lä ole­tuk­sel­la. Ja sil­lä, että kir­jan tuotan­non kus­tan­nuk­set ovat pain­ok­sen määrästä riippumattomia.

       Vastaa