Gazan sota on vaikuttanut minun käsitykseeni uskonnoista. Tähän asti olen ajatellut, että usko tekee ihmiselle hyvää: tekee hänet onnellisemmaksi ja saa hänet käyttäytymään vähemmän itsekkäästi ja vastuullisemmin. Uskonnot pitävät myös yhteiskunta pystyssä, mistä myöhemmin.
Eräs piispa sanoi minulle kerran, ettei hänen uskolleen ole merkitystä sillä, onko Jumala olemassa. Uskonto ja kirkko ovat joka tapauksessa tehneet niin paljon hyvää ihmisille. Vähän näinkin minä olen ajatellut tähän saakka.
Kaikki sivilisaatiot ovat kehittäneet uskonnon. Niissä on jopa paljon yhteisiä piirteitä. Ilmeinen tarve uskonnolle siis on.
Jopa ateistinen Pohjois-Korea on kehittänyt uskonnon, jossa tosin palvotaan olemassa olevaa henkilöä. Mistä muusta on kysymys, kun pokkana väitetään suuren johtajan lyöneen 61-vuotispäivänään 11 hole-in-onea kokeiltuaan ensimmäisen kerran elämässään golfia.
Gazassa uskonto ei ole tehnyt hyvää
Gazan sota on horjuttanut tätä näkemystäni. Israelin uskonnon nimissä tekemä kansanmurha ei ole minusta millään tavoin hyvä asia.
En tiedä, voiko Hamasia pitää uskonnollisena järjestönä, mutta jos pidetään, todistaa sekin, ettei uskonto saa ihmisiä tekemään hyviä asioita.
Tähän voi vastata, että jos Israelin edustama uskonnollisuus ei olekaan hyvä asia, kristillisyys Suomessa kai kuitenkin on.
Aika näkyvät kristillisen uskon edustajat ovat tukeneet Israelin suorittamaa kansanmurhaa varauksetta. He eivät edusta kirkon kantaa, mutta kirkon edustajin hiljaisuus on korviahuumaava. Kun piispat sanovat pelkkiä ympäripyöreitä latteuksia, Päivi Räsäsen ja Sari Essayah’n kaltaiset edustavat julkisuudessa kristillisyyttä, eikä heidän kannatuksensa näytä aktiivikristittyjen keskuudessa vähäiseltä.
Ennustan muuten, että näiden osin kirkon ulkopuolella toimivien ääri-ihmisten päämääränä on hajottaa evankelisluterilainen kirkko. Pelkään pahoin, että he myös onnistuvat siinä. Tämä uhka taas saattaa selittää piispojen vaikenemisen.
Jos olisin yhä kansanedustaja, kysyisin eduskunnan kyselytunnilla Essayah’n väitteestä, ettei Israel ole estänyt humanitääristä apua Gazaan. En tiedä, kummasta pitäisi olla huolestuneempi: siitä, että ministeri puhuu tietoisesti palturia vai siitä, että hänen tietolähteensä ovat niin vääristyneitä, että hän todella uskoo väitteeseensä.
Vaikka kristinusko on syntynyt 2000 vuotta sitten, sen tarusto kehittyy yhä. Uusi opillinen innovaatio koskee sitä, miksi palestiinalaisten murhaaminen on oikein ja välttämätöntä. Tämän tarinan mukaan Jeesuksen toinen tuleminen toteutuu, kun koko Israel on kokonaisuudessaan juutalaisten hallinnassa. Oppi on kaikessa koomisuudessaan todella vaarallinen. Oikeuttaahan se tämän joillekin äärimmäisen hyvän asian nimissä ihan mitä hyvänsä. Se on kuin natsien oppi juutalaisista.
Kun tulin sanoneeksi, että uskonnot ovat ihmisten luomuksia, kirjoitan tästä seuraavassa postauksessa enemmän. Varoitan ennalta, että en ole uskontojen tutkija.
Entinen piispa Wille Riekkinen on pyrkinyt tuomaan uudenlaisia tutkinnallisia näkemyksiä kristinuskoon. Hänen mukaansa Jumala on kaikkialla läsnä oleva Henki, olemisen ja elämän perusta. Ihmisen (ei Jumalan) tehtävä on luoda hyvää henkeä parisuhteeseen, työpaikoille, kansojen välille ja koko maailmaan luonnon hyvinvointi huomioon ottaen. Tässä katsannossa Gazan tilanne on kaikkea muuta kuin kristillinen. Kristillinen sionismi on suuntaus, jonka mukaan juutalaisten tulee asuttaa Palestiina, joka avaa tien Jeesuksen toiselle tulemiselle. Luterilainen kirkko ei tätä kannata. Timo R. Stewart on kirjoittanut tästä hyvin.
Mäkipelto — Pakkala — Hakola: Jumalan synty. Erinomainen teos miten juutalainen ja kristillinen jumalkäsitys on vuosisatojen saatossa muotoutunut.
Taitaa Suomessa olla aika kovaa tasoa Raamatun ja siihen liittyvien kirjoitusten tutkimus.
Pannaanpa kuunteluun.
“En tiedä, voiko Hamasia pitää uskonnollisena järjestönä, mutta jos pidetään, todistaa sekin, ettei uskonto saa ihmisiä tekemään hyviä asioita.”
Ei taida maailmasta löytyä montakaan järjestöä joka olisi vielä enemmän uskonnollinen kuin Hamas.
Mielenkiintoinen kirjoitus.
Sanon latteammin ja laajemmin, että uskontojen ninissä ion tehty ja tehdään paljon hyvä ja paljon pahaa.
Buddhalaisuus on osin poikkeus, koska sen nimissä on tehty vähemmän väkivaltaa kuin yleensä uskontojen nimissä.
Yksi selittävä tekijä lie siinä, että buddhalaisuus on uskonto ilman jumalaa ja itse sen opissa: siinä pyritöän kasvattamaan hyviä, tasapaoinoisia ihmisiä. Näitä oppeja, näitä harjoituksia on luovasti käytännössä nykyään kognitiivisten psykoterapioiden uusissa sovelluksissa.
Ymmärtääkseni joissain buddhalaisuuden haaroissa on jumalolentoja.
Lännessä joillekin buddhalaisuus ei ole uskonto vaan elämänfilosofia.
Buddhalaisuuskaan ei ole poikkeus. Esimerkiksi edelleen jatkuva rohingyojen etninen vaino ja joukkomurhat Myanmarissa ovat buddhalaisten munkkien masinoimia.
Nyt Japanin antautumisen 80-vuotisjuhlan merkeissä on ehkä syytä muistuttaa, että myös toista maailmansotaa edeltäneessä ja sodan aikaisessa Japanissa oli hyvin vahvassa yhteiskunnallisessa asemassa militaristis-kansalliskiihkoinen buddhalaisuus. Käytännössä aivan samalla tavalla kuin vaikka natsi-Saksassa oli militaristis-kansalliskiihkoinen luterilaisuus, ja nyky-Venäjällä militaristis-kansalliskiihkoinen ortodoksisuus.
Myanmarin Rohingyat
Sotivatko jumalat Gazan sodassa?
Mitä kristinuskon jumala ajattelee Gazan sodasta?
Mitä juutalaisten jumala ajattelee Gazan sodasta?
Mitä islamin jumala ajattelee Gazan sodasta?
Auttavatko jumalat kannattajiaan tappotantereilla?
Miksi kirkkojen kellot eivät soi?
kysyy
Veikko Tarvainen
12.8.2025
Kirjoituksen aiheena oli, miten uskonto vaikuttaa ihmisten tekemisiin. Juutalaisilla, islamilaisilla ja ristityillä on muuten sama jumala
Tarkkaan ottaen ei ole! Ei edes juutalaisilla ja kristityillä. Juutalaiset eivät hyväksy poikaa ja pyhää henkeä!
Islam on sitten erikseen. Monoteistisiä on kaikki.
Antoiko siis kaksi eri Jumalaa kristityille ja juutalaisille kymmenen käskyä?
Vastaisin tähän että kyllä. Koska jumala ei ole mikään pilven päällä istuva ihminen, vaan aivan selkeä ihmisten luoma konstruktio joka elää ajassa. Esimerkiksi tulkinta että vanhan testamentin raamatun teksteissä esiintyy yksi ja sama jumala on varmaan käsitys joka on päätetty dogmaksi jossain vaiheessa näiden uskontojen kehittämistä, hepreankielisissä teksteissä jumalalle oli useita nimiä. Jotka olisi toki voitu myös tulkita “eri jumaliksi” mutta päädyttiin kuitenkin tulkitsemaan ne saman jumalan eri puoliksi/kuvauksiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_nimet_juutalaisuudessa
Ja kuten myös se että kristinuskossa on päädytty jumalan kolminaisuusoppiin, jota ei siis juutalaisuudessa/islamissa ole.
Täten kun oppi muuttuu, toki se mikä/mitä on kyseisen uskon jumala myös muuttuu.
Jumala on siis olemassa “vain” intersubjektiivisessa merkityksessä. Kyllä kai tämä myös tunnistetaan uskontopiireissä oppineimpien keskuudessa yleisestikin. Sitä kuitenkin pidetään hyödyllisenä konstruktiona. Rukous on meditaatiota ja meditaatiokin tuottaa hyödyllisiä vaikutuksia, vaikka taustalla ei oletakaan olevan jotain mystistä pilven päällä istuvaa henkilöä. Täten kun uskonto saa ihmiset meditoimaan (eli rukoilemaan), se ajatellaan hyödylliseksi ja se konstruktio perustelluksi.
Sitä konstruktioluonnetta ei nyt vaan erityisemmin mainosteta, sillä ajatus pitää saada myytyä myös esimerkiksi lapsille ja muille joilla kyvyt käsitellä jumalaa hyödyllisenä intersubjektiivisena abstraktiona ovat vajavaiset. Toki se on myös tehokasta. Kaikkien ei tarvitse ymmärtää miten jokin mekanismi toimii kaikkia sen yksityiskohtia myöten päästäkseen hyötymään sen mekanismin hyödyllisyydestä. Monesti riittää että uskoo että se toimii, jotta sitä alkaa tekemään “uskon varassa”, ja pääsee osaksi sen hyödyllisyyttä.
Harva meistä kovinkaan syvällisesti ymmärtää myöskään vaikkapa modernin markkinatalouden mekanismeja luita myöten jotka johtavat tähän yhteiskuntaan jossa elämme. Silti on hyödyllistä uskoa vaikkapa osakeyhtiön olemassaoloon vaikka sekin on “vain” intersubjektiivinen konstruktio joka on olemassa pelkästään koska ihmiset ovat sopineet uskovansa sen olemassaoloon.
Nykyään leviää jossain määrin tämäntyylinen rationaalinen lähtökohta tälläiseen uskonnollisuuden hyödyllisyyden tulkintaan. Se on ehkä levinnyt nyt eritoten Jordan Peterssonin ajatuksista, hän puhuu uskosta monesti tavallaan metodina jonka noudattaminen johtaa hyvään elämään. Silloin ei tosiaan tarvitse uskoa pilven päällä istuvaan hahmoon, vaan voi antautua uskoon siihen että nämä tietyt keskeiset opit ja periaatteet ovat hyödyllisiä ja niille on hyödyllistä “antautua”.
Soininvaara ja Nimimerkki jt painottavat kahta eri asiaa samasta kokonaisuudesta. JT on oikeassa siinä on oikeassa että juutalaisuudessa ei ole Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä mutta Jumala on sama paitsi eri muodossa. Kymmenen käskyä ovat juutalaisille laki toisin kuin kristiyille joille se ei ole laki vaan enemmänkin moraallienn ohjeistus.
Tässä tulee taas se Good men do nothing ‑ilmiö. Enempää en jaksa asiasta kiistellä.
Jos Iranin pappisvalta romahtaa, voivat asiat Lähi-Idässä keikahtaa päälaelleen niin että Israel on yksinvaltainen teokratia ja Iran maallistunut ja liberaali.
Israelissa on toteutumassa kehityskulku jossa liberaalit ovat jäämässä vähemmistöön, vaikka siellä syntyvyys onkin kehittyneiden maiden kärkeä. Mutta ortodoksijuutalaiset lisääntyvät vielä monin verroin nopeammin.
Se että liberaalisuus näyttää olevan evoluutiossa väistyvä ominaisuus, nostaa kysymyksen syntyvyydestä
vielä tärkeämmäksi kuin se muuten olisi. Planeetan pelastumisessa ei ole kysymys pelkästään väkiluvusta (ja väen kulutuksesta per capita), vaan myös siitä onko kasvava vai vähenevä osa siitä väestöstä halukas jatkamaan planeetan pelastamista.
Tämä halu toki periytyy sosiaalisesti eikä geeneissä (niin kuin uskonnollisuuskin) mutta sosiaalinen periytyminen tapahtuu enimmäkseen kasvatusvanhempien kautta siinä maailmassa jollaista toivomme. Autokratioissa asia on toisin. Isä Aurinkoinen voi olla tärkeämpi kuin omat vanhemmat.
Amerikan kehitys ja liberalismi on jo johtanut voimakkaaseen konservatismin ja itsekkyyden nousuun.
Ehkä kehittyneille arabimaille kävi sama keskiajalla. Ehkä liberalismi itsessään on itse-itseään rajoittava ilmiö. Voin hyvin kuvitella, kuinka kaikissa historian suurissa sivilisaatioissa liberaali kaupunkieliitti on istunut palatseissaan pohtimassa, kuinka nykyinen hetki on historian loppu.
Sitä paitsi, täällä ei ole muuta vapautta kuin taloudellista vapautta. Jos ei ole tuloja tai omaisuutta niin eipä länsimaissakaan eläminen mitenkään erityisen vapaata ole. Jonkinlainen liberaali ideaali tämä lienee, mutta kai se on hyvä näin, sellaista paremmin brändättyä autoritarismia ja totalitarismia.
Israelissa ortodoksijuutalaiset usein vastustavat armeijaa. Sen takia ortodoksijuutalaisilla oli vuoteen 2024 asti vapautus armeijasta, kunnes paikallinen korkein oikeus puuttui asiaan.
Lähi-idässä saattaa valtionrajat muuttua vielä monesta paikasta. Monen maan sisällä on monta kansaa. Siellä voi tulla joissain maissa vielä uusia itsenäistymisiä jossain vaiheessa.
Iso kuva globaalisti on se, että aidon laajan demokratian rooli näyttää nyt pienenevän. Demokraattisten maiden syntyvyys on nyt historiallisen matalaa. Niissä väki vähenee erityisesti nuorisossa, jossa on globaali tulevaisuus. Kiinan tyyppiset hallintotavat, joissa painotetaan yhteisöä eikä painoteta niin paljoa yksittäisen yksilön oikeuksia ja joissa aidosti ei monia puolueita näy, näyttävät olevan nyt globaalisti monen maan tie. Eurooppa kutistuu matalan syntyvyytensä keskellä. Siinä, missä Eurooppa rahoitti jossain kohtaa demokratiaprojekteja muualle maailmaan, rahoittavat nyt toiset maat toisenlaista hallintoa edistäviä ja ihannoivia projekteja osana maailmankauppaansa.
Mikko Kivirannalle kommenttina että vaikka Israelissa ortodoksijuutalaisten osuus on kasvussa se ei ole vielä enemmistö maan väestöstä vaan niiden osuus on jossain 12% luokkaa maan väestöstä. Israelissa on jo 1990-luvulta asti käyty kamppailua maallisten juutalaisten ja ortodoksijuutalaisten kesken. Pääasiassa Israelin väkilukuun vaikuttaa maahanmuutto.
Israelin toiminta ei ole niinkään uskonnon kuin nationalismin motivoimaa, tosin kansakunta ja uskonto ovat kiinteästi yhteydessä. Tapahtumien kulkua valaisee Raamattua paremmin Itä-Euroopan kansakuntien historiaa noin 1800–1999 (Kosovon sota). Väärä kansallisuus korreloi usein väärän uskonnon kanssa (uskonto jakaa samaa serbokroatiaa puhuvat kolmeksi kansakunnaksi), mutta kansallismielinen ajattelee, että oma uskonto on parempi, koska se on meidän, ei että meidän uskontomme on oikea ja muut pitää käännyttää siihen.
Israelin loivat, verellä ja raudalla, maallistuneet vasemmistolaiset siionistit, heidät syrjäytti Likud, maallisen siionismin oikeistosiipi, ja iso muuttoaalto Neuvostoliiton romahduksen jälkeen toi maahan suuren läpeensä maallistuneen ryhmän, joka silti kannattaa kovaa linjaa.
Jokin kahden valtion ratkaisu, jossa Israel olisi luopunut osasta valloituksiaan ja palestiinalaiset ja arabit yleisemminkin olisivat nielleet tappionsa, jolle eivät mitään mahda, olisi ollut paras mahdollinen ratkaisu, mutta se juna meni jo.
Israel on päättänyt tuhota tai karkottaa kaikki palestiinalaiset sekä Gazasta että Länsirannalta. Ja koska Yhdysvallat, ja sen johtama Länsi, tukevat Israelia tässä pyrkimyksessä, eikä kukaan Jemenin houtheja lukuunottamatta edes yritä vastustaa, tämä etenee väjäämättä.
Ehkä Sarin sympatiat ovat Israelin puolella ja siksi hänen tuli puolustettua Israelia käyttäen omassa päässä syntynyttä epätotuutta. Jos hänellä olisi ollut tarkat tiedot asiasta hän olisi puolustanut Israelin toimia sillä argumentilla, että pääsääntöisesti apu ei mene hätääkärsiville vaan fanaattisille terroristeille ja sitä kautta apu vain vahvistaa terroristeja ja pitkittää Gazalaisten kärsimyksiä. Palaaminen 2005 tyyliseen “vapaa Palestiina”-malliin, jossa Israel jättää Gazan Hamasille ei tunnu järkevältä. Parempi kokeilla jotain muuta eli tätä valittua linjaa, jossa yritetään kirkeä terroristinen hallinto pois Gazasta ja näyttää Gazalaisille, että heidän tulevaisuus ilman sitä on valoisampi kuin vaihtoehdossa, joka on Hamasin uusi vahvistuminen ja loputon taistelu juutalaisten poistamiseksi lähi-idästä.
Rovamo
” eli tätä valittua linjaa, jossa yritetään kirkeä terroristinen hallinto pois Gazasta ja näyttää Gazalaisille, että heidän tulevaisuus”
…on valoisa pia jossain muualla?
Israelin nykyisen johdon tavoite on, ei sen enempää tai,vähempää, kuin Gazan etninen puhdistus.
Soininvaara kirjoitti:
“Ennustan muuten, että näiden osin kirkon ulkopuolella toimivien ääri-ihmisten päämääränä on hajottaa evankelisluterilainen kirkko. Pelkään pahoin, että he myös onnistuvat siinä. Tämä uhka taas saattaa selittää piispojen vaikenemisen.”
Tuo on eräänlainen salaliittoteoria. Itse veikkaan, että heillä kuitenkaan ei ole päämääränä kirkon hajottaminen, mutta ei myöskään kirkon koossa pysyminenkään. Piispoja kirkon eheys sen sijaan kiinnostaa, kun piispan päätehtävä on pitää hiippakuntaansa elinkelpoisena. Mutta ei ihmisiä yleensä kiinnosta kovin paljoa se, että pysyykö joku sellainen organisaatio kasassa, jonka ulkopuolella itse pääasiassa toimii. Organisaatioita perustetaan ja niitä lakkautetaan Suomessa tuhansia joka vuosi.
Piispat eivät ole vaiti. Israelin ja Palestiinan asioista on lausunut jotain kai lähes kaikki Suomen ev. lut. kirkon piispoista montakin kertaa. Mutta heidän sanomisistaan raportoidaan nykyaikana lehtiin asti vain promillen murto-osa, ja tuo aihe ei ole sellainen, jossa mediat olisivat kiinnostuneita piispojen näkemyksistä.
Erityisen vaarallista uskonto on yhdistettynä kaikenlaisiin Blood&Soil ‑käsitteisiin, jossa ajatellaan jonkin maapläntin kuuluvan ikiaikaisesti jollekin uskonryhmälle. Vääräuskoiset (eli kappas vääränväriset ja vääräetniset) pois. Ortodoksijuutalaisissa, lopun aikojen odotteluun kiinnittyneissä kristityissä sekä nykyään Palestiinan asiaa “from the river to the sea” ‑pohjilta ajavissa kaikissa asuu sitkeästi tätä myrkyllistä ajattelua.
Levantin tuossa nurkassa, jossa geenit, aatteet, ihmiset ovat olleet jatkuvassa liikkeessä vuosituhansia ja valtaa ovat pitäneet jopa mongolit (viikkoko siinä kesti) tämä on häkellyttävää. Ja yhtä aikaa se on ymmärrettävää — kun veronkantaja, sotapäällikkö, lakien sanelija sekä milloin mikäkin yhteisöksi yhdistävä tekijä on ollut juuri noilla kulmilla aina murroksessa, että oikeutusta etsitään sitten uskonnon tarjoamista kiinnekohdista. Pyhä maa ja niin päin pois, ja koko elämän kirjon monimutkaisuudet sisältävä asia muuttuu ihan selväksi ja yksiulotteiseksi.
Yleisestikin soisi lukevansa enemmän kriittisyyttä uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin. Vaikuttaisi, että mitä innokkaampi uskonyhteisö, sitä nihkeämpää on suhtautuminen naisten, sukupuolivähemmistöjen sekä muiden uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksiin, ja jotain viitteitä on että suhtautuminen on ikävän käänteinen myös ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
Esimerkiksi siinä, että hyväksytään Pro Palestiina ‑tilaisuudet joissa naisosallistujille osoitetaan joku pieni erilliskoppi koska uskonto, pyhittääkö (sic) tarkoitus sittenkään keinoja? Mitä tehdä, kun nuorten miesten keskuudessa (ja vieläpä keskimääräistä voimakkaammin maahanmuuttajataustaisten ja romanien) keskuudessa uskonnollisuuden ja taantumuksellisten arvojen nousu näyttäisi kulkevan, jos ei nyt käsi kädessä, niin ainakin hieman häiritsevän yhtenevästi? Mikä on uskontojen osuus rokotekriittisyydessä ja siinä missä mielenkiinto “vaihtoehtohoitoja” kohtaan onkin muuttunut terveestä uteliaisuudesta terveydelle ja yhteisöille haitalliseksi? Vahvistaako sosiaalinen media myös uskonnollisia kuplia, tai kiinnittääkö se muista asioista syntyviin kupliin jonkin uskonnollisen kulman — jolloin kuplan tiiviys ulospäin nousee jyrkemmällä kulmakertoimella?
Silloin kun uskonto liittyy arvototalitarismiin tai arvototalitaristit tukeutuvat uskontoihin niin seuraukset sellaisia kuin Gazassa.
Kun uskonto yhdistyy arvo-ja sosiaaliberalismiin, kuten Suomessa virallinen kirkon kristillisyys, niin uhka sokealle vihalle toisia ihmisiä kohtaan on pienempi. Toki moni itseään arvoliberaalinakin pitäväkin hiljaisesti hyväksyy sen mitä Israel nyt tekee Gazassa. Ja se näkyy esimerkiksi siinä kuinka Orpon hallitus ei halua tehdä mitään konkreettista Israelin pysäyttämiseksi.
Arvototalitarismi, usein myös arvokonservatismi, ja uskonto on vaarallinen yhdistelmä.
Hamasia ei ole kovin helppoa pitää ei-uskonnollisena järjestönä. Esimerkiksi vuonna 2017 Hamas esitteli periaatteensa 42 kohdan listalla:
https://www.middleeasteye.net/news/hamas-2017-document-full
Allah mainitaan viidesti, Muhammad kahdesti ja islam tai islamilainen peräti 20 kertaa (osa kerroista väliotsikoissa). Itse liikekin esitellään näin: The Islamic Resistance Movement “Hamas”. Väliotsikon “Islam and Palestine” alla on ihan peittelemätöntä uskontovyörytystä.
Uskonnolla ei ole mitään tekemistä sotien kanssa, mutta selitykseksi se toki kelpaa.
Nethanjahu on tukenut Hamasia, jotta hänellä olisi uhka osoitettavana. Samalla hän on pitänyt huolta yhteistyötä tehneen Palestinian Authorityn (PA) vallan mitätöimisestä. bonuksena hänellä on ollut noin 2 miljonaa Venäjältä tulutta uutta Israelin kansalaista, jotka ovat innostuneita häätämään muut pois niin asumuksista kuin työpaikoista. Samaan aikaan merkittävä osa Isrealin lääkäreistä on arabeja (siis Israelin kansalaisia). Hamas taas on myös yrittänyt kammeta PA:ta, samoista syistä kuin Nethanjahu: jotta tappaminen ja valta jatkuisi. Muuten kahden valtion malli olisi jo syntynyt.
Jostain syystä Nethanjahun äärioikeistolainen ja äärisionistien politiikka saa täältä tukea “Israelin ystäviltä”, joita ainakaan toisten kiristittyjen tappaminen ja historiallisten kirkkojen tuhoaminen ei juuri häiritse. Luterilaisen kirkon melkein kaikki piispat toki sen tuomitsivat.
Kyse on rahasta ja vallasta. Epäsuosittu Hamas taas piti huolta olemassaolostaan seuraavaksi vuosisadaksi. Israeli liittyi paariavaltioiden joukkoon vuosikymmeniksi. Mutta niin Nethanjahu kuin Hamas jatkavat, muulla ei väliä.
Ihan hyvin palestinalaiset ja israelilaiset ovat pystyneet elmään rinnankin, eteenkin kun kummatkin ovat pystyneet vaurastumaan turismilla. Väkivaltaa ovat synnyttäneet muut tekijät: Iranin tarve pönkittää omaa diktatuuriaan, venäläisten maahanmuutto, USA:n intressien vaihtelut.
Suomessa vähemmnän huomataan Jordanian olemassaoloa. Libanonin hauras rauha tuntuu olevan Nethanjahulle yksi pelimerkki. Hänhän päätyy vankilaan syystä heti jos rauha koittaisi. Arvannette mitä tapahtuu.
Jordanian väestöstä 2,4 ‑3 miljoonan (laskentatavasta riippuen) arvioidaan olevan palestiinalaispakolaisia, eli sellaisia, joiden esivanhemmista ainakin joku on ollut Palestiinassa asunut. Määrä on isompi kuin Gazassa. Eikä tätä väestöä ole isolta osin integroitu muuhun väestöön, vaan siellä on voimakas segregaario. Väestöennusteiden mukaan tulevaisuudessa enemmistö Jordanian asukkaista voi olla palestiinalaispakolaisia.
Länsimediat eivät tosiaan kirjoita juuri mitään Jordaniasta. Seudun kokonaisuus on varsin vähän käsitelty aihe. Mikä Palestiinaan liittyvä valtioratkaisu onkaan, siinä jouduttaneen ottamaan kantaa myös mm. Jordaniassa ja muissa lähimaissa eläviin miljooniin ihmisiin ja heidän tulevaan kotipaikkaansa.
Nimimerkki T:llle että Jordania on ainoa arabivaltio joka on antanut maan kansalaisuuden palestiinalaisille kun taas muissa arabimaissa segregaario on erittäin räikeä.
On Jordaniassakin raju segregaatio. Esimerkiksi paikallisista pakolaisleireiltä isoin on Baqa’an leiri. Se on perustettu vuonna 1968. Nykyisistä asukkaista yli 95 % on pakolaisten jälkeläisiä tai jälkeläisten jälkeläisiä tai jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä. Väkeä ei ole integroitu yhteiskuntaan. Iso osa asukkaista ei ole koskaan elämässään elänyt muualla kuin pakolaisleirillä. Työttömyys on huomattavan suurta, ja moni asukas on niin sanotusti laitostunut. Asukkaiden enemmistöltä puuttuu ammatillinen tai korkea-asteen koulutus. Päätyönantaja leirillä on YK:n palestiinalaisjärjestö.
Tuolla on isot ratkaistavat kysymykset tulevaisuudessa edessä myös naapurimaissa. Jonnekin nopeasti lisääntyvä väestö täytyy asuttaa.
Tuolla 1960-luvulta peräisin olevalla pakolaisleirillä yksistään jo asukkaita on yli 130 000, eli valtavasti, ja leiri kasvaa koko ajan.
Vuosikymmeniä vanhoista pakolaisleireiltä täytyisi päästä tulevaisuudessa eroon ja saada ihmisille pysyvä ratkaisu elämiseensä.
Väkimäärät ovat niin suuria, että ratkaisut eivät ole helppoja.
Nimimerkki T:lle kommenttina että minun olisi pitänyt sanoa edellisessä kommentissa että Jordania antoi kansalaisuuden vuoden 1948 sodan pakolaisille. Tuo Baqa’an leirin pakolaiset tulivat Jordaniaan vuoden 1967 sodan jälkeen. Myöhemmin tämä porukka Baqa’an leirissä yritti Jordaniassa vallankaappausta 1970 jota kutsuttiin mustaksi syyskuuksi jonka seurauksena tuhansia palestiinalaisia karkoitettin Jordaniasta muun muassa Kuwaitiin josta heidät myöhemmin Persianlahden sodan jälkeen karkoitettin takaisin muihin maihin koska olivat antaneet tukensa Irakin miehityshallinnolle .
Soininvaaralle kommenttina että kansainvälisessä mediassa on kyllä tuotu esille se asia että Gazaan on virannut satoja rekkoja päivittäin Israelin ja Egyptin puoleisilta rajanylityspaikoilta ja tätä avustusta on koordininoitu Jordanian ja Arabiemiraattien toimesta.A‑Studiossa 4.8.2025 Mika Aaltola myös toi esille sen että Gazaan on tullut avustuksia joita on viety sinne laivoilla Kyproksen kautta Israelin, Jordanian ja Egyptin toimesta.Valitettavasti kritiikkinä Ylelle koko Israel uutisoinnista (viimeiset 3 vuoden aikana) on hyvin yksipuolista etenkin A‑Studiossa, Ylen Aamussa ja Politiikkaradiossa. Israelin yhteiskunnan yleistä näkemysta ei tuoda esille vaikka Israelissa on useita hyvinkin kriittisiä näkemyksiä Gazan tapahtumisista. Tämä keskustelu muistuttaa vuoden 2014 Ukrainan vallankumouksen uutisointia jossa Venäjää arvostelevia näkemyksiä ei tuotu Ylen ohjelmissa esille ja moni tutkija jopa puolusti (epäsuorasti) Krimin valtausta ja vaikka Itä-Ukrainassa alkoi Venäjän aloittama hybridisota kuitenkin suurin osa tutkijoita kuitenkin toi esille muun muassa sen että Minskin sopimusta,joka ei ole itse asiassa kansainvälisesti sitova asiakirja vaikka se monen tutkijan toimesta niin esiteltiin, ei ole Ukrainan puolelta noudatettu jne jne jne. Kaikki muuttui Venäjän hyökkäykseen helmikuussa 2022 eli 8 vuotta Krimin valtauksen jälkeen jonka jälkeen kaikilta tippui maskit. Israelin kohdalla taustalla on pidempi Neuvostoliiton aloittama antisionistinen propaganda joka jatkuu tähän päivään asti ja taustalla on myös Venäjän, Iranin ja Hamasin läheiset sotiaalliset ja taloudelliset yhteydet.
Gazassa asuu 2 miljoonaa ihmistä, joten satoja rekkoja päivässä on liian vähän. Israelissakin osataan lasea, joten he tietävät tämän.
Soininvaaralle kommenttina että tuo rekka määrä pitää laskea siitä ajasta kun Gazaan päästettiin humitaarista apua eli todennäköisesti jo viime vuoden puolella ja myös on otettava huomioon että nekin rekat jotka tulivat Egyptistä koska ei Egyptin tarvitse kysyä Israelilta mitään lupaa päästä rekkoja Gazaan.
Kaksi miljoonaa ihmistä tarvitsee päivittäin satojen rekkojen verran ruokaa.
Soininvaaralle kommenttina että juuri tuosta syystä mediassa ei ole kerrottu kovinkaan yksityiskohtaisesti kuinka paljon rekkoja on päästetty Gazaan Israelin toimesta. Ainoa tiedonlähde mediassa on nostettu esiin on Gazan viranomaisten tiedot joka on yhtä kuin Hamas. Hamasin antamat tiedot ovat yhtä epäluotettavia kuin Venäjän omat luvut esimerkiksi kaatuneita, haavoittuneista Ukrainassa. Juuri tästä syystä Israelin tiedot ovat paljon uskottavia koska Israel on avoin yhteiskunta . Media jostain syystä korostaa luottaa Gazan viranomaisten tietoihin kuin Suomessa aikoinaan luotettiin Pravdan ja Izvestojan tietoihin Neuvostoliitosta .
Rahul Somani
” Egyptin tarvitse kysyä Israelilta mitään lupaa päästä rekkoja Gazaan.”
Miten niin ei tarvitse?
Israelhan hallitsee Gazan kaikkia rajoja, on hallinnut ho melkein puolitoista vuotta
Ei siitä pääse yli ilman Israelin lupaa.
Toukokuu 2024:
” Israel’s military has said it has taken control of the strategically important buffer zone along the Gaza-Egypt border known as the Philadelphi Corridor, meaning it now controls Gaza’s entire land border.”
https://www.bbc.com/news/articles/c1994g22ve9o
Ajatus että Gazan sodassa on kyse uskonnoista on kyllä hieman typistävä.
Kysymys on yhtä paljon kahden kulttuurin elossapysymistaistelusta. Ei Israelin hallitus toimiaan Gazassa uskonnolla perustele. Se se vielä puuttuisi.
Toisella osapuolella on ollut fantasia tuhota toinen kokonaan, ajaa kokonainen kansakunta mereen, poistaa juutalainen kulttuuri kokonaan tuolta alueelta.
Toki toisella tapaakin ajattelijoita siellä on, onneksi.
Toinen sitten kokee omat oikeutensa täysin rajattomina.
Siksi mm. Gazan tragedia ja valtavan järkyttävä hätä siellä tässä mitassa.
Ehkä juuri siksi oikeudet koetaan rajottomiksi, että toinen osapuoli on ollut tuolla alueella fundamentaalisen täystuho-fantasian kohteena vuosikymmenestä toiseen? Sitä ei päästykään Euroopasta pakoon.
Syntyykö siitä patologia ne-haluaa-tappaa-meidät-kaikki-vittu-meille-on-enää-ihan-sama ?
Moraalista esimerkkiä tässä sodassa, eikä aiemmissakaan, kumpikaan ei ole näyttänyt.
Uskonto on siksikin vain toissijainen toimija että Gazan siviiliväestö saa apua pääasiassa lännestä, kristityistä, tai no…, maista, ei niinkään upporikkaista Arabian niemimaan muista muslimimaista. Korjatkaa jos olen väärässä. Näissä öljymaissahan avustusresurssit olisivat massiiviset.
Kahden valtion mallia Israel on tarjonnut 80-luvulla useita kertoja. Tosin silloin ei Netanjahun kaltainen ollut siellä pääministerinä. Mutta silloin se toinen osapuoli ei sitä halunnut. Nyt tuo rajaton ja omalakinen Israel ei enää tätä mallia tarjoa, on myöhäistä. Se on todella valitettavaa.
de facto kahden valtion malli muuten toimii koko ajan Israelin sisällä. Juutalaiset ja miljoonissa laskettava arabiväestö asuvat keskenään mm. Haifassa ja Tel Avivissa varsin sulassa sovussa. Arabeilla on omat parlamentaarikot knessetissä jne.
Jos se onnistuu heiltä, voisi kuvitella että sama voisi tapahtua myös israelilaisten ja palestiinalaisten kesken.
Mutta nyt näyttää toivottomalta.
Mutta kyllä sinne palestiinalaisten itsenäinen valtio pitäisi saada perustettua. Elinkelpoinen heille.
Israelin täysi tunnustaminen samalla, ja ehkä siinä on mahdollisuus.
Minusta tämä konflikti voidaan hyvinkin typistää uskonnollisperusteiseksi. Uskontoa ei sinänsä tarvita väkivaltaan tai vallanhaluun, ne ovat inhimillisiä ominaisuuksia, ehkä jopa jonkinlaisia perusvaistoja. (Muiltakin) Eläimiltä voi tunnistaa vastaavaa käyttäytymistä, eikä eläimillä siis tiettävästi mitään uskontoja ole. Sen sijaan uskonto tarjoaa perustelun ja oikeutuksen väkivallalle ja sorrolle. Sen mahdollistaa uskonnon erityisasema pyhänä, kritiikin ja kriittisen ajattelun ulkopuolelle asettuvana asiana. Keskiajalla uskontoa käytettiin perustelemaan silloista säätyjakoa ja maaorjuutta, mikä tuntuu tänä päivänä käsittämättömältä. Toki uskonnolla on mahdollista tehdä myös hyviä asioita, mutta sen avulla voidaan siis perustella ja oikeuttaa asioita, jotka eivät oikeasti kestä kriittistä tarkastelua. Asianomaisia eli uskossa olevia tällaiset ristiriidat harvoin haittaavat, vaikka ne laittaisi selvinä nenän eteen. Minusta on aika yhdentekevää nimetäänkö ko. uskonto etnonationalismiksi, sionismiksi tai miksi tahansa muuksi.
No, kuten tiedämme Gazan sota alkoi hirvittävistä tapahtumista, joukkomurhaiskusta nuorten musiikkifestivaaleilla (vrt. Flow) ja läheisellä asutusalueella, Israelin rajojen sisäpuolella.
Ihmisiä, siviilejä teloitettiin armotta. Lapsia ammuttiin huoneisiinsa. Panttivankeja otetettiin. Gazan sota ei olisi alkanut ilman näitä tapahtumia. Ei tälläisenä vaikka kriisillä on taustansa ja lukemattomat juurisyynsä ja palestiinalaisilla ahdinkonsa.
Vastaus hyökkäykseen on ollut yksinkertaisesti vain hirvittävä.
Nyt Israel on mennyt reaktiossaan todella pitkälle,
Gazan siviilien ja lasten kärsimys on kohtuutonta. Pitäisi osata jo lopettaa. Olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.
Mutta en näe tässä edelleenkään mitään uskontoperustetta, Israelin hallitus ei sillä perustele eikä ole perustellut mitään. Se on meidän päässämme, jossa ne kategoriat ihmisille asustavat. Ihmiskunnan edustajat tässä tappavat toisiaan.
Sen verran uskonnollista retoriikkaa voimme täältä kaukaa ehkä harjoittaa että tämä on molemmin puolin karmeaksi todellisuudeksi muuttunutta kuka miekkaan tarttuun, se miekkaan hukkuu- syy-ja seuraussuhteisuutta.
Mutta se ei tässä auta ketään.
Tottakai sama toimii toiseen suuntaankin. Voi miettiä millä Hamas on perustellut ja oikeuttanut omat terroritekonsa. Ja mikä on se keskeisin ero näiden kahden kansan välillä, palestiinalaisten ja israelilaisten, millä he siis itse erottelevat toisensa? Minusta vastaus ei sitten ole se, että palestiinalaisilla ei ole valtiota ja israelilaisilla on.