Pysäyttääkö etätyön helpottuminen kaupungistumisen?

Olin torstaina Ykkösaa­mus­sa keskustele­mas­sa siitä, että onko etä­työn helpot­tumi­nen pysäyt­tämässä kaupungis­tu­mista. Toise­na keskusteli­jana oli Mynämäen kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Pekka Myl­lymä­ki (kesk). Aikaa oli vähän ja siitäkin meni lei­jo­nanosa Mynämäen han­kkei­den esit­te­lyyn, joten en ehtinyt sanomaan kuin mur­to-osan siitä, mitä min­un piti sanoa. Sanon siis tässä.

Minä olen hyvin ilah­tunut, jos tämä kehi­tys helpot­taa maal­la asum­ista ja maalaiskun­tien elin­voimaisu­ut­ta. Helsingis­sä ei mitenkään iloi­ta muut­topaineen tuo­mas­ta asumisen kalleud­es­ta. En kuitenkaan ole yhtä var­ma kuin Pekka Myl­lymä­ki, että kaupungis­tu­mi­nen – tai siis suurkaupungis­tu­mi­nen – tästä vähenee.

Nyt se, joka muut­taa Porista Helsinki­in, myy asun­ton­sa Porista ja ostaa saman­laisen Helsingistä, joutuu mak­samaan noin 200 000 euroa väliä. Tämä kar­sii mon­ta halukas­ta muut­ta­jaa. Jos muut­topaine helpot­taa, pori­lainen joutuu mak­samaan enää 100 000 euroa väliä. Tämä tekee muut­tamisen mah­dol­lisek­si mon­elle sel­l­aiselle, jolle se on nyt taloudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta. Toisin sanoen, kun jotkut muut­ta­vat Helsingistä pois ja jät­tävät jäl­keen­sä tyhjän asun­non, tilalle muut­taa joku toinen. Helsin­gin kasvu ei tästä san­ot­tavam­min hidastu.

Eri­tyis­es­ti etäkok­ousten jär­jestämi­nen helpot­taa monikansal­lis­ten yri­tys­ten toim­intaa, joiden väki aiem­min kan­soit­ti lentoasemia. Tämä joudut­taa Suomen luisum­ista tytäryhtiötaloudeksi.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että työ, jota voi tehdä mis­sä päin Suomea tahansa, voi tehdä mis­sä päin maail­maa tahansa. Jo nyt moni tekee etätöitä Espan­jan aurinko­ran­nikol­ta. Mut­ta sitä voi tehdä myös Inti­as­sa. Aiem­min kie­limuuri suo­jasi suo­ma­laisia työ­paikko­ja, mut­ta nyt kään­nös­ro­bot­it kehit­tyvät yhä vain parem­mik­si. Niistä ei ole kään­tämään kaunokir­jal­lisu­ut­ta, mut­ta ark­isi­in työelämän tarpeisi­in ne riit­tävät mainiosti.

Pekka Myl­lymä­ki main­os­ti toisaal­ta, että elämä maal­la ei kulu­ta niin paljon fos­si­iliener­giaa ja toisaal­ta, että Mynämäestä pääsee 21 min­uutis­sa autol­la Turku­un. Fos­si­iliener­giaa siihenkin taide­taan tarvi­ta. Tilas­to­jen val­os­sa Uudel­la­maal­la päästöt henkeä kohden ovat pienem­mät kuin mis­sään muus­sa maakun­nas­sa. Myös Helsingis­sä päästöt kuu­lu­vat maan pien­impi­in ja ovat pienen­tymässä nopeasti lisää.

En usko ajatuk­seen, että etä­työn helpot­tumi­nen toisi takaisin Nur­mi­järvi-ilmiön, jos­sa pyritään asumaan maal­la suuren kaupun­gin lähel­lä. Eivät nuoret muu­ta hip­ste­rien Kallioon lyhyen työ­matkan takia vaan ympäril­lä ole­van kaupunkielämän takia. Tilanne on toinen, jos epi­demi­at lakkaut­ta­vat kaupunkielämän.

Yhdys­val­lois­sa panos­tet­ti­in paljon etätöi­hin, kos­ka kelvot­toman kaupunkisu­un­nit­telun vuok­si työ­matkat venyivät moni­tun­tisik­si. Niistä on kuitenkin the Econ­o­mistin mukaan alet­tu han­kki­u­tua eroon, kos­ka etä­työtä teke­vien osaami­nen alkoi jäädä jäl­keen ja tuot­tavu­us tätä kaut­ta laske­maan. On töitä, jos­sa osaamisen ylläpi­to ei ole niin tärkeätä, mut­ta on paljon töitä, jois­sa se on elintärkeätä.

Enem­män uskon siihen, että osa työpäivästä tehdään kotona ja aamu­ru­uhkan helpo­tut­tua men­nään työ­paikalle kon­tak­tien äärelle. Näin muuten minäkin teen.

Uskon myös siihen, että kesämökkien käyt­töai­ka pite­nee, kos­ka moni voi tehdä viikon tai pari etätöitä – eri­tyis­es­ti keskit­tymistä vaa­tivia kir­joi­tus­pro­jek­te­ja ­– mök­iltä käsin.

Suo­ma­laisen maaseudun houkut­tele­vu­us olisi parem­pi, jos meil­lä asut­taisi­in kylis­sä kuten Kes­ki-Euroopas­sa eikä täysin hajal­laan, jol­loin mitään yhteisöä ei pääse syn­tymään. Moni pikkuka­pun­ki olisi kil­pailukykyisem­pi, ellei oli pilan­nut kaupunkiku­vaansa moukka­maisel­la rak­en­tamisel­la. “Minä sota säästi, sen rauha tuhosi. ”

Muuten olen vähän huolestunut siitä, että parikym­men­tä vuot­ta on puhut­tu, että kyl­lä tämä kaupungis­tu­misen mega­tren­di tästä vielä kään­tyy. Kään­net­tä odoteltaes­sa ei tehdä mitään. Meil­lä on hyvin saman­laisia kun­tia, joista toiset men­estyvät ja toiset taan­tu­vat. Selit­täjänä on vain her­raon­ni. Omat toimet ovat ratkai­se­via. Itsekin siis kan­nat­taisi tehdä jotain.

 

 

 

171 vastausta artikkeliin “Pysäyttääkö etätyön helpottuminen kaupungistumisen?”

  1. “Tilas­to­jen val­os­sa Uudel­la­maal­la päästöt henkeä kohden ovat pienemät kuin mis­sään muus­sa maakun­nas­sa.” En tunne tilas­toa, johon viit­taat, mut­ta se tuskin kokon­aisuute­na pitää paikkaansa. Läm­mi­tys lie­nee kaupungeis­sa selvästikin vähempipäästöistä, mut­ta sit­ten kun ote­taan huomioon pääkaupunkisudun huol­lon (ruo­ka mukaan lukien) vaa­ti­man logis­ti­ikan kus­tan­nuk­set liiken­n­ev­erkkoa myöten, tilanne kään­tynee toiseksi.

    Strate­gis­es­ti Uudelle­maalle keskit­tynyt Suomen asu­tus on moninker­tainen ris­ki. Korona oli vas­ta ensim­mäi­nen varoi­tus siitä, että epi­demi­at ovat monin ver­roin tuhoisampia kaupungeis­sa eikä niihin ole suuri­akaan mah­dol­lisuuk­sia vastata. 

    Soti­laal­liselta kannal­ta asu­tuk­sen nykyi­nen jakau­tu­mi­nen tekee Suomen oikein kiperässä tilanteessa puo­lus­tuskyvyt­tömäk­si. Varsin pienel­lä arse­naalil­la Suo­mi on lamautet­tu puo­lessa tun­nis­sa. Mitään viime sotien kaltaista evakuoin­tia ei ehdit­täisi eikä edes pystyt­täisi tekemään. Eri­tyis­es­ti pääkaupun­ki hallintoi­neen on soti­laal­lis­es­ti kat­sot­tuna aivan väärässä paikassa.

    Vähän laimeam­mis­sakin soti­laal­li­sis­sa kon­flik­teis­sa ja myös luon­non­mullis­tuk­sis­sa, kuten mas­si­ivisen tulivuoren­purkauk­sen tai aurinkop­urkauk­sen seu­rauk­se­na, ruokahuolto ei ole kestäväl­lä tasol­la. Näitä ei yleen­sä huomioi­da, mut­ta toden­näköisyys, että jokin niistä tapah­tuu on ihan todel­li­nen ainakin 100 vuo­den aikavälil­lä. Ja mitä ei useinkaan noteer­a­ta — se voi tapah­tua jo huomen­na. Mielestäni ei pitäisi olla epäilystäkään, etteikö niihin pitäisi varautua, kos­ka kysymys olisi jopa miljoon­alu­okan suo­ma­laisen hengestä. Kaiken lisäk­si ratkaisut varautu­miseen oli­si­vat selkeitä — eivätkä ne useinkaan aiheut­taisi edes olen­naisia lisäkustannuksia.

    Var­muus­varas­toin­ti sekä ruuan että lääkkei­den suh­teen pitäisi ajatel­la kokon­aan uusik­si saat­ta­mal­la varas­toin­nin taso kier­toaiko­jen sal­limille mak­sim­i­ta­soille. Varas­toin­ti aut­taa kuitenkin vain alle vuo­den mit­taisi­in häir­iöti­lanteisi­in ja antaa aikaa sopeu­tua. Pitkäaikaisi­in häir­iötiloi­hin varautu­mises­sa väestön tarkoituk­sen­mukaisin sijoit­telu maan sisäl­lä on kuitenkin tärkein ratkaisu. Liiken­teel­lis­es­tikin se voisi olla edullisinta.

    Poli­ti­ik­ka on tyyp­il­lis­es­ti teho­ton­ta, kos­ka siinä ei juurikaan ajatel­la kokon­aisuuk­sia eikä vaa­likaut­ta pidem­mälle. Näin ollen tulo­jen kasvu ja huvit­telumah­dol­lisuuk­sien (laa­jas­sa mielessä) lisään­tymi­nen ensi vuon­na ovat pelimerkke­jä, joil­la ääniä oste­taan. Todel­la vakavasti otet­tavista asioista ei poli­itikol­la tarvitse olla haisuakaan. Itse olen tämän konkreet­tis­es­ti havain­nut esimerkik­si siinä, ettei yhden­net­tyä lääkkei­den var­muus­varas­toin­tia ja jakelua ole poli­itikko­jen piiris­sä huolit­tu keskustelu­un, vaik­ka ter­veyskeskuk­si­in ja sairaaloi­hin hajaute­tut varas­tot paran­taisi­vat huolto­var­muu­den monin ver­roin nyky­istä parem­malle tolalle ja vieläpä kus­tan­nuk­sia säästäen (tarkem­min: googlaa Pelk­istet­ty sote). Min­ulle poli­ti­ik­ka näyt­täy­tyykin pelinä, jos­sa tavoitel­laan puoluei­den ja poli­itikko­jen omia etu­ja — ei suinkaan kansalais­ten etua.

    1. mut­ta sit­ten kun ote­taan huomioon pääkaupunkisudun huol­lon (ruo­ka mukaan lukien) vaa­ti­man logis­ti­ikan kus­tan­nuk­set liiken­n­ev­erkkoa myöten, tilanne kään­tynee toiseksi.

      Oletko var­ma? Väit­täisin päin­vas­toin, että päivit­täis­tavarakaup­po­jen logis­ti­ik­ka on kevyem­pää lyhyi­den väli­matko­jen Helsingis­sä kuin pitkien väli­matko­jen Lapissa.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma? Väit­täisin päin­vas­toin, että päivit­täis­tavarakaup­po­jen logis­ti­ik­ka on kevyem­pää lyhyi­den väli­matko­jen Helsingis­sä kuin pitkien väli­matko­jen Lapissa. 

        Tuo on Lapis­sa jo ihan itses­tään selvää. Ruuan hin­ta ja vähit­täiskau­pan monipuolisu­us on pääkaupunkiseudul­la ja koko Uuden­maan maakun­nas­sa edullisem­paa kuin käsi­var­ren Lapis­sa. Turun seudun maanvil­jeli­jät ovat myös lähempänä logis­tis­es­ti Helsinkiä

      2. Tuos­ta hiil­i­jalan­jäl­jestä kaupunki­lainen vs maal­la asu­va olisi mie­lenki­in­toista ymmärtää lisää. Ris­to Isomä­ki väit­tää uusim­mas­sa ”mitä koron­a­pan­demi­an jäl­keen” kir­jas­saan (suosit­te­len!) että maal­la asumises­sa tuo olisi pienem­pi. Argu­ment­te­ja on sekalainen kasa mut­ta omaan logi­ikkaan ne eivät oikein osuneet.

      3. Kimmo_III:
        Tuos­ta hiil­i­jalan­jäl­jestä kaupunki­lainen vs maal­la asu­va olisi mie­lenki­in­toista ymmärtää lisää. Ris­to Isomä­ki väit­tää uusim­mas­sa ”mitä koron­a­pan­demi­an jäl­keen” kir­jas­saan (suosit­te­len!) että maal­la asumises­sa tuo olisi pienem­pi. Argu­ment­te­ja on sekalainen kasa mut­ta omaan logi­ikkaan ne eivät oikein osuneet.

        Jos ei vakioi­da, niin var­masti maal­la asuvil­la on pienem­pi hiil­i­jalan­jäl­ki. Kaupungeis­sa asuu vau­raampia ihmisiä kuin maal­la ja hiil­i­jalan­jäl­ki kor­reloi aika voimakkaasti tulo­jen ja var­al­lisu­u­den kanssa.

        Mut­ta jos ei min­i­moi­da hiil­i­jalan­jälkeä köy­hdyt­tämäl­lä kaikkia, tai vakioidaan tutkimuk­sis­sa väestö, niin kaupungeis­sa on edel­ly­tyk­set elää pienem­mil­lä päästöil­lä kuin maalla.

      4. Kaupunkien huoltokus­tan­nuk­sista on vaikea kiis­tel­lä, kos­ka selviä taus­ta­ti­eto­ja ei ole. Kaiken lisäk­si asi­aa ei edes voi tarkastel­la nyky­is­ten rak­en­tei­den poh­jal­ta. Hajaute­tus­sa yhteiskun­tarak­en­teessa ei esimerkik­si ruo­ka Lap­pi­in tietenkään lähtisi Keskon Van­taan varas­tos­ta vaan jakelu­raken­nekin olisi pelk­istet­ty lähem­mäk­si suo­raa kulut­ta­ja-tuot­ta­ja-ketjua. Ener­gian suh­teen on vähän sama tilanne.

        Pääkaupunkiseudun päästöt eivät kuitenkaan ole kaikkein keskeisimpiä asioi­ta, joiden vuok­si yhteiskun­nan raken­net­ta kan­nat­taisi ja pitäisikin hajaut­taa. Mui­hin mainit­semi­i­ni perustelui­hin ver­rat­tuna ne ovat vähäpätöisiä.

    2. Ker­ran kävin Keskon varas­tol­la. Kaik­ki pohjoisenkin safkat lähtevät Van­taan Kuusikon varas­tos­ta. Pidem­pi mat­ka sieltä muualle kuin pääkaupunkiseudulle.

    3. Kale­vi Salo­nen:

      Soti­laal­liselta kannal­ta asu­tuk­sen nykyi­nen jakau­tu­mi­nen tekee Suomen oikein kiperässä tilanteessa puo­lus­tuskyvyt­tömäk­si. Varsin pienel­lä arse­naalil­la Suo­mi on lamautet­tu puo­lessa tun­nis­sa. Mitään viime sotien kaltaista evakuoin­tia ei ehdit­täisi eikä edes pystyt­täisi tekemään. Eri­tyis­es­ti pääkaupun­ki hallintoi­neen on soti­laal­lis­es­ti kat­sot­tuna aivan väärässä paikassa.

      Ei Helsin­ki ole mitenkään ain­oa pääkaupun­ki jon­ka sijain­ti ei olisi pelkästään ajatel­tu soti­laal­li­sista syi­den takia. Etelä-Kore­an pääkaupun­ki Seoul on 70 kilo­metrin päästä Pohjois-Kore­an rajal­ta. Seolis­sa asuu noin 9 miljoon­aa ihmistä. Kuitenkin Koreoiden välil­lä oli pitkään sotati­la. Sym­bol­is­es­ti se lop­pui vas­ta 2018. Kuitenkin Seoul on men­estynyt taloudel­lis­es­ti erit­täin hyvin ja on kaupunk­i­na toimi­va. Etelä-Kore­an sotati­la puret­ti­in vas­ta 1988. Tai­wanin vuon­na 1987. Näinkin pitkä rauhan aika on ollut Helsin­gin kehi­tyk­selle erit­täin hyvää aikaa. Itse asi­as­sa vuon­na 1944 valvon­takomis­sion puheen­jo­hta­ja ken­raali Andrei Ždanov häm­mästeli kuin­ka hyvin Helsin­ki säästyi pahim­mil­ta pom­mi­tuk­sista ennen rauhan tekoa. Suo­mi olisi pitänyt olla sotati­las­sa vuodes­ta 1944 vuo­teen 1990 mikäli poli­it­ti­nen päämäärä on pelkästään val­tio val­lan tehtävä suo­jel­la Suomea pelkästään sotilaallisesti.

    4. Kale­vi Salo­nen:

      Strate­gis­es­ti Uudelle­maalle keskit­tynyt Suomen asu­tus on moninker­tainen ris­ki. Korona oli vas­ta ensim­mäi­nen varoi­tus siitä, että epi­demi­at ovat monin ver­roin tuhoisampia kaupungeis­sa eikä niihin ole suuri­akaan mah­dol­lisuuk­sia vastata. 

      Vähän laimeam­mis­sakin soti­laal­li­sis­sa kon­flik­teis­sa ja myös luon­non­mullis­tuk­sis­sa, kuten mas­si­ivisen tulivuoren­purkauk­sen tai aurinkop­urkauk­sen seu­rauk­se­na, ruokahuolto ei ole kestäväl­lä tasol­la. Näitä ei yleen­sä huomioi­da, mut­ta toden­näköisyys, että jokin niistä tapah­tuu on ihan todel­li­nen ainakin 100 vuo­den aikavälil­lä. Ja mitä ei useinkaan noteer­a­ta – se voi tapah­tua jo huomen­na. Mielestäni ei pitäisi olla epäilystäkään, etteikö niihin pitäisi varautua, kos­ka kysymys olisi jopa miljoon­alu­okan suo­ma­laisen hengestä. Kaiken lisäk­si ratkaisut varautu­miseen oli­si­vat selkeitä – eivätkä ne useinkaan aiheut­taisi edes olen­naisia lisäkustannuksia.

      Var­muus­varas­toin­ti sekä ruuan että lääkkei­den suh­teen pitäisi ajatel­la kokon­aan uusik­si saat­ta­mal­la varas­toin­nin taso kier­toaiko­jen sal­limille mak­sim­i­ta­soille. Varas­toin­ti aut­taa kuitenkin vain alle vuo­den mit­taisi­in häir­iöti­lanteisi­in ja antaa aikaa sopeu­tua. Pitkäaikaisi­in häir­iötiloi­hin varautu­mises­sa väestön tarkoituk­sen­mukaisin sijoit­telu maan sisäl­lä on kuitenkin tärkein ratkaisu. Liiken­teel­lis­es­tikin se voisi olla edullisinta.

      Poli­ti­ik­ka on tyyp­il­lis­es­ti teho­ton­ta, kos­ka siinä ei juurikaan ajatel­la kokon­aisuuk­sia eikä vaa­likaut­ta pidem­mälle. Näin ollen tulo­jen kasvu ja huvit­telumah­dol­lisuuk­sien (laa­jas­sa mielessä) lisään­tymi­nen ensi vuon­na ovat pelimerkke­jä, joil­la ääniä oste­taan. Todel­la vakavasti otet­tavista asioista ei poli­itikol­la tarvitse olla haisuakaan. Itse olen tämän konkreet­tis­es­ti havain­nut esimerkik­si siinä, ettei yhden­net­tyä lääkkei­den­var­muus­varas­toin­tia ja jakelua ole poli­itikko­jen piiris­sä huolit­tu keskustelu­un, vaik­ka ter­veyskeskuk­si­in ja sairaaloi­hin hajaute­tut varas­tot paran­taisi­vat huolto­var­muu­den monin ver­roin nyky­istä parem­malle tolalle ja vieläpä kus­tan­nuk­sia säästäen (tarkem­min: googlaa Pelk­istet­ty sote). Min­ulle poli­ti­ik­ka näyt­täy­tyykin pelinä, jos­sa tavoitel­laan puoluei­den ja poli­itikko­jen omia etu­ja – ei suinkaan kansalais­ten etua.

      Lähin toimi­va tulivuori on Islannis­sa joten sen purkau­tu­mi­nen on kuitenkin hyvin kaukana. Ei Suomen vien­ti ja tuon­ti kärsinyt mitään vuon­na 2010 kun Eyjaf­jal­la­jökull purkau­tui. Se kos­ki pääasi­as­sa Pohjois ja Kes­ki-Euroop­paa ja lento­ja Pohjois-Amerikasta. 

      Ei Suo­mi ole ollut koskaan omavarainen minkään luon­non­mullis­ten tai soti­laal­lis­ten kon­flik­tien aikana. Ter­mi huolto­var­muus ja omavaraisu­us ovat eri aikoina vain tarkoit­tanut eri asioita.

      No en vähät­telee asian vakavu­ut­ta mut­ta viimek­si maalisku­us­sa huo­to­var­muuskeskuk­sen toim­i­tusjo­hta­ja Asko Har­ju­la kehui Suomen huolto­var­muut­ta yhdek­si parhaak­si hoide­tuk­si Euroopas­sa mut­ta eikös huhtiku­us­sa tul­lut tietoa siitä että näis­sä huolto­var­muuskesksis­sa oli kuitenkin van­hen­tunut­ta mate­ri­aalia. Sit­ten huolto­var­muuskeskus osti nopeal­la aikataul­ul­la huono­ja varustei­ta koti­maiselta tuot­ta­jal­ta yli­hin­taa mut­ta niiden laatu oli lop­pu­jen lopuk­si erit­täin kyseenalaista. Nyt vih­doin kaup­pa on viral­lis­es­ti puret­tu tuomiois­tu­imes­sa. No enpä kehuisi huo­to­var­muuskeskuk­sen toim­intaa tässä asi­as­sa kovinkaan onnistuneeksi.

      Oleelli­nen asia on tässä koronasa se että ter­vey­den­huolto on parhaas­sa mah­dol­lises­sa kun­nos­sa. Vaik­ka Uusi­maa on tiheästi asut­tu maakun­ta on Uudel­la­maal­la myös paljon vähän asutet­tua seu­tua. Esimerkik­si Sak­sa ja Etelä-Korea sai­vat saa­maan koro­nan lev­iämisen kon­trol­li­in ja Sak­sa ja Etelä-Korea ovat iso­ja mai­ta. Toista on Yhdys­val­lois­sa, Bri­tan­ni­as­sa tai Brasil­ias­sa. Kyl­lä tehokas hallinto, poli­it­ti­nen yhteistyö ylipuolue rajo­jen kri­isi aikana sekä kansalais­ten luot­ta­mus ratkaisee enem­män kuin mikään muu toim­inta vaik­ka resursse­ja olisi kuin­ka paljon. 

      Esimerkik­si Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti voisi esimerkik­si pelkäl­lä ase­tuk­sel­la mobil­isoi­da Yhdys­val­tain asevoimien sairaan­hoito yksiköt toim­i­maan yhdessä osaval­tioiden kanssa tässäkin ongel­mas­sa joka on koko kansakun­nan yhteinen onnet­to­muus. Sak­san liit­to­hal­li­tus mobil­isoi Bun­deswehrin lääk­in­tä yksikön hoita­maan tätä ongel­maa ja se näkyy kuin­ka hyvin Sak­sa onnis­tui saa­maan koro­nan kontrolliin.

      Kyl­lä Suo­mi kuu­luu parhaiden maid­en joukkoon tässäkin asi­as­sa. Sikain­flu­enssa oli ensim­mäi­nen todel­li­nen testi.

      Mut­ta aja­tus siitä että Suo­mi olisi jotenkin aina ollut omavarainen, huolto­var­muus olisi aina toim­i­tunut sit­ten sotien jäl­keen on aina suh­teelli­nen käsite ja se vai­htelee suuresti mil­lainen kri­isi on pääl­lä. Viimek­si valmius­lain kaltainen laki otet­ti­in käyt­töön oli 1970-luvun ener­gia kri­isin aikana. Siitäkin on jo koh­ta 50 vuotta.

  2. Osmo Soin­in­vaar­alle lähetinkin aiheesta aikaisem­min henkilöko­htais­es­ti palaut­teen ja korostin tuo­ta suo­ma­laisen maaseudun ja keskieu­roop­palaisen maaseudun rak­en­teel­lis­es­ta eroa. Tosi­aan moni Suomen maaseudun pikku kylä olisi Osmo Soin­in­vaaran ver­tailus­sa paljon parem­mas­sa kil­pailukun­nos­sa mikäli kylän rakenne olisi yhteisöl­lisem­pi kuin esimerkik­si Kes­ki-Euroopas­sa jos­sa on tiivi­impi kylä yhteisö. Mon­es­sa Kes­ki-Euroopan maid­en kylis­sä on oma pieni keskus­ta jos­ta löy­tyy leipo­mo, rav­in­toloi­ta, kylä kaup­pa ja mui­ta vähit­täiskaup­po­ja. Tämä on yksi suurin houku­tus mik­si Kes­ki-Euroopas­sa muute­taan isoista kaupungeista pieni­in maaseu­tu kyli­in jot­ka sijait­se­vat yleen­sä suuren kaupun­gin lähel­lä julkisen liiken­teen yhteyk­sien päässä. 

    Pidän kuitenkin Osmo Soin­in­vaaran arvio­ta siitä että ihmiset tule­vat viet­tämään aikaa enem­män Suomes­sa kesäisin maaseu­tu mökeil­lä mut­ta mikään ei ole myöskään var­ma että Välimeren maid­en houku­tus lisään­tyy etätöi­den tek­i­jöi­den piirissä. 

    Osmo Soin­in­vaara voisi myös kiin­nos­tuk­sen takia ver­tail­la myös Suomen kun­tien ero­ja men­estyvi­i­in ja taan­tu­vi­in kun­ti­in joiden maanti­eteelli­nen sijain­ti on myös hyvin läheinen. Jopa kak­si eri naa­purikun­taa voi men­estyä ihan päinvastaisesti

    Mikäli Osmo Soin­in­vaar­al­la on tästä esimerkke­jä niin aiheesta voisi jopa tehdä toisen blo­gi kir­joituk­sen mik­si näin on ja mitä kun­nat ovat tehneet tähän itsenäis­es­ti että näin on käynyt

  3. Kyl­lä aina jostain löy­tyy kepu­lainen kun­nan­jo­hta­ja, joka silmät kiin­ni uskoo mil­loin mihinkin, muut­to­su­un­nan kään­tymiseen tms. Siinähän uskoo, vaik­ka hau­taan saak­ka. Kun­han vaan nuoret tietäi­sivät parem­min, eivätkä tek­isi elämän­val­in­to­jaan kepupro­pa­gan­dan ohjaam­i­na. Siitä syn­tyy lähin­nä katkeru­ut­ta, ja jos nykyis­es­tä poli­it­tis­es­ta ilmapi­iristä jotain voi sanoa, niin kyl­lä ilmankin pärjättäisiin.

  4. Hyvää asi­aa. Sel­l­ainen tren­di on toiv­ot­ta­va. Etä­työn osu­ut­ta kas­vat­taisi luon­tev­asti sel­l­ainen asum­is­muo­to, joka sal­lisi työti­lan varaamisen asun­toi­hin. Valitet­tavasti asun­to­jen jatku­va pienen­e­m­i­nen kaupungeis­sa toimii tätä vas­taan. Vaarana on kehi­tys, jos­sa hulp­peat kont­tori­raken­nuk­set autioitu­vat samal­la kun työn­tek­i­jät pakote­taan etätöi­hin riit­tämät­tömis­sä tiloissa.

  5. Osaako joku muuten ker­toa mikä on syynä siihen, että Suomes­ta puut­tuvat nuo kes­ki-Euroopan tyyliset kylät kokon­aan? En tiedä onko tämä ihan turhaa roman­ti­ikkaa, mut­ta itse ainakin mielu­usti asu­isin sel­l­aises­sa. Kylien ole­mas­sao­lo mah­dol­lis­taisia myös pien­imuo­tois­t­en palvelu­iden syn­tymistä pienem­millekin paikkakun­nille, kun oletet­tavasti käve­ly­matkan päässä ole­vaa leipo­moa käytet­täisi­in use­am­min kuin sel­l­aista mihin pitää ajaa 15 min­u­ut­tia autol­la pitäjän toiselta laidal­ta met­sän keskeltä.

    1. Osaako joku muuten ker­toa mikä on syynä siihen, että Suomes­ta puut­tuvat nuo kes­ki-Euroopan tyyliset kylät kokonaan? 

      Iso­jako.

      1. Ennen iso­jakoa oli sarka­jako. Ihmiset asui­v­at kylis­sa ja heil­lä oli vil­jeltävänään sar­ka siel­lä ja toinen tuol­la ja nekin tilapäis­es­ti, kos­ka tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sarko­jen kanssa vuorotelti­in. Sit­ten maa jaet­ti­in ja muo­dostet­ti­in tilat, joiden kunkin keskel­lä oli tilan raken­nuk­set. Kylät hävi­sivät. Kes­ki-Euroopas­sa asu­taan kylis­sä ja käy­dään töis­sä omil­la pel­loil­la, jot­ka ovat kylän ulkopuolella.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Osmo Soin­in­vaara sanoo

        Osmo Soin­in­vaara: t asui­v­at kylis­sa ja heil­lä oli vil­jeltävänään sar­ka siel­lä ja toinen tuol­la ja nekin tilapäis­es­ti, kos­ka tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sarko­jen kanssa 

        Osmo Soin­in­vaara:
        Ennen iso­jakoa oli sarka­jako. Ihmiset asui­v­at kylis­sa ja heil­lä oli vil­jeltävänään sar­ka siel­lä ja toinen tuol­la ja nekin tilapäis­es­ti, kos­ka tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sarko­jen kanssa vuorotelti­in. Sit­ten maa jaet­ti­in ja muo­dostet­ti­in tilat, joiden kunkin keskel­lä oli tilan raken­nuk­set. Kylät hävi­sivät. Kes­ki-Euroopas­sa asu­taan kylis­sä ja käy­dään töis­sä omil­la pel­loil­la, jot­ka ovat kylän ulkopuolella. 

        Syy oli Iso­jako (1700-luvul­la) ja Uus­jako (1848) joka jatkui vielä 1900-luvulle asti Suomen suuriruhti­naskun­nas­sa. Iso­jako oli Ruot­sis­sa toteutet­tu vain Pohjois-Ruot­sis­sa. Etelä-Ruot­sis­sa on täl­läisiä kyläy­hteisöjä kuten Man­ner-Euroopas­sa ja Englannissa

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Ennen iso­jakoa oli sarka­jako. Ihmiset asui­v­at kylis­sa ja heil­lä oli vil­jeltävänään sar­ka siel­lä ja toinen tuol­la ja nekin tilapäis­es­ti, kos­ka tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sarko­jen kanssa vuorotelti­in. Sit­ten maa jaet­ti­in ja muo­dostet­ti­in tilat, joiden kunkin keskel­lä oli tilan raken­nuk­set. Kylät hävi­sivät. Kes­ki-Euroopas­sa asu­taan kylis­sä ja käy­dään töis­sä omil­la pel­loil­la, jot­ka ovat kylän ulkopuolella. 

        Sarka­jako on tosin ollut käytössä vain Län­si- ja Etelä-Suomes­sa, sil­lä sarka­jako edel­lyt­tää toimi­ak­seen tiet­tyä vil­javu­ut­ta, muuten käve­ly­matkat kylän elät­tämisek­si vaa­di­tu­ille pel­loille muo­dos­tu­vat liian pitkik­si. Itä- ja Pohjois-Suomen karuil­la vil­jelysmail­la pysyt­ti­in sik­si keski­aikaises­sa lohko­jaos­sa iso­jakoon saak­ka, eikä sinne koskaan muo­dos­tunut tun­nis­tet­tavaa kyläasutusta.

        http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/lohkojako.htm

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Ennen iso­jakoa oli sarka­jako. Ihmiset asui­v­at kylis­sa ja heil­lä oli vil­jeltävänään sar­ka siel­lä ja toinen tuol­la ja nekin tilapäis­es­ti, kos­ka tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sarko­jen kanssa vuorotelti­in. Sit­ten maa jaet­ti­in ja muo­dostet­ti­in tilat, joiden kunkin keskel­lä oli tilan raken­nuk­set. Kylät hävi­sivät. Kes­ki-Euroopas­sa asu­taan kylis­sä ja käy­dään töis­sä omil­la pel­loil­la, jot­ka ovat kylän ulkopuolella.

        Isoa­jakoa ei suinkaan tehty sen takia, että olisi pit­toreske­ja kyliä vaan ihan tuot­tavu­u­den takia. Vaik­ka jako­la­ki kos­ki koko val­takun­taa, Suomen alueen län­siosas­sa se pan­ti­in toimeen, idässä kru­u­nun mail­la oli pitkään kask­i­talo­ja jot­ka siir­tyivät vähän väliä, pel­toa ei juurikaan vil­jel­ty. Ruot­sis­sa isoa­jakoa toimitet­ti­in vähem­män, ja kuten tun­net­tua Ruot­sis­sa on edelleen torp­pare­i­ta ja yhteis­maak­si luet­tavaa aluet­ta. Tosin siel­läkin on maakaupoil­la tehty vas­taavia suuria tilakokon­aisuuk­sia. Ison­jaon hyödyt oli­vat niin ilmeiset, että se pan­ti­in lop­ul­ta toimeen, jos yksikin kylän talolli­nen niin vaati, maat­alouden ja met­sä­talouden tuot­tavu­us ja näin ollen myös vero­tu­lot kasvoivat huo­mat­tavasti. Isoa­jakoa on jatket­tu pitkälle viime vuosi­danan lop­ulle uus­jaon nimel­lä. Kes­ki-Euroopas­sa taas jako­ma­lli on ollut läh­es mah­do­ton, kos­ka pieniä ruhti­naskun­tia omine lakei­neen oli niin paljon. Idässä taas feo­daal­i­malli oli val­lit­se­va ja moukat maaor­jien asemassa.

      5. Jako­lak­ki: Kes­ki-Euroopas­sa taas jako­ma­lli on ollut läh­es mah­do­ton, kos­ka pieniä ruhti­naskun­tia omine lakei­neen oli niin paljon. Idässä taas feo­daal­i­malli oli val­lit­se­va ja moukat maaor­jien asemassa.

        Toteutet­ti­inko saman­lainen iso­jakoa Ruotsin lisäk­si myös Tan­skas­sa tai Norjassa? 

        Bal­ti­as­sa oli feo­daa­li­nen maaor­ju­us jär­jestelmä pitkälle vielä 1800-luvun alkuun.

      6. Jako­lak­ki: ruhtin

        Jako­lak­ki:
        Kes­ki-Euroopas­sa taas jako­ma­lli on ollut läh­es mah­do­ton, kos­ka pieniä ruhti­naskun­tia omine lakei­neen oli niin paljon. 

        Mik­si sit­ten Ran­skan maaseudul­la on myös täl­läisiä pieniä kyläkeskuk­sia vaik­ka Ran­s­ka on ollut keski­a­jal­ta asti hyvin keskitet­ty val­tio ja on sitä edelleen. Sak­san pienet ruhti­naskun­nat ovat eri asia mut­ta eivät kaik­ki olleet pieniä vaan niiden lääni­tyk­set oli­vat aika hajallaan

      7. Rahul Somani: Mik­si sit­ten Ran­skan maaseudul­la on myös täl­läisiä pieniä kyläkeskuk­sia vaik­ka Ran­s­ka on ollut keski­a­jal­ta asti hyvin keskitet­ty val­tio ja on sitä edelleen. 

        Keskit­tämi­nen voi tarkoit­taa hyvin eri­laisia asioita.

        Ran­skas­sa on yli 36 000 kun­taa ja siten keskimäärin vain noin 1 800 asukas­ta kun­taa kohti. Suomes­sa on melko tarkalleen kym­menker­tainen määrä asukkai­ta kun­taa kohti.

      8. Tom­mi Uschanov:

        Ran­skas­sa on yli 36 000 kun­taa ja siten keskimäärin vain noin 1 800 asukas­ta kun­taa kohti. Suomes­sa on melko tarkalleen kym­menker­tainen määrä asukkai­ta kun­taa kohtaa

        Kun­nil­la on eri­lainen ase­ma ja niiden tehtävät on Ran­skas­sa eri­lainen kuin Suomes­sa. Ran­skas­sa on käytössä maakun­ta (depar­ta­ment­ti) — lääni (malli) joka on hyvin keskitet­ty hallinto keskushallinto Pari­isin kanssa toisin kuin esimerkik­si Sak­sas­sa jos­sa osaval­tioil­la on merkit­tävä rooli . Maakun­ta malli joka Ran­skas­sa on täl­lä het­kel­lä on saman­lainen kuin mitä Kepu ajaa nyt Suomeen, valitettavasti

      9. Rahul Somani: Ran­skas­sa on käytössä maakun­ta (depar­ta­ment­ti) – lääni (malli) joka on hyvin keskitet­ty hallinto keskushallinto Pari­isin kanssa toisin kuin esimerkik­si Sak­sas­sa jos­sa osaval­tioil­la on merkit­tävä rooli . Maakun­ta malli joka Ran­skas­sa on täl­lä het­kel­lä on saman­lainen kuin mitä Kepu ajaa nyt Suomeen, valitettavasti 

        Vas­tauk­seni kysymyk­seesi pysyy edelleen sitkeästi samana kuin yllä: Ran­skas­sa on paljon kyläkeskuk­sia, kos­ka kylien rajat nou­dat­ta­vat kun­tara­jo­ja. Täysin riip­pumat­ta siitä mis­sä asiois­sa toimi­val­ta on keskus­val­lal­la tai mitä kepu halu­aa Suomeen.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Ennen iso­jakoa oli sarka­jako. Ihmiset asui­v­at kylis­sa ja heil­lä oli vil­jeltävänään sar­ka siel­lä ja toinen tuol­la ja nekin tilapäis­es­ti, kos­ka tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sarko­jen kanssa vuorotelti­in. Sit­ten maa jaet­ti­in ja muo­dostet­ti­in tilat, joiden kunkin keskel­lä oli tilan raken­nuk­set. Kylät hävi­sivät. Kes­ki-Euroopas­sa asu­taan kylis­sä ja käy­dään töis­sä omil­la pel­loil­la, jot­ka ovat kylän ulkopuolella.

        Min­un käsi­tyk­sen mukaan tilakeskuk­sia siir­relti­in hyvin vähän iso­jako­toim­i­tuk­sis­sa. Jos tilat oli­vat ennen jakoa vierekkäin, niin ne jäivät paikoilleen, vain pel­to- ja met­sä­pal­sto­ja koot­ti­in yht­enäisik­si kokon­aisuuk­sik­si. Iso­jaos­sa tehti­in paljon myös uud­is­tilo­ja. Ne kyl­lä sijoitet­ti­in erilleen van­hoista tiloista. Tästä tuli sit­ten myöhem­min perinne tilo­jen edelleen jakaantues­sa. Pien­tä haju­rakoa halut­ti­in naa­puri­in. Suomen pel­toalueet ovat kovin met­sien ja järvien pirstom­at, että kovin mon­en tilan pel­to­ja ei voitaisikaan hoitaa yhdestä pis­teestä käsin väli­matko­jen takia.

    2. Anonyy­mi: mikä on syynä siihen, että Suomes­ta puut­tuvat nuo kes­ki-Euroopan tyyliset kylät kokonaan 

      Kylmä ilmas­to ja kiviset pel­lot. Kes­ki-Euroopan hehtaarisato oli paljon suurem­pi sil­loin, kun nuo kylät muo­dos­tu­i­v­at. Yhden kylän elät­tämiseen tarvit­ta­va pel­toala mah­tuu Kes­ki-Euroopas­sa päivän käve­ly­matkan sisälle.

      Lisäk­si Suo­ma­laiseen talouteen on aina kuu­lunut met­sän­hoito. Met­säti­lan omis­ta­jan oli luon­nol­lista asua lähel­lä met­sää. Muuten työai­ka olisi kulunut siihen, että hevosel­la matkus­taa edes takaisin met­sän ja kodin väliä.

      1. K‑Veikko: Kylmä ilmas­to ja kiviset pellot. 

        Tuo ei ole ain­oa syy koska 

        K‑Veikko: Kylmä ilmas­to ja kiviset pellot.Lisäksi Suo­ma­laiseen talouteen on aina kuu­lunut met­sän­hoito. Met­säti­lan omis­ta­jan oli luon­nol­lista asua lähel­lä met­sää. Muuten työai­ka olisi kulunut siihen, että hevosel­la matkus­taa edes takaisin met­sän ja kodin väliä.

        Tuo ei ole ain­oa syy kos­ka Etelä-Ruo­tis­sa ja Varsi­nais-Suomes­sa ja Län­si-Uudel­la­maal­la on hyvin saman­lainen maaperä. Met­sän­hoito on ollut Itä-Suomen maat­aloudelle tärkeä tulon­lähde mut­ta ei esim Poh­jan­maal­la ole paljonkaan met­siä. Lakauk­sil­la on kyl­lä pel­to, pel­to ja pel­to mut­ta sieläkin on hajaute­tut maatalousmaat

      2. Rahul Somani:
        Met­sän­hoito on ollut Itä-Suomen maat­aloudelle tärkeä tulon­lähde mut­ta ei esim Poh­jan­maal­la ole paljonkaan met­siä. Lakauk­sil­la on kyl­lä pel­to, pel­to ja pel­to mut­ta sieläkin on hajaute­tut maatalousmaat 

        Poh­jan­maal­la­han on met­siä vaik­ka kuin­ka. Joki­var­sien lakeudet vain hämäävät, mut­ta niiden ulkop­uolel­la on met­sä, met­sä ja metsä. 

        Sen näkee kartaltakin:
        https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6975974.133032009&e=256076.9085878018&title=mets%C3%A4+mets%C3%A4+mets%C3%A4&desc=&zoom=5&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

    3. Anonyy­mi:
      Osaako joku muuten ker­toa mikä on syynä siihen, että Suomes­ta puut­tuvat nuo kes­ki-Euroopan tyyliset kylät kokon­aan? En tiedä onko tämä ihan turhaa roman­ti­ikkaa, mut­ta itse ainakin mielu­usti asu­isin sel­l­aises­sa. Kylien ole­mas­sao­lo mah­dol­lis­taisia myös pien­imuo­tois­t­en palvelu­iden syn­tymistä pienem­millekin paikkakun­nille, kun oletet­tavasti käve­ly­matkan päässä ole­vaa leipo­moa käytet­täisi­in use­am­min kuin sel­l­aista mihin pitää ajaa 15 min­u­ut­tia autol­la pitäjän toiselta laidal­ta met­sän keskeltä.

      Iso­jako ja alki­o­laisu­us. Alki­o­laisu­us kieltää kaik­ki vähänkin urbaaneil­ta vaikut­ta­vat huvi­tuk­set maaseudul­ta. Rav­in­to­lat ja alko­holi­juomien naut­timi­nen ovat tabu Suomen maaseudulla.

    4. Anonyy­mi:
      Osaako joku muuten ker­toa mikä on syynä siihen, että Suomes­ta puut­tuvat nuo kes­ki-Euroopan tyyliset kylät kokon­aan? En tiedä onko tämä ihan turhaa roman­ti­ikkaa, mut­ta itse ainakin mielu­usti asu­isin sel­l­aises­sa. Kylien ole­mas­sao­lo mah­dol­lis­taisia myös pien­imuo­tois­t­en palvelu­iden syn­tymistä pienem­millekin paikkakun­nille, kun oletet­tavasti käve­ly­matkan päässä ole­vaa leipo­moa käytet­täisi­in use­am­min kuin sel­l­aista mihin pitää ajaa 15 min­u­ut­tia autol­la pitäjän toiselta laidal­ta met­sän keskeltä.

      Suomen kirkonkylät muis­tut­ta­vat kyl­lä paljon noi­ta Kes­ki-Euroopan kyliä. Niihin ei kuitenkaan kukaan nykyään halua tul­la asumaan. Joka halu­aa maalle, niin rak­en­taa talon­sa reilusti kaa­va-alueen ulkop­uolelle. Kirkonkylien omako­tialueil­la ei ole kaupunkien etu­ja sen enem­pää kuin yksityisyyttäkään.

  6. en itse usko että kaupungis­tu­mi­nen tyre­htyy. kri­teer­it voi olla muual­la. just hil­jat­tain kyselin asun­toa ja yksi isoista kri­teereistä oli saako uuteen asun­toon kun­nol­lista piuhal­lista net­tiä. kun nykyisessä asun­nos­sa ei kiin­teää net­tiä enää saa niin joutuu ole­maan mobi­iliv­erkko­jen varas­sa. koke­mus niistä sanoo että ovat usein tukos­sa ja kel­paa huonos­ti vakavi­in pro­jek­tei­hin. tiivis­tet­tynä: kaupunkei­hin netin perässä.

    minä en usko noi­hin kään­nös­ro­bot­tei­hin. tai ehkä uskon mut­ta eri taval­la. kyl­lä tul­laan vielä kieliä opet­tele­maan vielä tule­vaisu­udessakin ja var­maan vielä enem­mänkin. mut­ta noi automaat­tikään­täjät voivat kiihdyt­tää jo pikkukielien ase­maa entis­es­tään, kun botit hoitaa ns. ne puoles­ta. samal­la pönkit­täen massakieliä.

    1. qua­si­mi­nus: tiivis­tet­tynä: kaupunkei­hin netin perässä.

      Liian yksinker­tainen seli­tys. Val­okuitu osu­uskun­tatyyp­pis­es­ti organ­isoitu­na ja toteu­tus oikein johdet­tuna ei maakun­nas­sakaan ole enää ylivoimainen kus­tan­nus, kun­ta kyl­lä sel­l­aisen junailee jos sil­lä saadaan houkutel­tua hyviä veronmaksajia.

      1. spot­tu: Liian yksinker­tainen seli­tys. Val­okuitu osu­uskun­tatyyp­pis­es­ti organ­isoitu­na ja toteu­tus oikein johdet­tuna ei maakun­nas­sakaan ole enää ylivoimainen kus­tan­nus, kun­ta kyl­lä sel­l­aisen junailee jos sil­lä saadaan houkutel­tua hyviä veronmaksajia.

        “Oikein johdet­tu val­okuitu­o­su­uskun­ta” taitaa olla saman­lainen ihme kuin se oikea kom­mu­nis­mi, joka kuule­man mukaan toimii ihan hyvin, mut­ta jota ei vielä mis­sään ole kokeiltu…

        Käytän­töhän on läh­es joka ker­ral­la ollut se, että miljoonien EU- ja ELY-tuel­la kaive­taan kuitua maantieo­jan pos­keen, kun­nat takaa­vat lainat eikä se liit­tymä ole mitenkään edulli­nen kor­pikylän asukkaalle. Toim­intaa ei kaikesta tues­ta ja kun­tien takaamista edullista lain­oista huoli­mat­ta saa­da mil­lään kan­nat­tavak­si vaan tap­pi­oi­ta saadaan ker­ry­tet­tyä pienel­läkin paikkakun­nal­la hel­posti miljoon­alu­okkaa. Lop­ul­ta koko hom­ma kaatuu takauk­sen antanei­den kun­tien syli­in — joka var­masti nau­rat­taa paikallisia veronmaksajia.

        Esim. paria tuhat­ta rääkkyläläistä var­maankin riemas­tut­taa, että kun­ta ottaa hal­tu­un­sa paikallisen val­okuitu­o­su­uskun­nan, joka on onnis­tunut ker­ryt­tämään 4,2 m€ velat ja 1,3 m€ kumu­lati­iviset tap­pi­ot — uno­hta­mat­ta 0,6 m€ lyhen­nyk­siä, joi­ta kun­ta on joutunut takaa­jana maksamaan.

        https://yle.fi/uutiset/3–11314761

        Aikoinaan­han oli kauhea parku, mik­si vaki­in­tuneet verkko-oper­aat­torit eivät lähde rak­en­ta­maan ja oper­oimaan maakun­tien kuitu­verkko­ja — vaik­ka ihan riihikuiv­aa tuki­ais­ra­haakin olisi tar­jol­la. No, ehkä näis­sä yhtiöis­sä oli kykyä ja ymmär­rystä kus­tan­nus­laskelmien tekemiseen — jos hom­maa ei saa mil­lää liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si, niin siitä kan­nat­taa pysyä vis­usti poissa.

        Kym­me­nien epäon­nis­tunei­den innokkaiden amatöörien ja sin­isilmäis­ten kun­tapäät­täjien pystyyn kyhäämien osu­uskun­tien kohta­lo var­maankin osoit­taa em. laskel­mat paikkaansapitäviksi…

      2. ksee: ”Oikein johdet­tu val­okuitu­o­su­uskun­ta” taitaa olla saman­lainen ihme kuin se oikea kom­mu­nis­mi, joka kuule­man mukaan toimii ihan hyvin, mut­ta jota ei vielä mis­sään ole kokeiltu…

        Juuri kon­fig­uroin reitit­ti­men etänä keskelle Saimaa­ta kun sel­l­ainen hyvin johdet­tu pro­jek­ti oli tuonut kuidun rantamökin sähkökaap­pi­in, ja eri­no­maisen kohtu­ullisil­la perus­tamiskus­tan­nuk­sil­la. Paikalliset koneyrit­täjät saa­vat töitä kuitukaapelei­ta tien­penkkaan aurates­saan ja pätkivät mobi­iliy­htey­det lentävät vih­doin his­to­ri­an roskako­ri­in minne ne kuuluvatkin.

        Toki tuos­sakin han­kkeessa on kepu­loitu maakun­ta­op­er­aat­to­rille Inter­ne­t­op­er­aat­to­ri­mo­nop­o­li, mut­ta se on kauneusvirhe jol­lai­sista päästään eroon tulev­ina vuosikym­meninä kun­han huo­mataan että kiin­teää tietoli­iken­n­ev­erkkoa kan­nat­taa toimit­taa kuten tiev­erkkoa, kun­nan perus­palvelu­na joka osaltaan pois­taa markki­noil­letu­lon esteitä ja tasaa yrit­tämisen mah­dol­lisuuk­sia kaupunkien ja maakun­nan välillä.

        ksee: Kym­me­nien epäon­nis­tunei­den innokkaiden amatöörien ja sin­isilmäis­ten kun­tapäät­täjien pystyyn kyhäämien osu­uskun­tien kohta­lo var­maankin osoit­taa em. laskel­mat paikkaansapitäviksi…

        Se että han­k­in­to­ja ja investoin­te­ja voi käyt­tää maakun­nas­sa rak­en­teel­lisen kor­rup­tion välikap­paleena kanavoimaan määrära­ho­ja tavanomaisille hyvin verkos­toituneille sidos­ryh­mille ei tarkoi­ta että tämä olisi leimallis­es­ti val­okuitu-osu­uskun­ti­in liit­tyvä omi­naisu­us. Toisek­seen, ei Suomes­sa ole yksi­ty­isiä tie‑, rautatie- vesijohto‑, viemäri- yms. verkko­jakaan, mut­ta silti nämä investoin­nit ovat (päsään­töis­es­ti) kansan­taloudel­lis­es­ti kannattavia.

      3. Onko se johtamis­es­ta aina kiinni?

        Peräkylille ei val­okuitua saa mitenkään jär­jel­liseen hin­taan edes tukien kanssa. Niin se vain on.

      4. Sylt­ty: Peräkylille ei val­okuitua saa mitenkään jär­jel­liseen hin­taan edes tukien kanssa. Niin se vain on.

        Onhan tuol­la rajansa, mut­ta omakus­tan­nus on paljon alhaisem­pi kuin yleen­sä kuvitel­laan, jos han­k­in­taosaami­nen on kun­nos­sa. Ehkä kysymys on pikem­minkin siitä ettei maakun­nas­sa olla totut­tu mak­samaan oikein mitään mis­tään sel­l­ais­es­ta jon­ka voi mak­sat­taa valtiolla.

        Joku val­okuitupro­jek­ti on oiva tapa tur­va­ta toimit­ta­jan intres­sit “asiantun­ti­jan” omi­naisu­udessa, ja tar­jous­pyyn­nöt voidaan aina laa­tia siten että toimit­ta­ja on tosi­asial­lis­es­ti valit­tu etukä­teen. Kun kuitu on ole­mas­sa, voidaan oper­aat­tori käytän­nössä vali­ta hyvävelipo­h­jal­ta, tar­jous­pyyn­töjä sopi­vasti manip­u­loimal­la. Se halu­taanko tähän lähteä, on johdon tah­toti­las­ta ja kom­pe­tenssista kiinni.

        Tärkeää on nyt tässä vai­heessa pitää huol­ta siitä etteivät julk­isin varoin peräkylille raken­netut val­okuitu­verkot vai­h­da omis­ta­jaa ja siir­ry yksi­ty­isik­si monopoleiksi.

  7. Onko Osmos­ta tul­lut lud­di­it­ti? Etä­työn jar­rut­ta­mi­nen, jot­ta Suomes­ta ei tulisi tytäry­htiö­talout­ta tai, että työt eivät siir­ty­isi Inti­aan, on kyl­lä tuhoon tuomit­tu aja­tus. Kieli ei ole ain­oa tai edes suurin syy siihen, että työt eivät ole siir­tyneet Inti­aan. Kyl­lä sinne on viimeisen 20 vuo­den aikana paljon yritet­ty siirtää ja jonkin ver­ran on toki siir­tynytkin. Kult­tuurierot ja muut käytän­nöt estävät kuitenkin laa­jamit­taisem­man siirron.

    Kun tekni­ik­ka on ole­mas­sa, niin sitä käytetään. Niin USA:ssa kuin Suomes­sakin etä­työ yleistyy.

    Nur­mi­järvi ‑ilmiön palau­tu­mat­to­muud­es­ta en olisi niin var­ma. Tietysti on ole­mas­sa ihmi­sisä, joille se kaupunkikult­tuuri on tärkeä. Suurim­malle osalle se ei ole. Ja sen ver­ran kun siitä halu­taan naut­tia voi tehdä ilman että asuu kaupun­gin keskus­tas­sa. Jokin suuri ahaa elämys tässä pakkoetätöi­den aikana tun­tuu kuitenkin monis­sa yri­tyk­sis­sä tulleen. Ihme on, jos sil­lä ei olisi pysyvämpiä vaikutuksia.

    Rumi­a­han suurin osa Suomen kaupungeista on. Eipä siitä moukka­maisu­ud­es­ta ole säästynyt Helsinkikään. Uskoisin, että kaupun­gin ulkonäkö ei ole se ensim­mäi­nen kri­teeri, joka mah­dol­lista palu­umuut­ta­jaa mietityttää.

    Kaupungeista pär­jäävät hyvin ne, joille on val­tion toimes­ta suo­tu yliopis­to­ja, korkeak­oulu­ja, rautateitä ja lento­kent­tiä. Muut lähtevät kovasti takamatkalta.

    Kun Suomen väestönkasvu on täysin ulko­maisen muu­ton varas­sa, on kaupungis­tu­misen jatku­mi­nen toden­näköistä. Etä­työ tuo kuitenkin vai­h­toe­hto­ja asum­is­val­in­toi­hin ja työn ja per­heen yhteensovittamiseen.

    1. Onko Osmos­ta tul­lut lud­di­it­ti? Etä­työn jar­rut­ta­mi­nen, jot­ta Suomes­ta ei tulisi tytäry­htiö­talout­ta tai, että työt eivät siir­ty­isi Inti­aan, on kyl­lä tuhoon tuomit­tu ajatus

      En yrit­tänyt jar­rut­taa tätä väistämätön­tä kehi­tys­tä. Yritin vain sanoa, että etä­työ ei vält­tämät­tä siir­rä työ­paikko­ja Kuh­moisi­in vaan esimerkik­si Venäjälle, Espan­jan aurinko­ran­nikolle ja Intiaan.
      .

    2. JY:
      Etä­työn jar­rut­ta­mi­nen, jot­ta Suomes­ta ei tulisi tytäry­htiö­talout­ta tai, että työt eivät siir­ty­isi Inti­aan, on kyl­lä tuhoon tuomit­tu aja­tus. Kieli ei ole ain­oa tai edes suurin syy siihen, että työt eivät ole siir­tyneet Inti­aan. Kyl­lä sinne on viimeisen 20 vuo­den aikana paljon yritet­ty siirtää ja jonkin ver­ran on toki siir­tynytkin. Kult­tuurierot ja muut käytän­nöt estävät kuitenkin laa­jamit­taisem­man siirron.

      Suomen väestönkasvu on täysin ulko­maisen muu­ton varas­sa, on kaupungis­tu­misen jatku­mi­nen todennäköistä. 

      Kyl­lä mon­es­sa Int­ian kau­pal­lises­sa IT keskuk­ses­sa on saman­laiset palve­lut kuin Suomes­sa. Toisin kult­tuuri palvelui­ta ei ole paljonkaan kos­ka intialais­ten ja yleen­säkin aasialais­ten vapaa-ajan viet­to on eri­lainen kuin euroop­palais­ten. Itse asi­as­sa moni amerikkalainen yhtiö joil­la on intialainen toim­i­tusjo­hta­ja on siirtänyt toim­into­ja Inti­aan kos­ka Yhdys­val­lat etenkin pres­i­dent­ti Trumpin aikana on tehnyt hölmön ratkaisun rajoit­taa ns H‑1B työviisumeja.

    3. Rumi­a­han suurin osa Suomen kaupungeista on.
      Kaupungeista pär­jäävät hyvin ne, joille on val­tion toimes­ta suo­tu yliopis­to­ja, korkeak­oulu­ja, rautateitä ja lento­kent­tiä. Muut lähtevät kovasti takamatkalta. 

      Osmo Soin­in­vaara tarkoit­ti kaupun­gin rak­en­teel­lisia ero­ja kuin mil­lainen miljöö kaupungis­sa on. Jos Suomen maaseudun pikkukaupunkien rakenne olisi saman­lainen kuin Kes­ki-Euroopas­sa olisi nämä kaupun­git paljon houkut­tel­e­vampia. Esimerkik­si Sak­san iso­jen suurkaupunkien ympäril­lä on paljon pieniä kaupunke­ja jois­sa on erit­täin houkut­tel­e­va kaupun­ki rakenne. Yliopis­tokaupun­git pär­jäävät aina. Yhdys­val­lois­sa yliopis­tokaupun­git ovat ne jot­ka ovat tuot­ta­neet lop­pu­jen lopuk­si yhtiöt kuten Ama­zon, Google, Tes­la, Face­book, Apple, Microsoft jne. Amerikkalaiset huip­puyliopis­tot ovat pääasi­as­sa yksi­ty­isiä. Yhdys­val­lois­sa rautatie liikenne on kyl­lä erit­täin alkeel­lista mut­ta Yhdys­val­tain koti­maan lentoli­ikenne on hyvinkin yleistä . Kun kat­soo Yhdys­val­tain kar­tal­la mis­sä sijait­see maan parhaim­mat yliopis­tot niin sijain­ti on aina suurkaupunkien alueella.

    4. JY:

      Kun Suomen väestönkasvu on täysin ulko­maisen muu­ton varas­sa, on kaupungis­tu­misen jatku­mi­nen toden­näköistä. Etä­työ tuo kuitenkin vai­h­toe­hto­ja asum­is­val­in­toi­hin ja työn ja per­heen yhteensovittamiseen. 

      Mitä tulee Suomen väestön kasvu­un ulko­maalais­ten osu­udel­la niin voin tode­ta että koko län­ti­nen maail­ma Pohjois-Amerikkaa, Aus­trali­aa, Uut­ta-See­lan­tia, Euroop­paa myötä ovat ulko­maalaisväestön kasvun varas­sa. Itse asi­as­sa yleinen harha on se että suurin osa Euroopan väestöstä olisi afrikkalaisia maa­han­muut­ta­jia vaan suurin Euroopan, Aus­tralian ja Pohjois-Amerikan kas­va­va väestö tulee Aasi­as­ta ja ovat hyvin koulutet­tu­ja. Lisää voi tul­la vielä enem­män jatkos­sa mikäli Kiina kiristää vielä enem­män otet­ta Hongkongista

    5. Osmo Soin­in­vaara: En yrit­tänyt jar­rut­taa tätä väistämätön­tä kehi­tys­tä. Yritin vain sanoa, että etä­työ ei vält­tämät­tä siir­rä työ­paikko­ja Kuh­moisi­in vaan esimerkik­si Venäjälle, Espan­jan aurinko­ran­nikolle ja Intiaan.
      .

      JY:
      Onko Osmos­ta tul­lut lud­di­it­ti? Etä­työn jar­rut­ta­mi­nen, jot­ta Suomes­ta ei tulisi tytäry­htiö­talout­ta tai, että työt eivät siir­ty­isi Inti­aan, on kyl­lä tuhoon tuomit­tu ajatus. 

      Lud­di­it­ti on ter­mi 1700-luvun englan­ti­laiselle käsi­työläiselle joka vas­tusti teol­lisia konei­ta jot­ka syr­jäyt­tivät käsi­työläis­ten per­in­teisen elinkeinon. En kyl­lä luule että Osmo Soin­in­vaara olisi mitenkään lud­di­it­ti vaan päin­vas­toin hän on mon­esti omas­sa blo­gis­saan ottanut esille posi­ti­ivisen ja real­is­tisen kan­nan teknolo­gian vaiku­tuk­sen työn­tekoon ja työn­tuot­tavu­u­teen. Nykypäivän uus­lud­di­it­ti vas­tus­taa esimerkik­si kän­nyköitä ja omis­taa lanka­puhe­li­men , käyt­tää käteistä pankkiko­rtin sijas­ta jne. Lud­di­it­ti on anglosak­sises­sa ter­mi­nolo­gias­sa hiukan haukku­ma ter­mi ihmiselle joka halu­aa rikko­ma­l­la uusia keksin­töjä pala­ta ajas­sa taak­sepäin muu­ta­ma vuosikym­men taaksepäin

      1. Osmo Soin­in­vaara: Osmo Soin­in­vaara sanoo

        Osmo Soin­in­vaara:
        Nykypäivän lud­di­it­ti vas­tus­taa ennen kaikkea globalisaatiota.

        lud­di­itit yleen­sä ovat olleet paikallisia tek­i­jöitä ja vas­tus­vat teknistä kehi­tys­tä. Nykypäivän uus­lud­di­it­ti vas­tus­taa toden­näköis­es­ti verkkopankke­ja ja verkkokaup­paa jot­ka ovat osa glob­al­isaa­tio­ta. Ei tämä etä­työ ole Espan­jan Aurinko­ran­nikol­ta tai suo­ma­laiselta kesämök­iltä olisi mah­dol­lista ilman teknolo­giaa ja glob­al­isaa­tio­ta. Inter­net on glob­al­isaa­tion suurin vaikut­ta­ja. Samal­la taval­la kuin lennätin oli 1800-luvulla

      2. Osmo Soin­in­vaara: Nykypäivän lud­di­it­ti vas­tus­taa ennen kaikkea globalisaatiota.

        Ja nykypäivän viher­lud­di­it­ti vas­tus­taa ennen kaikkea glob­al­isaa­ti­olle olen­naista julk­ista lentoliikennettä.

      3. Mau­r­izio: Osmo Soin­in­vaara sanoo

        Mau­r­izio: Ja nykypäivän viher­lud­di­it­ti vas­tus­taa ennen kaikkea glob­al­isaa­ti­olle olen­naista julk­ista lentoliikennettä.

        Mil­loin lentoli­ikenne on ollut julk­ista liiken­net­tä? En tiedä mitään maa­ta jos­sa lentoli­ikenne on julk­ista liiken­net­tä kuten bus­sit, junat jne. Val­tio omis­teiset lentoy­htiöt ovat eri asia ja niitäkin on Euroopas­sa vain enää muu­ta­ma kuten Finnair, TAP Por­tu­gal ja muut ovat yksi­ty­isiä lentoy­htiöitä. Lentoli­ikenne ei ole koskaan ollut osa julk­ista liiken­net­tä kos­ka se olisi taloudel­lis­es­ti tap­pi­ol­lista pyörit­tää lentoli­iken­net­tä julkisen liiken­teen ehdoil­la. Kyl­lä lentoli­iken­teen kor­vaami­nen esim koti­maan ja Euroopan liiken­teessä nopeil­la junay­hteyk­sil­lä on parem­pi vai­h­toe­hto kuin pitää nyky­istä lähi­len­tor­e­it­te­jä koti­maas­sa ja Euroopan maid­en välil­lä joiden mat­ka aika on alle 2h.

      4. Rahul Somani:
        Mil­loin lentoli­ikenne on ollut julk­ista liiken­net­tä? En tiedä mitään maa­ta jos­sa lentoli­ikenne on julk­ista liiken­net­tä kuten bus­sit, junat jne. Val­tio omis­teiset lentoy­htiöt ovat eri asia ja niitäkin on Euroopas­sa vain enää muu­ta­ma kuten Finnair, TAP Por­tu­gal ja muut ovat yksi­ty­isiä lentoy­htiöitä. Lentoli­ikenne ei ole koskaan ollut osa julk­ista liiken­net­tä kos­ka se olisi taloudel­lis­es­ti tap­pi­ol­lista pyörit­tää lentoli­iken­net­tä julkisen liiken­teen ehdoil­la. Kyl­lä lentoli­iken­teen kor­vaami­nen esim koti­maan ja Euroopan liiken­teessä nopeil­la junay­hteyk­sil­lä on parem­pi vai­h­toe­hto kuin pitää nyky­istä lähi­len­tor­e­it­te­jä koti­maas­sa ja Euroopan maid­en välil­lä joiden mat­ka aika on alle 2h.

        Näin on. Lentoli­ikenne voidaan rajat­a­pauk­sis­sa pitää osana julk­ista liiken­net­tä jos maanti­eteel­liset esteet tai luon­nonolo­suh­teet tekevät rautatie‑, bus­si- tai laivali­ike­teeen mah­dot­tomak­si. Näin esim jos­sain saari­val­tiois­sa tai Alaskas­sa, Gröön­lan­nis­sa, Siperi­as­sa tai Nor­jas­sa tiety­iltä osin. Sik­si Nor­ja on halun­nut muut­taa sisäiset lenton­sa sähköl­lä toimiviksi, mut­ta ne lennot ovat sit­ten niin lyhy­itä että yhdel­lä latauk­sel­la pääsee.

      5. Osmo Soin­in­vaara: lud­di­iti

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006564447.html

        Olen mielu­um­min lud­di­it­ti kuin fak­to­ja kään­televä ja vään­televä glob­al­isaa­tion puo­lus­ta­ja. Glob­al­isaa­tio kun ei todel­lakaan ole nos­tanut kaikkia veneitä yhtä paljon, tilas­to­ja vain vääris­tel­lään mieleisik­si. Kun Kiinan val­tiokap­i­tal­is­mi ja teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka nos­taa kym­meniä ellei sato­ja miljoo­nia kiinalaisia korkeam­malle tulota­solle niin tämä on glob­al­isaa­tion eikä suinkaan Kiinan ansio­ta. Nythän kaik­ki jauha­vat joka paikas­sa kuin­ka Kiina on tehnyt asi­at väärin ja epäreilusti. Ilmeis­es­ti tavoite oli siis etteivät kiinalaiset rikas­tu, mut­ta glob­al­isaa­tion kun­ni­ak­si kiinalais­ten rikas­tu­mi­nen on lis­tat­tu, aika ristiriitaista. 

        Län­si­maat halu­a­vat glob­al­isaa­ti­ol­ta ilmeis­es­ti sitä että kehit­tymät­tömät maat pysyvät raa­ka-aine ja perus­tuotan­non ait­toina, eivätkä nouse kil­paile­maan län­si­maid­en hege­mon­ian kanssa.

        Ja taas ker­ran muis­tu­tan etteivät val­tiot rikas­tu ja teol­lis­tu ilman määräti­etoista teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa ja val­tion jonkin­laista ohjaus­ta ja tukea. Glob­al­isaa­tion ja vapaakau­pan kan­nat­ta­jien harhaiset väit­teet että pelkät markki­namekanis­mit luo­vat teol­lisuuk­sia ja rikas­tut­ta­vat val­tioi­ta ovat täysin empiri­aa kestämät­tömiä päiväu­nia. Japani, Etelä-Korea tai Kiina eivät yksikään teol­lis­tuneet ja rikas­tuneet ilman määräti­etoista teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa, samaa teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa joka on täysin sietämätön­tä ja väärin glob­al­isaa­tion ja vapaakau­pan kan­nat­ta­jien mielestä.

      6. Stadist: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006564447.html

        Olen mielu­um­min lud­di­it­ti kuin fak­to­ja kään­televä ja vään­televä glob­al­isaa­tion puo­lus­ta­ja. Glob­al­isaa­tio kun ei todel­lakaan ole nos­tanut kaikkia veneitä yhtä paljon, tilas­to­ja vain vääris­tel­lään mieleisik­si. Kun Kiinan val­tiokap­i­tal­is­mi ja teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka nos­taa kym­meniä ellei sato­ja miljoo­nia kiinalaisia korkeam­malle tulota­solle niin tämä on glob­al­isaa­tion eikä suinkaan Kiinan ansio­ta. Nythän kaik­ki jauha­vat joka paikas­sa kuin­ka Kiina on tehnyt asi­at väärin ja epäreilusti. Ilmeis­es­ti tavoite oli siis etteivät kiinalaiset rikas­tu, mut­ta glob­al­isaa­tion kun­ni­ak­si kiinalais­ten rikas­tu­mi­nen on lis­tat­tu, aika ristiriitaista. 

        Län­si­maat halu­a­vat glob­al­isaa­ti­ol­ta ilmeis­es­ti sitä että kehit­tymät­tömät maat pysyvät raa­ka-aine ja perus­tuotan­non ait­toina, eivätkä nouse kil­paile­maan län­si­maid­en hege­mon­ian kanssa.

        Ja taas ker­ran muis­tu­tan etteivät val­tiot rikas­tu ja teol­lis­tu ilman määräti­etoista teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa ja val­tion jonkin­laista ohjaus­ta ja tukea. Glob­al­isaa­tion ja vapaakau­pan kan­nat­ta­jien harhaiset väit­teet että pelkät markki­namekanis­mit luo­vat teol­lisuuk­sia ja rikas­tut­ta­vat val­tioi­ta ovat täysin empiri­aa kestämät­tömiä päiväu­nia. Japani, Etelä-Korea tai Kiina eivät yksikään teol­lis­tuneet ja rikas­tuneet ilman määräti­etoista teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa, samaa teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa joka on täysin sietämätön­tä ja väärin glob­al­isaa­tion ja vapaakau­pan kan­nat­ta­jien mielestä. 

        (Edelli­nen kom­ment­ti (11.7.2020 12:38 ) oli tarkoitet­tu Stadis­tille ja tässä on kor­jat­tu ver­sio siitä). Osmo Soin­in­vaara voit pois­taa tuon 11.7.2020 12:38 lähet­tämäni ensim­mäisen tek­stin. Tässä on kor­jat­tu ver­sio siitä 

        Stadist en oikein hah­mo­ta näke­mys­täsi glob­al­isaa­tios­ta ja lud­dis­mistä (Lud­dite) kos­ka ilmiönä ne ovat ihan toise­nalaisia. Lud­di­itit eivät vas­tus­ta­neet teol­lis­tamista vaan oikeas­t­aan oli­vat käsi­työläisiä jot­ka vas­tus­ti­vat tek­nol­o­gista kehi­tys­tä kuten teol­lis­es­ti tuotet­tu­ja tuot­tei­ta mut­ta oli­vat kuitenkin vapaakau­pan kan­nat­ta­jia kos­ka näkivät ns pienyrit­täjinä että koneel­lis­tu­mi­nen heiken­tää laat­ua mut­ta tuotan­nos­ta tulee mas­sat­uotan­toa kulut­ta­jille joka on uudelle nou­se­valle työväen­lu­okalle parem­pi vai­h­toe­hto mut­ta ei per­in­teisille käsi­työläisille. Samal­la taval­la kuin Suomes­sa teol­lis­t­a­mi­nen houkut­ti pienivil­jeli­jöitä tehtaisi­in mut­ta heiken­si maat­alouden tuot­tavu­ut­ta pie­nil­lä tiloil­la kun jatka­jaa ei ollut.

        Kiinan talouden kehi­tyk­sen taustal­la on kyl­lkä glob­al­isaa­tio kos­ka kun Kiina muut­ti suun­nitel­mat­alout­ta kohti markki­na­t­alout­ta tästä seurasi kiinalais­ten tulem­i­nen osak­si maail­mankaup­paa jota Kiina ei ollut vielä osana 1970-luvulle asti. 

        Olet aivan oike­as­sa etteikö Japani, Etelä-Korea tai Kiina teol­lis­tuneet ja rikas­tuneet ilman määräti­etoista teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa mut­ta ero on siinä mui­hin teol­lisu­us­mai­hin on se että näis­sä mais­sa (Japani, Etelä-Korea tai Kiina) oli pitkään pro­tek­ton­isti­nen tuon­ti poli­ti­ik­ka val­lit­se­vana käytän­tönä jon­ka seu­rauk­se­na kil­pailua ei syn­tynyt vaan monopole­ja tai eteläko­re­alais­ten iso­jen kon­glom­er­aat­te­ja joi­ta kutusu­taan kore­ak­si Chae­bol joista tun­netumpia Kore­as­sa on Sam­sung, LG, Hyundai Kia ja SK. Mikä oli ongel­ma tässä talous­polti­ikas­sa oli se että nämä maat (Japani, Etelä-Korea tai Kiina) panos­ti­vat paljon vien­ti­te­ol­lisu­u­teen ja vientiin. 

        Koko teol­lis­tamis­poli­ti­ik­ka oli edis­tää vien­tiä mut­ta ei ollut tuon­nin edis­tämi­nen. Vapaas­sa kau­pas­sa on per­in­teis­es­ti niin tuon­ti kuin vien­ti samal­la taval­la vapaa­ta mut­ta kore­alaises­sa Chae­bol yri­tys­ryp­päis­sä tuon­tia säänelti­in tulleil­la mut­ta ei vientiä. 

        Pitkäl­lä tähtäimel­lä ja elin­ta­son ja BKT:n nous­tua tiet­tyyn asteeseen ja maid­en muutet­tua kehi­tys­maista teol­lisu­us­maik­si (määritelmän ja luok­i­tuk­sen tekee WTO, Maail­man­pank­ki yleen­sä) on tilanne sit­ten ihan toinen mut­ta nämä maat joi­hin paine muut­taa talous­poli­ti­ikkaa ((Japani, Etelä-Korea tai Kiina) eivät muu­ta on ongel­ma kos­ka per­in­teis­es­ti län­si­maiset teol­lisu­us­maat kuten Bri­tan­nia, Sak­sa, Yhdys­val­lat, Ranska,Sveitsi jne ovat avoimia talouk­sia vien­nille, tuon­nille ja ulko­maalaisille omistukselle. 

        Nopeasti kehi­tyneet maat kuten mainit­se­masi Japani, Etelä-Korea eivät salli­neet mon­ta vuosikym­men­tä niitä vapauk­sia mitä per­in­teiset teol­lisu­us­maat sal­li­vat vaik­ka pelisään­nöt ovat kan­sain­välis­ten jär­jestö­jen aset­tamia sään­töjä joiden jäseniä nämä maat (Japani, Etelä-Korea) ovat myös ja ovat sitoutuneet niihin.

        Juuri tämän takia paine kohdis­tuu nyt nimeno­maan Kiinaa kohden tulee nyt Aus­tralian, Yhdys­val­tain, Kanadan, Euroopan ja jopa Japanin ja Etelä-Kore­an hal­li­tuk­sil­ta että Kiinan pitää muut­tua viral­lis­es­ti kehi­tys­maas­ta teollisuusmaaksi.

        Esim Etelä-Korea muut­ti talous­poli­ti­ikkaa ja sai teol­lisu­us­maa ase­man viral­lis­es­ti 1997.Sama kos­ki mai­ta kuten Tai­wa­nia, Sin­ga­porea, Hongkon­gia ja Israelia

        Kiinalais­ten vauras­tu­mista ei kukaan var­maan halua estää mut­ta Kiinan oma talous­poli­ti­ik­ka on nyt siinä tilas­sa että Kiina ei ole enää kehi­tys­maa vaan teol­lisu­us­maa mut­ta sil­lä on edelleen his­to­ri­al­lis­ten syi­den ja van­hen­tunei­den kan­sain­välis­ten jär­jestö­jen jäsenyys kat­e­go­ri­as­sa kehi­tys­maan ase­ma. Tämä on syy mik­si paine Kiinaa kohtaa on nyt isom­pi kuin esim 20 vuott­ta sit­ten tai vuon­na 1997 kun Hongkong luovutet­ti­in Kiinalle virallisesti.

        Nos­tit hyvän pointin esille että maail­mas­sa on paljon kehit­tymät­tömiä mai­ta jot­ka ovat pysyneet raa­ka-aine ja alku­tuotan­nos­sa , eivätkä nouse kil­paile­maan teol­lisu­us­maid­en kanssa mut­ta tämä johtuu kyl­lä siitä että näis­sä mais­sa jot­ka ovat raa­ka-aine ja alku­tuot­ta­ja mai­ta on tehty lähtöko­htais­es­ti toisen­laista talous­poli­ti­ikkaa val­tioiden omien toimien tahol­ta. Esimerkkinä on täl­lä ollut pitkään Lati­nalaisen Amerikan maat joista kolme ovat ns OECD-mai­ta eli Mek­siko, Chile ja Kolum­bia. Afrikan maista suurin man­tereen koti­maisen pääo­man omaa­va maa on valit­tavasti vain Etelä-Afrikka.

        Syy ei ole enää pelkästään län­si­maid­en ongel­ma esim Argen­ti­inas­sa joka on Etelä-Amerikan toi­sista suurin kansan­talous on ollut huonon poli­ti­ikan takia IMF:n hol­houk­ses­sa kos­ka kor­rup­tio on poli­it­tisel­la tasol­la estänyt taloudel­lisen kehityksen

        Toinen huono esimerk­ki läheltä Suomea löy­tyy Venäjältä. Pitää ymmärtää näi­den maid­en oma taloudelli­nen kehi­tys ja talous­poli­ti­ik­ka mik­si Venäjä ja Argen­ti­ina esim ovat jääneet pelkästään raa­ka-aine tuot­ta­ja­maik­si. Syitä on mon­en­laisia mut­ta maid­en his­to­ria on tässä oleelli­nen tekijä.

        Ota huomioon se että Etelä-Korea oli köy­hempi maa kuin moni Afrikan maa Kore­an sodan jäl­keen. Lisää aiheesta voit muuten tutus­tua mie­lenki­in­tois­es­ta lyhyestä kat­sauk­ses­ta Etelä-Kore­an talouske­hi­tyk­seen Kore­an sodan jäl­keen https://www.bbc.co.uk/programmes/w3cszmpj

  8. “Uskon myös siihen, että kesämökkien käyt­töai­ka pite­nee, kos­ka moni voi tehdä viikon tai pari etätöitä – eri­tyis­es­ti keskit­tymistä vaa­tivia kir­joi­tus­pro­jek­te­ja ­– mök­iltä käsin.”

    Auto­jen vero­tus muut­tunee kilo­metripe­rusteisek­si kun liikenne sähköistyy. Paikan­nuste­knolo­gia sen mahdollistaa.

    Henkilövero­tus pitäisi muut­taa myös nou­dat­ta­maan paikan­nus­ta, jot­ta kakkoskotikun­nat saisi­vat “vapaa-ajan” asukkail­ta muitakin vero­tu­lo­ja kuin kiinteistöveron.

    Paikan­nus­pan­ta nilkkaan? Tai implantti. 

    Jos yksi­ty­isyy­den suo­ja sen mah­dol­lis­taisikin, niin vero­tu­lois­taan huolestuneet kaupunkikun­nat ainakin tämän estäisivät.

    1. Henkilövero­tus pitäisi muut­taa myös nou­dat­ta­maan paikan­nus­ta, jot­ta kakkoskotikun­nat saisi­vat ”vapaa-ajan” asukkail­ta muitakin vero­tu­lo­ja kuin kiinteistöveron

      Kun­nal­lisverol­la rahoite­taan koulut ja van­hus­ten­huolto ja ter­vey­den­hoito ja mui­ta kun­nal­lisia palvelu­ja. Mis­sä kesämökkiläis­ten lapset käyvät koulua?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nal­lisverol­la rahoite­taan koulut ja van­hus­ten­huolto ja ter­vey­den­hoito ja mui­ta kun­nal­lisia palvelu­ja. Mis­sä kesämökkiläis­ten lapset käyvät koulua?

        Ainakin he tarvit­se­vat ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja joten kak­soiskun­ta­laisu­us pitäisi sal­lia. Koulut on sul­jet­tu kesä- heinäku­us­sa. Avau­tu­vat vas­ta elokuussa

      2. Kun kesäa­sukas hakeu­tuu mäkkikun­nan ter­veyskeskuk­seen, läh­tee tästä lasku kotikun­taan. Tässä ei ole mitään ongelmaa.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nal­lisverol­la rahoite­taan koulut ja van­hus­ten­huolto ja ter­vey­den­hoito ja mui­ta kun­nal­lisia palvelu­ja. Mis­sä kesämökkiläis­ten lapset käyvät koulua?

        Per­he, jol­la on kouluikäisiä lap­sia, tuskin asuu pääasial­lis­es­ti kakkoskodis­saan. Ja kyl­lähän nilkka­pan­ta tämänkin kertoisi. 

        Eikä autoilunkaan vero­tuot­to­ja kor­vamerk­itä liiken­teen syn­nyt­tämi­in kus­tan­nuk­si­in yhteiskunnalle.

        Sote uud­is­tus, jos se toteu­tuu, siirtää ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set maakun­nalle. Yksit­täisil­lä kun­nil­la, jois­sa on kesämökke­jä, ei ole riit­tävästi vaiku­tus­val­taa muut­taak­seen vero­tus­ta. Merkit­tävil­lä loma-asu­tus­maakun­nil­la voisi olla intres­siä saa­da vero­tuot­to­ja pidem­pään kakkosasun­nos­saan asuvil­ta. Ei ambu­lanssi saavu mökille mökkiläisen ykkösasun­non kotikunnasta.

      4. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: kyl­lähän nilkkapanta

        Saat käyt­tää, jos halu­at. Itse poltan kyseisen kapis­tuk­sen takas­sa, kos­ka rajansa sen­tään valvon­tay­hteiskun­nal­lakin. Minä en ole mikään koira, jon­ka esi­val­ta pakol­la siruttaa.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nal­lisverol­la rahoite­taan koulut ja van­hus­ten­huolto ja ter­vey­den­hoito ja mui­ta kun­nal­lisia palvelu­ja. Mis­sä kesämökkiläis­ten lapset käyvät koulua?

        Etäk­oulu on itseasi­as­sa yksi niitä asioi­ta, joi­ta tämän kevään poh­jal­ta kan­nat­taisi oikeasti ottaa pysyvästi käyt­töön juuri täl­laisia tapauk­sia varten. Olisi kiin­nos­tavaa nähdä miten toimisi koulu jol­la ei olisi ollenkaan omaa kiin­teistöä, mut­ta sama määrä määrära­ho­ja kuin kiin­teistöl­lisel­läkin koululla.

        Samoin eri­laiset syven­tävät ja valin­naiset opin­not olisi helpom­pi jär­jestää etänä kuin yrit­tää koo­ta pieniä opiske­li­jaryh­miä fyy­sis­es­ti samaan paikkaan. Vaikka­pa koulu­jen kieli­tar­jon­ta laa­jenisi melko hel­postikin läh­es ääret­tömästi jos valin­naiset kieliopin­not suoritet­taisi­in lähtöko­htais­es­ti etänä.

        Aluk­si voisi yrit­tää vaik­ka jonkin­laisel­la val­takun­nal­lisel­la etäluki­ol­la, jon­ka kursse­ja voisi suorit­taa mis­tä tahansa, vaik­ka samaan aikaan olisikin per­in­teisessä koulus­sa kirjoilla.

    2. Henkilövero­tus pitäisi muut­taa myös nou­dat­ta­maan paikan­nus­ta, jot­ta kakkoskotikun­nat saisi­vat ”vapaa-ajan” asukkail­ta muitakin vero­tu­lo­ja kuin kiinteistöveron.

      Jos yksi­ty­isyy­den suo­ja sen mah­dol­lis­taisikin, niin vero­tu­lois­taan huolestuneet kaupunkikun­nat ainakin tämän estäisivät. 

      Yksi ratkaisu olisi tuo­hon vero­tus jär­jestelmään on Mat­ti Van­hasen pitkään aja­ma kak­soiskun­ta­laisu­us oli ihmi­nen voi olla kahdessa kun­nas­sa kir­joil­la. Onhan paljon suo­ma­laisia jot­ka asu­vat osa ajas­ta ulko­mail­l­la ja ovat kak­soiskansal­sisia en näe mik­sei kak­soiskun­ta­laisu­us olisi mahdollista.

      1. Rahul Som­ni: Yksi ratkaisu olisi tuo­hon vero­tus jär­jestelmään on Mat­ti Van­hasen pitkään aja­ma kak­soiskun­ta­laisu­us oli ihmi­nen voi olla kahdessa kun­nas­sa kir­joil­la. Onhan paljon suo­ma­laisia jot­ka asu­vat osa ajas­ta ulko­mail­l­la ja ovat kak­soiskansal­sisia en näe mik­sei kak­soiskun­ta­laisu­us olisi mahdollista. 

        No mitä hyö­tyä tästä olisi? 

        Kak­soiskansalaiset asu­vat pääasi­as­sa vain yhdessä maas­sa ja mak­sa­vat veron­sakin vain siihen­mn maa­han jos­sa asu­vat, mut­ta ovat säi­lyt­täneet van­han koti­maansa kansalaisu­u­den jot­ta selviäi­sivät helpom­min raja­muodol­lisuuk­sista, esim Venäjä-Suo­mi kak­soiskansalaiset eivät tarvitse viisum­ia ylit­täessään rajan.

      2. R.Silfverberg: No mitä hyö­tyä tästä olisi? 

        Kak­soiskansalaiset asu­vat pääasi­as­sa vain yhdessä maas­sa ja mak­sa­vat veron­sakin vain siihen­mn maa­han jos­sa asu­vat, mut­ta ovat säi­lyt­täneet van­han koti­maansa kansalaisu­u­den jot­ta selviäi­sivät helpom­min raja­muodol­lisuuk­sista, esim Venäjä-Suo­mi kak­soiskansalaiset eivät tarvitse viisum­ia ylit­täessään rajan.

        Yhdys­val­lat kyl­lä verot­taa ulko­mail­lakin asu­via ja muualle veron­sa mak­savia. Yhdys­val­to­jen tapa tässä on ymmärtääk­seni melko poikkeuk­sel­lista maail­man val­tioiden joukossa.

      3. Stadist: Yhdys­val­lat kyl­lä verot­taa ulko­mail­lakin asu­via ja muualle veron­sa mak­savia. Yhdys­val­to­jen tapa tässä on ymmärtääk­seni melko poikkeuk­sel­lista maail­man val­tioiden joukossa.

        Joo ei vero­ta. Veroil­moi­tus kuitenkin pitää täyt­tää rehellis­es­ti kaik­ista tuloista. Jos asuu yli puo­let vodes­ta pois USA:sta, veroa mak­se­taan vain asuin­maa­han olet­taen että on sopimus kaksinker­taisen vero­tuk­sen pois­tamisek­si, Suomel­la ja USA:lla täl­lainen sopimus on ja ilmeis­es­ti muil­lakin Euroopan mail­la. SE mikä mon­elle tulee yllä­tyk­senä, on USA:n maas­ta­muut­tomak­su. Kansalaisu­ud­es­ta luop­u­vat ja yli 15 vuot­ta green cardi­laise­na aiheut­taa, että maas­ta pois muutet­taes­sa pitää mak­saa melkoinen sum­ma. Pössynä poh­jal­la: jos on USA:n enti­nen kansalainen ja jäänyt nuoru­udessaan kiin­ni kannabik­ses­ta, niin ei vält­tämät­tä pääse enää maa­han edes tur­isti­na. Pössyt­telijä Neil Young sai pitkäl­lisen odot­telun jäl­keen USA:n kansalaisu­u­den vas­ta tämän vuo­den alus­sa kun kanadalaise­na siir­to­laise­na oli joskus saanut sakot kannabik­ses­ta. Älkää lapset vetäkö edes parii blos­sii tödee.

      4. Mulle puo­let:

        Joo ei vero­ta. Veroil­moi­tus kuitenkin pitää täyt­tää rehellis­es­ti kaik­ista tuloista. Jos asuu yli puo­let vodes­ta pois USA:sta, veroa mak­se­taan vain asuin­maa­han olet­taen että on sopimus kaksinker­taisen vero­tuk­sen pois­tamisek­si, Suomel­la ja USA:lla täl­lainen sopimus on ja ilmeis­es­ti muil­lakin Euroopan mailla.

        Suomen ja USA:n välil­lä verosopimus ei kaik­il­ta osin toi­mi. Tun­nen tapauk­sia, jois­sa suo­ma­laiset USA:ssa väli­aikaises­ti töi­den takia asu­vat ovat ker­toneet päässeen­sä nollaveroil­la, kun ovat saa­neet Suomeen verova­pau­den kos­ka ovat ilmoit­tau­tuneet USA:an verov­elvol­lisik­si, ja kun joku virkamiesyk­silö USA:n jär­jestelmässä ei ole vaivau­tunut per­imään vero­ja, vaik­ka on tuloista sinne ilmoit­tanut. Sitä kukaan ei verosopimusten poh­jal­ta tark­ista, että verote­taanko tulo­ja mis­sään. Vain se tark­iste­taan, että on ilmoit­tanut verov­elvol­lisek­si toiseen maa­han, mut­ta ei sitä, per­itäänkö vero­ja lop­ul­ta siinä toises­sa maas­sa. EU-maid­en välil­lä vero­tus toimii ilmeis­es­ti parem­min kuin EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kanssa.

      5. veroista: Suomen ja USA:n välil­lä verosopimus ei kaik­il­ta osin toi­mi. Tun­nen tapauk­sia, jois­sa suo­ma­laiset USA:ssa väli­aikaises­ti töi­den takia asu­vat ovat ker­toneet päässeen­sä nollaveroil­la, kun ovat saa­neet Suomeen verova­pau­den kos­ka ovat ilmoit­tau­tuneet USA:an verov­elvol­lisik­si, ja kun joku virkamiesyk­silö USA:n jär­jestelmässä ei ole vaivau­tunut per­imään vero­ja, vaik­ka on tuloista sinne ilmoit­tanut. Sitä kukaan ei verosopimusten poh­jal­ta tark­ista, että verote­taanko tulo­ja mis­sään. Vain se tark­iste­taan, että on ilmoit­tanut verov­elvol­lisek­si toiseen maa­han, mut­ta ei sitä, per­itäänkö vero­ja lop­ul­ta siinä toises­sa maas­sa. EU-maid­en välil­lä vero­tus toimii ilmeis­es­ti parem­min kuin EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kanssa.

        Kuu­den kuukau­den jäl­keen on ilmoitet­ta­va Yhdys­val­tain verovi­ra­nomaisille tiedot mikä on pysyvä asuin paikkasi ja sen jäl­keen asuin­maan vero­lake­ja nou­date­taan ellei vero­pros­ent­ti ole Yhdys­val­lois­sa korkeampi kuin Suomes­sa (tuskin on) jon­ka seu­rauk­se­na Yhdys­val­lat perii tuos­ta ero­tuk­sen. EU-maid­en välil­lä vero­tus toimii parem­min kuin EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kohdal­la kos­ka Euroopan union­in perus­sopimuk­set ovat kaikille samat. Yhdys­val­tain ja Suomen väli­nen verosopimus on bilalat­er­aa­li­nen ja EU maid­en on multilateraalinen.

      6. Mulle puo­let: Suomel­la ja USA:lla täl­lainen sopimus on ja ilmeis­es­ti muil­lakin Euroopan mailla.

        Tämä riip­puu ihan maa kohtais­es­ta sopimuk­ses­ta ja tuo Suomen ja Yhdys­val­tain väli­nen sopimus on tehty jo ennen kuin Suo­mi liit­tyi 1995 EU:hun. Itse asi­as­sa Ruot­sil­la ja Suomel­la ei ollut mitään verosopimus­ta ennen 1995. Vas­tus­tus oli Suomen puolelta voimakaampi kuin Ruotsin.

      7. Mulle puo­let: Jos on USA:n enti­nen kansalainen ja jäänyt nuoru­udessaan kiin­ni kannabik­ses­ta, niin ei vält­tämät­tä pääse enää maa­han edes tur­isti­na. Pössyt­telijä Neil Young sai pitkäl­lisen odot­telun jäl­keen USA:n kansalaisu­u­den vas­ta tämän vuo­den alus­sa kun kanadalaise­na siir­to­laise­na oli joskus saanut sakot kannabiksesta. 

        Tuo kos­kee myös siinä mikäli olet tehnyt Yhdys­val­lois­sa rikok­sen. Eloku­vao­h­jaa­ja Roman Polan­s­ki (Ran­skan ja Puolan kansalainen) on FBI:in etsin­täku­u­lutet­tuna kun hän syylistyi 1960-luvuln lop­ul­la raiskaus­keen jos­sa uhri oli alaikäi­nen. Edele­len Polan­s­ki ei voi men­nä Yhys­val­toi­hin. Ran­skalla ja Yhdys­val­loil­la ei ole luovu­tus­sopimus­ta. Esim näyt­telijä Mar­got Kid­der (Kanadan kansalainen) haki Yhdys­val­tain kansalaisu­ut­ta kos­ka halusi olla mukana Yhdys­val­tain poli­ti­ises­sa elämässä (Irakin sodan vas­tus­ta­ja) ja pelkäsi ns karkoi­tus­ta. Sama kos­ki John Lennon­ia joka yrit­ti turhaa saa­da Yhdys­val­tain kansalaisu­u­den ennen kuin hänet ammut­ti­in 1980 New Yorkissa. FBI tarkaili Lennon­ia pitkään kos­ka hän vas­tusti Viet­namin sotaa Bri­tann­ian kansalaise­na joka kat­sot­ti­in ole­van kumouk­sel­lista toim­intaa. Yhdys­val­lat ei ole anoa maa joka toimii näin myös Sveit­sil­lä on tiuk­ka lain­säädän­töä mikäli Sveit­sis­sä toimii poli­it­tis­es­ti siten että se rikkoo Sveitsin puoluettomuutta

      8. Kak­soiskansalaiset asu­vat pääasi­as­sa vain yhdessä maas­sa ja mak­sa­vat veron­sakin vain siihen­mn maa­han jos­sa asu­vat, mut­ta ovat säi­lyt­täneet van­han koti­maansa kansalaisu­u­den jot­ta selviäi­sivät helpom­min raja­muodol­lisuuk­sista, esim Venäjä-Suo­mi kak­soiskansalaiset eivät tarvitse viisum­ia ylit­täessään rajan. 

        Tuo väite että kak­soiskansalaiset pitäi­sivät entisen koti­maansa (tai van­hempi­en­sa koti­maan) kansalaisu­u­den vain sen takia että selviäi­sivät helpom­min raja­muodol­lisuuk­sista ei ole ain­oa syy pitää molem­mat kansalaisu­udet vaan kyl­lä tarpeet­tomas­ta byrokra­ti­as­ta selviää Suomes­sa mikäli olet kak­soiskanslainen. Työlu­pa, oleskelulu­pa, Kela asi­at, ter­vey­de­huolto, sosi­aal­i­tur­va, opiskelu, äänestämi­nen vaaleis­sa( jota moni ulko­suo­ma­lainen tekee akti­ivisem­min kuin Suomes­sa asu­vat äänioikeutetut).

        Aika moni kak­soiskansalainen suorit­taa asevelvol­lisu­u­den Suomessa. 

        Myös kak­soiskanslaisu­us helpot­taa matkus­tamista niihin mai­hin johon Suomen kansalainen tarvit­see viisum­in. Esim Yhdys­val­toi­hin. Itsel­läni on kak­soiskansalaisu­us (Suo­mi ja USA) ja on monia mai­ta johon Yhdys­val­tain kansalaiset eivät tarvitse viisum­ia ja Suomen kansalaiset tarvit­se­vat tai päin­vas­toin. Lisäk­si jos matkus­tan Yhdys­val­toi­hin tai Kanadaan niin Yhdys­val­tain pas­sil­la en tarvitse sinne erik­seen viisumia 

        Raja­muodol­lisuuk­sia ei ole enää niis­sä mais­sa jois­sa jot­ka ovat Schen­gen-mai­ta mut­ta on mai­ta edelleen Euroopas­sa ja Euroopan ulkop­uolel­la jos­sa on rajamuodollisuudet. 

        Esim Bri­tan­ni­as­sa jos­sa asuu paljon suo­ma­laisia ja nyt Brex­itin jäl­keen Suomen kansalaisu­u­den hak­i­joi­ta on enem­män ja enem­män. Britit ovat hak­e­neet eniten Irlan­nin, Ran­skan, Sak­san ja Pohjo­is­maid­en kansalaisuuk­sia. On paljon ihmisiä jot­ka asu­vat ulko­mail­la ja pitk­iä aiko­ja ja byrokra­tia on helpom­paa jos omaat kak­soiskansalaisu­u­den. On muuten koke­mus­ta. Kyseessä ei ole vain rajamuodollisuudet. 

        Venäjän laki muuten ei tunne sel­l­aista asi­aa kuten kaksoiskansalaisuus.

      9. Rahul Somani:
        Venäjän laki muuten ei tunne sel­l­aista asi­aa kuten kaksoiskansalaisuus.

        Voi olla ettei Venäjän laki tunne sel­l­aista käsitet­tä kuin kak­soiskansalaisu­us mut­ta ei se myöskään kiel­lä omis­ta­mas­ta kah­den eri maan pas­sia, kuka sen edes pystyy tarkistamaan?
        Esim kun matkus­taa junal­la tai autol­la Suomes­ta Venäjälle niin molem­man maan rajavi­ra­nomaiset eivät ole koskaan yhtä aikaa tark­ista­mas­sa passe­ja, Suomen tark­ista­vat vain Suomen puolel­la ja venäläiset Venäjän puolel­la. Raja ylitetään ilman viisum­ia näyt­tämäl­lä kunkin maan passin, ja vain toisen niistä kyseisen maan kohdalla.
        Jos Suomes­sa asuvil­la venäläisil­lä olisi vain Suomen kansalaisu­us, olisi aika han­kala käy­dä Venäjäl­lä kos­ka viisum­iby­rokra­tia on aikaa vievää ja kallista, täysin eri­laista kuin USA:n tai Kanadan kohdal­la, ja entiselle Venäjän kansalaiselle voi jopa käy­dä niin ettei edes saa viisumia. 

        Jos hakee Suomen kansalaisek­si kun on täyt­tänyt 30, ei tarvitse armei­jaa käydä.Tosiaalta Suomes­sa syn­tyneet venäläis­ten van­hempi­en lapset ovat joutuneet kut­sun­toi­hin käy­dessään Venäjäl­lä jos ovat yli 18-vuo­ti­ai­ta ja moni on sik­si lupop­unut Venäjän kansalaisu­ud­es­ta kos­ka Venäjän armei­ja on paljon rankem­pi kuin Suomen, siel­lä voi jopa joutua sotaan.

        Raja­muodol­lisu­usien helpot­tamisek­si, ja esi­laiset oleskelulu­pavaa­timuk­set ja poli­it­tiset syyt siis aja­vat ihmisiä han­kki­maan kah­den tai use­am­man maan kansalaisu­u­den, (tai luop­umaan jostain) mut­ta samas­sa maas­sa, [b]kuntien kohdalla[/b], en ymmär­rä mitä hyö­tyä kellekään olisi olla kah­den eri kun­nan “kansalainen”. Siitä ei olisi hyö­tyä kun­nille eikä asukkaalle ja byrokra­tia vain kas­vaisi. Suome­sa on vapaa liikku­misoikeus ja oikeus muut­taa minne halu­aa maan sisällä.

      10. R.Silfverberg: Voi olla etteiVenäjän laki tunne sel­l­aista käsitet­tä kuin kak­soiskansalaisu­us mut­ta ei se myöskään kiel­lä omis­ta­mas­ta kah­den eri maan pas­sia, kuka sen edes pystyy tarkistamaan?
        Esim kun matkus­taa junal­la tai autol­la Suomes­ta Venäjälle niin molem­man maan rajavi­ra­nomaiset eivät ole koskaan yhtä aikaa tark­ista­mas­sa passe­ja, Suomen tark­ista­vat vain Suomen puolel­la ja venäläiset Venäjän puolel­la. Raja ylitetään ilman viisum­ia näyt­tämäl­lä kunkin maan passin, ja vain toisen niistä kyseisen maan kohdalla.
        — -
        Raja­muodol­lisu­usien helpot­tamisek­si, ja esi­laiset oleskelulu­pavaa­timuk­set ja poli­it­tiset syyt siis aja­vat ihmisiä han­kki­maan kah­den tai use­am­man maan kansalaisu­u­den, (tai luop­umaan jostain)mutta samas­sa maas­sa, [b]kuntien kohdalla[/b], en ymmär­rä mitä hyö­tyä kellekään olisi olla kah­den eri kun­nan ”kansalainen”. Siitä ei olisi hyö­tyä kun­nille eikä asukkaalle ja byrokra­tia vain kas­vaisi. Suome­sa on vapaa liikku­misoikeus ja oikeus muut­taa minne halu­aa maan sisällä. 

        Kyl­lähän tuon kak­soiskansalaisu­u­den näkee aika hel­posti, kun passe­ja tarkaste­taan. Jos Venäjän pas­sis­sa ei ole Suomen viisum­ia tai oleskelulu­paa, on henkilöl­lä var­maan myös Suomen pas­si. Ja päin­vas­toin. Turha on kuvitel­la, etteivät Venäjän rajavi­ra­nomaiset kykenisi seu­raa­maan rajanylityksiä.

        Sinän­sä kan­nat­taisin sitä, että läh­esty­isimme kak­soiskansalaisu­ut­ta samaan tapaan kuin Sak­sa. Kak­soiskansalaisu­us tulisi sal­lia vain ystäväl­lis­mielis­ten maid­en eli lähin­nä EU- ja Pohjo­is­maid­en kansalaisille. Muille pitäisi antaa esim. kol­men vuo­den määräai­ka luop­ua tois­es­ta kansalaisuudesta. 

        Kah­den kun­nan asukku­us olisi lähin­nä tapa tasa­ta vero­tu­lo­ja sen mukaan, miten kesäa­sukkaat aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia toises­sa kun­nas­sa. Hehän käyt­tävät esim. katu­ja ja kir­jas­to­ja. Olisi ihan asial­lista, että kesäa­sukkaat mak­saisi­vat esim. viikon tai kah­den veron­sa kesämökkikuntaansa.

      11. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Sinän­sä kan­nat­taisin sitä, että läh­esty­isimme kak­soiskansalaisu­ut­ta samaan tapaan kuin Sak­sa. Kak­soiskansalaisu­us tulisi sal­lia vain ystäväl­lis­mielis­ten maid­en eli lähin­nä EU- ja Pohjo­is­maid­en kansalaisille. Muille pitäisi antaa esim. kol­men vuo­den määräai­ka luop­ua tois­es­ta kansalaisuudesta. 

        Sak­sa sal­lii vain kak­soiskansalaisu­u­den tapaus kohtais­es­ti Schen­gen ja EU maid­en kansalaisille ja automaat­tis­es­ti henkilölle jol­la on sak­salaista suku­taus­taa (palu­umuut­to­la­ki) eli Lex san­gui­nis. Moni Itä-Euroopas­ta on tul­lut Sak­saan palu­umuut­ta­ji­na kos­ka heil­lä on sak­salaitaus­ta. Myös Espan­ja Por­tu­gali ovat otta­neet Sak­san mallin käyt­töön mut­ta siinä on monia byrokraat­tisia ongelmia. Sak­san malli on hirveän byrokraat­ti­nen ja monimutkainen.Se lisää vain byrokra­ti­aa jos se ote­taan käytt­töön. Parem­pi malli olisi sel­l­ainen jos­sa kak­soiskansalaisu­us annetaan vain niille joiden alku­peräi­nen koti­maa sal­lii omas­sa lais­sa kaksoiskansalaisuuden. 

        Sak­san mallis­sa ei ole kol­men vuo­den määräai­ka luop­ua tois­es­ta kansalaisu­ud­es­ta vaan jokainen tapaus käsitel­lään erik­seen ja itse asisas­sa Sak­san kansalaisu­u­den saami­nen voi kestää jopa 30 vuotta. 

        Min­ul­la on puoli tut­tu­ja jot­ka sai Sak­san kansalaisu­u­den 40 vuo­den jäl­keen vaik­ka puhuu sak­saa hyvin ja on naimi­sis­sa sak­salaisen kanssa ja on lap­sia tästä avi­o­li­itos­ta jot­ka ovat syn­tyneet Sak­sas­sa. Silti odotus aika oli melkein 30 vuot­ta. Sak­san kansalaisu­us­pros­es­si on myös sel­l­ainen että henkilö joka anoo kansalaisu­ut­ta ei vältämät­tä edes tiedä kos­ka vira­nomais­päätös tulee kos­ka se on sul­jet­tu päätös. Aikaa voi kestää läh­es kuin­ka kauan ja sitä ei voi tiedustel­la etukä­teen mis­sä vai­heessa pros­es­si on. Muuten pros­es­si keskeytetään ja anomus peru­ute­taan ja noudut tekemään kaiken alusta . 

        Henkilön jon­ka alku­peräi­nen syn­nyin maa ei hyväksy kak­soiskanslaisu­ut­ta lais­sa joutuu automaat­tis­es­ti luop­umaan kansalaisuudesta. 

        Suo­mi nou­dat­taa kansalaisu­us poli­ti­ikas­sa ns Ius san­gui­nis malli eli on syn­type­r­äi­nen oikeus tietyn maan kansalaisu­u­teen eli van­hempi­en kansalaisu­u­den mukaan. 

        Muis­sa kuten Yhdysvalloissa,Britanniassa, Ran­skas­sa, Kanadas­sa Aus­tralias­sa, Uudessa-See­lan­nis­sa on Ius soli malli eli oikeus maan kansalaisu­u­teen niille, jot­ka syn­tyvät maas­sa mut­ta myös Sak­sas­sa on osit­tain käytössä tuo Ius soli malli eli oikeus maan kansalaisu­u­teen syn­tymä paikan mukaan mut­ta siinä on kahdek­san vuo­den ehdot jos per­he on asunut Saksassa. 

        Suomes­sa oli Lex san­gui­nis malli eli palu­umuut­to­la­ki mut­ta se kos­ki vain inker­iläisiä ja siitä luovut­ti­in 2016.

      12. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Kyl­lähän tuon kak­soiskansalaisu­u­den näkee aika hel­posti, kun passe­ja tarkaste­taan. Jos Venäjän pas­sis­sa ei ole Suomen viisum­ia tai oleskelulu­paa, on henkilöl­lä var­maan myös Suomen pas­si. Ja päin­vas­toin. Turha on kuvitel­la, etteivät Venäjän rajavi­ra­nomaiset kykenisi seu­raa­maan rajanylityksiä.

        Sinän­sä kan­nat­taisin sitä, että läh­esty­isimme kak­soiskansalaisu­ut­ta samaan tapaan kuin Sak­sa. Kak­soiskansalaisu­us tulisi sal­lia vain ystäväl­lis­mielis­ten maid­en eli lähin­nä EU- ja Pohjo­is­maid­en kansalaisille. Muille pitäisi antaa esim. kol­men vuo­den määräai­ka luop­ua tois­es­ta kansalaisuudesta. 

        Kah­den kun­nan asukku­us olisi lähin­nä tapa tasa­ta vero­tu­lo­ja sen mukaan, miten kesäa­sukkaat aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia toises­sa kun­nas­sa. Hehän käyt­tävät esim. katu­ja ja kir­jas­to­ja. Olisi ihan asial­lista, että kesäa­sukkaat mak­saisi­vat esim. viikon tai kah­den veron­sa kesämökkikuntaansa.

        Yksinker­taisem­paa olisi jos kaikil­la olisi vain yhden maan kansalaisu­us, mut­ta sen pysty­isi vai­h­ta­maan nopeasti jos muut­taa maas­ta toiseen. Eli kansalaisu­u­den saisi vain jos asuu. Sil­loin ei pysty­isi kikkail­la veroil­la ja sosi­aalietuuk­sil­la, ja äänet­stääkin saisi vain siinä maas­sa jos­sa asuu.

      13. R.Silfverberg: Voi olla etteiVenäjän laki tunne sel­l­aista käsitet­tä kuin kak­soiskansalaisu­us mut­ta ei se myöskään kiel­lä omis­ta­mas­ta kah­den eri maan pas­sia, kuka sen edes pystyy tarkistamaan?
        Esim kun matkus­taa junal­la tai autol­la Suomes­ta Venäjälle niin molem­man maan rajavi­ra­nomaiset eivät ole koskaan yhtä aikaa tark­ista­mas­sa passe­ja, Suomen tark­ista­vat vain Suomen puolel­la ja venäläiset Venäjän puolel­la. Raja ylitetään ilman viisum­ia näyt­tämäl­lä kunkin maan passin, ja vain toisen niistä kyseisen maan kohdalla.Jos Suomes­sa asuvil­la venäläisil­lä oli­si­vain Suomen kansalaisuus,olisi aika han­kala käy­dä Venäjäl­lä kos­ka viisum­iby­rokra­tia on aikaa vievää ja kallista, täysin eri­laista kuin USA:n tai Kanadan kohdalla,ja entiselle Venäjän kansalaiselle voi jopa käy­dä niin ettei edes saa viisumia. 

        Jos hakee Suomen kansalaisek­si kun on täyt­tänyt 30, ei tarvitse armei­jaa käydä.Tosiaalta Suomes­sa syn­tyneet venäläis­ten van­hempi­en lapset ovat joutuneet kut­sun­toi­hin käy­dessään Venäjäl­lä jos ovat yli 18-vuo­ti­ai­ta ja moni on sik­si lupop­unut Venäjän kansalaisu­ud­es­ta kos­ka Venäjän armei­ja on paljon rankem­pi kuin Suomen, siel­lä voi jopa joutua sotaan.

        Raja­muodol­lisu­usien helpot­tamisek­si, ja esi­laiset oleskelulu­pavaa­timuk­set ja poli­it­tiset syyt siis aja­vat ihmisiä han­kki­maan kah­den tai use­am­man maan kansalaisu­u­den, (tai luop­umaan jostain)

        Venäjän suurlähetys­tö on alka­nut ulko­mail­la lähet­tää Venäjän kansalaisille tiedot­teen että kakoiskansalaisia ale­taan tarkkail­la mikäli eivät ilmoi­ta suurlähetys­töön että heil­lä on kak­soiskansalaisu­us syy tähän on Venäjän yleinen asevelvol­lisu­us jos­sa henkilö voi hyvinkin joutua palvele­maan Siperi­as­sa ja sen takia ulkovenäläiset vält­tävät matkus­tamista Venäjän pas­seil­la Suomes­ta Venäjälle. Mik­si Venäjän kansalaiset ovat osit­tain haluneet myös säi­lyt­tää kak­soiskansalaisu­u­den kos­ka liiku­mi­nen Venäjäl­lä sisäis­es­ti tarvit­see vielä sisäisen passin ja äänestämi­nen mut­ta syy on kuitenkin se että ei tarvise hakea viisum­ia jak­tu­vasti pait­si nyt siihen tulee muu­tos kun Venäjä alkaa myön­tää E‑viisumin rajal­la tämäkin tarkoit­taa vain Pietaria ja Moskovaa. 

        Yleen­sä kak­soiskanslaaisu­ut­ta ei anneta mikäli toisel­la maal­la ei ole siihen lain­säädän­töä ja minus­ta Suomes­sa voisi näin toimia. Venäjän kansalaisille on kiris­tet­ty viisu­mi määräyk­siä sen jäl­keen kun Sergei ja Julia Skri­pal yritet­ti­in myrkyt­tää 2018 Englan­nis­sa. Moni oli­gark­ki jou­tui jäämään Venäjälle eivätkä saa­neet pitkäaikaisia viisume­ja Euroop­paan. Osa lähti kokon­aan Venäjältä pois. Esim mil­jardööri Roman Abramovitš muut­ti 2018 pyvästi Israeli­in ja sai Israelin kansalaisu­u­den kos­ka juu­ta­laisen a hän saa palu­umuut­ta­jana sen automaat­tis­es­ti ja Israelin kansalaiset eivät tarvitse viisum­ia Euroop­paan eikä Venäjälle.

    3. Auto­jen vero­tus muut­tunee kilo­metripe­rusteisek­si kun liikenne sähköistyy. Paikan­nuste­knolo­gia sen mahdollistaa.

      Nykyi­nen 8,3 mrd autovero kerätään liikku­mis­es­ta jatkos­sakin ja käyt­töpe­rusteinen vero­tus eli km-vero kohdis­tuu käyt­täji­in parhait­en. Tässä mallis­sa muo­dos­tuu mah­dol­lisek­si verot­taa lisäk­si keskus­tois­sa ajav­il­ta ulkoishai­tat (esim melu, pöly ja tilan­tarve), jol­loin kilo­metrit voisi olla todel­la kalli­ita esim Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Maail­mal­la per­in­teiset tietul­li­port­ti­ratkaisut kan­nat­taisi ehkä ohit­taa kokon­aan, tai ainakin rak­en­taa jär­jestelmä täysin gps-perustaiseksi.

      1. Kei­jo Kukko: Nykyi­nen 8,3 mrd autovero kerätään liikku­mis­es­ta jatkos­sakin ja käyt­töpe­rusteinen vero­tus eli km-vero kohdis­tuu käyt­täji­in parhait­en. Tässä mallis­sa muo­dos­tuu mah­dol­lisek­si verot­taa lisäk­si keskus­tois­sa ajav­il­ta ulkoishai­tat (esim melu, pöly ja tilan­tarve), jol­loin kilo­metrit voisi olla todel­la kalli­ita esim Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Maail­mal­la per­in­teiset tietul­li­port­ti­ratkaisut kan­nat­taisi ehkä ohit­taa kokon­aan, tai ainakin rak­en­taa jär­jestelmä täysin gps-perustaiseksi.

        Muuten samaa mieltä, mut­ta taas ker­ran on pakko kor­ja­ta tuo mon­esti esi­in­tyvä virheelli­nen yli 8 mil­jardin sum­ma. Oikea luku on 4,7 mil­jar­dia, jos­ta 2 mil­jar­dia on auto- ja ajoneu­voveroa, ja 2,7 energiaveroa. 

        Tuo­hon kahdek­saan mil­jardi­in päästään kun las­ke­taan mukaan kaik­ki arvon­lisäverot kaik­ista autoilu­un vähänkään liit­tyvistä toimin­noista, mut­ta ei ole mielekästä olet­taa että arvon­lisäveron alainen kokon­aisku­lu­tus merkit­tävästi vähenisi vaik­ka polt­toaineeseen ei menisikään rahaa. Raha käytet­täisi­in sil­loin johonkin muuhun.

  9. Ilmei­sistä syistä 100% etä­työhön tuskin siir­ry­tään paljoa sen enem­pää kuin mitä sitä tehti­in ennenkin. Tieto­työ­paikat pysyvät sik­si edelleen kaupungeis­sa eikä kaupungis­tu­mi­nen pääty.

    Kuitenkin seu­raavia muu­tok­sia etä­työssä tapahtunee:
    — entistä isom­pi osa töistä tehdään etänä. Osak­si se toteu­tunee ole­mal­la 1 — 2 päivää viikos­sa kokon­aan etänä, osak­si tuol­la Osmon mainit­se­mal­la työ­matkan ajoit­tamisel­la ruuh­ka-ajan ulkopuolelle
    — palaverei­hin matkuste­taan entistä vähem­män. Kos­kee sekä lyhy­itä että pitk­iä matkoja

    Näil­lä on sit­ten omat vaiku­tuk­sen­sa. Ainakin:
    — kehyskun­nis­sa asum­i­nen helpot­tuu, kos­ka työ­matko­ja tarvit­see tehdä harvem­min ja niitä voi ajoit­taa ruuh­ka-ajan ulkop­uolelle. Hyvä uuti­nen siis Mynämäelle
    — ruuhkat ylipäätään vähenevät, kun työ­matkat vähenevät. Jos 50% ruuh­ka-aikoina työ- ja opiskelumatko­ja tehneistä vähen­tää matkus­tamis­taan kol­man­nek­sel­la, vähe­nee liikenne ruuhkapi­ikissä kuudes­osan. Ei sinän­sä hirveän järisyt­tävää, monis­sa kaupungeis­sa väestönkasvu ottaa tuon kiin­ni viimeistään 10 vuodessa
    — joukkoli­iken­teen tar­jon­ta heikke­nee matkus­ta­jamäärän vähen­e­misen vuok­si. Kun samaan aikaan autoilu hyö­tyy ruuhkien vähen­e­mis­es­tä, tapah­tuu myös kulku­muo­to­si­ir­tymää autoiluun
    — kaupunkien kasvu ei edel­lytä niin mit­tavia liiken­nein­vestoin­te­ja kuin ennen
    — toimis­toti­laa tarvi­taan työn­tek­i­jää kohden vieläkin entistä vähemmän
    — etä­työssä onnis­tu­vat fir­mat saa­vat tuot­tavu­use­t­ua muìhin
    — pitkä­matkaisen liiken­teen vähen­e­misessä suurin häviäjä on lentoli­ikenne, joka menet­tää pysyvästi hyvin tuot­tavia liikematkustajia

    1. insinööri:
      – joukkoli­iken­teen tar­jon­ta heikke­nee matkus­ta­jamäärän vähen­e­misen vuok­si. Kun samaan aikaan autoilu hyö­tyy ruuhkien vähen­e­mis­es­tä, tapah­tuu myös kulku­muo­to­si­ir­tymää autoiluun

      Ehkä noinkin. Mut­ta joukkoli­ikenne on suurimpia hyö­tyjiä, jos ruuhkat vähenevät. Se nopeut­taa myös joukkoli­iken­net­tä ainakin bussien osalta, jos ruuhkat vähenevät. Käve­ly ehkä vähe­nee, jos muut vai­h­toe­htoiset kulku­ta­vat nopeu­tu­vat. Joukkoli­iken­teessä peru­songel­ma on se, että kulku­vä­linei­den kap­a­siteet­ti pitäisi mitoit­taa työpäivien ruuh­ka-aiko­jen mukaan, jot­ta kaik­ki matkus­ta­jat mah­tu­vat mukaan, ja sit­ten muut ajat ovat puoli­ty­hjiä ja esim. yöaikaan matkus­ta­jamäärät ovat työpäiväru­uhki­in ver­rat­tuna mil­tei nol­las­sa. Jos ruuhkat tasautu­vat kel­lon­a­jal­lis­es­ti, pär­jätään pienem­mil­lä bus­simääril­lä, jot­ka voivat silti kul­jet­taa vuosi­ta­sol­la isom­man määrän väkeä.

  10. IT-ala on usein edel­läkävi­jä mon­es­sa asi­as­sa. Moni pienem­pi yri­tys on nyt purkanut vuokra­sopimuk­sen­sa ja siir­tynyt ”remote first” malli­in. Lounaal­la toki käy­dään yhdessä, ja har­vat kok­ouk­set pide­tään toimis­to­hotelleis­sa tai vas­taavis­sa. Mut­ta toimis­toti­laa ei ole. Isom­matkin yri­tyk­set ovat siir­tyneet tai siir­rymässä pienem­pi­in yhteiskäyttötiloihin.

    Ns. dig­i­no­ma­dit ovat olleet ole­mas­sa jo vuosikymme­nen. Kun töitä voi tehdä mis­tä vain, moni viet­tää tal­vet lämpimässä. Pienem­pi­in kaupunkei­hin tai kun­ti­in tun­tu­vat muut­ta­van lähin­nä sel­l­aiset, joil­la on ennestään suhtei­ta seu­tu­un, ja jos­sa on lap­siper­heen palve­lut hoidet­tu kunnolla.

    IT-alal­la on jatku­vasti kas­vavas­sa suo­sios­sa myös yksinyrit­täju­us. Vak­i­tu­isia työ­suhtei­ta ei enää halu­ta, pro­jek­tit val­i­taan tar­jol­la ole­vista kiin­nos­tavu­u­den ja kom­pen­saa­tion mukaan. Ja usein moni myös pää­tyy työsken­telemään Suomes­takin etänä ulko­maille. Ja lasku­taitoiset lapset­tomat huo­maa­vat nopeasti että kan­nat­taako Suomes­sa vero­jen takia asua.

    1. TL:
      IT-ala on usein edel­läkävi­jä mon­es­sa asi­as­sa. Moni pienem­pi yri­tys on nyt purkanut vuokra­sopimuk­sen­sa ja siir­tynyt ”remote first” malli­in. Lounaal­la toki käy­dään yhdessä, ja har­vat kok­ouk­set pide­tään toimis­to­hotelleis­sa tai vas­taavis­sa. Mut­ta toimis­toti­laa ei ole. Isom­matkin yri­tyk­set ovat siir­tyneet tai siir­rymässä pienem­pi­in yhteiskäyttötiloihin.

      Ns. dig­i­no­ma­dit ovat olleet ole­mas­sa jo vuosikymme­nen. Kun töitä voi tehdä mis­tä vain, moni viet­tää tal­vet lämpimässä. Pienem­pi­in kaupunkei­hin tai kun­ti­in tun­tu­vat muut­ta­van lähin­nä sel­l­aiset, joil­la on ennestään suhtei­ta seu­tu­un, ja jos­sa on lap­siper­heen palve­lut hoidet­tu kunnolla.

      IT-alal­la on jatku­vasti kas­vavas­sa suo­sios­sa myös yksinyrit­täju­us. Vak­i­tu­isia työ­suhtei­ta ei enää halu­ta, pro­jek­tit val­i­taan tar­jol­la ole­vista kiin­nos­tavu­u­den ja kom­pen­saa­tion mukaan. Ja usein moni myös pää­tyy työsken­telemään Suomes­takin etänä ulko­maille. Ja lasku­taitoiset lapset­tomat huo­maa­vat nopeasti että kan­nat­taako Suomes­sa vero­jen takia asua.

      Dig­i­no­ma­dit ovat vain mar­gin­aaliryh­mä kaik­ista IT-alan ihmi­sistä. Suurin osa halu­aa vak­i­tuisen työ­suh­teen eikä ottaa yrittäjäriskiä. 

      Minä taas olen saanut tarpeek­seni etä­työstä ja karan­teenista. Tääl­lä tulee mökki­höperök­si. Ihmiskun­nan pitää kyl­lä kek­siä biol­o­gisia ja kemi­al­lisia keino­ja päästäk­seen var­al­li­sista tar­tun­tataudeista eroon.

      1. R.Silfverberg: Dig­i­no­ma­dit ovat vain mar­gin­aaliryh­mä kaik­ista IT-alan ihmi­sistä. Suurin osa halu­aa vak­i­tuisen työ­suh­teen eikä ottaa yrittäjäriskiä. 

        Minä taas olen saanut tarpeek­seni etä­työstä ja karan­teenista. Tääl­lä tulee mökki­höperök­si. Ihmiskun­nan pitää kyl­lä kek­siä biol­o­gisi­a­ja kemi­al­lisia keino­ja päästäk­seen var­al­li­sista tar­tun­tataudeista eroon.

        Kyl­lähän tääl­lä ekon­o­mistit jo kek­sivät että markki­namekanis­mit ja kil­pailu tulee ulot­taa ihmis­ten ter­vey­teen. Eli toisin sanoen, antaa tau­tien kiertää ja vahvim­mat selviävät, vähän niin kuin markkinoillakin.

        Tärkein­tä on joka tapauk­ses­sa, ettei kukaan ihmi­nen puu­tu markki­noiden toim­intaan, näin saavute­taan [muka­mas] mak­si­maa­li­nen hyv­in­voin­ti kaikille.

  11. Jos etä­työn yleistymi­nen helpot­taa pien­ten paikkakun­tien tilan­net­ta, sen pitäisi näkyä pian syr­jäseudun yri­tys­ten ja julk­isten palvelu­jen rekry­toin­tion­gelmien helpot­tumise­na. Eihän lääkärin tarvitse enää asua Putaal­la vaan voi tehdä töitä vaikka­pa Naan­talista käsin. Ja tuoteke­hi­tysinsinööri voi käy­dä tehtaal­la Jäm­sässä pari ker­taa kuus­sa ollen lop­pu­osan ajas­ta etäkok­ouk­sis­sa kotoaan. Vakkavaaran lähipoli­isikin siir­tynee etätöi­hin, joi­ta voi tehdä vaikka­pa Por­voos­ta käsin. Ja mik­si kyläk­oulun opet­ta­jan pitäisi ajaa pitkä mat­ka joka aamu kylälle opet­ta­maan, kun opetuk­sen voi hoitaa videoneu­vot­telu­palvelun kautta.

    Meneeköhän kuitenkaan ihan näin…

    1. Kaikkein nopeim­min etä­työn tuomien asuin­paikka­toive­muu­tosten pitäisi näkyä hin­tata­sos­sa. Jos nyt on vir­ta pois Helsingistä ja kan­takaupungista, mei­dän pitäisi nähdä kyseisen alueen asun­to­jen hin­tata­son laske­van. Odot­te­len todistusaineistoa.

  12. “Moni pikkuka­pun­ki olisi kil­pailukykyisem­pi, ellei oli pilan­nut kaupunkiku­vaansa moukka­maisel­la rak­en­tamisel­la. ”Minä sota säästi, sen rauha tuhosi. ” ”

    Moni pikku­paikkakun­ta tun­tuu ole­van erit­täin väli­in­pitämätön kyläkeskuk­ses­taan. Hal­val­la raken­net­tu­ja rumia S- tai K‑kauppoja ja “keskus­ta” lähin­nä parkkipaik­ka. Mah­dolli­nen tori on jonkin­lainen pres­suky­häelmä. Paikalle tul­laan ain­oas­taan autol­la hake­maan tarvit­ta­va ja pois­tu­maan mah­dol­lisim­man nopeasti. 

    Uusim­pana karkoit­ta­vana tek­i­jänä on kas­vanut ral­li virite­ty­il­lä äärim­mäisen äänekkäil­lä mopoil­la. Poli­isil­la kun ei enää ole resursse­ja pitää järjestys­tä per­ife­ri­ois­sa, joten nuoret ovat otta­neet kesku­s­tat moottoriradoikseen.

    Jos joku halu­aa muut­taa Helsingistä maalle etätöi­hin, niin tuskin ainakaan kyläkeskusten takia. Syynä voi olla enem­mänkin ranta/omakotitalo kuin elävä kyläyhteisö.

    1. Jokkis: mopo

      Jokkis: mopo

      Jokkis:
      Jos joku halu­aa muut­taa Helsingistä maalle etätöi­hin, niin tuskin ainakaan kyläkeskusten takia. Syynä voi olla enem­mänkin ranta/omakotitalo kuin elävä kyläyhteisö. 

      Ainakin tuo elävän ja viihty­isän kyläkeskuk­sen veto voima on Kes­ki-Euroopas­sa yksi tek­i­jä mik­si ihmisiä muut­taa suurkaupungeista näi­hin pieni­in maalaiskaupunkei­hin. Englan­nis­sa, Sak­sas­sa, Ran­skas­sa, Bel­gias­sa ja Sveitis­sä sekä Itä­val­las­sa nämä kyläkeskuk­set vetävät puolen­sa paljonkin ihmisiä. Etelä-Englan­nin maaseu­tu on men­estynyt paljolti kun lon­toolaisia muut­taa sinne asumaan. Pohjois-Englan­ti on pitkän etäisyyk­sien takia Lon­toos­ta ei ole hyö­tynyt Lon­toon imusta

  13. Ei todel­lakaan pysäytä. Itse olen ollut etätöis­sä koodaa­mas­sa 14.3.2020 asti ja olen toden­näköis­es­ti vuo­den lop­pu­un saak­ka, jos toista aal­toa ei tule.

    Val­taosa kuitenkin kaipaa eroa työlle ja kodille ja työn sosi­aal­ista puol­ta. Pomot halu­aisi­vat päästä pätemään ja kon­sul­tit lässyt­tämään jon­nin joutavaa.

    Ei siinä, henkilöko­htais­es­ti yhteistyö on sujunut etänä mallikkaasti.

    Sitä kun nuore­na pelasi pele­jä, niin Webex, Teams, Skype yms ovat täysin luon­nol­lisia käyt­tää. Voi sitä koo­da­ta myös siten, että on chat yhteys työkaverei­den kanssa auki, jos tykkää.

    Mut­ta, enpä minäkään etätöistä huoli­mat­ta maalle muut­taisi. Toimis­tolle on bus­sil­la 12 min­uutin mat­ka. Lähikaup­pa on vier­essä ja keskus­taan 15 min­uutin käve­ly. Autol­la pääsee minne vaan, jos on tarve.

    Isom­mat ker­rostaloa­sun­not käyvät kyl­lä vähi­in Tam­pereel­la ja Helsingis­sä. Tarkoi­tan nimeno­maan vuokra­markki­noi­ta. Sijoit­taa kun voi muuhunkin kuin seiniin.

  14. “Yhdys­val­lois­sa panos­tet­ti­in paljon etätöi­hin, kos­ka kelvot­toman kaupunkisu­un­nit­telun vuok­si työ­matkat venyivät moni­tun­tisik­si. Niistä on kuitenkin the Econ­o­mistin mukaan alet­tu han­kki­u­tua eroon, kos­ka etä­työtä teke­vien osaami­nen alkoi jäädä jäl­keen ja tuot­tavu­us tätä kaut­ta laske­maan. On töitä, jos­sa osaamisen ylläpi­to ei ole niin tärkeätä, mut­ta on paljon töitä, jois­sa se on elintärkeätä.”

    Mihin ihmeeseen tämä väite perustuu?

  15. Medi­as­ta tulee tietoa ja viihdet­tä mukavasti. Verkkokau­pas­ta voi shop­pail­la. Netin kaut­ta voi pitää yhteyk­siä vaik­ka minne. Helpot­taa, kun suku­laisi­akin asuu merien takana. Käyti­in juuri vai­mon kanssa nojatuoli­matkalla Ateenas­sa. Seu­raa­va kohde ovat Lou­vren taideaar­teet. Aluil­laan on Columbian yliopis­ton immu­ni­teet­tikurssi. Ilmainen kun en tarvitse todis­tus­ta. Kaik­ki tämä ilman matkus­tamista. Luon­tokin tykkää. Coro­n­avirus ei ehkä.
    On väitet­ty, että noin 60000 asukkaa yhteisö olisi edullisin. Väite on ajal­ta ennen nettiä.
    Entisenä asukkaana olen joskus poht­in­ut Helsin­gin ongelmia, en kek­si muu­ta kuin kalli­ita ruuhkaisia ratkaisu­ja. Onko­han koko Helsin­gin johto sitoutunut jatku­van kasvun tavoitteisiin.

  16. O.S:“Tilastojen val­os­sa Uudel­la­maal­la päästöt henkeä kohden ovat pienem­mät kuin mis­sään muus­sa maakun­nas­sa. Myös Helsingis­sä päästöt kuu­lu­vat maan pien­impi­in ja ovat pienen­tymässä nopeasti lisää.”

    Taas tuo iki­aikainen vihrei­den tilas­to­harha, joka tois­tet­tuna on alka­nut elää omaa todel­lisu­ud­es­ta erkaan­tunut­ta elämään­sä muka­to­tuute­na. Päästöistä puhut­taes­sa on otet­ta­va huomioon kokon­ais­tase. Hiilen sidon­ta kaupungeis­sa on nol­la , joten lop­putule­ma on rankasti miinuksella.

    Tämä ei tietenkää het­kau­ta vihre­itä mitenkään, sil­lä hei­dän agen­dansa on suo­jel­la maaseu­tu reser­vaatik­si. Sil­loin­han hiilen sidon­ta jatkuu ennal­laan , ainakin jonkun vuo­den kunnes yli-ikäi­nen puus­to muut­tuu hiilen ja metaanin läh­teek­si. Asu­tus maaseudul­la on lähtöko­htais­es­ti hait­ta ja ympäristörikos kuten O.S. on joskus todennut.

    Helsin­ki tarvit­see elävää maaseu­tua, jois­sa tuote­taan tuot­teet, joiden vien­nistä ja hallinnoin­nista sen asukkaat saa­vat toimeen­tu­lon­sa. Peruselinkeinot ovat jalus­ta, jos­ta kas­vaa kaik­ki muu työ. 

    O.S:” Väit­täisin päin­vas­toin, että päivit­täis­tavarakaup­po­jen logis­ti­ik­ka on kevyem­pää lyhyi­den väli­matko­jen Helsingis­sä kuin pitkien väli­matko­jen Lapissa.”

    Mis­tähän se ruo­ka ja raa­ka-aineet tule­vat Hesaan ? Turku ja Uusi­maa muutenkin, eivät pysty ruokki­maan 5,5 miljoo­nan kansaa. O.S: on joskus viitan­nut Pitäjän­mäen Valioon, että sieltä tulee maito­tuot­teet pääkaupunkiseudulle. En kyl­lä ole havain­nut Munkkiniemen pel­loil­la kovinkaan suuria kar­jalau­mo­ja, mitä nyt kanadan­han­hia. Ne vaan pakkaa­vat olla huonolyp­sy­isiä, heh.

    O.S:“Myös Helsingis­sä päästöt kuu­lu­vat maan pien­impi­in ja ovat pienen­tymässä nopeasti lisää.”

    Julk­isu­us ei kuitekaan kiin­nitä mitään huomio­ta siihen kuin­ka paljon Helsin­gin kaupun­ki on tuhon­nut vuosim­iljoonien aikana syn­tynyt­tä hiilen varas­toa kivi­hi­ilikai­vok­sista. Sekä Puolan, Sak­san, Venäjän.. ympäristöä ja työläisen ter­veyt­tä ‚hiilen louhin­nan kaut­ta. Se on ollut ja on siir­tomaa-ajan kaltaista riistoa .

    Tämä totu­us ei kiin­nos­ta val­ta­me­di­aa, kos­ka ruokki­vaa kät­tä ei kan­na­ta purra.

    https://finnwatch.org/images/pdf/kivihiilta_idasta_ja_etelasta.pdf

    1. Taas tuo iki­aikainen vihrei­den tilas­to­harha, joka tois­tet­tuna on alka­nut elää omaa todel­lisu­ud­es­ta erkaan­tunut­ta elämään­sä muka­to­tuute­na. Päästöistä puhut­taes­sa on otet­ta­va huomioon kokon­ais­tase. Hiilen sidon­ta kaupungeis­sa on nol­la , joten lop­putule­ma on rankasti miinuksella.

      Eemi, mietipä nyt taas logikkaasi. Sen mukaan siis ihmiset elävät kaupungeis­sa hiilip­i­histi ja maaseudul­la polt­ta­vat fos­si­il­isia, mut­ta kos­ka kaupungeis­sa ei ole nielu­ja ja maaseudul­la on, maalais­ten urku auki elämi­nen on ihan ok. Mitä tapah­tuu, jos väki muut­taisi kaupungeista maalle? Nielut pysy­i­sivät ennal­laan, mut­ta urku auki ‑eläviä olisi enem­män ja pihisti eläviä vähem­män. Tai päin vas­toin, jos muutet­taisi­in enem­män kaupunkei­hin, eikä sil­loin päästöt vähenisi?
      Näis­sä esit­tämis­säni tilas­tois­sa ei ollut mukana teo

      llisu­u­den päästöjä. Jos olisi, Lap­pi olisi tiet5ysti suuripäästöisin maakun­ta, kos­ka jaloterästehdas.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Jos olisi, Lap­pi olisi tiet5ysti suuripäästöisin maakun­ta, kos­ka jaloterästehdas.

        Sivu­seik­ka, mut­ta lie­nee syytä oikaista: Out­okumpua suurem­pia CO2-päästäjiä v. 2019 oli­vat SSAB, HELEN, Neste, For­tum ja Finnse­ment­ti. Aiemp­ina vuosi­na Turun seudun ene­giatuotan­tokin oli OKUa suurem­pi päästäjä.

      2. Riip­puu, miten päästöt las­ke­taan. Aika laa­jalti ollaan sitä mieltä, että päästöt pitää laskea kulu­tus­päästä käsin, eli esim. hiil­i­jalan­jälk­i­lasken­nal­la, jos halu­taan ver­ra­ta sitä, miten vähäpäästöis­es­ti mis­säkin eletään. Täl­löin mm. kulu­tus­tuot­tei­den päästöt las­ke­taan sen aiheut­ta­mak­si, joka kulut­taa. Eli vaikka­pa lentämisen päästö las­ke­taan lentäneen päästök­si, tai uima­hal­lis­sa uineen aiheut­ta­ma päästö huomioidaan uima­hal­lis­sa uineen päästök­si, tai kän­nykän valmis­tuk­sen päästöt huomioidaan kän­nykän osta­jan päästök­si ja net­tiä käyt­tävän jos­sain kan­sain­välisel­lä palve­limel­la aiheut­ta­man kulu­tuk­sen kaut­ta syn­tynyt päästö huomioidaan netin käyt­täjän päästöksi.

        Paikallis­ten päästö­jen osalta ero­ja tulee täl­lä het­kel­lä Suomes­sa etenkin liiken­teestä. Toisaal­ta liiken­teen sähköistymisen sekä biopolt­toainei­den käyt­töo­su­u­den kasvun odote­taan jo lähivu­osi­na muut­ta­van liiken­teen päästö­jen rak­en­teen olen­nais­es­ti eri näköisek­si kuin se on nyt. Ajok­ilo­metrit pain­ot­tuvat uusimpi­in autoi­hin, mikä nopeut­taa muu­tok­sen päästö­vaiku­tuk­sia. Mynämäestä Turku­unkaan kul­jet­taes­sa ei jatkos­sa vält­tämät­tä aiheuteta kovin paljoa fos­si­il­isia päästöjä. Renkaat toki kulu­vat jatkos­sakin, mut­ta ben­saa tai dieseliä ei vält­tämät­tä pala entiseen tapaan tai lainkaan. Vuo­den 2020 ensim­mäisel­lä puoliskol­la Suomes­sa 35 % uusista autoista oli hybride­jä ja sähköau­to­ja. Lisäk­si käytet­ty­jen auto­jen tuon­nin kaut­ta hybridei­den ja sähköau­to­jen osu­us kas­vaaa koko ajan. Vielä vuosien ajan liiken­teestä aiheutuu kyl­lä paljon päästöjä. Mut­ta etä­työn helpot­tumi­nen voi vähen­tää niitä kyl­lä olen­nais­es­ti, jos etä­työn tekem­i­nen nyt jää yleisemmäksi.

        Lapinkin osalta kulu­tus­pe­rusteinen lasken­tat­a­pa voi olla perustel­tu. Teräste­htaan päästöt las­ke­taan sil­loin terästä kulut­tavien päästöik­si. Jos teräk­ses­tä tehdään vaik­ka ris­teil­i­jä, ker­rostalon perus­tuk­set, junan­rataa, henkilöau­to tai vaik­ka kaukoläm­pölaitos, se huomioidaan niiden kulut­ta­jien päästöiksi.

    2. Uusi­maa, jos sen rak­en­tam­a­ton pin­ta-ala muutet­taisi­in pel­loik­si, pysty­isi kyl­lä ruokki­maan 5.5 miljoon­aa ihmistä. 

      Maalaisil­la ja kaupunki­laisil­la on kyl­lä eri elin­ta­vat, mut­ta se jouh­tuu kult­tuurista. Nyt kun lentämi­nen on ollut käytän­nössä kiel­let­tyä, niin kaupunki­laiset ovat oppi­neet sopeu­tua tilanteeseen ja hiil­i­jalan­jäl­ki on pienen­tynyt. Mut­ta en usko että maalaiset oli­si­vat vähen­täneet autol­la ajamista tänä aikana. 

      Raken­nuk­sia pitää Suomes­sa joka tapauk­ses­sa läm­mit­tää, sijait­si ne mis­sä tahansa. Hiilel­lä, öljyl­lä, turpeel­la ja polt­topuil­la läm­mit­tämi­nen on van­hanaikaista touhua ja ne tule­vat korvautumaan.

    3. Mis­tähän se ruo­ka ja raa­ka-aineet tule­vat Hesaan ? Turku ja Uusi­maa muutenkin, eivät pysty ruokki­maan 5,5 miljoo­nan kansaa. O.S: on joskus viitan­nut Pitäjän­mäen Valioon, että sieltä tulee maito­tuot­teet pääkaupunkiseudulle. En kyl­lä ole havain­nut Munkkiniemen pel­loil­la kovinkaan suuria kar­jalau­mo­ja, mitä nyt kanadan­han­hia. Ne vaan pakkaa­vat olla huonolyp­sy­isiä, heh.

      Kyl­lä Uuden­maan ja Varsi­nais-Suomen maakun­nat pystyvät ruokki­maan 5,5 miljoo­nan väestön hel­posti kun ottaa huomioon sen että 16 miljoo­nan ole­va Hol­lan­nin kehit­tynyt maat­alous pyrkii ruokki­maan meikein koko Kes­ki-Euroopan. Eemil suosite­len tutus­tu­maan esim Alankoa­maid­en maat­alouden kil­pailu­ti­lanteeseen jon­ka väestö tiheys on 402 / km².

      1. Ver­tailu ei onnis­tu ihan noin suo­ravi­ivais­es­ti. Kes­ki-Euroop­paan ver­rat­tuna Suomes­sa on vähän pel­toa, kos­ka suurin osa maas­tos­ta on vil­je­lyyn sopi­ma­ton­ta, ja maaperäkään ei ole yhtä hedelmäl­listä ja ilmas­to koleampi.

    4. Julk­isu­us ei kuitekaan kiin­nitä mitään huomio­ta siihen kuin­ka paljon Helsin­gin kaupun­ki on tuhon­nut vuosim­iljoonien aikana syn­tynyt­tä hiilen varas­toa kivi­hi­ilikai­vok­sista. Sekä Puolan, Sak­san, Venäjän.. ympäristöä ja työläisen ter­veyt­tä ‚hiilen louhin­nan kaut­ta. Se on ollut ja on siir­tomaa-ajan kaltaista riistoa . 

      Koko Pohjois-Suo­mi käyt­tää ener­gian tuotan­toon TURVETTA joka on päästöiltään korkeampi kuin kivi­hi­ili. Suo­mi on Irlan­nin ja Venäjän jäl­keen ain­oa Euroopan maa joka käyt­tää turvet­ta ener­giantuotan­nos­sa ja Suomes­sa on yhteen­sä 56 voimalaa jot­ka käyt­tävät turvet­ta joten yksi kivi­hi­ilivoimala Helsingis­sä ei ole päästöiltää mitenkään iso tekijä. 

      https://finnwatch.org/images/pdf/kivihiilta_idasta_ja_etelasta.pdf

      1. Rahul Somani: Koko Pohjois-Suo­mi käyt­tää ener­gian tuotan­toon TURVETTA joka on päästöiltään korkeampi kuin kivihiili.Suomi on Irlan­nin ja Venäjän jäl­keen ain­oa Euroopan maa joka käyt­tää turvet­ta ener­giantuotan­nos­sa ja Suomes­sa on yhteen­sä 56 voimalaa jot­ka käyt­tävät turvet­ta joten yksi kivi­hi­ilivoimala Helsingis­sä ei ole päästöiltää mitenkään iso tekijä. 

        https://finnwatch.org/images/pdf/kivihiilta_idasta_ja_etelasta.pdf

        Taas yksi keskustelu jos­sa päästään turpeeseen.
        Jos nyt ei men­nä siihen EUpoli­it­tiseen lehmänkaup­paan, jos­sa turve määritelti­in uusi­u­tu­mat­tomak­si, niin palaute­taan mieli­in syy mik­si Irlan­nin ja Suomen lisäk­si muut EU maat eivät käytä turvet­ta. Muis­sa mais­sa ei ole sitä, joten ne voivat hurskastel­la turpeen käyt­tämät­tömyy­del­lä (kuten Lumene joka teki main­oskam­pan­jan kun tuote­sar­jat, jois­sa parin has­sun turvekuu­tion mar­gin­aa­li­nen raa­ka-aine­tarve, lopetettiin).

        Suomikin voisi nos­taa hän­tään­sä ja ker­toa ettemme käytä palavaa kiveä.

      2. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Taas yksi keskustelu jos­sa päästään turpeeseen.
        Jos nyt ei men­nä siihen EUpoli­it­tiseen lehmänkaup­paan, jos­sa turve määritelti­in uusi­u­tu­mat­tomak­si, niin palaute­taan mieli­in syy mik­si Irlan­nin ja Suomen lisäk­si muut EU maat eivät käytä turvet­ta. Muis­sa mais­sa ei ole sitä, joten ne voivat hurskastel­la turpeen käyttämättömyydellä 

        Suomikin voisi nos­taa hän­tään­sä ja ker­toa ettemme käytä palavaa kiveä.

        Eduskun­nan ympäristö­val­tiokun­ta on tietääk­seni ottanut (Osmo Soin­in­vaara voi sen vielä tarken­taa) että turve on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra ja EU:n ympäristö­valiokun­ta taas on ottanut sen näkökul­man että turve on uusiutumaton. 

        Tur­poeen uusi­u­tu­mi­sai­ka on about 10 000 vuot­ta (?) (Osmo Soin­in­vaara voi sen vielä tarken­taa). Kyl­lä muis­sa EU mais­sa on isot turve varan­not kuten Alanko­mais­sa, Virossa ja Bri­tan­ni­as­sa (etenkin Skot­lannis­sa ja Englan­nis­sa) mut­ta nämä maat eivät käytä turvet­ta ener­giantuotan­nos­sa vaan puu­tarha lan­noiteeena mikä on sit­ten ihan eri asia. Alanko­maat ovat maail­man johtavampia mai­ta turpeen tuotan­nos­sa puu­tarha käytössä mut­ta ei energiassa. 

        Irlan­nin paikalli­nen ver­sio Vapos­ta eli Bord na Móna ilmoit­ti jo 2015 että se lopet­taa turpeen käytön ener­gian tuotan­nos­sa vuo­teen 2030 mennessä
        Suomes­sakin turvet­ta alet­ti­in tehdä kau­pal­lis­es­ti vas­ta 1970-luvun ene­giakri­isin aikana tehti­in isot investoin­nit turpeeseen ener­giantuotan­nos­sa. Tosin sota aikana turvet­ta käytet­ti­in ener­gia tuon­nin vaikau­den takia mut­ta sen tuotan­to lop­pui ener­ian tuotan­nos­sa kunnes 1970-luvul­la se teki comebackin

  17. Moni pikkukaupun­ki olisi kil­pailukykyisem­pi, ellei oli pilan­nut kaupunkiku­vaansa moukka­maisel­la rak­en­tamisel­la. ”Minä sota säästi, sen rauha tuhosi.”

    Tämä on ihan tot­ta, mut­ta ei ole vain suo­ma­lainen ilmiö. Ruotsin pikkukaupun­git tuho­si­vat keskus­tansa 1950–70- luvuil­la. Tukhol­ma tuhosi viihty­isän Klaran alueen Norrmalmilla.

    Helsin­gin kasvu ei tai­da olla viihty­isien uusien aluei­den ansio­ta. Hesarin pilapi­irtäjä Karin yhdessä kuvas­sa kak­si ukkoa ihmetteli muis­tomerkkiä. Toinen tokaisi: kun­pa joku kuvan­veistäjä tek­isi niin huonon pat­saan, että tuo alka­isi näyt­tää hyvältä. Nyt kun on näh­nyt Kalasa­ta­man uusia talo­ja, niin Mer­i­ha­ka alkaa näyt­tää ihan siedettävältä.

    1. Kauko: Tämä on ihan tot­ta, mut­ta ei ole vain suo­ma­lainen ilmiö. Ruotsin pikkukaupun­git tuho­si­vat keskus­tansa 1950–70- luvuil­la. Tukhol­ma tuhosi viihty­isän Klaran alueen Norrmalmilla.

      Helsin­gin kasvu ei tai­da olla viihty­isien uusien aluei­den ansio­ta. Hesarin pilapi­irtäjä Karin yhdessä kuvas­sa kak­si ukkoa ihmetteli muis­tomerkkiä. Toinen tokaisi: kun­pa joku kuvan­veistäjä tek­isi niin huonon pat­saan, että tuo alka­isi näyt­tää hyvältä. Nyt kun on näh­nyt Kalasa­ta­man uusia talo­ja, niin Mer­i­ha­ka alkaa näyt­tää ihan siedettävältä. 

      Kaikissa Pohjo­is­mais­sa on mukavia pikkukaupunke­ja eivätkä pääkaupun­gitkaan ole läpen­sä ankeita.
      Muka­vat pikkukaupun­git van­hoine puu­taloi­neen sijait­se­vat valitet­tavasti han­kalien kulkuy­hteyk­sien päässä, sik­si ne on saanut jäädä sel­l­aiseen asu­un kuin aika olisi pysähtynyt 80 vuot­ta sitten.

      1. R.Silfverberg: Kaikissa Pohjo­is­mais­sa on mukavia pikkukaupunke­ja eivätkä pääkaupun­gitkaan ole läpen­sä ankeita.
        Muka­vat pikkukaupun­git van­hoine puu­taloi­neen sijait­se­vat valitet­tavasti han­kalien kulkuy­hteyk­sien päässä, sik­si ne on saanut jäädä sel­l­aiseen asu­un kuin aika olisi pysähtynyt 80 vuot­ta sitten.

        Olet oike­as­sa, mon­et pikkukaupun­git sijait­se­vat kaukana, kuten Rau­ma tai Uusikaar­lepyy, molem­mil­la on kivat puu­taloalueet. Mietin lähin­nä sitä, että 1960–70-luvuilla val­lit­se­va totu­us taisi olla usko edis­tyk­seen. Sil­loin edis­tys tarkoit­ti van­ho­jen puu­talo­jen purkamista ja uusien laatikko­jen rak­en­tamista, muuten oli aut­ta­mat­toman vanhanaikainen. 

        Puu-Vallila säästyi, mut­ta puu-Pasi­la ei. Kun viisaat arkkite­hdit ja muut asiantun­ti­jat ehdot­ti­vat van­han puu­taloaluei­den tuhoamista uuden tieltä, niin tot­ta kai kun­nan­val­tu­ute­tut uskoi­vat. Miten se olikaan, kun virkamies esit­tää, niin poli­itikko voi vain luottaa?

  18. Jos työn­teko muut­tuu nyky­istä vähem­män paikkasi­don­naisek­si, muu­tos suosii suh­teessa sel­l­aisia paikko­ja jot­ka ovat työn­tekoon liit­tymät­tömistä syistä ihmi­sistä houkut­tele­via. Täl­laisia paikko­ja ovat suuret kaupun­git huvi/viihde/kulttuuritarjontansa kanssa, sekä sit­ten maanti­eteeltään tai olo­suhteil­taan houkut­tel­e­vat paikat.

    Eli Suomes­sa eri­tyis­es­ti Helsin­ki, sekä sit­ten nämä Paraiset, Punka­har­jut, Hang­ot, van­hat Rau­mat ja vas­taa­vat. Euroop­palaisit­tain Pari­isit, Zer­mat­tit ja San­torinit. Etelä suh­teessa pohjoiseen. Meren­ran­nat ja vuoris­tot suh­teessa tasamaahan. 

    Häviäjiä Suomes­sa luul­tavasti varsinkin Ylivieskat, Piek­sämäet ja Forssat. Mut­ta myös Mynämäet, Mäntsälät sekä vaikka­pa Kouvola.

    Koron­avirus, koroste­tusti työiän ohit­ta­neen väestön vit­saus, on tässä yhtey­dessä toden­näköis­es­ti vain peili, johon katso­va näkee omia van­ho­ja ajatuk­si­aan ja saa niille vahvis­tus­ta. Esitetään silti kysymys: jos pelkäät akuutisti vaar­al­lista tar­tun­tatau­tia etkä aio eristäy­tyä aivan totaalis­es­ti, kuin­ka pitkän ambu­lanssikyy­din päähän suures­ta sairaalas­ta aiot uskaltau­tua? Ehkä tästä voisi Mynämäen kun­nanki­ho kek­siä vipu­vart­ta edel­listä väitet­täni vas­taan ja ottaa tuos­ta slo­ganin — maal­la mut­ta juuri ja juuri riit­tävän lähel­lä teho-osastoa.

  19. O.S:“maalaisten urku auki elämi­nen on ihan ok. ”

    Tuos­sa kitey­tyy vihrei­den logi­ikan teo­reet­ti­nen näkökul­ma, on /off, musta/valkoinen. Maaseudul­la ei suinkaan eletä urku auki. Kaik­ki tuotan­to­pros­es­sit ovat kehi­tystyön kohteena. Haetaan hiinineu­traal­isu­ut­ta, ympäristöys­täväl­lisyyt­tä jne. Vihrei­den kei­häänkärkenä maaseu­tu­vas­taisu­udessa on liikenne. Jopa liiken­teen päästö­jen vähen­nyk­sessä tehdään töitä. Maat­alouden työjuh­dat ovat entistä vähäpäästöisem­piä ja maantieli­iken­teen biopolt­toainei­den “tehtai­ta” avau­tuu kiihtyväl­lä tahdil­la. Niiden vaikeutena ovat alkuin­vestoin­tien suu­ru­us ja fos­si­ilisen polt­toainee­te­ol­lisu­u­den /kaupan vastustus.

    Nämä­ja mon­et muut inno­vaa­tiot eivät vain saa julk­isu­ut­ta etelän media-ilmas­ton vuok­si. Niitä esit­televät ain­oas­taan Maaseudun Tule­vaisu­us ja maat­alouden ammat­ti­julka­isut. Esteenä ovat myöskin mit­takaa­vat, kos­ka toim­inta on pien­imuo­toista (vielä), mut­ta tule­vaisu­us näyt­tää valoisalta. 

    Mitä enem­män etelän eli­it­ti ja sitä tuke­va media kyykyt­tää maase­t­ua puo­lus­tavia puoluei­ta, sitä vaikeam­mi­nen vihreä teknolo­gia ete­nee . Pitäisi nähdä koko maan etu eikä pienen eli­itin ja älymys­tön arro­gant­ti­nen hyvähenkilöverkos­ton hyvinvointi.

    O.S:” Jos olisi, Lap­pi olisi tiet5ysti suuripäästöisin maakun­ta, kos­ka jaloterästehdas.”

    Siitä logi­ikas­ta; ovatko nämä päästöt vain Lapin maakun­nan syn­ti, vai koko teol­lisu­ud­es­ta hyö­tyvän pop­u­laa­tion rasite. Ts. jaloteräste­htaan myyn­ti ja hallinto sijait­see Salmisaaren­ran­ta 11:ssa. Miten jyvit­täisit päästöt , kos­ka Out­okum­mun hallintoa ja myyn­tiä on ympäri maa­pal­lon? Lapin päästöjäkö kaik­ki tyyni, vaik­ka tehtaan rav­in­toketju kat­taa koko maapallon ?

    1. Eemil: Siitä logi­ikas­ta; ovatko nämä päästöt vain Lapin maakun­nan syn­ti, vai koko teol­lisu­ud­es­ta hyö­tyvän pop­u­laa­tion rasite.

      Ymmärsinkö oikein, kun Helsingis­sä kulute­taan hiilel­lä tuotet­tua läm­pöä, se on helsinkiläis­ten syn­ti. Kun Lapis­sa kulute­taan hiilel­lä uitet­tua sähköä, sekin on helsinkiläis­ten synti.

      En ole logi­ikas­tasi huo­man­nut mitään muu­ta punaista lankaa päästöis­sä, lähiruoas­ta taik­ka taloudessa kuin sen, että jos maal­la tuho­taan luon­toa, se on aina kaupunki­lais­ten vika mut­ta jos kaupungis­sa aiheutetaan päästöjä, se kn kaupunkien jut­tu. Ja turve on uusi­u­tu­vaa ja minä olen Kiinan keisari.

      Umpikepu­laisu­us ilmeis­es­ti pehmen­tää pään tai jotain, kun ei näis­sä jutuis­sasi kyl­lä ole mitään järkeä, mut­ta vaiku­tat usko­van niihin ihan täysil­lä. Ain­oa jär­ki nois­sa puheis­sa on, jos vakaasti uskoo että kaupunki­lais­ten pitäisi mak­saa kaik­ki eikä maal­la ole mis­tään mitään vastuuta.

  20. O.S:“En kuitenkaan ole yhtä var­ma kuin Pekka Myl­lymä­ki, että kaupungis­tu­mi­nen – tai siis suurkaupungis­tu­mi­nen – tästä vähenee.”

    Olen O:n kanssa samaa mieltä, mut­ta toiv­ot­tavasti Suomes­sa opi­taan ajat­tele­maan ele­tyn koke­muk­sen myötä kypsem­min. Suo­ma­lais­ten ei kan­na­ta tehdä samo­ja virheitä, joi­ta on tehty meitä väkirikkaam­mis­sa mais­sa. Kaupungis­tu­misen aiheut­ta­ma­ia ongelmia on niin paljon, että ne jyräävät alleen hyödyt. En lähde niitä ker­taa­maan. Ain­oas­taan sen ver­ran, että vihreä eli­it­ti halu­aa ilmas­tokeskustelul­la peit­tää mit­ta­vat ongel­mat. Ikäänkuin ilmas­ton­muu­tok­sen estämi­nen oikeut­taisi uno­hta­maan kaiken muun.

    Meil­lä on nyt tilaus tehdä älykästä asu­tus­poli­ti­ikkaa työelämän dig­i­tal­isaa­ti­oloikan avul­la. Van­hat , luu­tuneet asen­teet pitää rei­va­ta tälle vuosi­tuhan­nelle. Kuten olen jo toden­nut, niin hajautet­tu pien­imuo­toinen bioen­er­giantuotan­to pienen­tää hiilivuo­toa. Pitää osa­ta ajatel­la riit­tävän pien­esti, jot­ta saadaan aikaan suuria hyötyjä.

    Meitä hämää suu­ru­u­den ekono­mi­a­harha. Ener­gia­ratkaisu­ja ei osa­ta laskea atom­ivoimalan mit­takaavaa pienem­mil­lä luvuil­la. Pien­voimaloi­ta raken­netaan, tutk­i­taan ja kehitetään ympäri maan.
    Motiva:“Bioenergiaa hyö­dyn­netään use­assa eri olo­muo­dos­sa. Bio­mas­soista voidaan jalostaa kiin­teän polt­toaineen lisäk­si kaa­sumaisia ja nestemäisiä polt­toainei­ta. Bio­mas­so­ja saadaan useista eri lähteistä – met­sistä, pel­loil­ta ja maat­aloud­es­ta, teol­lisu­u­den sivu­vir­roista ja jätteistä.”

    Ylläole­via ener­giavai­h­toe­hto­ja kehit­tämäl­lä voidaan tule­vaisu­udessa kor­va­ta yhä suurem­pi osa fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Kallista, tot­takai, kaik­ki muu on kallista kun ver­rataan fos­i­il­isi­in poltoaineisi­in. Niiden käyt­töhän perus­tuu luon­non­va­ro­jen riis­toon . Niiden kor­vaami­nen mak­saa, laat­ua ei saa halvalla.

    Haen täl­lä sitä, että hajautet­tu työelämän ja asumisen malli ei ole ympäristölle tuhoisaa, kun teem­mee älykästä poli­ti­ikkaa kaikil­la sek­tor­eil­la. Tähän pitäisi löytää mod­erni ajat­te­lu­ta­pa ja se tulee vain uuden poli­ti­ikan toim­i­joiden sukupol­ven myötä. Nyky­istä päät­täjien ikäpolvea hait­taa­vat vielä liiak­si van­hat rasit­teet , tosia jopa kansalais­so­das­ta ja luokkay­hteiskun­nas­ta läh­tien. Tilanne val­takun­nan tasol­la on aivan sama , kuin viime­vu­osien kun­tali­itok­sis­sa, kyläpoli­ti­ik­ka on riip­pakivi kun­nan menestykselle.

    Työelämän verkos­toi­tu­mi­nen on muut­tunut dig­i­tal­isaa­tion ja globaal­is­tu­misen kaut­ta. Työn­tek­i­jän ei tarvitse enää tun­tea henkilöko­htais­es­ti kun­nan­lääkäriä, apteekkaria eikä rovas­tia men­estyäk­seen työssään. Ei myöskää kon­sernin henkilöstöpääl­likköä, hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jaa eikä ketään muu­takaan vaikka­pa vapaa-ajan har­ras­tusten kaut­ta. Ei ole myöskään mah­dol­lista tun­tea hlöko­htais­es­ti kan­tonin johta­jaa Kiinas­sa, ja silti työte­htävät voi sinne hoitaa men­estyk­sel­lis­es­ti verkon välityksellä.
    Verkos­toi­tu­mi­nen tapah­tuu verkossa.

    Kun asi­at hoitu­vat globaal­isti, niin Suomen tasol­la ollaan vielä pienis­sä ympyröis­sä välil­lä Iva­lo Helsinki.

  21. Korona syn­nyt­ti pakkoloikan etä­työssä. Ker­tyy paljon tietoa siitä miten hyvin siinä suo­ri­udut­ti­in. Nor­maal­i­ti­lanteeseen palat­tuamme yri­tyk­set miet­tivät mitä töitä ja mis­sä määrin on kan­nat­tavaa mah­dol­lis­taa etä­työtä. Tämän omas­ta mielestään tietäviä kon­sult­te­ja on tarjolla.

    Syn­tyy aikanaan myös tutkimusti­etoa etä­työn eri piirteistä ja sen johtamis­es­ta. Mil­lä keinoil­la osaami­nen ja tuot­tavu­us pysyy kunnossa.

    Mis­sä tätä etä­työtä tehdään on sit­ten oma jut­tun­sa. Tarve olla läs­nä “toimis­tol­la” vaikut­taa siihen mikä mielekäs matkus­tu­sai­ka voi olla. Jos ei ole lap­sia tai puoli­son työ ei rajoi­ta voi poimia rusi­nat pul­las­ta ja tehdä työtä siel­lä mis­sä on kiva olla kunakin vuo­de­naikana. Ei tarvitse sitoutua kakkosasun­toon Mynämäelle. Johonkin pysyvään yhteisöön kuu­lu­mi­nen on useim­mille kuitenkin terveellistä.

  22. Työtä voi hel­posti tehdä mis­tä vain.

    Syksyl­lä 2016 asuin Gironas­sa ja tein kon­sult­ti­hom­mis Suomeen — käymät­tä Suones­sa. Oli mukavaa, töi­den lisäk­si ystävien kanssa pyöräi­lyyn jäi hyvin aikaa 

    Nyt teen töitä ruot­salaiselle pankille, ihan sen palkkalis­toil­la. Pääosin olo­huoneen sohval­tani, toisi­naan parvek­keel­lamme. En aio matkus­taa Ruot­si­in. Hyvin sujuu , on mukavaa. 

    Nyky­istä työtäni voisin tehdä vaik­ka pyörä­matkail­lessa Euroopas­sa: aami­aisen jäl­keen 4h töitä, sit­ten 4h pyöräi­lyä ja illal­la seu­raavas­sa majapaikas­sa illal­lisen jäl­keen töitä tun­ti pari. Sujuisi val­lan mainiosti. 

    Etä­työ on ihan huip­puhyvä juttu.

  23. Rahul Somani:“Koko Pohjois-Suo­mi käyt­tää ener­gian tuotan­toon TURVETTA joka on päästöiltään korkeampi kuin kivihiili. ”

    Turpeen poli­it­tisin perustein tehty päästölaskel­ma on pielessä. Ker­roin on väärä, kos­ka siinä ei huomioi­da turpeen uusi­u­tu­vu­ut­ta. Ruot­sis­sa turve saa uusi­u­tu­van ener­gia­muodon kohtelun. 

    Kivi­hi­ilivoimaloiden päästöt las­ke­taan ain­oas­taan Salmisaaren voimalan piipun päästä. Hiilel­lä on kuitenkin aikamoinen päästöhis­to­ria ennekuin se pää­tyy voimalan uuni­in. Hiilikaivosten työn­tek­i­jöi­den kohtelu ei kestä päivän­val­oa , joten eet­ti­nenkin jalan­jäl­ki on Helsin­gin kaupun­gin ener­giantuotan­nos­sa häpeällinen.

    R.S:” 16 miljoo­nan ole­va Hol­lan­nin kehit­tynyt maat­alous pyrkii ruokki­maan meikein koko Keski-Euroopan. ”

    Ja mil­lä hin­nal­la. Maat­alous on suuril­ta osin syylli­nen Hol­lan­nin typ­pipäästöi­hin. Vil­jeli­jäpi­ireis­sä tiede­tään Hol­lan­nin ole­van maa , joka hukkuu p*****n. Lihakar­jan kas­va­tus on tehokas­ta, mut­ta antibioot­tive­toista, kano­jen nokat katko­taan, siko­jen saparot leikataan jne. Maal­la on kaik­ki teho­tuotan­non aiheut­ta­mat ongelmat.

    Kulut­ta­jat eivät vaan tah­do mil­lään ymmärtää , että teho­tuotan­to ei sovi maat­alouteen. Ympäristö, eläimet ihmiset kär­sivät. Ja juuri sinä aiheutat tämän kaiken kär­simyk­sen vaa­ti­mal­la hal­paa = tehotuotantoa.

    1. Eemil:

      Turpeen poli­it­tisin perustein tehty päästölaskel­ma on pielessä. Ker­roin on väärä, kos­ka siinä ei huomioi­da turpeen uusi­u­tu­vu­ut­ta. Ruot­sis­sa turve saa uusi­u­tu­van ener­gia­muodon kohtelun. 

      Kivi­hi­ilivoimaloiden päästöt las­ke­taan ain­oas­taan Salmisaaren voimalan piipun päästä. Hiilel­lä on kuitenkin aikamoinen päästöhis­to­ria ennekuin se pää­tyy voimalan uuni­in. Hiilikaivosten työn­tek­i­jöi­den kohtelu ei kestä päivän­val­oa , joten eet­ti­nenkin jalan­jäl­ki on Helsin­gin kaupun­gin ener­giantuotan­nos­sa häpeällinen.

      Turpeen ase­ma uusi­u­tu­vana ener­giana on myös kyseenalainen. Onko turve uud­is­tu­vaa ener­giaa vai ei on kysymys joka on myös ollut eri­lainen esimerkik­si Euroopan union­in ympäristö­valiokun­ta on määritel­lyt turpee uusi­u­tu­mat­tomak­si ja Suomen eduskun­nan ympäristö­valiokun­ta on määritel­lyt turpee uusi­u­tu­vak­si sekin tehti­in äänestämäl­lä ei tieteel­lis­es­ti kos­ka tutk­i­jat eivät ole yksimielisiä siitä onko turve uud­is­tu­vaa ener­giaa vai ei. Siinä tutk­i­ja yhteisö on yksimieli­nen että turpeen ener­gia päästöt ovat korkeam­mat kuin kivi­hi­ilessä ja luon­non­ti­eteitä ei voi lain­säädän­nöl­lä muut­taa. Turpeen uud­is­tu­va elinikä on 10 000 vuotta

      Hiilikaivosten ase­ma ei ole enään mitenkään saman­laisia kuin 1900-luvun alus­sa kos­ka kai­vok­set ovat tek­nol­o­gis­es­ti myös nykyään erit­täin kehittyneitä.

      1. Olen­naista on, että lisääkö turpeen polt­to hiilid­iok­sidipäästöjä ilmake­hään ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että ei polte­ta. Lisää ehdot­tomasti, joten turpeen polt­tamista tulee vält­tää siinä mis­sä kivi­hi­ilenkin — itseasi­as­sa jopa pon­te­vam­min, kos­ka turpeen päästöt ovat ener­giayk­sikköä kohden noin 19 % suurem­mat kuin kivihiilen.
        Tämä johtuu siitä, että turpeen polt­to ei vaiku­ta turpeen nielu­un. Toisin on puun lai­ta, Jos puu jätetään met­sään kas­va­maan, sen nielu tyre­htyy, kun met­sä on täysi-ikäi­nen. Puun polt­to on lähel­lä hiilineu­traal­isu­ut­ta kuitenkin vas­ta noin 70 vuo­den jäl­keen. Se on kuitenkin aivan liian pitkä aika. Sik­si Helen oy karsas­taa myös liial­lista puun polttamista.
        Turve ei tule täysi-ikäisek­si koskaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Olen­naista on, että lisääkö turpeen polt­to hiilid­iok­sidipäästöjä ilmake­hään ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että ei polte­ta. Lisää ehdot­tomasti, joten turpeen polt­tamista tulee vält­tää siinä mis­sä kivi­hi­ilenkin – itseasi­as­sa jopa pon­te­vam­min, kos­ka turpeen päästöt ovat ener­giayk­sikköä kohden noin 19 % suurem­mat kuin kivihiilen.
        Tämä johtuu siitä, että turpeen polt­to ei vaiku­ta turpeen nielu­un. Toisin on puun lai­ta, Jos puu jätetään met­sään kas­va­maan, sen nielu tyre­htyy, kun met­sä on täysi-ikäi­nen. Puun polt­to on lähel­lä hiilineu­traal­isu­ut­ta kuitenkin vas­ta noin 70 vuo­den jäl­keen. Se on kuitenkin aivan liian pitkä aika. Sik­si Helen oy karsas­taa myös liial­lista puun polttamista.
        Turve ei tule täysi-ikäisek­si koskaan.

        Kiitos Osmo kun ker­roit mis­tä on kyse kun keskustel­laan turpeen poltos­ta mut­ta valitet­tavasti sin­unkin blo­gis­sasi on keskustelijoi­ta jot­ka pitää noi­ta turpeen hiilid­iok­sidipäästöjä luku­ja mitä esi­tit poli­it­tisi­na eikä tieteel­lis­inä. En ymmär­rä mik­si niin mon­et tahot sot­kee kivi­hi­ilen ja turpeen ener­gia keskustelus­sa Suomes­sa. Turve on jo koti­maista mut­ta sen hiilid­iok­sidipäästöt suurem­pia kuin tuon­ti kivi­hi­ili. Suomes­sa ei ole muutenkaan kivi­hi­ili kai­vok­sia mut­ta on turve soi­ta. Aina kun kepu­laiset alka­vat puhua kivi­hi­ilen ongelmista suh­teessa Helsin­gin ener­gia käytössä niin sil­loin pitäisi rehellis­es­ti sanoa että koti­mainen turve on hiilid­iok­sidipäästöiltään korkeampi kuin puo­lalainen kivi­hi­ili. Kat­soin juuri Helenin koti­sivuil­ta että Myy­dyn sähkön alku­perä 2018 on seu­raa­va 36% uusi­u­tu­va, 34 % ydin­voima ja fos­si­iliset 30% tässäkin luku­jen tark­istus on aina parem­pi kuin mutu tuntu. 

        Kiitok­set sin­ulle Osmo tästä tarken­nuskestä vielä kerran

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Olen­naista on, että lisääkö turpeen polt­to hiilid­iok­sidipäästöjä ilmake­hään ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että ei polte­ta. Lisää ehdot­tomasti, joten turpeen polt­tamista tulee vält­tää siinä mis­sä kivi­hi­ilenkin – itseasi­as­sa jopa pon­te­vam­min, kos­ka turpeen päästöt ovat ener­giayk­sikköä kohden noin 19 % suurem­mat kuin kivihiilen.
        Tämä johtuu siitä, että turpeen polt­to ei vaiku­ta turpeen nielu­un. Toisin on puun lai­ta, Jos puu jätetään met­sään kas­va­maan, sen nielu tyre­htyy, kun met­sä on täysi-ikäi­nen. Puun polt­to on lähel­lä hiilineu­traal­isu­ut­ta kuitenkin vas­ta noin 70 vuo­den jäl­keen. Se on kuitenkin aivan liian pitkä aika. Sik­si Helen oy karsas­taa myös liial­lista puun polttamista.
        Turve ei tule täysi-ikäisek­si koskaan.

        LUKE tieto­jen mukaan met­sään hakku­utäh­teenä jäävän ja luon­tais­es­ti kuolleen runk­op­u­un määrä vuon­na 2019 oli 15 miljoon­aa kuutiometriä.

        Jos ihanteena on puus­ton hoita­mat­to­muus ja hakkaa­mat­to­muus, saadaan tämä luon­taisen pois­tu­man määrä ( CO2 lähde) moninkertaistettua.

        Puun käyt­tämät­tömyy­den vuok­si lahop­u­un co2 vuo­taa ilmaan ja mielu­um­min käytetään aidosti fos­si­ilista maakaa­sua ja kivi­hi­iltä lämmitykseen.

        Lop­pu­un nos­tet­tu turvesuo palau­tuu välit­tömästi hiilin­ieluk­si. Turve­tuotan­nos­sa on 0,5% suoalasta.

        Miten on maakaa­suläh­teen tai kivi­hi­ilikai­vok­sen lai­ta? Eikö olisi parem­pi jät­tää polt­ta­mat­ta hiili, joka ei uusiudu?

      4. Lop­pu­un nos­tet­tu turvesuo palau­tuu välit­tömästi hiilin­ieluk­si. Turve­tuotan­nos­sa on 0,5% suoalasta.

        Ilmas­ton kannal­ta olen­naista on, kuin­ka kauan kestää, että kyseisel­lä suol­la on hehtaaria kohti yhtä paljon varas­toitunut­ta hiiltä kuin oli ennen polt­toa. Tai tämäkään ei riitä: kauanko kestää, että kyseisen suon hiili­varas­to saavut­taa sen (nou­se­van) tason, joko suol­la olisi ollut ilman polt­to­turpeen nostoa.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Ilmas­ton kannal­ta olen­naista on, kuin­ka kauan kestää, että kyseisel­lä suol­la on hehtaaria kohti yhtä paljon varas­toitunut­ta hiiltä kuin oli ennen polt­toa. Tai tämäkään ei riitä: kauanko kestää, että kyseisen suon hiili­varas­to saavut­taa sen (nou­se­van) tason, joko suol­la olisi ollut ilman polt­to­turpeen nostoa.

        Vas­takysymyk­senä kauanko kestää että maakaa­sulähde tai kivi­hi­ilikaivos saavut­taa sen tason joka sil­lä olisi ollut ilman hiilen/kaasun polt­toa. Eikä se kivi­hi­ili kor­vaudu edes koko Puolan kaikissa kivi­hi­ili­varan­nois­sa yhteenlaskettuna.
        Suomen tasol­la 99.5% suoala, jol­ta ei nos­te­ta turvet­ta, sitoo enem­män hiiltä kuin 0,5% suopin­ta-alal­ta hiiltä menetetään turpeen nos­ton myötä.

        Kivi­hi­ilen ja maakaa­sun laskel­mae­tu on se että ne poltet­taes­sa tuot­taa saman ener­gian kuin turve tai puu pienem­min co2 päästöin.
        Mitä hyö­tyä tästä 10% tehokku­use­dus­ta on, kun käyt­tämätön pien­puu ja luon­non­pois­tu­ma puu vapaut­taa joka tapauk­ses­sa co2 ilmake­hään lahotes­saan met­sään. Kai tuos­ta 15 milj m3 kuolleesta puus­ta ja hyö­dyn­tämät­tömästä hakku­utäh­teestä koh­ta joku hait­tavero lätkäistään met­sän­o­mis­ta­jille vuosittain.

        Tämäkin on osaop­ti­moin­tia. Helenin on järkevää polt­taa ulko­laista fos­si­ilista, mut­ta kansan­talouden kannal­ta koti­maisel­la muu­toin met­sään lahoaval­la raa­ka-aineel­la olisi co2- ja vai­h­to­tasemielessä järkevää kor­va­ta tuontifossiiliraaka-aine.

      6. Helen voisi siirtää nykyiset hiilivoimalansa pääosin puu­ta polt­taviksi, jos se saisi polt­taa vähän hiiltä oheis­polt­toaineena. Tämän on val­tio kuitenkin kieltänyt, joten ei sitten.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Helen voisi siirtää nykyiset hiilivoimalansa pääosin puu­ta polt­taviksi, jos se saisi polt­taa vähän hiiltä oheis­polt­toaineena. Tämän on val­tio kuitenkin kieltänyt, joten ei sitten.

        ???
        Nykyvoimaloiden polt­totekni­ik­ka ei sovel­lu pelkän puun poltolle?? Tämä ei ole val­tion syy.

        Tarkoi­tat jotain muuta.

        Voitko sel­ven­tää miten val­tio tämän kieltää.

      8. Helen voisi kor­va­ta hiilestä aika suuren osan pel­leteil­lä, mut­ta kokon­aan hiiltä ei voi pel­leteil­lä kor­va­ta vai­h­ta­mat­ta kat­ti­laa. Sik­si hylätään sekä hiili että pelletit.Vuoden 2029 jäl­keen voimalaitok­sis­sa ei saa polt­taa mil­ligram­maakaan hiiltä, joten on pakko luop­ua myös pel­leteistä sähkön tuotannossa. 

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Helen voisi kor­va­ta hiilestä aika suuren osan pel­leteil­lä, mut­ta kokon­aan hiiltä ei voi pel­leteil­lä kor­va­ta vai­h­ta­mat­ta kat­ti­laa. Sik­si hylätään sekä hiili että pelletit.Vuoden 2029 jäl­keen voimalaitok­sis­sa ei saa polt­taa mil­ligram­maakaan hiiltä, joten on pakko luop­ua myös pel­leteistä sähkön tuotannossa. 

        Turpeen käyt­tö puun rin­nal­la ei tietenkään ole Helenin suvait­se­ma vai­h­toe­hto, ja yhtälail­la turpeen polt­to tul­laan kieltämään.

        Luulisi insinöörille ole­van helpom­pi kehit­tää puu­ta (/biopolttoaineita) polt­ta­va uuni kuin pieny­d­in­voimala. Jyväskylän Keljon­lah­den voimalas­ta syn­tyi kiista kenen oli syy kun sen valmistues­sa huo­mat­ti­in, ettei laite­toimit­ta­jal­ta alun­perin oltu edes tilat­tu kat­ti­laa joka sovel­tu­isi polt­ta­maan pääosin puuta.

      10. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Tämäkin on osaop­ti­moin­tia. Helenin on järkevää polt­taa ulko­laista fos­si­ilista, mut­ta kansan­talouden kannal­ta koti­maisel­la muu­toin met­sään lahoaval­la raa­ka-aineel­la olisi co2- ja vai­h­to­tasemielessä järkevää kor­va­ta tuontifossiiliraaka-aine.

        Tämäkin on osaop­ti­moin­tia. Bio­di­ver­si­teetin kannal­ta met­sien pitäisi olla luon­non­mukaisem­pia ja puiden pitäisikin saa­da laho­ta met­sään. Kaadet­tu­jen puiden bio­mas­sas­ta suuri osa jää lahoa­maan met­sään — ennen aiko­jaan — ja poltet­tu puu lisää hiilid­iok­sidipäästöjä. Menee 20 vuot­ta ennen kuin kaade­tun met­sän paikalle kas­va­va uusi met­sä kom­pen­soi päästöt.

      11. Ville: Tämäkin on osaop­ti­moin­tia. Bio­di­ver­si­teetin kannal­ta met­sien pitäisi olla luon­non­mukaisem­pia ja puiden pitäisikin saa­da laho­ta met­sään. Kaadet­tu­jen puiden bio­mas­sas­ta suuri osa jää lahoa­maan met­sään – ennen aiko­jaan – ja poltet­tu puu lisää hiilid­iok­sidipäästöjä. Menee 20 vuot­ta ennen kuin kaade­tun met­sän paikalle kas­va­va uusi met­sä kom­pen­soi päästöt.

        Met­sän­hoito­toimen­piteil­lä pyritään vähen­tämään luon­non­pois­tu­maa ja saa­maan puus­to järey­tymään. Hoita­m­a­ton met­sä ei juuri järeää raken­nus­pu­u­ta tuota.
        Met­sään lahoa­maan jääväl­lä pienpuulla/hakkuutähteillä ja met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu­vir­roil­la voidaan kor­va­ta fos­si­il­isia raaka-aineita.

        Jos maali siir­retään bio­di­ver­si­teet­ti­in, niin mikä on riit­tävä luon­non­pois­tu­ma? 15 milj m3/v vai 100 milj m3/v kun lopete­taan met­sänkäyt­tö ja raken­netaan beton­ista ja muovista.
        Helsingin­niemen paine bio­di­ver­si­teet­tiä kohtaan helpot­tuisi jos etä­työ olisi todel­li­nen vai­h­toe­hto. Tekosaarien teko ja keskus­puis­ton rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in lopettaa.

      12. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Hoita­m­a­ton met­sä ei juuri järeää raken­nus­pu­u­ta tuota.

        Hoidet­tu met­sä tuot­taa raken­nuk­seen pää­tyvää puu­ta ehkä 10% koko bio­mas­sas­ta. Mitä enem­män “varas­toidaan” hiilid­iok­sidia puu­raken­nuk­si­in, sitä enem­män tulee sivu­vir­to­jakin. Niiden polt­ta­mi­nen lisää päästöjä tässä ja nyt, vaik­ka 20 vuo­den päästä päästöt olisi kom­pen­soitu… Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta 20 vuot­ta on pitkä aika.

      13. Ville: Hoidet­tu met­sä tuot­taa raken­nuk­seen pää­tyvää puu­ta ehkä 10% koko bio­mas­sas­ta. Mitä enem­män ”varas­toidaan” hiilid­iok­sidia puu­raken­nuk­si­in, sitä enem­män tulee sivuvirtojakin. 

        Jos hakku­umäärät eivät muu­tu ja muu käyt­tö vähe­nee vas­taavasti, rak­en­tamiseen kel­paa­va puu kan­nat­taa tietenkin käyt­tää rak­en­tamiseen niin, että puu­rak­en­teet ovat mah­dol­lisim­man pitkäikäisiä — eli esim. kan­tavi­in rak­en­teisi­in, ei muottilaudoituksiin…

      14. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: LUKE tieto­jen mukaan met­sään hakku­utäh­teenä jäävän ja luon­tais­es­ti kuolleen runk­op­u­un määrä vuon­na 2019 oli 15 miljoon­aa kuutiometriä.

        Jokainen joka on yrit­tänyt kom­pos­toi­da risu­ja, tietää kyl­lä että ne eivät katoa vuodessa.

        Lapis­sa kan­noista on kym­me­nien vuosien jäl­keenkin merkit­tävä osa jäl­jel­lä. Sama kos­kee runk­op­u­u­ta, eivät ne sieltä katoa kovin nopeasti. Hakku­utäh­teet menevät nopeasti, mut­ta vähänkin isom­mat oksat vievät jopa vuosia.

        Lisäk­si merkit­tävä osa hiilid­iok­sidista sitoutuu maa­han, ei pui­hin. Kun met­sä kaade­taan, alkaa maa­han sitoutunut hiilid­iok­si­di vapau­tu­maan. Menee vuosikau­sia (!!) ennen kuin met­sä muut­tuu taas oikeasti nieluk­si, vaik­ka siihen istutet­taisi­in samoin tein uudet taimet.

        Tässä vähän seikkaperäisem­min, hakat­tu met­sä tavoit­taa hakkaa­mat­toman met­sän *vuo­tuisen* hiilen­si­d­on­nan *vas­ta* 20v jälkeen:

        “Tämän kir­joituk­sen laskelmista voidaan tehdä seu­raa­vat johtopäätökset:

        — Hakkuu heiken­tää aina met­sä­talouden hiil­i­taset­ta vähin­tään 20 vuodeksi
        — Mitä suurem­pia pui­ta hakataan, sitä pienem­piä ovat hakku­un aiheut­ta­mat hai­tat met­sä­talouden hiilitaseelle
        — Ylähar­ven­nus on hiil­i­taseeltaan parem­pi hakku­u­ta­pa kuin ala­har­ven­nus, kos­ka met­sikön suurimpi­en puiden hakkuu heiken­tää hiil­i­taset­ta vähem­män kuin pien­impi­en puiden hakkuu
        — Har­ven­nushakkuu on hiil­i­taseen kannal­ta yleen­sä parem­pi hakku­u­ta­pa kuin avohakkuu
        — Met­säen­er­gian kor­juu paran­taa met­sä­talouden hiil­i­taset­ta vain vähän
        — Män­nikön hiil­i­tase on parem­pi kuin kuusikon, jos kuusikuitupu­us­ta tehdään mekaanista massaa

        Met­sä­maan hiil­i­taseesta tässä kir­joituk­ses­sa otet­ti­in huomioon ain­oas­taan hakku­utäh­teet. Jos otet­taisi­in huomioon myös hakku­us­ta johtu­va vuo­tuisen karike­tuotan­non vähen­e­m­i­nen sekä avo­hakku­un ja maan­muokkauk­sen hajo­tus­toim­intaa nopeut­ta­va vaiku­tus, avo­hakkuu olisi vielä huonom­pi kuin tämän kir­joituk­sen laskel­mat osoittavat.”

        ” hakkuiden vähen­tämi­nen olisi ylivoimais­es­ti paras keino paran­taa Suomen met­sä­talouden hiil­i­taset­ta ainakin seu­raa­vat 100 vuotta. ”

        https://arvometsa.fi/blogi/hakkuun-vaikutus-metsan-hiilensidontaan

        ——————–

        Mikään ei tietenkään sano, että vähen­net­täisi­in hakkui­ta tai että niitä edes pitäisi vähen­tää. Mut­ta jos halut­taisi­in mak­si­moi­da met­sien hiilen­si­d­on­ta, niin se onnis­tu­isi vain hakkui­ta vähen­tämäl­lä. Tämä on fak­ta, ei mielipi­de, ei poli­ti­ikka­su­osi­tus, eikä mikään arvolause.

      15. Sylt­ty:

        ”Tämän kir­joituk­sen laskelmista voidaan tehdä seu­raa­vat johtopäätökset:

        Mitä suurem­pia pui­ta hakataan, sitä pienem­piä ovat hakku­un aiheut­ta­mat hai­tat met­sä­talouden hiil­i­taseelle – Ylähar­ven­nus on hiil­i­taseeltaan parem­pi hakku­u­ta­pa kuin ala­har­ven­nus, kos­ka met­sikön suurimpi­en puiden hakkuu heiken­tää hiil­i­taset­ta vähem­män kuin pien­impi­en puiden hakkuu –

        https://arvometsa.fi/blogi/hakkuun-vaikutus-metsan-hiilensidontaan

        ——————–

        Tämä Arvomet­sä on kau­palli­nen toim­i­ja joka on tuot­teis­tanut ns jatku­van kas­vatuk­sen. Main­ospuheetkin ovat urbaani­in kuuli­jaan vetoavia.

        Puut­tumat­ta yksi­tyisko­htais­es­ti tämän met­sänkas­va­tus­filosofi­an real­is­tisu­u­teen, niin ainakaan siitä ei val­tion määräämää ain­oaa sal­lit­tua käsit­te­ly­ta­paa saa tul­la. Edes val­tion metsiin. 

        Met­siä käsiteltäisi­in aina har­ven­nushakkuin. Val­taosas­sa maapo­hjia pitää olla lun­ta ja rou­ta, jot­ta jäävä puus­to ei turmel­lu. Näin ei ole edes joka vuosi, tai jos on niin muu­tamia viikko­ja. Mil­lä konekalus­tol­la työt ehdit­täisi­in tehdä?

        Miten koivu ja män­ty uud­is­te­taan? Niiden taimet tarvit­se­vat valoa.

        Jos hakkuiden vähen­tämi­nen on pää­tavoite, niin se toki toteutuu.

      16. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Miten koivu ja män­ty uud­is­te­taan? Niiden taimet tarvit­se­vat valoa.

        Luon­non­mukainen kehi­tys johtaakin siihen, että kuusi val­taa alaa, kuten on jo tapah­tunutkin 😉 Huomionar­voista on, että vaik­ka uud­is­tet­tavas­ta met­sästä iso osa istute­taan, lop­ul­ta suurin osa puus­tos­ta on luon­tais­es­ti syn­tynyt­tä, t.s. vil­jel­lyt puut eivät men­esty. Vaatii akti­ivista met­sän­hoitoa, jos halu­taan estää luon­tainen sukkessio.
        Onko koskaan kokeil­tu avo­hakku­un ja har­ven­nushakku­un välimuo­toa niin, että met­sästä kaadet­taisi­in vaik­ka puo­let tai kol­ma­sosa ker­ral­laan sopi­van levy­is­inä kaistaleina? Eli jätet­täisi­in reilusti enem­män pui­ta kuin siemenpuuhakkuussa?

    2. Eemil:

      Ja mil­lä hin­nal­la. Maat­alous on suuril­ta osin syylli­nen Hol­lan­nin typ­pipäästöi­hin. Vil­jeli­jäpi­ireis­sä tiede­tään Hol­lan­nin ole­van maa , joka hukkuu p*****n. Lihakar­jan kas­va­tus on tehokas­ta, mut­ta antibioot­tive­toista, kano­jen nokat katko­taan, siko­jen saparot leikataan jne. Maal­la on kaik­ki teho­tuotan­non aiheut­ta­mat ongelmat.

      Kulut­ta­jat eivät vaan tah­do mil­lään ymmärtää , että teho­tuotan­to ei sovi maat­alouteen. Ympäristö, eläimet ihmiset kär­sivät. Ja juuri sinä aiheutat tämän kaiken kär­simyk­sen vaa­ti­mal­la hal­paa = tehotuotantoa.

      Niin Suomes­sa läh­es kaik­ki maat­alous on teho­tuotan­toa. Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa luo­mu tuotan­to on jo nyt erit­täin suuri osu­us näi­den maid­en maataloudesta

      Mik­si Suomen maaseu­tu ei siir­ry esimerkik­si luomuun?

      Englan­nis­sa luo­mu­ti­lat ovat yleistyneet val­tavasti ja siinäkin taustal­la on eräs kuninkaalli­nen jon­ka nimeä en nyt viit­si maini­ta. Turhaa julk­isu­ut­ta hänelle. Mut­ta mikään ei estä maat­alout­ta siir­tymistä luo­muun ja voi vaikut­taa Eemilille että sitä kyl­lä kaupunki­laiset kuten minä halu­an enem­män kulut­taa mut­ta luo­mun tuot­tei­den hin­ta on iso ver­rat­tuna ei ‑luo­mu maataloustuotteisiin 

      Luo­mu­tuotan­non ei tarvitse olla kallista mikäli arvon­lisävero vero­tus­ta muute­taan niin että se olisi kulut­ta­jalle parem­pi ostaa luomua

    3. Eemil:

      Maat­alous on suuril­ta osin syylli­nen Hol­lan­nin typpipäästöihin. 

      Itse asi­as­sa maat­alouden päästöt vesistöön on myös Suomes­sa erit­täin korkea. Korkeat Sinilevä ker­rokset ovat ran­nikol­la pääasi­as­sa maat­alouden päästöjä. Maat­alouden päästöjä vesistöön pitäisi laskea herkemmin.

    4. Eemil:

      Vil­jeli­jäpi­ireis­sä tiede­tään Hol­lan­nin ole­van maa , joka hukkuu p*****n.

      Kulut­ta­jat eivät vaan tah­do mil­lään ymmärtää , että teho­tuotan­to ei sovi maat­alouteen. Ympäristö, eläimet ihmiset kär­sivät. Ja juuri sinä aiheutat tämän kaiken kär­simyk­sen vaa­ti­mal­la hal­paa = tehotuotantoa. 

      Niin Hol­lan­ti on tehnyt tuo­ta jo 1600-luvul­ta alka­en mut­ta hedelmiä,vihanneksia ja kasvikse­jä Hol­lan­nis­sa kas­vate­taan kasvi­huoneessa ja myös niiden tuotan­nos­sa on erit­täin korkea tuote kehit­te­ly ja itse Hol­lan­ti kier­rät­tää aika paljon maat­alouden yli­jäämä päästöjä muun muas­sa lantaa.

      Hol­lan­nin johta­vat yliopis­tot kehit­tävät uusia menetelmiä maat­alouteen koko ajan mil­lä päästöjä vähen­netään ja miten hyö­ty käyt­tö ote­taan huomioon niin että se kierretään

      Suomes­sakin pitäisi men­nä yliopis­tol­lises­sa tutkimuk­ses­sa tähän suuntaan.

  24. Mynämäen kun­nan­jo­hta­ja ei voi main­os­taa nopeaa junay­hteyt­tä Turku­un tai Uuteenkaupunki­in, kos­ka henkilöli­ikenne Turku — Uusikaupun­ki radal­la lakkautet­ti­in 1993. Mynämäel­lä on yhä ase­ma ja rat­api­ha. Syyk­si lopet­tamiseen ker­rot­ti­in vähen­tynyt henkilöli­ikenne, mut­ta Varsi­nais-Suomes­sa yleis­es­ti pide­tään syynä VR:n halua keskit­tyä sinän­sä maakun­nalle tarpeel­liseen tavaraliikenteeseen. 

    Nyt kun on tehty päätös radan sähköistämis­es­tä, tulee harki­ta juuri perusko­r­jatun ja sinän­sä käyt­tökelpoisen Sm2 kalus­ton siirtämis­es­tä Turku­un liiken­nöimään Turus­ta Uuteenkaupunki­in, Loimaalle ja Saloon. VR:n haluhan on romut­taa kalus­to, jot­ta tar­jouskil­pailuis­sa ei tule yllä­tyk­siä. Lähi­ju­nali­ikenne luo edel­ly­tyk­siä Turun rait­sikan onnistumiselle.

  25. Mat­tiJ Kinnunen:“Nykyistä työtäni voisin tehdä vaik­ka pyörä­matkail­lessa Euroopassa”

    Hieno hom­ma, mut­ta saman­lainen malli ei ole luval­lista Suomes­sa. Siis asen­tei­den ja poli­ti­ikan tasol­la. Meil­lä päät­täjät ja yleinen mielipi­deil­mas­to vas­tus­taa kaiken­laista hajaut­tamista. Pitää asua ja tehdä työtä tiivi­is­sä yhteisössä.

    Vain se on ekol­o­gista ja hajaut­tamiseen ei Suomel­la ole varaa.Lääkelaitoksen siirtämi­nen Kuo­pi­oon oli mallies­imerk­ki keskit­tämis­poli­itikko­jen vas­tus­tuk­ses­ta hajaut­tamiseen. Siir­ron epäämisek­si käytet­ti­in aivan jär­jet­tömiä argumentteja.
    Toiv­ot­tavasti koron­akatas­trofi avaa silmiä näkemään Keskus­tan aja­man poli­ti­ikan edut suomalaisille.

    1. Eemil: Lääke­laitok­sen siirtämi­nen Kuo­pi­oon oli mallies­imerk­ki keskit­tämis­poli­itikko­jen vas­tus­tuk­ses­ta hajauttamiseen. 

      Siir­to­han epäon­nis­tui täysin, kun lääke­laitok­sen työn­tek­i­jät eivät siir­tyneet laitok­sen mukana.

  26. Olen läh­es kokon­aan samaa mieltä kanssasi.

    On hyvin toden­näköistä, että etä­työn osu­us kas­vaa asiantun­ti­joiden työa­jas­ta mut­ta kokon­aan etätöi­hin ei tul­la siir­tymään mainit­se­mas­tasi syys­tä (etä­työläiset vier­aan­tu­vat työy­hteisöstä ja hei­dän osaamisen­sa jää jälkeen).

    Osit­taisen etä­työn yleistymi­nen on paras mah­dolli­nen tilanne, kos­ka se yhtäältä lisää suurten kaupunkien lähiym­päristössä ole­van maaseudun houkut­tele­vu­ut­ta asuin­paikkana ja toisaal­ta estää suo­ma­laisen asiantun­ti­jatyön siir­tymistä kokon­aan ulos maas­ta halvem­pi­in maihin. 

    Pidän toden­näköisenä, että esimerkik­si helsinkiläisessä yri­tyk­sessä työsken­televä asiantun­ti­jatyön tek­i­jä kyke­nee jatkos­sa helpom­min asumaan esimerkik­si Vihdis­sä tai vaik­ka siel­lä Nur­mi­järvel­lä, kos­ka hänen ei tarvitse käy­dä kont­to­ril­la kuin pari­na kol­me­na päivänä viikos­sa. Ja niinä päiv­inä, joina hänen tarvit­see, hänen ei vält­tämät­tä tarvitse siir­tyä kont­to­rille ruuhka-aikoina.

    Suomes­sa pide­tään suurkaupungis­tu­mista hel­posti vääjäämät­tömänä mut­ta tämä johtuu siitä, että Helsin­gin asumiskus­tan­nuk­set eivät ole vieläkään muut­tuneet täysin sietämät­tömik­si, kuten esimerkik­si Lon­toos­sa on jo alka­nut käy­dä. Luin Lon­toos­sa kolme vuot­ta sit­ten paikallisle­hdestä, että asun­to­jen keskimääräi­nen hin­ta Suur-Lon­toos­sa on puoli miljoon­aa pun­taa. Lon­toon väk­iluku kas­vaa pikku kopeis­sa ja asun­tolois­sa asu­vien siir­to­lais­ten ansios­ta. Paikalli­nen hyvä­palkkaisellekin asiantun­ti­javäelle on mah­do­ton­ta perus­taa per­heitä Lon­tooseen, kos­ka riit­tävän kokoiset asun­not ovat yksinker­tais­es­ti liian kalli­ita. Heitä muut­taa joukoit­tain mm. Cam­bridgeen, Oxfordi­in, Mil­ton Key­ne­si­in, Lutoni­in, Brightoni­in tai Bris­toli­in asti.

    1. Markku Jan­tunen:

      Suomes­sa pide­tään suurkaupungis­tu­mista hel­posti vääjäämät­tömänä mut­ta tämä johtuu siitä, että Helsin­gin asumiskus­tan­nuk­set eivät ole vieläkään muut­tuneet täysin sietämät­tömik­si, kuten esimerkik­si Lon­toos­sa on jo alka­nut käy­dä. Luin Lon­toos­sa kolme vuot­ta sit­ten paikallisle­hdestä, että asun­to­jen keskimääräi­nen hin­ta Suur-Lon­toos­sa on puoli miljoon­aa pun­taa. Lon­toon väk­iluku kas­vaa pikku kopeis­sa ja asun­tolois­sa asu­vien siir­to­lais­ten ansios­ta. Paikalli­nen hyvä­palkkaisellekin asiantun­ti­javäelle on mah­do­ton­ta perus­taa per­heitä Lon­tooseen, kos­ka riit­tävän kokoiset asun­not ovat yksinker­tais­es­ti liian kalli­ita. Heitä muut­taa joukoit­tain mm. Cam­bridgeen, Oxfordi­in, Mil­ton Key­ne­si­in, Lutoni­in, Brightoni­in tai Bris­toli­in asti. 

      Lon­toon väestöke­hi­tys on myös pääasi­as­sa maa­han­muut­ta­jia muista maista joka on Bri­tann­ian tasol­la suur­in­ta koko maa­han ver­rat­tuna per asukas suh­teessa väk­iluku­un on Lon­toon alue. Main­isit nuo Cam­bridge, Oxford, Mil­ton Keynes, Luton ja , Brighton ovat lähel­lä Lon­too­ta ja myös niiden kaupunki­rakenne on sitä mitä Osmo Soin­in­vaara tarkoit­ti pikkukaupungeil­la jot­ka pär­jäävät kil­pailus­sa jon­ka kaupunki­rakenne on yksi vetoa­va tek­i­jä. Pohjois-Englan­nin kaupun­git kuten Birm­ing­ham, Man­ches­ter ja Liv­er­pool eivät ole kovinkaan hyvässä iskus­sa pait­si ehkä Man­ches­ter mut­ta Etelä-Englan­ti on viimeiset 30 vuot­ta hyö­tynyt Lon­toon imusta. 

      Suomes­sa pide­tään suurkaupungis­tu­mista hel­posti vääjäämät­tömänä mut­ta tämä johtuu siitä, että Helsin­gin asumiskus­tan­nuk­set eivät ole vieläkään muut­tuneet täysin sietämät­tömik­si, kuten esimerkik­si Lon­toos­sa on jo alka­nut käy­dä. Luin Lon­toos­sa kolme vuot­ta sit­ten paikallisle­hdestä, että asun­to­jen keskimääräi­nen hin­ta Suur-Lon­toos­sa on puoli miljoon­aa pun­taa. Lon­toon väk­iluku kas­vaa pikku kopeis­sa ja asun­tolois­sa asu­vien siir­to­lais­ten ansios­ta. Paikalli­nen hyvä­palkkaisellekin asiantun­ti­javäelle on mah­do­ton­ta perus­taa per­heitä Lon­tooseen, kos­ka riit­tävän kokoiset asun­not ovat yksinker­tais­es­ti liian kalli­ita. Heitä muut­taa joukoit­tain mm. Cam­bridgeen, Oxfordi­in, Mil­ton Key­ne­si­in, Lutoni­in, Brightoni­in tai Bris­toli­in asti.

  27. Rahul Somani:“Niin Suomes­sa läh­es kaik­ki maat­alous on teho­tuotan­toa. Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa luo­mu tuotan­to on jo nyt erit­täin suuri osu­us näi­den maid­en maataloudesta”

    Ensim­mäi­nen on vain väite ns. mitu-tutkimuk­sen tuote. Tässä sen sijaan faktaa:
    Suomes­sa käytetään Euroopas­sa vähiten kasvin­suo­jelu­ainei­ta vil­je­ly­he­htaaria kohti.
    https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/kasvinsuojeluaineiden-kaytto/
    Kun kat­soo tilas­toa, niin Hol­lan­ti on aivan omis­sa korkeuk­sis­saan , n. 5 kiloa /hehtaari, Suomes­sa 0,6 kiloa /ha.

    Toinen väite on myös epä­tosi. Suomes­sa luo­mun osu­us koko tuotan­nos­ta on n. 10 %, Sak­sas­sa 7 ja Alanko­mais­sa 3 %.

    https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180404STO00909/tietoa-luomuruoasta-eu-saannot-tiukentuvat

    R.S:“Itse asi­as­sa maat­alouden päästöt vesistöön on myös Suomes­sa erit­täin korkea. Korkeat Sinilevä ker­rokset ovat ran­nikol­la pääasi­as­sa maat­alouden päästöjä”

    Tämäkään ei pidä paikkaansa, sil­lä maat­alouden päästöjä on leikat­tu niin paljon, että hyvät sadot ovat vaaran­tuneet. Silti vesien ongel­mat jatku­vat, joten päästöt ovat peräisin muual­ta. Tosin fak­ta on, että luon­non ilmiöt tapah­tu­vat pitkäl­lä aikavälil­lä, joten muu­tok­sia pitää odot­ta vuosikymmenet.

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kipsin_levitys_Saaristomeren_valumaalueen_pelloille__KIPSI/Usein_kysytyt_kysymykset

    Somani väit­tää , ettei Suomes­sa tehdä yliopis­to­ta­soista tutkimus­ta. Kan­nat­taa pere­htyä asi­aan ennenkuin heit­telee lonkalta huuhaata.

    R.S:” hedelmiä,vihanneksia ja kasvikse­jä Hol­lan­nis­sa kas­vate­taan kasvi­huoneessa ja myös niiden tuotan­nos­sa on erit­täin korkea tuote kehittely”

    Ja sil­lä seu­rauk­sel­la, että kastelun surauk­se­na elin­tarvikkei­den raskas­met­al­lip­i­toisu­udet ovat huippuluokkaa. 

    Maat­aloud­es­ta tietämät­tömien yleinen hoke­ma on, että Suomes­sa on tehovil­je­lyä. Suomes­sa vil­je­ly on edelleen per­hevil­je­lykeskeitä ja suht. pie­nil­lä pin­ta-aloil­la. Se takaa pehmeäm­mät ja luon­toa säästävät menetelmät. Mitä suurem­pi­in yksiköi­hin men­nään, sitä kovem­man teknolo­gian keinot täy­tyy ottaa käyt­töön. Kiire kas­vaa, jol­loin koneet suurenevat. Siitä seu­raa maan tiivistymi­nen kas­vanei­den akseli­pain­o­jen seurauksena.

    Maan kasvukun­to , biolo­gia ja elop­eräisyys vähenevät. Mon­imuo­toisu­us kär­sii, seu­raa hyön­teiska­toa ja elop­eräisen ainek­sen vähen­tymistä, joka vaikut­taa koko ekosys­teemi­in. Mik­si sit­ten ei men­nä luo­muun, men­täisi­in kyl­lä , jos kulut­ta­jat oli­si­vat valmi­ita mak­samaan korkeam­paa hin­taa. Alvin lasku ei riitä hin­nan alen­tamiseen riit­tävästi. Kaik­ki eivät ole riit­tävän hyvä­tu­loisia mak­samaan korkeam­paa luo­muhin­taa. Eivätkä myöskään halua, sil­lä he eivät arvos­ta luo­mua riittävästi.

    On myös muis­tet­ta­va, että Suomen pel­lot ovat humus­pi­toisia, pehmeitä mul­ta­mai­ta eivätkä kestä Kes­ki-Euroopan kiven­näis­maid­en lail­la suuria koneita.

    1. R.S:”Itse asi­as­sa maat­alouden päästöt vesistöön on myös Suomes­sa erit­täin korkea. Korkeat Sinilevä ker­rokset ovat ran­nikol­la pääasi­as­sa maat­alouden päästöjä”

      Tämäkään ei pidä paikkaansa, sil­lä maat­alouden päästöjä on leikat­tu niin paljon, että hyvät sadot ovat vaarantuneet.

      Vaik­ka kuin­ka on leikat­tu, Suomen mer­iä rehevöit­tävistä ravin­nepäästöistä maat­alous vas­taa suurim­mas­ta osas­ta. Tutus­tu tilastoihin.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Vaik­ka kuin­ka on leikat­tu, Suomen mer­iä rehevöit­tävistä ravin­nepäästöistä maat­alous vas­taa suurim­mas­ta osas­ta. Tutus­tu tilastoihin.

        Kiitos Osmo tästäkin tilas­toti­eteil­i­jän vahvis­tuk­ses­ta. Itse en ole tilas­toti­eteil­i­jä mut­ta olen saanut merkonomin koulu­tuk­sen ja isäni on ekon­o­misti ja olen kiinos­tunut taloud­es­ta ja makro ja mikro talous ovat luon­nol­lis­es­ti kak­si eri asi­aa. Olen itse kiinos­tunut makro­taloud­es­ta ja maat­alous on min­ulle osa kokonaisuutta

    2. Eemil:

      Toinen väite on myös epä­tosi. Suomes­sa luo­mun osu­us koko tuotan­nos­ta on n. 10 %, Sak­sas­sa 7 ja Alanko­mais­sa 3 %.
      Mik­si sit­ten ei men­nä luo­muun, men­täisi­in kyl­lä , jos kulut­ta­jat oli­si­vat valmi­ita mak­samaan korkeam­paa hin­taa. Alvin lasku ei riitä hin­nan alen­tamiseen riit­tävästi. Kaik­ki eivät ole riit­tävän hyvä­tu­loisia mak­samaan korkeam­paa luo­muhin­taa. Eivätkä myöskään halua, sil­lä he eivät arvos­ta luo­mua riittävästi. 

      On myös erotet­ta­va tuotan­to ja kulu­tus toi­sis­taan ja siitä saa todel­li­nen kulu­tus ja luo­mu­ru­uan kulu­tus per asukas­ta on Sak­sas­sa suurem­pi kuin Suomes­sa. Tästä voi ihan googlaa­mal­la hakea tietoa että Sak­sas­sa on suuret luo­mu­markki­nat ja Suomes­sa on pienem­mät markki­nat per asukas. Koko tuotan­nos­sa on Suo­mi var­maan edel­lä mut­ta ei koko tuotan­toa pidä tark­istel­la vaan kulu­tus­ta per asukas suh­teessa väkilukuun. 

      Kyl­lä itse uskon että ALV:n alen­t­a­mi­nen tai tasaus luo­mu­tuotan­nos­sa nos­taisi kulu­tus­ta val­tavasti kos­ka luo­mu­ruo­ka on jo nyt kallimpaa kuin ei-luo­mua mut­ta todel­li­nen syy on se että maanvil­jeli­jä piireis­sä ei ole intoa kovinkaan paljon luo­mu­tuotan­toon Tiedän asi­as­ta sen ver­ran että serkku­ni on maanvil­jeli­jä ja hänen kanssani olen asi­as­ta puhunut tästä. Nyt puhun vain kasvin ja vil­jan vil­je­lyk­ses­tä kos­ka serkku­ni on täl­lä alal­la. Kyl­lä mei­jeri ja eläin­tuotan­nos­sa on eri­lainen tilanne.

    3. Eemil:
      Rahul Somani:”Niin Suomes­sa läh­es kaik­ki maat­alous on teho­tuotan­toa. Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa luo­mu tuotan­to on jo nyt erit­täin suuri osu­us näi­den maid­en maataloudesta”

      Maat­aloud­es­ta tietämät­tömien yleinen hoke­ma on, että Suomes­sa on tehovil­je­lyä. Suomes­sa vil­je­ly on edelleen per­hevil­je­lykeskeitä ja suht. pie­nil­lä pin­ta-aloil­la. Se takaa pehmeäm­mät ja luon­toa säästävät menetelmät. Mitä suurem­pi­in yksiköi­hin men­nään, sitä kovem­man teknolo­gian keinot täy­tyy ottaa käyt­töön. Kiire kas­vaa, jol­loin koneet suurenevat. Siitä seu­raa maan tiivistymi­nen kas­vanei­den akseli­pain­o­jen seurauksena. 

      Miten määrit­telet tehovil­je­lyn? Näkökään kri­teerisi on per­hevil­je­ly menetelmä mut­ta se ei liity mitenkään onko kysessä tehovil­je­ly tai luo­muvil­je­ly ja pienet pin­ta-alat ovat sit­ten asia erik­seen. Oleelli­nen asia luo­mus­sa on lan­noitei­den ja kemikaalien totaa­li­nen käyt­tö kiel­to vil­je­lyk­sessä joi­ta ei luo­mus­sa ollenkaan.

      1. Rahul Somani:

        Oleelli­nen asia luo­mus­sa on lan­noitei­den ja kemikaalien totaa­li­nen käyt­tö kiel­tovil­je­lyk­sessä joi­ta ei luo­mus­sa ollenkaan.

        “Kemikaalien totaalli­nen käyttökielto”?

        Luo­muvil­jelyssä salit­tu­jen tor­jun­ta-ainei­den lis­ta­han on vähin­täänkin käsi­var­ren mit­tainen. Oleel­lista tässä lis­tas­sa ei kemikaalien määrä, tur­val­lisu­us tai tehokku­us vaan se, että ne on otet­tu käyt­töön “wan­haan hywään aikaan” eli mielel­lään viimeistään 1800-luvul­la, mut­ta mitä muinaisem­pi noitakeitos, (ilmeis­es­ti) sitä parem­pi. Näin­pä listal­ta löy­tyy mm. maaöljy.

        Ilmeis­es­ti luo­muilu on käytän­nössä menos­sa monin paikoin pahasti reisille, kos­ka esim. Bor­deauxis­sa osa viin­invil­jeli­jöistä on hylän­nyt luo­mun ja suurem­pi joukko hark­it­see asi­aa vakavasti. Markki­noil­la luo­mu­vi­init tietysti meni­sivät parem­min kau­pak­si, mut­ta valitet­tavasti vain ain­oa tehokas home­en­tor­jun­ta-aine, jon­ka luo­mu-uskon­to sal­lii, on kuparisul­faat­ti — ja kupari sat­tuu ker­tymään maaperään ja saas­tut­taa sen ajan kanssa vil­je­lyyn kelpaamattomaksi.

        Asi­aan herän­neet ran­skalaiset vil­jeli­jät ovatkin korosta­neet kestävyyt­tä — he halu­a­vat jät­tää lap­silleen ja lapsen­lap­silleen maan, jota edelleen voidaan käyt­tää kestävästi viljelyyn.

        EU:ssa on edelleen luval­lista myös käyt­tää hedelmien vil­jelyssä “kemikaali­va­paa­ta luomupreparaat­tia”, joka aiheut­taa syöpää, perin­nöl­lisiä sairauk­sia ja hedelmät­tömyyt­tä. USAs­sa tämän “preparaatin” käyt­tö on ollut pitkään kiel­let­tyä muus­sa kuin kaiken vesielämän hävi­tyk­sessä vierasla­jien val­taamis­sa pienis­sä vesistöissä.

        EUssa näi­den vaar­al­lis­ten, maaperään ker­tyvien ja “kemikaalei­hin” ver­rat­tuna tehot­tomien luo­muym­päristömyrkky­jen käyt­töön puut­tumi­nen ja valvom­i­nen on kuitenkin jäänyt täysin retu­perälle — vaik­ka mm. EFSA on jo vuosia vaat­in­ut kuparisul­faatin käytön kieltämistä, niin mm. EU-par­la­men­tista näyt­tää löy­tyvän aina riit­tävästi luo­mu­fo­lio­hat­tu­ja, jot­ka tor­pe­doi­vat kaik­ki luo­muvil­je­lyn “vapaut­ta” (ja kan­nat­tavu­ut­ta) uhkaa­vat uudistukset.

        Sinän­sä suo­ma­laises­sa luo­mus­sa ongel­mat ovat vähäisem­piä ja myrkkyjäämät olemat­to­mia — sen sijaan euroop­palaiset luo­muhedelmät ja ‑vihan­nek­set minä ainakin kier­rän kaukaa ihan turvallisuussyistä.

      2. ksee: ”Kemikaalien totaalli­nen käyttökielto”?

        EU-par­la­men­tista näyt­tää löy­tyvän aina riit­tävästi luo­mu­fo­lio­hat­tu­ja, jot­ka tor­pe­doi­vat kaik­ki luo­muvil­je­lyn ”vapaut­ta” (ja kan­nat­tavu­ut­ta) uhkaa­vat uudistukset.

        Sinän­sä suo­ma­laises­sa luo­mus­sa ongel­mat ovat vähäisem­piä ja myrkkyjäämät olemat­to­mia – sen sijaan euroop­palaiset luo­muhedelmät ja ‑vihan­nek­set minä ainakin kier­rän kaukaa ihan turvallisuussyistä. 

        Tämä on juuri se outo joidenkin suo­ma­lais­ten asenne että kaik­ki huono ruuan­tuotan­to ja huono ruuan laatu tulee jostain syys­tä muual­ta Euroopas­ta ja Suomes­ta lötyy kaik­ki paras ja arvokas ja sitä voi syödä mut­ta euroop­palaista ei voi kos­ka jok­seekin aina se on kyseenalaista tai epähy­gien­istä. Eilen esim Ksee piti luo­mua taikauskose­na menetelmänä mut­ta kuitenkin tun­nus­taa nyt tässä että kyl­lä suo­ma­lainen luo­mu on kuitenkin parem­paa. Tässä menee kyl­lä suo­ma­laisen ruoka­p­a­tri­o­tismin ja vil­je­ly­menetelmät niin sekaisin että yhteen veto on jatkos­sa näis­sä keskusteluis­sa seu­raa­va; suo­ma­lainen luo­mu on OK. Keskieu­roop­palainen luo­mu EI HYVÄ PITÄISI VÄLTTÄÄ. No tämä on hiukan nurkkakun­tainen pikkuprovinssi­aalli­nen patri­oot­ti­nen tapa läh­estyä asiaa.

      3. Rahul Somani: Tämä on juuri se outo joidenk­in­suo­ma­lais­ten asenne että kaik­ki huono ruuan­tuotan­to ja huono ruuan laatu tulee jostain syys­tä muual­ta Euroopas­ta ja Suomes­ta lötyy kaik­ki paras ja arvokas ja sitä voi syödä mut­ta euroop­palaista ei voi koska­jok­seekin aina se on kyseenalaista tai epähy­gien­istä. Eilen esim Ksee piti luo­mua taikauskose­na menetelmänä mut­ta kuitenkin tun­nus­taa nyt tässä että kyl­lä suo­ma­lainen luo­mu on kuitenkin parem­paa. Tässä menee kyl­lä suo­ma­laisen ruoka­p­a­tri­o­tismin ja vil­je­ly­menetelmät niin sekaisin että yhteen veto on jatkos­sa näis­sä keskusteluis­sa seu­raa­va; suo­ma­lainen luo­mu on OK. Keskieu­roop­palainen luo­mu EI HYVÄ PITÄISI VÄLTTÄÄ. No tämä on hiukan nurkkakun­tainen pikkuprovinssi­aalli­nen patri­oot­ti­nen tapa läh­estyä asiaa.

        Olen koit­tanut selvitel­lä asi­aa ja olen tul­lut myös oikaistuk­si aiem­mis­sa keskusteluis­sa siinä mitä “preparaat­te­ja” luo­muvil­jelyssä Suomes­sa yleis­es­ti käytetään. Tämän poh­jal­ta min­ulle on syn­tynyt mielestäni jok­seenkin perustel­tu käsi­tys siitä, että kaikkein arve­lut­tavimpi­en “preparaat­tien” käyt­tö keskit­tyy vah­vasti esim. puu­tarhav­il­jelyssä Euroopan eteläpuoliskolle.

        Voin toki olla väärässä — ja mielel­läni tulisin oikaistuk­si (viit­tei­den kera).

        Toinen point­ti tässä huomios­sa “preparaat­tien” käytön maanti­eteel­lis­es­tä hajon­nas­ta on se, ettei jotain ital­ialaista luo­muom­e­naa tai ran­skalaista luo­mu­vi­iniä voi julis­taa tur­val­lisek­si ja/tai ympäristöys­täväl­lisek­si sen perus­teel­la, ettei meil­lä tääl­lä napa­pi­irin tun­tu­mas­sa käytetä kaikkein kyseenalaisimpia keitoksia.

      4. ksee:

        Voin toki olla väärässä – ja mielel­läni tulisin oikaistuk­si (viit­tei­den kera).

        Toinen point­ti tässä huomios­sa ”preparaat­tien” käytön maanti­eteel­lis­es­tä hajon­nas­ta on se, ettei jotain ital­ialaista luo­muom­e­naa tai ran­skalaista luo­mu­vi­iniä voi julis­taa tur­val­lisek­si ja/tai ympäristöys­täväl­lisek­si sen perus­teel­la, ettei meil­lä tääl­lä napa­pi­irin tun­tu­mas­sa käytetä kaikkein kyseenalaisimpia keitoksia.

        Tämän väit­teen voi jopa ran­skalainen ja ital­ialainen kään­tää tois­in­päin ja sanoa samaa suo­ma­lais­es­ta maat­aloud­es­ta. Puh­taat elin­tarvikkeet (mitä täl­lä aina tarkoite­taan on lähtöko­htais­es­ti suh­teelli­nen ter­mi riip­puen aiheesta) on jokaisen Euroopan union­in jäsen­val­tioiden omien kansalais­ten näke­mys siitä että koti­mainen on parem­paa kuin ulko­maalainen. Erona Suomeen on se että Kes­ki-ja Län­si-Euroopas­sa elin­tarvikkei­den vien­ti on ollut per­in­teis­es­ti suurem­mas­sa roolis­sa kuin Suomes­sa jos­sa oli vielä 30 vuot­ta sit­ten erit­täin pro­tek­tion­isti­nen suo­jat­ul­li poli­ti­ik­ka jon­ka seu­rauk­se­na syn­tyi mantra että vain suo­ma­laiset elin­tarvikkeet ovat puh­tai­ta eet­tis­es­ti kas­vatet­tu­ja ja muiden maid­en likaisia ja epäeet­tisiä. Tämän myytin puolit­tainen mur­t­a­mi­nen pitäisi jo hyväksyä vain pro­tek­tion­is­tisek­si jäänteeksi. 

        Toki eri­lais­ten kemikaalien ja muiden käyt­tö on alhaisem­paa kuin muis­sa Euroopan mais­sa mut­ta se johtuu pääasi­as­sa siitä että suo­ma­lainen maat­alous on onnis­tunut erit­täin hyvin tor­ju­maan lisäainei­den käytön muil­la menetelmil­lä. Pelkäl­lä Suo­mi brändil­lä ei elin­tarvikkei­den myyn­nil­lä ja vien­nil­lä pär­jää avoimes­sa kil­pailus­sa maail­man markki­noil­la. Van­has­sa idänkau­pan mallis­sa elin­tarvikkeet oli vai­h­dan­nan väli­neenä neuvostoöljyyn

        ksee: Rahul Somani sanoo

    4. Eemil:

      Somani väit­tää , ettei Suomes­sa tehdä yliopis­to­ta­soista tutkimus­ta. Kan­nat­taa pere­htyä asi­aan ennenkuin heit­telee lonkalta huuhaata.

      Kyl­lä olen perehnyt asi­aan ja voin sanoa että Hol­lan­nin yliopis­tot ovat johtavampia maail­mas­sa tässä alal­la ja niis­sä käy­dään jo nyt otta­mas­sa malli kehi­tys­maid­en tuotan­non tehostamiseen. Israel on toinen maa joka on esimerk­ki siitä miten pieni maa voi olla läh­es 100% maat­aloudessa omavarainen ja vielä vien­ti maat­aloiudessa erit­täin kil­pailukykyi­nen. Israelin maat­alous tekni­ik­ka ja kehi­tys on ollut mon­elle kehi­tys­maalle Afrikas­sa ja Aasi­as­sa ja jopa Lähi-idässä malli maa.
      En kuitenkaan väitä että Suomes­sa ei olisi mitään yliopis­tol­lista tutkimus­ta vaan väitän että Hol­lan­ti on asi­as­sa paljon edel­lä kävi­jä kuin Suo­mi ja tämä oli muuten jo 1994 EU jäsenyys keskustelus­sa teema kos­ka moni maanvil­jeli­jä oli jo 1994 sitä mieltä että maat­aloudessa Hol­lan­nin kanssa ei voi kil­pail­l­la ja hei­dän näke­myk­sen­sä perus­tui myös siihen mitä sak­salaiset ja ran­skalaiset oli­vat heille ker­toneet. Tästä on löy­tyy elävästä ark­istos­ta link­ki jos kiinos­taa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/09/ylen-eu-illoissa-1994-kinattiin-suomen-tulevaisuudesta. Kat­so kohdas­ta 01.35.) . Joten Hol­lan­nin maat­alous on erit­täin kil­pailukykyi­nen ja se että me tääl­lä nyt tässä blo­gis­sa riitelemme Osmo Soin­in­vaaran kanssa Eemilin kanssa tilas­tol­li­sista tulkin­nas­ta ja maat­alouden tilan pin­ta-alas­ta ja niiden omis­tus­muo­dos­ta johtuu siitä että todel­lisu­udessa maat­alouden päästöt Suomes­sa on suh­teel­lisin isot. Teol­lisu­u­den päästöt ovat toki pienem­mät jos ote­taan Itämeren ranta­maista Venäjän päästöt mukaan niin kyl­lä Suomen päästöt ovat pienet siis teol­lisu­udessa mut­ta myös maat­alous on otet­ta­va huomioon.

    5. Eemil: luo­mu

      Rahul Somani:”Niin Suomes­sa läh­es kaik­ki maat­alous on teho­tuotan­toa. Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa luo­mu tuotan­to on jo nyt erit­täin suuri osu­us näi­den maid­en maataloudesta”

      Toinen väite on myös epä­tosi. Suomes­sa luo­mun osu­us koko tuotan­nos­ta on n. 10 %, Sak­sas­sa 7 ja Alanko­mais­sa 3 %.

      Tässä olisi Eemilille ja muillekin vähän tietoa luo­mu­ru­uan markkinoista 

      https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/06/Luomun-kehitys-kahdekassa-maassa.pdf

      https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/Lis%C3%A4%C3%A4+luomua%21+Hallituksen+luomualan+kehitt%C3%A4misohjelma+ja+luomualan+kehitt%C3%A4misen+tavoitteet+vuoteen+2020/2d4bfbe0-c83d-4c98-a004-d8877e6bf80e
      (Maa- ja metsätalousministeriö)

  28. O.S:“Vaikka kuin­ka on leikat­tu, Suomen mer­iä rehevöit­tävistä ravin­nepäästöistä maat­alous vas­taa suurim­mas­ta osas­ta. Tutus­tu tilastoihin.”

    Tilas­tot eivät ker­ro totu­ut­ta. Tilas­tomiehet erot­tel­e­vat päästöt maat­alouden päästöik­si vaik­ka ne ovat ruuan kulut­ta­jien päästöjä. Maat­alousyrit­täjät vil­jelevät ruuan tuot­tamisek­si ole­mas­sa ole­vien lakien ja ase­tusten mukaises­ti. Niiden nou­dat­tamista myös valvotaan tiukasti. Vika on lain­säädän­nössä ja niis­sä kulut­ta­jis­sa, jot­ka halu­a­vat halvem­paa ruokaa, ja tämä on fak­ta. Lisäk­si mitä Soin­in­vaara vas­taa siihen, että sadon­tuotan­tokyky on pel­loil­la alen­tunut fos­fo­rileikkausten vuok­si. Pitäisikö ruuan kulut­ta­jan mak­saa fos­forin­leikkaus­lisää tuot­ta­jalle ? Ympäristöko­r­vaus ei siihen riitä . 

    R.S:“Koko tuotan­nos­sa on Suo­mi var­maan edel­lä mut­ta ei koko tuotan­toa pidä tark­istel­la vaan kulu­tus­ta per asukas suh­teessa väkilukuun. ”

    Tarkastele ihan vapaasti mis­sä kon­tek­stis­sa halu­at. Syy kulu­tuk­sen vähäisyy­dessä on kulut­ta­jien. Me maa­jus­sit tuo­tamme , kuten tilas­to osoit­taa. Vieläkin enem­män tuot­taisimme, muu­ta te ette ole valmi­ita mak­samaan. Työstämme pitäisi saa­da palkkaakin. Yksi tek­i­jä on myös se, että sak­salainen kulut­ta­ja on varakkaampi kuin suo­ma­lainen. Hyvä­tu­loisil­la on enem­män mah­dol­lisuuk­sia hifis­tel­lä ruuan kanssa.

    R.S:” todel­li­nen syy on se että maanvil­jeli­jä piireis­sä ei ole intoa kovinkaan paljon luomutuotantoon ”

    Viit­taan edel­liseen, rahaa pitäisi saa­da enem­män, jot­ta se vas­taisi vil­je­lyn kus­tan­nuk­sia ja pienem­piä satoja.

    1. Eemil:

      Tarkastele ihan vapaasti mis­sä kon­tek­stis­sa halu­at. Syy kulu­tuk­sen vähäisyy­dessä on kulut­ta­jien. Me maa­jus­sit tuo­tamme , kuten tilas­to osoit­taa. Vieläkin enem­män tuot­taisimme, muu­ta te ette ole valmi­ita mak­samaan. Työstämme pitäisi saa­da palkkaakin. Yksi tek­i­jä on myös se, että sak­salainen kulut­ta­ja on varakkaampi kuin suo­ma­lainen. Hyvä­tu­loisil­la on enem­män mah­dol­lisuuk­sia hifis­tel­lä ruuan kanssa.

      Tuo sak­salaisen ostovoiman ja suo­ma­laisen ostovoiman ero on kyl­lä ihan ruuan ALV vero­tuk­ses­sa ja myös siinä että vähit­täiskaup­pa on Suomes­sa hyvin keskitettyä.
      Tästä on myös OECD, Euroopan komis­sio huo­mau­ta­neet Suomea. Olemme valmi­ita mak­samaan luo­mus­ta mikäli luo­mu ruuan hin­ta olisi samal­la tasol­la kuin ei luo­mun. Ver­taile­mal­la esimerkik­si Sak­san, Itä­val­lan ja Hol­lan­nin hin­to­ja Suomeen voit saa­da parem­man näkökul­man siihen että näis­sä mais­sa on myös alhaisem­pi ALV ruuan vero­tuk­ses­sa mik­si sit­ten näis­sä mais­sa on halvem­pi elin­tarvikkeet? Palkkaero ei ole kovinkaan iso Suomen ja Sak­san välil­lä. Hin­ta ero on. Ruuan hin­ta esimerkik­si Itä­val­las­sa, joka oli aiem­min hyvin kallis maa ennen kuin se otti käyt­töön euron , on halvem­pi kuin Suomes­sa. Toki itä­val­ta­laiset menevät nykyään Unkari­in ostok­sille mut­ta niin menee suo­ma­laiset Viroon ja Latviaan

      Olet aivan oike­as­sa että varakkaat ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan aina enem­män kuin pien­tu­loiset mut­ta luo­mun kulu­tus Suomes­sa on vähit­täiskau­pan myynis­sä 1% ja Sak­sas­sa 11% ja siel­lä se kas­vaa koko ajan. Myös Englan­nis­sa se on kas­va­va osu­us kulu­tuk­ses­sa. Mut­ta Suo­mi on kulu­tuk­ses­sa erit­täin alhaisel­la tasolla.

  29. R.S:“maatalouden päästöt Suomes­sa on suh­teel­lisin isot. ”

    Kri­ti­soin erit­täin voimakkaasti suo­ma­laisen keskustelun maat­alousyrit­täjien syyl­listämistä. Päästöt ova aina maat­alouden päästöjä. Tois­tan edelleen, ne ovat ruuan kulut­ta­jien päästöjä. Se, että suo­ma­laisia on vähän ja päästöt sen vuok­si suh­teel­lisen suuria, ei ole maa­jussien syytä.

    Jos saisi tuot­taa enem­män (= suuria sato­ja) , niin päästöt väheni­sivät. Kasvit käyt­täi­sivät rav­in­teet kasvu­un eikä niitä huuhtou­tu­isi vesi­in. Suurien sato­jen tuot­ta­mi­nen ei ole Suomen mit­takaavas­sa vielä tehovil­je­lyä sanan ulko­maises­sa merkityksessä. 

    Anek­doot­ti Hol­lan­ti­lais­es­ta vil­je­lykult­tuurista. Kun Hol­lan­nis­sa tulee pil­vi­nen päivä, niin luke­mat­tomat liete­vaunut ampu­vat pel­loille ja liet­teen lev­i­tys alkaa. Mik­si pil­visenä päivänä ? Meil­lä Suomes­sa liete­lan­nan lev­i­tyk­selle on tiukat rajoituk­set ja valvonta. 

    Mil­lä hin­nal­la “?: “Uusien kasv­in­jalostustekni­ikoiden sään­te­ly ja luokit­telu on sen­si­ti­ivisessä vai­heessa EU-tasol­la. Ran­s­ka on vienyt asian Euroopan union­in tuomiois­tu­imeen. Ran­s­ka kysyy, josko uudet kasv­in­jalostustekni­ikat pitäisi määritel­lä geen­i­ma­nip­u­laa­tiok­si. Tuomiois­tu­in on ilmoit­tanut, ettei päätöstä ole odotet­tavis­sa ennen vuot­ta 2018. Ympäristöjär­jestöt kuten Green­peace ja Maan ystävät ovat samoil­la lin­joil­la Ran­skan kanssa – niiden mielestä uusil­la kasv­in­jalostustekni­ikoil­la tuote­tut jalosteet pitäisi luokitel­la geen­i­ma­nip­u­loiduik­si ja niitä pitäisi käsitel­lä nykykäytän­nön vas­tais­es­ti EU:n geen­i­ma­nip­u­laa­tiodi­rek­ti­ivin mukaises­ti. Kysymys sisältää vahvo­ja intresse­jä Alanko­maille, joten se on käynyt vas­tahyökkäyk­seen. Alanko­maid­en mielestä asi­as­sa ei tarvitse odot­taa oikeu­den päätöstä, vaan poli­it­tista keskustelua uusista kasv­in­jalostustekni­ikoista voidaan käy­dä jo nyt.”

    Tuoko on luomua ?

    1. Eemil: Päästöt ova aina maat­alouden päästöjä. Tois­tan edelleen, ne ovat ruuan kulut­ta­jien päästöjä

      Kan­natatko siis kulut­ta­jien opas­tamista, jot­ta he siir­ty­i­sivät paljon päästöjä tuot­tavas­ta lihas­ta ja maito­tuot­teista enem­män kasvipain­ot­teiseen ruokavalioon?

      En ole näh­nyt koskaa kepu­lais­ten kan­nat­ta­vat tuol­laisia, vaan täysin päin­vas­toin he seiso­vat käytän­nössä täysin yhteinäis­es­ti lihaa ja maitoa sisältävien ruokavalioiden tuke­na. Mik­si ihmeesssä?

  30. R.S:” Olemme valmi­ita mak­samaan luo­mus­ta mikäli luo­mu ruuan hin­ta olisi samal­la tasol­la kuin ei luomun.”

    Aja­tusharha, luo­mun tuot­ta­mi­nen mak­saa taval­lista vil­je­lyä enem­män. Elin­tarvike on ter­veel­lisem­pi ihmiselle ja ympäristölle. Mik­si sen pitäisi olla saman­hin­taista kuin “huonom­pi ” elin­tarvike ? Laadus­ta pitää mak­saa enemmän.
    Pien­i­t­u­loisim­man viiden­nek­sen asum­is­menot kuten vuokra, läm­mi­tys ja ves­i­mak­sut vievät yksistään 40 pros­ent­tia koti­talouden kulu­tus­menoista. Ruokaan kuluu reilu kym­menys. Asum­is­meno­jen osu­us pien­i­t­u­lois­t­en kulu­tus­menoista on kas­vanut kolmes­sakymme­nessä vuodessa roimasti, 14 pros­ent­tiyk­sikköä. Samal­la ruoka­meno­jen osu­us on pienen­tynyt. Ruo­ka on edelleen pien­i­t­u­lois­t­en toisek­si suurin meno­erä. (Tilas­tokeskus)

    Kaup­pa on Suomes­sa keskit­tynyt . Jos alv-kohtelu muut­tuisi luo­mun kohdal­la, niin kaup­pa vetäisi tämän veroe­dun itselleen. Sama ilmiö tapah­tuu kaikessa. Jos opin­totuet nou­se­vat, niin vuokrat ja muut hin­nat nou­se­vat saman verran.

    1. Eemil:
      Mik­si sen pitäisi olla saman­hin­taista kuin ”huonom­pi ” elin­tarvike ? Laadus­ta pitää mak­saa enemmän.Pienituloisimman viiden­nek­sen asum­is­menot kuten vuokra, läm­mi­tys ja ves­i­mak­sut vievät yksistään 40 pros­ent­tia koti­talouden kulu­tus­menoista. Ruokaan kuluu reilu kym­menys. Asum­is­meno­jen osu­us pien­i­t­u­lois­t­en kulu­tus­menoista on kas­vanut kolmes­sakymme­nessä vuodessa roimasti, 14 pros­ent­tiyk­sikköä. Samal­la ruoka­meno­jen osu­us on pienen­tynyt. Ruo­ka on edelleen pien­i­t­u­lois­t­en toisek­si suurin meno­erä. (Tilas­tokeskus)

      Kaup­pa on Suomes­sa keskit­tynyt . Jos alv-kohtelu muut­tuisi luo­mun kohdal­la, niin kaup­pa vetäisi tämän veroe­dun itselleen. Sama ilmiö tapah­tuu kaikessa. Jos opin­totuet nou­se­vat, niin vuokrat ja muut hin­nat nou­se­vat saman verran.

      Ensim­mäi­nen teko olisi kyl­lä vähit­täiskau­pan duop­o­lin pilkkomi­nen ja ulko­maisen vähit­täiskau­pan kil­pailun sal­lim­ista. Tässä esimerkik­si kaa­va poli­ti­ik­ka ratkaisee. Vuokraa, läm­mi­tys­tä ja veden kulu­tus­ta voi val­tion toimes­ta säädel­lä lain­säädän­nön kaut­ta mut­ta mil­loin ruuan hin­taa on Suomes­sa onnis­tut­tu säätelemään lain­säädän­nön kaut­ta. Ain­oa tapa on purkaa duop­o­lit ja har­mon­isoi­da ALV vero kan­nat. Väite että kaup­pa vetäisi välistä jos ALV:tä las­ke­taan on sinän­sä virheelli­nen kos­ka se vetää jo nyt välistä kos­ka vähit­täiskaup­pa on Suomes­sa duopolistinen

      Laadus­ta pitääkin mak­saa mut­ta sil­loin kun kyseessä on gourmet ja delux ruuas­ta mut­ta taval­lisen luo­mu­ru­uan hin­ta on täl­lä het­kel­lä niin korkea ver­rat­tuna ei luo­muun niin kulut­ta­ja tekee aina päätök­sen ostaa edullisem­paa kuin kalliimpaa. 

      Ostatko sinä esimerkik­si työkalu­ja ja elek­tron­i­ik­laa joka on edullisem­paa markki­noin­nil­la vai sitä kaikkein kalliimpaa ?

      Osto päätös tehdään itse asi­as­sa kau­pas­sa eikä kotona 

      Luon­nol­lis­es­ti kun menet vähit­täiskaup­paan ostat edullisem­paa. Vaat­teis­sa toden­näköis­es­ti ei moni suo­ma­lainen kulut­ta­ja tin­gi ilmas­ton takia

      Laadus­ta pitääkin mak­saa mut­ta ei yli­hin­taa. Esimerkik­si Sak­sas­sa luo­mu­ru­uan ja ei luo­mu­ru­uan hin­ta on sama jo nyt .

      Sak­sas­sa ruuan ALV on 7% ja Suomes­sa se on 14%. Ero on iso

    2. Eemil:
      Kaup­pa on Suomes­sa keskit­tynyt . Jos alv-kohtelu muut­tuisi luo­mun kohdal­la, niin kaup­pa vetäisi tämän veroe­dun itselleen. Sama ilmiö tapah­tuu kaikessa. Jos opin­totuet nou­se­vat, niin vuokrat ja muut hin­nat nou­se­vat saman verran. 

      Väitän että jos välil­lisiä kulu­ja las­ke­taan mut­ta tämä ei siir­ry eli näy tuot­teen lop­ullises­sa hin­nas­sa on kyse markki­noiden heikos­ta toimin­nas­ta eli kil­pailun puutteesta.

      Elin­tarvikekau­pas­sa kil­pailu­ti­lanne on heikko, samoin esimerkik­si asun­tomarkki­noil­la. En jak­saisi linka­ta tähän niitä lukuisia tutkimuk­sia ja raport­te­ja, jois­sa on todet­tu että asumisen hin­nan laskemiseen ja nousu­paineen pois­tamiseen toimii vain lisä­tuotan­to. Mie­lenki­in­toista nähdä miten asun­to­tuotan­nolle käy nyt tässä talousti­lanteessa, per­in­teis­es­ti­hän se on kyykän­nyt aina talouden hidastues­sa jol­loin on saatu uusi hin­to­jen nousub­u­u­mi. Kos­ka asumisku­lu­jen nousulle ei tehdä mitään vaik­ka ratkaisut ovat tiedos­sa voimme tode­ta että tämä on tietoinen ja poli­it­ti­nen val­in­ta. Tämän jäl­keen täy­tyy tarkastel­la, ketkä tästä tilanteesta hyö­tyvät: Van­hem­mat ikälu­okat, mikä ei liene yllä­tys kun kat­soo Suomen eläke­jär­jestelmän epäreilu­ut­ta, koko val­tio on raken­net­tu pönkit­tämään mas­si­ivisim­man äänestäjäryh­män etu­ja. Voimme tode­ta että demokra­tia toimii oikeas­t­aan aika täydellisesti.

      No, asun­to­jen hin­to­jen nousul­la ei ole väliä, inflaa­tioko­ri kun koost­e­taan niin että pien­i­t­u­loinen aina häviää var­masti, hänel­lä kun menee paljon suurem­pi osa tuloista asumiseen. Tääl­lä on jo mon­ta vuot­ta ja EU:n laa­juis­es­ti leikat­tu [toki epä­suo­rasti] juuri pien­i­t­u­lois­t­en ostovoimaa QE-ohjelmil­la. EU:n talous­poli­ti­ik­ka on yhtä uus­lib­er­al­is­min riemu­voit­toa, jos­sa tulo­ja sekä var­al­lisu­ut­ta keskitetään voimakkaasti ylöspäin [kos­ka mer­i­tokra­tia jne.] samal­la kun reaaliset elinkus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeam­min alem­mil­la tuloryhmillä.

    3. Eemil:

      Aja­tusharha, luo­mun tuot­ta­mi­nen mak­saa taval­lista vil­je­lyä enem­män. Elin­tarvike on ter­veel­lisem­pi ihmiselle ja ympäristölle. Mik­si sen pitäisi olla saman­hin­taista kuin ”huonom­pi ” elin­tarvike ? Laadus­ta pitää mak­saa enemmän.

      Luo­muin­toilu on silkkaa taikauskoa, jon­ka ain­oa käytän­nön vaiku­tus on se, että luon­toa tuhoutuu enem­män, kos­ka pienem­mät sadot pakot­ta­vat raivaa­maan lisää peltoalaa.

      No, kaik­ki folio­hatut saa­vat puolestani tietysti mak­saa taikauskon­sa mukaises­ta ruokavalios­ta vaik­ka moninker­taista hin­taa — kun­han vain tämän pelleilyn tukem­i­nen verovaroista lopetet­taisi­in (sekä puret­taisi­in samaan huuhaaseen poh­jau­tu­vat GMO-kiel­lot — jääköön kulut­ta­jan valin­naksi halu­aako ehdot­tomasti syödä “geeni­va­paa­ta” ruokaa vai ei…)

      1. ksee:

        ksee:

        Puret­taisi­in samaan huuhaaseen poh­jau­tu­vat GMO-kiel­lot – jääköön kulut­ta­jan valin­naksi halu­aako ehdot­tomasti syödä ”geeni­va­paa­ta” ruokaa vai ei…

        GMO kiel­to on nyt käytössä vain Euroopas­sa esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa se on ollut käytössä jo maat­aloudessa 30 vuot­ta. GMO jakaa mielip­iteitä yhtä paljon kuin luo­mu. Jos joku pitää luo­mua taikauskona niin toiset GMO:ta haitallise­na ympäristölle ja ter­vey­delle. Näitä kah­ta ääripäätä on nyky­isin vaikea­ta hah­mot­taa ja ymmärtää ja mitään kon­sen­sus­ta ei näi­den kesken puoluet­toman osa­puolen toimes­ta saa­da. Valitettavasti

  31. ksee:“Purettaisiin samaan huuhaaseen poh­jau­tu­vat GMO-kiel­lot – jääköön kulut­ta­jan valin­naksi halu­aako ehdot­tomasti syödä ”geeni­va­paa­ta” ruokaa vai ei…”

    Kulut­ta­jil­la keskimäärin ei valitet­tavasti ole riit­tävästi tietoa GMO. vil­je­lyn vaiku­tuk­sista rav­in­toon. Eikä sen puoleen tutkijoillakaan.

    “GMO- lajikkei­den vil­je­lykäytön ympäristö­vaiku­tuk­sia on kuitenkin huo­mat­tavasti vaikeampi arvioi­da. Round-up- rikkakasvien hävit­teessä käytetään tor­jun­ta-aineena mm. gly­fos­aat­tia, jon­ka hajoamis­es­ta luon­nos­sa on usei­ta ris­tiri­itaisia tutkimuksia”

    GMO-vil­je­ly nojau­tuu gly­fos­aatin käyt­töön rikkakasvi­hävit­teenä. Sen vaiku­tuk­sista kiis­tel­lään mm. syöpää aiheut­ta­vana aineena.

    1. GMO-vil­je­ly nojau­tuu gly­fos­aatin käyt­töön rikkakasvi­hävit­teenä. Sen vaiku­tuk­sista kiis­tel­lään mm. syöpää aiheut­ta­vana aineena.

      Nyt Eemil vähän oikaisee. Tämä on yksi lukui­sista GMO-sovel­luk­sista, mut­ta esimerkik­si tun­ne­tu­im­mal­la GMO-tuot­teel­la, kul­taisel­la riisil­lä, ei ole glyso­faatin kanssa mitään tekemistä.

    2. Eemil:

      Kulut­ta­jil­la keskimäärin ei valitet­tavasti ole riit­tävästi tietoa GMO. vil­je­lyn vaiku­tuk­sista rav­in­toon. Eikä sen puoleen tutkijoillakaan.

      Eemil hyvä, nyt sin­un olisi syytä pere­htyä aiheeseen enem­män kuin muiden kos­ka nimeno­maan GMO:sta tiede­tään nykyään paljon enem­män kuin aiem­min san­o­taan vielä 1990-luvul­la kun GMO oli aiheena kiis­tan­ta­lainen. GMO tutkimus­ta tehdään useis­sa yliopis­tois­sa ympäri maail­maa ja GMO tutkimus on ollut muun muas­sa Englan­nis­sa erit­täin edel­lä mui­ta Euroopan mai­ta . Suomes­sakin esim Oulun yliopis­to tutkii GMO:ta sen tiedän kos­ka min­ul­la on tut­tuvan tytär siel­lä tutk­i­jana. GMO on ollut käytössä jo Yhdys­val­lois­sa jo yli 30 vuot­ta. Eemil suosit­te­len tutki­maan GMO:n tutkimuk­sen taus­to­ja ja ennen kuin alat väit­tämään etteikö asi­as­ta muka tiedä mitään. No tosi asia on se että GMO:sta tutkimusti­etoa on erit­täin paljon ja siitä saadaan koko ajan lisää tietoa.

    3. Eemil:

      GMO-vil­je­ly nojau­tuu gly­fos­aatin käyt­töön rikkakasvi­hävit­teenä. Sen vaiku­tuk­sista kiis­tel­lään mm. syöpää aiheut­ta­vana aineena.

      Gly­fos­aatin vaar­al­lisu­ud­es­ta ei ole mitään tieteel­listä kiis­taa — se on tur­valli­nen ja eikä aiheuta syöpää.

      Sen sijaan taikauskoa edis­tävät aktivis­tit ovat aika ajoin onnis­tuneet livaut­ta­maan ver­tais­arvioin­nin seu­lan läpi vääris­tel­tyjä tutkimus­tu­lok­sia, jota tosin usein ovat hyvin nopeasti tulleet tyr­mä­tyik­si. Valitet­tavasti vain nämä aktivis­tit ovat liitoutuneet suurten vai­hin­gonko­r­vau­soikeu­denkäyn­neil­lä elävien lak­i­toimis­to­jen kanssa — ja miehit­tämäl­lä esim. IARC:n sekä rahoit­ta­mal­la lukuisia “doku­ment­te­ja”. Tämän kaiken ansios­ta asia pysyy edelleen julk­isu­udessa pin­nal­la — ja näyt­tää tahkoa­van lak­i­toimis­toille ja avus­taville aktivis­ti­tutk­i­joille mas­si­ivisia voittoja.

      Euroop­palaise­na tässä pelot­taa se, että tämä kaik­ki gly­fos­aat­tipro­pa­gan­da näyt­tää uppoa­van mm. EU par­la­ment­ti­in kuin kuuma veit­si voihin. Suuri joukko MEPpe­jä näyt­tää mielum­min sivut­ta­van EFSAn ja kansal­lis­ten vira­nomais­ten kan­nan ja usko­vat pienen aktivis­ti­joukon satuiluun.

      1. ksee:

        Sen sijaan taikauskoa edis­tävät aktivis­tit ovat aika ajoin onnis­tuneet livaut­ta­maan ver­tais­arvioin­nin seu­lan läpi vääris­tel­tyjä tutkimus­tu­lok­sia, jota tosin usein ovat hyvin nopeasti tulleet tyr­mä­tyik­si. Valitet­tavasti vain nämä aktivis­tit ovat liitoutuneet suurten vai­hin­gonko­r­vau­soikeu­denkäyn­neil­lä elävien lak­i­toimis­to­jen kanssa – ja miehit­tämäl­lä esim. IARC:n sekä rahoit­ta­mal­la lukuisia ”doku­ment­te­ja”. Tämän kaiken ansios­ta asia pysyy edelleen julk­isu­udessa pin­nal­la – ja näyt­tää tahkoa­van lak­i­toimis­toille ja avus­taville aktivis­ti­tutk­i­joille mas­si­ivisia voittoja.
        Euroop­palaise­na tässä pelot­taa se, että tämä kaik­ki gly­fos­aat­tipro­pa­gan­da näyt­tää uppoa­van mm. EU par­la­ment­ti­in kuin kuuma veit­si voihin. Suuri joukko MEPpe­jä näyt­tää mielum­min sivut­ta­van EFSAn ja kansal­lis­ten vira­nomais­ten kan­nan ja usko­vat pienen aktivis­ti­joukon satuiluun.

        Mik­si aktivis­tit yleen­sä lob­baa­vat nimeno­maan EU par­la­ment­tia johtuu siitä että mon­et asi­at kuten GMO:sta päätetään lop­pu­jen lopuk­si siel­lä kuin kansal­lises­sa par­la­men­tis­sä kos­ka jos GMO markki­nat avataan tai vapaute­taan kos­ka sisä­markki­noi­ta ei voi säädel­lä kukin jäsen­maan oma­l­la itsenäisel­lä päätök­sel­lä kos­ka muuten koko idea sisä­markki­noista on kuol­lut. Euroopan elin­tarvike­tur­val­lisu­usvi­ras­to hyväksyy lop­ul­ta kaik­ki elin­tarvike­tur­val­lisu­u­teen liit­tyvät toimen­piteet ja kansal­lisia viras­to­ja jot­ka ovat sen jäseniä ovat oikeut­tu­ja kunkin maan hal­li­tuk­sen toimes­ta joko hyväksyä tai hylätä uudet elin­tarvike­tur­val­lisu­us säädök­set. Mik­si aktivis­tit tur­vau­tu­vat sit­ten meppei­hin johtuu siitä että sinne päin lob­baami­nen on helpom­paa kuin kansal­lisi­in kansane­dus­ta­ji­in kos­ka aktivistien kat­to­jär­jestöt ovat yleen­sä ylikansal­lisia .Mepit ovat kunkin jäsen­maan kansalaisen val­it­semia ja näin olleen hei­dän lob­baami­nen on helpom­paa. Mep­pi jos tekee työn­sä hyvin on hänel­lä paljon val­taa. Suo­ma­laisil­la mepeil­lä on tässä eri­laiset läh­estymis­ta­vat mut­ta on helm­pom­paa loba­ta nyt meppe­jä kuin 27 jäsen­maan omia par­la­men­taarikko­ja eri pääkaupungeis­sa jne. Samat aktivis­tit ovat aikoinaan tehneet muun muas­sa tek­i­jäoikeus­di­rek­ti­ivin kohdal­la jne. Ota huomioon että suh­tau­mi­nen GMO:hon on myös jäsen­mais­sa erit­täin kri­it­tistä kansalais­ten kesku­udessa. Voit tehdä asi­as­ta kyse­lyn esim Suomes­sa ja eikä tääl­läkään asenne ole ihan avoimesti hyväksyvä.

      2. Gly­fos­aat­ti on samal­la “ehkäpä aiheut­taa syöpää”-listalla (ryh­mä 2A) kuin kahvi, punainen lija, vuorotyö ja puiden pien­poltos­ta syn­tyvä savu. 

        Ver­tailun vuok­si vaikka­pa tupak­ka ja alko­holi ovat “var­masti aiheut­taa syöpää”-listalla.

        Wikipedi­as­ta voi vähän tsi­igail­la listaa:
        https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_IARC_Group_2A_Agents_-_Probably_carcinogenic_to_humans

        (epälu­u­loisem­mat löytävät sen kyl­lä myös WHOn sivuilta)

  32. Rahul Somani:“Kyllä olen perehnyt asi­aan ja voin sanoa että Hol­lan­nin yliopis­tot ovat johtavampia maail­mas­sa tässä alal­la ja niis­sä käy­dään jo nyt otta­mas­sa malli kehi­tys­maid­en tuotan­non tehostamiseen. Israel on toinen maa joka on esimerk­ki siitä miten pieni maa voi olla läh­es 100% maat­aloudessa omavarainen ja vielä vien­ti maat­aloiudessa erit­täin kil­pailukykyi­nen. Israelin maat­alous tekni­ik­ka ja kehi­tys on ollut mon­elle kehi­tys­maalle Afrikas­sa ja Aasi­as­sa ja jopa Lähi-idässä malli maa.”

    Näin se menee, kunkin maan kansalaiset pitävät omaa ruuan tuotan­toaan parhaim­pana. Itse pidän kuitenkin suo­ma­laista antibioot­ti- ja sal­mo­nellava­paa­ta ruokaa parhaana. Euroopas­sa vain Ruot­si ja Nor­ja pystyvät läh­es samaan. Antibioot­tire­sistenssi on tule­vaisu­u­den uhkaku­va kansan­sairaut­e­na ja osin toteutuneenakin. 

    Suo­ma­laiset poikkea­vat kuitenkin muista, että meiltä löy­tyy voimakas ja medi­ati­laa saa­va oppo­si­tio koti­maista ruokaa vas­taan. Ulko­maisen ruuan tuon­tia pide­tään hyvänä asiana, jot­ta hin­nat lask­i­si­vat. Viis veisa­taan ter­veysar­gu­menteista. Ei myöskään tun­neta oman­tun­non­tuskia ulko­maisen ruuan­tuotan­nos­sa käytet­tävän hal­patyövoiman puoles­ta. Riis­to saa jatkua kun­han min­ul­la jää enem­män rahaa viihtymiseen ja luksukseen.

    Hol­lan­ti­laiset mellestävät kaikil­la talouden osa-alueil­la riis­tet­tyään alus­maitaan vuo­sisa­dat. Sieltä on kam­met­tu koti­maa­han määrämät­tömät rikkaudet, niil­lä pääomil­la on hyvä tehdä tutkimus­ta ja ulko­maankaup­paa. Israelin maat­alout­ta en tunne, mut­ta veikkaan käytössä ole­van viimeisen päälle kovan teknolo­gian ja tehomaat­alouden. Vaik­ka olot ovat karut, niin kukaan siel­lä tuskin huu­taa omaa maat­alous­tuotan­toa ajet­tavak­si alas, eikä hauku vil­jeli­jöitä ympäristörikollisiksi.

    1. Eemil:

      Hol­lan­ti­laiset mellestävät kaikil­la talouden osa-alueil­la riis­tet­tyään alus­maitaan­vu­o­sisa­dat. Sieltä on kam­met­tu koti­maa­han määrämät­tömät rikkaudet, niil­lä pääomil­la on hyvä tehdä tutkimus­ta ja ulkomaankauppaa. 

      Sekoi­tat ilmeis­es­ti tähän Bel­gian. Hol­lan­ti­laiset ovat olleet taas aina kaup­pi­ai­ta ja hei­dän siir­tomaansa oli­vat pääasi­as­sa kau­pankäyn­nin ei sodan käyn­nin tulosta. Hol­lan­nin siir­tomaat oli vain Indone­sia ja Suri­name mut­ta esim ei hol­lan­ti­laisil­la ollut yhtäkään siir­tomaa­ta Afrikas­sa ja Hol­lan­nin soti­laalli­nen kyky on ollut vaatimatonta. 

      Itse asi­as­sa Alanko­maat oli Bri­tann­ian jäl­keen johta­va kaup­paval­tio koko maail­mas­sa (Sveit­si­oli toinen mut­ta sil­lä ei ollut siir­tomai­ta) ja muut siir­tomaaval­lat kuten Ran­s­ka, Espan­ja ja Por­tu­gali oli­vat kau­pan käyn­nis­sä alakyn­nessä ja heil­lä oli mahti­na vain armeija. 

      Alanko­maid­en taloudelli­nen mene­tys perus­tuu itsenäisi­in kaup­pi­aisi­in ja hei­dän investoin­tei­hin mut­ta pääasi­as­sa se tapah­tui Alanko­mais­sa. Ams­ter­damin pörssi oli maail­man ensim­mäi­nen maail­mankau­pan pörssi. Nytkin Alanko­maat kil­pailee tästä Lon­toon kanssa. Pari­isi ja Madrid jäävät ala kynteen . 

      Hol­lan­ti­lais­ten yhtiöi­den suurin suorien sijoituk­sen kohde on itse asi­as­sa Yhdys­val­lat nykyään ja niiden osu­us on 4.suurin ulko­maalais­ten yhtiöi­den omis­tuk­ses­sa Yhdys­val­lois­sa joten en tiedä onko tämä mitenkään riis­toa kun pieni Hol­lan­ti sijoit­taa paljon Yhdys­val­to­jen markkinoille.

    2. Eemil:

      Israelin maat­alout­ta en tunne, mut­ta veikkaan käytössä ole­van viimeisen päälle kovan teknolo­gian ja tehomaat­alouden. Vaik­ka olot ovat karut, niin kukaan siel­lä tuskin huu­taa omaa maat­alous­tuotan­toa ajet­tavak­si alas, eikä hauku vil­jeli­jöitä ympäristörikollisiksi.

      Israel on kuitenkin onnis­tunut muut­ta­maan autiomaan vihreäk­si vyöhyk­keek­si ja pysäyt­tänyt Negevin autiomaan lev­iämisen ja tämän huo­maa kun lentää Israelin yli Jor­da­ni­aan. Israel investoi paljon veden sään­te­lyn tehokaaseen säänöste­lyyn ja eri­lais­ten hedelmien ja kasvien tutkimuk­seen aavikko olo­suhteis­sa. Israelil­ta kesti läh­es 60 vuot­ta saa­da maat­aloud­es­ta myös poten­taalli­nen mah­dol­lisu­us vien­nille kos­ka tuoteke­hit­te­ly ja tutkimuk­seen vie paljon aikaa. Suurin osa tapah­tuu Israelin yliopis­to­jen yhteistyöl­lä vaik­ka maas­sa on pien ja yhteis­tilo­ja . Teknolo­gia on vält­tämätön­tä jos halu­aa tehdä aavikol­la maat­aloud­es­ta men­estyvän alan mut­ta Israelis­sa myös vil­jel­lään paljon luo­mua. Voidaan sanoa että Israelis­sa ei ole oikeas­t­aan yksi­ty­istä maat­alout­ta paljonkaan vaan malli on edelleen van­ha kom­mu­ni­malli eli kib­butz­it joiden omis­tus muo­to on osuuskunta

    3. Eemil:

      Suo­ma­laiset poikkea­vat kuitenkin muista, että meiltä löy­tyy voimakas ja medi­ati­laa saa­va oppo­si­tio koti­maista ruokaa vas­taan. Ulko­maisen ruuan tuon­tia pide­tään hyvänä asiana, jot­ta hin­nat lask­i­si­vat. Viis veisa­taan ter­veysar­gu­menteista. Ei myöskään tun­neta oman­tun­non­tuskia ulko­maisen ruuan­tuotan­nos­sa käytet­tävän hal­patyövoiman puoles­ta. Riis­to saa jatkua kun­han min­ul­la jää enem­män rahaa viihtymiseen ja luksukseen. 

      Epäilen että Eemi­likin käyt­tää myös ulko­maalaisia maat­alous­tuot­tei­ta mut­ta ei vain huo­maa sitä kau­pas­sa. Ostatko Eemil esim kahvia ? Juotko kahvia? Jos juot niin pidätkö kahvia vält­tämät­tömänä tuot­teena kos­ka se on tuo­tu ulko­mail­ta? Ulko­maisen ruuan­tuotan­toa emme voi mil­lään vält­tää ellemme sit­ten halua luop­ua niistä tuot­teista joi­ta emme voi itse Suomes­sa vil­jel­lä tai tuot­taa esim kahvista mut­ta toki voimme aina suosia koti­maisia mikäli hin­ta on kohdal­la. Tavalli­nen kulut­ta­ja äänestää lom­pakol­la ja uskon että Eemil ostaa kahvin­sa jatkos­sa kehi­tys­maista kos­ka pääasi­as­sa kahvia tuote­taan siel­lä. Kuten aiem­min totesin ALV:llä voimme vaikut­taa siihen paljonkin esim Sak­sas­sa se on 7% ja Suomes­sa 14% ja Sak­sa panos­taa koti­maisu­u­teen ihan toisel­la taval­la kuin Suomen maat­alous­poli­ti­ik­ka on per­in­teis­es­ti tehtnyt. 

      Euroopas­saa ei ole kahv­in­tuotan­toa eikä ole edes Yhsys­val­lois­sa. Mis­tä Paulig esim ostaa kahvin­sa? Tuskin Suomesta! 

      Mikäli Eemil halu­aa pere­htyä todel­lakin maat­alouden hal­patyövoimaan niin suosit­te­len todel­la tutus­tu­maan mis­sä olo­suhteis­sa kahvin poim­i­jat Lati­nalaises­sa Amerikas­sa työskentelevät.Kahvi poim­i­taan edelleen käsin ja työ on erit­täin raskasta. 

      Oletko valmis mak­samaan itse asi­as­sa kahvista nykyisen hin­nan vai hin­nan jos kahvin tuot­ta­jat mak­saisi­vat parem­paa palkkaa kahvin poim­i­joille! Sil­loin kahvin hin­ta pitäisi mak­saa Suomes­sa kym­menker­tais­es­ti kuin se jo nyt mak­saa kos­ka kahv­in­tuotan­to on hal­paa luk­sus­ta län­si­maid­en kulut­ta­jille . Kahvi on luk­sus­tuote jota tuote­taan hal­patyövoimal­la kehi­tys­mais­sa . Ota huomioon että kahv­in­tuot­ta­ja mais­sa kahvin kulu­tus on erit­täin pien­tä ver­rat­tuna vientimaissa. 

      Koti­maiset peruselin­tarvikkeet eivät ole luk­sus tuot­tei­ta ver­rat­tuna kahvi­in vaan vält­tämät­tömiä elin­tarvikkei­ta koti­maisille pien­tu­loisille joil­la ei ole varaa ostaa koti­maista kalli­il­la vaan tekee kau­pas­sa valin­nan äänestämäl­lä lompakolla. 

      Lisäti­etoa kahvin tuotan­nos­ta suosit­te­len kuun­tele­maan (englan­ninkieli­nen) BBC Radio 4:sen ohjel­man jos­sa oli aineena kahvi (link­ki: https://www.bbc.co.uk/programmes/m000c4x1)

      Tähän lopuk­si totean etten itse henkilöko­htais­es­ti ole juonut koskaan kup­pi­akaan kahvia elämässäni. Kahvi boikot­ti olisi paras ratkaisu esim Brasil­ian nykyiseen tilanteeseen jos halu­aa todel­la boiko­toi­da Brasil­i­aa kos­ka brasil­ialaista lihaa tuo­daan Suomeen erit­täin vähän.

    4. Eemil:

      Suo­ma­laiset poikkea­vat kuitenkin muista, että meiltä löy­tyy voimakas ja medi­ati­laa saa­va oppo­si­tio koti­maista ruokaa vas­taan. Ulko­maisen ruuan tuon­tia pide­tään hyvänä asiana, jot­ta hin­nat lask­i­si­vat. Viis veisa­taan terveysargumenteista. 

      En tiedä poikkea­vatko suo­ma­laiset muista maista paljonkaan suh­teessa koti­maiseen ruuan­tuotan­toon ja sen kulu­tuk­seen kos­ka tutkimusten mukaan suo­ma­laiset suo­si­vat paljonkin koti­maista tuotteita.

      Syy kri­it­tiseen asen­teeseen johtuu var­maan per­in­teis­es­ti siinä että ulko­ma­laisen ruuan tuon­nis­sa oli pitkään vallinneen­pro­tek­ton­is­min takia erit­täin korkea kon­trol­li (tul­lit) ja näin olleen se syn­nyt­ti oudot ruoka­markki­nat Suomeen aikoinaan joi­ta MTK valvoi vielä pitälle 1990-luvulle asti. 

      Kuitenkin koti­maisen maat­alouden yli­tuotan­to oli osana vien­tiä pääasi­as­sa Venäjälle (siis sil­loiseen Neu­vos­toli­it­toon) mut­ta sekin oli kyseenalaista toim­intaa aikoinaan kos­ka Venäjäl­lä on val­ta­va pin­ta-ala maat­alous­maa­ta. Suomes­sa oli tilo­ja joiden pääasialli­nen markki­nat oli aikoinaan Neu­vos­toli­it­to eli käytän­nössä maail­man vil­jasin maa koko maail­mas­sa ja tämä ahdinko näkyi vil­jeli­joiden piiris­sä 1990-luvul­la kun idänkaup­pa oli siinä per­in­teisessä muo­dos­sa rom­ah­tanut eikä yli­tuotan­toa voitu myy­dä muualle kos­ka ei ollut ostajia.

      Saman­lainen ilmiö tapah­tui 2014 kun Venäjän talous­pakot­teet tuli Euroopan union­in vastapakot­teille. Se oli Venäjä joka aset­ti elin­tarvikepakot­teet län­si­maille ja Suomen kohdal­la näimme että Venäjän markki­nat oli­vat suo­ma­laisen maat­alouden vien­nin ykkös­maa vaik­ka maa voisi olla omavarainen maat­aloudessa ja Suomes­sa on kuitenkin samaan aikaan erit­täin kiel­teinen asenne ulko­maalaiselle tuon­nille maat­aloudessa vaik­ka suo­ma­laisen maat­alouden vien­ti kohde oli ihan muual­la kuin Län­si-ja Kes­ki-Euroopas­sa jota nyt tässä Eemilin toimes­ta hauku­taan. Venäjän ympäristöpäästöt (teol­lisu­u­den) eivät ole mitenkään kestäväl­lä tasol­la päinvastoin. 

      Mik­si suo­ma­lainen maat­alous vien­ti oli pitkään 2000-luvun alus­ta alka­en riip­pu­vainen Venäjän markki­noista? Sen on niin elin­tarvike­te­ol­lisu­us kuin MTK toden­nut. Eikös koti­maiset markki­nat ole tärkeim­mät sit­tenkin? (Aiheesta lisää voi tutus­tua https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006002/5‑suuri-ruokakeskustelu-637195).

  33. R.S:“GMO:sta tiede­tään nykyään paljon enem­män kuin aiem­min san­o­taan vielä 1990-”

    Niinp, mihin ver­rataan. Tarkoi­tan GMO:n gly­fos­aat­ti­vaiku­tus­ta. Mitä gly­fos­aat­ti aiheut­taa kaik­keen, siitä ei tiede­tä tarpeek­si. Gly­fos­aat­tia kestävät gm-soi­japavut sisältävät suuria määriä gly­fos­aat­ti­jäämiä ja sen hajoamis­tuotet­ta. Mitä ko. aine aiheut­taa mul­lan eliöstölle, sienir­ih­mas­tolle ja vesitaloudelle.

    Näyt­tää pahasti siltä, että Mon­san­to (Roundupin valmis­ta­ja) hakee GMO-vil­jelystä globaale­ja markki­noi­ta itselleen. GMO- vil­je­lyn pahin koh­ta on juuri tuo gly­fos­aatin ruisku­tus. Siitä seu­raa jäämiä ympäristöön ja itse isän­täkasvi­in. Siitä aineet siir­tyvät ravin­non mukana ihmiseen ei tutkit­tuine vaikutuksineen. 

    Sak­salais­tutkimuk­sen mukaan 75 pros­en­til­la sak­salai­sista löy­tyy virt­sas­ta gly­fos­aatin jäämiä määrä, joka on viisi ker­taa juo­mave­den sal­lit­tua pitoisu­ut­ta suurem­pi, kir­joit­taa EurActiv-verkkolehti.Kolmannella väestöstä määrä on 10­–42 ker­taa suurem­pi kuin sal­lit­tu määrä vedessä. Jäämiä löy­tyi 99,6 pros­en­tista 2 009 henkilön otoksesta.Ainetta löy­tyi myös lap­sista, eri­tyis­es­ti maatiloil­la kas­vaneista. Kasvis­syöjil­lä määrät oli­vat lihaa syöviä pienemmät.
    Tutkimuk­sen teki vihreä aja­tushau­to­mo Hein­rich Böll säätiö. Sak­san vira­nomais­ten mukaan löytö oli odotet­tu, mut­ta määrät pieniä. Gly­fos­aat­ti erit­tyy nopeasti virt­saan, eikä sik­si vira­nomaisen mukaan aiheuta terveysriskiä.

    Mitä nämä jäämät aiheut­ta­vat pitkäl­lä, sukupolvien pitu­isil­la aikaväleil­lä on tutkimatta.

    1. Eemil:

      Mitä nämä jäämät aiheut­ta­vat pitkäl­lä, sukupolvien pitu­isil­la aikaväleil­lä on tutkimatta.

      Niin — jos mitään konkreet­tista hait­taa ei löy­dy, niin aina­han voi vedo­ta siihen, ettei voi­da aivan 100% var­muudel­la tietää oikein pitkän ajan­jak­son aina voisi ehkä tapah­tua. Tässä yhtey­dessä ei tietenkään tarvitse esit­tää ensim­mäistäkään perustel­tua syytä epäi­lyk­sille pitkäaikaisvaiku­tuk­sista — pelkää epämääräi­nen epäilys riit­tää pelon lietsomiseen.

      Kun luo­mu-usko­vaiset ovat niin kovasti huolis­saan “kemikaalien” mah­dol­li­sista hait­tavaiku­tuk­sista, niin mik­si luo­mus­sa sal­lit­tu­jen tor­jun­ta-ainei­den hai­tat ikään kuin halu­taan uno­htaa samas­sa yhteydessä?

      Tässä muu­ta­man “luomupreparaatin” tun­net­tu­ja riskejä:

      The Risk-Monger’s Dirty Dozen – 12 high­ly tox­ic pes­ti­cides approved for use in organ­ic farming

      Esim. kuparisul­faat­ti:

      Vine­yard sprayers have expe­ri­enced liv­er dis­ease from expo­sure to it. It is cor­ro­sive to the skin and eyes and is absorbed through the skin. It caus­es repro­duc­tive prob­lems in birds, ham­sters and rats. It has been shown to induce heart dis­ease in the off­spring of preg­nant ham­sters that were exposed to it. It has caused endocrine tumors in chick­ens. Cop­per sul­fate and sim­i­lar fungi­cides have been poi­so­nous to sheep and chick­ens on farms at nor­mal appli­ca­tion rates. … They are very tox­ic to fish and aquat­ic inver­te­brates, such as crab, shrimp and oys­ters. There are cas­es where most ani­mal life in soil, includ­ing large earth­worms, have been elim­i­nat­ed by the exten­sive use of cop­per-con­tain­ing fungi­cides in orchards. It is strong­ly bioac­cu­mu­lat­ed and is very per­sis­tent. Once a soil is con­t­a­m­i­nat­ed with cop­per, there is no prac­ti­cal way to remove it.

      Pyre­tri­i­ni:

      Cox (2002) cites sev­er­al stud­ies indi­cat­ing the pos­si­bil­i­ty of a con­nec­tion between pyrethrins and can­cer, includ­ing one study show­ing a 3.7‑fold increase in leukemia among farm­ers who had han­dled pyrethrins com­pared to those who had not. In 1999, a USEPA memo clas­si­fied pyrethrins as “like­ly to be a human car­cino­gen by the oral route”.

      Rotenone:

      Con­sum­ing organ­ic food with residues of rotenone can enhance the onset of Parkin­son ’s disease.

      Nikoti­i­ni:

      Tests have shown that nico­tine sul­phate has caused abnor­mal­i­ties in the off­spring of lab­o­ra­to­ry ani­mals and a New Jer­sey State study revealed that nico­tine sul­phate poi­son­ing of organ­ic gar­den­ers can lead to increased blood pres­sure lev­els, irreg­u­lar heart-rate, and, in cer­tain cas­es, death.

      Azadirachtin / neemöljy:

      One of the most pop­u­lar organ­ic pes­ti­cides, neem, is tox­ic to non-tar­get species includ­ing crus­taceans and tad­poles. Neem has been shown to cause the brain dis­ease tox­ic encephalopa­thy in chil­dren. In mice, it caus­es chro­mo­so­mal abnor­mal­i­ties in bone mar­row cells and dam­ages the DNA of sperm.

      Jos luo­mu-usko­vais­ten mielestä näis­sä “preparaateis­sa” ei ole mitään huole­nai­het­ta, niin mik­si gly­fos­aatista pitäisi huolestua?

  34. ksee: Gly­fos­aatin vaar­al­lisu­ud­es­ta ei ole mitään tieteel­listä kiis­taa – se on tur­valli­nen ja eikä aiheuta syöpää.

    Sen sijaan taikauskoa edis­tävät aktivis­tit ovat aika ajoin onnis­tuneet livaut­ta­maan ver­tais­arvioin­nin seu­lan läpi vääris­tel­tyjä tutkimus­tu­lok­sia, jota tosin usein ovat hyvin nopeasti tulleet tyr­mä­tyik­si. Valitet­tavasti vain nämä aktivis­tit ovat liitoutuneet suurten vai­hin­gonko­r­vau­soikeu­denkäyn­neil­lä elävien lak­i­toimis­to­jen kanssa – ja miehit­tämäl­lä esim. IARC:n sekä rahoit­ta­mal­la lukuisia ”doku­ment­te­ja”. Tämän kaiken ansios­ta asia pysyy edelleen julk­isu­udessa pin­nal­la – ja näyt­tää tahkoa­van lak­i­toimis­toille ja avus­taville aktivis­ti­tutk­i­joille mas­si­ivisia voittoja.

    Euroop­palaise­na tässä pelot­taa se, että tämä kaik­ki gly­fos­aat­tipro­pa­gan­da näyt­tää uppoa­van mm. EU par­la­ment­ti­in kuin kuuma veit­si voihin. Suuri joukko MEPpe­jä näyt­tää mielum­min sivut­ta­van EFSAn ja kansal­lis­ten vira­nomais­ten kan­nan ja usko­vat pienen aktivis­ti­joukon satuiluun.

    Gly­fos­aat­ti on on niin yleis­es­ti käytössä ole­va aine, että on kum­mallista ettei sen epäil­ly­istä haitoista ole vakavasti otet­tavaa näyttöä.
    Poli­it­tis­es­ti sen käyt­tö voidaan kieltää. Kor­vaa­va tuote, jota ei nyt ole, olisi taa­tusti huonom­min tun­net­tu vaiku­tuk­sil­taan ja patent­tisuo­jan ajan kallis.

    Jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja ravin­nehu­uh­toumista ollaan huolis­saan, niin gly­fos­aatin kiel­to toisi pahasti taka­pakkia maaperän hyv­in­voin­tia ja hiilen maaperään sit­o­mista edis­täville vil­je­ly­menetelmille. Her­bi­sidin vai­h­toe­hto on maanmuokkaus.

    1. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Gly­fos­aat­ti on on niin yleis­es­ti käytössä ole­va aine, että on kum­mallista ettei sen epäil­ly­istä haitoista ole vakavasti otet­tavaa näyttöä.

      Uutis­toimis­to Reuters on tehnyt pari hyvää artikke­lia IARC:n kum­mallista koukeroista gly­fos­aatin ympärillä:

      Can­cer agency left in the dark over glyphosate evidence

      The World Health Orga­ni­za­tion’s can­cer agency says a com­mon weed­killer is “prob­a­bly car­cino­genic.” The sci­en­tist lead­ing that review knew of fresh data show­ing no can­cer link — but he nev­er men­tioned it and the agency did not take it into account.

      In glyphosate review, WHO can­cer agency edit­ed out “non-car­cino­genic” findings

      When the Inter­na­tion­al Agency for Research on Can­cer assessed the best-sell­ing weed­killer glyphosate, sig­nif­i­cant changes were made between a draft of its report and the pub­lished ver­sion. The agency won’t say who made the changes or why.

      In a let­ter and an email seen by Reuters, offi­cials from the Inter­na­tion­al Agency for Research on Can­cer (IARC) cau­tioned sci­en­tists who worked on a review in 2015 of the weed­killer glyphosate against releas­ing request­ed material.

      The review, pub­lished in March 2015, con­clud­ed glyphosate is “prob­a­bly car­cino­genic,” putting IARC at odds with reg­u­la­tors around the world. Crit­ics say they want the doc­u­ments to find out more about how IARC reached its conclusion.

      “IARC is the sole own­er of such mate­ri­als,” IARC told the experts. “IARC requests you and your insti­tute not to release any (such) documents.” 

      Johta­van tieteel­lisen neu­vo­nan­ta­jan “sivu­tu­lot” saat­ta­vat toki myös herät­tää joitain kysymyksiä:

      Weed­killer sci­en­tist was paid £120,000 by can­cer lawyers

      A sci­en­tist who advised a Unit­ed Nations agency to clas­si­fy the world’s most wide­ly used weed­killer as car­cino­genic received $160,000 (£121,500) from law firms bring­ing claims by can­cer vic­tims against the manufacturer.

      Christo­pher Porti­er advised the Inter­na­tion­al Agency for Research on Can­cer (IARC), part of the World Health Organ­i­sa­tion, which con­clud­ed in March 2015 that glyphosate was a “prob­a­ble human carcinogen”.

      He did not declare his links to the law firms in a let­ter to the Euro­pean Com­mis­sion urg­ing it to accept the IARC classification.

      No, äkkiäkös tuol­laiset pikkuhi­lut uno­htuu ilmoittaa…

      1. Yhdestä välistä jäi yksi link­ki uupumaan tod.näk. html-typot­telu­iden vuoksi…

        Eli siis piti olla:

        …sig­nif­i­cant changes were made between a draft of its report and the pub­lished ver­sion. The agency won’t say who made the changes or why.

        Exclu­sive: WHO can­cer agency asked experts to with­hold weed­killer documents

        In a let­ter and an email seen by Reuters, offi­cials from the Inter­na­tion­al Agency for Research on Can­cer (IARC) cau­tioned sci­en­tists who worked on …

  35. O.S:“Tämä on yksi lukui­sista GMO-sovel­luk­sista, mut­ta esimerkik­si tun­ne­tu­im­mal­la GMO-tuot­teel­la, kul­taisel­la riisil­lä, ei ole glyso­faatin kanssa mitään tekemistä.”

    Taitaa­pa riisi olla ain­oa kasvi, jota vil­jel­lään ilman gly­fos­aat­tia. Riisin vil­jelyssä vesi toimii rikkakasvien hävit­täjänä maan­muokkauk­sen lisäksi.

    Kyl­lä GMO-vil­je­lyyn kuu­luu gly­fos­aat­ti oleel­lise­na elementtinä.

    Toisaal­ta laa­jalti hyväksyt­ty suo­rakylvö on myös gly­fos­aat­tikeskeinen menetelmä. Siinä maan­muokkauk­sen hiiltä hävit­tävä ja vesistö­va­l­u­mia kor­vataan kemi­al­lis­es­ti. Vas­takkain ovat gly­fos­aatin hai­tat ja maan­muokkauk­sen haitat.

  36. Syltty:“En ole näh­nyt koskaa kepu­lais­ten kan­nat­ta­vat tuol­laisia, vaan täysin päin­vas­toin he seiso­vat käytän­nössä täysin yhteinäis­es­ti lihaa ja maitoa sisältävien ruokavalioiden tuke­na. Mik­si ihmeesssä?”

    Kan­nat­taisi lukea Keskus­tan ohjel­ma, jos­sa tuo­daan esille järkivihrey­den idea. Keskus­ta ei halua vihrei­den tapaan kiel­to- ja vero­tusy­hteiskun­taa. Maid­on- ja lihan­tuotan­nos­sa kehitetään päästöneu­traalia tuotan­to­ta­paa. Ihmiset saa­vat vali­ta mitä syövät , Keskus­ta ei määrit­tele keskuskomitean tapaan kansalais­ten elämäntapoja. 

    Tässä vähän maistiaisia:

    https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/

    1. “Eri­tyis­es­ti etäkok­ousten jär­jestämi­nen helpot­taa monikansal­lis­ten yri­tys­ten toim­intaa, joiden väki aiem­min kan­soit­ti lentoasemia. Tämä joudut­taa Suomen luisum­ista tytäryhtiötaloudeksi.”

      Luisum­ista tytäry­htiö­taloudek­si joudut­taa moni muukin asia:

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/58b0e489-a4fe-4263-aa39-a3f48a6ccebe

      “Kiihtyvän pörssivuodon taustal­la on hal­pa raha, yhtiöi­den pirstaleinen omis­tus (vähän ankku­ri­omis­ta­jia) ja suo­ma­laisyri­tys­ten hal­pa hin­ta, mikä puolestaan johtuu siitä, että tääl­lä Poh­jan perukoil­la osake­markki­noiden lik­vidi­teet­ti on huono. Osakkei­den kysyn­tä on Suomes­sa paljon pienem­pää kuin esimerkik­si Ruotsissa.”

      Käy­dään tuo­ta muu­ta­mal­ta kohdal­ta läpi:

      1. Kiihtyvän pörssivuodon taustal­la on hal­pa raha.
      ‑Kiitos län­si­maid­en keskus­pankkien QE-ohjelmien, eli tääl­lä EU:ssa vas­tu­us­sa on EKP. Omaisu­usar­vot on saatu näin nousu­un, sijoit­ta­jille kun löy­tyy hal­paa rahaa val­tauk­si­in ja omaisuuk­sien haal­imiseen. Käykää vaikka­pa googlaile­mas­sa kuin­ka asun­to­jen hin­nat ovat kehit­tyneet Sak­sas­sa ja Tsekeissä.

      2. Osakkei­den kysyn­tä on Suomes­sa paljon pienem­pää kuin esimerkik­si Ruotsissa.
      ‑Tämä on var­maankin yhtey­dessä ruot­salaiseen poli­ti­ikkaan, joka ei ole kon­ser­vati­ivisen fik­soitunut asun­to­jen omis­tamiseen, kuten meil­lä tääl­lä Suomes­sa. Suomen poli­ti­ikkaa asun­to-omis­tamisen kannal­ta on tuet­tu poli­it­tis­es­ti niin monel­la eri taval­la, täl­läkin het­kel­lä sijoi­tusasun­to­jen vuokrat­u­lo­jen verovähen­nyskikkailuil­la sekä aikapom­mi­maisil­la taloy­htiölaina­vivuil­la. Suomes­sa on jotenkin kek­sit­ty talouden ikili­ikku­ja pönkit­tämäl­lä asun­to­jen arvo­ja vuodes­ta toiseen.
      Val­tio on oma­l­la poli­ti­ikallaan pitänyt huol­ta, ettei talouselämäl­lä ole lik­vidi­teet­tiä, kansan sijoi­tuskäyt­täy­tymistä kun on ohjat­tu vero­tuk­sel­lis­es­ti täysin kestämät­tömään suun­taan suh­teessa Suomen kil­pailukykyyn EU:ssa.

      Tois­tan usem­man ker­ran aikaisem­min esit­tämäni väit­teen: Suomel­la ei ole juuri minkään­laista suh­teel­lista kil­pailue­t­ua (com­par­a­tive advan­tage) EU:n sisäl­lä. Olemme erit­täin syr­jässä suh­teessa EU:n sisä­markki­noiden pain­opis­teeseen, olemme syr­jässä ekstra-EU:n kaup­pavir­roista (jotkut Pet­samo/­Mur­man­sk-Jäämeren­ra­ta päiväunet ovat täyt­tä utopi­aa, lai­vat voivat ihan hyvin jatkaa rot­ter­dami­in kun ker­ran ovat skan­di­navi­aan asti päässeet). Teol­lisu­u­den osalta meille jää raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen, eli puu ja min­er­aalit. Täl­laiset raa­ka-aineval­tiot, jok­si näen Suomen ajau­tu­van EU:ssa pidem­mäl­lä aikavälil­lä, ovat nimeno­maan niitä tytäry­htiö­talouk­sia. Läh­es ain­oa keino vält­tää tämä raa­ka-aine­tuot­ta­jak­si ajau­tu­mi­nen on varmis­taa edes osan jatko­jalostuk­ses­ta tapah­tu­van Suomes­sa, nyt kuitenkin näyt­tää siltä että Ruot­si pesee mei­dät esimerkik­si akku­te­ol­lisu­u­den investoin­neis­sa men­nen tullen. Koti­mais­ten pääomien puute, Ruotsin parem­pi sijain­ti suh­teessa kes­ki-euroop­pan markki­noi­hin sekä EU:n kil­pailu­lain­säädän­tö varmis­taa ettei Suo­mi kykene aja­maan edes jol­lain tasol­la itselleen edullista ja pitkäjän­teistä teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa. Kat­so­taan vain, itse veikkaan että tämän koron­akri­isin jälki­main­inkien talouskri­isin ohes­sa tapah­tu­vat markki­noiden keskit­tymiset (vakavaraiset yhtiöt saa­vat hal­paa lainaa ja osta­vat kil­pail­i­joitaan markki­noil­ta samal­la kun EU:ssa aje­taan voimakkaasti markki­noiden keskit­tämistä vas­taa­maan Kiinan kil­pailu­un) johtaa siihen että Suomes­ta läh­tee toden­näköis­es­ti viimeisetkin teol­liset tuhkat pesästä. Puu­te­ol­lisu­us tänne toden­näköis­es­ti jää. En ihmettelisi vaik­ka Noki­akin tulisi val­latuk­si ihan 1–2 vuo­den sisällä.

      Ja sit­ten edel­lä mainit­tu­ja seikko­ja kun pohtii niin lop­ul­ta Suomelle jää ain­oak­si kil­pailukeinok­si puskea palkko­ja alaspäin ja alkaa kil­paile­maan bulkki­tuotan­nos­sa itä-euroopan kanssa, eli palkkak­il­pailu. Oikeas­t­aan tälle lin­jalle se Sip­iläkin koit­ti lähteä.

      1. Stadist:
        Kat­so­taan vain, itse veikkaan että tämän koron­akri­isin jälki­main­inkien talouskri­isin ohes­sa tapah­tu­vat markki­noiden keskit­tymiset (vakavaraiset yhtiöt saa­vat hal­paa lainaa ja osta­vat kil­pail­i­joitaan markki­noil­ta samal­la kun EU:ssa aje­taan voimakkaasti markki­noiden keskit­tämistä vas­taa­maan Kiinan kilpailuun) 

        Ja nyt vielä jatkokom­ment­ti­na itsel­leni tähän:
        Ylläol­e­va on sidok­sis­sa län­si­maid­en QE-ohjelmi­in ja markki­noiden keskit­tämi­nen ja näin monop­o­lisoimi­nen ja oli­gop­o­lisoimi­nen on suo­raan neolib­er­al­is­min 101:stä, parhaat voitot kun syn­tyvät kil­pailun­pu­ut­teesta. EU tois­taa USA:n neolib­er­aalien mallin mukaista talous­poli­ti­ikkaa erit­täin uskol­lis­es­ti, eikä ole mitään syytä odot­taa eri tulosta eri palkkastag­naa­tio­ta, jos­ta EU:ssakin on jo paljon viitteitä.

      2. Stadist: Ja nyt vielä jatkokom­ment­ti­na itsel­leni tähän:
        Ylläol­e­va on sidok­sis­sa län­si­maid­en QE-ohjelmi­in ja markki­noiden keskit­tämi­nen ja näin monop­o­lisoimi­nen ja oli­gop­o­lisoimi­nen on suo­raan neolib­er­al­is­min 101:stä, parhaat voitot kun syn­tyvät kil­pailun­pu­ut­teesta. EU tois­taa USA:n neolib­er­aalien mallin mukaista talous­poli­ti­ikkaa erit­täin uskol­lis­es­ti, eikä ole mitään syytä odot­taa eri tulosta eri palkkastag­naa­tio­ta, jos­ta EU:ssakin on jo paljon viitteitä.

        Mitähän ihmettä tämä neo/uusliberalismi oikein on?

        Käytän­nössähän me olemme sekat­aloudessa, jos­sa val­tio­jo­htoinen sosial­is­mi on kaa­pan­nut yhä suurem­man osan talouselämästä itselleen. Samal­la tämä on lisän­nyt merkit­tävästi sosial­is­mille tyyp­il­listä kaverikap­i­tal­is­mia / kleptokratiaa.

        Ain­oat joi­ta menon jatku­mi­nen yhä sosial­is­tisem­paan suun­taan näyt­tää ole­van (oikeasti) talous­lib­er­aalit. Yleinen “uus­lib­er­al­is­min” kri­ti­ik­ki kuu­lostaa lähin­nä siltä, ettei vähäi­nen liuku­mi­nen täys­sosial­is­mi­in riitä vaan pitäisi ilmeis­es­ti suo­raan hypätä johonkin Venezue­lan malliin?

        Ter­mi ”uus­lib­er­al­is­mi” ei tarkoi­ta mitään

        Val­tio­jo­htoisu­ud­es­ta ker­to­vat mit­tar­it kuten julk­isten meno­jen ja julkisen velan kasvu vuosien saatossa ovat herät­täneet huol­ta eri­tyis­es­ti talous­lib­er­aaleis­sa. Han­kalam­min mitat­ta­va ulot­tuvu­us val­tio­jo­htoisu­udessa on eri alo­jen sään­te­ly, jos­sa on suuria maako­htaisia ero­ja. Kat­saus melkein minkä tahansa vau­raan län­si­maisen val­tion lain­säädän­töön ja vira­nomais­toim­intoi­hin osoit­taa, ettemme ole iki­aikoi­hin eläneet kri­itikoiden kuvaamien sään­telemät­tömien markki­noiden armoilla.

        Valmi­ik­si sosial­is­mia ja markki­na­t­alout­ta yhdis­televän sekat­alouden leimaami­nen demon­isoiduk­si uus­lib­er­al­is­tisek­si ääripääk­si on hyvin poli­it­tis­es­ti latau­tunut pyrkimys saa­da ihmiset mieliku­vien voimal­la asen­noi­tu­maan kohti toista, entistä val­tio­jo­htoisem­paa ääripäätä. Psykologi­nen kehys­tämi­nen on tun­net­tu vaikut­tamiskeino, sil­lä se vaikut­taa ihmis­ten tapaan kiin­nit­tää huomio­ta, hah­mot­taa maail­maa ja suh­tau­tua eri­laisi­in vai­h­toe­htoi­hin. Poli­ti­ikan teo­ri­as­sa nämä raamit tun­netaan nk. Over­tonin ikku­nana. Tämän ikku­nan kaven­t­a­mi­nen ja siirtämi­nen halut­tuun suun­taan on tehokkain­ta poli­it­tista vaikuttamista.

Vastaa käyttäjälle Jokkis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.