Vanha tilastotieteen professorini, Leo Törnqvist sanoi aikanaan, että hitaat trendit ovat vaarallisimpia, koska niihin ehditään tottua eikä koskaan ole oikea aika kääntää suuntaan. Hän puhui ilmastonmuutoksesta, mutta sama koskee työmarkkinoita.
Työmarkkinoilla on tapahtunut vuosikymmenten aikaan kaksi muutosta, jotka pakottaisivat muuttamaan työllisyyspolitiikan perusteita ja työttömyysturvan sääntöjä, mutta niihin on totuttu.
Osaamisvinouman kasvu
Ensimmäinen muutos on osaamisvinouman kasvu eli se, että yhä useamman työnhakijan kyvyt eivät riitä nykyisillä ehdoilla työmarkkinoille. Tämä näkyy rakenteellisen työttömyyden tai oikeammin sanottuna tasapainotyöttömyyden kasvuna. Vuonna 1975 Kekkonen runnoi maahan hätätilahallituksen, kun työttömienmäärä oli noussut yli sadan tuhannen. Nyt se on jotain 350 000 – 500 000 riippuen siitä, kuinka suurta osaa työnhausta luopuneista pidetään tosiasiallisesti työttöminä. Ei hyvä.
Paljon taitetaan peistä siitä, johtuuko joidenkuiden osaamattomuus puutteesta lahjakkuudessa vai koulutuksessa. Tällä on vaikutusta suunniteltaessa nykynuorison koulutusta, mutta nykytilanteessa meillä on satoja tuhansia työikäisiä, joiden osaaminen ei riitä nykyehdoilla töihin. Sillä pitäisi olla vaikutusta toimiin työmarkkinoilla.
Automaatio on karsinut pois helpoimpia töitä. Enää ei ole heinän teon kaltaisia töitä, joihin kelpasivat kaikki fyysisesti kunnossa olevat. Teollisuusautomaatio osui ensin helpoimpiin töihin. Karkeasti yksinkertaisten voi sanoa, että työpaikan menettivät kutosen oppilaat. Toimistotyön automatisointi ja siirtyminen tietokoneille vei työpaikat seiskan oppilailta. Nyt tekoälyn uskotaan korvaavan kasin oppilaat, vaikka voi siinä käydä toisinkin. Turvassa eivät ole edes kympin oppilaat. (Nämä ovat karkeita yksinkertaistuksia, jotka esitän vain auttaakseni hahmottamaan ongelmaa niin kuin minä sen hahmotan.)
Ensin siirryttiin maataloudesta teollisuuteen ja toimistotöihin, nyt siirrytään teollisuudesta ja toimistoista henkilökohtaisiin palveluihin. Palveluammateissa ei voi maksaa kovinkaan kummoista palkkaa, sillä asiakkaat eivät suostu maksamaan palveluista riittävän paljon.
Palvelut ovat Suomessa alikehittyneitä, koska meillä ei ole palvelujen käyttökulttuuria. Vähän jopa halveksumme niitä, jotka ostavat palvelut sen sijaan että tekisivät itse. Palvelujen heikkoa menestystä Suomessa selittää myös niiden korkea arvonlisäverokanta (25,5%), Suomen pienet tuloerot ja hajanainen yhdyskuntarakenne. Ei ole sattumaa, että selvä enemmistö maan parhaista ravintoilta sijaitsee Helsingin kantakaupungissa.
Kun asiakas maksaa vain niin paljon kuin maksaa, palvelujen arvonlisävero alentaa palveluyritysten palkanmaksukykyä. On vaikea sanoa, keiden maksettavaksi mikin vero koituu, mutta alan työntekijöitä voi perustellusti pitää palvelujen arvonlisäveron maksajina – tai maksu jakautuu työntekijöiden palkkatason ja heikomman työllisyyden kesken.
Työnantaja ei palkkaa halutonta
Toinen muutos koskee sitä, että karenssin uhalla ei voi enää entiseen tapan pakottaa ihmisiä töihin, koska harvaan työtehtävään halutaan palkata halutonta tekijää. Toisin oli liukuhihnatyön aikana. Työnantajat eivät muutenkaan palkkaa kaikkia entiseen tapaan palkkaa niin kuin ennen, kun halusivat pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja torjua kommunisteja. Näin ollen työsuhdetta ei synny, ellei se ole aidosti edullinen molemmille osapuolille, sekä palkansaajalle että työnantajalle.
Väitän, että työvoiman kysyntä riittäisi työllistämän lähes kaikki suomalaiset, jos vain hinnasta sovitaan.
Työväenliike teki aikanaan suuren palveluksen kaikille ajamalla ylös palkat teollisuudessa. Se tarkoitti, että tehtaan porttien ulkopuolella töihin jonottavat piti jättää porttien ulkopuolelle, mutta lopulta palkkatason nousu nosti kokonaiskysynnän niin korkeaksi, että ne tehtaiden porttien ulkopuolella jonottavatkin pääsivät töihin. Tämä sankarillinen tarina on jäänyt ay-liikkeen geeniperimään. Nyt palkkapolitiikalla lisätään työttömyyttä, jotta voidaan puolustaa työssä olevien palkkaehtoja. Pitää siis tavallaan työntää osa työvoimasta takaisin tehtaan porttien ulkopuolelle.
Minä toimisin aivan toisin. Minun utopiassani valtio tukee matalapalkkaista työtä ja työn hinta joustaa työnantajan silmissä niin, että vähemmän osaava työvoimakin kelpaisi töihin. Näin tuloerot pysyisivät siedettävinä ja työllisyys olisi olennaisesti nykyistä parempi. Kaikissa niissä maissa, jotka ovat saavuttaneet hyvän työllisyyden, yhteiskunta tukee huonotuottoista työtä tavalla tai toisella. Tämä näyttö on niin vahva, että siihen kannattaisi uskoa, vaikka ei siitä pitäisi. Tulonjakotaistelu siirtyy tässä mallissa palkansaajajärjestöiltä eduskuntaan, mikä ei tietenkään ole palkansaajajärjestöjen mieleen.
Maataloustuottajat eivät vastusta tuotteidensa tukia, mutta ay-liike vastustaa työpanoksen subventointia riistokapitalistien tukemisena. Maataloustuottajilla on parempi käsitys tilanteestaan.
Tapoja tukea huonotuottoista työvoimaa on monia. Palaan niihin seuraavissa postauksissa.
Ei ay-liike vastusta palkkatuettua työtä.
Toiset vastustavat toiset eivät. Kyllä minä olen moneen kertaan törmännyt argumenttiin diiytä, että palkkatuki on tukea kapitalistille.
AY-liike tuskin vastustaa nykyistä järjestelmää, jossa palkkatuella halutaan nostaa vajaakykyinen työtön ihminen tuottavaksi työntekijäksi.
Oma kokemukseni työelämästä on se, että me ”seiska-ysin oppilaatkin” olemme koko ajan helisemässä kaikkien muutosten keskellä, kun olemme samalla luomassa niitä.
Mutta eikös oikeistolaisuuteen kuulu kaikkien tukien vastustaminen.
Paitsi silloin jos ne hyödyttävät oikeistolaisia kapitalisteja… Kelpaavathan heille verorahatkin kunhan niillä vaan pyöritetään yksityistä bisnestä.
Ja miksi palkkatuki pitäisi välttämättä maksaa yksityiselle jos samalla rahalla voitaisiin palkata vaikka hyvinvointialueille, kuten tehdään muissa pohjoismaissa joissa julkisella sektorilla on 2–5 prosenttiyksikköä enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.
Mutta eihän ay-liike tosiaankaan vastusta sitä että ihmiset saavat palkkatyötä vaikka tuettunakin.. Palkkatuettua työtähän vastustavat ne yrittäjät ja yritykset jotka eivät itse siitä hyödy ja jotka kokevat sen häiritsevän markkinoita.
MH: “15000 euron tuloista ei mene veroprosenttilaskurin mukaan veroa”
Veroa ei mene, mutta työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä 8,2 % menevät. Jossain 16 000 euron kohdalla alkaa sitten myös varsinaisten verojen perintä.
Mkä järki on edes verottaa kaikkein pienituloisimpia palkkatyöläisiä ollenkaan, heti menee 8,9% maksuja!
Verotuksen alin raja (jota ennen veroa ei mene) pitäisi asettaa jonnekin vuokrat + elinkustannukset. Eli pääkaupunkiseudun elinkustannuksilla se olisi vähintään luokkaa 14–15 000 € vuodessa. Sitten palkkatuki seuraa jokseenkin samaa logiikkaa, jos palkkaus jää alas niin palkkatuki täydentää tuonne samaan rajaan asti.
Tietenkin käänteinen tulovero ajaisi aivan saman asian, järjestelmä olisi hyvä.
Sitten mukaan pitäisi vielä saada sellainen efekti, että palkkatukeen tulisi jokin korjauskerroin työttömyyden kanssa. Eli todella matalan työttömyyden aikaan palkkatuki laskisi ja tämä toimisi kannustimena työntekijöille siirtyä paremman palkan eli tuottavuuden aloille. Lisäksi vielä rakentaisin järjestelmän niin, että jokainen maksettu palkkatukieuro kerryttää henkilölle opintotukea 0,5 euroa (tai jotain tämän suuntaista). Tälläkin olisi tarkoituksena vain ohjata työvoimaa kouluttautumaan ja nostaa näin tuottavuutta ja laskea tukimenoja.
Palkkatuen pitää kuitenkin ensisijaisesti mahdollistaa työn tekeminen molemmille osapuolille, kuten Osmo esittää, mutta näillä muutoksilla pyritään kuitenkin ehkäisemään sitä, että valtio tukisi näin matalan tuottavuuden aloja. Monesti työntekijöiden matalilla palkoilla kiskotaan vain suuremmat voitot yritykselle samalla kun vastuulliset maksavat parempia palkkoja.
Kokeilin veroprosenttilaskuria niin 15000 euron tuloista ei mene sen mukaan veroa. 20000 euron tuloista veroprosenttini olisi 1,5%.
MH, tuosta puuttunee veronluonteiset maksut kuten eläkemaksut?
Jälleen erittäin hyviä huomioita. Ohessa muutama hajanainen kommentti.
Palveluiden ostoa hillinnevät Su0men verraten pienet palkkaerot — ja hyvä niin. Jos hommassa kuluisi itse opiskellen ja tehden 3h, ammattilaisen tekemänä 1h ja ammattilaisen työpanos maksaisi oman 5h nettotuntipalkan, ei työtä kannata ostaa vaan ennemmin tehdä itse. Tämä arjen havainto on ristiriidassa VATT:n kotitalousvähennystä koskevan selvitystyön kanssa. Jos VATT olisi oikeassa, ostaisin tuon työn hinnalla millä hyvänsä. Kuluttajamarkkinoilla toimivilla palvelualan yrityksillä menisi nyt suunnilleen yhtä hyvin kuin vaikka pari vuotta ennen kotitalousvähennyksen heikennystä. Ei muuten mene.
Suomalaisten työmarkkinoiden suhdannevaihtelu on mielestäni voimistunut viime vuosina merkittävästi. Syitä en ole oikein keksinyt. Vain muutama vuosi sitten tuttavapiirin abit revittiin kirjoitusten päätteeksi terasseille tarjoilemaan tai muihin ylioppilaille sopiviin kesäduuneihin. Nyt Iltalehti uutisoi, että rautakauppaan on vaikeampi päästä kesäduuniin kuin lääketieteelliseen opiskelemaan. Sama ilmiö pätee blue- ja white collar ‑töissä. Tuntuu, että välillä revitään töihin ja välillä työpaikka on kuin 6+1‑tulos lotossa. Fiksu valtio pyrkisi tasaamaan suhdannevaihtelua.
AI:n merkitys työmarkkinoille ansaitsisi kenties kokonaan uuden postauksen. Itse uskon AI-teknologioiden (huom. monikko, ei vain tollot kielimallit) muuttavan jollain aikavälillä fundamentaalisti työelämää. En kuitenkaan usko one-linereihin, joissa “Microsoftin työkalut korvaavat 80% valkokaulustyöläisistä ensi vuoden kesään mennessä”. Pelkästään siksi, että tuollaisia työkaluja ei kannattaisi lisenssimyynnin näkökulmasta kehittää. AI:n kanssa jonkin verran pelattuani uskon, että tekoälymokkula, joka vaikkapa kykenisi tarkastamaan ja arvioimaan äidinkielen YO-aineen luotettavasti sekunnissa, ei tee äidinkielen sensoreista tai ‑opettajista työttömiä. Sitävastoin työkalu tulee tehostamaan äidinkielenopetusta, kun “yo-kirjoituksia” voi treenata vaikka joka viikko.
‘En kuitenkaan usko one-linereihin, joissa “Microsoftin työkalut korvaavat 80% valkokaulustyöläisistä ensi vuoden kesään mennessä”. Pelkästään siksi, että tuollaisia työkaluja ei kannattaisi lisenssimyynnin näkökulmasta kehittää.’
Joku fiksumpi totesi että muutos, joka aiheuttaisi massatyöttömyyden ja ajaisi maailman Suuren lamakauden tasoiseen talouskriisiin ei ole jotain, johon kannattaa investoida, koska siinä lamassa kukaan ei enää investoisi yhtään mihinkään.
‘Sitävastoin työkalu tulee tehostamaan äidinkielenopetusta, kun “yo-kirjoituksia” voi treenata vaikka joka viikko.’
Todennäköisempää, että AI tulee heikentämään äidinkielen oppimista, koska suuri osa oppilaista ei enää kirjoita itse yhtään mitään. Ellei niitä aineita kirjoiteta käsin luokassa. Lopputentit voi pitää suullisina.
Noissa Soininvaaran pohdinnoissa aina keskitytään siihen, miten pienipalkkaisten tuloja voitaisiin nostaa tulonsiirroilla. Minusta yksi kysymys alkaa olla se, että onko aikaa vieviin asiantuntijatöihin enää järkevä ylipäätään pyrkiä. En siis tarkoita maisterintutkintoja isona joukkona, vaan niitä, missä opiskellaan tylsiä asioita ja jos töihin päästessään joutuu tekemään paljon pidempää viikkoa kuin 40 tuntia. Jos näistä töistä ei saa juuri muita parempaa elintasoa ja jos näissä vielä jatkuva riski tulla teknologian syrjäyttämäksi, niin onko tuollaisille poluille rehellisesti sanoen enää järkevää mennä ja investoida aikaa. Kyse on isommasta kysymyksestä ja kannusteesta kuin siitä, että onko marginaaliveroprosentti isoissa tuloluokissa jonkin verran nykyistä alempi vai ei.
Oletko tehnyt pienipalkkaisia töitä, ja jos olet niin oliko työ mukavaa ja olivatko työyhteisö ja ‑olosuhteet hyvät?
Omalla kokemuksella ja muiden kokemusten perusteella sanon, että pienipalkkainen työ on useimmiten todella ankeaa, pahimmillaan kilpailun vuoksi äärimmilleen kiristettyä ja tehostettua.
Nuo paremmat hommat ovat useimmiten ihan omallakin kokemuksella paremmin palkattuja ja kaikenlaiset työolosuhteet ovat parempia. Parempi “työn imu” kun tavoitteet ja yhdessä tekeminen on suurempaa, paremmat edut, ei tarvitse pölyssä, liassa ja kylmässä/kuumassa työskennellä jne.
Oletko tehnyt sellaista asiantuntijatyötä, jossa opiskeli/työhön valmistuminen vaatii jatkuvasti useiden tuntien intensiivistä opiskelua päivittäin ympäri vuoden ja jossa työssä ollessa palkattomat ylityöt ovat normaali? Osa tuollaisen polun käyneistä voisi vaihtaa oman asemansa työhön, jossa ei stressiä ole. Intensiivistä opiskelua ja työtä kyllä jaksaa, jos aihe kiinnostaa, mutta moni tietointensiivinen työ on tekijälleen kuitenkin tylsää.
Näin käy jos pääsee palkkatyöhön työsopimuksella, keikkatyöläisille usein maksetaan työkorvausta josta menee 10–15% veroja, saman verran kuin työttömyysetuudesta.
Jos työkorvausta maksettaisiin 150oo tai 20 000 euroa, pitäisi työkorvauksen saajan maksaa YEL-vakuutus, jossa alaraja on YEL-alaraja on 9 208,43 euron arvoinen työpanos. Sen maksun saa vastaavasti vähentää sitten ansiotuloverotuksesta. Noilla tulotasoilla YEL-maksu on yleensä isompi kuin ansiotulovero.
Jos.
Toki mainituista 15000€ ja 20000€ vuosimenoista menee myös eläkemaksut, jotka on n. 25% tasoa. Suurin osa siitä ei toki näy palkkalaskelmassa, koska ne on piilotettu nimeämällä ne työnantajamaksuiksi. Mitään eroa se ei toki lopulta tee, työntekijä maksaa nekin työllään.
Kannatan itse työeläkemaksujen progressiota eritoten tulotasojen alapäässä. Tämä olisi perusteltua siitäkin näkökulmasta että niin kauan kuin ansaittu työeläke ei ylitä kansaneläkettä, niin työeläkemaksuista hyötyy vain 50%. Tämä koska ansaittu työeläke-euro vähentää kansaneläkettä 0.5 kertoimella. Työeläkemaksuista hyötyy 100% nousevana eläkkeenä vasta kun työeläke on suurempi kuin kansaneläke.
Nyt työeläkejärjestelmässä siis suurituloiset hyötyvät työeläkemaksuistaan enemmän kuin matalapalkkaiset. Tuo on myös totta siitä näkökulmasta että Suomessa eliniänodote on vahvasti sidoksissa ihmisen tuloluokkaan: suurituloiset elävät pidempään. Olisi monessa suhteessa reilua tehdä eläkemaksuihin progressiota. Parantaisi myös matalapalkkatyön kannusteita, ja lisäisi matalapalkkatyön kysyntää ja tarjontaa.
Kommentoijalle Kilgore:
Noin se pitäisi rakentaa. Varsinkin kun oikeasti pienituloisista (alle 2000–2500€/kk) tuloilla elävistä varmaan aniharva elää yli 75–80-vuotiaaksi. Eli heidät pakotetaan maksamaan järjestelmään, josta eivät juuri saa rahaa takaisin.
Valtiolla: https://www.esaimaa.fi/paikalliset/9334227
Tullilla ja rajalla on edelleen täysi miehitys itärajalla. Esim. allegron passinleimaajat tulevat edelleen joka aamu töihin, vaikka junatkin on jo myyty. Tulli miettii nyt, että jos vaikka olisi jotain porukkaa, jota vähentää. On käsittämätöntä, että vaikka autojen läpivalaisulinjalla ollaan vuosikaudet vaikka ei ole ollut yhtään autoa. Tai, että saimaan kanava avataan ensikin kesänä liikenteelle ja porukka tulee taas töihin, vaikka ei ole yhtään laivaa.
Tämä on suomi. Samalla sairaanhoitajat ruoskitaan, kun naisille ei ole rahaa. Ukot ryyppääväät kun ei ole tekemistä, mutta palkka juoksee
“Tullilla ja rajalla on edelleen täysi miehitys itärajalla. Esim. allegron passinleimaajat tulevat edelleen joka aamu töihin, vaikka junatkin on jo myyty. Tulli miettii nyt, että jos vaikka olisi jotain porukkaa, jota vähentää. On käsittämätöntä, että vaikka autojen läpivalaisulinjalla ollaan vuosikaudet vaikka ei ole ollut yhtään autoa. Tai, että saimaan kanava avataan ensikin kesänä liikenteelle ja porukka tulee taas töihin, vaikka ei ole yhtään laivaa.”
Tekstisi ei vastaa tosiasiallista tilannetta.
Ei ole täyttä miehitystä itärajalla ollut koko ajan. Isoin yksittäinen henkilöstösiirto taisi olla vuonna 2024, jolloin oli yt-neuvottelut 150 henkilön tullissa siirtämisestä Helsinkiin ja Tornioon.
Toisekseen, rajan yli kulkee yhä ajoneuvoa. Aiempaa vähemmän, mutta aiempaa harvemmat kulkijat myös läpivalaistaan aiempaa tarkemmin. On syytä muistaa, että kauppa Venäjän kanssakin on ollut koko ajan sallittua pakotteiden alaisia tuotteita lukuunottamatta. Myös henkilöliikenne on sallittua. Ihmisiä kulkee rajan yli katsomassa mm. sukulaisiaan.
Saimaan kanavan osalta rajanylitykset ovat olleet kai harvassa, mutta kanavan sisäinen liikenne kummallakin puolella rajaa on silti ollut auki. Ainakin huviveneitä siellä on ajellut rajaa ylittämättä. Kanavasta 23 kilometriä on Suomen puolella ja 19 km Venäjällä.
Mitä muuten tullin töihin tulee, niistäkin yhä isompi osa tehdään etänä, ja varmaan itärajankin työntekijäkunta osallistuu verkon kautta tehtäviin töihinkin muunkin Suomen osalta. Viimeiseen 10 vuoteen kun olen tavaraa tullannut, ikinä ei ole virkailija edes nähnyt pakettia. Kaikki on hoitunut verkossa. Itse olen etänä tullannut, ja tulli on etänä kuitannut tullauksen, ja paketti ei ole kertaakaan edes käynyt tullin tiloissa, vaan ollut kuljetusyritysten hallussa rajanylitysten ja sen jälkeisen varastoinnin ajan, kunnes tulli on etänä vapauttanut paketin etenemään.