Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennusta on vähintäänkin korjattava

Kuun­te­len juna­matkallamme ympäri Euroop­paa Heik­ki Het­emäen, Six­ten Kork­manin, Eli­na Pylkkäsen ja Vesa Vihriälän kir­jaa Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Kun saan sen lop­pu­un, yritän kir­joit­taa arvion koko kir­jas­ta. Nyt matkalla Ham­purista kohti Lun­dia kir­joi­tan eräistä asioista, joi­ta tähän men­nessä on tul­lut mieleen.

Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinko­jen vero­huo­jen­nus­ta jok­seenkin kaik­ki ekon­o­mistit pitävät hyödyt­tömänä ja siis vas­tustet­ta­vana vero­tuk­sen por­saan­reikänä. Six­ten Kork­man pitää tätä jopa haitallise­na, mis­tä tämän kir­joituk­sen lopussa.

Huo­mat­takoon, että minäkin hyö­dyn tuos­ta pykälästä, sil­lä min­ul­la on edelleen osakey­htiö Tietokeino oy, jos­ta mak­san itsel­leni osinkoja.

On var­maankin mon­ta tari­naa siitä, miten ja mik­si tuo käytän­tö pan­ti­in pystyyn. Min­un ver­sioni on tämä.

Korot ja osingot samalle viivalle

Joskus 1990-luvul­la havait­ti­in, ettei yrit­täjien kan­nat­tanut sijoit­taa yri­tyk­si­in­sä osakepääo­maa vaan rahoit­taa yri­tys­tä anta­mal­la sille lainaa. Osinkoa ja lainan korkoa verotet­ti­in yhtäläis­es­ti, mut­ta osin­got verotet­ti­in kah­teen ker­taan jo korot vain ker­taalleen. Sik­si osinko­jen vero­tus­ta piti huo­jen­taa niin, että se vas­tasi suun­nilleen korko­jen vero­tus­ta. Yhdek­sään pros­ent­ti­in asti osin­got verotet­ti­in huo­jen­net­tuna siten, että niistä vain neljännes las­ket­ti­in saa­jan pääo­mat­u­lok­si. Suomen val­u­ut­tasekoilu­jen takia korot oli­vat tuol­loin korkeat ja yhdek­sän pros­ent­tia jok­seenkin käypä korko. Oli sil­loin, ei ole enää.

Sit­ten korot lask­i­vat ja yhdek­sän pros­ent­tia alen­net­ti­in kahdek­sak­si pros­en­tik­si. Nyky­maail­mas­sa kahdek­san pros­ent­tia on rajusti markki­nako­rkoa suurem­pi, joten tuo kahdek­san pros­ent­tia pitäisi vähin­tään puolit­taa. Yhteisövero on laskenut 28 pros­en­tista 20 pros­ent­ti­in ja las­kee edelleen 18 pros­ent­ti­in, ellei hal­li­tus tule järki­in­sä. Niin­pä osin­got ovat nyt huo­mat­tavasti kevyem­min verotet­tu­ja kuin itselle mak­set­ta­va korko. Alku­peräisin idean mukaan  tuo 75 % pitäisi laskea nyt noin 40 prosentiksi.

Toisaal­ta omis­ta­jalle mak­se­tut korot ovat nyky­isin peri­aat­teessa vähen­nyskelvot­to­mia yri­tyk­sen vero­tuk­ses­sa, mut­ta tätä on niin help­po kiertää, ettei se tuo­ta kek­si­jälleen edes kek­simisen iloa.

Yrit­täjä voi tietysti mak­saa itselleen palkkaa, jos halu­aa vält­tää kaksinker­taisen vero­tuk­sen. Siitä ei kuitenkaan pitäisi per­iä sel­l­aisia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja, joiden osalta yrit­täjä ei ole vaku­utet­tu – siis esimerkik­si työttömyysvakuutusta.

Ei tämäkään saa tilan­net­ta tas­apain­oisek­si. Minä olen kerän­nyt yri­tyk­sel­leni pääo­maa mak­samal­la itsel­leni yri­tyk­sen tulosta vähem­män, siis jät­tämäl­lä voiton yri­tyk­seen. Tästä voitos­ta olan mak­sanut veroa. Sik­si jokin huo­jen­nut on perustel­tu, mut­ta nykyi­nen on aivan liian iso.

Nettovarallisuutta ei enää tarvitakaan

Nyt ei kuitenkaan pidä edes kerätä yri­tyk­seen­sä pääo­maa, jota äsken käytin perustel­tuna. Hyvä vero­juristi riit­tää. Pari vuot­ta sit­ten kohut­ti­in mas­simui­jien kir­jan­pitokikas­ta, jos­sa yri­tyk­sen pääo­mak­si merkit­ti­in haaveet sen tulev­as­ta tuo­to­s­ta ilman, että näin syn­tynyt pääo­ma menisi yri­tyk­sen tuloveron kaut­ta. Riik­ka Purra lupasi lopet­taa käytän­nön, mut­ta ymmärtääk­seni ei ole lopet­tanut. Syynä taitaa olla, että samaa kikkaa käytetään laa­jasti yksi­tyisessä ter­vey­den­huol­los­sa ja sen käyt­tämän kepu­likon­stit ovat hal­li­tuk­sen eri­tyisessä suojelussa.

Tämän jär­jeste­lyn perustelemat­to­muus on niin ilmi­selvä, että ekon­o­mistit ovat jok­seenkin samaa mieltä siitä, että se pitäisi pois­taa. Nykyisen hal­li­tuk­sen mielestä ilmainen raha sen tuk­i­joille on kuitenkin aina perustel­tu, sanovat asiantun­ti­jat mitä hyvänsä.

Six­ten Kork­manin mukaan tämä vähen­nys on jopa haitalli­nen – siis sen lisäk­si, että se pakot­taa keräämään saman rahan jol­lakin toisel­la verol­la, mis­tä sinän­sä on haittaa.

Hänen perustelun­sa on, että yri­tys­ten kan­nat­taa kerätä rahaa kas­saan voidak­seen mak­saa enem­män huo­jen­net­tu­ja osinko­ja, minkä seu­rauk­se­na pääo­ma on tehot­tomas­sa käytössä. En osaa ottaa tähän kan­taa. Voihan sen rahan sijoit­ta vaik­ka toisi­in yrityksiin.

LISÄYS 30.10 klo 16:20

Voi tietysti ajatel­la, yrit­täjyyt­tä kan­nat­taa tukea. Sekään ei päde. Jos päät­täisimme käyt­tää menete­tyt 700 M€ vuodessa yri­tys­ten hyväk­si mah­dol­lisim­man tehokkaasti, suun­taisimme sen kasvu­vai­heessa ole­vi­in yrityksiin.

 

5 vastausta artikkeliin “Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennusta on vähintäänkin korjattava”

  1. Mas­simui­jien kepu­loin­ti on asia erik­seen ja väärin.

    Lis­taa­mat­tomien “vero­huo­jen­nus” on saanut suh­teet­toman paljon pahek­sun­taa asi­aa tietämät­tömien mielip­iteis­sä. Yleisin väärä väite on puhua “verot­tomista” osin­go­ista. Todel­lisu­udessa yhteisöveron ja huo­jen­netun veron jäl­keen vero­pros­ent­ti on yhteen­sä kuitenkin 26%. Useim­mat suo­ma­laiset mak­sa­vat veron­sa selvästi pienem­mäl­lä prosentilla!

    Jos voit­to­jen jät­tämistä yri­tyk­si­in ei kan­nuste­ta mil­lään, kaik­ki rahat kui­v­ataan niistä pois. Täl­lä voi olla arvaa­mat­to­mia seu­rauk­sia yri­tys­ten kan­tokykyyn markki­nan suvan­to­vai­heis­sa — porukkaa pitää heit­tää pel­lolle välit­tömästi, jos tilauskir­jat ohenevat. Tätä räksyt­täjät tuskin haluavat.

    Vastaa

  2. Käytän­nön jatku­misen syy on luul­tavim­min se, että kyse on taval­liselle äänestäjälle aika mon­imutkaises­ta asi­as­ta, jota on vaikea pop­u­lar­isoi­da ja joka ei kos­ke­ta omaa elämän­pi­ir­iä. Vastapain­ona on rajat­tu poruk­ka (liik­keen­jo­hdon kon­sul­tit, lääkärit, lakimiehet, yhä enem­män IT-alan huip­puasiantun­ti­jat), jot­ka hyö­tyvät tästä por­saan­reiästä selvästi. Oma tun­tu­mani on se, että vas­taavien jär­jeste­ly­jen käyt­tö on viimeisen vuosikymme­nen aikana yleistynyt selvästi.

    Yksi­ty­ishenkilönä ihmette­len, että niin IMF, VM kuin jotkin taloudel­liset tutkimus­laitok­setkin ovat ehdot­ta­neet tämän pois­tamista. Ilmeis­es­ti nyky­hal­li­tuk­sen mielestä talousti­lanne on niin hyvä, ettei täl­laiseen säästömah­dol­lisu­u­teen ole syytä tarttua.

    Vastaa

  3. Voisiko mas­simui­jat-kikkailun estämisen tiel­lä olla se, ettei siihen ole tun­nis­tet­tu järkevää vai­h­toe­htoa? Purra viit­tasi asi­aa esitel­lessään keinotekois­t­en osake­vai­h­to­jen kieltämiseen. Lais­sa­han on jo nykyään pykäliä, jot­ka puut­tuvat keinotekoisi­in järjestelyihin.

    KHO lin­jasi 2017: “Lähtöko­htais­es­ti riit­tävänä liike­taloudel­lise­na syynä osake­vai­h­dolle on sen sijaan pidet­tävä jo sitä, että osake­vai­h­to johtaa, kuten tässä tapauk­ses­sa, toimeen osal­lis­tu­vien yhtiöi­den toim­into­jen uudelleenjärjestelyyn.”

    Lisäk­si tässä on huomioita­va EU-oikeus, joka yri­tysjär­jeste­ly­di­rek­ti­ivis­sä ilmeis­es­ti aset­taa reunae­hto­ja kansal­liselle sääntelylle.

    Vastaa

  4. Tuo mas­simui­japykälä eli laki varo­jen arvostamis­es­ta vero­tuk­ses­sa annetun lain 11 §:n muut­tamis­es­ta (hal­li­tuk­sen esi­tys HE 86/2025 vp), tuli voimaan tämän vuo­den alus­sa. Ja kuulem­ma aiem­minkin verot­ta­ja ei käytän­nössä hyväksynyt tuol­laisia aikaisemminkaan.

    Takavu­osi­na lääkäreil­lä oli eri­laisia kon­serni­jär­jeste­lyjä yksi­ty­is­ten lääköri­asemien kanssa, mut­ta nekin kiel­let­ti­in jo vajaat 10 vuot­ta sitten.

    Muutenkin kaiken­laisia vero­tuk­sen por­saan­reik­iä yrit­täjiltä on tukit­tu tasais­es­ti viimeiset 10 vuot­ta. Jos jotain niin YEL tulisi kor­ja­ta kun­nol­la, nykyi­nen YEL on lähin­nä erään­lainen ponzi huijaus.

    Vastaa

  5. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovähen­nyk­seen saat­toi myös vaikut­taa 90-luvul­la talouden vapautues­sa käyt­töön ote­tun avoir fis­calin pois­tu­mi­nen, tuol­loin osinko­ja verotet­ti­in vain ker­ran, yhtiöveron sai siis vähen­tää osinko­jen veros­ta. Tuon sys­teemin pois­tu­mista sit­ten kom­pen­soiti­in pienyrit­täjille (ja vähän isom­millekin) tuol­la vähen­nyk­sel­lä. Siinähän tulee kat­to vas­taan jo kohtu­ullises­sa vuosi­t­u­los­sa (riip­puen siitä mitä pitää kohtu­ullise­na, mut­ta yleen­sähän menee vuosikau­sia, että yri­tyk­sen saa edes tuot­ta­maan, tulot ker­tyvät yrit­täjälle jälkipain­ot­teis­es­ti, mon­en lai­han vuo­den jälkeen).

    Itsel­läni on tässä oma lehmä ojas­sa, kun juurkin suun­nit­telin tule­vaa vero­tus­tani yhtiöni kaut­ta. Jos lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osinko­ja ale­taan verot­taa täysin, en lupaa olla muut­ta­mat­ta Por­tu­gali­in, mikäli voisin kus­tan­taa muu­ton pelkil­lä osinkoveroil­la. Jojoil­e­va veropoli­ti­ik­ka ei naurata. 

    Yri­tys­ten ja pääo­man vero­tusten kohdal­la kan­nat­taa muis­taa, että päätök­set tehdään vuosien ja vuosikym­menten päähän ja poukkoil­e­va veropoli­ti­ik­ka ote­taan huomioon. Nythän osa yri­tyk­sistä vält­tää rak­en­ta­mas­ta tuotan­toa USA:han. Vaik­ka tul­limuurin sisäpuolel­la olemis­es­ta olisi etua, raa­ka-aineet tule­vat usein muurin toiselta puolelta ja kun tul­lit saat­ta­vat hyp­piä kym­meniä pros­ent­te­ja sen mukaan kum­mal­la jalal­la pres­i­dent­ti nousi sängys­tä, on tur­val­lisem­paa pysyä poissa.

    Kork­manin kom­ment­ti kas­sas­ta on vähän outo, eihän raho­ja kas­sas­sa maku­ute­ta, vaan sijoite­taan. En tiedä onko kansan­taloudelle suur­takaan merk­i­tys­tä siinä, ovatko varat tekemässä työtä omas­sa yri­tyk­sessä vai jonkun toisen yrityksessä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.