Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja

Val­tion­taloudessa ovat ensi keväänä vuorossa säästötalkoot. Enää ei kuulem­ma juus­to­höylää kan­na­ta käyt­tää, vaan nyt on uskallet­ta­va tehdä oikei­ta päätök­siä. Aion tälle pal­stalle koo­ta joukon asioista, joista minus­ta voisi säästää. Kohteet koske­vat sekä val­tion­talout­ta että kun­nal­listalout­ta, kos­ka molem­mista pitää säästää.

Helsin­gin Sanomien mukaan uuden jään­mur­ta­jan tilaamisel­la alkaa olla kiire, kos­ka van­hin jään­mur­ta­ja menee pois käytöstä vuon­na 2015.

Entä jos ei tilat­taisi uut­ta vaan yritet­täisi­in tul­la toimeen yhdel­lä vähem­män. Sil­loin ote­taan ris­ki, että talves­ta tulee taval­lista kovem­pi. Joitakin pohjoisen satamia joudut­taisi­in sulke­maan muu­ta­mak­si viikok­si ja aja­maan tavarat junal­la etelään, vaikka­pa Han­koon, jos­ta kap­a­siteet­tia alkaa vapau­tua, kos­ka Venäjä ei koh­ta enää käytä Han­koa auto­jen tuon­ti­in. VR:n kap­a­siteet­ti riit­täisi. Junakul­je­tus olisi jään­mur­toa halvem­paa, vaik­ka siihen joudut­taisi­in tur­vau­tu­maan joka talvi. Useimp­ina talv­ina ei kuitenkaan tapah­tu­isi mitään.

Telakoil­ta menisi tietysti työpaikkoja.

 

77 vastausta artikkeliin “Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja”

  1. Sen ver­ran minäkin ymmär­rän bud­jet­tikir­jaa, että vain sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltomenoi­hin tehdy­il­lä leikkauk­sil­la on jotain merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Kol­mas merkit­tävä yhteiskun­nan meno­erä on koulu­tus, jos­ta ei kan­na­ta leikata. 

    Joten aja­tus jonkun jään­mur­ta­jan ostamis­es­ta tai osta­mat­ta­jät­tämis­es­tä on säästö­jen kannal­ta täysin merk­i­tyk­setön. 🙂 Jään­mur­to­laivas­to voidaan vaik­ka tupla­ta, eikä sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä talouteen. Mur­toka­p­a­siteet­tia on maail­mal­la liian vähän täl­lä het­kel­lä, joten uusi mur­ta­ja voi olla jopa kan­nat­ta­va han­k­in­ta. Edel­lyt­tää toki, että sil­lä aje­taan kov­ina talv­ina muual­la kuin Suomessa.

    Joten kaikkia niitä ehdos­tuk­sia, joil­la leikataan sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja rajusti, jäämme odot­ta­maan mie­lenki­in­nol­la. 😉 Vain niil­lä talous saadaan tasapainoon.

  2. Hyvä avaus! Kaikkia jään mur­ta­jia ei tarvi­ta, jos palataan van­haan talvisa­ta­ma-ajat­telu­un, joka on sitä­pait­si ekologista. 

    On jär­jetön­tä, että mur­ta­ja vetää alite­hoista matkus­ta­japurkkia M/S Nor­lan­dia välil­lä Tallinna-Helsin­ki, kuten tapah­tui viime tal­ve­na. Pahim­mil­laan 120 laivaa oli jumis­sa alueella.

    Talvisa­ta­ma-rajoituk­si­in palaami­nen tosin on hiukan han­kalaa, kos­ka esimerkik­si Helsin­ki tai Vuosaari eivät ole talvisa­tamia, kuten Han­ko ja Turku ovat.

    Yksi mah­dol­lisu­us on veloit­taa autet­tavil­ta käypä hin­ta eli ms. Nor­lan­di­an omis­ta­ja Eck­erö Lines mak­saa jään­mur­ta­ja­mak­sun ja muiden varus­ta­moiden pitää mak­saa kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta jäänmurtopalveluista.

  3. Näi­hin säästöko­hde-artikkelei­hin var­maan voisi lait­taa myös ne sääste­tyt eurot. Ja niiden suh­teen kestävyysvajeeseen.

  4. Junal­la Han­koon olisi tuos­sa tilanteessa var­maan hölmöin mah­dolli­nen vai­h­toe­hto. Vuosaarikin olisi parempi.

    Kemi-Tornion alueelta kan­nat­taisi ennem­min men­nä rekalla Luu­la­jaan. Ruot­salaiset tuskin ampu­vat itseään jalka­an lopet­ta­mal­la talvimerenkulun.

    Telakat eivät nouse tai kaadu joka 20:s vuosi raken­net­tavi­in jään­mur­ta­ji­in. P‑Suomen teol­lisu­udelle logis­ti­ikkakus­tan­nusten nousu saat­taisi olla kuolinisku. Eiköhän jatkos­sa investoitaisi jon­nekin sel­l­aiseen maa­han mis­sä tavara liikkuu ympäri vuoden.

    Hesarin mukaan jään­mur­ta­jien käyt­tö kate­taan väylä­mak­suin. Mis­sä on säästö?

  5. Rautateil­lähän noin oli tehty: las­ket­tu, ettei kan­na­ta säi­lyt­tää auro­ja eikä ylläpitää talvikun­nos­s­api­to­valmi­ut­ta, kos­ka sitä ei tilas­tol­lis­es­ti tarvi­ta riit­tävän usein. Sit­ten tuli kak­si epäti­las­tol­lista lumi­talvea. Johan kansa ja kansane­dus­ta­jat oli­vat kuorossa vaa­ti­mas­sa luotet­tavam­paa junali­iken­net­tä, mak­soi mitä maksoi.

    Jään­mur­ta­jien kanssa voidaan val­lan hyvin toimia Oden ehdot­ta­mal­la taval­la, jos se – toisin kuin rautateil­lä – tehdään avoimesti. Ei VR:kään olisi saanut kansane­dus­ta­jien viho­ja päälleen, jos he oli­si­vat alun­perin olleet päät­tämässä siitä, että rautatieli­iken­teen ei tarvitse toimia talvi­o­lo­suhteis­sa. Sil­loin liiken­teen takkuami­nen talvel­la ei tulisi yllätyksenä.

    Se on sit­ten eri asia, mitä kansa hyväksyy tai jät­tää hyväksymät­tä ja mikä merk­i­tys sil­lä on.

  6. Ymmärtääk­seni uut­ta jään­mur­ta­jaa ei aio­ta han­kkia val­tion omis­tuk­seen vaan sen han­kkii oma­l­la rahoituk­sel­laan palvelun­tuot­ta­ja, jon­ka kanssa Liiken­nevi­ras­to tekee 25–30 vuo­den sopimuk­sen. Sil­loin jään­mur­ta­jan investoin­ti ei tulisi suo­raan näkymään val­tion budjetissa.

    Sopimus uuden jään­mur­ta­jan palveluista aiheut­taa kuitenkin val­tion bud­jet­ti­in (eli Liiken­nevi­ras­tolle) vuosikus­tan­nuk­sen, mut­ta se kate­taan peri­aat­teessa väylämaksuilla. 

    Jos palve­lu­ta­son heiken­nys­ten vuok­si jään­mur­tokus­tan­nuk­set alenevat, niin väylä­mak­su­jakin alennnetaan ja päin­vas­toin. Joten val­tion bud­jetin ali­jäämään ei palve­lu­ta­soa koskevil­la päätök­sil­lä ole suo­raan vaiku­tus­ta, ellei sit­ten val­tio ryhdy kerämään ylimääräisiä tulo­ja väylätoiminnalla.

    Tietenkin palve­lu­ta­so- ja hin­noit­telupäätök­sil­lä vaikute­taan tavar­avir­toi­hin. Esimerkik­si väylä­mak­su­ja muut­ta­mal­la tavar­avir­to­ja voitaisi­in ohja­ta enem­män jää­vahvis­teisi­in aluk­si­in, jol­loin jään­mur­toka­p­a­siteetin tarve piene­nee. Satamia sulke­mal­la tavaraa siir­tyy rautateille jne.

    Myös sata­ma­mur­ta­jien ja Liiken­nevis­ras­ton han­kkimien mur­ta­jien työn­jakoa voitaisi­in muut­taa. Koko kokon­aisu­us on aika moni­ta­hoinen optimointipeli.

  7. VR tarvit­see lisää kalus­toa, joka sit­ten seisoo käyt­tämät­tömänä tuon huipun ulkopuolella

    Samal­la mat­aloituu tehtaiden sulkemiskyn­nys kun toim­i­tus­var­muus kär­sii kalus­ton puut­teen vuoksi
    Ensim­mäisenä lop­pu­vt paperite­htaat, Rautaruuk­ki seuraavana

    Osmol­la on taas ketun­hän­tä kainalos­sa, vajaakäytöl­lä ole­valle Vuosaaren sata­malle halu­taan lisäkäyttäjiä

    Jos nyt halu­taan säästöko­htei­ta niin kan­nat­tais otta amall­si ker­rankin Viros­ta , leikataan julkisen sek­torin palkko­ja 30 %.Ei sitä edes tarvitse tehdä ker­ral­la, nol­lal­in­jakin syö ali­jäämää muu­ta­man % vuodessa

  8. Jään­mur­ta­ja mak­saa 120–150 miljoon­aa euroa ja sen käyt­töikä on 25–30 vuotta. 

    Olete­taan, että Liiken­nevi­ras­to tekee ulkop­uolisen palvelun­tuot­ta­jan (vaikka­pa val­tiony­htiö) kanssa 30 vuo­den sopimuk­sen uuden jään­mur­ta­jan palvelu­iden han­k­in­nas­ta. Palvelun­tuot­ta­ja han­kkii rahoituk­sen ja tilaa aluk­sen suo­ma­laiselta telakalta. Mitkä ovat vaiku­tuk­set val­tion budjettiin?

    Jos alus raken­netaan telakka­te­ol­lisu­u­den laskusuh­dan­teen aikana suo­ma­laisel­la telakalla ja laivaa raken­netaan kak­si vuot­ta, niin kaht­e­na ensim­mäisenä vuote­na val­tion bud­jet­ti­t­u­lot mur­ta­jati­lauk­ses­ta ovat merkit­tävästi suurem­mat kuin bud­jet­ti­menot. Tulo­ja muo­dos­tuu melkois­es­ti muun muas­sa raken­nus­mi­esten tuloveroista ja muista oheisvaikutuksista.

    Joten lyhyel­lä tähtäimel­lä uuden jään­mur­ta­jan tilaami­nen olisi val­tion bud­jet­ti­talouden kannal­ta parem­pi ratkaisu kuin tilaa­mat­ta jättäminen. 

    Jos jään­mur­ta­jaka­p­a­siteet­tia halu­taan vähen­tää, niin kan­nat­taisi miet­tiä sitä, että yrit­täisi kau­pa­ta van­hempaa jään­mur­ta­jakalus­toa suh­teel­lisen edullis­es­ti ulko­maille ja samal­la rak­en­taisi itselle uut­ta kapasiteettia.

  9. Van­him­man mur­ta­jan Voiman käyt­tö ja ylläpi­to mak­saa myös. Lisäk­si Voima avaa vähän turhan kapeaa rän­niä nyky­laivo­jen mitoille. 

    Joku älypää ehdot­ti hin­aus­mak­su­jen palaut­tamista; reilua peliä kun mur­ta­jan hin­auk­ses­sa ole­va lai­va mak­saa ja muut seu­raa­vat rän­nis­sä halvem­mal­la. Tai avustet­ta­va lai­va kitkut­telee jos vain jotenkin eteen­päin pääsee sol­mua tai kah­ta kun hin­auk­ses­sa pää­sisi viit­tä tai kym­men­tä sol­mua eteenpäin.

  10. Tilataan jään­mur­ta­ja Kreikas­ta ja vaik­ka vielä uusi miinalai­va Ital­ias­ta. Se paran­taisi samal­la sekä Suomen yli­jäämää että Kreikan ali­jäämää. Tuo on yksi eurokri­isin perussyistä.

    Eikö tuo siis olisi sitä paras­ta mah­dol­lista elvy­tys­tä, jos ker­ran nyt pitää hakea talouskasvua? Ei saa ruokkia lamaa.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Jään­mur­ta­jan käyt­tö maksaa.

    Mut­ta jään­mur­ta­jan käytön mak­sa­vat väylän käyt­täjät, ei valtio. 

    Ja onko tuo rato­jen kun­nos­s­api­to sit­ten kas­va­van liiken­teen alla jotenkin huo­mat­tavasti halvem­paa? Radat sitä pait­si kulu­vat liiken­teen alla, toisin kuin meriväylät.

  12. Hie­man olen pet­tynyt tästä avauk­ses­ta, yleen­sä tässä blo­gis­sa on kiin­nitet­ty huomio­ta koko jär­jestelmän muut­tamiseen ja ajatel­tu isosti. 

    Tietenkin on hyvä tuo­da kar­sit­tavak­si pieniäkin kohtei­ta, kos­ka niistä saat­taa sen­tään syn­tyä yhteisymmärrys. 

    Silti taitaa jään­mur­ta­jan käyt­töku­lut kuitenkin olla sel­l­ainen mur­to-osa Suomen bud­jetista ettei esitet­ty toim­intata­van muu­tos toisi mitään viivan alle — varsinkin kun ottaa huomioon että yht­enä palapelin osana olisi VR jota tilapäi­nen lisäli­ikenne ei edes kiinnosta…

  13. Min­ul­la on parem­pi säästöe­hdo­tus: julkisen sek­torin lomat samalle tasolle yksi­tyisen kanssa. Ei tääl­lä muutkaan kahdek­saa viikkoa vuodessa lomaa tarvitse.

    Sitä­pait­si kiin­nos­taa kuul­la peruste­lut mik­si tuo­ta ei voi toteuttaa..

    1. a_i
      Sit­ten vielä julkisen sek­torin palkat samalle tasolle yik­si­ty­is­ten kanssa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työvi­ikko ovat sisäl­lä hin­noit­telus­sa. Se naisen euro on 80 sent­tiä johtuu suurelta osin tästä.

  14. Pohjoisen teol­lisu­u­s­paikkakun­nill­ta voisi myös kul­jet­taa tavaraa koko matkan rautateitse kes­ki-Euroop­paan kos­ka Ruotsin puolel­la on valmis­tun­mas­sa uusi rautatie Haa­paran­nas­ta Bodeni­in, jon­ka kan­tavu­us on paljon vahvem­pi kuin van­han radan joka oli kylmän sodan ajoil­ta jäänyt rapistumaan. 

    Jos jään­mur­ta­jia tilataan niin niiden pitäisi joka tapauk­ses­sa olla moni­toimi­aluk­sia joi­ta voi kesäk­si vuokra­ta mui­hin tehtävi­in. Myös yhteistä jään­mur­ta­japoo­lia Ruotsin ja Viron kanssa soisi miettiä.

  15. Ihas­tuk­sen ilmaisuni Osmolle! Tämä taitaa olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun poli­itikko ja päät­täjä vaik­ka sit­ten vain läpän­heit­tona ja ketun­hän­tä kainalos­sa (Vuosaari ja VR) ehdot­taa minkään konkreet­tisen asian toteut­ta­mat­ta jät­tämistä säästämisen vuoksi.

    Olisiko mah­dol­lista tehdä niin kuin koti­talouk­sis­sa tehdään: lis­tat­taisi­in vält­tämät­tömät menot? Ja kat­sot­taisi­in paljonko ne nielevät? Ja jäädytet­täisi­in sen jäl­keen kaik­ki herkut niin kauak­si aikaa kunnes val­tion velat on maksettu?

    Kar­sit­ta­vat keskit­ty­i­sivät kulttuuri‑, urheilu- ja liikun­ta­puolelle. Mon­et sanovat koko kansakun­nan kaatu­van jos näistä kar­si­taan. Ilmeis­es­ti ns. hyv­in­voin­ti­val­tion lopetuk­seen se ei kaadu. Tähän hätään tulee kar­sit­tavia miet­tiessä mieleen kult­tuuri- ja design“pää“kaupunkiprojektit.

    Pitäisi perus­taa komitea tai työryh­mä, joka kävisi läpi yksi­tyisko­htais­es­ti hallinnon­alo­jen toim­intak­er­to­muk­set ja kat­soisi mitkä pro­jek­tit olisi voin­ut jät­tää toteut­ta­mat­ta. Tätä kar­toi­tus­ta sit­ten käytet­täisi­in säästövuo­den bud­jetin laadin­nas­sa ohjenuorana.

    Mis­tään yhdestä säästöko­hteesta ei paljon säästy, vaan sum­ma on kerät­tävä mon­es­ta lähteestä.

    Plus sen jäl­keen sit­ten ne veronko­ro­tuk­set kes­ki- ja suurituloisille.

    1. Mielessäni ei ollut Vuosaari vaan Turku ja Han­ko, joiden osalta jääolo­suh­teet ovat paljon parem­mat. Jos on vaikea jää­talvi, se on vaikea Vuosaa­res­sakin. Sata­ma kun raken­net­ti­in ihan väärään paikkaan (Porkkalan­nie­mi olisi ollut parempi.)

  16. Ode:

    Joitakin pohjoisen satamia joudut­taisi­in sulke­maan muu­ta­mak­si viikok­si ja aja­maan tavarat junal­la etelään, vaikka­pa Han­koon, jos­ta kap­a­siteet­tia alkaa vapau­tua, kos­ka Venäjä ei koh­ta enää käytä Han­koa auto­jen tuon­ti­in. VR:n kap­a­siteet­ti riittäisi.

    Eikö juuri valitet­tu, että VR:n kap­a­siteet­ti pääradan yksir­aiteisel­la osu­udel­la pohjoises­sa ei riitä? Siel­lä on jo nyt vaikeuk­sia saa­da rah­tia ja matkus­ta­jali­iken­net­tä sovitet­tua keskenään.

    Ja eihän tämä vähem­män viisas säästöe­hdo­tus oikeasti säästäisi mitään. Eikös jään­mur­ron kus­tan­nuk­set per­itä meriliikenteeltä?

    Et kai sinäkin Ode ole siir­tynyt vihrei­den val­tavir­taan, jon­ka tarkoituk­se­na on tap­paa “paha” savupi­ip­pute­ol­lisu­us Suomes­ta ja siir­tyä pelkään palveluyhteiskuntaan?

    1. Ja eihän tämä vähem­män viisas säästöe­hdo­tus oikeasti säästäisi mitään. Eikös jään­mur­ron kus­tan­nuk­set per­itä meriliikenteeltä?
      Et kai sinäkin Ode ole siir­tynyt vihrei­den val­tavir­taan, jon­ka tarkoituk­se­na on tap­paa “paha” savupi­ip­pute­ol­lisu­us Suomes­ta ja siir­tyä pelkään palveluyhteiskuntaan?

      Koet­taisit nyt päät­tää. Olet oike­as­sa siinä, että tämä haaskaus ylen­määräiseen jään­mur­tamiseen on bud­jet­ti­talouden ulkop­uolel­la ja verote­taan koko merenku­l­ul­ta. Mut­ta sil­loin­han se juuri on savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den etu­jen vastaista.

  17. Olen kaht­e­na pahana jää­tal­ve­na seu­ran­nut inter­netistä laivo­jen ja jään­mur­ta­jien liikku­mista. Siihen perus­tuu tuo havain­to M/S Nor­lan­di­as­takin. Sille jyr­sit­ti­in uraa, jot­ta se pääsi kulke­maan reit­tiään. Perit­ti­inköhän laivay­htiöltä tästä jatku­vas­ta hinaamis­es­ta mitään.

    Toinen asia, mikä ihme­tyt­ti, oli se, että Suomen­lahdel­la oper­oi pääasi­as­sa suo­ma­laisia jää­mur­ta­jia. Venäläiset oli­vat Suomen­lah­den perukoilla.

    Suo­ma­laiset jään­mur­ta­jat vetivät perässään Venäjän tankker­ili­iken­net­tä. Saako Suomen val­tio tästä palvelus­ta minkään­laista kor­vaus­ta? Eikö siitä pitätisi per­iä käypä hin­ta ja tehdä jään­mur­topalvelus­ta kaikki­nen­sa taloudel­lis­es­ti kannattaa.

  18. En ole var­ma olenko itsekään tätä mieltä, mut­ta kun ei kukaan muu sitä vielä esille ottanut niin ehdotan että yksi­ty­is­tetään koko touhu. Yllä olev­as­ta päätellen teol­lisu­us ja muu­ta­mat laivay­htiöt mak­saa väylä­mak­suina ison osan kuluista joka tapauk­ses­sa, jolleivät mak­sa kaikkia niin lop­ut tulee veroista tukiaisina.

    Vai onko niin että ainakin jois­takin väylistä muo­dos­tuu luon­nolli­nen monop­o­li heti kun joku saa sinne mur­ta­jan hom­mat­tua? Markki­nae­htoisem­pi toim­inta voisi ainakin läpinäkyväm­min hin­noitel­la mukaan vai­h­toe­hdot kuten rautatiekul­je­tuk­set vaik­ka Nor­jan kaut­ta lämpimäm­mille vesille. Onko­han muitakin vai­h­toe­hto­ja ole­mas­sa? Jos vaik­ka joku sään­nöl­lis­es­ti reit­tiä aja­va rahti­lai­va modataan siten että se pystyy hiukan huonom­mis­sakin olois­sa kulke­maan ja tekemään rän­niä muille. Onko nykyisel­lään mah­dol­lista laskut­taa perässä ajavaa? Jos ei niin olisiko mitään jos sääde­tään se mahdolliseksi.

  19. Eivätkö uudet jään­mur­ta­jat ole ns. moni­toim­imur­ta­jia jot­ka voidaan varus­taa nykyaikaisil­la ja tehokkail­la öljyntorjuntalaitteistoilla?
    Ei kai Suomen­lah­den öljyn­tor­jun­tavalmius ole leu­ton­akaan tal­ve­na tai edes kesäaikaan liian korkea?

  20. Osmo Soin­in­vaara: Koet­taisit nyt päät­tää. Olet oike­as­sa siinä, että tämä haaskaus ylen­määräiseen jään­mur­tamiseen on bud­jet­ti­talouden ulkop­uolel­la ja verote­taan koko merenku­l­ul­ta. Mut­ta sil­loin­han se juuri on savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den etu­jen vastaista.

    Teol­lisu­ushan val­it­see tietysti kus­tan­nuste­hokkaim­man reitin. Paljonko kalli­im­paa olisi p‑suomalaisen teol­lisu­us­laitok­sen käyt­tää Han­koa kuin lähisa­ta­maa? Riip­puu tietysti määrän­päästä, mut­ta paljon.

    Väylä­mak­sut enem­män kuin kat­ta­vat syn­tyneet kus­tan­nuk­set joten voidaan ajatel­la merenku­lun ole­van tässä mielessä val­ti­olle bisnestä. Vuodelle 2012 mak­su­ja ollaan korot­ta­mas­sa hulp­peat 12%.

    Taval­laan on kyl­lä älytön­tä tehdä viikko­tolkul­la kol­men päivän mat­ka jäärän­niä Ahve­nan­maal­ta Kemi­in. Ehkä väylä­mak­su­ja voisi por­ras­taa satamit­tain jääolo­suhtei­den mukaan?

    Pitää silti muis­taa, että kun teol­lisu­u­den logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set nou­se­vat, tule­vat vai­h­toe­htoiset sijain­nit houkuttelevammiksi.

  21. Osmo Soin­in­vaara: a_iSitten vielä julkisen sek­torin palkat samalle tasolle yik­si­ty­is­ten kanssa. 

    Nyt aion olla epäko­r­rek­ti ja kysyä, että mik­si, jos ei ker­ran ole rahaa? Ei kau­pankas­sakaan saa ahtaa­jaa pidem­pää lomaa, vaik­ka palk­ka huono onkin.

    Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työvi­ikko ovat sisäl­lä hin­noit­telus­sa. Se naisen euro on 80 sent­tiä johtuu suurelta osin tästä. 

    Jaa että naisen lomapäivä kestää 1,5 vrk…

  22. Ilmeis­es­ti Pauli Vahter­an ajatuk­set ovat kiel­let­tyjä tääl­lä, kos­ka kir­joituk­seni jäi moderointiin.

    Oli­han siinä toki säästöko­htei­ta, joi­ta Vihreät eivät hyväksy.

  23. -ansiosi­dan­naisen 500pvän osu­ut­ta las­ke­taan esim 400:aan pvään ja por­raste­taan ansiosi­don­nainen niin että alus­sa saa vaik­ka vähän nyky­istä korkeam­paa pvära­haa ja se sit­ten las­kee vaik­ka 100pvän välein.
    ‑nos­taa kan­nustin­ta men­nä töihin

    -sovi­tut sosi­aal­i­tur­van korotukset(n.100e/kk)perutaan
    ‑nos­taa kan­nustin­ta ottaa työtä vastaan,nythän käy juuri päinvastoin

    -yksi­ty­is­lääkärei­den kela-kor­vaus pois(vaikka asteittain)
    ‑turhaa tue­taan meitä ihmisiä joil­la on varaa käy­dä yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la ja lääkärikeskusy­htiöl­lä tun­tuu pyyhkivän hyvin ilman val­tion tukeakin..

    -lap­sil­isät pois pääo­mat­u­lo­ja saavilta(tulorajan päät­täkööt poliitikot)tai merkit­täviä var­al­lisuuk­sia omistavilta.edellyttää var­al­lisu­usveron palauttamista.
    -“öky“rikkaat eivät tarvitse lapsilisiä

    -lopet­takaa ne pien­i­t­u­lois­t­en veronkevennyspuheet,koska pieni tuloisim­mat eivät käytän­nössä mak­sa vero­ja-ainakaan val­tion tuloveroa

    tässä jotain ehdotuksia.

    ja jään­mur­ta­jat voidaan kesäkaut­e­na ottaa vaik­ka turistikäyttöön,niin eivät makaa tyhjän panttina…

  24. Yli kol­men henkilön kok­ouk­sista tulisi vaa­tia kus­tan­nus­laskel­ma, joka osoit­taisi saadun hyö­dyn ole­van suurem­pi kuin kus­tan­nuk­set mukaan lukien osal­is­tu­jien matkoi­hin ja kok­ouk­si­in käytet­ty aika ker­rot­tuna kunkin tun­tipal­ka­lla. Muus­sa tapauk­ses­sa kok­ous tulisi pitää oma­l­la ajal­la. Myös työryh­miltä ja pro­jek­teil­ta tulisi tehdä vas­taa­va ja ver­ra­ta esim. yhden ihmisen asiantun­ti­joiden käytöl­lä tekemään vas­taavaan työhön. Veikkaan, että jään­mur­ta­jan käyt­töiän aikana tulisi kerät­tyä aika mon­en jään­mur­ta­jan hin­ta. Vähän vas­taa­va tulos kuin ver­rat­taes­sa pitkäl­lä ajal­la yhden lisäih­misen palkkaamisen kus­tan­nuk­sia minkä tahansa kalli­in mut­ta hyödyl­lisen lait­teen ostoon.

  25. Uut­ta jään­mur­ta­jaa on suun­nitel­tu vuosikym­men. Tavoite ään­mur­tamisen lisäk­si saa­da Suomeen alus, joka sove­lu­tuu öljyn­tor­jun­taan jäisssä ja avomerellä.

    Teolli­nen näkökul­ma on, että rak­en­ta­mal­la itselle ark­iti­nen jään­mur­ta­ja esit­telemme myös muille amh­dol­lisille osta­ja­maille uut­ta tekni­ikkaa ja osaamista. Täl­löin uusi mur­ta­ja on näyte, jon­ka avul­la saadaan kaup­po­ja ark­tiselle auleelle.
    Ellei näin ole, jään­mur­ta­ja kan­nat­taisi han­kkia jostain muual­ta mis­sä niitä osa­taan tehdä.

    Kol­mas näköko­h­ta on, että vai­h­toe­htois­es­ti suuri osa Suomen jään­mur­tamiskalus­to van­he­nee vuosikymme­nessä. Nopea uusimi­saikataulu tuol­loin olisi val­ti­olle aika kallis investoin­ti. Uusi jään­mur­ta­ja antaisi peli­v­araa Mur­ta­ja-luokan alus­ten uusimiseen. Jään­mur­tamis­laivas­ton näkökul­mas­ta on hyvä, että on eri ikäisiä aluk­sia, joi­ta uusi­taan tyyli­in 1 — 2 vuosikymmenessä.

    Edelleen pääosa Suomen ulko­maankau­pas­ta kul­kee merikul­je­tuksi­na. Läm­pen­e­misen ohes­sa tänne on luvas­sa ennen muu­ta epä­vakaisia talvia ääri-ilmiöi­den lisään­tyessä tääl­lä pohjoisessa.

    Hyvä point­ti joka tapauk­ses­sa Odelta. Asioi­ta pitää voi­da kysyä ja keskustella.

  26. mur­ta­jain­vestoin­tia pohdit­taes­sa tulee ottaa huomioon laivakalus­ton kehit­tymi­nen. Uudet lai­vat ovat suurem­pia ja parem­min jäisä kulke­via, joten niiden riip­pu­vu­us jään­särk­i­jöistä on van­haa kalus­toa pienempi.

    Mikäli pohjoises­sa toimi­va teol­lisu­us toimisi kuten ennen­van­haan he huomioisi­vat, että talvel­la kul­jet­tamien on han­kalam­paa ja varas­toisi­vat esim. hiiltä ja mui­ta raa­ka-ainei­ta pahan päivän varalle.

    Nyt pyritään jot-tavar­avir­toi­hin, jol­loin varas­to­jen min­i­moin­nin ( pääo­man tun­nus­lu­vut pörssis­sä !) takia ote­taan riske­jä kul­je­tuk­sis­sa. Samal­la kul­je­tuk­set on tehty vuo­sisopimuskul­je­tuk­si jol­loin talvikul­je­tus mak­saa näen­näis­es­ti saman kuin kesäkuljetus.

    kyseessä on suuri osaop­ti­moin­nista johtu­va ongel­ma. Kukaan ei mieti kokonaisuutta.

    Jospa mak­set­taisi­in yhtiöille varas­toin­tiko­r­vaus­ta kesäl­lä kul­jete­tus­ta raa­ka-aineesta niin opti­moin­ti menisi toiseen kohtaan- tarvit­taisi­inko sil­loin uut­ta isoa murtajaa?

  27. “ansiosi­dan­naisen 500pvän osu­ut­ta las­ke­taan esim 400:aan pvään ja por­raste­taan ansiosi­don­nainen niin että alus­sa saa vaik­ka vähän nyky­istä korkeam­paa pvära­haa ja se sit­ten las­kee vaik­ka 100pvän välein”

    Ansiosi­don­naista ei mak­sa val­tio vaan TVR , joka on yksi­tyi­nen vaku­u­tusy­htiö eli ansiosi­don­naisen muu­tok­set eivät vaiku­ta val­tion bud­jet­ti­in, itse asi­as­sa päivära­han alen­t­a­mi­nen vähen­tää verokertymää

    Ansiosi­don­nainen on jo por­rastet­tu eli alus­sa saa korkeam­paa päivärahaa.

    Työ­suh­teen syn­tymiseen vaa­di­taan myös työ­nan­ta­jan suos­tu­mus, joten töi­hin ei men­nä ellei ole työ­paikkaa ja työ­nan­ta­ja ole hyväksynyt sinua

    Täyt­tämät­tä jää lähin­nä lääkärei­den paikko­ja mut­ta tuskin­pa menisit teuras­ta­jan hoitoon ? Työtä kun on otet­ta­va vas­taan mitä vain .

    1. Sekä väylä­mak­sut että työt­tömyys­vakuiu­tus­mak­sut ovat pakol­lisia vero­ja, joiden pitämi­nen bud­jetin ulkop­uolel­la on silkkaa kikkailua. Veroas­t­eeseen ne kyl­lä las­ke­taan. Tai väylä­mak­sus­ta en ole var­ma, mut­ta pitäisi laskea. Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun verolu­on­teisu­u­den näkee siitä, että vaku­u­tus­mak­su pitää mak­saa myös vakuuttamattomista.

  28. Mis­sä ongel­ma ? Nykyiset jään­mur­ta­jat kuu­lu­vat Arc­tia Ship­pingille, joka on val­tion omis­ta­ma yhtiö.

    Eli uuden jään­mur­ta­jan rahoi­tus tapah­tuu val­tion bud­jetin ulkop­uolel­la ?? Ei yhtiön rahoi­tusku­vio vaiku­ta val­tion talouteen muuten kuin käyt­töku­lu­jen mah­dol­lise­na muu­tok­se­na, jos val­tio mak­saa niiden käytöstä

    Mut­ta voihan yhtiö alkaa elää suo­raan asiakastuloillakin ??

  29. a_l: Min­ul­la on parem­pi säästöe­hdo­tus: julkisen sek­torin lomat samalle tasolle yksi­tyisen kanssa. Ei tääl­lä muutkaan kahdek­saa viikkoa vuodessa lomaa tarvitse.Sitäpaitsi kiin­nos­taa kuul­la peruste­lut mik­si tuo­ta ei voi toteuttaa..

    Eri­no­mainen ehdo­tus. Vähänkin pidem­pään palvelleil­la virkamiehillä on aivan tolkut­tomat lomaedut. 

    Valitet­tavasti sen toteut­ta­mi­nen taitaa olla ns. “poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta”. Saavutet­tu­jen etu­jen purkami­nen on tässä yhteiskun­nas­sa aivan mahdotonta.

  30. “Sit­ten vielä julkisen sek­torin palkat samalle tasolle yik­si­ty­is­ten kanssa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työvi­ikko ovat sisäl­lä hin­noit­telus­sa. Se naisen euro on 80 sent­tiä johtuu suurelta osin tästä.”

    Iltasanomat oli tehnyt palkkaver­tailun ja julki­nen sek­tori oli use­am­min palkka­jo­hta­ja kuin yksityinen

  31. Koko yhteiskun­nas­sa pitäisi tehdä “down­shift­ing.”

    Säästöko­htei­ta voidaan toki poimia sieltä täältä, mut­tei sil­lä pitkälle pötkitä.

    Tarvi­taan arvo­järjestyk­sen uusimi­nen. Minä olen tästä ennenkin kir­joit­tanut: kasvun pitää olla kohtu­ullista ja tasaista, työn tuot­tavaa ja stres­sitön­tä, perus­palvelu­jen riit­täviä mut­tei ylen­määräisiä ja rahaval­lan ei saisi antaa sanel­la poli­ti­ikan sisältöä. Muu­toin vain ote­taan lisää ja lisää lainara­haa, kunnes joku jos­sain saa jo pelkkinä korkoina kaiken kansantuoton.

    Melkoinen onnela! Mik­si se on tehty mah­dot­tomak­si? Mut­ta sel­l­aises­sa minä halu­aisin elää. Sitä ei tai­da tul­la ennen kuin kaik­ki rom­ah­taa. Ehkä olen turhan pes­simisti, ja kun joulukin on tulossa.

  32. Liian van­ha:
    “Sit­ten vielä julkisen sek­torin palkat samalle tasolle yik­si­ty­is­ten kanssa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työvi­ikko ovat sisäl­lä hin­noit­telus­sa. Se naisen euro on 80 sent­tiä johtuu suurelta osin tästä.”

    Iltasanomat oli tehnyt palkkaver­tailun ja julki­nen sek­tori oli use­am­min palkka­jo­hta­ja kuin yksityinen

    Kun julk­isu­udessa esim. veroti­las­tois­sa ei ole huip­ul­la (Iltasanomis­sakaan) esi­in­tynyt val­tion tai kun­tien henkilöitä, olisi hupaisaa tietää, mihin asiantun­te­muk­ses­taan kuu­luisa Iltasanomat perus­taa vertailunsa.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten oli sel­l­ainen työe­htoratkaisu, jos­sa Sari Sairaan­hoita­ji­in vedoten vaah­dot­ti­in, että nyt kun­ta-ala on palkka­jo­hta­ja, mut­ta jäl­keen­päin tilas­toista (odote­tusti) ilmeni, että näin ei ollut.

  33. Liian van­ha: Ansiosi­don­naista ei mak­sa val­tio vaan TVR , joka on yksi­tyi­nen vaku­u­tusy­htiö eli ansiosi­don­naisen muu­tok­set eivät vaiku­ta val­tion bud­jet­ti­in, itse asi­as­sa päivära­han alen­t­a­mi­nen vähen­tää verokertymää

    -taas tästä vero­ker­tymän pienen­e­mis­es­tä esimerkki:
    oli­pa ker­ran val­tio joka päät­ti ottaa kaik­ki asukkaat val­tion töi­hin. asukkai­ta oli sata siis,työntekijää ja tulovero­pros­ent­ti 30%.

    ensim­mäi­nen kk meni hyvin mut­ta toisen kuukau­den lop­ul­la palkan­lask­i­ja ilmoit­ti johdolle että ei ole varaa mak­saa palkkaa kuin 30työntekijälle tai laskea palkko­ja tai nos­taa vero­ja ja silti tämä menee “konkkaan”,tai sit­ten ottaa velkaa…jne jne…

    onko tut­tua nyky­is­ten poli­itikko­jen hyv­in­voin­ti­val­tion luomisesta?

  34. a_l: Nyt aion olla epäko­r­rek­ti ja kysyä, että mik­si, jos ei ker­ran ole rahaa? Ei kau­pankas­sakaan saa ahtaa­jaa pidem­pää lomaa, vaik­ka palk­ka huono onkin.

    Jaa että naisen lomapäivä kestää 1,5 vrk…

    On se hauskaa, että julkisen sek­torin työn­tek­i­jöille (sairaan­hoita­jat, opet­ta­jat jne.) aina löy­tyy niin kauheasti kade­hti­joi­ta. Ihme, että nämä kateel­liset eivät ole julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä, kun siel­lä on niin kamalan paljon parem­mat edut. Osmo osui juuri oikeaan: julkisel­la sek­to­ril­la ei ole mak­set­tu lisää palkkaa, kos­ka lomat ovat pidem­mät. Teol­lisu­uskin voisi saa­da säästöjä neu­vot­tele­mal­la työn­tek­i­jöi­den kanssa huo­mat­tavasti pidem­mistä lomista palkanko­ro­tusten jäädy­tyk­siä vas­taan. Mah­taisiko men­nä läpi?

    Mitä itse asi­aan tulee, toivoisin, että koko Suo­mi pidet­täisi­in jatkos­sakin asumiskelpoise­na tur­vaa­mal­la elinkei­noelämän toim­intamah­dol­lisu­udet eri puo­lil­la maa­ta. Suo­mi on jo nyt liian pääkaupunkiseu­tukeskeinen. Mik­si et, Osmo, ehdo­ta pääkaupunkiseudun katu­jen aurauskalus­ton vähen­tämistä? Nämä pari viime talvea ovat olleet vain poikkeuk­sia, mut­ta lumi­tal­vet vähenevät jatkos­sa. Mik­si siis pitää aura­ta kaik­ki pääkaupunkiseudun kadut? Eikö vähempikin riittäisi?

  35. Mitäpä jos yksi­ty­is­tet­täisi­in kaik­ki jään­mur­ta­jat ja vapautet­taisi­in kil­pailulle koko toimi­ala? Ei tarvit­sisi enää miet­tiä täm­möisiä asioita.

  36. Siiry­tään käyt­tämään ain­oas­taan suomea viral­lise­na kie­lenä. Säästö on suuri.

    Ruot­sista viralli­nen vähem­mistökieli, mitä se de fac­to onkin.

  37. Liian van­ha:
    Iltasanomat oli tehnyt palkkaver­tailun ja julki­nen sek­tori oli use­am­min palkka­jo­hta­ja kuin yksityinen 

    Tuo pitää toden­näköis­es­ti paikkansa! Julkisel­la sek­to­ril­la koulut­ta­mat­tomat, pieni­palkkaiset teinaa­vat enem­män kuin avoimel­la sek­to­ril­la. Koulute­tut taas vähemmän. 🙁 

    Vaik­ka jotain närästääkin tämä totu­us, niin kokon­aisu­u­den tehokku­us ja tuot­tavu­us on kiin­ni ennen kaikkea noista koulute­tu­ista. Suori­tus­portaal­la ei ole niin väliä, sen kor­vaami­nen on help­poa. Olen samaa mieltä, että julkisen sek­torin palkka­haitari tulee saa­da normaaliksi. 🙂

  38. Kalle: Tuo pitää toden­näköis­es­ti paikkansa! Julkisel­la sek­to­ril­la koulut­ta­mat­tomat, pieni­palkkaiset teinaa­vat enem­män kuin avoimel­la sek­to­ril­la. Koulute­tut taas vähemmän.
    ´snip´

    Se var­maan pitää paikkansa, mut­ta julkisel­la sek­to­ril­la näitä koulut­ta­mat­to­mia ei ole — joten julkisel­la sek­to­ril­la tien­aa vähem­män. QED!

  39. Kalle kir­joit­ti:

    “Tuo pitää toden­näköis­es­ti paikkansa! Julkisel­la sek­to­ril­la koulut­ta­mat­tomat, pieni­palkkaiset teinaa­vat enem­män kuin avoimel­la sek­to­ril­la. Koulute­tut taas vähemmän. 🙁 ”

    Val­lan hirvit­tävää. Onko ken­ties myös niin, että julkisen alan pieni­palkkaisia töitä voi tehdä vähem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la, kun ammat­ti­taito on kiin­ni muus­ta, esim. tun­nol­lisu­ud­es­ta tai koke­muk­ses­ta. — Toisaal­ta julkisel­la alal­la on paljon ns. sosi­aal­ista infra­struk­tu­uria käsit­täviä koulu­tusam­mat­te­ja — sairaan­hoita­jat, opet­ta­jat, sosi­aalivirkail­i­jat — joiden määrä on suuri, ja siten pienikin palka­ko­ro­tus tun­tuu suure­na julkises­sa taloudessa.

  40. mat­tik:
    Yli kol­men henkilön kok­ouk­sista tulisi vaa­tia kus­tan­nus­laskel­ma, joka osoit­taisi saadun hyö­dyn ole­van suurem­pi kuin kustannukset

    Ja mikähän olisi näi­den raport­tien kir­joit­tamis­es­ta ja käsit­telystä syn­tyvä lisäkus­tan­nus? Byrokra­ti­aa ja turhaa paper­in­pyöri­tys­tä lisäämäl­lä aika har­voin lisätään tuottavuutta.

  41. Onko hal­li­tuk­sen tavoit­teena edelleenkin nos­taa kehi­tys­a­pu 0,7 pros­ent­ti­in BKT:sta vuo­teen 2015 mennessä? 

    Ps. Itse olisin valmis hyväksymään kohtu­ullisen panos­tuk­sen väestönkasvun hillintään tähtäävään toim­intaan. Siinäkin län­si­maat voisi­vat ottaa kovat piip­pu­un ja vaa­tia syn­tyvyy­den laskua län­si­maiselle tasolle kaiken talousavun ehtona.

  42. Julkisel­la sek­to­ril­la on koko 2000-luvun alun pyrit­ty pois virka­palkka­jär­jestelmästä eli A‑taulukosta. Tilalle ovat tulleet eri­laiset vaa­tivu­us­ta­soon ja henkilöko­htaiseen osaan perus­tu­vat palkka­jär­jestelmät. UPJ anyone?

    Olen kuul­lut, että palkat ovat aivan kil­pailukyky­isiä yksi­tyis­sek­tori­in ver­rat­tuna ja joil­lakin palk­ka on nous­sut kym­meniä pros­ent­te­ja. Toisaal­ta tuot­tavu­u­so­hjel­ma on pois­tanut alem­man palkkata­son tehtäviä.

  43. “Sit­ten vielä julkisen sek­torin palkat samalle tasolle yik­si­ty­is­ten kanssa. Kyl­lä nuo parem­mat lomae­dut ja lyhyem­pi työvi­ikko ovat sisäl­lä hin­noit­telus­sa. Se naisen euro on 80 sent­tiä johtuu suurelta osin tästä.

    Jos oikein muis­tan, niin Osmo Soin­in­vaara­han on kir­joit­tanu aiem­min, miten nais­val­tais­ten alo­jen palkko­ja pitäisi nos­taa. Nyt kuitenkin san­ot, että nais­ten pienem­pi palk­ka johtuu tehty­jen työ­tun­tien pienu­ud­es­ta. Aika epärehellistä.

  44. “Tuo pitää toden­näköis­es­ti paikkansa! Julkisel­la sek­to­ril­la koulut­ta­mat­tomat, pieni­palkkaiset teinaa­vat enem­män kuin avoimel­la sek­to­ril­la. Koulute­tut taas vähemmän. ”

    Näin oli, mut­ta vielä yllät­täväm­pää oli,että johtavas­sa ase­mas­sa ole­vien julk­isten työn­tek­i­jöidne palkat oli­vat selvästi korkeampia kuin yksityisellä
    Tosin huip­pu­palkat puut­tui­v­at julkiselta sek­to­ril­ta, mut­ta mas­sa kor­vaa sen

    Suurin ero palkois­sa yksi­tyisen hyväk­si on kek­si­palkois­sa lei n 3000 euron luokassa

  45. “Kun julk­isu­udessa esim. veroti­las­tois­sa ei ole huip­ul­la (Iltasanomis­sakaan) esi­in­tynyt val­tion tai kun­tien henkilöitä, olisi hupaisaa tietää, mihin asiantun­te­muk­ses­taan kuu­luisa Iltasanomat perus­taa vertailunsa.”

    Nois­sa huip­pu­palkkati­las­tois­sa on vain pieni osa työvoimas­ta , joten ei se ker­ro juuri mitään mas­san jakaantumisesta

  46. “Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun verolu­on­teisu­u­den näkee siitä, että vaku­u­tus­mak­su pitää mak­saa myös vakuuttamattomista.”

    Sil­lä ei ole väliä, sil­lä ali­jäämäi­nen on val­tion bud­jet­ti ja työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­ta säästämi­nen ei kaven­na val­tion bud­jetin ali­jäämää, yri­tys­ten kulu­ja se kyl­lä alentaa

    Mitä tulee veroas­t­eeseen niin veroksi las­ke­taan kirkol­lisverokin vaik­ka se on vapaae­htoinen yhdis­tyk­sen jäsen­mak­su eli veroksi luokit­telu on mieli­v­al­taista ja poli­it­tis­es­ti tarkoitushakuista.

    Osmo vain vil­jelee ay-vas­taista pro­pa­gan­daa tapansa mukaan

  47. “Veroas­t­eeseen ne kyl­lä las­ke­taan. Tai väylä­mak­sus­ta en ole var­ma, mut­ta pitäisi laskea. ”

    Ei las­ke­ta, tark­istin Tilas­tokeskuk­sen sivuilta

    Veroas­t­eeseen ei las­ke­ta myöskään työn­tek­i­jän tap­atur­mavaku­u­tus­ta vaik­ka se on pakolli­nen lakisääteinen.

    Veroaste on poli­it­tiseen val­in­taan perus­tu­va tun­nus­luku, jol­la ei ole todel­lisen veroas­t­een kanssa mitään tekemistä

    Hyvä esimerk­ki on van­ha USA/Suomi ver­tailu, Suo­mi ilmoit­taa veroas­t­eek­si n 43 % ja USA 27 %
    Kuitenkin USA val­tion osaval­toiden ja kun­tien menot ovat n 40 % bkt:ta.Päälle pitäisi vielä laskea ainakin julkisen sek­torin eläkerahastot.

    USA:ssa veroas­t­eek­si vain ei voi ilmoit­taa 40 % kos­ka se oli­is poli­it­tine itsemurha

    Suomes­sa taas oikeis­ton tarkoi­tus on esit­tää Suo­mi himoverot­ta­jana ja niin­pä mukaan las­ke­taan myös yksi­ty­is­ten yhdis­tys­ten jäsenmaksujakin

  48. Nos­tin yksipuolisel­la päätök­sel­läni oma palkkaani lokaku­us­sa n. 1500 e/kk. Tämän toteutin vain ryhtymäl­lä tekemään sitä, mitä muutkin tekevät, ja mikä nimeno­maan on sopimusten ja palkka­jär­jestelmän ajatuk­sen mukaista. Ryhdyin tun­nol­lis­es­ti kir­jaa­maan kaik­ki koukkimiset, hihas­taroikku­miset, puhe­linkon­sul­taa­tiot yms. Hiirisulkeis­ten ja klikkailu­jen määrä kasvoi räjähdys­mäis­es­ti, mut­ta ei muo­dos­tunutkaan niin pahak­si taakak­si kuin ennal­ta olin pelän­nyt. Nyt palkkani on samaa tasoa, kuin yksinäis­ten ter­veysasemien ain­oiden lääkärei­den yleensäkin.
    Voin tode­ta tyynesti, että “koukkikaa vaan”. Tyrkätkää niitä ekg-nauho­janne, kusi­vas­tauk­sianne, van­hainko­ti­soit­to­janne, kat­soisitko vielä tämän-jut­tu­janne jne jne puskas­ta eteeni. Minä avaan aina ker­to­muk­sen, kyse­len vitun tarkkaan, mihin joku kysymys tai otet­tu koe tai nauha oikein perus­tuukaan, vas­taan ja kir­jaan. Kus­tan­nus­vaiku­tus näyt­täisi ole­van n. 1800 e/kk, jos­ta kasvua nyt 1500 e/kk ihan vaan omak­sumani yleisen, ja myös lain vaa­ti­man käytän­nön seu­rauk­se­na. Kuvaavaa lie­nee se, että näi­hin hom­mi­in ei siltikään näytä löy­tyvän tek­i­jöitä. Me van­hat tk-lääkärit olemme viimeisiä dinosauruk­sia, ja sit­ten kun meitä ei enää löy­dy, olette siinä kuses­sa, jon­ka juuri itse olette tilanneetkin.

  49. Rahaa voisi säästää sieltä, mis­sä sitä eniten käytetään, erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Siel­lä on paljon ylika­p­a­siteet­tia toisaal­la, jonoa toisaal­la. Löysää on liikaa. Yli­hoita­mista ja tutkimista on myös valtavasti.

  50. Tässä Osmon ehdo­tuk­ses­sa ihme­tyt­tää, mitä on oikein tarkoi­tus ajaa takaa. Meinaatko, Osmo, ihan tosis­sasi lakkaut­taa raskaan teol­lisu­u­den Pohjois-Suomes­ta? On selvää, että esimerkik­si Kemi-Tornion, Raa­hen, Oulun tai Vaasan raskas teol­lisu­us tarvit­see jatku­via, ympärivuo­tisia ja aikataulus­sa pysyviä laivakul­je­tuk­sia. Pääradan junali­iken­net­tä ei voi­da kas­vat­taa seu­raa­van vuosikymme­nen aikana mil­lään niin, että näi­den satamien talvimerenkulku voitaisi­in kor­va­ta, vaik­ka siihen olisi poli­it­ti­nen halu. 

    Merenkulku on suh­teel­lisen hal­paa ja talvimerenkulku mak­saa itse itsen­sä takaisin väylä­mak­su­is­sa. Ei siis pitäisi olla ongel­maa ostaa val­ti­olle vaik­ka kah­ta jään­mur­ta­jaa täl­lä vaa­likaudel­la. Bis­nek­senä hom­ma on idioot­ti­var­ma eikä riskiä ole, jollei talous totaalis­es­ti rom­ah­da. Ja sil­loin par­il­la jään­mur­ta­jal­la ei ole mitään väliä.

    1. Voisiko ne jään­mur­tomak­sut säylt­tää niille laivoille, jot­ka tätä palvelua käyt­tävät ja jät­tää Hen­gon kesäli­ikenne rauhaan?

  51. Psyki­a­tri­an luon­nolli­nen koko olisi jotain neu­rolo­gian luokkaa. Silti se on suurem­pi kuin kaik­ki muut kon­ser­vati­iviset erikoisalat yhteen­sä. Lööp­pi­en pelko vaatii tätä.

  52. Siel­lä pohjoises­sa on kai­vok­sia, ja niitä tulee vielä paljon lisää. Val­i­tan, mut­ta niitä ette voi mahtikäsky­il­lä siirtää.

  53. Voisiko ne jään­mur­tomak­sut säylt­tää niille laivoille, jot­ka tätä palvelua käyt­tävät ja jät­tää Hen­gon kesäli­ikenne rauhaan?

    Tässä pääsemme asian ytimeen: minkälaisia liiken­nepalvelu­ja yhteiskun­nan on sub­ven­toita­va? Nykyisel­lään väylä­mak­su kohtelee kaikkia Suomen satamia tasaverois­es­ti. Kos­ka Perämeren liikenne on kalli­im­paa, merk­it­see se sitä, että Etelä-Suomen satamien liikenne sub­ven­toi Pohjois-Suomen satamia. Toisaal­ta kansalais­ten ja aluei­den tasa-arvo myös edel­lyt­tää tätä: on oikein, että suo­ma­laiset tuke­vat toisi­aan. Lisäk­si se, että Pohjois-Suomen teol­lisu­us säi­lyy kil­pailukykyisenä hyvän infran avul­la, paran­taa koko maan tilannetta.

  54. Tai sit­ten lopete­taan vaik­ka kehi­tys­a­pu. 1,2 mil­jar­dia selvää säästöä ja kukaan suo­ma­lainen ei häviäisi mitään. Pait­si ehkä kehi­tysavun paris­sa työsken­televät suojapaikkatyöläiset.

  55. Catili­na:
    Psyki­a­tri­an luon­nolli­nen koko olisi jotain neu­rolo­gian luokkaa. Silti se on suurem­pi kuin kaik­ki muut kon­ser­vati­iviset erikoisalat yhteensä. 

    Ei pidä paikkaansa. Psyki­a­tria on pienem­pi kuin sisä­tau­dit yksinään, lisäk­si tule­vat mon­et muut kon­ser­vati­iviset alat.

  56. Hyvä säästöko­hde olisi sosial­isoi­da kaivos­toim­inta takaisin valtiolle. 

    Väl­tyt­täisi­in kor­vaa­mat­tomil­ta ympäristö­tuhoil­ta tyyli­in Tal­vi­vaara ja saisimme pitää omat malmivaramme.

    Mik­si “jokamiehenoikeudet” on laa­jen­net­tu Suomes­sa jopa kaivos­toim­intaan niin, että ulko­maiset yri­tyk­set poimi­vat kul­tahiput päältä?

  57. eggo: Ei pidä paikkaansa. Psyki­a­tria on pienem­pi kuin sisä­tau­dit yksinään, lisäk­si tule­vat mon­et muut kon­ser­vati­iviset alat.

    No vii­it­taan seu­raavi­in tilas­toi­hin epshp:ä koskien:

    http://www.epshp.fi/tilastot/vuositil/hpv.htm

    http://www.epshp.fi/kunnat_ja_hallinto/tiedostot/Toiminta_ja_taloussuunnitelma_2011-2013.pdf

    Jälkim­mäisessä sivul­la 74 ker­ro­taan psyki­a­tri­an tuo­ton olleen 2010 vähän vajaa 30 000 000 e, ja arvioidun sum­man kas­va­vat johdon­mukaises­ti rikkoen heti tuon 30 Me. Sivul­ta 64 löy­tyy luku _kaikesta muusta_ kon­ser­vati­ivis­es­ta toimin­nas­ta ollen n. 70 000 000 e, joten todel­lakin siinä mielessä I stand cor­rect­ed. Mis­tään en kuitenkaan löy­dä sum­mia erikoisa­loit­tain, jol­laisen muis­tan joskus näh­neeni ja siitä silmämääräis­es­ti laske­neeni sisä­tau­dit + neu­rolo­gia + keuhko­sairaudet tms. Huo­mat­ta­va osu­us näyt­tää ole­van fysi­a­tri­al­la ja kuntoutuk­sel­la noin hoitopäivistä j henkilökun­nas­ta päätellen. Pidän edelleen läh­es var­mana, että psyki­a­tria > sis + neu + keuh.

    On huo­mat­ta­va, että klas­siset raskaansar­jan skit­sofre­ni­akroonikot _eivät_ juurikaan aiheuta erikois­sairaan­hoidon kulu­ja, sil­lä yhteiskun­ta mak­saa hei­dän laitoshoiton­sa kehit­tyneessä piilo­sairaalaverkos­tossa (hoitokodit yms) muista pus­seista. Hei­dän kus­tan­nuk­sen­sa _eivät_ ole merkit­täv­inä tässä mukana, mut­ta niiden suu­ru­ut­ta tuskin edes tietää kukaan.

  58. Mitä ympäristö­tuho­ja Tal­vi­vaara on aiheut­tanut tai aiheut­taa, pait­si että se on ruma?

  59. Evert The NeveR­est: Hyvä säästöko­hde olisi sosial­isoi­da kaivos­toim­inta takaisin val­ti­olle. Väl­tyt­täisi­in kor­vaa­mat­tomil­ta ympäristö­tuhoil­ta tyyli­in Tal­vi­vaara ja saisimme pitää omat malmivaramme.Miksi “jokamiehenoikeudet” on laa­jen­net­tu Suomes­sa jopa kaivos­toim­intaan niin, että ulko­maiset yri­tyk­set poimi­vat kul­tahiput päältä?

    Val­tion omis­ta­ma kaivosko ei voi ympäristöä sotkea? 

    Ennen Tal­vi­vaaran ongelmien julk­i­t­u­loa kauhis­telti­in miten ulko­maiset yhtiöt ovat perus­ta­mas­sa Suomeen kaivoksia. 

    Tal­vi­vaara on osoit­tanut miten Suomes­sakin osataan.

    Ehkä tämä johtuukin siitä, että kai­vok­set ovat usein todel­la likaisia, huoli­mat­ta omis­tus­po­h­jas­ta tai sen kansallisuudesta.

  60. Tämä on jo off-top­ic mutta…

    Tal­vi­vaaran kohdal­la ilmeis­es­ti kävi, että hyvät aiko­muk­set eivät toteu­tuneet. Avokaivoshan on järisyt­tävän suuri, koko yllät­tää ensim­mäisenä paikalla käy­dessä. Räjjäy­tyk­set ja jyri­sevä melu ovat naa­purien ongel­ma, pöly lev­iää laa­jem­mallekin alueelle. Tal­vi­vaaran mal­mi on aika ongel­malli­nen nikke­li­mal­mi, siis nikke­lin lisäk­si siinä on kaikea muutakin.

    Tal­vi­vaaran rak­en­tamises­sa Suomes­sa kaivososaami­nen oli vielä hie­man hakuses­sa ja ylienen julk­isu­us ylen­palt­tisen myön­teistä. Tämän vuok­si huonot uutiset tuli­vat puun takaa ikäänkuin yllätyksenä.

    Kai­vok­sen puolelta lie­nee kysymys osaa­mat­to­muud­es­ta, oikeas­t­aan koke­muk­sen puut­teesta. Valvon­tavi­ra­nomaisil­la myös sama asia. Sorka­mon kun­nan kannal­ta taas ylen­palt­ti­sista yksi­no­maan myön­tei­sistä odotuksista.

    Tari­nan ope­tus: juki­nen keskustelu myös ikävistä asioi­ta ja ongelmi­ta tuot­taa parem­man tulok­sen kaikille. Osa ongelmista olisi ennakoitu parem­min ja aikaisem­min, jos siihen kiireessä olisi ollut painet­ta. Tal­vi­vaarakaan ei kaipaa negati­ivista julkisuutta.

    Hyvä uuti­nen: Muil­la mah­dol­lisil­la uusil­la kai­vok­sil­la ei ole tiedos­sa yhtä vaikeaa malmia. Tal­vi­vaara tosin johtaa jatkos­sa aiem­man lep­suilun jäl­keen yli­varovaisu­u­teen, joka myös ei ole ihan hyvä homma.

  61. Jään­mur­ta­jas­ta vielä:

    Isoin pot­ti on Urho-luokan jään­mur­ta­jien uusimi­nen meil­lä ja maailmalla.

    Jos on viestiä, että jään­mur­ta­jil­la olisi menekkiä maail­mal­la, Suomen kan­nat­taa rak­en­taa itselleen esit­te­ly­malli, jol­la 2010-luvun jään­mur­tote­knolo­giaa tes­tataan käytännössä.

    Tarvet­ta on juuri per­in­teiselle ahto­jäi­hin tehdylle öljyntorjuntamurtajalle.

    Lop­putu­los: Val­tio saa mur­ta­jan ja talvili­iken­teen riskit pienenevät. Urho-luokan mur­ta­jien uusimi­nen saadaan alku­un. samal­la telakoille saadaan työtä muu­ta­malle tuhan­nelle hen­gelle ja uut­ta mur­ta­jaa tehdään toiv­ot­tavasti sen ver­ran pitkä sar­ja, että tekem­i­nen halpenee.

    Jos jään­mur­ta­jien kysyn­tää ei ennakoi­da, yhden mur­ta­jan vajaus on ris­ki, jon­ka toteu­tu­misen kanssa pystymme elämään. Jään­mur­ta­jati­lausten ja alan osaamisen rapau­tu­mi­nen on taas kansal­lis­es­ti iso ongelma.

  62. Erikoisa­lo­jen koko­jen ver­tailu pelkästään kus­tan­nusten perus­teel­la on hel­posti harhaan­jo­htavaa, kos­ka kus­tan­nuk­sia voidaan siirtää hel­posti muualle. Kuten skit­sofreenikko­jen kohdal­la tosi­aan on. Samoin esimerkik­si neu­rolo­gia on val­ta­va ala jos las­ke­taan neu­rol­o­gis­ten sairauk­sien hin­ta yhteiskun­nalle, mut­ta erikoisalana se on keskisuuri.

    Help­po on ver­tail­la vaik­ka erikois­lääkärimäärää: psyki­a­tre­ja on vähem­män kuin sisätautilääkäreitä.

  63. Entiselle for­mu­lakuskille määrät­ti­in 2 vuot­ta 4 kuukaut­ta vankeut­ta. Tekoa ei tehty tarkoituk­sel­la eikä sitä tekemät­tömäk­si saa (veneon­net­to­muus).

    For­mu­lakus­ki on miljonääri, ja voisi hyvinkin mak­saa 2,4 miljoon­aa euroa val­ti­olle sen sijaan, jos hän menee häkki­in. Se mak­saa 200 euroa per päivä valtiolle.

    Onko mis­sään päin maail­maa käytän­tö, että täl­laisen tuomion voi hyvit­tää rahalla?‘

  64. Catili­na:
    Suurin osa sisä­tau­tien volyymistä ei muo­dos­tukaan kol­men vartin juttelutuokioista.

    Tot­ta. Se muo­dos­tuu kol­men tun­nin seisoskelutuokioista.

  65. Mikä ihme nyt on syynä puhua tässä osios­sa lääkäreistä?
    Mik­si kukaan ei tee selvi­tys­tä, mik­si mie­len­ter­veysongel­mat lisään­tyvät ja psyyken lääkkei­den käyt­tö alkaa jo lähen­nel­lä USAn tasoa. Ovatko ihmiset heiken­tyneet, ja joka ongel­maan haetaan pil­leri? Olem­meko tulos­sa kahjoik­si koko kansa?
    Jään­mur­ta­jan kohdal­ta sanois­in (laivan­raken­nus­d­inä), että en pidä kaikki­aan säästöä toden­näköisenä pitkän päälle, mikäli alus on kykenevä mui­hinkin hom­mi­in, saat­taisi jopa olla tuottava.
    Jut­tuhan on sama, kun ei tila­ta uusia junia/busseja/lentokoneita jne, vaan pär­jätään van­hoil­la. jos on ongelmia, niin VR apu­un. Niinpä.

  66. MIVa: Ovatko ihmiset heiken­tyneet, ja joka ongel­maan haetaan pilleri? 

    Hyvä kai tuo on entiseen ver­rat­tuna, jol­loin vain otet­ti­in itseltä henki.

  67. säästöko­htei­den lisäk­si kan­nat­taisi lis­ta­ta myös tuloko­htei­ta. Ode viit­tasikin hie­man tähän kaset­ti­mak­sukir­joituk­ses­sasi, kun kri­ti­soit Arhin­mäen tapaa väl­tel­lä oman hallinnon­alan kulu­ja mikä samal­la vähen­tää ALV-tuloja.

    Tästä jään­mur­ta­ja­teemas­ta päästäisi­in hel­posti pohti­maan koil­lisväylän merk­i­tys­tä Suomelle. Hyvät junay­htey­det Kes­ki-Euroopas­ta joko Ruotsin tai Suomen kaut­ta Pohjois-Suomeen, jos­ta edeleen rata Nor­jaan Jäämeren rantaan, ja sinne kun­non sata­ma. Suo­mi nap­sisi rahdista sit­ten kun­non tulot välistä.

  68. Miten olisi jäähal­li­ta? Onko ne todel­la peruspalveluita?

Vastaa käyttäjälle Tuomo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.