Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (1/x) Mikä on ongelma?

33 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (1/x) Mikä on ongelma?”

1. On säästet­tävä julk­i­sis­sa menois­sa tai siir­ret­tävä joitakin meno­ja veron­mak­sajien vas­tu­ul­ta ihmis­ten itsen­sä vastuulle. 

   Mitä kansan­talous säästää sil­lä että ne kulut jot­ka oli­vat ennen julk­isia meno­ja, ovatkin nyt yksi­ty­isiä meno­ja? Toki jois­sain asiois­sa voi olet­taa että tehokku­us para­nee mut­ta noin lähtöko­htais­es­ti pitäisi viedä tätä aja­tus­ta vielä vähän pidemmälle.

   Vastaa

   1. Tulo- ja arvon­lisävero tuot­ta­vat aina tehokku­ustap­pi­oi­ta heiken­tämäl­lä kan­nus­timia. Sik­si verona kerät­ty euro mak­saa paljon enem­män kuin euron. Sub­ven­toitu­ja hyödykkeitä käytetään enem­män kuin käytet­täisi­in, jos käyt­täjä mak­saisi. Ajatel­laan nyt vaik­ka lentovuoro­jen subventointia.

      Vastaa

      1. Asia on toki noin. Sen sijaan se on usein epä­selvää, mikä on sub­ven­toin­tia. Lentoli­ikenne-esimerkkiä käyt­täen voi tode­ta, että kan­sain­vä­li­nen lentoli­ikenne on arvon­lisävero­ton­ta, polt­toain­evero­ton­ta ja lisäk­si työn­tek­i­jöil­lä on henkilö­ta­sol­la mah­dol­lisuuk­sia veroe­tuuk­si­in tietyis­sä tapauk­sis­sa, mikä las­kee palkkaku­lua. Kan­sain­välisil­lä lentäjil­lä on usein mah­dol­lisu­us 35 %:n lähde­vero­tuk­seen Suomen nor­maalin korkean vero­tuk­sen sijaan, mikä on olen­nainen etu. Koti­maan lennoista per­itään ALV 14 % ja lentoy­htiöi­den työn­tek­i­jöil­lä ei niis­sä tapauk­sis­sa ole yleen­sä mah­dol­lisu­ut­ta saa­da veroe­tuuk­sia. Jos markki­nat päät­täi­sivät, lennet­täessä kan­nat­taisi aina ylit­tää val­tion raja, kos­ka verotus.

      2. Kan­nusti­na­sia on ymmär­ret­tävä vaikkakin voi kyseenalais­taa miten suuri se lop­ul­ta on. Tarkoi­tan sitä että vero­tuk­ses­ta hyvin suuri osa kohdis­tuu hyvin perus­ta­van­laa­tu­isi­in asioi­hin: Eläkkeisi­in, infraan, sosi­aal­i­tur­vaan, ter­vey­den­huoltoon, maan­puo­lus­tuk­seen. Jos halu­aa mitään merkit­tävää koro­tus­ta esim työn­teon kan­nus­timi­in niin pitäisi puut­tua näihin.

         Mitä tulee sit­ten siihen että sub­ven­toitua hyödyket­tä käytetään enem­män, niin voi olla näin. Silti mietin julk­ista ter­vey­den­huoltoa jota aika moni, minä mukaan­lukien, ei käytä kuin pakon edessä. Se on niin aliresur­soitu että sub­ven­noin­nin hyödyt katoa­vat. Toki käytän vas­taavasti sit­ten sitä toista ter­vey­den­huoltoa jopa enem­män kuin sys­teemi­ta­sol­la tarkastel­tuna yksilön kan­nat­taisi, eli työter­veyshuoltoa. Joka sekin toki on sub­ven­toitu monin tavoin ja joka taas on “yliresur­soitu”.

         Eli, mitä mietin tässä tapauk­ses­sa on sitä, että Suomes­sa julkisen sek­torin palvelun­tuot­ta­jan-roolin vähen­tämi­nen näyt­tää usein tapah­tu­van taval­la mis­sä kuitenkin sit­ten lapi­oidaan jol­lain taval­la rahaa sinne yksi­tyiselle sek­to­rille niin että sitä sub­ven­toin­tia kuitenkin tapah­tuu. Kuten suo­ma­laiseen yksi­tyis­es­ti toimi­vaan terveysbisnekseen.

   2. Kansan­taloudessa vain julkiset menot ovat pakollisia.

      Siirtämäl­lä meno yksi­tyisen talouden piiri­in, ihmiset voivat vali­ta halu­a­vatko he käyt­tää raho­jaan ko. asiaan.

      Vastaa

      1. Taval­laan joo, mut­ta on myös yksi­ty­isiä monopole­ja. Esimerkik­si sähköverkko. Ei voi rak­en­taa toista kil­pail­e­vaa sähköverkkoa, jol­loin yksi­tyisen sek­torin piiris­sä ole­va kus­tan­nus ei olekaan vapaaehtoinen.

         Tai asun­to voi olla pakko ostaa asun­tomarkki­noil­ta, kos­ka kaavoituk­sel­la estetään rak­en­t­a­mi­nen sel­l­aiselle maalle, jota ei ole kaavoitettu.

         Sik­si yksi­ty­istämi­nen ei aina tuo aitoa valinnanvapautta.

      2. Koen kyl­lä esimerkik­si ruoka­menot, asum­is­menot, ter­vey­den­huoltomenot, liikku­mis­menot yms. ovat käytän­nössä pakol­lisik­si. Riip­pumat­ta onko ne jär­jestet­ty yksi­tyis­es­ti vai julkisesti.

         Kan­nat­taa miet­tiä ennem­min sitä onko jokin asia onko jokin asia kansan­taloudel­lis­es­ti tehokkaam­paa jär­jestää yksi­tyisenä vai julkise­na palvelu­na. Esimerkik­si ter­vey­den­huol­lon osalta data ja taloustiede antaa vah­van argu­mentin sen puoles­ta että se kan­nat­taa jär­jestää pääosin julkise­na palveluna.

   3. Kaikkein tärkein­tä Hyv­in­voin­ti­val­tion perään­tymis­su­un­nitel­mas­sa on se, että minne se perään­tyy niin, että edes jonkin­lainen hyv­in­voin­ti säilyy!

      Se oikea suun­ta on tämä:

      Sel­l­ainen yhteiskun­ta, jol­la on varaa mak­saa se hyvinvointi. 

      Se mak­su voidaan saa­da vain globaal­isti kil­pailukyky­is­ten yhtiöit­ten onnis­tuneen riskino­ton, investoin­tien ja työn tulok­se­na. Joka muu­ta väit­tää, ei elä reaal­i­maail­mas­sa vaan on harhaan­tunut johonkin utopiaan.

      Suomen talous on parinkymme­nen vuo­den pysähtyneisyy­den jäl­keen ajau­tunut lamaan / 297 000 työt­tömyy­teen / hir­muiseen velka­kier­teeseen, joiden lop­pua ei ole edes näkyvis­sä. Jatke­taan vain “pönt­tö pimeänä” Mauno Koivis­ton utopis­tises­sa bern­steiniläisessä sosialismissa… 

      Muis­tuu mieleen vuosi 1975, jol­loin työt­tömiä oli 60 000, jol­loin upea, talout­ta ymmärtänyt pres­i­dent­timme Kekko­nen julisti maa­han hätäti­lan, ja tilanne saati­inkin korjattua

      Kun nyt kat­se­lee nyky­istä poli­it­tista menoamme, uut­ta Kekkosen veroista kansan­jo­hta­jaa ei näy missään.

      Kun his­tori­joit­si­ja, PS-vara­puheen­jo­hta­ja Teemu Keskisar­ja möläyt­telee jotain puoli­tyh­mää maa­han­muut­ta­jista, siitä INNOSTUVAT kaikki.

      Kumpa löy­det­täisi­in sel­l­ainen pätevä ja uskot­ta­va , INNOSTAVA kansan­jo­hta­ja, joka saisi möläytet­tyä epäon­nis­tuneen sosial­is­tisen talousjär­jestelmämme kaatopaikalle ja tilalle globaal­isti kil­pailukykyisen talouden, jos­sa ote­taan maa­han ulko­mail­ta vuosit­tain 50 000 huippuosaajaa!

      Vastaa

      1. Vuo­den 1975 hätäti­la joh­tui öljykri­i­sistä jolle Kekko­nenkaan ei oikein mah­tanut mitään. Tai hän pystyi edis­tämään idänkaup­paa joka vähen­si työt­tömyyt­tä, hitaasti tosin.

2. Toiv­ot­tavasti käsit­te­lyyn ote­taan myös julki­nen eläke­jär­jestelmä yht­enä hyv­in­voin­ti­val­tion osana.
   Julkisen talouden surkeaan tilanteeseen on var­masti osuuten­sa myös sil­lä, että työvoimaan kohdis­tuu tulovero­jen lisäk­si kiin­teä läh­es 25% eläkevero, joka siirtää resursse­ja työl­lisiltä eläkeläisille ilman että työl­lisil­lä on mitään mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa ko. tulon­si­ir­toon poli­ti­ikan kautta.

   Oma ratkaisuni: julki­nen eläke­jär­jestelmä pure­taan ja ker­tyneet eläke­varat jae­taan mak­su­o­suuk­sien suh­teessa henkilöko­htaisille eläketileille, joi­ta saa hallinnoi­da parhaak­si näkemäl­lään taval­la, vaikka­pa jät­tämäl­lä ne eläkey­htiöi­den hoivaan parin pros­entin vuosi­tuo­tol­la. Tel sys­teemi­in menevät pakol­liset eläke­mak­sut lopete­taan, ja sen sijasta
   henkilöko­htaiselle eläketilille pakkosi­ir­retään palka­s­ta omaan eläk­keeseen riit­tävä säästö­sum­ma tiet­tyyn kat­toon asti, jon­ka ylit­tävistä tuloista ei ole pakko säästää omaan eläk­keeseen­sä, mut­ta toki saa jos halu­aa samoin veroe­duin kuin pakol­lisenkin säästö­sum­man suhteen.
   Mak­sus­sa ole­vat eläk­keet taas siir­retään kullekin allokoidun säästö­sum­man sijoi­tus­tuo­ton ylit­tävältä osaltaan kansaneläke­laitok­selle ja rahoite­taan veroil­la, ja jatkos­sa tästä verora­hoit­teis­es­ta tulon­si­ir­rosta päätetään vaaleis­sa kuten demokra­ti­as­sa kuuluukin.

   Edel­ly­tyk­senä on toki se, että lopete­taan kollek­ti­ivi­nen itsepetos siitä, että eläkek­er­tymä olisi omaisuutta.

   Ensim­mäisenä vai­heena kaikessa tässä pitäisi olla kuitenkin se, että palkkalaskel­mat muute­taan alka­maan työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­ses­ta, eli siis sisältämään nimel­lis­es­ti työ­nan­ta­jal­ta per­i­tyt eläke ym mak­sut jot­ka nyt jäävät työn­tek­i­jältä piiloon. Ihmiset saisi­vat ilah­tua siitä että ovat suu­rit­u­loisem­pia (ja tuot­tavampia) kuin kuvit­te­liv­at ja kauhis­tu­maan siitä, että mak­sa­vatkin paljon korkeampia vero­ja kuin kuvittelivat.

   Vastaa

   1. AV: “Oma ratkaisuni: julki­nen eläke­jär­jestelmä pure­taan ja ker­tyneet eläke­varat jae­taan mak­su­o­suuk­sien suh­teessa henkilöko­htaisille eläketileille”

      Tämä olisi aika epäreilu ratkaisu. Eläke­varo­ja on vain jotain 30% ker­tynei­den eläkkei­den arvos­ta. Ne, jot­ka ovat jo eläke­mak­su­ja paljon mak­sa­neet kok­i­si­vat suuren mene­tyk­sen myöhempi­en sukupolvien eduk­si. Jos vält­tämät­tä halu­at lopet­taa eläke­jär­jestelmän, se pitäisi tehdä paljon, paljon hitaam­min, jot­ta kus­tan­nus jakaan­tuu mon­en sukupol­ven ajalle. Muuten keskität liian suuren osan kus­tan­nuk­sista yhdelle sukupolvelle.

      Vastaa

      1. Tämä olisi aika epäreilu ratkaisu. Eläke­varo­ja on vain jotain 30% ker­tynei­den eläkkei­den arvos­ta. Ne, jot­ka ovat jo eläke­mak­su­ja paljon mak­sa­neet kok­i­si­vat suuren mene­tyk­sen myöhempi­en sukupolvien eduk­si. Jos vält­tämät­tä halu­at lopet­taa eläke­jär­jestelmän, se pitäisi tehdä paljon, paljon hitaam­min, jot­ta kus­tan­nus jakaan­tuu mon­en sukupol­ven ajalle. Muuten keskität liian suuren osan kus­tan­nuk­sista yhdelle sukupolvelle. 

         Olet oike­as­sa.

         Mukaan pitäisi siis ottaa jonkin­lainen arvio siitä paljonko mikäkin ikälu­ok­ka on mak­sanut niiden eläkeläis­ten eläkkeitä kun tarkastel­tu ikälu­ok­ka itse oli työelämässä. Kun eläke­jär­jestelmä otet­ti­in käyt­töön, niin sil­loin­han kukaan ei ollut vielä tien­an­nut itselleen työeläket­tä. Vähitellen kuitenkin alkoi tul­la eläkeläisiä joil­la työeläket­tä oli ker­tynyt. Täl­löin myös mak­sut läh­tivät nousuun.

         Tai ehkä helpom­pi tarkastelukul­ma, jär­jestelmä mak­saa vain sen ver­ran eläkkeitä mitä henkilö itse on eläke­mak­su­ja mak­sanut. Ei siis kuten nykyi­nen jär­jestelmä mis­sä sitä suurem­man tuo­ton saa eläke­mak­suilleen mitä lähempänä aloit­ti työu­ransa siitä het­kestä kun eläke­jär­jestelmä otet­ti­in käyttöön.

      2. Eihän sen tarvitse olla mikään automaat­ti­nen mene­tys, vaan hom­ma pitää ain­oas­taan saat­taa demokraat­tisen päätök­sen­teon piiri­in kuten muutkin vero­tuk­seen ja tulon­si­ir­toi­hin liit­tyvät asi­at. Nykyi­nen eläke­jär­jestelmä kun suurim­mak­si osak­si on tulon­si­ir­to vaik­ka toisin on teeskennelty.

   2. AV
      ”ilman että työl­lisil­lä on mitään mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa ko. tulon­si­ir­toon poli­ti­ikan kautta.”

      ” Oma ratkaisuni: julki­nen eläke­jär­jestelmä pure­taan ja ker­tyneet eläke­varat jae­taan mak­su­o­suuk­sien suh­teessa henkilöko­htaisille eläketileille, joi­ta saa hallinnoi­da parhaak­si näkemäl­lään tavalla,”

      Ehdo­tuk­sesi on täysin ris­tiri­idas­sa oman ana­ly­y­sisi kanssa. Lyhyesti san­ot­tuna johtopäätök­sesi on, että Kos­ka työikäiset eivät voi vaikut­taa jär­jestelmään, se täy­tyy purkaa.

      Miten ihmeessä se voidaan purkaa, jos siihen ei voi vaikuttaa?

      Tar­joat ongel­man ratkaisuk­si asi­aa, joka vaatii ongel­man ratkaisua. Jos eläke­jär­jestelmä voidaan yksinker­tais­es­ti räjäyt­tää, kyl­lä se voidaan muut­taa nykyisel­läänkin kestäväm­pään suun­taan vaikka­pa eläkkeitä leikkaamalla.

      Toisek­si, ehdot­ta­masi tapa on yksinker­tais­es­ri huono. Jos ymmärsin oikein, halu­at täysin rahas­toidaan eläke­jär­jestelmää, eli kaik­ki säästävät omat eläk­keen­sä. Sehän vaatii ihan älytön­tä säästämisas­tet­ta ja ensim­mäi­nen sukupolvi jätetään ilman eläkkeitä. 

      Samaan pääatään paljon yksinker­taisem­min kun vain leikataan nyky­isiä työeläkkeitä (vaik­ka niitä,ei nimel­lis­es­ti leikat­taisi, keino­ja kyl­lä on, kuten vaikka­pa vero­tus ja inflaa­tio­tark­istusten lopettaminen

      Vastaa

      1. Oikeas­t­aan ehdotin sitä, että ei-rahas­toitu osa mak­set­tavista työeläkkeistä siir­retään suo­raan verora­hoitet­tavak­si kansaneläke­laitok­sen mak­samak­si tulon­si­ir­roksi, jon­ka tasoon voidaan jatkos­sa vaaleil­la vaikuttaa.

         Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on automaat­ti­nen tulon­si­ir­to­jär­jestelmä jon­ka mak­sajil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa heiltä verotet­tavaan rahaan yhtään mitään.

         Ja kuten sanoin hom­ma pitää aloit­taa sil­lä että nykyti­la tehdään työn­tek­i­jöille näkyväk­si muut­ta­mal­la palkkalaskelmia niin, että ne alka­vat työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­ses­ta, nyky­isin näytet­tävä brut­topalk­ka on täysin outo kon­sep­ti, kos­ka sitä raha­sum­maa ei kukaan mis­sään vai­heessa mak­sa mihinkään.

      2. AV: “Oikeas­t­aan ehdotin sitä, että ei-rahas­toitu osa mak­set­tavista työeläkkeistä siir­retään suo­raan verora­hoitet­tavak­si kansaneläke­laitok­sen mak­samak­si tulon­si­ir­roksi, jon­ka tasoon voidaan jatkos­sa vaaleil­la vaikuttaa.”

         En näe, mikä jär­ki tässä olisi. Nykyäänkin eläk­keet rahoite­taan veroil­la, tai tarkem­min “veron­lu­on­toisil­la mak­suil­la” (jot­ka eivät käytän­nössä eroa veroista), ja niidenkin suu­ru­ud­es­ta päätetään eduskunnassa.

3. Päätök­sen­tekomme on alis­tet­tu jär­jestelmälle, joka ei pysty käsit­telemään näin iso­ja ongelmia. Kansalaisille voidaan luva­ta vuodes­ta ja vaal­ista toiseen kaiken­laista, vaik­ka tätä kaiken­laista ei olisi. Ei ole puoluekir­jas­ta kiin­ni se, että yksit­täisen poli­itikon tai puolueen kan­nat­taa ”ostaa” kan­natuk­sen­sa kat­teet­tomil­la lupauksilla.

   Tässä var­maan kat­sel­laan siihen asti, kunnes EU oikeasti menet­te­lyt­tää meitä, tai luot­tolu­ok­i­tuk­set tip­pu­vat liikaa ja estävät lainansaan­nin. Kun rahaa ei voi oikein kerätä enem­pää yhteisen pussin kaut­ta, ja siitäkään ei ole jaet­tavak­si, sys­tee­mi mure­nee ja menet­tää merk­i­tyk­sen­sä. Elin­ta­so- ja luokkaero­jen kasvu tun­tuu välttämättömältä.

   Kurssin voisi kään­tää, jos Suomeen päästet­täisi alku­un miljoona innokas­ta ulko­maista työn­tek­i­jää. Tyhjiä asun­to­jakin olisi jokaiselle.

   Vastaa

   1. Suomes­sa val­taosa tyhjistä asun­noista on kyl­lä ihan vääris­sä paikois­sa taloudel­lisen akti­ivi­su­u­den lisään­tymisen kannalta.

      Tästä voimme taas kiit­tää men­neitä päät­täjiä, jot­ka ovat aja­neet autokaupunkia ja omakoti­talopel­to­ja kaupunkei­hin. Käytän­nössä val­tavia määriä maa-aluei­ta on lukit­tu taloudel­lis­es­ti tehot­tomaan käyt­töön vuosikym­meniksi. Hin­ta- ja markki­nao­h­jaus ei toi­mi, mut­ta Suomes­sa ollaan huolis­saan markki­noista lähin­nä sil­loin kun joku mata­lasti koulutet­tu duu­nari saat­taisi hyö­tyä markki­noiden toimin­nas­ta, eli työvoiman tar­jon­taa pide­tään epäter­veel­lisen korkeana eikä tavoitel­la mitään tas­apain­oa. Työvoima­pu­lakin on muo­dos­tunut tässä vai­heessa jo meemik­si, koko 2010- ja 2020-luku­jen piti olla työvoima­pu­laa, mut­ta mitään yleistä työvoima­pu­laa ei ole Suomes­sa kyl­lä ollut yli 30 vuo­teen. Juurikin myös keskus­pankki­ir­it antoi­vat yhteisen julk­i­lausuman, että työvoiman tar­jon­ta­puol­ta tulee vahvis­taa, tois­tellen siis sup­ply side ‑kul­tistien dog­maat­tisia oppe­ja. Mut­ta taloustiede onkin lähin­nä kokoel­ma eli­itin edun mukaisia pop­ulis­tisia ja pseu­do-älykkäältä kuu­lostavia aforis­me­ja eikä mitään kovia tieteel­lisiä näyt­töjä ole.

      Suomes­sa oli muuten voimakas rak­en­tamisen halpu­ut­tamisen tren­di käyn­nis­sä ulko­maisen työvoiman avul­la koko 2010-luvun. Kum­masti tämä hal­ven­tunut työ ei kyl­lä real­isoitunut mitenkään halvemp­ina asun­to­jen hin­toina. Sama mekanis­mi kos­kee toden­näköis­es­ti yleis­es­ti sup­ply side eli tar­jon­ta­puolen dog­maa: Työn hin­nan alen­t­a­mi­nen siir­tyy vain yri­tys­ten kat­teisi­in, kos­ka koko työvoiman ylin­tar­jon­ta viit­taa epä­tas­apain­oon työn kysyn­nän ja tar­jon­nan välil­lä, eli kil­pailua ei ole riit­tävästi, jol­loin säästöt menevät voittomarginaaleihin.

      Sama ilmiö limit­täi­sistä eduista johtaa myös asumiskus­tan­nusten jatku­vaan nousu­un (kehi­tys on huo­mat­tavaa varsinkin lib­er­aaleis­sa markki­nademokra­tiois­sa. Sivuhuomiona britit ovatkin eri­no­mainen esimerk­ki siitä, kuink­ka markki­nal­ib­er­al­is­mi tuhoaa talouden jopa hyvin nopeasti): Se on rak­en­ta­jien ja nyky­is­ten omis­ta­jien yhteinen etu, että asun­to­jen hin­nat nou­se­vat jatku­vasti. Sit­ten kun tarpeek­si iso osa on omis­ta­jia, niin demokraat­ti­nen pros­es­si tukee samaa kehi­tys­tä. Helsingis­sä on nähty aivan samaa kuin mitä muis­sa mais­sa tapah­tuu, päät­täjät ovat itse asun­to­jen omis­ta­jia ja päätök­set sen mukaisia.

      Vastaa

      1. Tässä on mielestäni päät­te­lyvirhe: se että asun­to­jen hin­nat ovat nousseet työvoimakus­tan­nusten “halpu­ut­tamis­es­ta huoli­mat­ta” jatku­vasti nousseet (pait­si etteivät enää ole nousseet) ei oikein kan­na lib­er­aalin markki­na­t­alouden vas­taise­na argu­ment­ti­na, kun samaan aikaan asun­to­jen ja etenkin raken­nus­maan tar­jon­ta ei ole juuri lainkaan markki­nae­htoinen, vaan tiukas­sa poli­it­tises­sa kon­trol­lis­sa sen suh­teen mitä, mihin, mil­lä lail­la, jopa minkä väristä tai mil­laisil­la san­i­teet­ti­tiloil­la varustet­tua asun­to­tuotan­toa on tarjolla.

         Asun­to­jen hin­nat eivät muo­dos­tu näis­sä olois­sa yhtään sen enem­pää tuotan­tokus­tan­nusten yhden kom­po­nentin (työvoimakus­tan­nusten) suh­teen kuin vaikka­pa iphone­jenkaan hin­nat, vaan puh­taasti sen suh­teen mikä on lop­putu­lok­sen tar­jon­nan ja kysyn­nän suhde, ja kas­vavis­sa kaupungeis­sa sijait­se­vien hyvien asun­to­jen tar­jon­ta on (osin kiitos vihrei­den) ollut vuosikym­meniä kysyn­tää pienempää.

      2. Stadist
         ” Kum­masti tämä hal­ven­tunut työ ei kyl­lä real­isoitunut mitenkään halvemp­ina asun­to­jen hintoina.”

         Pks asun­to­jen hin­nat ovat täl­läkin het­kel­lä laskussa.

         Stadist
         ” Se on rak­en­ta­jien ja nyky­is­ten omis­ta­jien yhteinen etu, että asun­to­jen hin­nat nou­se­vat jatkuvasti.

         Asun­to­jen hin­nat ovat pks olleet laskus­sa jo kolmisen vuot­ta. Mon­tako vuot­ta täy­tyy hin­to­jen edelleen laskea, että ne eivät ”nouse jatkuvasti”?

4. Kiitos asial­lis­es­ta kir­joituk­ses­ta. Kohtaan: “Julkiset menot…palkkamenoja, jot­ka oli­si­vat nousseet tuot­tavu­u­den kasvun tahdis­sa.” Eikö yksi osa ongel­maa ole myös, että monil­la julk­isil­la aloil­la palkat ovat nousseet kyseisen alan tuot­tavu­ut­ta nopeammin?

   Vastaa

   1. Sähkön hin­ta on sama yri­tyk­selle, joka on hyvin ener­giate­hokas ja yri­tyk­selle, joka haaskaa ener­giaa. Ei työn hin­takaan voi vai­hd­edl­la sen mukaan, miten tuot­ta­va on yri­tys. Sama hin­ta kaikille.

      Vastaa

5. Olen vieläkin täysin äimän käkenä: julk­ishallinnon han­k­in­ta­la­ki. Mik­si ihmeessä pitää rak­en­taa val­tavia pro­jek­te­ja jonkin asian han­kkimiseen, kun monis­sa tapauk­sis­sa haaskat­tu työ on monin ver­roin arvokkaam­paa, kuin kil­pailu­tuk­ses­sa saatu säästö. Itsekin olen täl­laisen kokenut pro­jek­tipääl­likkönä ja päät­tänyt, että ei enää ikinä!

   Vastaa

   1. Han­k­int­galak on aivan ide­ologi­nen viritelmä. Kos­ka kil­pailu­tuk­sen hyödyt eivät voi pienis­sä kohteis­sa ylit­tää transak­tiokus­tan­nuk­sia, EU-direk­ti­ivis­sä on rajat, jon­ka mukaan raskas kil­pailu­tus on pakol­lista vain suuris­sa ostok­sis­sa. Suomes­sa nuo rajat ovat mur­to-osa direk­ti­ivin mukaisista.

      Vastaa

      1. Julki­nen sek­tori saa kiit­tää tästä ihan itseään. Alku­un kun raja oli korkeampi jakoi­vat han­k­in­nan muu­ta­maan osaan ja kas, ei tarvitse kilpailuttaa.

      2. Siitä olen samaa mieltä, että han­k­in­ta­la­ki on aivan älytön. Se estää tekemästä edullisia han­k­in­to­ja, ja varmis­taa vain sen, että han­k­in­nat täy­tyy tehdä hitaasti. Sitä tarkasti nou­datet­taes­sa jää vielä mah­dol­lisu­us, että joku valit­taa… mikä usein vas­ta kallista onkin, eikä vain juris­tiku­lu­jen takia, vaan etenkin sen takia että han­k­in­taa ei pääse tekemään sil­loin kun se on arvioitu tarpeelliseksi.

         Se myös johtaa siihen, että han­k­in­nat usein pilko­taan han­k­in­ta­lain raja-arvoa pienem­mik­si kokon­aisuuk­sik­si, jot­tei joudu tekemään kallista julkisen han­k­in­nan kil­pailu­tus­ta, jos­ta joku voi valit­taa. Rajan alit­ta­vat han­k­in­nat voidaan kil­pailut­taa myös, mut­ta esim. pyytäen tar­jouk­set kolmelta fir­mal­ta suo­raan sen sijaan, että pitää varautua siihen, että mis­tä vain fir­mas­ta Suomes­ta tai EU:sta voi tul­la tarjouksia.

         Kallista on sekin, jos kil­pailu­tuskri­teer­inä on keskeis­es­ti hin­ta, ja sit­ten joku taho, jon­ka laatu tiede­tään ennestään surkeak­si, tar­joaa niin paljon mui­ta alem­man hin­nan, että se on pakko ottaa. Sen vält­tämisek­si usein laatupis­tei­den osu­us laite­taan isok­si, mut­ta se taas nos­taa hin­to­jen nousu­un julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa, kun laatupis­teitä saaviksi itsen­sä tun­nista­vat fir­mat tietävät voivansa hin­noitel­la korkeam­min hin­noin. Joskus taas epä­toiv­ot­tu­jen fir­mo­jen estämisek­si laite­taan kovat ref­er­enssi­vaa­timuk­set, mut­ta se vas­ta hin­to­ja sit­ten nos­taakin. Väärinkäytösten mah­dol­lisuuk­sien ehkäisy on kallista.

6. Halu­aisin puut­tua tähän väit­teeseen kir­joituk­ses­sa: “Jos talous olisi kas­vanut enem­män, työn tuot­tavu­u­den olisi ollut pakko nous­ta ja se olisi merkin­nyt palkko­jen nousua. Julkiset menot ovat suurelta tulon­si­ir­to­ja tai palkka­meno­ja, jot­ka oli­si­vat nousseet tuot­tavu­u­den kasvun tahdissa.”

   Tämä väite ei saa minkään­laista tukea viime vuosikym­me­nien empi­iris­es­tä koke­muk­ses­ta, Yhdys­val­lois­sa työn tuot­tavu­u­den ja palkko­jen kytkös katke­si jo 50v sit­ten ja reaali­palkat ovat nousseet vain noin 25% tuot­tavu­u­den kasvun määrästä. Sama kehi­tys on vai­htele­vis­sa määrin myös esim. Sak­sas­sa, Briteis­sä, Kanadas­sa ja Australiassa.

   Syyt ovat vai­htele­via, mut­ta lop­putule­ma on kiis­ta­ton: väite palkko­jen nousun vält­tämät­tömyy­destä ei pidä paikkaansa. Se että kehi­tys Suomes­sa on ollut toisen­lainen ei johdu vält­tämät­tömyy­destä vaan tääl­lä tehdy­istä ja tekemät­tömistä päätök­sistä ja toimista.

   Vastaa

   1. Syyt ovat vai­htele­via, mut­ta lop­putule­ma on kiis­ta­ton: väite palkko­jen nousun vält­tämät­tömyy­destä ei pidä paikkaansa. 

      Olen ihme­tel­lyt Soin­in­vaaran asen­net­ta palkko­jen nousu­un aiem­minkin. Muis­taak­seni Soin­in­vaara pahim­man inflaa­tioon aikaan sanoi jotakuinkin että palkat kyl­lä seu­raa­vat inflaa­tio­ta, mut­ta siinä voi paikoin men­nä pieni het­ki ennenkuin se kir­im­i­nen tapah­tuu korko­jen kera.

      Palka­nsaa­jana olenkin sitä odotel­lut käytän­nössä vuodes­ta 2021 kun inflaa­tio laukkasi yleisko­ro­tuk­sista selvästi ohitse. Vielä nytkään 2025 ei palkat ole saa­neet kiin­ni 2020 ostovoimaa. Täl­lä het­kel­lä taide­taan men­nä jos­sain 2017 ostovoimas­sa. Jos trendikäyrä pitää paikkaansa ennuste taitaa olla että 2020 ostovoima saavutet­taisi­in joskus 2027:
      https://www.sttk.fi/2024/10/24/palkkamontun-umpeen-kuromisessa-viela-tekemista/

      Pahoit­te­lut että en nyt google­tuk­sel­la löytänyt lähdet­tä Soin­in­vaaran näke­myk­selle tääl­lä blo­gis­sa jos­sa sitä joskus 2022/2023 muis­tan ihme­telleeni. Täl­läisen löysin kuiten:
      https://twitter-thread.com/t/1622312763254087688

      Soin­in­vaaran twiitti:

      Palkkaratkaisu tehti­in selvästi alle inflaa­tion. On vaikea kuvitel­la, etteivät palkat keskimäärin seu­raisi inflaa­tio­ta. Tilaa jäi nyt paljon liuku­mille eli palkkarak­en­teen kor­jauk­sille Se on hyvä. Työvoimakapeikot helpottuvat. 

      Riv­ien välistä tuleekin fiilis että Soin­in­vaara näkee palka­nsaa­jien ase­man ja neu­vot­telu­voiman jotenkin parem­pana kuin se nykyaikana enää onkaan. Toki, joil­lakuil­la yksilöil­lä tai aloil­la on neu­vot­telu­voimaa, mut­ta isos­sa kuvas­sa me jot­ka olemme pääasi­as­sa yleisko­ro­tuk­sien varas­sa niin ei tämä mitään auvoa todel­lakaan ole. Ei ole mitään luon­non­lakia että palkko­jen ostovoima aina kas­vaisi, tai edes pysy­isi inflaa­tion perässä, tuot­tavu­ud­es­ta puhumattakaan. 

      Kun palka­nsaa­jien neu­vot­telu­voima heikke­nee, vähe­nee myös sen saa­ma osu­us uusista leiv­o­tu­ista kakuista.

      Vastaa

   2. Korkean tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöi­den palkat ovat nousseet siel­lä. Ainakin osaval­tiois­sa jois­sa on paljon tietotekni­ik­ka työtä tar­jol­la. Suo­ma­lainen ohjelmis­to­su­un­nit­teli­jan pal­ka­lla ei amerikas­sa oikein saa yliopis­tos­ta vas­tavalmis­tunut­ta töi­hin. Ja on töitä jois­sa palk­ka ei nouse suomen tasolle.

      Markki­na hilaa palkat ylös vain niil­lä aloil­la joi­hin kysyn­tä kohdistuu.

      Vastaa

7. Olen erim­ieltä ongel­man syistä. Tilas­tokeskuk­sen kansan­talouden rahoi­tustil­in­pidon mukaan julkisen sek­torin net­tora­hoi­tus­varat ovat viime vuosikym­meninä kas­va­neet melko tasais­es­ti luku­unot­ta­mat­ta lyhy­itä jak­so­ja. Täl­lähetkel­lä niitä on ~150mrd€. Tyyp­il­lisen län­si­maan julki­nen sek­tori on net­tovelkainen. Suomen julki­nen sek­tori on poikkeuk­sel­lisen rikas. Suomen julkisen sek­torin ongel­mana ei siis ole ikään­tymis­es­tä eikä mis­tään muus­takaan johtu­va rahan ja resurssien puute. Me (kolmikan­ta) vain on päät­tänyt että vero­tuk­sen pain­opiste on enem­män varo­jen keräämisessä sotusek­tori­in (sen yli­jäämä on luokkaa 5mrd€ vuosit­tain), ja että val­ti­olle ja kun­nille ei jätetä tilaa kerätä kelvol­lis­ten palvelu­iden tuot­tamiseen tarvit­tavia varo­ja veroina. Kan­nat­taa lukea tarkem­min tästä ongel­mas­ta VAL­TIo­VARAIN­MIN­IS­TER­IöN JULKAISUJA 2023:13 sivu 13.

   Vastaa

8. Tuot­tavu­uske­hi­tys ei tue näkökul­maa että olisi ole­mas­sa kestävyysvaje.
   1920-luvul­la suo­ma­lai­sista 60% oli vil­jeli­jöitä tai vil­je­lyyn liit­tyvis­sä ammateis­sa. Nyt vil­jeli­jöitä on about 0,5% ja tuotan­to on kas­vanut huimasti. Tuot­tavu­us vil­jelyssä on satak­er­tais­tunut 100 vuodessa.

   Tuotan­to­talouden tuot­tavu­us on yli viisinker­tais­tunut sekin 70 vuodessa, joten mitään kestävyys­va­jet­ta ei ole. Mik­si siis puhutaan kestävyys­va­jeesta?!? Kenen agen­daan kuu­luu kestävyys­va­je ‑retori­ik­ka ?
   Työläisien lasku­us ja siitä johtu­va puute on ollut kap­i­tal­istien jatku­va valit­tamisen aihe viimeiset 140 vuotta.

   1940-luvul­la ajatelti­in tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen johta­van siihen että 2000-luvun työläiset tekevät kol­me­tun­tista työpäivää. Näin tuot­tavu­u­den näkökul­mas­ta onkin, mut­ta jostain syys­tä kahdek­san­tun­ti­nen työpäivä tarvi­taan edelleen per­heen elättämiseen. 

   Mitä on tapah­tunut tuot­tavu­udelle ja tulon­jaolle vuosikym­me­nien saatossa?!?!

   Pääosa tekemästämme työstä on turhaa. Teemme heikko­laa­tu­ista sekä val­tavasti turhakkei­ta jokapäiväistä elämäämme täyt­tämään ja etenkin talouseli­itin har­ras­tuk­si­in merel­lä, ilmas­sa ja maal­la. Kap­i­tal­is­min hait­tavaiku­tuk­sia tor­ju­maan raken­namme byrokra­ti­aa ja tietotekni­ikan val­ta­va poten­ti­aali osoit­tau­tuikin byrokratialoukuksi.

   Tuot­tavu­ut­ta olemme hävit­täneet turhakkeil­la ja huonol­la laadul­la, mut­ta tämä ei ole koko seli­tys työläisien taloudel­liseen epä­var­muu­teen. Tulon­jaos­sa olemme siir­tyneet kohti pääo­man etua. Pääo­mako­r­vauk­sien osu­us tulon­jaos­sa on nous­dut merkit­tävästi 35 vuodessa. Omis­t­a­mi­nen ja finanssipelit ovat vie­neet merkit­tävän osan tuot­tavu­u­den kasvun hyödyistä.

   Teemme itsellemme kolme tun­tia päivässä töitä, lop­ut viisi­tun­tia menee omis­tavalle luokalle ja turhakkei­den tuotantoon.

   Vastaa

   1. Onnek­si omis­tavaan luokkaan on help­po päästä, muu­ta kymppi/satanen/tonni kuus­sa osakkeisi­in ja var­al­lisu­us senkun kas­vaa vuodes­ta ja vuosikymmen­estä toiseen.

      Vastaa

      1. Kyl­lä, kun työu­ransa alus­sa aloit­taa kuukau­sisi­joit­tamisen 50€/kk ja jatkaa määräti­etois­es­ti tätä säästämistä eläk­keelle asti, niin eläk­keel­lä voi sit­ten tyh­jen­tää pajat­son ja ostaa uuden auton! Rahaa mah­dol­lis­es­ti jää vielä sen ver­ran ylitse että voi viedä per­heen pizza&buffaan syömäänkin 🙂 Näin help­poa se rikas­tu­mi­nen on!