RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson pudotti Hesarin haastattelussa pommin. Uutispommilta se minusta ainakin vaikutti. Hän sanoi, ettei RKP aio vaalien jälkeen samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kun katsoo mielipidetiedusteluja, näyttää siltä, ettei Riikka Purra pysty vaalien jälkeen muodostamaan oikeistolaista enemmistöhallitusta, koska oikeistopuolueilla ei olisi enemmistöä, vaikka Kaikkonen toisi puolueensa apuun.
Wille Rydman kommentoi ilmoitusta sanoen olevansa yllättynyt. Hallituksen erilaisten kädenvääntöjen jälkeen minä en ollut yllättynyt. Niin kaukana on persujen politiikka RKP:sta, joka sentään julkistaa kannattavansa liberalismia. Rydman alkoi kyseenalaistaa RKP:n olemassaolon oikeutusta vähän samaan tapaan, kuin Putin kyseenalaistaa sen, onko mitään Ukrainan kansaa olemassa. Rydmanin haastattelu tuskin lisäsi rkpläisten intoa yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.
Voi tietysti olla, että RKP:ssa on tutkittu Ryti-Ribbentrop ‑sopimusta ja pantu Andersson vakuuttamaan puolueen äänestäjät siitä, ettei lähde enää ensi vaalikaudella nöyryytettäväksi niin kuin tällä vaalikaudella ja että sivistysporvari voi yhä äänestää RKP:tä. Vaalien jälkeen voidaan sitten todeta, että Andersson puhui omiaan.
Olen tietysti iloinen Anderssonin ilmoituksesta, vaikka vähän huolestuttaa, että niin paljon vaihtoehtoja on rajattu ulos. Merkittävin näistä oli kokoomuksen ilmoitus, ettei maksussa oleviin eläkkeisiin kosketa ja demarien lähes kaikenkattava lista asioista, jotka jätetään säästöjen ulkopuolelle, mutta kuitenkin pidetään kiinni velkajarrusta. Ei maailmaa rakenneta vain kieltolausein.
Olen kuitenkin iloinen, sillä RKP saattaa pelastaa Suomen luisun sivistysvaliosta barbariaan. En perustele tätä sen enempää vaan totean kuin Zelenskyi Trumpin vaikuttimista: kaikki tietävät mistä on kyse. Tällä perussuomalaisten ja nykyisin myös kokoomuksen ajamalla barbarialla ei ole mitään tekemistä valtion talouden tervehdyttämisen kanssa, vaikka puolueet niin väittävätkin, vaan se on silkkaa konservatiivisuuteen liittyvää barbarian ihailua, etten sanoisi trumpismia.
Nykyisen opposition on korkea aika valmistautua vetovuoroon. Siitä seuraavassa postauksessa.
(Kirjoitettu junassa matkalla Baselista Brysseliin.)
Harvassa on olleet politiikan opit, jotka ovat yhtä luotettavasti päteneet, kuin että RKP on valmis mihin tahansa hallitukseen, jossa hallitusohjelmassa ei ole kirjattu mitään heille kelpaamatonta ruotsin kielestä. Enpä tuossa riittävästi perustetta epäillä sen validisuutta tälläkään kertaa (toinen asia sitten onko oikeisto(keskusta)laisella hallitukseen mahdollisuuksia vaalien jälkeen muuten).
Lienee selvää, että porvarihallitus on nykyisillä gallup-luvuilla kuopattu. Toisaalta on hyvä kysyä, minkälainen hallitus näistä lähtökohdista voidaan saada. Vasemmistoliiton täydellinen epärealismi on ongelma kaikille porvaripuolueille, ja vihreiden linja hiertää keskustaa. Kolmen vanhan (kok+kesk+sd) hallitus vihreillä höystettynä lienee ainoa realistinen malli, mutta se kuulostaa riitaisalta. RKP toki mahtuu aina kaikkiin möbleerattuihin huoneisiin.
Muistellaan hetki ensin vuotta 2023. Alla oleva uutinen siis ajalta ennen edellisiä EK-vaaleja.
Henriksson: RKP ei lähde hallitukseen, joka tekee “perussuomalaista politiikkaa”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009435064.html
Ja kuinkas sitten kävikään… Ja nyt yritetään samaa hämäystä.
RKP tulee menee jokaiseen hallitukseen joka vain myöntyy suojelemaan RKP:n eturyhmän etuja, erityisesti turvaamaan Ruotsin kielen aseman. Muistuksena että vuosina 1975 — 2026 välillä RKP on ollut oppositiossa tasan yhden kerran. Siis puoli vuosisataa, ja vain yksi oppositiokausi.
En antaisi mitään painoarvoa Otto Anderssonin ulostulolle. Kun ensi hallitusta aletaan muodostaa ja jos näyttää että PS on mahdollisesti jotenkin hallitukseen olisi pääsemässä, niin RKP lähtee aivan varmasti mukaan estämään sitä että PS alkaisi heikentämään Ruotsin kielen erityisasemaa Suomen koulutuksessa.
Ulostulo kertoo vain siitä että vaalit lähestyvät, ja RKP on huolissaan arvoliberaaleista äänestäjistään.
Mielenkiintoista, en tiennytkään kannattavani barbariaa. Omaan silmääni Ranskan mellakat ja ryöstely edustavat sitä aitoa barbariaa. Yllätyksekseni vasemmistovihreät tuttuni ovat jopa kannattaneet noita mellakoita ja esim. Mélenchonin presidenttiyttä. Minulle tuollainen edustaa sulaa hulluutta ja yhteiskunnan tuhoa.
Poliittisten vastustajien dehumanisointi oli bolshevikkien keskeinen menetelmä, mielenkiintoista että tuokin on nyt otettu käyttöön. Aiemmin Minja Koskela ja monet vihreiden edustajat kertoivat avoimesti hakevansa konfliktia ja tekevänsä politiikkaa konfliktin ja vastakkainasettelun kautta. Tuokin on sieltä bolshevikkien pelikirjasta.
Kuinka moni vihreä on kannattanut?
Alkeissuomalainen logiikka on kyllä hämmästyttävän lähellä MAGAilua.
Trumpin toimet edustavat puhdasta rikollisuutta ja MAGA on jonkinlainen sekopäinen kultti. Sensijaan Suomen Euroopan suurimmasta julkisesta taloudesta leikkaaminen, jotta velkaantuminen taittuu, on puhdasta tervehdyttämispolitiikkaa. Lisäksi kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuunottamatta sitoutuivat siihen. Eli sitoutuivat leikkaamaan valtion menoista 8–11 miljardia ensi vaalikaudella, ja pitkällä aikavälillä laskemaan Suomen velkasuhteen takaisin n. 60% bruttokansantuotteesta.
Tuo barbaarinen asia, jonka myös vihreät allekirjoittivat, lukee tuolla eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/lakihankkeiden-tietopaketit/finanssipoliittisten-saantojen-uudistaminen
Odotan siis sitä vihreiden leikkauslistaa. Persujen aloitus oli ihan hyvä.
Samoissa sosiaalisissa medioissa ne aivonsa keittävät ihan kaikkialla maailmassa.
Jos ajatellaan, että miehet ovat suurin kannattajajoukko perussuomalaisille, niin en tiedä, kuinka hyvä lähtökohta on se, että perussuomalaiset pyritään sulkemaan pois hallituksesta etukäteissopimuksin. Eli iso osa siitä porukasta, jonka pitäisi olla valmiita “taistelemaan Suomen puolesta”, haluttaisiin sopimuksin sulkea pois hallituksesta. Totean, että en povaa tuolle strategialle kovin hyvää lopputulosta Suomen tulevaisuuden kannalle, en kuitenkaan perustele väitettä sen enempää.
Meinaatko että IKL:n kannattajat lopettivat rintamalla taistelemisen kesken jatkosodan, kun pääministeriksi tuli Edwin Linkomies, joka ei enää kelpuuttanut sitä hallitukseensa?
Ehkä hän tarkoitti sitä että jos kommunistit suljetaan pois hallituksesta ja eduskunnasta, he perustavat oman hallituksen Terijoelle ja toivottavat vieraan vaikuttamisen tervetulleeksi.
Perussuomalaisten sulkemisesta ulos tulee mieleen toinen FAFO, monofysiittien ostrakisointi Khalkedonin kirkolliskokouksessa. Muutamaa vuosisataa myöhemmin arabimuslimit otettiin Lähi-Idässä vastaan vapauttajina Konstantinopolin sorrosta. Että hyvinhän se meni, eiköhän sovelleta samaa perussuomalaisiin.
Joskus voisi edes yrittää vastustaa kiusausta muodostaa heimo. Tribaali- ja klaaniyhteiskunnat tuppaavat toimimaan aika huonosti.
Heh. Ettäkö RKP jättäisi menemättä hallitukseen ja katsoisi sivusta, kun persut lähtisivät heikentämään ruotsin kielen asemaa alkaen nyt vaikka pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta peruskoulussa? Kyllä he itse ymmärtävät, että sinne hallitukseen on pakko mennä. Andersson voi ennen vaaleja höpistä omiaan, mutta ei niillä höpinöillä merkitystä ole.
Olihan siinä haastattelussa viittaus persujen puolueohjelmaan, pakkoruotsi pois jne ja toteamus että mikään näistä ei ole hallitusohjelmassa eikä muutenkaan edistynyt tällä kaudella. Tuonee RKP:lle motivaatiota myös jatkossa.
Wikipedian mukaan on ollut hallituksessa vuodesta 1975 alkaen lukuunottamatta yhtä hallitusta, joka koitti poistaa ruotsin kielen pakollisuuden peruskoulusta. Se muutosyritys kaatui siihen, että ruotsi olisi säilynyt pakollisena korkeakoulussa, ja että esityksen odotettiin johtavan siihen, että peruskoulussa ruotsin opiskelusta vapautetut opiskelijat eivät voisi valmistua suomalaisesta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.
Jos ruotsin opiskeluun haluaisi joku tuleva hallitus vaikuttaa, vapaaehtoiseksi pitäisi siksi tehdä ensin korkeakoulujen ruotsin kurssi. Silloin opiskelija voisi itse valita, haluaako sisällyttää tutkintoonsa myös kielellisen pätevöitymisen valtion tai kaksikielisen kunnan virkamieheksi vai ei. Osa teoriassa mahdollisista hallituskokoonpanoista todennäköisesti edistäisi sellaista muutosta, osa ei.
“esityksen odotettiin johtavan siihen, että peruskoulussa ruotsin opiskelusta vapautetut opiskelijat eivät voisi valmistua suomalaisesta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.”
Tällä voisi perustella lukion pakkoruotsia mutta ei peruskoulun.
Kun Ruotsin vaalit pidetään niin sopivasti ennen meitä, mallia voi näköjään katsoa kristallipallosta. Viimeksi teemana oli demarin vaihto kokoomusjohtoon. Nyt ehtoja on niin paljon, että ehkei täälläkään enää onnistuta kasaamaan hallitusta. Velkajarrut jäävät painamatta, kun kukaan ei suostu vastuuseen.
RKP olisi voinut lähteä hallituksesta milloin tahansa. Eipä ole lähtenyt.
Näin ollen se on aivan yhtä vastuussa tämän hallituksen päätöksistä kuin vaikkapa Orpo, Rydman ja Purra. Sitä ei meidän äänestäjien kannata unohtaa. RKP on ihan sama puolue vaalikampanjan aikana, mitä se on ollut viimeisen 3,5 vuoden aikana.
Toinen mikä Otto Anderssonin haastattelussa kiinnitti huomiota oli hänen puheensa identiteettipolitiikkaa vastaan niin kuin puolueensa olisi itse siitä jotenkin erityisvapaa.
Minulle ainakaan ruotsinsuomalaisuus ei ole ongelma, päinvastoin, mutta samalla todettava rehellisyyden nimissä että jos jollakin puolueella on identiteettipolitiikka puolueen ytimessä, historiassa, kantavassa ideassa jne. niin se on juuri RKP.
En sano että ei saisi olla, kielipolitiikka on tärkeää kaksikielisessä maassa, mutta iso moralistinen huti oli tuo heitto.
RKP ehtii vielä kaataa hallituksen ennen vaaleja. Halutessaan. Ei taida haluta kuten ei koko hallituskauden aikana ole.
Katsotaan ne vaalit ensin. SDP+KOK+Kepu+RKP voi olla voittava combo hallitukseksi. RKPkään ei tarvita välttämättä.
Tässä ollaan omaksumassa Nasima Razmyarin afganistanilaista “suvaitsevaisuutta”, jossa voittaja säkittää häviäjät ja vie näiltä kaikki ihmisoikeudet.
Se tapahtui jo 2023.
Aikamoinen rimanalitus, mistä ihmeen barbariasta sinä höpiset? Tämä on aito kysymys, en siis tiedä mistä puhut? Minusta juuri tuollaiset rajut syytökset ilman mitään perusteluja ovat sitä trumpismia.
Minja Koskela totesi aikoinaan Helsingin Sanomien kuukausiliitteen haastattelussa näkevänsä konfliktin ja vastakkainasettelun politiikan välttämättömänä osana. Nuo post-marxistiset tai vasemmistopopulistiset ajatukset pohjautuvat esim. agonismiin, jossa luodaan omille kannattajille tai vastustajille tunnereaktioita, ja haetaan sillä tavalla poliittista konfliktia ja nostetta omalle agendalle.
Olen huomannut että tuollainen vasemmistopopulismi on lisääntynyt myös Vihreiden vasemman laidan kommenteissa viime vuosina. Trump tietysti toimii täysin vastaavasti MAGA:n kanssa, hyväksikäyttää sitä pölhöoikeistoa ajaakseen härskisti omaa etuaan.
Jako ystäviin ja vihollisiin keskeisenä politiikan kysymyksenä, KVG friend-enemy distinction, ei tod. ole vasemmistolainen keksintö, mutta vasemmiston on pakko toimia reaalitodellisuudessa.
Sinä et näe mitään väärää persujen vihanlietsonnassa, koska se ei kohdistu sinuun. Olet valinnut puolesi ja ystäväsi, viholliset seuraavat automaattisesti.
Osmon teksti on aikamoinenn rimanalitus, vaikka puntaroisi sitä Osmon edustaman ideologian kannalta.
Ei edistä vuoropuhelua, ei.
Vihreillä oli takavuosina puheenjohtajana Touko Aalto. Muistaakseni hän edusti jonkinlaista vapaata vuoropuhelua. Savustettiinko hänet ulos puolueesta.
“Kaikki tietävät, mistä on kyse”, mutta hyvin harva toimittaja tai poliitikko sanoo mitään ääneen. Siksi käyn täällä aina välillä lukemassa Soininvaaran kirjoituksia ja luen myös punkkarien keskustelufoorumia, koska siellä asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
RKP meni nykyhallitukseen, koska tajusivat, että ilman tätä ratkaisua ruotsin kielen asemaa olisi jo merkittävästi heikennetty. Siinä sivussa puolustivat tupakkamällien valmistusta ja turkistarhoilla suoritettavaa eläinrääkkäystä. Mikään persujen mölinä ei ole saanut heitä tosissaan harkitsemaan hallituksesta lähtemistä. Kummallakin puolueella, ruotsalaisilla ja persuilla on se yksi oma asia vahdittavana.
Edessä voi olla vielä synkemmät neljä vuotta kuin nyt jo nähdyt. Tosin sivistyksessä ja sosiaaliturvassa on kovin vähän enää mitään purettavaa jäljellä.
“Edessä voi olla vielä synkemmät neljä vuotta kuin nyt jo nähdyt. Tosin sivistyksessä ja sosiaaliturvassa on kovin vähän enää mitään purettavaa jäljellä.”
Ei kannata aliarvioida sitä, miten paljon sivistykseen ja sosiaaliturvaan huonossa tapauksessa tulevina vuosina saattaa vielä leikkauksia tulla. Mieleen tulee postin toiminta 1970-luvulla, jolloin luottamusmiehen tehtävä oli aina neuvotteluissa kuvata, kuinka hirveän paljon kaikilla on töitä, vaikka oikeasti monessa konttorissa viimeiset 1–2 tuntia töitä ei väellä ollut. Sen jälkeen postin työväen määrä on leikattu pieneen murto-osaan. Sosiaaliturvasta myös herkästi sanotaan, että sitä on leikattu jo niin paljon, että siitä ei ole mitään jäljellä — mutta jos ihan oikeasti sosiaaliturvasta leikataan vielä vaikka 5 miljardia euroa vuodessa, kuten tehdään indeksijäädytys eläkkeisiin, poistetaan kokonaan vaikkapa takuueläkkeet, kotihoidontuet, lapsilisät, osa ansiosidonnaisista etuuksista ja mitä kaikkea nyt onkaan esitetty, niin uusi nykytila on jotain täysin muuta kuin millaisena sosiaaliturva on viime vuosikymmenet mielletty. Sosiaaliturvassakin on ollut yksityiskohtia, joissa tuki on ollut ylikompensoivakin viime vuosikymmeninä. On riski, että edetään vielä sitten toiseen ääripäähän.