Vero on parempi kuin normi

Haja-asu­tusa­luei­den jäte­ve­sia­se­tus on itse asias­sa aivan pöh­kö, jos pidäm­me kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ympä­ris­tön­suo­je­lua tavoit­tee­na. Samal­la kun se on pöh­kö, se on taval­laan oikeu­den­mu­kai­nen. Vesis­töi­hin tule­vis­ta fos­fo­ri­pääs­töis­tä – ja fos­fo­ri­pääs­töt ovat se olen­nai­nen osa pääs­töis­tä – haja-asu­tusa­luei­den mil­joo­na ihmis­tä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin pal­jon kuin taa­ja­mien nel­jä mil­joo­naa. Siis kym­men­ker­tai­nen mää­rän nenää koh­den. Toi­saal­ta kus­tan­nuk­sen noi­den pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä ovat sääs­tet­tyä fos­fo­ri­ki­loa koh­den aika isot.

Ei oli­si oikein sekään, että kos­ka asian hoi­ta­mi­nen on haja-asu­tusa­lueil­la niin kal­lis­ta, ei teh­dä mitään, vaik­ka kau­pun­ki­lai­set jou­tu­vat­kin jäte­ve­sien­sä puh­dis­ta­mi­ses­ta maksamaan.

Oli­si parem­pi, että nor­mien sijas­ta vesis­tö­pääs­tö­jä ohjat­tai­siin hin­taoh­jauk­sel­la. Joko puh­dis­tat tai mak­sat. Jos puh­dis­ta­mi­nen on hal­vem­paa puh­dis­te­taan ja jos mak­sa­mi­nen on hal­vem­paa, mak­se­taan. Mak­sun pitäi­si olla vähin­tään niin suu­ri kuin on se var­jo­hin­ta, jota taa­ja­mien puh­dis­ta­moil­ta vaa­di­taan nii­den vii­meis­ten fos­fo­ri­ki­lo­jen pois­ta­mi­seen. Ei siis kes­ki­kus­tan­nus vaan mar­gi­naa­li­kus­tan­nus. Jos­kus vuon­na 1995 se oli 2000 markkaa/fosforikilo.

Täs­sä on kak­si ongel­maa. Pääs­tö­jen mit­taa­mi­nen on vai­kea­ta ja nii­den todel­li­nen hai­tal­li­suus vaih­te­lee vesis­töit­täin ja sen mukaan, kuin­ka kau­ka­na vesis­tös­tä ollaan. Tar­vi­taan siis robus­ti rat­kai­su. Olkoon se vesi­ves­sa­mak­su niil­le, jot­ka eivät vaih­da vesi­ves­saa kom­pos­ti­käy­mä­lään eivät­kä lai­ta kun­nol­lis­ta puhdistamoa.

Oikeas­ti kyse ei ole maa­lais­ten ja kau­pun­ki­lais­ten väli­ses­tä ris­ti­rii­das­ta vaan haja-asu­tuk­sen ja maa­ta­lou­den väli­ses­tä ris­ti­rii­das­ta. Pal­jon pie­nem­min panok­sin voi­tai­siin vähen­tää pel­loil­ta valu­vaa fos­fo­ria, jon­ka osuus fos­fo­ri­pääs­töis­tä on niin mas­sii­vi­nen, ettei muul­la ole oikeas­taan väliä. Jos edus­tai­sin Maa­lais­liit­toa, pyr­ki­sin tuo­maan kom­pro­mis­sie­si­tyk­sen sii­tä, miten haja-asu­tuk­sen vel­voi­tet­ta siir­ret­täi­siin maa­ta­lou­den puolelle.

62 vastausta artikkeliin “Vero on parempi kuin normi”

  1. Pari säk­kiä apu­lan­taa nur­mi­kol­le ja peru­na­maal­le on suu­rem­pi kuor­mi­tuk­sen aiheut­ta­ja kuin taval­li­sen per­heen tuot­ta­man vesi­jät­teen sisäl­tä­mä fos­fo­ri ja typpi .
    Useim­mat maa­seu­dun talot eivät ole vesis­tö­jen lähet­ty­vil­lä. Taval­li­nen nur­mik­ko kulut­taa jo sen ver­ran typ­peä ja fos­fo­ria, että rehe­vöi­ty­mi­sen laa­juus on muu­ta­mia sato­ja m2 ja ulot­tu­vuus kym­me­nis­tä met­reis­tä 100–200 met­riin eli ongel­ma on hyvin paikallinen.

    Kai­vo­jen saas­tu­mi­nen­kin on kek­sit­ty jut­tu, maa­seu­dul­la on aina osat­tu sijoit­taa jäte­kai­vot vir­tauk­sen ala­puio­lel­le ja naa­pu­rien väli­nen etäi­syys on sitä luok­kaa, että naa­pu­rin­kaan kai­vo ei saas­tu, sil­lä rehe­vöi­ty­mi­nen on hyvin paikallinen.
    Vesi­joh­to­ver­kos­to­kin on jo ylei­nen maaseudulla

    Muul­la Euroo­pas­sa ei olla yhtä tyh­miä esim ruot­sa­lai­set edel­lyt­tä­vät suo­ma­lais­ten vaa­ti­maa puh­di­tus­ta­soa vain ranta-alueilla.

    Kat­se­lin tuo­ta puh­dis­tus­käy­tän­töä Itä­val­lan maa­seu­dul­la vii­me vuon­na, eivät ole näkö­jään kuul­leet mitään em direk­tii­vis­tä tai ovat pitä­neet jär­jen päässä .
    On hukaan hei­tet­tyä rahaa yrit­tää puh­dis­taa jäte­vet­tä 100- 200 met­riä kau­em­pa­na rannasta

  2. Osmo, arve­let­ko että oli­si mah­do­ton­ta aset­taa taloil­le puh­dis­tus­vaa­tei­ta rää­tä­löi­dys­ti sen mukaan, miten pal­jon pääs­tö­jä menee vesis­töön? Toi­sin sanoen jos etääl­lä vesis­tä ole­van kiin­teis­tön van­hois­ta sako­kai­vois­ta ei mene mihin­kään veteen mitään, mitään ei ole tar­peen tehdäkään.

    Kyke­ne­vät­hän kun­nat mää­rit­te­le­mään kiin­teis­tö­koh­tai­set kiin­teis­tö­ve­rot­kin syy­nää­mäl­lä mitä ton­til­la on.

    Mis­tä fos­fo­ri­pääs­töt tule­vat? Minul­la on ollut se käsi­tys, että nii­tä tulee eni­ten pesuai­neis­ta, mut­ta vesi­ves­sat on kui­ten­kin se ran­gais­ta­vin asia. Toki vesi­ves­sas­ta tule­va tava­ra on inhot­ta­vam­paa kuin pesu­ko­nees­ta tuleva.

    Ihan ver­tai­lun vuok­si ker­rot­ta­koon, että jos kiin­teis­tö kuu­luu kun­nan vie­mä­rin toi­min­ta-alu­ee­seen, saat­taa vie­mä­riin liit­ty­mi­nen tul­la mak­sa­maan pit­käs­ti yli 20 000 euroa ja raken­nus­työt voi­vat jopa olla vaa­rak­si talol­le, jos talon alla ole­vaa kal­lio­ta jou­du­taan räjäyttelemään.

    Ei hyväl­tä näy­tä ei.

  3. Mik­si ihmees­sä maa­seu­dun pääs­tö­jä pitäi­si hin­noi­tel­la mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sel­la, eikä kes­ki­kus­tan­nuk­sel­la? Muu­ten kuin sii­tä syys­tä, että kau­pun­ki­lai­nen kir­joit­ta­ja tyk­kää kyy­kyt­tää haja-asutusalueita?

    Koko jäte­ve­sia­se­tus­sir­kus on ihan yksin­ker­tai­ses­ti tol­ku­ton. Kar­hu­jen­kaan per­sii­siin ei vaa­di­ta fosforipuhdistamoa. 

    Maa­ta­lou­den lan­nan­le­vi­tys­tä voi­si toki rajoit­taa, samal­la aset­taen fos­fo­ri­ve­ron maa­han tuo­ta­vil­le elin­tar­vik­keil­le, joi­den kas­va­tuk­ses­sa ei ole saman­lai­sia rajoitteita.

  4. Kan­na­tan luon­no­mu­kais­ta rat­kai­sua ihmis­ten jätös­ten käsit­te­lyyn. Ne tuli­si palaut­taa pel­loil­le ravit­se­maan seu­raa­vaa kasvisukupolvea.

    Tämä kos­kee myös Hel­sin­kiä. Tek­ni­ses­ti tämä voi olla kau­pun­geis­sa han­ka­la asia, sil­lä nyt tähän luo­mu­lan­noit­tee­seen sekoit­tuu vie­mä­ri­ver­kos­tos­sa myös mui­ta pel­lol­le ja kas­vi­mail­le sopi­mat­to­mia aineita.

    Vesi­ves­sa­ve­ro on ihan hyvä aja­tus, vaik­ka­kaan ei kovin tark­ka tapa ohja­ta kehi­tys­tä, sil­lä kai vesi­ves­san­kin voi jär­jes­tää ilman tar­koi­tus­ta las­kea vedet ja ravin­teet lop­pu­jen lopuk­si vesis­töi­hin. Jät­tei­den pump­paa­mi­nen vesis­töi­hin on joka tapauk­ses­sa kovin sai­ras aja­tus (pel­lot tar­vit­si­si­vat nii­tä — hyö­tyäk­seen niistä).

    Hait­ta­ve­rot ovat hyvä lähes­ty­mis­ta­pa. Vesi­ves­sa­ve­ro tai ehkä jotain toi­mi­vam­paa (vesis­töön­las­ku­ve­ro?). Onko meil­lä jo toi­mi­via kom­pos­ti­ves­sa­rat­kai­su­ja kerrostaloihin?

    Maa­ta­lou­des­sa on yri­tet­ty paran­taa tilan­net­ta (suo­ja­kais­to­ja, rajoit­tei­ta lan­noi­tuk­seen jne.). Ja väis­tä­mät­tä­kin pääs­tö­jä tulee kun maa­ta muo­ka­taan joka vuo­si. Ja toki luon­nos­sa ravin­tei­ta liik­kuu maal­ta veteen vaik­ka maa­ta ei maa­ta­lou­den (tai met­sä- ja suo­ta­lou­den) toi­mes­ta muo­kat­tai­si­kaan. Mitä ehdo­tat seu­raa­vak­si toi­men­pi­teek­si? (toi­vot­ta­vas­ti jotain sel­lais­ta, joka ei tar­koi­ta ravin­non tuo­tan­non lopet­ta­mis­ta koko­naan ja ongel­man siir­tä­mis­tä mui­hin maihin)

    Suo­mes­sa muu­ten oli yksi jär­ke­vä rat­kai­su ennen EU:hun menoa. Sil­loin meil­lä oli lan­noi­te­ve­ro. Tämä oli mie­les­tä­ni luon­te­vam­pi tapa ohja­ta kehi­tys­tä kuin nykyi­set EU:n vuo­sit­tain muut­tu­vat sään­nöt (jot­ka auto­maat­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta­vat kai­ken­lai­sen pelai­lun ja porsaanreiät).

    Kaik­ki voi­si­vat kan­taa kor­ten­sa kekoon. Ei kan­na­ta sanoa että tuo on vie­lä syyl­li­sem­pi kuin minä. => Kau­pun­ki­lai­set, haja-asu­jat, maa­ta­lous, met­sä­ta­lous, suo­ta­lous, mökit, teol­li­suus. Luon­to on sen ver­ran arvo­kas asia, ja monet jäte­rat­kai­sut his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä niin yksin­ker­tai­sia, ja Suo­men talou­del­li­nen tila niin hyvä, että ei ole kovin vah­vo­ja perus­tei­ta lykä­tä näi­tä rat­kai­su­ja seu­raa­vil­le sukupolville.

  5. Kui­va­käy­mä­län kus­tan­nuk­set ovat hel­pos­ti vie­lä tol­kut­to­mam­mat kuin puh­dis­ta­mon, jos ottaa mukaan asun­non arvon alenemisen. 

    Toi­saal­ta har­voin tar­vit­see mitään puh­dis­ta­mo­ja lait­taa, jos tont­tia on sen ver­ran, että saa sen toi­ses­ta tai kol­man­nes­ta säi­liös­tä lirut­te­le­van puh­taan veden imey­tet­tyä maa­han. Joku mont­tu pitää ehkä kai­vaa, mut­ta sehän on puu­tar­hae­le­ment­ti sam­ma­koi­neen tai vaik­ka istu­tet­tui­ne kaloi­neen. Vie­rail­le ei kui­ten­kaan kan­na­ta ker­toa mis­tä vesi on peräi­sin tai on tun­nel­ma pilal­la. Hin­ta ei ole kau­hian paha, jotain hiu­kan yli ton­nin säi­liöi­neen jos hyvin käy ja lapio heiluu.

    Kal­lio­pe­räi­sil­le tai pie­nil­le ton­teil­le pitää kek­siä muu­ta. Huo­nos­sa tapauk­ses­sa menee niin kal­liik­si, että var­mas­ti mak­sai­si mie­luum­min naa­pu­rin maa­jus­sil­le suojakaistan.

    En muu­ten ole kuul­lut­kaan että kysees­sä oli­si EU-peräi­nen sää­dös. Eikös tämä ole ihan omia hup­su­tuk­sia — tai siis sil­tä osin kuin on hupsutusta?

  6. Koti­ta­louk­sien jäte­ve­sion­gel­ma syn­tyy 90% vesi­ves­sas­sa. Osmon aja­tus kui­va­käy­mä­läs­tä on todel­la perus­tel­tu. Jos joku halu­aa käyt­tää vesi­ves­saa, niin sen mukaan inves­toi myös jäte­ve­sien puhdistukseen.

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het voi­si­vat teh­dä pal­ve­luk­sen niil­le jot­ka tämän jäte­ve­si­asian kans­sa pai­nis­ke­le­vat — kus­tan­nus­ver­tai­luun kak­si vaihtoehtoa:
    a) kom­pos­ti­käy­mä­län inves­toin­ti ja vuo­tui­set käyt­tö­kur­tan­nuk­set. Täl­löin jäte­ve­det ovat har­mai­ta vesiä: tis­ki­ve­det, tukan­pe­su ja pyy­kin­pe­su­ve­det. Käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­sa voi ottaa huo­mioon vähä­fos­faat­ti­set pesuai­neet (jos ne ovat edes kal­liim­pia kuin fosforipitoiset).
    b) jäte­ve­sien puh­dis­tus- tai umpi­säi­liö­rat­kai­su plus tie­tys­ti sen vuo­tui­set käyttökustannukset.

    Luu­li­si ole­van yksin­ker­tai­nen valita.…
    Jokai­nen­han päät­tä mitä jät­tei­tä tuot­taa ja se mak­saa ken tuot­taa jätet­tä. eiks’ vaan?

  7. Ainoa syy sii­hen, että kes­kus­ta­lai­nen ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri yli­pää­tään on asias­ta kiin­nos­tu­nut on minus­ta se, että näin on saa­tu siir­ret­tyä huo­mio pois maa­ta­lou­den typ­pi- ja fosforipäästöistä. 

    Kuten Sai­las­kin — joka siis edus­taa kor­kein­ta mah­dol­lis­ta totuut­ta — tote­aa: “Jäte­ve­sia­se­tus jär­kyt­tä­vä esi­merk­ki varo­jen tuh­lauk­ses­ta”. Haja-asu­tusa­luei­den alle vii­den pro­sen­tin osuut­ta typ­pi­pääs­töis­tä ja alle kym­me­nen pro­sen­tin osuut­ta Suo­men fos­fo­ri­pääs­töis­tä on tor­jut­tu 2,5 mil­jar­din euron investoinneilla. 

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la sitä aloi­tet­ta, jos­sa maa­ta­lou­den har­joit­ta­jia ohja­taan kes­tä­vän elin­kei­no­toi­min­nan (huom. eri asia kuin lii­ke­toi­min­ta) har­joit­ta­mi­seen hin­taoh­jauk­sel­la eli puh­dis­tat tai mak­sat periaatteella 😉

  8. Täs­sä lisää aihees­ta: http://www.tiede.fi/artikkeli/1259/juuri_nyt_sarja_tehottomuus_pilaa_itameren

    Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on, miten ihmees­sä val­mis­te­lu­ko­neis­to tuot­taa täl­lai­sia ase­tuk­sia? Ja kuin­ka monia vas­taa­via idioot­ti­mai­suuk­sia meil­lä on meneil­lä sää­dö­val­mis­te­lus­sa parai­kaa, jot­ka huo­ma­taan vas­ta myöhemmin?

    Täs­sä tapauk­ses­sa tie­tys­ti osa­syy on se, että ihan lii­an iso asia pää­tet­tiin ase­tuk­sel­la, eli checks ja balances ‑jär­jes­tel­mä edus­kun­nan valio­kun­tien asian­tun­ti­ja­kuu­le­mis­ten kau­ta jäi pois.

  9. Osmo:

    Vesis­töi­hin tule­vis­ta fos­fo­ri­pääs­töis­tä – ja fos­fo­ri­pääs­töt ovat se olen­nai­nen osa pääs­töis­tä – haja-asu­tusa­luei­den mil­joo­na ihmis­tä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin pal­jon kuin taa­ja­mien nel­jä miljoonaa.

    Esi­tä­pä läh­de tuol­le väit­teel­le. Ja läh­teel­lä tar­koi­tan oikea­ta tut­ki­mus­ta, en ympä­ris­tö­hal­lin­non propagandaa.
    Oikeas­ti ei ole teh­ty kun­non tut­ki­mus­ta pal­jon­ko haja-asu­tuk­sen jäte­ve­sien fos­fo­ris­ta oikeas­ti pää­tyy vesis­töön. Haja-asu­tuk­sen jäte­ve­siä ei las­ke­ta vesis­töön, kuten taa­ja­mien puh­dis­ta­mot las­ke­vat. Näin olleen val­tao­sa haja-asu­tuk­sen fos­fo­ris­ta jää lan­noit­ta­maan maa­ta, eikä pää­dy vesistöön.
    Jäte­ve­sia­se­tuk­sen jär­jet­tö­myyt­tä hyvin kuvaa, että typen osal­ta puh­dis­tus­vaa­ti­muk­set ovat tiu­kem­mat, kuin sisä­maan taa­ja­mil­la (jot­ka las­ke­vat typ­pen­sä suo­raan jär­viin ja jokiin).

  10. En oli­si huo­lis­sa­ni haja-asu­tusa­lu­een koti­ta­louk­sien tuot­ta­mas­ta fos­fo­ri- ja typ­pi­kuor­mas­ta. Haja-asu­tus tar­koit­taa sitä, että jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti pie­nel­le alu­eel­le tule­va kuor­ma on pie­ni, joten nor­maa­li ravin­ne­kier­to­kul­ku “käsit­te­lee” kuor­man ongelmitta.

    Toi­sin sanoen, jos vesis­tön valu­ma-alu­eel­la asuu sata­tu­hat­ta ihmis­tä hajal­laan, rehe­vöi­ty­mi­son­gel­mia (pel­kis­tä koti­ta­louk­sis­ta) ei syn­ny. Sen sijaan jos samat 100 000 ihmis­tä asu­vat yhdes­sä asu­tus­kes­kuk­ses­sa saman vie­mä­ri­ver­kon var­rel­la ja yhdys­kun­ta­liet­teen käsit­te­lys­sä on puut­tei­ta, on ase­tel­mas­sa poten­ti­aa­lia vaka­viin­kin rehevöitymisongelmiin.

    Tämä on nii­tä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa har­va asu­tus on *läh­tö­koh­tai­ses­ti* tihe­ää eko­lo­gi­sem­paa, joten haja-asu­tuk­sen ran­kai­se­mi­nen on täs­sä suh­tees­sa höl­mö ajatus.

    Lisäk­si, kuten mai­nit­tua, maa­ta­lous on se, joka haja-asu­tusa­lueil­la oikeas­ti aiheut­taa vesis­tö­jen rehe­vöi­ty­mis­tä, ei asutus.

  11. Typen put­saa­mi­seen sat­saa­mi­nen on jär­jet­tö­myyt­tä, luon­to täy­den­tää vesis­tö­jen typ­pi­va­jeen käyt­tä­mäl­lä sini­le­vää typen tuot­ta­ja­na. Fos­fo­ri oli­si jär­ke­vä pääs­tö­kau­pan koh­de, esim vero­lo­mak­kee­la ilmoi­tet­tai­siin onko sako­kai­vot vai maa­puh­dis­ta­mo ja etä­si­syys vesis­töön, tie­to­ko­ne las­ki­si fos­fo­ri­pääs­tön ja sil­le veron, esim 50euroa/kg. Rahat käy­tet­täi­siin vaik­ka ros­ka­ka­lo­jen kalas­ta­mi­seen jol­loin fos­fo­ria pois­tui­si vesis­tös­tä sama määrä.

  12. Jos edus­tai­sin Maalaisliittoa…”
    Kau­pun­ki­lais­ta sivis­tys­tä­kö? Heit­to on mau­ton, jopa loukkaava.

  13. Mik­si pel­loil­le yli­pää­tään levi­te­tään niin pal­jon fos­fo­ri­pi­tois­ta lan­noi­tet­ta? Olen kuul­lut sel­lai­sia­kin arvioi­ta, että fos­fo­ri­lan­noit­teen mää­rä on ylimitoitettu.

  14. Asia on nyt ker­ta­kaik­ki­aan se, että Vih­rei­den ja Kepun hyväk­syn­tä ydin­voi­maan edel­lyt­ti vastasuorituksia.

    Vih­reät vaa­ti­vat kir­jal­lis­ta todis­tus­ta, että he saa­vat voi­maan lain jätev­sien puih­dis­tuk­ses­ta. Kepu vaa­ti vas­ta­suo­ri­tuk­se­na eri­tyi­sen lain ener­gias­ta siten, että tur­peen ja puun käyt­töä voi­daan lisä­tä merkittävästi.

    Uusil­le ydin­voi­ma­loil­le saa­tiin luvat ja sekä vih­reät että Kepu sai­vat halua­man­sa kom­pen­saa­tion. Ei sii­nä mitään tar­vin­nut kus­tan­nuk­sis­ta tai talou­del­li­suu­des­ta kes­kus­tel­la. Kan­sa­han kai­ken maksaa.

    1. Asia on nyt ker­ta­kaik­ki­aan se, että Vih­rei­den ja Kepun hyväk­syn­tä ydin­voi­maan edel­lyt­ti vastasuorituksia.
      Vih­reät vaa­ti­vat kir­jal­lis­ta todis­tus­ta, että he saa­vat voi­maan lain jätev­sien puihdistuksesta.

      Puo­lu­deedt­to­man tark­kai­li­jan teo­ria on suo­ras­taan lois­ta­va. Sii­nä ei oikeas­taan hei­tä mikään muu kuin se, että jäte­ve­sia­se­tus annet­tiin 2004 vih­rei­den olles­sa oppo­si­tios­sa erot­tu­aan hal­li­tuk­ses­ta ydin­voi­man takia.

  15. Osmo: “…haja-asu­tusa­luei­den mil­joo­na ihmis­tä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin pal­jon kuin taa­ja­mien nel­jä miljoonaa…”

    Eikös nämä ole juu­ri ne “viral­li­set” las­kel­mat, jot­ka pari viik­koa sit­ten osoit­tau­tui­vat täy­sin hatus­ta vede­tyik­si. Siel­lä oli jotain ihan ihmeel­li­siä taus­tao­let­ta­mia tms.

  16. Vas­tuun siir­tä­mi­nen maa­ta­lou­den ja aina­kin pel­to­vil­je­lyn puo­lel­le voi­tai­siin teh­dä yksin­ker­tai­ses­ti lan­noi­te- ja lie­te­kiel­lol­la tai aina­kin tun­tu­val­la lan­noi­te- ja lieteverolla.

    Lei­pä­vil­jan laa­tu vaa­tii Suo­men olois­sa niin pal­jon lan­noi­tet­ta, että Suo­mes­sa tuo­te­taan enää val­kuai­sai­ne­köy­hää rehua. Minis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la­kin tote­si jokin aikaa sit­ten, että lei­pä­vil­ja, ruis ja veh­nä tuo­daan ulkoa.

    Täs­sä näkö­kul­mas­sa kuul­los­ti hul­lul­ta, miten vii­me tors­tai­na edus­kun­nan kyse­ly­tun­nil­la tilal­lis-kan­san­edus­ta­ja Timo Kau­nis­tol­la oli kant­tia vaa­tia vil­je­li­jäl­le isom­paa sii­vua lei­vän hin­nas­ta! kun vil­je­li­jä ei edes osal­lis­tu lei­vän tuo­tan­to­ket­juun mitenkään.

    Osmo rupea Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri. Lope­ta kai­ken­lais­ten pel­to- ja met­sä­lan­noit­tei­den tuet. Vii­me vuon­na lan­noi­tet­tiin 25.360 heh­taa­ria metsää.

    Ruu­naal­la Liek­sas­sa käy­des­sä­ni muu­ta­ma kesä sit­ten miten ran­nat oli­vat täyn­nä sam­ma­kon­ku­dun näköis­tä levä­möm­möä. Levä elää lan­noi­te­tus­ta metsästä!

  17. EDIT

    Osmo rupea Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si. Lope­ta kai­ken­lais­ten pel­to- ja met­sä­lan­noit­tei­den tuet ja pane tilal­le lan­noi­te- ja lieteverot.

    Met­sä: Kan­sal­li­ses­sa met­sä­oh­jel­mas­sa tavoi­tel­laan 80 000 heh­taa­rin vuo­tui­sia lannoitusmääriä.

    Pel­to: Lei­pä­vil­jan laa­tu vaa­tii Suo­men olois­sa niin pal­jon lan­noi­tet­ta, että Suo­mes­sa tuo­te­taan enää val­kuai­sai­ne­köy­hää rehua. Minis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la­kin tote­si jokin aikaa sit­ten, että lei­pä­vil­ja, ruis ja veh­nä tuo­daan ulkoa.

    Täs­sä näkö­kul­mas­sa kuul­los­ti hul­lul­ta, miten vii­me tors­tai­na edus­kun­nan kyse­ly­tun­nil­la tilal­lis-kan­san­edus­ta­ja Timo Kau­nis­tol­la oli kant­tia vaa­tia vil­je­li­jäl­le isom­paa sii­vua lei­vän hin­nas­ta! kun vil­je­li­jä ei edes osal­lis­tu lei­vän tuo­tan­to­ket­juun miten­kään vaan tuot­taa rehua ja interventio-viljaa.

    Ruu­naal­la Liek­sas­sa käy­des­sä­ni muu­ta­ma kesä sit­ten miten ran­nat oli­vat täyn­nä sam­ma­kon­ku­dun näköis­tä levä­möm­möä. Levä elää lan­noi­te­tus­ta metsästä!

  18. Oma ongel­man­sa ovat kun­tien viran­omai­set, joil­la oli­si mah­dol­li­suus tul­ki­ta ase­tus­ta olo­suh­tei­den mukaan. Lii­an moni kun­ta vain nou­dat­taa kai­kil­le samaa peri­aa­tet­ta, jol­loin kus­tan­nuk­set nouse­vat hyö­tyi­hin näh­den koh­tuut­to­mik­si. Kan­nat­taa myös muis­taa, että kau­pin­kien ja kun­tien put­sa­reis­sa­kin on suu­ria puh­dis­tuse­ro­ja. Jos olen oikein ymmär­tä­nyt niin osa kau­pun­kien lai­tok­sis­ta ei yllä haja-asu­tus­a­se­tuk­sen puhdistustehovaatimuksiin.
    Mie­les­tä­ni kuivakäymälöiden/vähävetisten ves­so­jen raken­ta­mi­seen pitäi­si panos­taa enem­män. Siel­lä mis­sä ravin­tei­den kier­rä­tys oli­si help­poa on “rikol­lis­ta” vie­dä ravin­teet kun­nal­li­seen put­sa­riin ja osa sii­tä koh­ti Itämrta.

  19. Nor­mi on hyvä — mut­ta asu­mi­ses­sa pitäi­si mita­ta TODELLISTA kuor­mi­tus­ta ja rat­kai­sut mitoit­taa sen mukaan.
    Se kuu­lui­sa hyt­ty­sen pissa…

  20. Kivi­ky­läs­sä elä­vien kan­na­no­tot ruo­hi­koil­la elä­vien asioi­hin ovat var­sin mielenkiintoisia.

    Saa­ke­li vaan, kun kai­ken­nä­köi­set vih­reät tup­paa­vat työn­tää nok­kaan­sa ruo­hi­koil­la elä­vien asioihin.

  21. Jär­ke­vät inves­toin­nit pitää vel­voit­taa tekemään. 

    Mut­ta eihän se mene miten­kään kaa­liin, että kau­ka­na vesis­töis­tä ole­viin pien­ta­loi­hin vaa­di­taan iso­ja inves­toin­te­ja, kun vie­rei­sil­le pel­loil­le ja met­siin levi­te­tään ton­neit­tain lan­noit­tei­ta ja sika­lan tuotoksia.

    Maa­ta­lou­den kuor­mi­tus­pääs­tö­jä voi­tai­siin pie­nen­tää ymmär­tääk­se­ni esi­mer­kik­si koh­tuul­li­sil­la panos­tuk­sil­la kos­teik­koi­hin ja mui­hin suojakaistaleisiin. 

    Mut­ta hal­li­tuk­sel­la ei näy­tä ole­van maa­ta­lou­den osal­ta todel­li­siin ympä­ris­tö­te­koi­hin min­kään­lais­ta poliit­tis­ta tahtoa.

    Edus­kun­nan väli­ky­sy­mys­kes­kus­te­lu­kin asias­ta oli sur­ku­hu­pai­sa poliit­ti­nen näy­tel­mä. Minis­te­ri Leh­to­mä­ki oli yli­mie­li­nen ja ihan pihal­la. Ei näkö­jään osaa pät­kää­kään talous­a­jat­te­lua. Kaik­ko­nen ja kump­pa­nit yrit­ti­vät yksi toi­sen­sa jäl­keen vähä­tel­lä asi­aa ontu­vin argumentein.

    Ihmeel­lis­tä oli myös se, että kepu­lai­set keh­ta­si­vat nos­taa kai­vo­ve­det esil­le, vaik­ka jokai­nen maal­la asu­nut ymmär­tää, että kai­vois­ta on aina pidet­ty huol­ta. Siis kepu­lai­set kan­san­edus­ta­jat oikein piti­vät maa­jus­se­ja tyhminä.

  22. Kai­vo­jen saas­tu­mi­nen­kin on kek­sit­ty juttu,”

    Ei ole: vuon­na 1990–1991 tut­kit­tiin n. 1400 kai­voa satun­nai­so­tan­nal­la koko Suo­men alueella.

    Muka­na oli kaik­kia kai­vo­tyyp­pe­jä, eni­ten beto­ni­ren­gas­kai­vo­ja, 1016 kpl.

    Kai­kis­ta niis­tä 52 % oli hyviä, 43 % tyy­dyt­tä­viä ja 5 % huonoja.

    Hei­koim­pia oli­vat kivi­ke­hä­kai­vot ja läh­de­kai­vot, huo­no­ja 26 ja 28 %.

    Kai­kis­ta kai­vois­ta 10 pro­sen­tis­sa havait­tiin ulos­te­saas­tu­mis­ta (e. coli) ja 5 %:ssa enterokokkeja.

    Ylei­sim­mät likaa­jat oli­vat (satun­nai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä) wc, navet­ta, sika­la, pel­to ja tie.

    Vaik­ka vesi oli useim­mis­sa kai­vois­sa “sie­det­tä­vää” sekä ter­vey­del­li­set että nk. tek­ni­seet­ti­set laa­tu­ta­voit­teet täyt­ti vain 12–14 % kaivoista.

  23. Vain pien­tä pohdiskelua.
    Kuin­ka­han pal­jon fos­fo­ria valuu vesis­töi­hin fos­faa­tit­to­mis­ta pesuaineista?
    Niin. Olen ihme­tel­lyt mm. sitä, kun aikoi­naan lyi­jy pois­tet­tiin ben­sii­nis­tä, freon kyl­mä­lait­teis­ta, mut­ta nämä monet muut lit­kut (ja mm. elintarvikkeet)voivat sisäl­tää moni­nai­sia kemial­li­sia (toden­nä­köi­ses­ti aivan tur­hia?) ainei­ta. Entä uskal­taa­ko hal­pa­tuon­ti­vaat­tei­ta pes­tä ollen­kaan, kos­ka jo nii­den kui­va­kä­sit­te­ly­kin aiheut­taa ter­vey­del­li­siä haittoja?
    No, nyt­hän eläm­me aikaa, jol­loin maa­il­maa pelas­te­taan. OK.
    Ben­sii­ni saa vuo­den­vaih­tees­sa lisää bio­tuo­tet­ta ja jot­kut ehkä peläs­ty­vät ja osta­vat uuden auton, luon­to­ys­tä­väl­li­sem­män ja sit­ten ehkä kol­men vuo­den kulut­tua meil­le taa­pe­roil­le ker­ro­taan, että taas on tul­lut mark­ki­noil­le uusi, ehom­pi ja luon­to­ys­tä­väl­li­sem­pi meno­pe­li, joten älä­pä aja van­hoil­la autoilla.
    Olen tie­tys­ti sil­lä kan­nal­la, että vedet, poh­ja­ve­det tie­tys­ti mukaan luet­tu­na, on säi­ly­tet­tä­vä mah­dol­li­sim­man puh­tai­na. Tie­tys­ti näin on teh­tä­vä. Minul­la kui­ten­kin on sel­lai­nen hyti­nä näis­tä asiois­ta, että kun mum­mo uhraa kymp­pi­ton­nin jäte­ve­si­puh­dis­tuk­seen, niin samal­la hyt­ty­nen pis­saa Itä­me­reen. Kun ekoau­toi­li­ja seu­raa valis­tu­nee­na ohjeis­tuk­sia, niin samal­la tai­vaal­le piir­tyy jat­ku­vas­ti len­to­ko­nei­den jät­tä­miä val­kei­ta vii­vo­ja. Näis­tä asiois­ta voi­si jat­kaa vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta epäi­len­pä, että maa­il­ma ei tule ihmi­sen toi­min­nal­la juu­ri­kaan puh­dis­tu­maan. Toi­vot­ta­vas­ti olen väärässä.
    PS. Soi­nin­vaa­ra poh­tii näin : “Ei oli­si oikein sekään, että kos­ka asian hoi­ta­mi­nen on haja-asu­tusa­lueil­la niin kal­lis­ta, ei teh­dä mitään, vaik­ka kau­pun­ki­lai­set jou­tu­vat­kin jäte­ve­sien­sä puh­dis­ta­mi­ses­ta maksamaan.”

    Voi­han sitä moi­sia poh­tia oikein-vää­rin peri­aat­teel­la. Minä taas poh­din sel­lai­sia, että kuin­ka mon­ta taa­per­ta­jaa asuu esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la per neliö­ki­lo­met­ri ver­rat­tu­na esim. Kuh­mon haja-asu­tusa­lu­ee­seen. Joten, jot­ta vää­ryys kor­jau­tui­si, niin kuh­mo­lai­nen mum­me­li, kai­va­pa kuvettasi.

  24. Tuli­pa­han mie­leen, onko joku arvioi­nut, kuin­ka pal­jon saas­tut­taa täl­läi­sen puh­dis­tus­jär­jes­tel­män val­mis­tus, kul­je­tus, asen­nus ja käyt­tö ja (uutis­ten perus­teel­la) sään­nöl­li­set huol­to­tar­kis­tuk­set, että se toi­mi­si välttävästi?

  25. Maa­ta­lous on maal­la suu­rin vesis­tö­jen kuor­mit­ta­ja (ja niis­tä­kin vain ne, joi­den vedet valu­vat nopeal­la ajal­la johon­kin vesis­töön.) Koti­ta­lou­det ovat sii­nä lil­lu­kan var­sia. Pait­si ne mil­joo­na mök­kiä tai huvi­laa, jot­ka pilaa­vat jo ole­mas­sao­lol­laan lähes kaik­ki ran­nat. Talot ja asu­muk­set, jot­ka ovat kau­ka­na ran­nois­ta, niil­la ei ole hevon mer­ki­tys­tä fosforikuormitukseen.

  26. Osmo: “Sii­nä ei oikeas­taan hei­tä mikään muu kuin se, että jäte­ve­sia­se­tus annet­tiin 2004 vih­rei­den olles­sa oppo­si­tios­sa erot­tu­aan hal­li­tuk­ses­ta ydin­voi­man takia.”

    Sii­nä onkin juu­ri se ongel­ma, että niin kau­an kuin Vih­reät ovat poli­tii­kas­sa olleet, muut puo­lu­eet ovat yrit­tä­neet olla vih­reäm­piä kuin Vih­reät itse, ettei­vät vain menet­täi­si äänes­tä­jiä Vih­reil­le. Mut­ta kun ei ne muut osaa…

  27. Monel­ta muul­ta tuol­lais­ta aloi­tus­ta pitäi­sin pro­vo­na ja tuli­si hyvät nau­rut, mut­ta ilmei­ses­ti ja kom­men­teis­ta­kin pää­tel­len aloi­tuk­sen haja-asu­tus­mak­sua monet pitä­vät ihan perusteltunakin. 

    Saas näh­dä, kos­ka saam­me kuul­la vih­reäs­tä tor­ves­ta hengitysilmamaksusta.

    Ja muu­ten tie­sit­te­kös, että tuo haja-asu­tusa­luei­den jäte­ve­si­pönt­tö­jut­tu iskee myös kau­pun­ki­lai­siin ja hei­dän mök­kei­hin­sä. Sii­tä vaan mak­sa­maan, kyl­lä tukan­pe­sus­ta kymp­pi­ton­ni pitää vero­ja men­nä, hal­paa kuin saip­pua. Tai no, ei ehkä ihan yhtä hal­paa kuin saip­pua, mut­ta hal­vem­paa kuin vuo­den ruo­at per­heel­le. Tai no, ei ehkä ihan niin­kään hal­paa, mut­ta hal­vem­paa kuin auto.

    1. Juge: Jos sanon, että khtuut­to­man kal­lis­ta puh­dis­ta­mos­ta pitäi­si pääs­tä mak­sa­mal­la koh­tuul­li­nen mak­su sen sijaan, mikä sii­nä on haja-asu­tus­ta vastaan.
      Kau­pun­ki­lais­mök­kei­li­jä­nä tie­dän, että ase­tus kos­kee mei­tä­kin. Imey­tys on jo jär­ket­ty Ei mak­sa­nut pal­jon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.

  28. Mik­si pel­loil­le yli­pää­tään levi­te­tään niin pal­jon fos­fo­ri­pi­tois­ta lan­noi­tet­ta? Olen kuul­lut sel­lai­sia­kin arvioi­ta, että fos­fo­ri­lan­noit­teen mää­rä on ylimitoitettu.”

    Tut­tu luo­mu­vil­je­li­jä tote­si, että fos­fo­ri on tule­vai­suu­des­sa luo­mu­vil­je­lyn kyn­nys­ky­sy­mys: typ­peä kyl­lä saa­daan vil­je­ly­kier­ros­sa sitä sito­vien kas­vien avul­la ilmas­ta mie­lin mää­rin. Mut­ta entä fosfori?

    Kuu­lem­ma hänen mail­laan tosin riit­tää fos­fo­ria enti­sen teho­vil­je­lyn jäl­jil­tä muu­ta­mak­si vuosikymmeneksi.
    Niin että kyl­lä sitä aika rei­lus­ti yli tar­peen on maa­han aikoi­naan dumpattu!

  29. Eihän täs­sä ole mitään vai­kea­ta. Val­tio pak­ko­lu­nas­taa mark­ki­na­hin­taan ran­ta­kais­ta­leet pel­lois­ta. Rahoi­tus tulee sii­tä että kun ne on pois­tet­tu vil­je­lys­tä niin niil­lä vil­je­lyä ei tar­vit­se enää tukea. Tähän voi­si jopa saa­da EU:lta rahaa.:)

    Vaka­vas­ti, Anne­li Sil­ven­toi­nen on ihan oikeas­sa, jos raken­taa itsel­leen vesi­ves­san niin veden puh­dis­tus tulee myös hoitaa.

  30. @Osmo, aika vai­kea taju­ta tuo­ta ane-logiik­kaa. Onhan se vähän sama kuin pääs­tö­kau­pas­sa tiet­ty, mut­ta pidän sitä­kin jär­jen köyhyytenä.

    Aluk­si voi­tai­siin läh­teä vaik­ka­pa sii­tä, onko hajaa­da­su­tusa­luen jäte­ve­sien käsit­te­ly nyt täl­lä het­kel­lä jon­kin­sort­ti­nen ongel­ma vai ei.

    Jos on ongel­ma, niin sit­ten­hän var­maan kai­ken moni­sa­ta­vuo­ti­sen asu­tuk­sen lie­peil­lä kaik­ki pai­kat ovat saastuneet.

    Jos taas ei ole, mik­si pitää kor­ja­ta jotain mikä ei ole rikki?

  31. Talot ja asu­muk­set, jot­ka ovat kau­ka­na ran­nois­ta, niil­la ei ole hevon merkitystä
    fosforikuormitukseen.”

    Näin on , vesi-wc tai ilman ei muu­ta kuor­mi­tus­ta mitenkään.

    Eri­tyi­ses­ti, kun wc-ravin­teet ovat virt­sas­sa ja ne joh­de­taan suo­raan luon­toon puucee mal­lis­sa tai rois­ki­taan nurk­kiin kun ei viit­si­tä kävel­lä puuceelle
    Fos­fo­ris­ta kak­si kol­mas­osaa, types­tä 80 % ja kaliu­mis­ta 80 % on virtsassa

    Eli se sii­tä puuceen ympäristöystävällisyydestä.

  32. Kuu­lem­ma hänen mail­laan tosin riit­tää fos­fo­ria enti­sen teho­vil­je­lyn jäl­jil­tä muu­ta­mak­si vuosikymmeneksi.
    Niin että kyl­lä sitä aika rei­lus­ti yli tar­peen on maa­han aikoi­naan dumpattu!”

    On lai­tet­tu lii­kaa mut­ta ei niin pal­jon, että riit­täi­si kym­me­nik­si vuo­sik­si. Ei kym­me­nek­si­kään, kos­ka fos­fo­ria liu­ke­nee pois ja häi­pyy sadon mukana.

    Luo­mu­vil­je­li­jät kor­jaa­vat sit­ten sitä taset­ta kun­toon Hon­ka­joen tuot­teil­la. Eikä kas­vi tie­dä, onko fos­fo­ri Hon­ka­joel­ta vai Siilinjärveltä.

  33. Saat­taa olla, ettei kysy­myk­se­ni kuu­lu enää blo­gin otsi­kon alle, mut­ta kyse­len kui­ten­kin. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri ker­toi edus­kun­nal­le ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, että jäte­ve­si­lais­sa/-ase­tuk­ses­sa on pal­jon koh­tia, joi­ta kun­ta voi alu­eel­laan tul­ki­ta par­hain päin. 

    Onko näin?
    Ovat­ko lain/asetuksen pykä­lät siis kun­nal­le sää­det­ty­jä mak­si­mi­ra­ja-arvo­ja, jois­ta kun­ta voi luis­taa, mut­ta joi­ta parem­pia kun­nal­la ei ole oikeut­ta vaatia?
    Onko tie­dos­sa joku kun­ta, joka on ilmoit­ta­nut omaa kun­taa kos­ke­vat raja-arvot tai muut vaa­ti­muk­sen­sa ja miten nämä poik­kea­vat lain/asetuksen arvoista/vaatimuksista?
    Kuu­luu­ko asia yleen­sä kun­nan ympä­ris­tö­va­lio­kun­nal­le tai rakennusvaliokunnalle?

  34. Fos­fo­ri tai­taa myös olla yksi niis­tä raa­ka-aineis­ta, joi­ta ei rii­tä mää­rät­tö­miin. Hyvä jos nii­tä on pel­lois­sa tallessa…

  35. Osmo: “…Kau­pun­ki­lais­mök­kei­li­jä­nä tie­dän, että ase­tus kos­kee mei­tä­kin. Imey­tys on jo jär­ket­ty Ei mak­sa­nut pal­jon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.”

    Oli­si­ko täs­sä käy­nyt niin, että sää­dös sinän­sä oli hyvä, mut­ta mopo pää­si kar­kaa­maan sen sovel­ta­mi­ses­sa. 😉 Eli läh­det­tiin tar­joa­maan ja ehkä jopa viran­omais­ten tahol­ta vaa­ti­maan rat­kai­su­ja, jot­ka eivät itse asias­sa ole lain vaatimuksia.

    Alan viran­omai­set ovat sel­väs­ti ongel­ma. Alal­le on hakeu­tu­nut kai­ken­lai­sia idea­lis­te­ja, jot­ka halua­vat pelas­taa koko maa­il­man, eikä heil­lä ole vält­tä­mät­tä koko­nais­nä­ke­mys­tä. Vähän sama jut­tu, kuin nykyi­sil­lä uus­maa­lai­sil­la tie­vi­ran­omai­sil­la, jot­ka ovat vit­si jopa alal­la toimiville. 😀

  36. Myös täm­möi­nen tilan­ne voi tul­la vas­taan: Asu­kas raken­taa umpi­kai­von, jos­ta jäte­ve­det vie­dään kun­nal­li­seen put­sa­riin. Asu­kas on hoi­ta­nut oman osuu­ten­sa. Entä jos kun­nal­li­sen put­sa­rin tehot ovat alle ase­tuk­sen vaa­ti­mus­ten? Täyt­tyy­kö vaatimukset?

  37. Laki sal­lii jo nyt kalk­kis­ta­bi­loi­dun ulos­teen levit­tä­mi­sen tal­ven han­gil­le, kuten Maa­seu­dun tule­vai­suu­den haas­tat­te­le­ma maa­ta­lous­ai­an­tun­ti­ja on neuvonut.

    Minun neu­vo­ni on haja-asu­tusa­lu­eel­le, että osta­kaa hyvät ihmi­set Evert The Neve­Res­tin paten­toi­ma 10.000 lit­ran vetoi­nen jäte­ve­sien diffuusihydraattori.

    Lait­teen toi­min­ta perus­tuu hydro­lo­gi­seen proes­siin, että kai­vos­ta tai muus­ta vesi­läh­tees­tä 10.000 lit­ran astia täy­te­tään vedel­lä ja vet­tä juok­su­te­taan kai­ken aikaa. Jokai­nen WC-huuh­te­lu mer­kit­see auto­maat­ti­ses­ti 100–500 lit­ran veden vir­taus­ta dif­fuusi­hy­draat­to­riin vali­tus­ta puh­tausas­tees­ta riippuen.

    Suu­rem­mat­kin seu­rat ja suku­juh­lat voi pitää hyväl­lä omal­la­tun­nol­la ympäristöystävällisesti. 

    Ase­tus ei mää­rää puh­dis­tus­me­ne­tel­mää, vaan puh­dis­tus­tu­lok­set: jäte­ve­sis­tä tulee puh­dis­taa orgaa­ni­ses­ta ainees­ta 90 %, fos­fo­ris­ta 85 % ja types­tä 40 %.

    Kehit­tä­mä­ni esi­puh­di­syk­sik­kö voi­daan kyt­keä kaik­kiin mark­ki­noil­la ole­viin jär­jes­tel­miin. Tosia­sias­sa mitään lop­pu­puh­dis­tusyk­sik­köä ei edes tar­vi­ta. Tulos on yhtä hyvä tai jopa parempi.

  38. Tätä­kin asi­aa sivua­va pik­ku tie­don­mu­ru Tie­de-leh­des­tä, alun perin THL:stä:

    Voi­vat­ko bak­tee­rit ja viruk­set levi­tä tuu­len muka­na:

    Mik­ro­bit leviä­vät vai­vat­ta tuu­len muka­na pit­kiä­kin mat­ko­ja. Pil­vis­sä mat­ka­tes­saan ne muo­dos­ta­vat jää­ty­mi­sy­ti­miä. Ete­lä­na­van jää­ker­rok­sis­ta onkin löy­det­ty mik­ro­be­ja mil­joo­nien vuo­sien takaa.

    Tuu­len muka­na leviä­vät mik­ro­bit aiheut­ta­vat kui­ten­kin ani­har­voin sai­ras­tu­mi­sen, kos­ka ulkoil­ma ja eri­tyi­ses­ti aurin­gon ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­ly ovat tap­pa­va ympä­ris­tö useim­mil­le taudinaiheuttajille.

    Poik­keuk­sia­kin tun­ne­taan. Meri­tuu­li on kul­jet­ta­nut eläin­tau­tien aiheut­ta­jia jopa sato­ja kilo­met­re­jä. Suu- ja sork­ka­tau­ti­vi­ruk­sen epäil­tiin jopa levin­neen hiek­ka­pil­ven muka­na Afri­kas­ta Britanniaan.

    Mik­ro­be­ja on eri­tyi­sen run­saas­ti avoi­mien kom­pos­tien ja jäte­ve­si­puh­dis­ta­moi­den ilmas­sa, mis­tä tuu­li kyl­vää nii­tä lähiym­pä­ris­töön. Yksi dra­maat­ti­sim­mis­ta ilma­vä­lit­tei­sis­tä epi­de­miois­ta koet­tiin Rans­kas­sa vuo­den­vaih­tees­sa 2003–2004, kun pet­ro­ke­mian teh­taan jääh­dy­tys­tor­nin höy­ryis­tä levi­si legio­nel­la­bak­tee­re­ja jopa kuu­den kilo­met­rin pää­hän. 86 ihmis­tä sai keuh­ko­kuu­meen, ja heis­tä 21 kuoli.

    Vas­taa­ja:
    Pent­ti Huovinen
    tutkimusprofessori
    Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin laitos

    Siir­ty­kääm­me kui­va­käy­mä­löi­hin koko yhteis­kun­nas­sa ja kom­pos­toi­kaam­me kaik­ki jäte!

  39. Fos­fo­ris­ta kak­si kol­mas­osaa, types­tä 80 % ja kaliu­mis­ta 80 % on virtsassa”
    Oli­si muka­va tie­tää, mihin uuteen bio­lo­gi­aan tuo tie­to perus­tuu? Van­hoil­la tie­doil­la virt­sa sisäl­tää ainoas­taan ure­aa ja vet­tä. Eli mie­les­tä­ni ihmis­lan­nan fos­fo­ris­ta pois­tuu tuo vaa­dit­tu 90 % pel­kil­lä kun­nol­li­sil­la sako­kai­voil­la, jot­ka erot­te­le­vat kiin­teät aineet pois. Pesuai­nei­den vesi­liu­kois­ta fos­fo­ria sako­kai­vot eivät ero­ta, joten ne ovat ainoa ongel­ma nyky­lait­teis­toil­la. Ehkä tämä asia oli­si hel­pom­pi hoi­taa kehit­te­le­mäl­lä fos­faa­tit­to­mia pesuai­nei­ta ja pesu­me­ne­tel­miä kuin toi­mi­mat­to­mia pienpuhdistamoja.
    Ever­til­le: Veh­nän val­mis­tu­mi­nen lei­pä­veh­näk­si tar­vit­see aivan saman ver­ran typ­peä sekä Suo­mes­sa, Puo­las­sa että kaik­kial­la muu­al­la­kin. Meil­lä Suo­mes­sa vain on Itä­me­ren suo­je­le­mi­sek­si ase­tet­tu lan­noi­tus­ra­ja tuo­ta bio­lo­gis­ta opti­mia alem­mak­si. Aivan omaa tyhmyyttämme.

  40. Toi­voi­sin, että WWF tai joku tut­ki­mus­lai­tos las­ki­si haja-asu­tusa­luei­den jäte­ve­sia­se­tuk­sen aiheut­ta­man eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen. Ase­tuk­sen myö­tä maa­pe­rään upo­te­taan tuhan­sia ton­ne­ja muo­vi­put­kea, muo­vi- ja lasi­kui­tusäi­liöi­tä sekä säh­kö­tek­ni­siä ohjausyk­si­köi­tä. Asen­nus vaa­tii ras­kail­la työ­ko­neil­la teh­tä­viä mit­ta­via kai­vuu- ja lou­hin­ta­töi­tä. Lisäk­si tule­vat lait­teis­to­jen kun­nos­sa­pi­to- ja huol­to­työt, joi­den tar­ve alkaa välit­tö­mäs­ti lai­tea­sen­nus­ten jälkeen. 

    Kai­ken luon­non­va­ro­jen haas­kauk­sen jäl­keen jäte­ve­sien käsit­te­ly tuot­taa häviä­vän pie­nen hyö­dyn yksi­no­maan maa­ta­lou­den pääs­töi­hin ver­rat­tu­na. Lisäk­si tule­vat ras­kaat sosi­aa­li­set kus­tan­nuk­set, kun osa haja-asu­tusa­luei­den vähä­va­rai­ses­ta väes­tös­tä jou­tuu ase­tuk­sen seu­rauk­se­na talou­del­li­siin vaikeuksiin. 

    Luu­len, että jäte­ve­sia­se­tus tul­laan tule­vas­sa his­to­rian­kir­joi­tuk­ses­sa muis­ta­maan yhte­nä höl­möim­mis­tä lain­sää­dän­tö­hank­keis­ta Suo­men his­to­rias­sa. — Ja nime­no­maan eko­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta tar­kas­tel­tu­na. Se tulee myös toden­nä­köi­ses­ti lisää­mään voi­mak­kaas­ti kan­sa­lais­ten vas­tus­tus­ta luon­non­suo­je­lu­työ­tä koh­taan tilan­tees­sa, jos­sa sii­hen ei esim. ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen vuok­si todel­laan oli­si varaa. 

    Ase­tuk­sen edel­lyt­tä­mät toi­men­pi­teet oli­si pitä­nyt koh­den­taa pal­jon tar­kem­min, vain vesis­tö­jen välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä ole­viin kiinteistöihin.

  41. jäte­ve­sis­tä tulee puh­dis­taa orgaa­ni­ses­ta ainees­ta 90 %, fos­fo­ris­ta 85 % ja types­tä 40 %.”

    Mitä­hän tuo puh­dis­ta­mi­nen oikein tarkoittaa.
    Esim tuos­sa Osmon mal­lis­sa ei pääs­töis­tä puh­di­te­ta juu­ri mitään .
    Suu­rin osa fos­fo­ris­ta , types­tä ja kaliu­mis­ta on virt­sas­sa, jota ei käsi­tel­lä ollenkaan.

    Puucees­tä virt­sa ero­tel­laan ja las­ke­taan luon­toon joko suo­raan tai vii­veel­lä, sitä ei käsi­tel­lä muu­ten kuin että tuol­la vii­veel­lä tape­taan bakteereja.

    Esim van­hem­pie­ni mökil­lä tämä tar­koit­taa, että jät­teet las­ke­taan nyt vähän lähem­mäs taloa kuin aikaisemmin.

  42. Osmo:

    Kau­pun­ki­lais­mök­kei­li­jä­nä tie­dän, että ase­tus kos­kee mei­tä­kin. Imey­tys on jo jär­ket­ty Ei mak­sa­nut pal­jon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.

    Sinul­la on siis mökil­lä­si vain kantovesi?

    Tar­vi­taan­ko kal­lii­ta uusia rat­kai­su­ja ei rii­pu vesi­ves­san ole­mas­sao­los­ta, vaan sii­tä tulee­ko vesi mök­kiin pum­pun tuo­ma­na vesi­joh­toa pit­kin, vai kan­ne­taan­ko se ämpä­ril­lä kaivosta.

    Jos ei ole kyse kan­to­ve­des­tä, van­han­ai­kai­nen yksin­ker­tai­nen imey­tys­kai­vo ei rii­tä. Täs­sä onkin jäte­ve­sia­se­tuk­sen suu­rin älyt­tö­myys. Sen vie­lä ymmär­tää, että vesi­ves­sal­li­siin talouk­siin tar­vi­taan paran­nuk­sia. Ei niin­kään Itä­me­ren suo­je­le­mi­sek­si, kos­ka eivät ne ves­sa­jät­teet sin­ne asti juu­ri­kaan pää­dy. Sen sijaan van­hat sako­kai­vot var­sin ylei­ses­ti pilaa­vat läheis­ten juo­ma­ve­si­kai­vo­jen vedenlaatua.

    Mut­ta vaa­ti­mus tuhan­sien euro­jen paran­nuk­sis­ta vesi­ves­sat­to­man kesä­mö­kin har­maa­ve­siä var­ten on aivan totaa­lis­ta järjettömyyttä.

  43. Hyvän Sadon vil­je­ly­kil­pai­lun ravin­teet ker­to­vat mil­lai­sia mää­riä täy­sin lail­li­ses­ti ilman min­kään­lai­sia pidäk­kei­tä saa roi­mia Suo­men pelloille:

    Rai­sion jouk­kue on suun­ni­tel­lut levit­tä­vän­sä veh­näl­le 125 kiloa typ­peä, 10 kiloa fos­fo­ria, 20 kiloa kaliu­mia ja 10 kiloa rik­kiä hehtaarille.

    Lisä­ty­pen levit­tä­mi­nen kas­vu­kau­del­la ei ole myös­kään pois sul­jet­tu aja­tus Rai­sion joukkueella. 

    Elo­sa­dol­la on poik­kea­va tak­tiik­ka. Jouk­kue sat­saa myl­ly­veh­nän vil­je­lyyn alus­ta asti roh­kein panok­sin. Ravin­tei­den säi­ly­mis­tä pel­los­sa jouk­kue var­mis­te­lee levit­tä­mäl­lä loh­kol­leen 10 ton­nin annok­sen bio­hiil­tä heh­taa­ril­le ennen kyl­vö­jä. Latin­kia täy­den­ne­tään vie­lä eläin­pe­räi­sel­lä Vil­jo-lan­noit­teel­la. Sii­tä tulee heh­taa­ril­le kaik­ki­aan 96 kiloa typ­peä, 60 kiloa fos­fo­ria ja 12 kiloa kaliumia. 

    Timo T:lle, poh­jois­ta ja karua Suo­mea suo­tui­sam­mil­la alueil­la saa­daan tun­tu­vas­ti suu­rem­mat koko­nais­sa­dot per vuo­si suh­tees­sa huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mil­lä väkilannoitmäärillä.

  44. Mut­ta vaa­ti­mus tuhan­sien euro­jen paran­nuk­sis­ta vesi­ves­sat­to­man kesä­mö­kin har­maa­ve­siä var­ten on aivan totaa­lis­ta järjettömyyttä.”

    Eten­kin kun ulos­teen, virt­san sisäl­tä­mät ravin­teet levi­te­tään edell­leen luontoon .
    Eli pää­osal­le ravin­teis­ta ei teh­dä edel­leen­kään mitään.
    Puucee fanit mark­ki­noi­vat virt­san levi­tys­tä pihaan ja kai­vo­jen ympä­ril­le ympäristöystävällisenä

  45. Mark­ku: “Toi­voi­sin, että WWF tai joku tutkimuslaitos…”

    WWF:n luo­tet­ta­vus asian­tun­ti­ja­ta­ho­na meni jo vuo­sia sit­ten, kun se aloit­ti kil­pa­lau­lan­nan eko­ter­ro­ris­ti­jär­jes­tö Green­peacen kans­sa. 😀 😀 😀 Jos­kus iloi­sel­la 80-luvul­la hei­tä saat­toi vie­lä uskoa.

  46. Mikä­kö­hän on totuus näis­tä kom­pos­ti­käy­mä­löis­tä ja imey­tys­jär­jes­tel­mis­tä? Minä soi­tin — tyh­mä kun olin — kun­nan ympä­ris­tö­tar­kas­ta­jal­le ja kysyin, voim­me­ko täyt­tää mää­räyk­set vaih­ta­mal­la kom­pos­ti­ves­saan ja imeyt­tä­mäl­lä har­maat vedet. Tar­kas­ta­ja halusi tul­la meil­le käy­mään. No mikäs sii­nä, ter­ve­tu­loa, ja ihan muka­va mies­hän se oli. Mut­ta kom­pos­ti­ves­saan vaih­ta­mi­ses­ta ei hänen mie­les­tään oli­si “mitään hyö­tyä”, kos­ka joka tapauk­ses­sa jou­dum­me puh­dis­ta­maan har­maat vedet. Imey­tys­ken­tän raken­ta­mi­nen tar­kas­ta­jan mukaan “todel­la kal­lis­ta ja vai­ke­aa”. Eli ainoa jär­ke­vä vaih­toeh­to on kuu­lem­ma pien­puh­dis­ta­mo, kus­tan­nus mini­mi 5000 — 7000 euroa mei­dän tapauk­ses­sam­me. Niin ja lisäk­si vie­lä eril­li­nen pik­ku­puh­dis­ta­mo sau­nal­le, joka sijait­see ulko­ra­ken­nuk­ses­sa, ja jon­ka yhdis­tä­mi­nen samaan jär­jes­tel­mään tuli­si kuu­lem­ma vie­lä kalliimmaksi…
    Mitä mah­dol­li­suuk­sia minul­la nyt on toi­mia toi­sin, voi­ko kun­nan ympä­ris­tö­tar­kas­ta­ja pakot­taa minut valit­se­maan itse suo­sit­te­le­man­sa vaih­toeh­don? Minus­ta puh­dis­tus­pön­töt ovat peri­aat­tees­sa­kin jär­jet­tö­miä. Ensin­nä­kin niis­sä on kor­keat asen­nus- ja huol­to­ku­lut. Toi­sek­seen­kin ne syö­vät säh­köä (ja lisää­vät hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä sitä kaut­ta) ja lop­pu­jen lopul­ta lie­te on kui­ten­kin tyh­jen­net­tä­vä ja kul­je­tet­ta­va fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la jon­ne­kin, eikö näin? Sen sijaan, että voi­sin kom­pos­toi­da jätök­set ja saa­da hyvää kom­pos­tia kas­vi­maal­le­ni. Ai niin, tar­kas­ta­ja muis­ti vie­lä sanoa, että kom­pos­ti­ves­san tuo­tok­sia ei saa käyt­tää muu­al­la kuin viher­ra­ken­ta­mi­ses­sa, infek­tio­ris­kin vuok­si. Kysyn­pä vaan, mikä virus sel­vi­ää peru­nan keit­to­ve­des­sä ja mik­si ihmees­sä en voi­si levit­tää käy­mä­lä­kom­pos­tia pot­tu­maal­le­ni. Ja mikä ran­gais­tus minua uhkaa, jos näin teen.

  47. Kysyn­pä vaan, mikä virus sel­vi­ää peru­nan keit­to­ve­des­sä ja mik­si ihmees­sä en voi­si levit­tää käy­mä­lä­kom­pos­tia pot­tu­maal­le­ni. Ja mikä ran­gais­tus minua uhkaa, jos näin teen.”

    Kom­pos­toi­vas­sa käy­mä­läs­sä virt­sa on ero­tet­ta­va, muu­ten kom­pos­ti hukkuu.
    Kiin­teäs­sä ulos­tees­sa ei ole juu­ri­kaan tar­kas­ta­jan mai­nit­se­mia pöpö­jä, ne ovat pää­osin virtsassa.
    Kom­pos­ti tuho­aa myös tehok­kaas­ti bak­tee­re­ja joten se ei ole vaa­ral­li­nen pöpö­jen näkökulmasta
    Mut­ta tuo­ta vaa­ral­lis­ta virt­saa pitäi­si varas­toi­da n puo­li vuot­ta ennen luon­toon levi­tys­tä, jot­ta pöpöt kuolevat.

    Tosin virt­san levi­tyk­ses­sä levi­ää suu­rin osa talou­den fos­fo­ri-typ­pi-kalium-pääs­töis­tä luon­toon käsittelemättömänä.

    tqr­kas­ta­jallq on täs­sä puh­dis­tus­asias­sa laa­jat val­tuu­det, sil­lä ase­tus on tar­koi­tuk­sel­la väl­jä ja yksit­täi­sel­le isä­au­rin­koisl­le on annet­tu suh­tee­ton valta.
    On sel­vää, että mikä on tar­kas­ta­jan valin­ta, jos isä­au­rin­koi­sen serk­ku­poi­ka sat­tuu ole­man puhdistamokauppias.

    Ja puh­dis­ta­mo­jen val­von­taan on pal­kat­ta­va var­maan tuhat tarkastajaa.

    Tämä jäte­ve­sia­se­tus on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin raken­teel­lis­ta kor­rup­tio­ta eli kek­si­tään hyvää tar­koit­ta­va pää­mää­rä, mut­ta sen todel­li­nen tar­koi­tus on edis­tää lisään­ty­vää byro­kra­ti­aa ja joi­den­kin int­res­si­pii­rien liiketoimintaa.
    Mak­sa­jik­si pako­te­taan ryh­miä, joil­le ei juu­ri­kan syn­ny hyö­tyä asiasta.

    1. Mis­tä alkaen virt­sas­sa on alka­nut olla vaa­ral­li­sia bak­tee­re­ja? Jos on, kan­nat­taa kään­tyä pikai­ses­ti lää­kä­rin puoleen.

  48. Mis­tä alkaen virt­sas­sa on alka­nut olla vaa­ral­li­sia bak­tee­re­ja? Jos on, kan­nat­taa kään­tyä pikai­ses­ti lää­kä­rin puoleen.”

    Oli­pa­han joku saa­nut täl­lai­sen­kin pää­tel­män hyväk­syt­tyyn lop­pu­työ­hön uju­tet­tua, pitää yrit­tää löy­tää se uudestaan

  49. Saos­tus­kai­voon tule­vien ulos­tei­den mää­rä voi vaih­del­la ruo­ka­va­lion, nautitun
    vesi­mää­rän, hen­ki­lön iän, koon, suku­puo­len sekä ilmas­ton mukaan (Wol­gast 1993).
    En nyt ehdi pen­ko­maan tar­kem­min tuo­ta, mut­ta ehk­pä se perus­tuu sii­hen, että pro­ses­sis­sa virt­sa kul­kee useim­mis­sa rat­kai­suis­sa muun ulos­teen läpi saas­tuen siinä.
    Kun virt­saa syn­tyy n 10-ker­tai­nen mää­rä muu­hun ulos­tee­seen ver­rat­tu­na , Toi­saal­ta ravin­teet ovat pää­asias­sa virt­sas­sa, joten se on hyvää alus­ta bakteerikasvulle.
    Tuo bak­tee­ri­jut­tu vain pis­ti sil­mään kun etsin noi­ta virtsan/ulosteen ravinnesisällyksiä

    http://www.tut.fi/units/ymp/bio/reports/Saostuskaivojen_Tehokkuus.pdf

    Hii­li­hy­draat­ti- ja kas­vis­pi­toi­sel­la ruo­ka­va­liol­la ulos­teen mää­rä voi olla 600 g per
    hen­ki­lö, kun taas pro­teii­ni- ja liha­pi­tois­ta ruo­ka­va­lio­ta nou­dat­ta­val­la vain noin 200g /
    hen­ki­lö (Watt 1984). Wol­gas­tin (1993) mukaan yhden hen­ki­lön tuot­ta­man virt­san määrä
    on noin 500 kg/a (=1,4 kg/päivä) ja ulos­teen 50 kg/a (=140g/päivä). Hänen mukaansa
    types­tä noin 90% on peräi­sin virt­sas­ta, fos­fo­ris­ta puo­les­taan 50–65%. (Hei­no­nen-Tans­ki
    & Wijk-Sij­bes­ma 2005 mukaan)”

  50. tqr­kas­ta­jallq on täs­sä puh­dis­tus­asias­sa laa­jat val­tuu­det, sil­lä ase­tus on tar­koi­tuk­sel­la väl­jä ja yksit­täi­sel­le isä­au­rin­koisl­le on annet­tu suh­tee­ton valta.”

    Apua, onko tämä nyt oikeas­ti näin? Onko kun­nan ympä­ris­tö­tar­kas­ta­ja tosi­aan se, joka asian päät­tää? Onko asias­sa mitään vali­tusoi­keut­ta? (Jos nyt sit­ten on aikaa ja halua min­ne­kään valit­taa, luul­ta­vas­ti meil­lä ei ole…)

    Minä haluan käsi­tel­lä mei­dän jät­teem­me ja suo­jel­la ympä­ris­töä, se on sel­vä, ja olen val­mis sii­tä jotain mak­sa­maan­kin. Mut­ta haluan teh­dä tämän taval­la, joka minun logiik­ka­ni mukaan on jär­ke­vin. En halua mitään säh­köl­lä toi­mi­via tek­ni­siä vim­pai­mia meil­le! Var­sin­kin kun nii­den toi­min­ta­te­ho­kin on mitä sattuu.

    Kyl­lä minus­ta pitäi­si sisä­maas­sa riit­tää, jos on val­mis vaih­ta­maan vesi­ves­san kom­pos­ti­käy­mä­lään. Niin ja lisäk­si olen kyl­lä val­mis luo­pu­maan kai­kis­ta tur­his­ta kemi­kaa­leis­ta ja vaih­ta­maan kaik­ki pesuai­neet eko­ver­sioi­hin (näin olen aika pit­käl­le jo tehnytkin). 

    Ran­ni­kol­la asu­vil­le sit­ten ehkä vie­lä har­mai­den vesien käsit­te­ly lisäk­si tai jon­kin­lai­nen kom­pen­saa­tio­sys­tee­mi kuten Osmo ehdot­ti, kuu­los­taa ihan jär­ke­väl­tä sekin.

    Mikä on paras tapa vai­kut­taa sii­hen, että epä­on­nis­tu­nut ase­tus saa­daan kumot­tua tai jär­ki­pe­räis­tet­tyä? Haluan toi­mia, ker­to­kaa joku miten!

  51. Kyl­lä minus­ta pitäi­si sisä­maas­sa riit­tää, jos on val­mis vaih­ta­maan vesi­ves­san kompostikäymälään. ”

    En ymmär­rä tuo­ta­kaan tar­vet­ta, sil­lä kom­pos­ti­käy­mä­läs­sä virt­sa ero­te­taan ja las­ke­taan luon­toon. Koti­ta­lou­den tuot­ta­mas­ta ravin­ne­kuo­ri­mi­tuk­ses­ta suu­rin osa on virt­sas­sa , jota ei siis käsi­tel­lä mitenkään.
    Lukuu­not­ta­mat­ta tuo­ta virt­san sei­so­tus­ta bak­tee­ri­vaa­ran vähentämiseksi.
    Lan­nas­sa ja har­mais­sa vesis­sä, joi­ta käsi­tel­lään on vain pie­ni osa koti­ta­lou­den päästöistä.
    Mitä tulee lupa­pro­ses­siin niin var­maan lau­ta­kun­ta , joko ympä­ris­tö-tai raken­nus­lau­ta­kun­ta myön­tää luvan suun­ni­tel­mal­le­si, ja sen ei tar­vit­se olla tar­kas­ta­jan vaatima
    Mut­ta lau­ta­kun­ta nou­dat­taa lähes poik­keuk­set­ta tar­kas­ta­jan suositusta .
    Pää­tök­ses­tä toki voi valit­taa valit­taa , mut­ta tus­kin­pa asia oikeu­del­la­kaan sen sel­vem­pi on eli lop­pu­tu­le­ma on arvailua

  52. Kiin­teäs­sä ulos­tees­sa ei ole juu­ri­kaan tar­kas­ta­jan mai­nit­se­mia pöpö­jä, ne ovat pää­osin virtsassa.
    Kom­pos­ti tuho­aa myös tehok­kaas­ti bak­tee­re­ja joten se ei ole vaa­ral­li­nen pöpö­jen näkökulmasta
    Mut­ta tuo­ta vaa­ral­lis­ta virt­saa pitäi­si varas­toi­da n puo­li vuot­ta ennen luon­toon levi­tys­tä, jot­ta pöpöt kuolevat.

    Lii­an van­ha, ennen kuin jat­kat täl­lai­sen täy­sin vir­heel­li­sen pro­pa­gan­dan levit­tä­mis­tä, etsi kii­rees­ti ne läh­de­viit­teet. Ter­veen ihmi­sen virt­sa on läh­tö­koh­tai­ses­ti ste­rii­liä. Ulos­tul­les­sa mat­kaan saat­taa tie­tys­ti tart­tua kai­ken­nä­köis­tä, mut­ta se ei ole mitään ver­rat­tu­na ulos­teen bakteerimääriin.

    Väl­tän suo­rien link­kien lait­ta­mis­ta kos­ka blo­gi­sof­ta lait­taa lii­al­li­set lin­kit spammiksi.

    Mut­ta lai­naus suo­ma­li­sen wiki­pe­dian Esche­ric­hia coli ‑sivul­ta:

    Jos poh­ja­ve­des­sä on E. colia, se ker­too yleen­sä ulos­te­saas­tu­mi­ses­ta. Ihmi­sen päi­vit­täi­ses­sä ulos­te­mää­räs­sä on taval­li­ses­ti 10^11–10^13 E. coli-bakteeria.”

    Englan­nin­kie­li­nen wiki­pe­dia-artik­ke­li “Uri­ne” puo­les­taan alkaa seuraavasti:

    Uri­ne is a ste­ri­le, liquid by-pro­duct of the body” 

    (Koros­tus minun)

  53. En ymmär­rä tuo­ta­kaan tar­vet­ta, sil­lä kom­pos­ti­käy­mä­läs­sä virt­sa ero­te­taan ja las­ke­taan luon­toon. Koti­ta­lou­den tuot­ta­mas­ta ravin­ne­kuo­ri­mi­tuk­ses­ta suu­rin osa on virt­sas­sa , jota ei siis käsi­tel­lä mitenkään.”

    Mut­ta enhän tie­ten­kään ole las­ke­mas­sa virt­saa sel­lai­se­naan luon­toon, sii­nä­hän vas­ta nii­tä arvok­kai­ta ravin­tei­ta onkin, jot­ka haluan kaik­ki kas­vi­maal­le. Potuil­le tai muil­le kei­tet­tä­vil­le vihan­nek­sil­le var­muu­den vuok­si voin toki lait­taa ves­san tuotokset.
    Eikö virt­saa voi kom­pos­toi­da erik­seen? Imeyt­tää sahan­pu­ruun ja odo­tel­la tar­vit­ta­va aika. Luu­li­si että täs­tä tuli­si erin­omais­ta kom­pos­tia: virt­sas­ta typ­peä ja sahan­pu­rus­ta hiil­tä, eikös sii­nä ole aika hyvä kom­pos­tin resepti?
    Kyl­lä­hän esim. hevos­ti­loil­la hyö­dyn­ne­tään ihan samal­la taval­la hevos­ten virt­sa. Hevo­nen pis­sii ja kak­kii purui­hin, ja sekä märät purut että lan­ta vie­dään lan­ta­laan kom­pos­toi­tu­maan. Eikä nii­tä siel­tä todel­la­kaan eri­tel­lä erik­seen, vaan kaik­ki yhdes­sä vie­dä aika­naan pellolle.

  54. Tämä on sur­ku­hu­pai­sa laki. Entäs ne eläin­ten “fos­fo­ri­pääs­töt” siel­lä met­säs­sä? Vaa­din, että veron­mak­sa­jat kerää­vat kaik­ki puna­tulk­ku­jen jätök­set pois met­säs­tä Itä­me­ren suojelemiseksi.

  55. Olen toi­saal­la esit­tä­nyt, että vesi­käy­mä­lät, tämä 1870-luvun tek­no­lo­gia, oli­si kiel­let­tä­vä tar­peet­to­ma­na haja-asutusalueilla. 

    Hygiee­ni­set ja ter­vey­del­li­set ongel­mat aiheu­tu­vat ulos­tei­den sot­ke­mi­ses­ta kaik­ki­ne bak­tee­rei­neen, alkue­läi­mi­neen, matoi­neen, hii­voi­neen, ark­kei­neen ja viruk­si­neen puh­taa­seen veteen. 

    Ulos­tees­ta kui­va­käy­mä­läs­sä eril­lään kerät­tä­vis­sä ole­va virt­sa on käy­tän­nös­sä puh­das­ta lan­noi­te­liu­os­ta, jon­ka koos­tu­mus on ihan­teel­li­nen ihmis­ra­vin­nok­si kel­paa­vil­le kas­vik­sil­le, kuten kuo­pio­lais-tam­pe­re­lai­nen Käy­mä­lä­seu­ra Huus­si ry:n jäsen­ten tut­ki­mus­ryh­mä on osoittanut.

  56. Olen itse­kin poh­din­nois­sa­ni tul­lut veron kannalle.

    Esi­mer­kik­si met­säs­tys- ja kalas­tus­kiel­lot voi­tai­siin kor­va­ta kau­den mukaan vaih­tu­val­la riis­ta­ve­rol­la. Tämä käy­tän­nös­sä joh­tai­si samaan lop­pu­tu­lok­seen kuin ehdot­to­mat kiel­lot mut­ta oli­si jous­ta­vam­pi, sil­ti ole­mat­ta uhka luonnonvaroille.

  57. Lii­an van­ha:
    Pari säk­kiä apu­lan­taa nur­mi­kol­le ja peru­na­maal­le on suu­rem­pi kuor­mi­tuk­sen aiheut­ta­ja kuin taval­li­sen per­heen tuot­ta­man vesi­jät­teen sisäl­tä­mä fos­fo­ri ja typpi .
    Useim­mat maa­seu­dun talot eivät ole vesis­tö­jen lähet­ty­vil­lä. Taval­li­nen nur­mik­ko kulut­taa jo sen ver­ran typ­peä ja fos­fo­ria, että rehe­vöi­ty­mi­sen laa­juus on muu­ta­mia sato­ja m2 ja ulot­tu­vuus kym­me­nis­tä met­reis­tä 100–200 met­riin eli ongel­ma on hyvin paikallinen.

    Kai­vo­jen saas­tu­mi­nen­kin on kek­sit­ty jut­tu, maa­seu­dul­la on aina osat­tu sijoit­taa jäte­kai­vot vir­tauk­sen ala­puio­lel­le ja naa­pu­rien väli­nen etäi­syys on sitä luok­kaa, että naa­pu­rin­kaan kai­vo ei saas­tu, sil­lä rehe­vöi­ty­mi­nen on hyvin paikallinen.
    Vesi­joh­to­ver­kos­to­kin on jo ylei­nen maaseudulla

    Muul­la Euroo­pas­sa ei olla yhtä tyh­miä esim ruot­sa­lai­set edel­lyt­tä­vät suo­ma­lais­ten vaa­ti­maa puh­di­tus­ta­soa vain ranta-alueilla.

    Kat­se­lin tuo­ta puh­dis­tus­käy­tän­töäI­tä­val­lan maa­seu­dul­la vii­me vuon­na, eivät ole näkö­jään kuul­leet mitään em direk­tii­vis­tä tai ovat pitä­neet jär­jen päässä .
    On hukaan hei­tet­tyä rahaa yrit­tää puh­dis­taa jäte­vet­tä 100- 200 met­riä kau­em­pa­na rannasta

    Nyt Soi­ni hauuk­kuu maa­lai­sia Moi­ti Tal­vi­vaa­raa se on pahin Ja Jät­ti­me­ga­loo­ma Jos toi­mii 40–50 vuot­ta Samaa tuo­hou­tuu samoin Laa­tok­ka Köyh­dy­tet­ty uraa­ni ikuisuuteen

Vastaa käyttäjälle Puolueeton tarkkailija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.