Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (2) Ensisijaista turvaa tulee nostaa.

Suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va eroaa muista Euroopan maista siinä, että meil­lä työt­tömyys­tur­van taso on mata­la ja vas­taavasti toimeen­tu­lotuen, taatun vähim­mäis­tu­lon, taso on korkea. Muut maat eivät ole väärässä emmekä me oike­as­sa. Mei­dän pitäisi kehit­tää omaa jär­jestelmäämme muiden tapaisek­si, kos­ka toimeen­tu­lotuen sään­nöt ovat niin mahdottomat.

Nos­taa pitäisi eri­tyis­es­ti työt­tömyys­tur­van minim­i­ta­soa. Hyvä­palkkaises­ta työstä tilapäis­es­ti työt­tömän tilanne on siedettävä.

Tämä kaatuu kuitenkin suo­ma­laisen jär­jestelmän toiseen erikoisu­u­teen, joka on pyhä. Meil­lä ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on työ­markki­naos­a­puolten hal­lit­se­maa alaa. He taas ovat päät­täneet, että jos työt­tömyys­tur­van min­imipäivära­haa nos­te­taan, pitää myös suurem­pia työt­tömyyspäivära­ho­ja nos­taa yhtä paljon, tai oikeas­t­aan vähän enem­män. Se taas tulisi niin kalli­ik­si, että kan­nat­taa jät­tää min­imipäivära­ha niin pienek­si, että sitä pitää aina täy­den­tää toimeentulotuella.

Tätä kum­mallista tulk­in­taa perustel­laan sil­lä, että työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät rahoit­ta­vat työt­tömyys­tur­van ansio-osan työ­nan­ta­ja- ja palka­nsaa­ja­mak­suil­la. Val­tio mak­saa minipäivära­han osu­u­den. Jos sitä nos­te­taan, pitää nousun näkyä hei­dän mukaansa myös ansiopäivära­han puolella.

Samaa logi­ikkaa ei sovel­leta sairaus­päivära­hoi­hin tai eläkkeisi­in. Taku­ueläk­keen­nos­to ei edel­lytä ansioeläkkei­den nostoa.

Jos ansiosi­don­naisel­la työt­tömyys­tur­val­la ole­vat eivät hyväksy min­imipäivära­han koro­tus­ta ilman, että se näkyy hei­dänkin päivära­hois­saan, miten he hyväksyvät sen, että min­imipäivära­hal­la ole­vat saa­vat täy­den­nys­tä toimeen­tu­lotues­ta, mut­ta he eivät saa?

Min­ul­la on talousti­eteelli­nen koulu­tus, enkä pysty mallinta­maan näitä sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja erilleen muus­ta vero­tuk­ses­ta. Kaik­ki verot perätään tuotan­nos­ta ja palkoista.

Esimerkik­si arvon­lisäveroa yri­tyk­set mak­sa­vat sum­mas­ta, joka koos­t­uu yri­tyk­sen mak­samista palkoista, koroista ja voitos­ta. Olisi parteil­ta yhtä loogista vaa­tia oikeut­ta päät­tää senkin käytöstä.

Mut­ta   arvon­lisävero­han on kulut­ta­jan vero! Yri­tyk­set vain tilit­tävät sen. Arvon­lisävero todel­la siir­tyy pääosin hin­toi­hin, mut­ta ihan samal­la taval­la hin­toi­hin siir­tyvät myös yri­tyk­sen mak­samat sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Sen selvit­tämi­nen, ketkä minkin veron mak­sa­vat, ei ole aivan yksinkertaista.

Tämä suo­ma­laisen kum­mallisu­us estää tehokkaasti järkeistämästä sosi­aal­i­tur­vaamme. Olisi järkevää nos­taa työt­tömyys­tu­van min­imipäivära­haa, mut­ta se on nyt estet­ty tekemäl­lä siitä aivan liian kallis toimen­pide. Toimeen­tu­lotuen sään­nöt sat­apros­ent­tisi­na tuloloukkuinen taas ovat täysin lamaut­tavia. Se on merkit­tävä este työt­tömyy­den alen­tu­miselle ja talouden kasvulle.

16 vastausta artikkeliin “Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (2) Ensisijaista turvaa tulee nostaa.”

  1. Häm­mäste­len, mik­si nyky­hal­li­tuk­sen työelämän uud­is­tus­paket­ti­in ei ole kuu­lunut ansiosi­don­nainen kaikille. Siitä ei puhuta enää mitään.

    Val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu kansalle, jota edus­taa val­tiopäiville kokoon­tunut eduskun­ta. Eduskun­nal­la on val­ta päät­tää työt­tömyyspäivära­hoista. Par­tien mielip­i­teen voi merk­itä tiedok­si, mut­ta mitään veto-oikeut­ta heil­lä ei ole.

    1. Eiköhän asia kaatunut siihen, että siitä ei päästy sop­u­un. Ongel­mak­si nousi­vat ainakin kus­tan­nuk­set. Jot­ta uud­is­tus olisi ollut kus­tan­nus­neu­traali, olisi ansiosi­don­nais­ten taso­ja pitänyt leika­ta merkit­tävästi. Sen lisäk­si olisi pitänyt ratkoa, että kuka ansiosi­don­naiset käsit­telee: yksi­tyiset työt­tömyyskas­sat vai valtio/Kela. Tehokkain­ta var­maan olisi yhden toim­i­jan malli yhdel­lä tieto­jär­jestelmäl­lä, mut­ta sel­l­aiseen siir­ryt­täessä ei vält­tämät­tä saisi työt­tömyyskas­so­jen nyky­isiä varo­ja mukaan, ellei toteu­tus mene niiden fuu­sioil­la eli ellei raho­jen jaka­jana ole työt­tömyyskas­s­a­puoli Kelan sijaan

      Hal­li­tus on hoi­tanut asian nyt niin, että ansiosi­don­naiset kor­vauk­set ovat aiem­paa pienem­piä ja sitä saa aiem­paa lyhyem­män aikaa. Jostain syys­tä eläkek­er­tymä työt­tömyysa­jas­ta ker­tyy kuitenkin entiseen tapaan, eli iso­tu­loisille todel­la val­tavaa eläket­tä ker­ryt­täen, ja min­imiko­r­vauk­sel­la olevil­ta eläkek­er­tymän työt­tömyysa­jal­ta kokon­aan väli­in jät­täen. Se sys­tee­mi on ilmeis­es­ti ollut työ­markki­na­jär­jestö­jen aikoinaan tekemän sopimuk­sen tulos, eikä nykyi­nen hal­li­tuskaan ole eläkek­er­tymäpuoleen uskaltanut työt­tömyysko­r­vauk­si­in liit­tyen koskea.

  2. Mä luulen että työ­markki­na­jär­jestöil­lä ei olisi mitään vas­taan että työt­tömyys­tur­van min­imipäivära­haa nos­tet­taisi­in. Val­ti­ol­la vaan ei tai­da olla varaa siihen.
    Kovim­mat oikeis­to­laiset taas halu­aisi­vat että päivära­han nos­t­a­mi­nen velvoit­taisi tekemään töitä yhteiskun­nan lasku­un. Siir­to­työleire­jä taas kuten 1960-luvulla?

    1. Satakomitean aikaan työ­markki­na­jär­jestö­jen ehdo­ton vaa­timus oli SATA-komitean aikaan, että jos min­imipäivära­haa nos­te­taan, yhtä paljon tai vähän enem­män on nos­tet­ta­va ansiopäivära­ho­ja. Siihen ei todel­lakaan ole varaa,

      1. Kuvit­telisin että ei sido enää, eduskun­ta voi päät­tää työt­tömyysko­r­vauk­sista ilman kolmikan­taa. Eduskun­ta päät­ti ansiosi­don­nais­ten kestoa­jan lyhen­tämis­es­tä ja leikkauk­sista ja edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana päät­ti ns eläkeputken lakkauttamisesta.
        AY-jär­jestöil­lä ei ollut kovin paljon san­omista noi­hin toimenpiteisiin.

  3. Min­ua vähän ihme­tyt­tää tämä väite että Suomes­sa on “help­poa” olla sos.turvan varas­sa. Onhan se help­poa mut­ta vapaae­htoiset työt­tömät ovat hyvin mar­gin­aa­li­nen ryhmä.

    1. Kyl­lä tuol­la on paljon vapaae­htoisik­si työt­tömik­si ajau­tunei­ta toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta. Osal­la on vaan niin huono kun­to (fyysi­nen & psyykki­nen), ettei heille ole minkään­laista KYSYNTÄÄ työ­markki­noil­la. Työ­nan­ta­jat eivät yksinker­tais­es­ti halua palkata näitä. Mut­ta tätä Soin­in­vaara sivusi jo edel­lisessä kir­joituk­ses­sa todetes­saan, että moni näistä kuu­luisi työkyvyt­tömyy­seläk­keelle ja sil­lä rahal­la kuntoutuk­seen jos eläkeikä vielä kaukana.

      Suomes­sa tosin monia näitä huonokun­toisia ei koite­ta aut­taa työkyky­isik­si. Tääl­lä kun on viety niin pitkälle se lib­er­al­is­min henkilöko­htainen vas­tuu, ettei sitä kat­so­ta val­tion tehtäväk­si, ja jos kat­so­taan niin val­tion apu ja kuntou­tus on hyvin vähäistä ja henkilöä väheksyvää ja arvoa alentavaa.

    2. Jatkona edel­liseen:

      Meil­lä pitäisi mon­et julkisen helpot tehtävät vara­ta osatyökyky­isille, ns. normikun­tois­t­en ja ‑kyky­is­ten palkkaami­nen täl­laisi­in tehtävi­in on 1) poten­ti­aalin haaskaamista ja 2) vie tilaa ja työtä taval­laan vähälah­jaiselta ainek­selta. Nytkin kun työ­markki­nat ovat vähän huonom­mat niin parem­pi­lah­jaiset kil­pail­e­vat mon­es­sa paikas­sa vähälah­jaisem­mat pois, suorit­tavas­takin työstä. Jos työ­nan­ta­ja saa fik­sun luki­o­laisen samal­la rahal­la kun rimaa hipoen amik­ses­ta läpi pääste­tyn, niin usein palkkaa­vat luki­o­laisen tai yliopis­to-dropoutin, näi­den henkilöi­den välil­lä kun on usein val­ovu­osien ero työkyvyssä.

      Jos menette lähikaup­poi­hin käymään, niin siel­läkin monel­la on AMK- tai muu korkeak­oulu­tus taustal­la, ei kaikil­la, mut­ta näitä on yllät­tävän paljon. Samoin kuulem­ma monis­sa tehtais­sa on nykyään paljon AMK-koulutet­tu­ja oper­aat­tor­eina. Parem­pi­lah­jaiset kil­pail­e­vat vähälah­jaiset markki­noil­ta kun työvoimas­ta on yli­tar­jon­taa. Kaik­ki omat ja lähipi­iristä kuul­lut anek­dootit viit­taa­vat vah­vasti siihen, että työvoimas­ta on huo­mat­tavaa yli­tar­jon­taa (viitat­en tähän kuin­ka koulute­tut kil­pail­e­vat vähem­män koulute­tut pois helpois­takin töistä) ja on ollut jo vuosia, jopa 2010-luvul­ta läh­tien suurim­man osan aikaa.

      1. Mie­lenki­in­nos­ta, mitä esimerkik­si ovat nämä julkisen helpot tehtävät, joi­hin kan­nat­taisi lait­taa osatyökyky­isiä? En vält­tämät­tä ole eri mieltä, mut­ta kiin­nos­taa että mitä tarkalleen ottaen täl­laiset hom­mat olisivat.

      2. Oliko se Var­ti­ainen, joka toi main­stream-ajat­telu­un työvoiman tar­jon­nan lisäämisen Suomes­sa juuri ennen kuin tekoä­ly löi kun­nol­la läpi? Omas­ta mielestäni Var­ti­ainen on ehkä haitallisin poli­itikko koko Suomen lähihistoriassa.

  4. Min­un mielestäni val­tion pitäisi irti­sanoutua koko ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta. Jos sel­l­aista joku kaipaa, kau­pal­liset vaku­u­tusy­htiöt tai ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keet tai jotkut sel­l­aista var­maan sit­ten tar­joaa. Ihmis­ten elämä olisi kaikin puolin parem­paa jos kulu­tus­val­in­to­ja tehdessä jou­tu­isi otta­maan sen huomioon että tulot josku saat­ta­vat myös pudo­ta. Viiden vuo­den varoi­tu­sai­ka niin on kohtu­ullis­es­ti aikaa sopeutua. 

    (perus­tur­vas­ta, miten se sit­ten toteutetaankaan, ei mielestäni val­tion kuu­lu irtisanoutua)

  5. Hienoa, että kir­joi­tat toimeen­tu­lotues­ta. Nykyään on käytän­nössä niin, että mitä parem­mas­sa ase­mas­sa on, sitä enem­män saa tehdä töitä ilman, että tuet laske­vat. Opin­to­tukea saa­vat voivat tehdä käytän­nössä kuin­ka paljon tahansa töitä ilman, että opin­to­tukea vähen­netään, kos­ka he ovat onnis­tuneet lob­baa­maan tulo­ra­jat korkeik­si. Samaan aikaan opiske­li­joille on vähiten tärkeää, että tek­isi mitä tahansa töitä. Toimeen­tu­lo­tukea saa­vat taas ovat keskimäärin heikoim­mas­sa ase­mas­sa, mut­ta heitä kan­nuste­taan vähiten tekemään töitä. 

    Pohdin kuitenkin, että ensisi­jais­ten etuuk­sien nos­tamisen sijaan parem­pi ratkaisu voisi olla samo­jen kan­nus­timien leipomi­nen toimeen­tu­lo­tu­keen kuin ensisi­jaises­sa työt­tömyys­tur­vas­sa on. Osa väestöstä tulee kuitenkin aina saa­maan toimeen­tu­lo­tukea, ja heitä olisi tärkeää kan­nus­taa hake­maan osa-aikatöitä sen sijaan, että toimeen­tu­lo­tu­ki on kärpäspaperi. 

    Vaik­ka ensisi­jais­ten tukien tasoa nos­tet­taisi­inkin, toimeen­tu­lo­tukea saa­vat ensisi­jaisen tuen tyyp­pisenä tuke­na muun muassa 

    1) vail­la ammatil­lista koulu­tus­ta ole­vat, joil­la ei ole tarpeek­si työhis­to­ri­aa, täl­löin on 5 kk odotusaika,
    2) kesälo­ma­l­la ole­vat opiskelijat,
    3) opiske­li­jat, joiden opin­to­tukikuukaudet ovat loppuneet,
    4) toiseen asteen koulu­tuk­sen päät­täneet alle 25-vuo­ti­aat nuoret, jot­ka eivät ole hak­e­neet kyllin mon­taa opiskelu­paikkaa tai ovat kieltäy­tyneet tar­jo­tu­ista opiskelupaikoista.

    1. “3) opiske­li­jat, joiden opin­to­tukikuukaudet ovat loppuneet,”

      Ei pidä paikkansa, tai jos opiske­li­ja alkaa nos­taa toimeen­tu­lo­tukea, lentää ulos yliopis­tos­ta kos­ka on ilmoit­taudut­ta­va työt­tömäk­si työnhakijaksi.

  6. Ode:

    Kaik­ki verot perätään tuotan­nos­ta ja palkoista.

    Esimerkik­si arvon­lisäveroa yri­tyk­set mak­sa­vat sum­mas­ta, joka koos­t­uu yri­tyk­sen mak­samista palkoista, koroista ja voitosta.

    Var­maankin tuos­sa on joku virhe.
    “Kaik­ki verot” on huonos­ti san­ot­tu, kos­ka kulut­ta­jat, jot­ka mak­sa­vat ALVin, eivät sitä voi mis­tään vähen­tää ja se on jo suurin yksit­täi­nen osa verotuloja.

    ALV mak­se­taan myyn­nin ja osto­jen ero­tuk­ses­ta. Miten palkat, korot ja voitot sotke­taan tuohon?
    Voitois­ta­han tiet­ty mak­se­taan yhteisövero.

  7. En usko, että ainakaan nyky­hal­li­tus, tuskin tule­vatkaan oikeistop­uolueet tarvii mitään muu­ta syytä perus­päivära­han nos­toa vas­taan kuin “val­tion­vel­ka”.
    Hom­ma perustel­tu, eikun leikkaamaan.

    Toimii hyvin ja kansa pysyy kauhun val­las­sa, kuin­ka se val­tion­velka­mörkö tulee ja syö sut.

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.