Gazan sota on saanut minut suhtautumaan kielteisemmin uskontoihin

Gazan sota on vaikut­tanut min­un käsi­tyk­seeni uskon­noista. Tähän asti olen ajatel­lut, että usko tekee ihmiselle hyvää: tekee hänet onnel­lisem­mak­si ja saa hänet käyt­täy­tymään vähem­män itsekkäästi ja  vas­tu­ullisem­min. Uskon­not pitävät myös yhteiskun­ta pystyssä, mis­tä myöhemmin.

Eräs piis­pa sanoi min­ulle ker­ran, ettei hänen uskolleen ole merk­i­tys­tä sil­lä, onko Jumala ole­mas­sa. Uskon­to ja kirkko ovat joka tapauk­ses­sa tehneet niin paljon hyvää ihmisille. Vähän näinkin minä olen ajatel­lut tähän saakka.

Kaik­ki sivil­isaa­tiot ovat kehit­täneet uskon­non. Niis­sä on jopa paljon yhteisiä piirteitä. Ilmeinen tarve uskon­nolle siis on.

Jopa ateisti­nen Pohjois-Korea on kehit­tänyt uskon­non, jos­sa tosin palvotaan ole­mas­sa ole­vaa henkilöä. Mis­tä muus­ta on kysymys, kun pokkana väitetään suuren johta­jan lyöneen 61-vuo­tispäivänään 11 hole-in-onea kokeil­tuaan ensim­mäisen ker­ran elämässään golfia.

Gazassa uskonto ei ole tehnyt hyvää

Gazan sota on hor­jut­tanut tätä näke­mys­täni. Israelin uskon­non nimis­sä tekemä kansan­murha ei ole minus­ta mil­lään tavoin hyvä asia.

En tiedä, voiko Hama­sia pitää uskon­nol­lise­na jär­jestönä, mut­ta jos pide­tään, todis­taa sekin, ettei uskon­to saa ihmisiä tekemään hyviä asioita.

Tähän voi vas­ta­ta, että jos Israelin edus­ta­ma uskon­nol­lisu­us ei olekaan hyvä asia, kris­til­lisyys Suomes­sa kai kuitenkin on.

Aika näkyvät kris­til­lisen uskon edus­ta­jat ovat tuke­neet Israelin suorit­ta­maa kansan­murhaa varauk­set­ta. He eivät edus­ta kirkon kan­taa, mut­ta kirkon edus­ta­jin hil­jaisu­us on korvi­ahu­umaa­va. Kun piis­pat sanovat pelkkiä  ympäripyöre­itä lat­teuk­sia, Päivi Räsäsen ja Sari Essayah’n kaltaiset edus­ta­vat julk­isu­udessa kris­til­lisyyt­tä, eikä hei­dän kan­natuk­sen­sa näytä akti­ivikris­tit­ty­jen kesku­udessa vähäiseltä.

Ennus­tan muuten, että näi­den osin kirkon ulkop­uolel­la toimivien ääri-ihmis­ten  päämääränä on hajot­taa evanke­lis­lu­ter­i­lainen kirkko. Pelkään pahoin, että he myös onnis­tu­vat siinä. Tämä uhka taas saat­taa selit­tää piis­po­jen vaikenemisen.

Jos olisin yhä kansane­dus­ta­ja, kysy­isin eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la Essayah’n väit­teestä, ettei Israel ole estänyt human­itääristä apua Gaza­an. En tiedä, kum­mas­ta pitäisi olla huolestuneem­pi: siitä, että min­is­teri puhuu tietois­es­ti pal­turia vai siitä, että hänen tietoläh­teen­sä ovat niin vääristyneitä, että hän todel­la uskoo väitteeseensä.

Vaik­ka kristi­nusko on syn­tynyt 2000 vuot­ta sit­ten, sen tarus­to kehit­tyy yhä. Uusi opilli­nen inno­vaa­tio kos­kee sitä, mik­si palesti­inalais­ten murhaami­nen on oikein ja vält­tämätön­tä. Tämän tari­nan mukaan Jeesuk­sen toinen tulem­i­nen toteu­tuu, kun koko Israel on kokon­aisu­udessaan juu­ta­lais­ten hallinnas­sa.  Oppi on kaikessa koomisu­udessaan todel­la vaar­alli­nen. Oikeut­taa­han se tämän joillekin äärim­mäisen hyvän asian nimis­sä ihan mitä hyvän­sä. Se on kuin nat­sien oppi juutalaisista.

Kun tulin sanoneek­si, että uskon­not ovat ihmis­ten luo­muk­sia, kir­joi­tan tästä seu­raavas­sa postauk­ses­sa enem­män. Varoi­tan ennal­ta, että en ole uskon­to­jen tutkija.

42 vastausta artikkeliin “Gazan sota on saanut minut suhtautumaan kielteisemmin uskontoihin”

  1. Enti­nen piis­pa Wille Riekki­nen on pyrkinyt tuo­maan uuden­laisia tutkin­nal­lisia näke­myk­siä kristi­nuskoon. Hänen mukaansa Jumala on kaikkial­la läs­nä ole­va Hen­ki, olemisen ja elämän perus­ta. Ihmisen (ei Jumalan) tehtävä on luo­da hyvää henkeä parisuh­teeseen, työ­paikoille, kan­so­jen välille ja koko maail­maan luon­non hyv­in­voin­ti huomioon ottaen. Tässä kat­san­nos­sa Gazan tilanne on kaikkea muu­ta kuin kris­till­i­nen. Kris­till­i­nen sion­is­mi on suun­taus, jon­ka mukaan juu­ta­lais­ten tulee asut­taa Palesti­ina, joka avaa tien Jeesuk­sen toiselle tulemiselle. Luter­i­lainen kirkko ei tätä kan­na­ta. Timo R. Stew­art on kir­joit­tanut tästä hyvin.

  2. Mäkipel­to — Pakkala — Hako­la: Jumalan syn­ty. Eri­no­mainen teos miten juu­ta­lainen ja kris­till­i­nen jumalkäsi­tys on vuo­sisato­jen saatossa muotoutunut.
    Taitaa Suomes­sa olla aika kovaa tasoa Raa­matun ja siihen liit­tyvien kir­joi­tusten tutkimus.

  3. “En tiedä, voiko Hama­sia pitää uskon­nol­lise­na jär­jestönä, mut­ta jos pide­tään, todis­taa sekin, ettei uskon­to saa ihmisiä tekemään hyviä asioita.”

    Ei tai­da maail­mas­ta löy­tyä mon­takaan jär­jestöä joka olisi vielä enem­män uskon­nolli­nen kuin Hamas.

  4. Mie­lenki­in­toinen kirjoitus.

    Sanon lat­team­min ja laa­jem­min, että uskon­to­jen ninis­sä ion tehty ja tehdään paljon hyvä ja paljon pahaa.

    Bud­dha­laisu­us on osin poikkeus, kos­ka sen nimis­sä on tehty vähem­män väki­val­taa kuin yleen­sä uskon­to­jen nimissä. 

    Yksi selit­tävä tek­i­jä lie siinä, että bud­dha­laisu­us on uskon­to ilman jumalaa ja itse sen opis­sa: siinä pyritöän kas­vat­ta­maan hyviä, tas­apaoinois­ia ihmisiä. Näitä oppe­ja, näitä har­joituk­sia on luo­vasti käytän­nössä nykyään kog­ni­ti­ivis­ten psykoter­a­pi­oiden uusis­sa sovelluksissa.

    Ymmärtääk­seni jois­sain bud­dha­laisu­u­den haarois­sa on jumalolentoja.

    Län­nessä joillekin bud­dha­laisu­us ei ole uskon­to vaan elämänfilosofia.

    1. Bud­dha­laisu­uskaan ei ole poikkeus. Esimerkik­si edelleen jatku­va rohingy­o­jen etni­nen vaino ja joukko­murhat Myan­maris­sa ovat bud­dha­lais­ten munkkien masinoimia.

      1. Nyt Japanin antau­tu­misen 80-vuo­tisjuh­lan merkeis­sä on ehkä syytä muis­tut­taa, että myös toista maail­man­so­taa edeltäneessä ja sodan aikaises­sa Japanis­sa oli hyvin vah­vas­sa yhteiskun­nal­lises­sa ase­mas­sa mil­i­taris­tis-kansal­liski­ihkoinen bud­dha­laisu­us. Käytän­nössä aivan samal­la taval­la kuin vaik­ka nat­si-Sak­sas­sa oli mil­i­taris­tis-kansal­liski­ihkoinen luter­i­laisu­us, ja nyky-Venäjäl­lä mil­i­taris­tis-kansal­liski­ihkoinen ortodoksisuus.

  5. Soti­vatko jumalat Gazan sodassa?

    Mitä kristi­nuskon jumala ajat­telee Gazan sodasta?

    Mitä juu­ta­lais­ten jumala ajat­telee Gazan sodasta?

    Mitä islamin jumala ajat­telee Gazan sodasta?

    Aut­ta­vatko jumalat kan­nat­ta­ji­aan tappotantereilla?

    Mik­si kirkko­jen kel­lot eivät soi?

    kysyy

    Veikko Tar­vainen
    12.8.2025

    1. Kir­joituk­sen aiheena oli, miten uskon­to vaikut­taa ihmis­ten tekemisi­in. Juu­ta­laisil­la, islami­laisil­la ja ris­ti­ty­il­lä on muuten sama jumala

      1. Tarkkaan ottaen ei ole! Ei edes juu­ta­laisil­la ja kris­ti­ty­il­lä. Juu­ta­laiset eivät hyväksy poikaa ja pyhää henkeä!
        Islam on sit­ten erik­seen. Monoteis­tisiä on kaikki.

      2. Antoiko siis kak­si eri Jumalaa kris­ti­ty­ille ja juu­ta­laisille kymme­nen käskyä? 

        Vas­taisin tähän että kyl­lä. Kos­ka jumala ei ole mikään pil­ven pääl­lä istu­va ihmi­nen, vaan aivan selkeä ihmis­ten luo­ma kon­struk­tio joka elää ajas­sa. Esimerkik­si tulk­in­ta että van­han tes­ta­mentin raa­matun tek­steis­sä esi­in­tyy yksi ja sama jumala on var­maan käsi­tys joka on päätet­ty dog­mak­si jos­sain vai­heessa näi­den uskon­to­jen kehit­tämistä, hep­re­ankieli­sis­sä tek­steis­sä jumalalle oli usei­ta nim­iä. Jot­ka olisi toki voitu myös tulki­ta “eri juma­lik­si” mut­ta päädyt­ti­in kuitenkin tulk­it­se­maan ne saman jumalan eri puoliksi/kuvauksiksi.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_nimet_juutalaisuudessa

        Ja kuten myös se että kristi­nuskos­sa on päädyt­ty jumalan kolmi­naisu­u­sop­pi­in, jota ei siis juutalaisuudessa/islamissa ole. 

        Täten kun oppi muut­tuu, toki se mikä/mitä on kyseisen uskon jumala myös muuttuu. 

        Jumala on siis ole­mas­sa “vain” inter­sub­jek­ti­ivises­sa merk­i­tyk­sessä. Kyl­lä kai tämä myös tun­nis­te­taan uskon­topi­ireis­sä oppineimpi­en kesku­udessa yleis­es­tikin. Sitä kuitenkin pide­tään hyödyl­lisenä kon­struk­tiona. Ruk­ous on med­i­taa­tio­ta ja med­i­taa­tiokin tuot­taa hyödyl­lisiä vaiku­tuk­sia, vaik­ka taustal­la ei ole­takaan ole­van jotain mys­tistä pil­ven pääl­lä istu­vaa henkilöä. Täten kun uskon­to saa ihmiset med­i­toimaan (eli rukoile­maan), se ajatel­laan hyödyl­lisek­si ja se kon­struk­tio perustelluksi.

        Sitä kon­struk­ti­olu­on­net­ta ei nyt vaan eri­tyisem­min main­os­te­ta, sil­lä aja­tus pitää saa­da myy­tyä myös esimerkik­si lap­sille ja muille joil­la kyvyt käsitel­lä jumalaa hyödyl­lisenä inter­sub­jek­ti­ivise­na abstrak­tiona ovat vajavaiset. Toki se on myös tehokas­ta. Kaikkien ei tarvitse ymmärtää miten jokin mekanis­mi toimii kaikkia sen yksi­tyisko­htia myöten päästäk­seen hyö­tymään sen mekanis­min hyödyl­lisyy­destä. Mon­esti riit­tää että uskoo että se toimii, jot­ta sitä alkaa tekemään “uskon varas­sa”, ja pääsee osak­si sen hyödyllisyyttä.

        Har­va meistä kovinkaan syväl­lis­es­ti ymmärtää myöskään vaikka­pa mod­ernin markki­na­t­alouden mekanis­me­ja lui­ta myöten jot­ka johta­vat tähän yhteiskun­taan jos­sa elämme. Silti on hyödyl­listä uskoa vaikka­pa osakey­htiön ole­mas­saoloon vaik­ka sekin on “vain” inter­sub­jek­ti­ivi­nen kon­struk­tio joka on ole­mas­sa pelkästään kos­ka ihmiset ovat sopi­neet usko­vansa sen olemassaoloon.

        Nykyään lev­iää jos­sain määrin tämän­tyy­li­nen ratio­naa­li­nen lähtöko­h­ta täl­läiseen uskon­nol­lisu­u­den hyödyl­lisyy­den tulk­in­taan. Se on ehkä levin­nyt nyt eri­toten Jor­dan Peterssonin ajatuk­sista, hän puhuu uskos­ta mon­esti taval­laan meto­d­i­na jon­ka nou­dat­ta­mi­nen johtaa hyvään elämään. Sil­loin ei tosi­aan tarvitse uskoa pil­ven pääl­lä istu­vaan hah­moon, vaan voi antau­tua uskoon siihen että nämä tietyt keskeiset opit ja peri­aat­teet ovat hyödyl­lisiä ja niille on hyödyl­listä “antau­tua”.

      3. Soin­in­vaara ja Nim­imerk­ki jt pain­ot­ta­vat kah­ta eri asi­aa samas­ta kokon­aisu­ud­es­ta. JT on oike­as­sa siinä on oike­as­sa että juu­ta­laisu­udessa ei ole Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä mut­ta Jumala on sama pait­si eri muo­dos­sa. Kymme­nen käskyä ovat juu­ta­laisille laki toisin kuin kris­tiy­ille joille se ei ole laki vaan enem­mänkin moraal­li­enn ohjeistus.

  6. Tässä tulee taas se Good men do noth­ing ‑ilmiö. Enem­pää en jak­sa asi­as­ta kiistellä.

  7. Jos Iranin pap­pis­val­ta rom­ah­taa, voivat asi­at Lähi-Idässä keikah­taa päälaelleen niin että Israel on yksin­val­tainen teokra­tia ja Iran maal­lis­tunut ja liberaali. 

    Israelis­sa on toteu­tu­mas­sa kehi­tyskulku jos­sa lib­er­aalit ovat jäämässä vähem­mistöön, vaik­ka siel­lä syn­tyvyys onkin kehit­tynei­den maid­en kärkeä. Mut­ta ortodok­si­ju­u­ta­laiset lisään­tyvät vielä monin ver­roin nopeammin. 

    Se että lib­er­aal­isu­us näyt­tää ole­van evoluu­tios­sa väistyvä omi­naisu­us, nos­taa kysymyk­sen syntyvyydestä
    vielä tärkeäm­mäk­si kuin se muuten olisi. Pla­nee­tan pelas­tu­mises­sa ei ole kysymys pelkästään väk­ilu­vus­ta (ja väen kulu­tuk­ses­ta per capi­ta), vaan myös siitä onko kas­va­va vai vähenevä osa siitä väestöstä halukas jatka­maan pla­nee­tan pelastamista.

    Tämä halu toki periy­tyy sosi­aalis­es­ti eikä geeneis­sä (niin kuin uskon­nol­lisu­uskin) mut­ta sosi­aa­li­nen periy­tymi­nen tapah­tuu enim­mäk­seen kas­va­tus­van­hempi­en kaut­ta siinä maail­mas­sa jol­laista toivomme. Autokra­tiois­sa asia on toisin. Isä Aurinkoinen voi olla tärkeämpi kuin omat vanhemmat.

    1. Amerikan kehi­tys ja lib­er­al­is­mi on jo johtanut voimakkaaseen kon­ser­vatismin ja itsekkyy­den nousuun.

      Ehkä kehit­tyneille ara­bi­maille kävi sama keski­a­jal­la. Ehkä lib­er­al­is­mi itsessään on itse-itseään rajoit­ta­va ilmiö. Voin hyvin kuvitel­la, kuin­ka kaikissa his­to­ri­an suuris­sa sivil­isaa­tiois­sa lib­er­aali kaupunkieli­it­ti on istunut palat­seis­saan pohti­mas­sa, kuin­ka nykyi­nen het­ki on his­to­ri­an loppu.

      Sitä pait­si, tääl­lä ei ole muu­ta vapaut­ta kuin taloudel­lista vapaut­ta. Jos ei ole tulo­ja tai omaisu­ut­ta niin eipä län­si­mais­sakaan elämi­nen mitenkään eri­tyisen vapaa­ta ole. Jonkin­lainen lib­er­aali ideaali tämä lie­nee, mut­ta kai se on hyvä näin, sel­l­aista parem­min brändät­tyä autori­taris­mia ja totalitarismia.

    2. Israelis­sa ortodok­si­ju­u­ta­laiset usein vas­tus­ta­vat armei­jaa. Sen takia ortodok­si­ju­u­ta­laisil­la oli vuo­teen 2024 asti vapau­tus armei­jas­ta, kunnes paikalli­nen korkein oikeus puut­tui asiaan.

      Lähi-idässä saat­taa val­tion­ra­jat muut­tua vielä mon­es­ta paikas­ta. Mon­en maan sisäl­lä on mon­ta kansaa. Siel­lä voi tul­la jois­sain mais­sa vielä uusia itsenäistymisiä jos­sain vaiheessa.

      Iso kuva globaal­isti on se, että aidon laa­jan demokra­t­ian rooli näyt­tää nyt pienenevän. Demokraat­tis­ten maid­en syn­tyvyys on nyt his­to­ri­al­lisen mata­laa. Niis­sä väki vähe­nee eri­tyis­es­ti nuorisos­sa, jos­sa on globaali tule­vaisu­us. Kiinan tyyp­piset hallinto­ta­vat, jois­sa pain­ote­taan yhteisöä eikä pain­ote­ta niin paljoa yksit­täisen yksilön oikeuk­sia ja jois­sa aidosti ei monia puoluei­ta näy, näyt­tävät ole­van nyt globaal­isti mon­en maan tie. Euroop­pa kutis­tuu mata­lan syn­tyvyyten­sä keskel­lä. Siinä, mis­sä Euroop­pa rahoit­ti jos­sain kohtaa demokra­ti­apro­jek­te­ja muualle maail­maan, rahoit­ta­vat nyt toiset maat toisen­laista hallintoa edis­täviä ja ihan­noivia pro­jek­te­ja osana maailmankauppaansa.

    3. Mikko Kivi­ran­nalle kom­ment­ti­na että vaik­ka Israelis­sa ortodok­si­ju­u­ta­lais­ten osu­us on kasvus­sa se ei ole vielä enem­mistö maan väestöstä vaan niiden osu­us on jos­sain 12% luokkaa maan väestöstä. Israelis­sa on jo 1990-luvul­ta asti käy­ty kamp­pailua maal­lis­ten juu­ta­lais­ten ja ortodok­si­ju­u­ta­lais­ten kesken. Pääasi­as­sa Israelin väk­iluku­un vaikut­taa maahanmuutto.

  8. Israelin toim­inta ei ole niinkään uskon­non kuin nation­al­is­min motivoimaa, tosin kansakun­ta ja uskon­to ovat kiin­teästi yhtey­dessä. Tapah­tu­mien kulkua valaisee Raa­mat­tua parem­min Itä-Euroopan kansakun­tien his­to­ri­aa noin 1800–1999 (Kosovon sota). Väärä kansal­lisu­us kor­reloi usein väärän uskon­non kanssa (uskon­to jakaa samaa ser­bokroa­t­i­aa puhu­vat kolmek­si kansakun­naksi), mut­ta kansal­lis­mieli­nen ajat­telee, että oma uskon­to on parem­pi, kos­ka se on mei­dän, ei että mei­dän uskon­tomme on oikea ja muut pitää kään­nyt­tää siihen.
    Israelin loi­vat, verel­lä ja rau­dal­la, maal­lis­tuneet vasem­mis­to­laiset siion­is­tit, hei­dät syr­jäyt­ti Likud, maal­lisen siion­is­min oikeis­tosi­ipi, ja iso muut­toaal­to Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­sen jäl­keen toi maa­han suuren läpeen­sä maal­lis­tuneen ryh­män, joka silti kan­nat­taa kovaa linjaa.
    Jokin kah­den val­tion ratkaisu, jos­sa Israel olisi luop­unut osas­ta val­loituk­si­aan ja palesti­inalaiset ja ara­bit yleisem­minkin oli­si­vat nielleet tap­pi­onsa, jolle eivät mitään mah­da, olisi ollut paras mah­dolli­nen ratkaisu, mut­ta se juna meni jo.
    Israel on päät­tänyt tuho­ta tai karkot­taa kaik­ki palesti­inalaiset sekä Gaza­s­ta että Län­sir­annal­ta. Ja kos­ka Yhdys­val­lat, ja sen johta­ma Län­si, tuke­vat Israelia tässä pyrkimyk­sessä, eikä kukaan Jemenin houthe­ja luku­unot­ta­mat­ta edes yritä vas­tus­taa, tämä ete­nee väjäämättä.

  9. Ehkä Sarin sym­pa­ti­at ovat Israelin puolel­la ja sik­si hänen tuli puo­lus­tet­tua Israelia käyt­täen omas­sa päässä syn­tynyt­tä epä­to­tu­ut­ta. Jos hänel­lä olisi ollut tarkat tiedot asi­as­ta hän olisi puo­lus­tanut Israelin toimia sil­lä argu­men­til­la, että pääsään­töis­es­ti apu ei mene hätääkär­siville vaan fanaat­tisille ter­ror­is­teille ja sitä kaut­ta apu vain vahvis­taa ter­ror­is­te­ja ja pitkit­tää Gaza­lais­ten kär­simyk­siä. Palaami­nen 2005 tyyliseen “vapaa Palestiina”-malliin, jos­sa Israel jät­tää Gazan Hamasille ei tun­nu järkevältä. Parem­pi kokeil­la jotain muu­ta eli tätä valit­tua lin­jaa, jos­sa yritetään kirkeä ter­ror­isti­nen hallinto pois Gaza­s­ta ja näyt­tää Gaza­laisille, että hei­dän tule­vaisu­us ilman sitä on val­oisampi kuin vai­h­toe­hdos­sa, joka on Hamasin uusi vahvis­tu­mi­nen ja lop­u­ton tais­telu juu­ta­lais­ten pois­tamisek­si lähi-idästä.

    1. Rova­mo
      ” eli tätä valit­tua lin­jaa, jos­sa yritetään kirkeä ter­ror­isti­nen hallinto pois Gaza­s­ta ja näyt­tää Gaza­laisille, että hei­dän tulevaisuus”

      …on val­oisa pia jos­sain muualla?

      Israelin nykyisen johdon tavoite on, ei sen enem­pää tai,vähempää, kuin Gazan etni­nen puhdistus.

  10. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Ennus­tan muuten, että näi­den osin kirkon ulkop­uolel­la toimivien ääri-ihmis­ten päämääränä on hajot­taa evanke­lis­lu­ter­i­lainen kirkko. Pelkään pahoin, että he myös onnis­tu­vat siinä. Tämä uhka taas saat­taa selit­tää piis­po­jen vaikenemisen.”

    Tuo on erään­lainen salali­it­to­teo­ria. Itse veikkaan, että heil­lä kuitenkaan ei ole päämääränä kirkon hajot­ta­mi­nen, mut­ta ei myöskään kirkon koos­sa pysymi­nenkään. Piis­po­ja kirkon eheys sen sijaan kiin­nos­taa, kun piis­pan pääte­htävä on pitää hiip­pakun­taansa elinkelpoise­na. Mut­ta ei ihmisiä yleen­sä kiin­nos­ta kovin paljoa se, että pysyykö joku sel­l­ainen organ­isaa­tio kasas­sa, jon­ka ulkop­uolel­la itse pääasi­as­sa toimii. Organ­isaa­tioi­ta peruste­taan ja niitä lakkaute­taan Suomes­sa tuhan­sia joka vuosi.

    Piis­pat eivät ole vaiti. Israelin ja Palesti­inan asioista on lausunut jotain kai läh­es kaik­ki Suomen ev. lut. kirkon piis­poista mon­takin ker­taa. Mut­ta hei­dän sanomi­sis­taan rapor­toidaan nykyaikana lehti­in asti vain promillen mur­to-osa, ja tuo aihe ei ole sel­l­ainen, jos­sa medi­at oli­si­vat kiin­nos­tunei­ta piis­po­jen näkemyksistä.

  11. Eri­tyisen vaar­al­lista uskon­to on yhdis­tet­tynä kaiken­laisi­in Blood&Soil ‑käsit­teisi­in, jos­sa ajatel­laan jonkin maapläntin kuu­lu­van iki­aikaises­ti jollekin uskon­ryh­mälle. Vääräuskoiset (eli kap­pas väärän­väriset ja vääräet­niset) pois. Ortodok­si­ju­u­ta­lai­sis­sa, lop­un aiko­jen odot­telu­un kiin­nit­tyneis­sä kris­ti­tyis­sä sekä nykyään Palesti­inan asi­aa “from the riv­er to the sea” ‑pohjil­ta ajavis­sa kaikissa asuu sitkeästi tätä myrkyl­listä ajattelua.

    Lev­an­tin tuos­sa nurkas­sa, jos­sa geen­it, aat­teet, ihmiset ovat olleet jatku­vas­sa liik­keessä vuosi­tuhan­sia ja val­taa ovat pitäneet jopa mon­golit (viikkoko siinä kesti) tämä on häkel­lyt­tävää. Ja yhtä aikaa se on ymmär­ret­tävää — kun veronkan­ta­ja, sotapääl­likkö, lakien saneli­ja sekä mil­loin mikäkin yhteisök­si yhdis­tävä tek­i­jä on ollut juuri noil­la kul­mil­la aina mur­rokses­sa, että oikeu­tus­ta etsitään sit­ten uskon­non tar­joamista kiin­neko­hdista. Pyhä maa ja niin päin pois, ja koko elämän kir­jon mon­imutkaisu­udet sisältävä asia muut­tuu ihan selväk­si ja yksiulotteiseksi. 

    Yleis­es­tikin soisi luke­vansa enem­män kri­it­tisyyt­tä uskon­nol­lisu­u­den ilmen­e­mis­muo­toi­hin. Vaikut­taisi, että mitä innokkaampi uskony­hteisö, sitä nihkeäm­pää on suh­tau­tu­mi­nen nais­ten, sukupuo­livähem­mistö­jen sekä muiden uskon­nol­lis­ten vähem­mistö­jen oikeuk­si­in, ja jotain viit­teitä on että suh­tau­tu­mi­nen on ikävän kään­teinen myös ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. 

    Esimerkik­si siinä, että hyväksytään Pro Palesti­ina ‑tilaisu­udet jois­sa naisos­al­lis­tu­jille osoite­taan joku pieni eril­liskop­pi kos­ka uskon­to, pyhit­tääkö (sic) tarkoi­tus sit­tenkään keino­ja? Mitä tehdä, kun nuorten miesten kesku­udessa (ja vieläpä keskimääräistä voimakkaam­min maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ja romanien) kesku­udessa uskon­nol­lisu­u­den ja taan­tu­muk­sel­lis­ten arvo­jen nousu näyt­täisi kulke­van, jos ei nyt käsi kädessä, niin ainakin hie­man häir­it­sevän yht­enevästi? Mikä on uskon­to­jen osu­us rokotekri­it­tisyy­dessä ja siinä mis­sä mie­lenki­in­to “vai­h­toe­hto­hoito­ja” kohtaan onkin muut­tunut ter­veestä uteliaisu­ud­es­ta ter­vey­delle ja yhteisöille haitallisek­si? Vahvis­taako sosi­aa­li­nen media myös uskon­nol­lisia kuplia, tai kiin­nit­tääkö se muista asioista syn­tyvi­in kupli­in jonkin uskon­nol­lisen kul­man — jol­loin kuplan tiiviys ulospäin nousee jyrkem­mäl­lä kulmakertoimella?

  12. Sil­loin kun uskon­to liit­tyy arvo­to­tal­i­taris­mi­in tai arvo­to­tal­i­taris­tit tukeu­tu­vat uskon­toi­hin niin seu­rauk­set sel­l­aisia kuin Gazassa. 

    Kun uskon­to yhdis­tyy arvo-ja sosi­aal­ib­er­al­is­mi­in, kuten Suomes­sa viralli­nen kirkon kris­til­lisyys, niin uhka sokealle vihalle toisia ihmisiä kohtaan on pienem­pi. Toki moni itseään arvolib­er­aali­nakin pitäväkin hil­jais­es­ti hyväksyy sen mitä Israel nyt tekee Gazas­sa. Ja se näkyy esimerkik­si siinä kuin­ka Orpon hal­li­tus ei halua tehdä mitään konkreet­tista Israelin pysäyttämiseksi.

    Arvo­to­tal­i­taris­mi, usein myös arvokon­ser­vatis­mi, ja uskon­to on vaar­alli­nen yhdistelmä.

  13. Hama­sia ei ole kovin help­poa pitää ei-uskon­nol­lise­na jär­jestönä. Esimerkik­si vuon­na 2017 Hamas esit­teli peri­aat­teen­sa 42 kohdan listalla:
    https://www.middleeasteye.net/news/hamas-2017-document-full

    Allah maini­taan viidesti, Muham­mad kahdesti ja islam tai islami­lainen peräti 20 ker­taa (osa ker­roista väliot­sikois­sa). Itse liikekin esitel­lään näin: The Islam­ic Resis­tance Move­ment “Hamas”. Väliot­sikon “Islam and Pales­tine” alla on ihan peit­telemätön­tä uskontovyörytystä.

  14. Uskon­nol­la ei ole mitään tekemistä sotien kanssa, mut­ta seli­tyk­sek­si se toki kelpaa.
    Nethan­jahu on tukenut Hama­sia, jot­ta hänel­lä olisi uhka osoitet­ta­vana. Samal­la hän on pitänyt huol­ta yhteistyötä tehneen Pales­tin­ian Author­i­tyn (PA) val­lan mitätöimis­es­tä. bonuk­se­na hänel­lä on ollut noin 2 miljon­aa Venäjältä tulut­ta uut­ta Israelin kansalaista, jot­ka ovat innos­tunei­ta häätämään muut pois niin asumuk­sista kuin työ­paikoista. Samaan aikaan merkit­tävä osa Isre­alin lääkäreistä on arabe­ja (siis Israelin kansalaisia). Hamas taas on myös yrit­tänyt kam­meta PA:ta, samoista syistä kuin Nethan­jahu: jot­ta tap­pami­nen ja val­ta jatkuisi. Muuten kah­den val­tion malli olisi jo syntynyt.

    Jostain syys­tä Nethan­jahun ääri­oikeis­to­lainen ja ääri­sion­istien poli­ti­ik­ka saa täältä tukea “Israelin ystäviltä”, joi­ta ainakaan tois­t­en kiris­tit­ty­jen tap­pami­nen ja his­to­ri­al­lis­ten kirkko­jen tuhoami­nen ei juuri häir­itse. Luter­i­laisen kirkon melkein kaik­ki piis­pat toki sen tuomitsivat.

    Kyse on rahas­ta ja val­las­ta. Epä­su­osit­tu Hamas taas piti huol­ta ole­mas­saolostaan seu­raavak­si vuo­sisadak­si. Israeli liit­tyi paari­aval­tioiden joukkoon vuosikym­meniksi. Mut­ta niin Nethan­jahu kuin Hamas jatka­vat, muul­la ei väliä.

    Ihan hyvin palesti­nalaiset ja israelilaiset ovat pystyneet elmään rin­nankin, eteenkin kun kum­matkin ovat pystyneet vauras­tu­maan tur­is­mil­la. Väki­val­taa ovat syn­nyt­täneet muut tek­i­jät: Iranin tarve pönkit­tää omaa dik­tatu­uri­aan, venäläis­ten maa­han­muut­to, USA:n intressien vaihtelut.

    Suomes­sa vähemm­nän huo­mataan Jor­dan­ian ole­mas­saoloa. Libanon­in hauras rauha tun­tuu ole­van Nethan­jahulle yksi pelimerk­ki. Hän­hän pää­tyy vanki­laan syys­tä heti jos rauha koit­taisi. Arvan­nette mitä tapahtuu.

  15. Jor­dan­ian väestöstä 2,4 ‑3 miljoo­nan (lasken­tatavas­ta riip­puen) arvioidaan ole­van palesti­inalais­pako­laisia, eli sel­l­aisia, joiden esi­van­hem­mista ainakin joku on ollut Palesti­inas­sa asunut. Määrä on isom­pi kuin Gazas­sa. Eikä tätä väestöä ole isol­ta osin inte­groitu muuhun väestöön, vaan siel­lä on voimakas seg­re­gaario. Väestöen­nustei­den mukaan tule­vaisu­udessa enem­mistö Jor­dan­ian asukkaista voi olla palestiinalaispakolaisia.

    Län­si­me­di­at eivät tosi­aan kir­joi­ta juuri mitään Jor­da­ni­as­ta. Seudun kokon­aisu­us on varsin vähän käsitel­ty aihe. Mikä Palesti­inaan liit­tyvä val­tio­ratkaisu onkaan, siinä joudut­ta­neen otta­maan kan­taa myös mm. Jor­da­ni­as­sa ja muis­sa lähi­mais­sa elävi­in miljooni­in ihmisi­in ja hei­dän tule­vaan kotipaikkaansa.

    1. Nim­imerk­ki T:llle että Jor­da­nia on ain­oa ara­bi­val­tio joka on antanut maan kansalaisu­u­den palesti­inalaisille kun taas muis­sa ara­bi­mais­sa seg­re­gaario on erit­täin räikeä.

      1. On Jor­da­ni­as­sakin raju seg­re­gaa­tio. Esimerkik­si paikalli­sista pako­laisleireiltä isoin on Baqa’an leiri. Se on perustet­tu vuon­na 1968. Nyky­i­sistä asukkaista yli 95 % on pako­lais­ten jälkeläisiä tai jälkeläis­ten jälkeläisiä tai jälkeläis­ten jälkeläis­ten jälkeläisiä. Väkeä ei ole inte­groitu yhteiskun­taan. Iso osa asukkaista ei ole koskaan elämässään elänyt muual­la kuin pako­laisleir­il­lä. Työt­tömyys on huo­mat­ta­van suur­ta, ja moni asukas on niin san­otusti laitostunut. Asukkaiden enem­mistöltä puut­tuu ammatill­i­nen tai korkea-asteen koulu­tus. Pää­työ­nan­ta­ja leir­il­lä on YK:n palestiinalaisjärjestö.

        Tuol­la on isot ratkaista­vat kysymyk­set tule­vaisu­udessa edessä myös naa­puri­mais­sa. Jon­nekin nopeasti lisään­tyvä väestö täy­tyy asuttaa.

      2. Tuol­la 1960-luvul­ta peräisin ole­val­la pako­laisleir­il­lä yksistään jo asukkai­ta on yli 130 000, eli val­tavasti, ja leiri kas­vaa koko ajan.

        Vuosikym­meniä van­hoista pako­laisleireiltä täy­ty­isi päästä tule­vaisu­udessa eroon ja saa­da ihmisille pysyvä ratkaisu elämiseensä.

        Väkimäärät ovat niin suuria, että ratkaisut eivät ole helppoja.

    2. Nim­imerk­ki T:lle kom­ment­ti­na että min­un olisi pitänyt sanoa edel­lisessä kom­men­tis­sa että Jor­da­nia antoi kansalaisu­u­den vuo­den 1948 sodan pako­laisille. Tuo Baqa’an leirin pako­laiset tuli­vat Jor­da­ni­aan vuo­den 1967 sodan jäl­keen. Myöhem­min tämä poruk­ka Baqa’an leiris­sä yrit­ti Jor­da­ni­as­sa val­lankaap­paus­ta 1970 jota kut­sut­ti­in mus­tak­si syyskuuk­si jon­ka seu­rauk­se­na tuhan­sia palesti­inalaisia karkoitet­tin Jor­da­ni­as­ta muun muas­sa Kuwait­i­in jos­ta hei­dät myöhem­min Per­sian­lah­den sodan jäl­keen karkoitet­tin takaisin mui­hin mai­hin kos­ka oli­vat anta­neet tuken­sa Irakin miehityshallinnolle .

  16. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kan­sain­välisessä medi­as­sa on kyl­lä tuo­tu esille se asia että Gaza­an on viran­nut sato­ja rekko­ja päivit­täin Israelin ja Egyptin puoleisil­ta rajanyl­i­ty­s­paikoil­ta ja tätä avus­tus­ta on koor­dini­noitu Jor­dan­ian ja Ara­biemi­raat­tien toimesta.A‑Studiossa 4.8.2025 Mika Aal­to­la myös toi esille sen että Gaza­an on tul­lut avus­tuk­sia joi­ta on viety sinne laivoil­la Kyproksen kaut­ta Israelin, Jor­dan­ian ja Egyptin toimesta.Valitettavasti kri­ti­ikkinä Ylelle koko Israel uuti­soin­nista (viimeiset 3 vuo­den aikana) on hyvin yksipuolista etenkin A‑Studiossa, Ylen Aamus­sa ja Poli­ti­ikkara­dios­sa. Israelin yhteiskun­nan yleistä näke­mys­ta ei tuo­da esille vaik­ka Israelis­sa on usei­ta hyvinkin kri­it­tisiä näke­myk­siä Gazan tapah­tu­mi­sista. Tämä keskustelu muis­tut­taa vuo­den 2014 Ukrainan val­lanku­mouk­sen uuti­soin­tia jos­sa Venäjää arvostele­via näke­myk­siä ei tuo­tu Ylen ohjelmis­sa esille ja moni tutk­i­ja jopa puo­lusti (epä­suo­rasti) Krim­in val­taus­ta ja vaik­ka Itä-Ukrainas­sa alkoi Venäjän aloit­ta­ma hybridis­o­ta kuitenkin suurin osa tutk­i­joi­ta kuitenkin toi esille muun muas­sa sen että Min­skin sopimusta,joka ei ole itse asi­as­sa kan­sain­välis­es­ti sito­va asi­akir­ja vaik­ka se mon­en tutk­i­jan toimes­ta niin esitelti­in, ei ole Ukrainan puolelta nou­datet­tu jne jne jne. Kaik­ki muut­tui Venäjän hyökkäyk­seen helmiku­us­sa 2022 eli 8 vuot­ta Krim­in val­tauk­sen jäl­keen jon­ka jäl­keen kaik­il­ta tip­pui mask­it. Israelin kohdal­la taustal­la on pidem­pi Neu­vos­toli­iton aloit­ta­ma anti­sion­isti­nen pro­pa­gan­da joka jatkuu tähän päivään asti ja taustal­la on myös Venäjän, Iranin ja Hamasin läheiset soti­aal­liset ja taloudel­liset yhteydet.

    1. Gazas­sa asuu 2 miljoon­aa ihmistä, joten sato­ja rekko­ja päivässä on liian vähän. Israelis­sakin osa­taan lasea, joten he tietävät tämän.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuo rek­ka määrä pitää laskea siitä ajas­ta kun Gaza­an päästet­ti­in humi­taarista apua eli toden­näköis­es­ti jo viime vuo­den puolel­la ja myös on otet­ta­va huomioon että nekin rekat jot­ka tuli­vat Egyp­tistä kos­ka ei Egyptin tarvitse kysyä Israelil­ta mitään lupaa päästä rekko­ja Gazaan.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että juuri tuos­ta syys­tä medi­as­sa ei ole ker­rot­tu kovinkaan yksi­tyisko­htais­es­ti kuin­ka paljon rekko­ja on päästet­ty Gaza­an Israelin toimes­ta. Ain­oa tiedonlähde medi­as­sa on nos­tet­tu esi­in on Gazan vira­nomais­ten tiedot joka on yhtä kuin Hamas. Hamasin anta­mat tiedot ovat yhtä epälu­otet­tavia kuin Venäjän omat luvut esimerkik­si kaatunei­ta, haavoit­tuneista Ukrainas­sa. Juuri tästä syys­tä Israelin tiedot ovat paljon uskot­tavia kos­ka Israel on avoin yhteiskun­ta . Media jostain syys­tä korostaa luot­taa Gazan vira­nomais­ten tietoi­hin kuin Suomes­sa aikoinaan luotet­ti­in Prav­dan ja Izvesto­jan tietoi­hin Neuvostoliitosta .

      3. Rahul Somani
        ” Egyptin tarvitse kysyä Israelil­ta mitään lupaa päästä rekko­ja Gazaan.”

        Miten niin ei tarvitse? 

        Israel­han hal­lit­see Gazan kaikkia rajo­ja, on hallinnut ho melkein puoli­toista vuotta

        Ei siitä pääse yli ilman Israelin lupaa.

        Toukokuu 2024:
        ” Israel’s mil­i­tary has said it has tak­en con­trol of the strate­gi­cal­ly impor­tant buffer zone along the Gaza-Egypt bor­der known as the Philadel­phi Cor­ri­dor, mean­ing it now con­trols Gaza­’s entire land border.”

        https://www.bbc.com/news/articles/c1994g22ve9o

  17. Aja­tus että Gazan sodas­sa on kyse uskon­noista on kyl­lä hie­man typistävä.
    Kysymys on yhtä paljon kah­den kult­tuurin elos­s­apysymis­tais­telus­ta. Ei Israelin hal­li­tus toimi­aan Gazas­sa uskon­nol­la perustele. Se se vielä puuttuisi.
    Toisel­la osa­puolel­la on ollut fan­ta­sia tuho­ta toinen kokon­aan, ajaa kokon­ainen kansakun­ta mereen, pois­taa juu­ta­lainen kult­tuuri kokon­aan tuol­ta alueelta.
    Toki toisel­la tapaakin ajat­telijoi­ta siel­lä on, onneksi.
    Toinen sit­ten kokee omat oikeuten­sa täysin rajattomina.
    Sik­si mm. Gazan trage­dia ja val­ta­van järkyt­tävä hätä siel­lä tässä mitassa. 

    Ehkä juuri sik­si oikeudet koetaan rajot­tomik­si, että toinen osa­puoli on ollut tuol­la alueel­la fun­da­men­taalisen täys­tuho-fan­tasian kohteena vuosikymmen­estä toiseen? Sitä ei päästykään Euroopas­ta pakoon.
    Syn­tyykö siitä patolo­gia ne-haluaa-tappaa-meidät-kaikki-vittu-meille-on-enää-ihan-sama ? 

    Moraal­ista esimerkkiä tässä sodas­sa, eikä aiem­mis­sakaan, kumpikaan ei ole näyttänyt.
    Uskon­to on sik­sikin vain tois­si­jainen toim­i­ja että Gazan sivi­iliväestö saa apua pääasi­as­sa lännestä, kris­ti­ty­istä, tai no…, maista, ei niinkään upporikkaista Ara­bi­an niemi­maan muista mus­lim­i­maista. Kor­jatkaa jos olen väärässä. Näis­sä öljy­mais­sa­han avus­tus­resurssit oli­si­vat massiiviset.
    Kah­den val­tion mallia Israel on tar­jon­nut 80-luvul­la usei­ta ker­to­ja. Tosin sil­loin ei Netan­jahun kaltainen ollut siel­lä päämin­is­ter­inä. Mut­ta sil­loin se toinen osa­puoli ei sitä halun­nut. Nyt tuo raja­ton ja oma­laki­nen Israel ei enää tätä mallia tar­joa, on myöhäistä. Se on todel­la valitettavaa.
    de fac­to kah­den val­tion malli muuten toimii koko ajan Israelin sisäl­lä. Juu­ta­laiset ja miljoonis­sa las­ket­ta­va ara­biväestö asu­vat keskenään mm. Haifas­sa ja Tel Avivis­sa varsin sulas­sa sovus­sa. Arabeil­la on omat par­la­men­taarikot knes­setis­sä jne.
    Jos se onnis­tuu heiltä, voisi kuvitel­la että sama voisi tapah­tua myös israelilais­ten ja palesti­inalais­ten kesken.
    Mut­ta nyt näyt­tää toivottomalta.
    Mut­ta kyl­lä sinne palesti­inalais­ten itsenäi­nen val­tio pitäisi saa­da perustet­tua. Elinkelpoinen heille.
    Israelin täysi tun­nus­t­a­mi­nen samal­la, ja ehkä siinä on mahdollisuus.

    1. Minus­ta tämä kon­flik­ti voidaan hyvinkin typ­istää uskon­nol­lispe­rusteisek­si. Uskon­toa ei sinän­sä tarvi­ta väki­val­taan tai val­lan­halu­un, ne ovat inhimil­lisiä omi­naisuuk­sia, ehkä jopa jonkin­laisia perus­vais­to­ja. (Muil­takin) Eläim­iltä voi tun­nistaa vas­taavaa käyt­täy­tymistä, eikä eläimil­lä siis tiet­tävästi mitään uskon­to­ja ole. Sen sijaan uskon­to tar­joaa perustelun ja oikeu­tuk­sen väki­val­lalle ja sor­rolle. Sen mah­dol­lis­taa uskon­non eri­ty­isas­e­ma pyhänä, kri­ti­ikin ja kri­it­tisen ajat­telun ulkop­uolelle aset­tuvana asiana. Keski­a­jal­la uskon­toa käytet­ti­in perustele­maan sil­loista sää­ty­jakoa ja maaor­ju­ut­ta, mikä tun­tuu tänä päivänä käsit­tämät­tömältä. Toki uskon­nol­la on mah­dol­lista tehdä myös hyviä asioi­ta, mut­ta sen avul­la voidaan siis perustel­la ja oikeut­taa asioi­ta, jot­ka eivät oikeasti kestä kri­it­tistä tarkastelua. Asianomaisia eli uskos­sa ole­via täl­laiset ris­tiri­idat har­voin hait­taa­vat, vaik­ka ne lait­taisi selv­inä nenän eteen. Minus­ta on aika yhden­tekevää nimetäänkö ko. uskon­to etnona­tion­al­is­mik­si, sion­is­mik­si tai mik­si tahansa muuksi.

      1. No, kuten tiedämme Gazan sota alkoi hirvit­tävistä tapah­tu­mista, joukko­murhaiskus­ta nuorten musi­ikkifes­ti­vaaleil­la (vrt. Flow) ja läheisel­lä asu­tusalueel­la, Israelin rajo­jen sisäpuolella.
        Ihmisiä, sivi­ile­jä teloitet­ti­in armot­ta. Lap­sia ammut­ti­in huoneisi­in­sa. Pant­ti­vanke­ja otetet­ti­in. Gazan sota ei olisi alka­nut ilman näitä tapah­tu­mia. Ei täl­läisenä vaik­ka kri­isil­lä on taus­tansa ja luke­mat­tomat juurisyyn­sä ja palesti­inalaisil­la ahdinkonsa. 

        Vas­taus hyökkäyk­seen on ollut yksinker­tais­es­ti vain hirvittävä.
        Nyt Israel on men­nyt reak­tios­saan todel­la pitkälle,
        Gazan sivi­ilien ja las­ten kär­simys on kohtu­u­ton­ta. Pitäisi osa­ta jo lopet­taa. Olisi pitänyt lopet­taa jo aiemmin. 

        Mut­ta en näe tässä edelleenkään mitään uskon­tope­rustet­ta, Israelin hal­li­tus ei sil­lä perustele eikä ole perustel­lut mitään. Se on mei­dän päässämme, jos­sa ne kat­e­go­ri­at ihmisille asus­ta­vat. Ihmiskun­nan edus­ta­jat tässä tap­pa­vat toisiaan. 

        Sen ver­ran uskon­nol­lista retori­ikkaa voimme täältä kaukaa ehkä har­joit­taa että tämä on molem­min puolin karmeak­si todel­lisu­udek­si muut­tunut­ta kuka miekkaan tart­tuun, se miekkaan hukkuu- syy-ja seuraussuhteisuutta.
        Mut­ta se ei tässä auta ketään.

      2. Tot­takai sama toimii toiseen suun­taankin. Voi miet­tiä mil­lä Hamas on perustel­lut ja oikeut­tanut omat ter­ror­itekon­sa. Ja mikä on se keskeisin ero näi­den kah­den kansan välil­lä, palesti­inalais­ten ja israelilais­ten, mil­lä he siis itse erot­tel­e­vat toisen­sa? Minus­ta vas­taus ei sit­ten ole se, että palesti­inalaisil­la ei ole val­tio­ta ja israelilaisil­la on.

Vastaa käyttäjälle T Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.