Ensisijaista perusturvaa korotettava

SATA-komite­as­sa sovit­ti­in kom­pro­missi­na käytän­nöstä, jon­ka mukaan perus­tur­van riit­tävyy­destä tehdään selvi­tys neljän vuo­den välein päätök­sen­teon poh­jak­si. Neu­vot­teluis­sa toises­sa vaakakupis­sa oli vaa­timus sitoa perus­tur­va vähän parem­paan indeksiin.

Nyt ensim­mäi­nen selvi­tys on valmis­tunut. Yllä­tys ei ollut, että selvi­tyk­sessä tode­taan perus­tur­van taso peräti niukak­si niin, ettei se riitä alku­unkaan vält­tämät­tömik­si koet­tui­hin menoi­hin. Uusi tieto oli, että perus­tur­van ostovoima on alen­tunut kun mit­tarik­si ote­taan käytet­tävis­sä ole­vat tulot asum­is­meno­jen jäl­keen. Asumisen kalleus on ongel­mana muutenkin. Jos Suomen perus­tur­vaa ver­rataan muiden maid­en vas­taavaan, se on ihan sääl­lisel­lä tasol­la ennen asun­tomeno­ja, mut­ta huomio­ta herät­tävän niukkaa asum­is­meno­jen jälkeen.

Oikea vas­taus on tehdä, kuten Hesari sanoi eilisessä pääkir­joituk­ses­saan eli nos­taa ensisi­jaisen tur­van tasoa, eikä niin kuin HS sanoi pääkir­joituk­ses­saan jokin aika sit­ten, jol­loin se vaati toimeen­tu­lotuen normin nos­tamista esimerkik­si viisi­lap­siselta per­heeltä 700 eurol­la kuussa.

On sosi­aal­i­tur­van val­u­vi­ka, että melkein kaikil­la perus­tur­van varaan pudon­neil­la toimeen­tu­lotuen nor­mi ylit­tää ensisi­jaisen perus­tur­van tason. Toimeen­tu­lo­tu­ki on sään­nöiltään vas­ten­mieli­nen. Se sopii vain ”orpo sokea kom­pas­tui sirkke­li­in” ‑kaltaisi­in eri­ty­istapauk­si­in ja tilapäiseen kriisiapuun.

Perus­tur­vaa ei voi kuitenkaan nos­taa, ellei nos­ta myös pienistä palkkat­u­loista käteen jäävää tuloa. Tämä taas voi tapah­tua joko vähen­tämäl­lä pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­vaa vero­tus­ta (pro­gres­sio­ta pitää siis jyrken­tää) paran­na asum­istuen ehto­ja tai ota käyt­töön saman­laista automaat­tista mata­la­palkkatukea kuin on esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa (Earned Income Tax Credit).

72 vastausta artikkeliin “Ensisijaista perusturvaa korotettava”

  1. Opiske­li­jat jätetään näis­sä uuti­sis­sa yleen­sä mainitsematta.

    Pitäisikö opin­to­tu­ki mielestänne kor­va­ta perus­tur­val­la (jol­loin se nousisi todel­la huo­mat­tavasti) vai opiske­li­jat jotenkin raja­ta perus­tur­van ulkopuolelle?

    1. Jos opin­to­tu­ki kor­vat­taisi­in perus­tur­val­la, mukaan tuli­si­vat kaik­ki perus­tur­van vihe­liäisyy­det. Se saisi opiske­li­jat keskit­tymään opiskelu­un, kos­ka palkkatyön tekem­i­nen olisi t5äysin kan­nat­tam­a­ton­ta, niin kuin se on työt­tömil­lä. Opin­to­tu­ki on perus­tur­vaa mata­lampi, mut­ta jos heit­tää 500 euron keikan/kk opin­to­tu­ki antaa huo­mat­tavasti perem­man net­to­tu­lon. Työn­teon kiel­toako opiske­li­jat ajavat?

  2. Minus­ta voitaisi­in lähteä vaik­ka ensialku­un siitä, että opin­to­tukea laa­jen­net­taisi­in. Tosin sitä ei pitäisi tietenkään nimit­tää opin­totuek­si, vaan nimi vai­hdet­taisi­in jok­sikin muuk­si, ja se voisi säi­lyä “vastik­keel­lise­na” siten kuin opin­to­tu­ki: sen saamisen ehtona on, että näyt­tää joko opiskelleen­sa, mut­ta opiskelun sijaan riit­tää että on tehnyt jotain muu­ta asi­aa X sen saamisen aikana. Ja aivan kuten nykyisel­läänkin, toimeen­tu­lo­tukea ei tip­puisi eikä mitään muu­takaan, jos on tämän sys­teemin parissa. 

    Tuo asia X voisi ihan hyvin olla vaik­ka joku työ, jon­ka työ­nan­ta­ja sitoutuu siihen, että työn puit­teis­sa oppii jotain työelämän kannal­ta hyödyl­listä, erään­lainen oppisopimus. 

    Samal­la voisi luop­ua tiukoista, epäreiluista, ja epä­jatku­vista vuosiko­htai­sista tulo­rajoista. Vaik­ka niin, että ilmoit­ta­mal­la että nyt voitte muuten katkaista tois­taisek­si tuen mak­sun, vält­ty­isi kaikelta rankaisul­ta sen päivämäärän jälkeen. 

    Vuon­na 2000 nimit­täin par­illekin tutulle kävi niin, että he valmis­tu­i­v­at kevääl­lä, ja menivät rahakkaisi­in hom­mi­in saman tien, tulo­rajo­jen takia Kela laskut­ti pahim­mil­laan tuplas­ti sen, mitä opin­to­tukea oli mak­set­tu. Tämä on aivan sairas­ta, ja vaik­ka nykyään mak­sukat­to on “vain” mak­set­tu tuki +15% tai jotain, se on silti täysin mielisairas.

  3. Opiske­li­joiden työn­teon estämi­nen on type­r­in keksin­tö mitä voidaan tehdä.
    Ihmisen kehi­tyk­selle ja teol­lisen työn kult­tuurin oppimi­nen tapah­tuu 15–25 ikävuo­den välil­lä ja jos tuos­ta ajas­ta suuri osa vietetään koulun penkil­lä niin saamme aikaisek­si sukupolvia, jot­ka eivät osaa tehdä työtä sys­tem­mat­tis­es­ti eivätkä sop­udu työelämään.
    Opiske­li­jan työn estämi­nen on suuri karhun­palvelus nuorelle

    1. Selvyy­den vuok­si minä en ole sitä mieltä, että työn­teko pitäisi opiske­li­joil­ta estää. Olisi kuitenkin kohtu­ullista, että opiske­li­jat, jot­ka ver­taa­vat opin­to­tukea työt­tömyys­tur­vaan ver­taisi­vat sitä kokonaisuutena.

  4. Osmo:

    Yllä­tys ei ollut, että selvi­tyk­sessä tode­taan perus­tur­van taso peräti niukak­si niin, ettei se riitä alku­unkaan vält­tämät­tömik­si koet­tui­hin menoihin.

    Onks tietoo kenen mukaan vält­tämät­tömiks koet­tui­hin menoihin?

  5. Eikö tätä voi läh­estyä perus­tu­lon näkökul­mas­ta? Annetaan opiske­li­joille könt­tä­sum­ma rahaa ja vapaa oikeus han­kkia lisätienistejä.

  6. Earned Income Tax Cred­it ei kovin paljoa eroa Suomen työ­tulovähen­nyk­ses­tä. EITC tosin riip­puu las­ten lukumäärästä siten että se on lap­siper­heille suurem­pi. Peri­aat­teessa EITC:n ja työ­tulovähen­nyk­sen ero on se että EITC voi olla suurem­pi kuin henkilön mak­samat verot, jol­loin henkilön mar­gin­aaliv­eroaste on negatiivinen.

    Jos siis Suomes­sa halut­taisi­in käyt­töön EITC-tyy­li­nen ansio­tu­lo­tu­ki, se voitaisi­in toteut­taa yksinker­taisim­min työ­tulovähen­nys­tä muokkaamalla.

  7. Jär­jestelmäarkkite­ht­inä olen sitä mieltä, että sosi­aal­i­tur­vaa liit­tyvää lain­säädän­töä on radikaal­isti yksinker­tais­tet­ta­va. Nykyi­nen lain­säädän­tö on liian mon­imutkainen: sitä ei selvästikään kukaan ymmär­rä kokon­aisu­udessaan eikä sitä ole mah­dol­lista toteut­taa tieto­jär­jestelmis­sä. Rahaa ja inhimil­lisiä voimavaro­ja kuluu hukkaan joka vai­heessa: lain­valmis­telus­sa, eduskun­nas­sa, KELA:ssa, sos­sus­sa, ja kaik­keen näi­hin liit­tyvis­sä IT-järjestelmissä.

    KELA aloit­ti jär­jestelmien­sä uud­is­tamis­pro­jek­tin. Pro­jek­tin kestok­si arvaa­vat 10 vuot­ta. Selvästikin jär­jestelmät ovat aivan liian mon­imutkaisia, kos­ka niiden toteut­tamiseen IT:ssä menee kauem­min kuin niiden elinkaari on!

    Sama vai­va vaivaa autorek­isterikeskus­ta. Ja mon­taa muuta. 

    Lakien pitäisi olla yksinker­taisia, jot­ta niitä voitaisi­in lait­taa toteen automaattisesti.

  8. tiedemiehelle: Ainakin min­un opiskelu­aikana (parisen vuot­ta sit­ten) oli niin, että valmis­tu­misen jäl­keen sai tien­ata niin paljon kuin halusi ja tulo­ra­jat eivät vaiku­ta valmis­tu­misen jäl­keen tien­at­tui­hin tuloi­hin. Kela kyl­lä lähet­ti postis­sa karhuamiskir­jeitä, mut­ta kun haki päätök­seen muu­tos­ta jos­sa oli liit­teenä, tutk­in­to­todis­tus ja palkkakuitit, joista selviää mikä osa tuloista on tien­at­tu ennen ja jäl­keen valmis­tu­misen, niin sit­ten kyl­lä kela kyl­lä muut­ti päätöksen.
    Tiet­ty jos valmis­tu­mi­nen ei ole viralli­nen ja on kir­joil­la opiske­li­jana, niin sil­loin kyl­lä tulo­ra­jatkin vaikut­ta­vat, mut­ta sil­loin saa myös opiskelijaedutkin. 

    Mut­ta joo tulo­ra­jat on muutenkin idioot­ti­maisia, kos­ka jos opiske­li­ja tien­aa paljon, hän myös mak­saa vero­ja niistä tulois­taan. Minus­ta opin­to­tu­ki pitäisi olla sidot­tu vain ja ain­oas­taan siihen suorit­taako opin­to­ja ja ne rajat saisi­vat olla nyky­istäkin tiukem­pia ja opin­to­tuki­ai­ka lyhyempi.

    Ainakin tut­tava­pi­iris­sä on ihan työssäkäyviä, jot­ka eivät oikein selviy­dy perus­menoista juurikin sik­si, kun asum­is­menot ovat niin suuria.

  9. Sinän­sä olisi toiv­ot­tavaa, että opiske­li­joiden työssäkäyn­ti vähenisi merkit­tävästi. Har­van mie­len­ter­veys kestää pidem­män päälle töis­säkäyn­tiä kokopäiväisen opiskelun rin­nal­la. Moni kuitenkin yrit­tää, kun opin­to­tu­ki ei riitä elämiseen eivätkä nuoret vielä tunne rajo­jaan. Tämän seu­rauk­set näkyvät sit­ten mm. opiske­li­joiden mie­len­ter­veysongelmis­sa ja työkyvyt­tömyy­seläk­keelle joutu­vis­sa kolmikymppisissä.

    Opin­totuen takaisin­per­in­tä olisi kyl­lä help­po toteut­taa nyky­istä fik­sum­min siirtämäl­lä se vero­tuk­sen yhtey­teen. Tulo­rajo­jen yli­tyt­tyä jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta jou­tu­isi palaut­ta­maan sen vajaa 40 sent­tiä opin­to­tukea takaisin, kuten nyky­isinkin keskimäärin joutuu, mut­ta tämä tapah­tu­isi jatku­vasti eikä por­raste­tusti. Tämä olisi kohtu­ullisen help­poa huole­htia veroko­r­tilla jo etukä­teen, ja jos mätkyjä jou­tu­isi silti mak­samaan, on niiden mak­sajien kohtelu ainakin huo­mat­tavasti opin­totuen takaisin­per­in­tää inhimillisempää.

  10. Todel­la radikaali remont­ti perus­tur­vaan ja vero­tuk­seen tek­isi hyvää, valitet­tavasti se ei ole mah­dol­lista todellisuudessa.

  11. ” Jos Suomen perus­tur­vaa ver­rataan muiden maid­en vas­taavaan, se on ihan sääl­lisel­lä tasol­la ennen asun­tomeno­ja, mut­ta huomio­ta herät­tävän niukkaa asum­is­meno­jen jälkeen.”

    Tästä voisi päätel­lä, että asum­is­meno­jen alen­t­a­mi­nen ei olisi kovinkaan huono tehtävä seu­raavalle hal­li­tuk­selle. Mitä halvem­paa asum­i­nen, sitä vähem­män tarvi­taan eri­laisia tukia ja sitä vähem­män täy­tyy tapel­la veroista. 

    halvem­pi asum­i­nen myös vapaut­taisi pääo­mia johonkin muuhun. 

    Hesas­sa uudet asun­not mak­sa­vat yli 6000e/m^2 keskimäärin. Se on noin kak­si ker­taan keskimääräi­nen net­topalk­ka. Aika paljon. Toisaal­ta, vaik­ka kuu­luisi parhait­en tien­aavaan pros­ent­ti­in palka­nsaa­jista, niin silti ei juuri yhtä neliötä pysty net­topal­ka­llaa mak­samaan kuu­us­sa. Tilanne on aivan naurettava.

  12. Rehellis­in­tä olisi suo­raan nos­taa pien­ten tulo­jen vero­tuk­sen alara­ja hive­nen alle tason, jon­ka toimeen­tu­lotues­ta jokat­a­pauk­ses­sa min­imisään kullekin on tarkoitet­tu jaet­ta­van. Sen jäl­keen voisi kat­soa mui­ta toimen­piteitä, jos on tarpeen.

  13. Kus­sakin jär­jestelmän koukerossa taitaa olla oma psykologi­nen syyn­sä mik­si se on kehitet­ty ja sik­si siitä ei vält­tämät­tä saa matemaat­tista mallia kuin jälkikäteen. 

    Ihmiset ovat eri­laisia ja jos kaikkia kohdel­laan samal­la saplu­u­nal­la rahaa palaa, mut­ta vält­tämät­tä mitään ei saa­da aikaisek­si. “Oikeu­den­mukaisu­us” ehkä on saavutet­tu jostain näkökul­mas­ta, mut­tei vält­tämät­tä onnel­lisu­ut­ta ja hyvinvointia. 

    Sosi­aal­i­tur­va tai muukan tur­va ei ole pelkästään lasken­nalli­nen asia ja sik­si se on niin monimutkainen. 

    Luot­ta­mus syn­tyy vähitellen ja sik­si äkkinäiset jär­jestelmä­muu­tok­set saat­ta­vat olla vaarallisia. 

    Ehkä käytän­nössä kan­nat­taisi kokeil­la eri­laisia perus­tur­va­malle­ja eri paikkakun­nil­la ja eri ikälu­okil­la ja laa­jen­taa niitä vähitellen. Tiedemiehen aja­tus “opin­totuen” laa­jen­tamis­es­ta kuu­lostaa hyvältä, kos­ka nuoriso on jo tot­tunut jär­jestelmän logiikkaan.

  14. “jos heit­tää 500 euron keikan/kk”

    Vähän real­is­mia. Jos saat joka toiseen vapaapäivään keikan, niin et vieläkään tien­aa tuota.

  15. “Tämän seu­rauk­set näkyvät sit­ten mm. opiske­li­joiden mie­len­ter­veysongelmis­sa ja työkyvyt­tömyy­seläk­keelle joutu­vis­sa kolmikymppisissä.”

    Ja höpö höpö, työ tres­saa sairaak­si vain sil­loin kun ei ole aikoin­na opetel­lut tekemään töitä eikä osaa siten arvioi­da voimavarojaan.
    Ei 60–70-luvuillakaan opiskel­tu kokopäivä­toimis­es­ti, sil­loin sai pienen opin­to­lainan ja kesät, muut lomat ja opiskelun ohes­sakin piti tehdä työtä. Sil­loin raadet­ti­in raskaissa ruumi­il­li­sis­sa hant­ti­hom­mis­sa mut­ta kun osasi tehdä työtä oikein niin ei se rasit­tanutkaan liikaa-
    Sit­ten tuli 80-luku ja opiskelu oli edelleen lainapo­h­jaista ja moni lensi siihen lankaan, että otti mak­sim­i­lainat ja eli velois­sa 20 seu­raa­va vuotta.

  16. Mielestäni opin­to­tukea voisi korot­taa ja tehdä samal­la opin­to­laina pakol­lisek­si, kun­han sen ehto­ja muute­taan. Eli siten että opin­to­lainaa mak­se­taan pitkään palkkat­u­lo­jen mukaan kuten kai Ruotsissa.

    Jonkin­lainen nimelli­nen mak­sullisu­us, tai pakko­laina paran­taisi var­masti motivaatiota.
    Tosin suurem­pi syy opin­to­jen viivästymiselle on lukion jälkeinen ajele­htimi­nen ja pyrkimi­nen, johon voi kulua vuosia. 

    Samal­la tulisi kar­sia human­is­tis­ten- ja taide­alo­jen aloi­tu­s­paikko­ja, ja lisätä per­in­teistä ammat­tik­oulu­tus­ta. Duunareille ja kovem­pi­en alo­jen mais­tereille löy­tyy kyl­lä töitä tulevaisuudessakin.

  17. Ja sosi­aal­i­tur­vaa tulisi tosi­aankin paran­taa lieven­tämäl­lä vero­tus­ta taulukon alapäässä. Käytän­nössä osa rahoista säästy­isi sosi­aalipuolen menoissa.

  18. Liian van­ha:

    Ja höpö höpö, työ tres­saa sairaak­si vain sil­loin kun ei ole aikoin­na opetel­lut tekemään töitä eikä osaa siten arvioi­da voimavarojaan.

    Kai minäkin tulen sit­ten liian van­hak­si, kos­ka olen täysin samaa mieltä. 

    Opiske­li­jat ovat tehneet töitä opiskelu­jen lomas­sa maail­man sivu. 

    Työn­teko ei mie­len­ter­veysongelmia aiheuta, vaan pikem­minkin tekemättömyys. 

    Oma poi­ka lukion ohel­la vetää jun­nu­treene­jä ja pian­otun­te­jakin on listal­la — siis opena. 

    Arvioisin poikani mie­len­ter­vey­den normaaliksi. 

    Ihmeel­lisek­si on maail­ma men­nyt, jos työn­teko noin lähtöko­htais­es­ti aiheut­taa mie­len­ter­veysongelmia. Kyl­lä se minus­ta on ihan päinvastoin.

  19. Liian van­ha: Olet nim­imerkkisi mukaises­ti selvästikin vier­aan­tunut nyky­opiske­li­joiden ja ‑kolmikymp­pis­ten todel­lisu­ud­es­ta. Eri­laiset mie­len­ter­veysongel­mat ja muut stres­si­in liit­tyvät vai­vat ovat yleistyneet, ja merkit­täviä syitä niihin ovat mm. epä­var­muus ja liika työnteko.

    Tok­i­han syy tuo­hon kaik­keen on siinä, että nuorem­mat sukupol­vet ovat huono­ja ihmisiä. Säi­lyy ainakin oma mie­len­ter­veys, kun pitää tois­t­en ihmis­ten ongelmia hei­dän omana vikanaan ja uskot­telee itselleen, ettei niihin sik­si tarvitse puuttua.

  20. Radikaali vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van uud­is­tus olisi vält­tämätön, mut­ta kuten on nähty, se ei tule tapah­tu­maan ennen kuin nykyi­nen jär­jestelmä rom­ah­taa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa katas­tro­faalisel­la tavalla.

    Siitä pitävät huolen sel­l­aiset yhteiskun­nal­liset vaikut­ta­jat kuin ammat­ti­jär­jestöt ja puolueista SDP, Kokoomus, Keskus­ta ja Vasem­mis­toli­it­to. Vihrei­denkään kan­ta asi­aan ei ole mis­sään määrin selkeä. Vähän arve­lut­taa äänestää Vihre­itä. Osmo Soin­in­vaara ‑puoluet­ta voisin äänestää.

  21. Selvi­tys­tä on jonkin ver­ran uuti­soitu, mut­ta en ole jak­sanut lukea koko paperi läpi. Uutis­ten perus­teel­la kyse on “tutkimuk­ses­ta”, jos­sa ensin annetaan tulos, jon­ka jäl­keen “tutk­i­ja” pyrkii selvit­tämään, miten tulok­sen todistaisi. 😀 😀 😀

  22. Bri­tan­ni­as­sa on seu­raa­va sun­nitel­ma (joku hal­li­tuk­sen edus­ta­ja ker­toi BBC kanaval­la). Yhteiskuntaa/veronmaksajaa hyödyt­tävää alaa, lukukausi­mak­su on 5000 pun­taa. Jos opiskelee vain omak­si hyödyk­seen (esimerkkinä) his­to­ri­an opinnot)saa mak­saa 15000 pun­taa. Kuul­lostaa rajul­ta, mut­ta toisaal­ta pitääkö veron­mak­sajien rahoit­taa val­taisaa opiske­li­joiden joukkoa.

  23. http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

    #
    Tan­skas­sa taataan käytän­nössä koske­ma­ton 1 300 € minim­i­t­u­lo jokaiselle kansalaiselle. Tämä tulo sisältää työvelvoit­teen (kenen mukaan?).
    #

    Mille tasolle Osmo arvioisi Suomen vas­taa­van minim­i­t­u­lon aset­tuvan sil­lä mallil­la mitä ajat
    Suomeen syn­tyväk­si? Siis todel­liset luvutkin tulisi löy­tyä näke­myk­sille­si kuin ainoastaan
    teo­reet­tiset kysymyk­set ja pohdinnat!

  24. Googlaa­mal­la ei löy­tynyt ainakaan äkkiseltään tietoa perus­tur­vaan varas­sa elävien sukupuoli­jakau­mal­la. Oisko 90% miehiä eli sama määrä kuin syrjäytyneissä?

    Niin tai näin, on vaikea uskoa, että Vihreät, fem­i­nis­tisek­si julis­tau­tunut puolue, ryhty­isi tekemään mitään asian hyväk­si niin kauan, kun ongel­ma kos­kee huono-osaisem­paa sukupuol­ta. Tai, no, jotain ehkä mut­ta agen­dal­la se voisi olla listal­la jos­sain kuun valaise­mal­la puolel­la, jos joku sen onnis­tu­isi agen­dalle saamaan.

    Joltain osin Per­su­jen men­estys johtuu fem­i­nis­teistä. Kiit­täisin, jos Per­sut eivät olisi niin älytön puolue. No, ehkä tämä kuitenkin on askel oikeaan suun­taan, ehkä joku päivä Tasa-arvon neu­vot­telukun­nas­sa on miesjäsen!

  25. Vah­va vainu ker­too, että seu­raa­va hal­li­tus korot­taa perus­tur­vaa laa­jan kon­sen­suk­sen val­lites­sa n. 7,60€/kk.

    Tästä riit­tääkin hum­mat­tavaa, eri­tyis­es­ti sille suurel­la osalle työt­tömiä, jot­ka ovat uloso­ton asi­akkai­ta. Siel­lä tämä tulo­ra­ja mukaan lukien asum­i­nen on n. 560€/kk. Lopus­ta vouti vie 2/3 osaa.

  26. Ei kai kukaan ole ajatel­lut että tämä sos­su­tu­ki olisi joku pysyvä ratkaisu ihmisen elämän rahoit­tamisek­si? Tuo­han pitäisi olla tarkoitet­tu vain yli­men­mokaudek­si väli­aikaisek­si hätäavuksi.

    Jos sitä rupeaa net­toa­maan vuosikau­sia ja asumisku­lut on liian kovat niin muut­ta­nee sit­ten jon­nekin halvem­paan paikkaan.

    Perus­tur­van kohot­ta­mi­nen vain laiskistaa ennestäänkin laisko­ja ihmïsiä. Sitä­pait­si minus­ta kuu­lostaa aika isol­ta sum­mal­ta jos asumisen jäl­keen jää keskimäärin vielä 500 euroa yhdelle ihmiselle kouraan. Ilmaista rahaa. Tuo­hon­han pitäisi tien­ata melkein 2 ton­nia. Eihän tuo voi olla sos­sutuen tarkoitus.

  27. Toiv­ot­tavasti nämäkin asi­at lutviintuvat.

    Kym­meniä tuhan­sia työssään vam­mau­tunei­ta ja sairas­tunei­ta joutuu tur­vau­tu­maan toimeen­tu­lo­tu­keen, kun vaku­u­tusy­htiö kiistää korvausvastuunsa.

    Toiv­ot­tavasti edes vihrei­den kansane­dus­ta­jat vas­taa­vat tähän tekemääni tiedustelu­un epäko­h­tien poistamiseksi.

    “Suomen ihmisoikeusti­lan­net­ta ei voi­da käsitel­lä ilman, että mukaan ote­taan avoimeen läpi­valaisu­un vaku­u­tus­lääkärit ja vakuutuslakimiehet.

    Vas­ta vaali­ra­hoituk­sen salaisu­udet avaa­mal­la päästään tilanteeseen, jos­sa voidaan arvioi­da ensim­mäistä ker­taa maan tapaa rehellisyy­dessä ja avoimuudessa.

    Hal­li­tu­so­hjel­mas­ta ja sen tiukas­ta nou­dat­tamis­es­ta on tul­lut yksi merkit­tävin maas­sa val­lit­se­van har­maan hallinnon alue.”

    Suomen ihmisoikeusti­lanne ja vakuutuslääketiede
    http://ajankuva.blogspot.com/

  28. “Opin­to­tu­ki on perus­tur­vaa mata­lampi, mut­ta jos heit­tää 500 euron keikan/kk opin­to­tu­ki antaa huo­mat­tavasti perem­man nettotulon.”

    Tämä kuu­lostaa reilusti yläkant­ti­in heit­etyltä. 500e/kk on käytän­nössä reilun viikon täysipäiväi­nen työ melkein mis­sä tahansa opiske­li­jal­ta luon­nis­tu­vas­sa työssä.

  29. Sinän­sä olisi toiv­ot­tavaa, että opiske­li­joiden työssäkäyn­ti vähenisi merkit­tävästi. Har­van mie­len­ter­veys kestää pidem­män päälle töis­säkäyn­tiä kokopäiväisen opiskelun rinnalla. 

    Opiske­li­jat ovat tehneet töitä opiskelu­jen lomas­sa maail­man sivu. 

    Ovat toki, mut­ta sil­loin kun minä olin nuori ja opiske­lin (90-luvun alkupuolel­la), opin­tora­han ostovoima oli selvästi parem­pi, mitä se on nykyään. Nyky­opiske­li­jat joutu­vat tekemään töitä enem­män saavut­taak­seen saman elin­ta­son, mitä meil­lä oli.

    Seurasin toisaal­la keskustelua siitä, mik­si par­ti­oli­ik­keen jäsen­määrä sen kuin piene­nee. Veikkaisin yhdek­si syyk­si sitä, että opiske­li­joil­la ei riitä enää samaan tapaan paukku­ja jär­jestää toim­intaa nuorem­mille, mitä meil­lä oli, kos­ka töitä täy­tyy tehdä myös luku­vuo­den aikana.

    Oma poi­ka lukion ohel­la vetää jun­nu­treene­jä ja pian­otun­te­jakin on listal­la — siis opena. 

    Näistä har­ras­tuk­sista siis mak­se­taan ihan palkkaa? Täy­tyykin tarkkaan miet­tiä, viekö nuo muk­sun­sa par­tioon vai pian­otun­neille… par­tios­sa­han nuoret (ja aikuiset myös) mak­sa­vat siitä, että saa­vat jär­jestää toim­intaa. Se pitää har­ras­tuk­sen lap­sille hal­pana ja myös tosi­asial­lis­es­ti avoime­na kaikille. En tiedä, onko yhteiskun­nan kokon­aise­dun mukaista se, että toim­intaedel­ly­tyk­set ovat heikentyneet.

  30. Minä en kyl­lä ymmär­rä mik­si opiske­li­jat breikkaa­vat tähän keskustelu­un, kun kyl­lähän he viimeistään sit­ten pää­sevät osak­si “sosi­aal­i­tur­vaa”, kun valmis­tut­tuaan ken­ties työtömik­si pää­sevät tai valmis­tu­vat. Toki parem­paa opiske­li­joille toivoisi hei­dän tule­vaisu­udelleen, kuin päästä työt­tömik­si valmistuttuaan.

    Me jo opin­tomme suorit­ta­neet ja työelämän jäl­keen työt­tömik­si jääneet olemme sitä mieltä, turha opiske­li­joinen on ryhtyä huutele­maan ennenaikaises­ti. Opiske­li­jan tehtävä on opiskel­la ja pitää päässään, että on tekemässä tule­vaisu­ut­taan opiskelemalla.

    Kyl­lä tänne työt­tömien armei­jaan pääsee sit­ten, jos ei saa työtä valmis­tut­tuaan. Ja opiskelkaa kieli­taitonne sen ver­ran hyväl­lä tasol­la, että ette ole enää riip­pu­vaisia suomen kielestä, että ainakin englan­ti taipuu kuten paikallisetkin englan­nin kieltä taitavat.

  31. Kyl­lä nyky­opiske­li­joil­la on vaikeaa ja hirveästi täy­tyy työtä tehdä ja val­tion ilmaista rahaa pitäisi saa­da lisää jne.
    Mul­la oli kyl­lä 60 ja 70 luvul­la tosi help­poa kun sil­loisil­la mah­dol­lisil­la tuil­la (=0mk) oli niin hyvä ostovoima. Ain­oa mitä sain, oli opin­to­laina, jon­ka korko ei ollut kovin korkea ja siihenkin tarvit­si yksi­tyiset takaa­jat. Tein kesät duu­nia aluk­si ja myöhem­min ensin puo­livi­ikko­ja ope­tushom­mis­sa ja lopuk­si täyspäivää teol­lisu­udessa. Valmis­tu­in, mut­ta kesti­hän se.
    Poikani aloit­ti jo koulu­aikana kesähom­mat ensin fyy­siset sit­ten atk-jut­tu­ja jopa koulu­aikana päivän jäl­keen. Opiskelu­aikana koko ajan teki töitä läh­es täyspäiväis­es­ti. Valmis­tui, mut­ta meni vielä toiseen opiskelumes­taan täysipäivä­du­u­nis­sa. Valmis­tui sieltäkin ihan ok-ajas­sa. (DI+KTM). Sai jotain opin­tora­ho­ja, mut­ta mak­seli niitä kyl­lä sit­ten osak­si takaisin.En itse tiedä yliopis­ton opiskelun vaa­tivu­ud­es­ta, joten ehkä nämä maini­tut opiskelu­paikat ovat sen ver­ran iise­jä, joten niis­sä opiskelu on helpom­paa eikä vaa­di saman­laista paneutumista.
    Joku heit­ti ilmeis­es­ti iroonis­es­ti jollekin, että opiske­li­jat ovat ilmeis­es­ti huonon­tuneet van­hoista ajoista. Ehkäpä. Ehkä on vain totut­tu, että yhteiskun­ta kasaa fyrkan eteen, kun­han mä nyt vaan jotain teen, että tietyt pykälät täyttyy.
    Miten ihmeessä koko 60 ja 70 luvun poruk­ka (80 luvus­ta en tiedä) selvisi opiskelus­ta ilman suurem­pia mie­len­ter­veysongelmia, vai selvisikö?
    Ehkä tää on sitä jut­tua, että voi niitä hyviä van­ho­ja aiko­ja. Poi­ka tosin tuli yo:ksi 97.

  32. Suomes­sa vero­tus on täysin epälo­ogista kun eläkkeitä ja tuki­akin verote­taan. Koko jär­jestelmä on ylikyp­säk­si keit­et­ty. Onnek­si on har­maa talous se on sosi­aal­i­tur­vamme selkäran­ka, kunnes kun­non perus­tur­va ja kohtu­ulli­nen vero­tus on järjestetty(eli ei koskaan).

  33. Eiköhän tässä ole selvää, että sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä ja vero­jär­jestelmä ovat niin naimi­sis­sa keskenään, että niiden merkit­tävä (poh­ja­mu­tia myöten) uud­is­t­a­mi­nen vaatii val­ta­van määrän työtä. Tämä uud­is­t­a­mi­nen pakostakin puut­tuisi kun­tien ja val­tion työn­jakoon ja mah­dol­lis­es­ti (mut­tei vält­tämät­tä) loisi uusia toim­intata­so­ja (vrt. Ruotsin maakäräjät).

    Kun kat­soo eduskun­na nyky­menoa ja toisaal­ta asi­aan tarvit­tavaa selvi­tys­ten määrää, on selvää, ettei tuo­ta uud­is­tus­ta saisi vaa­likaudessa aikaan, eikä kolmikan­nal­la koskaan (SATA-komitean koke­muk­set). Eikös Braxkin sanonut uutisille, että hyvä lain­valmis­telu vie n. 7 vuotta.

    Ehdot­taisinkin, että seu­raa­va hal­li­tus koot­taisi­in puolueista, jot­ka kykeni­sivät radikaalin muu­tok­sen suun­nit­telu­un, ja hal­li­tus valmis­telisi vaa­likau­den aikana kokon­aisvero- ja sosi­aal­i­u­ud­is­tuk­sen, joka tuo­taisi­in vuo­den 2015 eduskun­tavaalei­hin kansan äänestet­täväk­si (joko kansanäänestyk­senä, tai hal­li­tus­rin­ta­man “luot­ta­musäänestyk­senä”).

  34. Minä epäilen, että opiske­li­joiden mie­len­ter­vey­deliset ongel­mat johtu­vat pääasi­as­sa kahdes­ta seikasta:
    1. opiske­li­joina on nykyään paljon myös sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka oli­si­vat ennen viet­täneet aikansa lapi­onva­r­res­sa. Näis­sä henkilöis­sä on paljon niitä, joille vas­tuu on liikaa.
    2. ennen opiske­li­ja saat­toi luot­taa siihen, että valmis­tu­misen jäl­keen töitä löy­tyy. Monel­la opiske­li­jal­la on “saanko ikinä töitä valmis­tu­misen jälkeen”-pelko perseessä, joka taas kohdan 1 kanssa aiheut­taa jatku­vaa stressiä.

  35. Riitt­ta ihmettelee: 

    Näistä har­ras­tuk­sista siis mak­se­taan ihan palkkaa? 

    Ei har­ras­tuk­sista mitään palkkaa mak­se­ta, vaan työstä. 

    Aikamoinen präs­si on käy­ty läpi, jos soit­to­taito on sitä luokkaa, että pystyy anta­maan yksi­ty­is­tun­te­ja. Meil­lä kolme vuot­ta äidin (min­un) yksi­ty­isope­tus­ta ja sen jäl­keen kymme­nen vuot­ta opistoa. 

    Urheilus­sa on kak­si SM-mitalia eli ei tämä val­men­ta­jan paikkakaan ihan ilmaisek­si ole tullut. 

    Eli siitä vain lap­si pian­otun­neille par­tion sijaan. Ehkä pros­ent­ti piano-opiske­lut aloit­tavista lap­sista ete­nee sille tasolle, että on valmius opet­taa. Mut­ta tähän pros­ent­ti­in voi kuu­lua juuri sin­un lapsesi. 

    Lah­jakku­us yhdis­tet­tynä työn­tekoon takaa, ettei tarvitse koskaan kärvis­tel­lä Siwan kas­sal­la ryöstön kohteena. 

    Mut­ta per­heeni nyt ei ollut pää­point­ti­ni, vaan…

    Työn­teko kas­vat­taa elämän­hallintaan ja ne van­hem­mat, jot­ka siihen eivät kan­nus­ta tekevät karhun­palveluk­sen lapsilleen. 

    Kyl­lä se voi lyödä aika pahasti kasvoille, kun siinä reilusti parikymp­pisenä alkaa opetel­la pelisään­töjä työelämän puolel­la. Mie­len­ter­veysongel­math­an ovat yksilön ja ympäristön kohtaamisongelmia — harvem­min mitään supersekoamisia.

  36. Oli Elinal­ta hyvä kom­ment­ti. Ite en noista soit­teluista tahi urheilus­ta mitään ymmär­rä. Kattelen/kuuntelen kyl­lä. Toi osu­us työn­teon arvos­tuk­ses­ta ja kan­nus­tamis­es­ta on ihan ok.

  37. Ei har­ras­tuk­sista mitään palkkaa mak­se­ta, vaan työstä. 

    Se on määrit­te­lykysymys, mis­sä vai­heessa har­ras­tus muut­tuu työk­si. Palka­n­mak­su on tietenkin oikein hyvä määritelmä.

    Ehkä pros­ent­ti piano-opiske­lut aloit­tavista lap­sista ete­nee sille tasolle, että on valmius opettaa. 

    Epäilemät­tä, mut­tei tule joka suden­pen­nus­takaan isona leir­in­jo­hta­jaa, tms. Olen antanut itsel­leni ker­toa, että jokainen nousu­jo­hteinen har­ras­tus alkaa lukioiässä kovasti jo muis­tut­taa työtä, jos ei ole palkkatyötä, niin sit­ten se on vapaaehtoistyötä.

    Kun kol­mat­ta sek­to­ria niin kovasti halut­taisi­in hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pitämään kasas­sa, niin täy­tyy huole­htia siitä, että myös nuo­ril­la on tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us tehdä vapaae­htoistyötä. Opiskelul­ta riit­tää var­masti aikaa työn­te­olle, mut­ta aikaa vievä har­ras­tus voi olla jo liikaa.

    ennen opiske­li­ja saat­toi luot­taa siihen, että valmis­tu­misen jäl­keen töitä löy­tyy. Monel­la opiske­li­jal­la on “saanko ikinä töitä valmis­tu­misen jälkeen”-pelko perseessä, joka taas kohdan 1 kanssa aiheut­taa jatku­vaa stressiä. 

    Tätä hoet­ti­in jo 90-luvul­la ja kum­masti sitä silti työl­listyt­ti­in… Tiedän, että on opiske­li­ja­jär­jestö­jen intres­seis­sä synkistel­lä, jot­ta saisi­vat opiske­li­jae­tuuk­sia nos­tet­tua, mut­ta jotenkin tun­tuu vähän liial­liselta. Var­masti tämä synkiste­ly aiheut­taa myös ihan turhaa murehtimista.

  38. Eihän siitä kovin kauan ole, kun Osmo esit­ti tarkat laskel­mat perus­tur­van riittävyydestä?!
    Ongel­ma tah­too vain olla, että jos vaikka­pa 50 ‑vuo­tias sairas ja irti­san­ot­tu diplo­mi-insinööri halu­aisi tehdä vielä töitä, niin ain­ut mah­dol­lisu­us olisi siivoo­ja tms. mata­la­palkkatyö. Sekö olikin Suomen sosi­aal­i­tur­van tarkoi­tus? Syr­jäyt­tää ja katkeroit­taa ihminen…

  39. Riit­ta,

    Kat­son, että poi­ka on opiskel­lut musi­ikkia, ei niinkään “har­ras­tanut”. Nyt hänel­lä on eri­ty­is­taito, jos­ta ollaan valmi­ita maksamaan.

    Sil­loin se on aivan yksiselit­teis­es­ti työtä.

    Väheksymät­tä mitenkään ryh­män­vetäjän roo­lia par­tiotoimin­nas­sa, niin ei se mitään ihmeel­listä eri­ty­isosaamista vaadi. 

    Urheiluseu­ra­toim­inta onkin vähän eri viival­la soit­to­taitoon näh­den eikä siitä nyt kum­moi­ses­ti mak­se­takaan — jotain kuitenkin. Liiku­taan kuitenkin har­ras­tus­toimin­nan, vapaae­htoistyön ja palkkatyön välimaastossa.

    ++++++++

    Nämä kom­men­toimasi nuorten epä­var­muu­den koke­muk­set tule­vaisu­u­den suh­teen ovat tosi­aan vain sisäisiä koke­muk­sia. Koke­vathan ihmiset lisään­tyvässä määrin tur­vat­to­muut­ta katu­väki­val­lankin suh­teen. Tosi­asi­as­sa ulkop­uolisi­in kohdis­tu­va sat­un­nainen väki­val­ta on jatku­vasti pikem­minkin vähen­tynyt ehkä joitain hyvin rajat­tu­ja aluei­ta luku­un ottamatta. 

    Selit­tävänä tek­i­jänä nuorten masen­nus­lu­vuille pitäisin nimeno­maan tätä itse koet­tua elämän­hal­li­nan puutet­ta ennem­min kuin todel­lisia ympäristön olo­suhtei­ta. Tietyl­lä taval­la elämä on nuo­rillekin tur­va­tumpaa kuin koskaan. Viime kädessä sos­su pelas­taa, jos muu­ta ei keksi.

  40. MIVa
    “Joku heit­ti ilmeis­es­ti iroonis­es­ti jollekin, että opiske­li­jat ovat ilmeis­es­ti huonon­tuneet van­hoista ajoista.”

    Jos nykyään 60% ikälu­okas­ta koulute­taan korkeak­oulus­sa, niin onko se mikään ihme? Mon­takos pros­ent­tia 70-luku­lai­sista parikymp­pi­sistä kävi vähin­tään opis­to­ta­son koulu­tuk­sen? 10%…20%?

    Esimerkik­si vuon­na 1981 yliopis­to­tutk­in­to­ja suoritet­ti­in 10 873 kpl kun taas 2009 23 831 kpl eli enem­män kuin kaksinker­tainen määrä. Samaan aikaan ikälu­okkien koko on eli suh­teel­lis­es­ti nousu on ollut tuo­takin rajumpaa.

    Lähde:
    https://kotaplus.csc.fi/

  41. Art­turin kysymyk­seen löy­tyy ainakin täl­lainen Kulut­ta­jatutkimuk­sen selvi­tyk­ses­tä poimit­tu pätkä vastaukseksi:

    “Raha­sum­mien pitäisi selvi­tyk­sen mukaan […]riit­tää tur­vaa­maan “kohtu­ullisen min­imin mukainen kulu­tus”, eli ter­veel­lisen ruoan lisäk­si toimi­va koti, siis­tit vaat­teet ja tavanomainen osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­nan toimintaan.

    Se tarkoit­taa sitä, että nyky-Suomes­sa jokaisel­la pitää olla esimerkik­si oma matka­puhe­lin ja tietokone. Tietoli­iken­neku­lut rouhaisi­vatkin min­im­ibud­jeteista yllät­tävän ison siivun. Kohtu­ullisik­si menoik­si las­ket­ti­in myös muun muas­sa yksi koti­maan loma­mat­ka ja yksi kult­tuurikäyn­ti vuodessa, sanomale­hden tilaus ja kam­paamokäyn­nit 4–6 ker­taa vuodessa.”

    Jos tästä nyt koval­la kädel­lä läh­tee kar­si­maan, niin ainakaan tietokone ei mielestäni ole vält­tämät­tömyys. Helsingis­sä voi käyt­tää konet­ta työvoima­toimis­tois­sa, kir­jas­tois­sa ja eri­lai­sis­sa sosi­aa­likeskuk­sis­sa. Esim. län­tisen alueen sosi­aal­itimis­tossa on neljä vapaasti käytet­tävää konet­ta. Myös tulost­a­mi­nen on maksutonta. 

    Kult­tuuriri­en­to­ja eli eri­laisia näyt­te­ly­itä, esi­tyk­siä ja luen­to­ja on ilmaisek­si saatavil­la pil­vin pimein. Kam­paamokäyn­ti joka toinen kuukausi nyt on aivan turhaa, kun pitää pitk­iä hiuk­sia. Niitä voi itse (tai joku tut­ta­va) tasoitel­la tarpeen mukaan. En nyt tiedä tarvit­seeko työtön mitään varsi­naista loma­matkaakaan. Sanomale­hdet voi lukea kir­jas­tois­sa tai jo maini­tuis­sa sosi­aa­likeskusten tilois­sa. Paperiroskik­sista löytää aikakausle­htiä kätevästi, jos ei jak­sa tal­sia aina kirjastoon. 

    Tek­sti jät­tää täysin avoimek­si, mikä on “toimi­va koti” tai “tavanomainen osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­nan toim­intaan”. Mikäli on aivan ilman huonekalu­ja ja vält­tämät­tömiä kodinkonei­ta kuten jääkaap­pia ja liet­tä, ne kus­tan­netaan kyl­lä toimeen­tu­lotuen eri­ty­isosana. Liesi nyt kuu­luukin itse asi­as­sa vuokranan­ta­jan vastuulle. 

    Kyl­lä se raha jotenkin kum­masti tun­tuu mon­elle perustuel­la eläville kuitenkin riit­tävän, kos­ka tiedän mon­takin tapaus­ta, jot­ka päivit­täin nököt­tävät kapakas­sa neljän euron tuop­pi edessään — eikä se siihen yhteen jää. Use­at polt­ta­vat tämän lisäk­si tupakkaa. 

    Mut­ta he sit­ten jät­tävät ilmeis­es­ti tämän vuosit­taisen koti­maan loma­matkan ja oop­per­akäyn­nin väli­in. Par­turis­sakaan ei vält­tämät­tä käy­dä joka toinen kuukausi ja ter­veel­lisen syömisen ja siistin pukeu­tu­misenkin kanssa on vähän niin ja näin. 🙂

  42. “Liian van­ha: Olet nim­imerkkisi mukaises­ti selvästikin vier­aan­tunut nyky­opiske­li­joiden ja ‑kolmikymp­pis­ten todellisuudesta.”

    Min­ul­la on kotona kak­si esimerkkiä, miten voi elää ter­veenä ja tehdä töitä ja opiskella.
    Kumpikin poi­ka on tehnt töitä 14-vuo­ti­aas­ta ja koulus­sa he ovat 10 oppi­lai­ta. Nyt Ressun lukios­sa, mut­ta silti vielä terveitä

  43. “ennen opiske­li­ja saat­toi luot­taa siihen, että valmis­tu­misen jäl­keen töitä löy­tyy. Monel­la opiske­li­jal­la on “saanko ikinä töitä valmis­tu­misen jälkeen”-pelko perseessä, joka taas kohdan 1 kanssa aiheut­taa jatku­vaa stressiä.”

    Höpö, höpö,minä valmis­tu­in 1975 ja ennätin töi­hin. Seu­raavia valmis­tu­jia kohtasi jät­ti­työt­tömyys ‚jos­ta selvit­ti­in vas­ta 80-luvul­la kun van­hempia sukupolvia työn­net­ti­in eläkeputkeen.

  44. Eli­na kir­joit­ti 5.3.2011 kel­lo 10:39
    #
    Se tarkoit­taa sitä, että nyky-Suomes­sa jokaisel­la pitää olla esimerkik­si oma matka­puhe­lin ja tietokone. Tietoli­iken­neku­lut rouhaisi­vatkin min­im­ibud­jeteista yllät­tävän ison siivun.
    #

    tv-mak­su 21,15 e/kk
    adsl-liit­tymä 33,9 e/kk
    pre­paid puhe­lin 10 e/kk

    Min­un toimeen­tu­lotues­ta (419 e/kk) menee 15.5% em. mak­sui­hin. Adsl-liit­tymäl­lä ja puhe­limel­la hoidan myös vira­nomaisas­ioi­ta, että osaltani lait­tei­den avul­la helpotan hei­dän virkatyötään. 

    #
    Kyl­lä se raha jotenkin kum­masti tun­tuu mon­elle perustuel­la eläville kuitenkin riit­tävän, kos­ka tiedän mon­takin tapaus­ta, jot­ka päivit­täin nököt­tävät kapakas­sa neljän euron tuop­pi edessään — eikä se siihen yhteen jää.
    #

    419 / 4 = 104,75 tuop­pia toimeentulotuella
    104,75 / 30 = ~ 3,49 tuop­pia per päivä

    http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/alkoholi/suurkulutus_ja_kohtuukaytto/

    #
    Suurku­lut­ta­ja on mies, joka…

    naut­tii ker­ral­la 7 alko­ho­lian­nos­ta tai enemmän.
    naut­tii yli 24 alko­ho­lian­nos­ta viikossa.
    #

    Tuo­pit ovat var­maankin 0,5 litran vetoisia ja yksi alko­ho­lian­nos on n. 0,33 vetoises­sa keskiolutpullossa. 

    3,49 * 0,5 / 0,33 = 5,29 alko­ho­lian­nos­ta vuorokaudessa -> 5,29 * 7 = 37,03 alko­ho­lian­nos­ta viikos­sa -> No, joo pääsee alko­holin suurku­lut­ta­jien kir­joi­hin jos tuh­laa koko toimeen­tu­lo­tuken­sa 4 euron hin­taisi­in oluttuoppeihin.

    No tuos­s­apa realielämän lukuja.

  45. Koit­takaas nyt olla tekemät­tä tästä omien kakaroiden men­estyk­sel­lä kehu­misen saittia.

  46. Jouni:

    Har­van mie­len­ter­veys kestää pidem­män päälle töis­säkäyn­tiä kokopäiväisen opiskelun rin­nal­la … seu­rauk­set näkyvät sit­ten mm. opiske­li­joiden mie­len­ter­veysongelmis­sa ja työkyvyt­tömyy­seläk­keelle joutu­vis­sa kolmikymppisissä.

    Liian Van­haa komp­paa­va Elina:

    Työn­teko ei mie­len­ter­veysongelmia aiheuta, vaan pikem­minkin tekemättömyys…Oma poi­ka lukion ohel­la vetää jun­nu­treene­jä ja pian­otun­te­jakin on listal­la — siis opena…Aikamoinen präs­si on käy­ty läpi, jos soit­to­taito on sitä luokkaa, että pystyy anta­maan yksi­ty­is­tun­te­ja. Meil­lä kolme vuot­ta äidin (min­un) yksi­ty­isope­tus­ta ja sen jäl­keen kymme­nen vuot­ta opistoa…Urheilussa on kak­si SM-mitalia eli ei tämä val­men­ta­jan paikkakaan ihan ilmaisek­si ole tullut.

    Mein­a­sitko tosi­aan tuo­ta urapoluk­si vaikka­pa kaikille Suomen 170 000 yliopis­to-poiske­li­jalle: jokaiselle pari SM-mitalia tai vas­taa­va suori­tus joltain muul­ta alal­ta niin mielekkäitä töitä löy­tyy? Itse olisin arvel­lut melkoisen pros­entin ole­van enem­mänkin Siwan kas­sal­la tai burg­ere­i­ta kään­tämässä kunnes opin­topis­teitä on niin paljon että alkaa saa­da ammat­ti­taitoa vaa­tivia töitä. Vaik­ka olenkin samaa mieltä että aina on töitä tehty opin­to­jen ohes­sa ja joku määrä niitä ei tee pahaa nykyäänkään — silti asen­teesi vähän kuu­lostaa Marie Antoinette’lta…

  47. Kam­paamokäyn­ti joka toinen kuukausi nyt on aivan turhaa, kun pitää pitk­iä hiuk­sia. Niitä voi itse (tai joku tut­ta­va) tasoitel­la tarpeen mukaan. 

    Tuo hius­malli on kyl­lä ainakin kalju­un­tu­valle kes­ki-ikäiselle miehelle var­ma kon­sti huole­htia siitä, ettei enää työllisty… 😉

  48. Onko blo­gi-isän­tä vai­h­tunut Sepe­teuk­sek­si vai mil­lä man­daatil­la hän jakelee tääl­lä kirjoitusohjeita?

    Tuskin muuten on pelkoa, että sait­ti muut­tuu omien “kakaroiden” kehu­m­is­foo­ru­mik­si. Liian van­ha ja minä olemme kir­joit­ta­neet tänne ehkä tuhatkun­ta kom­ment­tia ja on yhden käden sormil­la las­ket­tavis­sa ne ker­rat, jol­loin lapset on edes mainittu. 

    Mut­ta pyy­dän toki anteek­si aiheut­ta­maani mielipahaa. 

    Sitä olen joskus ihme­tel­lyt, että mihin her­moon se niin kovasti pistää, jos joku sanoo jotain myön­teistä lap­sis­taan. Sepe­teuk­senkin se kir­voit­ti ärsyyn­tyneenä käyt­tämään lap­sis­tamme solvaavaa ilmaisua “kakarat”.

    Minus­ta on aina hienoa kuul­la men­estyvistä lap­sista. Eli mikä siinä häir­it­see, jos joku on iloinen ja ylpeä lap­sis­taan sil­loin kun siihen on aitoa aihet­ta? Minus­ta se on vain ja ain­oas­taan myön­teistä. Olen vil­pit­tömästi iloinen Liian van­han puoles­ta. Upeaa, että Lv:n pojat pär­jäävät koulus­sa loistavasti.

  49. […]silti asen­teesi vähän kuu­lostaa Marie Antoinette’lta…

    Tähän en nyt oikein osaa ottaa kan­taa his­to­ri­an epäti­etämyk­seni val­os­sa, mut­ta arvostan kyl­lä ihan kaikkea työtä. 

    Kom­ment­ti­ni oli osoitet­tu lähin­nä Riitalle, joka ihmetteli, että soit­to­tun­neista ja val­men­ta­jan tehtävistä mak­se­taan, mut­ta par­tion var­tio­jo­hta­ju­ud­es­ta ei. Eli tarkoi­tus oli vain sanoa, että paljon on työtä tehty sen eteen, että on mah­dol­lista toimia muis­sakin hom­mis­sa kuin Siwan kassalla. 

    Ja korostan: mitenkään väheksymät­tä yhtään mitään työtä.

  50. Kyl­lä hyvin pär­jäävistä lap­sista saa ja pitääkin olla ylpeä!

    Kom­ment­ti­ni oli osoitet­tu lähin­nä Riitalle, joka ihmetteli, että soit­to­tun­neista ja val­men­ta­jan tehtävistä mak­se­taan, mut­ta par­tion var­tio­jo­hta­ju­ud­es­ta ei. 

    En varsi­nais­es­ti sitä ihme­tel­lyt, kos­ka tun­nen hom­man aat­teel­lisen taus­tan. Nuoren kannal­ta tilanne on kuitenkin se, että joku saa lapse­na val­i­tus­ta har­ras­tuk­ses­ta osa-aikatyön, toinen taas ei voi saa­da. En usko, että täl­lainen työk­si muut­tunut har­ras­tus kuor­mit­taa juuri sen enem­pää kuin har­ras­tus on kuormittanut. 

    Eli tarkoi­tus oli vain sanoa, että paljon on työtä tehty sen eteen, että on mah­dol­lista toimia muis­sakin hom­mis­sa kuin Siwan kassalla. 

    Minä en ole ihan var­ma, että Siwan kas­sal­la istu­mi­nen olisi jotenkin arvokkaam­paa hom­maa kuin var­tion (retken, vael­luk­sen, leirin, tms.) joht­a­mi­nen. Pait­si siinä mielessä, että Siwan kas­sal­la kukaan palkat­ta halu­aa istua.

    Olen ollut havait­sev­inani sel­l­aista ilmiötä, että omas­sa lip­pukun­nas­sani akti­ivisim­min toimi­vat ne nuoret, joiden van­hem­mat taval­la tai toisel­la spon­soroi­vat elämistä, lop­ut menevät töi­hin. Minus­ta opin­to­tu­ki pitäisikin palaut­taa sille 90-luvun alkupuolen tasolle ja sitoa indek­si­in, jot­ta säästäväis­es­ti eläessä loma-aiko­jen ansiot riit­tävät ja aikaa jää myös harrastuksille.

  51. Se kalju­un­tu­va kes­ki-ikäi­nen mies voi pitää siil­i­tukkaa tai ajaa kokon­aan kaljuksi. 

    Minus­ta tyy­likkääm­pääkin kuin yrit­tää pitää hengis­sä hiuk­sia sivuil­la ja takana. 

    Mut­ta ilman hiusten halkomista ihmettelin siis sitä, että listalle oli otet­tu “vält­tämät­tömyyksinä” asioi­ta, joi­ta ilman ihmiset ovat, vaik­ka niihin olisi aivan hyvin varaa. 

    Eihän nyt kaikille varakkaillekaan tule koti­in kan­net­tuna sanomale­hteä, joka oli mainit­tu välttämättömyyshyödykkeenä.

  52. Eli­na:

    “Minus­ta on aina hienoa kuul­la men­estyvistä lap­sista. Eli mikä siinä häir­it­see, jos joku on iloinen ja ylpeä lap­sis­taan sil­loin kun siihen on aitoa aihetta?”

    Vaik­ka liian van­ha on tääl­lä vuosia valit­tanut, että kaik­ki menee pieleen tai on tehty väärin, niin vaikut­taa kuitenkin siltä, että hän on onnis­tunut elämän jatku­misen kannal­ta tärkeim­mässä asi­as­sa eli kas­vat­ta­maan lapsen­sa hyvin. Tuo kuu­lostaa mukaval­ta. Toiv­ot­tavasti itsekin onnis­tun tuossa.

  53. Teknikol­ta hyvät luvut. Ne maini­tut tietoli­iken­nemenosi ovat ainakin minus­ta varsin hyväksyt­täviä toimeen­tu­lo­tu­keen sisällytettäviä. 

    Olen kuitenkin mon­es­ta asi­as­ta Eli­nan kanssa samaa mieltä. Loma­mat­ka pitkäaikaistyöt­tömälle tun­tuu vähän tyh­mältä ajatuk­selta, kos­ka a) hänen pitää käsit­tääk­seni koko ajan olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, eli ei voi häip­pästä viikok­si jon­nekin loma­matkalle pelkäämät­tä karenssien iskemistä ja b) hän nyt tuskin uupuu työt­tömyy­destään samal­la tavoin kuin työläi­nen uupuu työstä. Hänelle ei siis lep­olo­mas­ta ole saman­laista hyö­tyä kuin työläiselle. Hän naut­tisi var­maan enem­män siitä, jos pää­sisi jotain tekemään. 

    Sanomale­htien ja hiusten leikku­un suh­teen olen myös samaa mieltä. Hiuskuon­talon pystyy kyl­lä kaverikin pitämään kohtu­ullisen siistinä ilman mitään ammat­tik­oulu­tus­ta. Jos ei muuten, niin vaik­ka sit­ten siil­inä (tämä siis vai­h­toe­htona sille kes­ki-ikäiselle kalju­un­tu­valle miehelle). Sanomale­htiä ei minus­ta tarvitse, jos on net­ti. Sieltä löy­tyy kyl­lä sekä kaik­ki uutiset ja ihan tarpeek­si niiden kom­ment­te­jakin (vaik­ka tämä blogi!)

  54. Eli perus­tur­va on ihan sääl­lisel­lä tasol­la ennen asun­tomeno­ja, mut­ta ei asumisen jäl­keen. Ja Hesarinkin mukaan on tärkein­tä nos­taa tuen määrää. 

    Eikö kenellekkään ikinä, koskaan, mil­loinkaan tule mieleen laskea asumisen kus­tan­nuk­sia? Uskon, että ainakin pääkaupunkiseudul­la tuet menevät osit­tain asumisen hin­taan, ei tuen tarvitsijalle.

  55. Mikko K: sivu­raidekom­ment­ti tuos­ta Marie Antoinetes­ta. Todel­lisu­udessa Marie Antoinette tuskin koskaan sanoi “syökööt sit­ten lei­vok­sia”, kos­ka sanon­taa oli käytet­ty rah­vaas­ta vier­aan­tuneen aris­tokra­t­ian pilkkaamiseen jo vuosikymmenet ennen Ran­skan val­lanku­mous­ta, siis jo kauan ennen Marie Antionet­ten syntymää.

    Lisäk­si asi­as­ta on esitet­ty toista teoriaa:
    http://en.wikiquote.org/wiki/Talk:List_of_misquotations#Let_them_eat_cake…or_not
    Eli siis “syökööt lei­vok­sia” voisi itse asi­as­sa olla aivan mielekäs ratkaisu olois­sa, jois­sa hallinto vaikut­taa leipurei­den tuotan­toon ja hin­noit­telu­un mon­imutkaisel­la, hyvää tarkoit­taval­la sään­te­lyl­lä, jon­ka seu­rauk­sia kukaan ei kuitenkaan hah­mo­ta ja joka sik­si sot­kee leipämarkkinat.

    Jälkim­mäi­nen lie­nee kuitenkin teo­ri­aa, kos­ka toden­näköisem­mein Marie Antoinet­ten poli­it­tiset vas­tus­ta­jat vain lait­toi­vat tämän van­han sanon­nan hänen suuhunsa.

  56. Hmm… aika pienek­si elämä menee, jos ei ker­ran vuodessa pääse edes koti­maas­sa matkus­ta­maan ja esimerkik­si suku­laisia tapaa­maan. Varsinkin, jos täl­laises­sa per­heessä on lapsia.

  57. #
    Let them eat cake…or not
    #

    S‑marketista sain 2 lask­i­ais­pul­laa alen­nuk­sel­la yhteen­sä 0.99 eurolla.

    Kel­paa taas muis­tel­la sacher­lei­vok­sen tulon tari­naa Suomeen. Toisaal­ta sätkä­pa­peri­pakkaus mak­saa 1,3 €/50 kpl.

    Ja elin­tarvikepakkauk­set kau­pan hyl­ly­il­lä sen kun vaan pienenevät ja paina­vat vähem­män ja mak­sa­vat kilo­hin­noil­taan enem­män suurem­pi­in pakkauk­si­in ver­rat­tuna. Pieniä pakkauk­si­a­han työt­tömät vähillä rahoil­laan mielel­lään suosivat.

  58. Riit­ta,

    Uskoisin, että tässä yhtey­dessä loma­matkalla tarkoite­taan reis­sua, jos­sa matkaku­lu­jen lisäk­si mak­se­taan majoituk­ses­ta, ehkä puoli­hoi­dos­ta ja syn­tyy muitakin kuluja. 

    Suku­lais­ten nurkki­in kun menee loisi­maan, niin junalip­pu riit­tää. Mukavien tut­tu­jen kesämökille vain tar­jouskahvi kainalos­sa viikok­si löhöilemään. Kan­nat­taa potea se viikko selkä­vaivo­ja, jot­tei huusin tyh­jen­nys tai puiden pilkkomi­nen iske äkkiar­vaa­mat­ta kesken lai­turil­la makoilun.

    Netis­sä on muuten käte­viä kyyti­palvelui­ta. Mon­et otta­vat pitkille automatkoille mielel­lään seu­raa ihan ilmaisek­si tai nimel­listä ben­sara­haa vas­taan eli juna- tai bus­silipunkin voi näin säästää. Ainakin suurem­mil­ta paikkakun­nil­ta saa kyy­din hyvin. Olen kokeillut.

  59. Riit­ta:

    Hmm… aika pienek­si elämä menee, jos ei ker­ran vuodessa pääse edes koti­maas­sa matkus­ta­maan ja esimerkik­si suku­laisia tapaa­maan. Varsinkin, jos täl­laises­sa per­heessä on lapsia.

    Niin siis tarkoi­tatko, että elämä menee pieneks, jos ei pysty tekemään näitä matko­ja tin­kimät­tä mis­tään noista muista jutu­ista mitä tossa listal­la oli?

  60. Netis­sä on muuten käte­viä kyytipalveluita. 

    Uskon ja tiedänkin, että hyvin vähäl­lä pär­jää, jos elämässä ei ole mui­ta ongelmia kuin vähä­varaisu­us ja se vähä­varaisu­us on luon­teeltaan tilapäistä (mon­et opiske­li­jat, kotiäidit).

  61. Riit­ta:

    kotiäid­it

    Tarkoi­tatko yksin­huolta­jia? Tuskin parisuh­teessa ole­vat kotiäid­it on yhtään sen köy­hempiä kuin niiden puolisotkaan.

  62. Tarkoi­tatko yksin­huolta­jia? Tuskin parisuh­teessa ole­vat kotiäid­it on yhtään sen köy­hempiä kuin niiden puolisotkaan. 

    Tarkoi­tan sitä tilan­net­ta, kun per­heen tulot väli­aikaises­ti putoa­vat, kos­ka äiti tai isä on päät­tänyt hoitaa lapsen­sa kotona, vaik­ka olisi työ, mihin pala­ta. Per­he­muo­toon en sinäl­lään ota kantaa.

  63. “Tarkoi­tatko yksin­huolta­jia? Tuskin parisuh­teessa ole­vat kotiäid­it on yhtään sen köy­hempiä kuin niiden puolisotkaan.”

    Ei työssäkäyvä puoliso vält­tämät­tä anna rahaa kotona ole­valle puolisolle. Muis­tan vielä nuoru­ud­estani kun hyvä­tu­loiset virkamiehet joi­vat ja pela­si­vat palkkara­hat eivätkä anta­neet puolisolle edes ruokara­haa. Kun vaimo ei enää saanut luot­toa niin ruo­ka piti varas­taa. Näitä sit­ten hoidet­ti­in poli­isin ja kau­pan johdon kesken hys-hys-periaatteella.
    Vaik­ka tavat ovat muut­tuneet eivät ne niin kaukana tuos­ta ajas­ta ole

  64. Riit­ta:

    Uskon ja tiedänkin, että hyvin vähäl­lä pär­jää, jos elämässä ei ole mui­ta ongelmia kuin vähä­varaisu­us ja se vähä­varaisu­us on luon­teeltaan tilapäistä (mon­et opiske­li­jat, kotiäidit). 

    Eikö juuri tuo­ta ryh­mää (“ei mui­ta ongelmia kuin vähä­varaisu­us”) tämä perus­tur­vakeskustelu koske? Alko­holis­mi, huumei­den käyt­tö, ter­veysongel­mat jne. ovat minus­ta eri asia, eikä niitä minus­ta kan­na­ta koit­taa ratkaista perus­tur­van tasoa viilaa­mal­la. Etenkään alko­holin ja huumei­den kohdal­la koro­tuk­set johta­vat toden­näköis­es­ti vain enem­pään viinan ja huumei­den käyt­töön sen sijaan, että paran­taisi­vat muuten henkilön elämää. 

    Perus­tur­va ei minus­ta koske myöskään tilapäistä vähä­varaisu­ut­ta, kos­ka opiske­li­jat eivät siihen pääse käsik­si eikä työtönkään putoa sen varaan ennen kuin ansiosi­don­naisen loppuessa. 

    En ymmär­rä, miten kotiäid­it tähän keskustelu­un liit­tyvät mitenkään. Hehän ovat kotona sik­si, että mies tien­aa niin paljon, että per­heel­lä on varaa siihen, että toinen van­hem­mista ei ole palkkatyössä.

  65. Ran­skas­sa tuli muu­ta­ma vuosi sit­ten voimaan laki, jon­ka mukaan perus­tur­van varas­sa elävä työtön saa työhön men­nessään ensim­mäisen vuo­den ajan nos­taa sekä palkkaa että työ­markki­natukea. Käytän­tö on minus­ta todel­la kan­nus­ta­va. Pienistä ja lyhy­taikai­sis­takin ansioista jää jotakin käteen, kun perus­tur­va ei heti katkea.
    Toinen ran­skalainen erikoisu­us: jos olet ollut suurim­man osan vuot­ta työssä (palkkatyössä tai yrit­täjänä), mut­ta ansiot ovat jääneet pieniksi, sen sijaan että jou­tu­isit mak­samaan veroa, verot­ta­ja mak­saa sin­ulle ns. työntekobonuksen.
    Nämä vinkkeinä siitä, kuin­ka pieni­palkkaises­ta työstä voidaan tehdä houkut­tel­e­vaa, vaik­ka perus­tur­van tasoa nostettaisiin.

  66. En ymmär­rä, miten kotiäid­it tähän keskustelu­un liit­tyvät mitenkään. Hehän ovat kotona sik­si, että mies tien­aa niin paljon, että per­heel­lä on varaa siihen, että toinen van­hem­mista ei ole palkkatyössä. 

    Ei se ihan noin suo­ravi­ivais­es­ti mene. Aika mon­es­sa lap­siper­heessä tin­gitään paljos­ta, jot­ta lapset voidaan hoitaa kotona mah­dol­lisim­man pitkään — siis ainakin kolmevuotiaaksi.

  67. Eikö juuri tuo­ta ryh­mää (“ei mui­ta ongelmia kuin vähä­varaisu­us”) tämä perus­tur­vakeskustelu koske?

    Minä jäin tätä miet­timään… Siis mikä saa ter­veen ja työkykyisen ihmisen jäämään/putoamaan pelkän perus­tur­van varaan? Jos jää työt­tömäk­si, niin ansiosi­don­naista saa kohtuu pitkään ja siinä ajas­sa ainakin pitäisi työllistyä.

    Opiskelu tai halu hoitaa lapset kotona tuli ensim­mäisek­si mieleen. Ja sit­ten se, että jää “liian van­hana” työt­tömäk­si, jol­loin työl­listymi­nen on hankalampaa.

  68. Pekka Taipale

    Todel­lisu­udessa Marie Antoinette tuskin koskaan sanoi “syökööt sit­ten leivoksia”

    Mis­täs sinä lei­vok­set kek­sit — minä en ainakaan kir­joit­tanut mis­tään lei­vok­sista? No ei vaineskaan, tun­nis­tit juuri sen stereo­typ­i­an joka oli tun­nis­tet­tavak­si stereo­typ­i­ak­si tarkoitet­tukin, ja jol­la ei tarvitse olla his­to­ri­al­lista pohjaa.

    …kos­ka sanon­taa oli käytet­ty rah­vaas­ta vier­aan­tuneen aris­tokra­t­ian pilkkaamiseen jo vuosikymmenet …

    Juu, minäkin muis­tan sen äsket­täisen artikke­lin asi­as­ta. Ei ollut hesaris­sa (hain kokeek­si), mikähän lehti se oli?

Vastaa käyttäjälle Riitta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.