Vero on parempi kuin normi

Haja-asu­tusaluei­den jätevesi­ase­tus on itse asi­as­sa aivan pöhkö, jos pidämme kus­tan­nuste­hokas­ta ympäristön­suo­jelua tavoit­teena. Samal­la kun se on pöhkö, se on taval­laan oikeu­den­mukainen. Vesistöi­hin tule­vista fos­foripäästöistä – ja fos­foripäästöt ovat se olen­nainen osa päästöistä – haja-asu­tusaluei­den miljoona ihmistä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin paljon kuin taa­jamien neljä miljoon­aa. Siis kym­menker­tainen määrän nenää kohden. Toisaal­ta kus­tan­nuk­sen noiden päästö­jen vähen­tämis­es­tä ovat säästet­tyä fos­forik­iloa kohden aika isot.

Ei olisi oikein sekään, että kos­ka asian hoit­a­mi­nen on haja-asu­tusalueil­la niin kallista, ei tehdä mitään, vaik­ka kaupunki­laiset joutu­vatkin jätevesien­sä puhdis­tamis­es­ta maksamaan.

Olisi parem­pi, että normien sijas­ta vesistöpäästöjä ohjat­taisi­in hin­tao­h­jauk­sel­la. Joko puhdi­s­tat tai mak­sat. Jos puhdis­t­a­mi­nen on halvem­paa puhdis­te­taan ja jos mak­sami­nen on halvem­paa, mak­se­taan. Mak­sun pitäisi olla vähin­tään niin suuri kuin on se var­jo­hin­ta, jota taa­jamien puhdis­ta­moil­ta vaa­di­taan niiden viimeis­ten fos­forik­ilo­jen pois­tamiseen. Ei siis keskikus­tan­nus vaan mar­gin­aa­likus­tan­nus. Joskus vuon­na 1995 se oli 2000 markkaa/fosforikilo.

Tässä on kak­si ongel­maa. Päästö­jen mit­taami­nen on vaikea­ta ja niiden todel­li­nen haitallisu­us vai­htelee vesistöit­täin ja sen mukaan, kuin­ka kaukana vesistöstä ollaan. Tarvi­taan siis robusti ratkaisu. Olkoon se vesives­samak­su niille, jot­ka eivät vai­h­da vesives­saa kom­postikäymälään eivätkä lai­ta kun­nol­lista puhdistamoa.

Oikeasti kyse ei ole maalais­ten ja kaupunki­lais­ten välis­es­tä ris­tiri­idas­ta vaan haja-asu­tuk­sen ja maat­alouden välis­es­tä ris­tiri­idas­ta. Paljon pienem­min panoksin voitaisi­in vähen­tää pel­loil­ta val­u­vaa fos­fo­ria, jon­ka osu­us fos­foripäästöistä on niin mas­si­ivi­nen, ettei muul­la ole oikeas­t­aan väliä. Jos edus­taisin Maalais­li­it­toa, pyrk­isin tuo­maan kom­pro­missiesi­tyk­sen siitä, miten haja-asu­tuk­sen velvoitet­ta siir­ret­täisi­in maat­alouden puolelle.

62 vastausta artikkeliin “Vero on parempi kuin normi”

  1. Pari säkkiä apu­lan­taa nur­mikolle ja peruna­maalle on suurem­pi kuor­mi­tuk­sen aiheut­ta­ja kuin taval­lisen per­heen tuot­ta­man vesi­jät­teen sisältämä fos­fori ja typpi .
    Useim­mat maaseudun talot eivät ole vesistö­jen lähet­tyvil­lä. Tavalli­nen nur­mikko kulut­taa jo sen ver­ran typpeä ja fos­fo­ria, että rehevöi­tymisen laa­ju­us on muu­tamia sato­ja m2 ja ulot­tuvu­us kym­menistä metreistä 100–200 metri­in eli ongel­ma on hyvin paikallinen.

    Kaivo­jen saas­tu­mi­nenkin on kek­sit­ty jut­tu, maaseudul­la on aina osat­tu sijoit­taa jätekaiv­ot vir­tauk­sen ala­puiolelle ja naa­purien väli­nen etäisyys on sitä luokkaa, että naa­purinkaan kai­vo ei saas­tu, sil­lä rehevöi­tymi­nen on hyvin paikallinen.
    Vesi­jo­htoverkos­tokin on jo yleinen maaseudulla

    Muul­la Euroopas­sa ei olla yhtä tyh­miä esim ruot­salaiset edel­lyt­tävät suo­ma­lais­ten vaa­ti­maa puhdi­tus­ta­soa vain ranta-alueilla.

    Kat­selin tuo­ta puhdis­tuskäytän­töä Itä­val­lan maaseudul­la viime vuon­na, eivät ole näköjään kuulleet mitään em direk­ti­ivistä tai ovat pitäneet jär­jen päässä .
    On hukaan heit­et­tyä rahaa yrit­tää puhdis­taa jätevet­tä 100- 200 metriä kauem­pana rannasta

  2. Osmo, arveletko että olisi mah­do­ton­ta aset­taa taloille puhdis­tus­vaatei­ta räätälöidysti sen mukaan, miten paljon päästöjä menee vesistöön? Toisin sanoen jos etääl­lä vesistä ole­van kiin­teistön van­hoista sakokaivoista ei mene mihinkään veteen mitään, mitään ei ole tarpeen tehdäkään.

    Kykeneväthän kun­nat määrit­telemään kiin­teistöko­htaiset kiin­teistöverotkin syynäämäl­lä mitä ton­til­la on.

    Mis­tä fos­foripäästöt tule­vat? Min­ul­la on ollut se käsi­tys, että niitä tulee eniten pesuaineista, mut­ta vesives­sat on kuitenkin se ran­gais­tavin asia. Toki vesives­sas­ta tule­va tavara on inhot­tavam­paa kuin pesukoneesta tuleva.

    Ihan ver­tailun vuok­si ker­rot­takoon, että jos kiin­teistö kuu­luu kun­nan viemärin toim­inta-alueeseen, saat­taa viemäri­in liit­tymi­nen tul­la mak­samaan pitkästi yli 20 000 euroa ja raken­nustyöt voivat jopa olla vaarak­si talolle, jos talon alla ole­vaa kallio­ta joudu­taan räjäyttelemään.

    Ei hyvältä näytä ei.

  3. Mik­si ihmeessä maaseudun päästöjä pitäisi hin­noitel­la mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la, eikä keskikus­tan­nuk­sel­la? Muuten kuin siitä syys­tä, että kaupunki­lainen kir­joit­ta­ja tykkää kyykyt­tää haja-asutusalueita?

    Koko jätevesi­ase­tus­sirkus on ihan yksinker­tais­es­ti tolku­ton. Karhu­jenkaan per­si­isi­in ei vaa­di­ta fosforipuhdistamoa. 

    Maat­alouden lan­nan­levi­tys­tä voisi toki rajoit­taa, samal­la aset­taen fos­foriveron maa­han tuo­taville elin­tarvikkeille, joiden kas­vatuk­ses­sa ei ole saman­laisia rajoitteita.

  4. Kan­natan luon­no­mukaista ratkaisua ihmis­ten jätösten käsit­te­lyyn. Ne tulisi palaut­taa pel­loille rav­it­se­maan seu­raavaa kasvisukupolvea.

    Tämä kos­kee myös Helsinkiä. Teknis­es­ti tämä voi olla kaupungeis­sa han­kala asia, sil­lä nyt tähän luo­mu­lan­noit­teeseen sekoit­tuu viemäriverkos­tossa myös mui­ta pel­lolle ja kasvi­maille sopi­mat­to­mia aineita.

    Vesives­savero on ihan hyvä aja­tus, vaikkakaan ei kovin tark­ka tapa ohja­ta kehi­tys­tä, sil­lä kai vesives­sankin voi jär­jestää ilman tarkoi­tus­ta laskea vedet ja rav­in­teet lop­pu­jen lopuk­si vesistöi­hin. Jät­tei­den pump­paami­nen vesistöi­hin on joka tapauk­ses­sa kovin sairas aja­tus (pel­lot tarvit­si­si­vat niitä — hyö­tyäk­seen niistä).

    Hait­taverot ovat hyvä läh­estymistapa. Vesives­savero tai ehkä jotain toimi­vam­paa (vesistöön­lasku­vero?). Onko meil­lä jo toimivia kom­pos­tives­saratkaisu­ja kerrostaloihin?

    Maat­aloudessa on yritet­ty paran­taa tilan­net­ta (suo­jakaisto­ja, rajoit­tei­ta lan­noituk­seen jne.). Ja väistämät­täkin päästöjä tulee kun maa­ta muokataan joka vuosi. Ja toki luon­nos­sa rav­in­tei­ta liikkuu maal­ta veteen vaik­ka maa­ta ei maat­alouden (tai met­sä- ja suo­talouden) toimes­ta muokat­taisikaan. Mitä ehdo­tat seu­raavak­si toimen­piteek­si? (toiv­ot­tavasti jotain sel­l­aista, joka ei tarkoi­ta ravin­non tuotan­non lopet­tamista kokon­aan ja ongel­man siirtämistä mui­hin maihin)

    Suomes­sa muuten oli yksi järkevä ratkaisu ennen EU:hun menoa. Sil­loin meil­lä oli lan­noitevero. Tämä oli mielestäni luon­te­vampi tapa ohja­ta kehi­tys­tä kuin nykyiset EU:n vuosit­tain muut­tuvat sään­nöt (jot­ka automaat­tis­es­ti mah­dol­lis­ta­vat kaiken­laisen pelailun ja porsaanreiät).

    Kaik­ki voisi­vat kan­taa kor­ten­sa kekoon. Ei kan­na­ta sanoa että tuo on vielä syyl­lisem­pi kuin minä. => Kaupunki­laiset, haja-asu­jat, maat­alous, met­sä­talous, suo­talous, mök­it, teol­lisu­us. Luon­to on sen ver­ran arvokas asia, ja mon­et jäter­atkaisut his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä niin yksinker­taisia, ja Suomen taloudelli­nen tila niin hyvä, että ei ole kovin vahvo­ja perustei­ta lykätä näitä ratkaisu­ja seu­raav­ille sukupolville.

  5. Kuiv­akäymälän kus­tan­nuk­set ovat hel­posti vielä tolkut­tomam­mat kuin puhdis­ta­mon, jos ottaa mukaan asun­non arvon alenemisen. 

    Toisaal­ta har­voin tarvit­see mitään puhdis­ta­mo­ja lait­taa, jos tont­tia on sen ver­ran, että saa sen tois­es­ta tai kol­mannes­ta säil­iöstä lirut­tel­e­van puh­taan veden imeytet­tyä maa­han. Joku mont­tu pitää ehkä kaivaa, mut­ta sehän on puu­tarhaele­ment­ti sam­makoi­neen tai vaik­ka istutet­tuine kaloi­neen. Vieraille ei kuitenkaan kan­na­ta ker­toa mis­tä vesi on peräisin tai on tun­nel­ma pilal­la. Hin­ta ei ole kauhi­an paha, jotain hiukan yli ton­nin säil­iöi­neen jos hyvin käy ja lapio heiluu.

    Kalliop­eräisille tai pie­nille ton­teille pitää kek­siä muu­ta. Huonos­sa tapauk­ses­sa menee niin kalli­ik­si, että var­masti mak­saisi mielu­um­min naa­purin maa­jus­sille suojakaistan.

    En muuten ole kuul­lutkaan että kyseessä olisi EU-peräi­nen säädös. Eikös tämä ole ihan omia hup­su­tuk­sia — tai siis siltä osin kuin on hupsutusta?

  6. Koti­talouk­sien jäteve­sion­gel­ma syn­tyy 90% vesives­sas­sa. Osmon aja­tus kuiv­akäymälästä on todel­la perustel­tu. Jos joku halu­aa käyt­tää vesives­saa, niin sen mukaan investoi myös jätevesien puhdistukseen.

    Ympäristömin­is­ter­iön virkamiehet voisi­vat tehdä palveluk­sen niille jot­ka tämän jätevesi­asian kanssa painiskel­e­vat — kus­tan­nusver­tailu­un kak­si vaihtoehtoa:
    a) kom­postikäymälän investoin­ti ja vuo­tuiset käyt­tökur­tan­nuk­set. Täl­löin jätevedet ovat har­mai­ta vesiä: tiskivedet, tukan­pe­su ja pyyk­in­pe­suvedet. Käyt­tökus­tan­nuk­sis­sa voi ottaa huomioon vähä­fos­faat­tiset pesuaineet (jos ne ovat edes kalli­impia kuin fosforipitoiset).
    b) jätevesien puhdis­tus- tai ump­isäil­iöratkaisu plus tietysti sen vuo­tuiset käyttökustannukset.

    Luulisi ole­van yksinker­tainen valita.…
    Jokainen­han päät­tä mitä jät­teitä tuot­taa ja se mak­saa ken tuot­taa jätet­tä. eiks’ vaan?

  7. Ain­oa syy siihen, että keskusta­lainen ympäristömin­is­teri ylipäätään on asi­as­ta kiin­nos­tunut on minus­ta se, että näin on saatu siir­ret­tyä huomio pois maat­alouden typ­pi- ja fosforipäästöistä. 

    Kuten Sailaskin — joka siis edus­taa korkein­ta mah­dol­lista totu­ut­ta — toteaa: “Jätevesi­ase­tus järkyt­tävä esimerk­ki varo­jen tuh­lauk­ses­ta”. Haja-asu­tusaluei­den alle viiden pros­entin osu­ut­ta typ­pipäästöistä ja alle kymme­nen pros­entin osu­ut­ta Suomen fos­foripäästöistä on tor­jut­tu 2,5 mil­jardin euron investoinneilla. 

    Odotan mie­lenki­in­nol­la sitä aloitet­ta, jos­sa maat­alouden har­joit­ta­jia ohjataan kestävän elinkeino­toimin­nan (huom. eri asia kuin liike­toim­inta) har­joit­tamiseen hin­tao­h­jauk­sel­la eli puhdi­s­tat tai mak­sat periaatteella 😉

  8. Tässä lisää aiheesta: http://www.tiede.fi/artikkeli/1259/juuri_nyt_sarja_tehottomuus_pilaa_itameren

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on, miten ihmeessä valmis­telukoneis­to tuot­taa täl­laisia ase­tuk­sia? Ja kuin­ka monia vas­taavia idioot­ti­maisuuk­sia meil­lä on meneil­lä säädö­valmis­telus­sa paraikaa, jot­ka huo­mataan vas­ta myöhemmin?

    Tässä tapauk­ses­sa tietysti osasyy on se, että ihan liian iso asia päätet­ti­in ase­tuk­sel­la, eli checks ja bal­ances ‑jär­jestelmä eduskun­nan valiokun­tien asiantun­ti­jaku­ulemis­ten kau­ta jäi pois.

  9. Osmo:

    Vesistöi­hin tule­vista fos­foripäästöistä – ja fos­foripäästöt ovat se olen­nainen osa päästöistä – haja-asu­tusaluei­den miljoona ihmistä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin paljon kuin taa­jamien neljä miljoonaa.

    Esitäpä lähde tuolle väit­teelle. Ja läh­teel­lä tarkoi­tan oikea­ta tutkimus­ta, en ympäristöhallinnon propagandaa.
    Oikeasti ei ole tehty kun­non tutkimus­ta paljonko haja-asu­tuk­sen jätevesien fos­forista oikeasti pää­tyy vesistöön. Haja-asu­tuk­sen jätevesiä ei las­ke­ta vesistöön, kuten taa­jamien puhdis­ta­mot laske­vat. Näin olleen val­taosa haja-asu­tuk­sen fos­forista jää lan­noit­ta­maan maa­ta, eikä päädy vesistöön.
    Jätevesi­ase­tuk­sen jär­jet­tömyyt­tä hyvin kuvaa, että typen osalta puhdis­tus­vaa­timuk­set ovat tiukem­mat, kuin sisä­maan taa­jamil­la (jot­ka laske­vat typ­pen­sä suo­raan järvi­in ja jokiin).

  10. En olisi huolis­sani haja-asu­tusalueen koti­talouk­sien tuot­ta­mas­ta fos­fori- ja typ­pikuor­mas­ta. Haja-asu­tus tarkoit­taa sitä, että jo määritelmäl­lis­es­ti pienelle alueelle tule­va kuor­ma on pieni, joten nor­maali ravin­nekier­tokulku “käsit­telee” kuor­man ongelmitta.

    Toisin sanoen, jos vesistön val­uma-alueel­la asuu satatuhat­ta ihmistä hajal­laan, rehevöi­tymisongelmia (pelk­istä koti­talouk­sista) ei syn­ny. Sen sijaan jos samat 100 000 ihmistä asu­vat yhdessä asu­tuskeskuk­ses­sa saman viemäriverkon var­rel­la ja yhdyskun­tal­iet­teen käsit­telyssä on puut­tei­ta, on asetel­mas­sa poten­ti­aalia vakavi­inkin rehevöitymisongelmiin.

    Tämä on niitä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa har­va asu­tus on *lähtöko­htais­es­ti* tiheää ekol­o­gisem­paa, joten haja-asu­tuk­sen rankaisem­i­nen on tässä suh­teessa hölmö ajatus.

    Lisäk­si, kuten mainit­tua, maat­alous on se, joka haja-asu­tusalueil­la oikeasti aiheut­taa vesistö­jen rehevöi­tymistä, ei asutus.

  11. Typen put­saamiseen sat­saami­nen on jär­jet­tömyyt­tä, luon­to täy­den­tää vesistö­jen typ­pi­va­jeen käyt­tämäl­lä sinilevää typen tuot­ta­jana. Fos­fori olisi järkevä päästökau­pan kohde, esim verolo­mak­keela ilmoitet­taisi­in onko sakokaiv­ot vai maa­puhdis­ta­mo ja etä­sisyys vesistöön, tietokone lask­isi fos­foripäästön ja sille veron, esim 50euroa/kg. Rahat käytet­täisi­in vaik­ka roskakalo­jen kalas­tamiseen jol­loin fos­fo­ria pois­tu­isi vesistöstä sama määrä.

  12. “Jos edus­taisin Maalaisliittoa…”
    Kaupunki­laista sivistys­täkö? Heit­to on mau­ton, jopa loukkaava.

  13. Mik­si pel­loille ylipäätään levitetään niin paljon fos­forip­i­toista lan­noitet­ta? Olen kuul­lut sel­l­aisi­akin arvioi­ta, että fos­fo­ri­lan­noit­teen määrä on ylimitoitettu.

  14. Asia on nyt ker­takaikki­aan se, että Vihrei­den ja Kepun hyväksyn­tä ydin­voimaan edel­lyt­ti vastasuorituksia.

    Vihreät vaa­ti­vat kir­jal­lista todis­tus­ta, että he saa­vat voimaan lain jätevsien pui­hdis­tuk­ses­ta. Kepu vaati vas­ta­suorituk­se­na eri­tyisen lain ener­gias­ta siten, että turpeen ja puun käyt­töä voidaan lisätä merkittävästi.

    Uusille ydin­voimaloille saati­in luvat ja sekä vihreät että Kepu sai­vat halu­a­mansa kom­pen­saa­tion. Ei siinä mitään tarvin­nut kus­tan­nuk­sista tai taloudel­lisu­ud­es­ta keskustel­la. Kansa­han kaiken maksaa.

    1. Asia on nyt ker­takaikki­aan se, että Vihrei­den ja Kepun hyväksyn­tä ydin­voimaan edel­lyt­ti vastasuorituksia.
      Vihreät vaa­ti­vat kir­jal­lista todis­tus­ta, että he saa­vat voimaan lain jätevsien puihdistuksesta.

      Puoludeedt­toman tarkkail­i­jan teo­ria on suo­ras­taan lois­ta­va. Siinä ei oikeas­t­aan heitä mikään muu kuin se, että jätevesi­ase­tus annet­ti­in 2004 vihrei­den ollessa oppo­si­tios­sa erot­tuaan hal­li­tuk­ses­ta ydin­voiman takia.

  15. Osmo: “…haja-asu­tusaluei­den miljoona ihmistä tuot­ta­vat kak­si ker­taa niin paljon kuin taa­jamien neljä miljoonaa…”

    Eikös nämä ole juuri ne “viral­liset” laskel­mat, jot­ka pari viikkoa sit­ten osoit­tau­tu­i­v­at täysin hatus­ta vede­tyik­si. Siel­lä oli jotain ihan ihmeel­lisiä taus­tao­let­tamia tms.

  16. Vas­tu­un siirtämi­nen maat­alouden ja ainakin pel­tovil­je­lyn puolelle voitaisi­in tehdä yksinker­tais­es­ti lan­noite- ja lietekiel­lol­la tai ainakin tun­tu­val­la lan­noite- ja lieteverolla.

    Leipävil­jan laatu vaatii Suomen olois­sa niin paljon lan­noitet­ta, että Suomes­sa tuote­taan enää valkuai­saineköy­hää rehua. Min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­lakin tote­si jokin aikaa sit­ten, että leipävil­ja, ruis ja vehnä tuo­daan ulkoa.

    Tässä näkökul­mas­sa kuul­losti hul­lul­ta, miten viime torstaina eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la tilal­lis-kansane­dus­ta­ja Timo Kau­nis­tol­la oli kant­tia vaa­tia vil­jeli­jälle isom­paa siivua leivän hin­nas­ta! kun vil­jeli­jä ei edes osal­lis­tu leivän tuotan­toketju­un mitenkään.

    Osmo rupea Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri. Lope­ta kaiken­lais­ten pel­to- ja met­sälan­noit­tei­den tuet. Viime vuon­na lan­noitet­ti­in 25.360 hehtaaria metsää.

    Ruu­naal­la Liek­sas­sa käy­dessäni muu­ta­ma kesä sit­ten miten ran­nat oli­vat täyn­nä sam­makonkudun näköistä lev­ämöm­möä. Levä elää lan­noite­tus­ta metsästä!

  17. EDIT

    Osmo rupea Maa- ja met­sä­talous­min­is­terik­si. Lope­ta kaiken­lais­ten pel­to- ja met­sälan­noit­tei­den tuet ja pane tilalle lan­noite- ja lieteverot.

    Met­sä: Kansal­lises­sa met­säo­hjel­mas­sa tavoitel­laan 80 000 hehtaarin vuo­tu­isia lannoitusmääriä.

    Pel­to: Leipävil­jan laatu vaatii Suomen olois­sa niin paljon lan­noitet­ta, että Suomes­sa tuote­taan enää valkuai­saineköy­hää rehua. Min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­lakin tote­si jokin aikaa sit­ten, että leipävil­ja, ruis ja vehnä tuo­daan ulkoa.

    Tässä näkökul­mas­sa kuul­losti hul­lul­ta, miten viime torstaina eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la tilal­lis-kansane­dus­ta­ja Timo Kau­nis­tol­la oli kant­tia vaa­tia vil­jeli­jälle isom­paa siivua leivän hin­nas­ta! kun vil­jeli­jä ei edes osal­lis­tu leivän tuotan­toketju­un mitenkään vaan tuot­taa rehua ja interventio-viljaa.

    Ruu­naal­la Liek­sas­sa käy­dessäni muu­ta­ma kesä sit­ten miten ran­nat oli­vat täyn­nä sam­makonkudun näköistä lev­ämöm­möä. Levä elää lan­noite­tus­ta metsästä!

  18. Oma ongel­mansa ovat kun­tien vira­nomaiset, joil­la olisi mah­dol­lisu­us tulki­ta ase­tus­ta olo­suhtei­den mukaan. Liian moni kun­ta vain nou­dat­taa kaikille samaa peri­aatet­ta, jol­loin kus­tan­nuk­set nou­se­vat hyö­ty­i­hin näh­den kohtu­ut­tomik­si. Kan­nat­taa myös muis­taa, että kaupinkien ja kun­tien put­sareis­sakin on suuria puhdis­tusero­ja. Jos olen oikein ymmärtänyt niin osa kaupunkien laitok­sista ei yllä haja-asu­tusase­tuk­sen puhdistustehovaatimuksiin.
    Mielestäni kuivakäymälöiden/vähävetisten ves­so­jen rak­en­tamiseen pitäisi panos­taa enem­män. Siel­lä mis­sä rav­in­tei­den kier­rä­tys olisi help­poa on “rikol­lista” viedä rav­in­teet kun­nal­liseen put­sari­in ja osa siitä kohti Itämrta.

  19. Nor­mi on hyvä — mut­ta asumises­sa pitäisi mita­ta TODELLISTA kuor­mi­tus­ta ja ratkaisut mitoit­taa sen mukaan.
    Se kuu­luisa hyt­ty­sen pissa…

  20. Kivikylässä elävien kan­nan­otot ruo­hikoil­la elävien asioi­hin ovat varsin mielenkiintoisia.

    Saake­li vaan, kun kaiken­näköiset vihreät tup­paa­vat työn­tää nokkaansa ruo­hikoil­la elävien asioihin.

  21. Järkevät investoin­nit pitää velvoit­taa tekemään. 

    Mut­ta eihän se mene mitenkään kaali­in, että kaukana vesistöistä ole­vi­in pien­taloi­hin vaa­di­taan iso­ja investoin­te­ja, kun viereisille pel­loille ja met­si­in levitetään ton­neit­tain lan­noit­tei­ta ja sikalan tuotoksia.

    Maat­alouden kuor­mi­tus­päästöjä voitaisi­in pienen­tää ymmärtääk­seni esimerkik­si kohtu­ullisil­la panos­tuk­sil­la kosteikkoi­hin ja mui­hin suojakaistaleisiin. 

    Mut­ta hal­li­tuk­sel­la ei näytä ole­van maat­alouden osalta todel­lisi­in ympäristötekoi­hin minkään­laista poli­it­tista tahtoa.

    Eduskun­nan välikysymyskeskustelukin asi­as­ta oli surkuhu­paisa poli­it­ti­nen näytelmä. Min­is­teri Lehtomä­ki oli ylim­ieli­nen ja ihan pihal­la. Ei näköjään osaa pätkääkään talousa­jat­telua. Kaikko­nen ja kump­pan­it yrit­tivät yksi toisen­sa jäl­keen vähätel­lä asi­aa ontu­vin argumentein.

    Ihmeel­listä oli myös se, että kepu­laiset kehta­si­vat nos­taa kaivovedet esille, vaik­ka jokainen maal­la asunut ymmärtää, että kaivoista on aina pidet­ty huol­ta. Siis kepu­laiset kansane­dus­ta­jat oikein pitivät maa­jusse­ja tyhminä.

  22. “Kaivo­jen saas­tu­mi­nenkin on kek­sit­ty juttu,”

    Ei ole: vuon­na 1990–1991 tutkit­ti­in n. 1400 kaivoa sat­un­naisotan­nal­la koko Suomen alueella.

    Mukana oli kaikkia kaiv­o­tyyppe­jä, eniten betoniren­gaskaivo­ja, 1016 kpl.

    Kaik­ista niistä 52 % oli hyviä, 43 % tyy­dyt­täviä ja 5 % huonoja.

    Heikoimpia oli­vat kivike­häkaiv­ot ja lähdekaiv­ot, huono­ja 26 ja 28 %.

    Kaik­ista kaivoista 10 pros­en­tis­sa havait­ti­in uloste­saas­tu­mista (e. coli) ja 5 %:ssa enterokokkeja.

    Yleisim­mät likaa­jat oli­vat (sat­un­naises­sa järjestyk­sessä) wc, navet­ta, sikala, pel­to ja tie.

    Vaik­ka vesi oli useim­mis­sa kaivois­sa “siedet­tävää” sekä ter­vey­del­liset että nk. tekniseet­tiset laatu­tavoit­teet täyt­ti vain 12–14 % kaivoista.

  23. Vain pien­tä pohdiskelua.
    Kuinka­han paljon fos­fo­ria val­uu vesistöi­hin fos­faatit­tomista pesuaineista?
    Niin. Olen ihme­tel­lyt mm. sitä, kun aikoinaan lyi­jy pois­tet­ti­in ben­si­in­istä, fre­on kylmälait­teista, mut­ta nämä mon­et muut litkut (ja mm. elintarvikkeet)voivat sisältää mon­i­naisia kemi­al­lisia (toden­näköis­es­ti aivan turhia?) ainei­ta. Entä uskaltaako hal­patuon­ti­vaat­tei­ta pestä ollenkaan, kos­ka jo niiden kuiv­akäsit­te­lykin aiheut­taa ter­vey­del­lisiä haittoja?
    No, nythän elämme aikaa, jol­loin maail­maa pelaste­taan. OK.
    Ben­si­i­ni saa vuo­den­vai­h­teessa lisää bio­tuotet­ta ja jotkut ehkä pelästyvät ja osta­vat uuden auton, luon­toys­täväl­lisem­män ja sit­ten ehkä kol­men vuo­den kulut­tua meille taap­er­oille ker­ro­taan, että taas on tul­lut markki­noille uusi, ehom­pi ja luon­toys­täväl­lisem­pi menopeli, joten äläpä aja van­hoil­la autoilla.
    Olen tietysti sil­lä kan­nal­la, että vedet, poh­javedet tietysti mukaan luet­tuna, on säi­lytet­tävä mah­dol­lisim­man puh­taina. Tietysti näin on tehtävä. Min­ul­la kuitenkin on sel­l­ainen hyt­inä näistä asioista, että kun mum­mo uhraa kymp­pi­ton­nin jätevesipuhdis­tuk­seen, niin samal­la hyt­ty­nen pis­saa Itämereen. Kun ekoau­toil­i­ja seu­raa val­is­tuneena ohjeis­tuk­sia, niin samal­la taivaalle piir­tyy jatku­vasti lentokonei­den jät­tämiä valkei­ta viivo­ja. Näistä asioista voisi jatkaa vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta epäilen­pä, että maail­ma ei tule ihmisen toimin­nal­la juurikaan puhdis­tu­maan. Toiv­ot­tavasti olen väärässä.
    PS. Soin­in­vaara pohtii näin : “Ei olisi oikein sekään, että kos­ka asian hoit­a­mi­nen on haja-asu­tusalueil­la niin kallista, ei tehdä mitään, vaik­ka kaupunki­laiset joutu­vatkin jätevesien­sä puhdis­tamis­es­ta maksamaan.”

    Voihan sitä moisia pohtia oikein-väärin peri­aat­teel­la. Minä taas pohdin sel­l­aisia, että kuin­ka mon­ta taaper­ta­jaa asuu esim. pääkaupunkiseudul­la per neliök­ilo­metri ver­rat­tuna esim. Kuh­mon haja-asu­tusalueeseen. Joten, jot­ta vääryys kor­jau­tu­isi, niin kuh­mo­lainen mum­meli, kaiva­pa kuvettasi.

  24. Tuli­pa­han mieleen, onko joku arvioin­ut, kuin­ka paljon saas­tut­taa täl­läisen puhdis­tusjär­jestelmän valmis­tus, kul­je­tus, asen­nus ja käyt­tö ja (uutis­ten perus­teel­la) sään­nöl­liset huolto­tark­istuk­set, että se toimisi välttävästi?

  25. Maat­alous on maal­la suurin vesistö­jen kuor­mit­ta­ja (ja niistäkin vain ne, joiden vedet val­u­vat nopeal­la ajal­la johonkin vesistöön.) Koti­taloudet ovat siinä lil­lukan var­sia. Pait­si ne miljoona mökkiä tai huvi­laa, jot­ka pilaa­vat jo ole­mas­saolol­laan läh­es kaik­ki ran­nat. Talot ja asumuk­set, jot­ka ovat kaukana ran­noista, niil­la ei ole hevon merk­i­tys­tä fosforikuormitukseen.

  26. Osmo: “Siinä ei oikeas­t­aan heitä mikään muu kuin se, että jätevesi­ase­tus annet­ti­in 2004 vihrei­den ollessa oppo­si­tios­sa erot­tuaan hal­li­tuk­ses­ta ydin­voiman takia.”

    Siinä onkin juuri se ongel­ma, että niin kauan kuin Vihreät ovat poli­ti­ikas­sa olleet, muut puolueet ovat yrit­täneet olla vihreämpiä kuin Vihreät itse, etteivät vain menet­täisi äänestäjiä Vihreille. Mut­ta kun ei ne muut osaa…

  27. Mon­elta muul­ta tuol­laista aloi­tus­ta pitäisin provona ja tulisi hyvät nau­rut, mut­ta ilmeis­es­ti ja kom­menteis­takin päätellen aloituk­sen haja-asu­tus­mak­sua mon­et pitävät ihan perusteltunakin. 

    Saas nähdä, kos­ka saamme kuul­la vihreästä tor­ves­ta hengitysilmamaksusta.

    Ja muuten tiesit­tekös, että tuo haja-asu­tusaluei­den jätevesipönt­töjut­tu iskee myös kaupunki­laisi­in ja hei­dän mökkei­hin­sä. Siitä vaan mak­samaan, kyl­lä tukan­pe­sus­ta kymp­pi­ton­ni pitää vero­ja men­nä, hal­paa kuin saip­pua. Tai no, ei ehkä ihan yhtä hal­paa kuin saip­pua, mut­ta halvem­paa kuin vuo­den ruoat per­heelle. Tai no, ei ehkä ihan niinkään hal­paa, mut­ta halvem­paa kuin auto.

    1. Juge: Jos sanon, että khtu­ut­toman kallista puhdis­ta­mos­ta pitäisi päästä mak­samal­la kohtu­ulli­nen mak­su sen sijaan, mikä siinä on haja-asu­tus­ta vastaan.
      Kaupunki­lais­mökkeil­i­jänä tiedän, että ase­tus kos­kee meitäkin. Imey­tys on jo jär­ket­ty Ei mak­sanut paljon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.

  28. “Mik­si pel­loille ylipäätään levitetään niin paljon fos­forip­i­toista lan­noitet­ta? Olen kuul­lut sel­l­aisi­akin arvioi­ta, että fos­fo­ri­lan­noit­teen määrä on ylimitoitettu.”

    Tut­tu luo­muvil­jeli­jä tote­si, että fos­fori on tule­vaisu­udessa luo­muvil­je­lyn kyn­nyskysymys: typpeä kyl­lä saadaan vil­je­lykier­rossa sitä sitovien kasvien avul­la ilmas­ta mielin määrin. Mut­ta entä fosfori?

    Kuulem­ma hänen mail­laan tosin riit­tää fos­fo­ria entisen tehovil­je­lyn jäljiltä muu­ta­mak­si vuosikymmeneksi.
    Niin että kyl­lä sitä aika reilusti yli tarpeen on maa­han aikoinaan dumpattu!

  29. Eihän tässä ole mitään vaikea­ta. Val­tio pakkol­u­nas­taa markki­nahin­taan rantakaistaleet pel­loista. Rahoi­tus tulee siitä että kun ne on pois­tet­tu vil­jelystä niin niil­lä vil­je­lyä ei tarvitse enää tukea. Tähän voisi jopa saa­da EU:lta rahaa.:)

    Vakavasti, Anneli Sil­ven­toinen on ihan oike­as­sa, jos rak­en­taa itselleen vesives­san niin veden puhdis­tus tulee myös hoitaa.

  30. @Osmo, aika vaikea taju­ta tuo­ta ane-logi­ikkaa. Onhan se vähän sama kuin päästökau­pas­sa tiet­ty, mut­ta pidän sitäkin jär­jen köyhyytenä.

    Aluk­si voitaisi­in lähteä vaikka­pa siitä, onko hajaada­su­tusalu­en jätevesien käsit­te­ly nyt täl­lä het­kel­lä jonk­in­sort­ti­nen ongel­ma vai ei.

    Jos on ongel­ma, niin sit­ten­hän var­maan kaiken mon­isa­tavuo­tisen asu­tuk­sen liepeil­lä kaik­ki paikat ovat saastuneet.

    Jos taas ei ole, mik­si pitää kor­ja­ta jotain mikä ei ole rikki?

  31. “Talot ja asumuk­set, jot­ka ovat kaukana ran­noista, niil­la ei ole hevon merkitystä
    fosforikuormitukseen.”

    Näin on , vesi-wc tai ilman ei muu­ta kuor­mi­tus­ta mitenkään.

    Eri­tyis­es­ti, kun wc-rav­in­teet ovat virt­sas­sa ja ne johde­taan suo­raan luon­toon puucee mallis­sa tai roiski­taan nurkki­in kun ei viit­sitä kävel­lä puuceelle
    Fos­forista kak­si kol­ma­sosaa, type­stä 80 % ja kali­u­mista 80 % on virtsassa

    Eli se siitä puuceen ympäristöystävällisyydestä.

  32. “Kuulem­ma hänen mail­laan tosin riit­tää fos­fo­ria entisen tehovil­je­lyn jäljiltä muu­ta­mak­si vuosikymmeneksi.
    Niin että kyl­lä sitä aika reilusti yli tarpeen on maa­han aikoinaan dumpattu!”

    On laitet­tu liikaa mut­ta ei niin paljon, että riit­täisi kym­meniksi vuosik­si. Ei kymmenek­sikään, kos­ka fos­fo­ria liuke­nee pois ja häipyy sadon mukana.

    Luo­muvil­jeli­jät kor­jaa­vat sit­ten sitä taset­ta kun­toon Honka­joen tuot­teil­la. Eikä kasvi tiedä, onko fos­fori Honka­joelta vai Siilinjärveltä.

  33. Saat­taa olla, ettei kysymyk­seni kuu­lu enää blo­gin otsikon alle, mut­ta kyse­len kuitenkin. Ympäristömin­is­teri ker­toi eduskun­nalle ker­ta toisen­sa jäl­keen, että jätevesi­lais­sa/-ase­tuk­ses­sa on paljon kohtia, joi­ta kun­ta voi alueel­laan tulki­ta parhain päin. 

    Onko näin?
    Ovatko lain/asetuksen pykälät siis kun­nalle säädet­tyjä mak­simi­ra­ja-arvo­ja, joista kun­ta voi luis­taa, mut­ta joi­ta parem­pia kun­nal­la ei ole oikeut­ta vaatia?
    Onko tiedos­sa joku kun­ta, joka on ilmoit­tanut omaa kun­taa koske­vat raja-arvot tai muut vaa­timuk­sen­sa ja miten nämä poikkea­vat lain/asetuksen arvoista/vaatimuksista?
    Kuu­luuko asia yleen­sä kun­nan ympäristö­valiokun­nalle tai rakennusvaliokunnalle?

  34. Fos­fori taitaa myös olla yksi niistä raa­ka-aineista, joi­ta ei riitä määrät­tömi­in. Hyvä jos niitä on pel­lois­sa tallessa…

  35. Osmo: “…Kaupunki­lais­mökkeil­i­jänä tiedän, että ase­tus kos­kee meitäkin. Imey­tys on jo jär­ket­ty Ei mak­sanut paljon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.”

    Olisiko tässä käynyt niin, että säädös sinän­sä oli hyvä, mut­ta mopo pääsi karkaa­maan sen soveltamises­sa. 😉 Eli lähdet­ti­in tar­joa­maan ja ehkä jopa vira­nomais­ten tahol­ta vaa­ti­maan ratkaisu­ja, jot­ka eivät itse asi­as­sa ole lain vaatimuksia.

    Alan vira­nomaiset ovat selvästi ongel­ma. Alalle on hakeu­tunut kaiken­laisia ide­al­is­te­ja, jot­ka halu­a­vat pelas­taa koko maail­man, eikä heil­lä ole vält­tämät­tä kokon­ais­näke­mys­tä. Vähän sama jut­tu, kuin nyky­isil­lä uus­maalaisil­la tievi­ra­nomaisil­la, jot­ka ovat vit­si jopa alal­la toimiville. 😀

  36. Myös täm­möi­nen tilanne voi tul­la vas­taan: Asukas rak­en­taa umpikaivon, jos­ta jätevedet viedään kun­nal­liseen put­sari­in. Asukas on hoi­tanut oman osuuten­sa. Entä jos kun­nal­lisen put­sarin tehot ovat alle ase­tuk­sen vaa­timusten? Täyt­tyykö vaatimukset?

  37. Laki sal­lii jo nyt kalkkista­biloidun ulosteen levit­tämisen tal­ven hangille, kuten Maaseudun tule­vaisu­u­den haas­tat­tele­ma maat­alou­sa­iantun­ti­ja on neuvonut.

    Min­un neu­voni on haja-asu­tusalueelle, että ostakaa hyvät ihmiset Evert The NeveR­estin paten­toima 10.000 litran vetoinen jätevesien diffuusihydraattori.

    Lait­teen toim­inta perus­tuu hydrol­o­giseen proes­si­in, että kaivos­ta tai muus­ta vesiläh­teestä 10.000 litran astia täytetään vedel­lä ja vet­tä juok­sute­taan kaiken aikaa. Jokainen WC-huuhtelu merk­it­see automaat­tis­es­ti 100–500 litran veden vir­taus­ta dif­fu­usi­hy­draat­tori­in val­i­tus­ta puh­tausas­teesta riippuen.

    Suurem­matkin seu­rat ja suku­juh­lat voi pitää hyväl­lä oma­l­latun­nol­la ympäristöystävällisesti. 

    Ase­tus ei määrää puhdis­tus­menetelmää, vaan puhdis­tus­tu­lok­set: jätevesistä tulee puhdis­taa orgaanis­es­ta aineesta 90 %, fos­forista 85 % ja type­stä 40 %.

    Kehit­tämäni esipuhdisyk­sikkö voidaan kytkeä kaikki­in markki­noil­la ole­vi­in jär­jestelmi­in. Tosi­asi­as­sa mitään lop­pupuhdis­tusyk­sikköä ei edes tarvi­ta. Tulos on yhtä hyvä tai jopa parempi.

  38. Tätäkin asi­aa sivua­va pikku tiedon­mu­ru Tiede-lehdestä, alun perin THL:stä:

    Voivatko bak­teer­it ja viruk­set lev­itä tuulen mukana:

    Mikro­bit lev­iävät vai­vat­ta tuulen mukana pitk­iäkin matko­ja. Pil­vis­sä matkates­saan ne muo­dosta­vat jää­tymisy­tim­iä. Etelä­na­van jääk­er­roksista onkin löy­det­ty mikrobe­ja miljoonien vuosien takaa.

    Tuulen mukana lev­iävät mikro­bit aiheut­ta­vat kuitenkin ani­har­voin sairas­tu­misen, kos­ka ulkoil­ma ja eri­tyis­es­ti auringon ultra­vi­o­let­tisäteily ovat tap­pa­va ympäristö useim­mille taudinaiheuttajille.

    Poikkeuk­si­akin tun­netaan. Mer­itu­uli on kul­jet­tanut eläin­tau­tien aiheut­ta­jia jopa sato­ja kilo­me­tre­jä. Suu- ja sorkkatau­tiviruk­sen epäilti­in jopa levin­neen hiekkapil­ven mukana Afrikas­ta Britanniaan.

    Mikrobe­ja on eri­tyisen run­saasti avoimien kom­postien ja jätevesipuhdis­ta­moiden ilmas­sa, mis­tä tuuli kylvää niitä lähiym­päristöön. Yksi dra­maat­tisim­mista ilmavälit­tei­sistä epi­demioista koet­ti­in Ran­skas­sa vuo­den­vai­h­teessa 2003–2004, kun petrokemi­an tehtaan jäähdy­tys­tornin höyry­istä lev­isi legionellabak­teere­ja jopa kuu­den kilo­metrin päähän. 86 ihmistä sai keuhkoku­umeen, ja heistä 21 kuoli.

    Vas­taa­ja:
    Pent­ti Huovinen
    tutkimusprofessori
    Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitos

    Siir­tykäämme kuiv­akäymälöi­hin koko yhteiskun­nas­sa ja kom­pos­toikaamme kaik­ki jäte!

  39. “Fos­forista kak­si kol­ma­sosaa, type­stä 80 % ja kali­u­mista 80 % on virtsassa”
    Olisi muka­va tietää, mihin uuteen biolo­giaan tuo tieto perus­tuu? Van­hoil­la tiedoil­la virt­sa sisältää ain­oas­taan ure­aa ja vet­tä. Eli mielestäni ihmis­lannan fos­forista pois­tuu tuo vaa­dit­tu 90 % pelkil­lä kun­nol­lisil­la sakokaivoil­la, jot­ka erot­tel­e­vat kiin­teät aineet pois. Pesuainei­den vesil­iukoista fos­fo­ria sakokaiv­ot eivät ero­ta, joten ne ovat ain­oa ongel­ma nyky­lait­teis­toil­la. Ehkä tämä asia olisi helpom­pi hoitaa kehit­telemäl­lä fos­faatit­to­mia pesuainei­ta ja pesumenetelmiä kuin toim­i­mat­to­mia pienpuhdistamoja.
    Ever­tille: Vehnän valmis­tu­mi­nen leipävehnäk­si tarvit­see aivan saman ver­ran typpeä sekä Suomes­sa, Puo­las­sa että kaikkial­la muual­lakin. Meil­lä Suomes­sa vain on Itämeren suo­jelemisek­si asetet­tu lan­noi­tus­ra­ja tuo­ta biol­o­gista opti­mia alem­mak­si. Aivan omaa tyhmyyttämme.

  40. Toivoisin, että WWF tai joku tutkimus­laitos lask­isi haja-asu­tusaluei­den jätevesi­ase­tuk­sen aiheut­ta­man ekol­o­gisen jalan­jäl­jen. Ase­tuk­sen myötä maaperään upote­taan tuhan­sia ton­ne­ja muoviputkea, muovi- ja lasikui­tusäil­iöitä sekä sähköteknisiä ohjausyk­siköitä. Asen­nus vaatii raskail­la työkoneil­la tehtäviä mit­tavia kaivuu- ja louhin­tatöitä. Lisäk­si tule­vat lait­teis­to­jen kun­nos­s­api­to- ja huolto­työt, joiden tarve alkaa välit­tömästi laiteasen­nusten jälkeen. 

    Kaiken luon­non­va­ro­jen haaskauk­sen jäl­keen jätevesien käsit­te­ly tuot­taa häviävän pienen hyö­dyn yksi­no­maan maat­alouden päästöi­hin ver­rat­tuna. Lisäk­si tule­vat raskaat sosi­aaliset kus­tan­nuk­set, kun osa haja-asu­tusaluei­den vähä­varais­es­ta väestöstä joutuu ase­tuk­sen seu­rauk­se­na taloudel­lisi­in vaikeuksiin. 

    Luulen, että jätevesi­ase­tus tul­laan tulevas­sa his­to­ri­ankir­joituk­ses­sa muis­ta­maan yht­enä hölmöim­mistä lain­säädän­töhankkeista Suomen his­to­ri­as­sa. — Ja nimeno­maan ekol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta tarkastel­tuna. Se tulee myös toden­näköis­es­ti lisäämään voimakkaasti kansalais­ten vas­tus­tus­ta luon­non­suo­je­lu­työtä kohtaan tilanteessa, jos­sa siihen ei esim. ilmas­ton läm­pen­e­misen vuok­si todel­laan olisi varaa. 

    Ase­tuk­sen edel­lyt­tämät toimen­piteet olisi pitänyt kohden­taa paljon tarkem­min, vain vesistö­jen välit­tömässä läheisyy­dessä ole­vi­in kiinteistöihin.

  41. “jätevesistä tulee puhdis­taa orgaanis­es­ta aineesta 90 %, fos­forista 85 % ja type­stä 40 %.”

    Mitähän tuo puhdis­t­a­mi­nen oikein tarkoittaa.
    Esim tuos­sa Osmon mallis­sa ei päästöistä puhdite­ta juuri mitään .
    Suurin osa fos­forista , type­stä ja kali­u­mista on virt­sas­sa, jota ei käsitel­lä ollenkaan.

    Puuceestä virt­sa erotel­laan ja las­ke­taan luon­toon joko suo­raan tai viiveel­lä, sitä ei käsitel­lä muuten kuin että tuol­la viiveel­lä tapetaan bakteereja.

    Esim van­hempi­eni mökil­lä tämä tarkoit­taa, että jät­teet las­ke­taan nyt vähän lähem­mäs taloa kuin aikaisemmin.

  42. Osmo:

    Kaupunki­lais­mökkeil­i­jänä tiedän, että ase­tus kos­kee meitäkin. Imey­tys on jo jär­ket­ty Ei mak­sanut paljon mitään, kun ei ole sitä vesivessaa.

    Sin­ul­la on siis mökil­läsi vain kantovesi?

    Tarvi­taanko kalli­ita uusia ratkaisu­ja ei riipu vesives­san ole­mas­saolosta, vaan siitä tuleeko vesi mökki­in pumpun tuo­mana vesi­jo­htoa pitkin, vai kan­netaanko se ämpäril­lä kaivosta.

    Jos ei ole kyse kan­tovedestä, van­hanaikainen yksinker­tainen imey­tyskai­vo ei riitä. Tässä onkin jätevesi­ase­tuk­sen suurin älyt­tömyys. Sen vielä ymmärtää, että vesives­sal­lisi­in talouk­si­in tarvi­taan paran­nuk­sia. Ei niinkään Itämeren suo­jelemisek­si, kos­ka eivät ne ves­sajät­teet sinne asti juurikaan päädy. Sen sijaan van­hat sakokaiv­ot varsin yleis­es­ti pilaa­vat läheis­ten juo­mavesikaivo­jen vedenlaatua.

    Mut­ta vaa­timus tuhan­sien euro­jen paran­nuk­sista vesives­sat­toman kesämökin har­maavesiä varten on aivan totaal­ista järjettömyyttä.

  43. Hyvän Sadon vil­je­lyk­il­pailun rav­in­teet ker­to­vat mil­laisia määriä täysin lail­lis­es­ti ilman minkään­laisia pidäkkeitä saa roimia Suomen pelloille:

    Rai­sion joukkue on suun­nitel­lut levit­tävän­sä vehnälle 125 kiloa typpeä, 10 kiloa fos­fo­ria, 20 kiloa kali­u­mia ja 10 kiloa rikkiä hehtaarille.

    Lisä­typen levit­tämi­nen kasvukaudel­la ei ole myöskään pois sul­jet­tu aja­tus Rai­sion joukkueella. 

    Elosadol­la on poikkea­va tak­ti­ik­ka. Joukkue sat­saa myl­lyvehnän vil­je­lyyn alus­ta asti rohkein panoksin. Rav­in­tei­den säi­lymistä pel­los­sa joukkue varmis­telee levit­tämäl­lä lohkolleen 10 ton­nin annok­sen bio­hi­iltä hehtaar­ille ennen kylvöjä. Latinkia täy­den­netään vielä eläin­peräisel­lä Viljo-lan­noit­teel­la. Siitä tulee hehtaar­ille kaikki­aan 96 kiloa typpeä, 60 kiloa fos­fo­ria ja 12 kiloa kaliumia. 

    Timo T:lle, pohjoista ja karua Suomea suo­tu­isam­mil­la alueil­la saadaan tun­tu­vasti suurem­mat kokon­ais­sadot per vuosi suh­teessa huo­mat­tavasti pienem­mil­lä väkilannoitmäärillä.

  44. “Mut­ta vaa­timus tuhan­sien euro­jen paran­nuk­sista vesives­sat­toman kesämökin har­maavesiä varten on aivan totaal­ista järjettömyyttä.”

    Etenkin kun ulosteen, virt­san sisältämät rav­in­teet levitetään edel­lleen luontoon .
    Eli pääos­alle rav­in­teista ei tehdä edelleenkään mitään.
    Puucee fan­it markki­noi­vat virt­san lev­i­tys­tä pihaan ja kaivo­jen ympärille ympäristöystävällisenä

  45. Markku: “Toivoisin, että WWF tai joku tutkimuslaitos…”

    WWF:n luotet­tavus asiantun­ti­jata­hona meni jo vuosia sit­ten, kun se aloit­ti kil­palaulan­nan ekoter­ror­is­ti­jär­jestö Green­pea­cen kanssa. 😀 😀 😀 Joskus iloisel­la 80-luvul­la heitä saat­toi vielä uskoa.

  46. Mikäköhän on totu­us näistä kom­postikäymälöistä ja imey­tysjär­jestelmistä? Minä soitin — tyh­mä kun olin — kun­nan ympäristö­tarkas­ta­jalle ja kysyin, voim­meko täyt­tää määräyk­set vai­h­ta­mal­la kom­pos­tives­saan ja imeyt­tämäl­lä har­maat vedet. Tarkas­ta­ja halusi tul­la meille käymään. No mikäs siinä, ter­ve­tu­loa, ja ihan muka­va mieshän se oli. Mut­ta kom­pos­tives­saan vai­h­tamis­es­ta ei hänen mielestään olisi “mitään hyö­tyä”, kos­ka joka tapauk­ses­sa joudumme puhdis­ta­maan har­maat vedet. Imey­tysken­tän rak­en­t­a­mi­nen tarkas­ta­jan mukaan “todel­la kallista ja vaikeaa”. Eli ain­oa järkevä vai­h­toe­hto on kuulem­ma pien­puhdis­ta­mo, kus­tan­nus min­i­mi 5000 — 7000 euroa mei­dän tapauk­ses­samme. Niin ja lisäk­si vielä erilli­nen pikkupuhdis­ta­mo saunalle, joka sijait­see ulko­raken­nuk­ses­sa, ja jon­ka yhdis­tämi­nen samaan jär­jestelmään tulisi kuulem­ma vielä kalliimmaksi…
    Mitä mah­dol­lisuuk­sia min­ul­la nyt on toimia toisin, voiko kun­nan ympäristö­tarkas­ta­ja pakot­taa min­ut val­it­se­maan itse suosit­tele­mansa vai­h­toe­hdon? Minus­ta puhdis­tus­pön­töt ovat peri­aat­teessakin jär­jet­tömiä. Ensin­näkin niis­sä on korkeat asen­nus- ja huoltoku­lut. Toisek­seenkin ne syövät sähköä (ja lisäävät hiilid­iok­sidipäästöjä sitä kaut­ta) ja lop­pu­jen lop­ul­ta liete on kuitenkin tyh­jen­net­tävä ja kul­jetet­ta­va fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la jon­nekin, eikö näin? Sen sijaan, että voisin kom­pos­toi­da jätök­set ja saa­da hyvää kom­pos­tia kasvi­maal­leni. Ai niin, tarkas­ta­ja muisti vielä sanoa, että kom­pos­tives­san tuo­tok­sia ei saa käyt­tää muual­la kuin viher­rak­en­tamises­sa, infek­tioriskin vuok­si. Kysyn­pä vaan, mikä virus selviää perunan keit­tovedessä ja mik­si ihmeessä en voisi levit­tää käymäläkom­pos­tia pot­tumaal­leni. Ja mikä ran­gais­tus min­ua uhkaa, jos näin teen.

  47. “Kysyn­pä vaan, mikä virus selviää perunan keit­tovedessä ja mik­si ihmeessä en voisi levit­tää käymäläkom­pos­tia pot­tumaal­leni. Ja mikä ran­gais­tus min­ua uhkaa, jos näin teen.”

    Kom­pos­toivas­sa käymälässä virt­sa on erotet­ta­va, muuten kom­posti hukkuu.
    Kiin­teässä ulosteessa ei ole juurikaan tarkas­ta­jan mainit­semia pöpöjä, ne ovat pääosin virtsassa.
    Kom­posti tuhoaa myös tehokkaasti bak­teere­ja joten se ei ole vaar­alli­nen pöpö­jen näkökulmasta
    Mut­ta tuo­ta vaar­al­lista virt­saa pitäisi varas­toi­da n puoli vuot­ta ennen luon­toon lev­i­tys­tä, jot­ta pöpöt kuolevat.

    Tosin virt­san lev­i­tyk­sessä lev­iää suurin osa talouden fos­fori-typ­pi-kali­um-päästöistä luon­toon käsittelemättömänä.

    tqrkas­ta­jal­lq on tässä puhdis­tusasi­as­sa laa­jat val­tu­udet, sil­lä ase­tus on tarkoituk­sel­la väljä ja yksit­täiselle isäau­rinkois­lle on annet­tu suh­tee­ton valta.
    On selvää, että mikä on tarkas­ta­jan val­in­ta, jos isäau­rinkoisen serkkupoi­ka sat­tuu ole­man puhdistamokauppias.

    Ja puhdis­ta­mo­jen valvon­taan on palkat­ta­va var­maan tuhat tarkastajaa.

    Tämä jätevesi­ase­tus on mitä suurim­mas­sa määrin rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta eli kek­sitään hyvää tarkoit­ta­va päämäärä, mut­ta sen todel­li­nen tarkoi­tus on edis­tää lisään­tyvää byrokra­ti­aa ja joidenkin intres­sipi­irien liiketoimintaa.
    Mak­sajik­si pakote­taan ryh­miä, joille ei juurikan syn­ny hyö­tyä asiasta.

    1. Mis­tä alka­en virt­sas­sa on alka­nut olla vaar­al­lisia bak­teere­ja? Jos on, kan­nat­taa kään­tyä pikaises­ti lääkärin puoleen.

  48. “Mis­tä alka­en virt­sas­sa on alka­nut olla vaar­al­lisia bak­teere­ja? Jos on, kan­nat­taa kään­tyä pikaises­ti lääkärin puoleen.”

    Oli­pa­han joku saanut täl­laisenkin päätelmän hyväksyt­tyyn lop­putyöhön ujutet­tua, pitää yrit­tää löytää se uudestaan

  49. Saos­tuskaivoon tule­vien ulostei­den määrä voi vai­hdel­la ruokavalion, nautitun
    ves­imäärän, henkilön iän, koon, sukupuolen sekä ilmas­ton mukaan (Wol­gast 1993).
    En nyt ehdi penko­maan tarkem­min tuo­ta, mut­ta ehkpä se perus­tuu siihen, että pros­es­sis­sa virt­sa kul­kee useim­mis­sa ratkaisu­is­sa muun ulosteen läpi saastuen siinä.
    Kun virt­saa syn­tyy n 10-ker­tainen määrä muuhun ulosteeseen ver­rat­tuna , Toisaal­ta rav­in­teet ovat pääasi­as­sa virt­sas­sa, joten se on hyvää alus­ta bakteerikasvulle.
    Tuo bak­teer­i­jut­tu vain pisti silmään kun etsin noi­ta virtsan/ulosteen ravinnesisällyksiä

    http://www.tut.fi/units/ymp/bio/reports/Saostuskaivojen_Tehokkuus.pdf

    “Hiil­i­hy­draat­ti- ja kasvispi­toisel­la ruokavali­ol­la ulosteen määrä voi olla 600 g per
    henkilö, kun taas pro­tei­i­ni- ja lihapi­toista ruokavalio­ta nou­dat­taval­la vain noin 200g /
    henkilö (Watt 1984). Wol­gastin (1993) mukaan yhden henkilön tuot­ta­man virt­san määrä
    on noin 500 kg/a (=1,4 kg/päivä) ja ulosteen 50 kg/a (=140g/päivä). Hänen mukaansa
    type­stä noin 90% on peräisin virt­sas­ta, fos­forista puolestaan 50–65%. (Heinonen-Tan­s­ki
    & Wijk-Sijbesma 2005 mukaan)”

  50. “tqrkas­ta­jal­lq on tässä puhdis­tusasi­as­sa laa­jat val­tu­udet, sil­lä ase­tus on tarkoituk­sel­la väljä ja yksit­täiselle isäau­rinkois­lle on annet­tu suh­tee­ton valta.”

    Apua, onko tämä nyt oikeasti näin? Onko kun­nan ympäristö­tarkas­ta­ja tosi­aan se, joka asian päät­tää? Onko asi­as­sa mitään val­i­tu­soikeut­ta? (Jos nyt sit­ten on aikaa ja halua min­nekään valit­taa, luul­tavasti meil­lä ei ole…)

    Minä halu­an käsitel­lä mei­dän jät­teemme ja suo­jel­la ympäristöä, se on selvä, ja olen valmis siitä jotain mak­samaankin. Mut­ta halu­an tehdä tämän taval­la, joka min­un logi­ikkani mukaan on järkevin. En halua mitään sähköl­lä toimivia teknisiä vim­paimia meille! Varsinkin kun niiden toim­intate­hokin on mitä sattuu.

    Kyl­lä minus­ta pitäisi sisä­maas­sa riit­tää, jos on valmis vai­h­ta­maan vesives­san kom­postikäymälään. Niin ja lisäk­si olen kyl­lä valmis luop­umaan kaik­ista turhista kemikaaleista ja vai­h­ta­maan kaik­ki pesuaineet ekover­sioi­hin (näin olen aika pitkälle jo tehnytkin). 

    Ran­nikol­la asuville sit­ten ehkä vielä har­maid­en vesien käsit­te­ly lisäk­si tai jonkin­lainen kom­pen­saa­tiosys­tee­mi kuten Osmo ehdot­ti, kuu­lostaa ihan järkevältä sekin.

    Mikä on paras tapa vaikut­taa siihen, että epäon­nis­tunut ase­tus saadaan kumot­tua tai järkiperäis­tet­tyä? Halu­an toimia, ker­tokaa joku miten!

  51. “Kyl­lä minus­ta pitäisi sisä­maas­sa riit­tää, jos on valmis vai­h­ta­maan vesives­san kompostikäymälään. ”

    En ymmär­rä tuo­takaan tarvet­ta, sil­lä kom­postikäymälässä virt­sa erote­taan ja las­ke­taan luon­toon. Koti­talouden tuot­ta­mas­ta ravin­nekuorim­i­tuk­ses­ta suurin osa on virt­sas­sa , jota ei siis käsitel­lä mitenkään.
    Luku­unot­ta­mat­ta tuo­ta virt­san seiso­tus­ta bak­teerivaaran vähentämiseksi.
    Lan­nas­sa ja har­mais­sa vesis­sä, joi­ta käsitel­lään on vain pieni osa koti­talouden päästöistä.
    Mitä tulee lupa­pros­es­si­in niin var­maan lau­takun­ta , joko ympäristö-tai raken­nus­lau­takun­ta myön­tää luvan suun­nitel­malle­si, ja sen ei tarvitse olla tarkas­ta­jan vaatima
    Mut­ta lau­takun­ta nou­dat­taa läh­es poikkeuk­set­ta tarkas­ta­jan suositusta .
    Päätök­ses­tä toki voi valit­taa valit­taa , mut­ta tuskin­pa asia oikeudel­lakaan sen selvem­pi on eli lop­putule­ma on arvailua

  52. Kiin­teässä ulosteessa ei ole juurikaan tarkas­ta­jan mainit­semia pöpöjä, ne ovat pääosin virtsassa.
    Kom­posti tuhoaa myös tehokkaasti bak­teere­ja joten se ei ole vaar­alli­nen pöpö­jen näkökulmasta
    Mut­ta tuo­ta vaar­al­lista virt­saa pitäisi varas­toi­da n puoli vuot­ta ennen luon­toon lev­i­tys­tä, jot­ta pöpöt kuolevat.

    Liian van­ha, ennen kuin jatkat täl­laisen täysin virheel­lisen pro­pa­gan­dan levit­tämistä, etsi kiireesti ne lähde­vi­it­teet. Ter­veen ihmisen virt­sa on lähtöko­htais­es­ti steri­il­iä. Ulostul­lessa matkaan saat­taa tietysti tart­tua kaiken­näköistä, mut­ta se ei ole mitään ver­rat­tuna ulosteen bakteerimääriin.

    Vältän suorien linkkien lait­tamista kos­ka blo­gisof­ta lait­taa liial­liset linkit spammiksi.

    Mut­ta lain­aus suo­ma­lisen wikipedi­an Escherichia coli ‑sivul­ta:

    “Jos poh­javedessä on E. col­ia, se ker­too yleen­sä uloste­saas­tu­mis­es­ta. Ihmisen päivit­täisessä ulostemäärässä on taval­lis­es­ti 10^11–10^13 E. coli-bakteeria.”

    Englan­ninkieli­nen wikipedia-artikke­li “Urine” puolestaan alkaa seuraavasti:

    “Urine is a ster­ile, liq­uid by-prod­uct of the body” 

    (Koros­tus minun)

  53. “En ymmär­rä tuo­takaan tarvet­ta, sil­lä kom­postikäymälässä virt­sa erote­taan ja las­ke­taan luon­toon. Koti­talouden tuot­ta­mas­ta ravin­nekuorim­i­tuk­ses­ta suurin osa on virt­sas­sa , jota ei siis käsitel­lä mitenkään.”

    Mut­ta enhän tietenkään ole laske­mas­sa virt­saa sel­l­aise­naan luon­toon, siinähän vas­ta niitä arvokkai­ta rav­in­tei­ta onkin, jot­ka halu­an kaik­ki kasvi­maalle. Potu­ille tai muille keit­et­täville vihan­nek­sille var­muu­den vuok­si voin toki lait­taa ves­san tuotokset.
    Eikö virt­saa voi kom­pos­toi­da erik­seen? Imeyt­tää sahan­pu­ru­un ja odotel­la tarvit­ta­va aika. Luulisi että tästä tulisi eri­no­maista kom­pos­tia: virt­sas­ta typpeä ja sahan­pu­rus­ta hiiltä, eikös siinä ole aika hyvä kom­postin resepti?
    Kyl­lähän esim. hevos­tiloil­la hyö­dyn­netään ihan samal­la taval­la hevosten virt­sa. Hevo­nen pis­sii ja kakkii purui­hin, ja sekä märät purut että lan­ta viedään lan­ta­laan kom­pos­toi­tu­maan. Eikä niitä sieltä todel­lakaan eritel­lä erik­seen, vaan kaik­ki yhdessä viedä aikanaan pellolle.

  54. Tämä on surkuhu­paisa laki. Entäs ne eläin­ten “fos­foripäästöt” siel­lä met­sässä? Vaadin, että veron­mak­sa­jat kerää­vat kaik­ki punatulkku­jen jätök­set pois met­sästä Itämeren suojelemiseksi.

  55. Olen toisaal­la esit­tänyt, että vesikäymälät, tämä 1870-luvun teknolo­gia, olisi kiel­let­tävä tarpeet­tomana haja-asutusalueilla. 

    Hygieeniset ja ter­vey­del­liset ongel­mat aiheutu­vat ulostei­den sotkemis­es­ta kaikkine bak­teere­i­neen, alkueläim­i­neen, matoi­neen, hiivoineen, arkkei­neen ja viruksi­neen puh­taaseen veteen. 

    Ulosteesta kuiv­akäymälässä eril­lään kerät­tävis­sä ole­va virt­sa on käytän­nössä puh­das­ta lan­noiteliu­os­ta, jon­ka koos­t­u­mus on ihanteelli­nen ihmis­ravin­nok­si kel­paav­ille kasviksille, kuten kuo­pi­o­lais-tam­pere­lainen Käymäläseu­ra Huus­si ry:n jäsen­ten tutkimus­ryh­mä on osoittanut.

  56. Olen itsekin pohdin­nois­sani tul­lut veron kannalle.

    Esimerkik­si met­sästys- ja kalas­tuskiel­lot voitaisi­in kor­va­ta kau­den mukaan vai­h­tu­val­la riis­taverol­la. Tämä käytän­nössä johtaisi samaan lop­putu­lok­seen kuin ehdot­tomat kiel­lot mut­ta olisi jous­tavampi, silti olemat­ta uhka luonnonvaroille.

  57. Liian van­ha:
    Pari säkkiä apu­lan­taa nur­mikolle ja peruna­maalle on suurem­pi kuor­mi­tuk­sen aiheut­ta­ja kuin taval­lisen per­heen tuot­ta­man vesi­jät­teen sisältämä fos­fori ja typpi .
    Useim­mat maaseudun talot eivät ole vesistö­jen lähet­tyvil­lä. Tavalli­nen nur­mikko kulut­taa jo sen ver­ran typpeä ja fos­fo­ria, että rehevöi­tymisen laa­ju­us on muu­tamia sato­ja m2 ja ulot­tuvu­us kym­menistä metreistä 100–200 metri­in eli ongel­ma on hyvin paikallinen.

    Kaivo­jen saas­tu­mi­nenkin on kek­sit­ty jut­tu, maaseudul­la on aina osat­tu sijoit­taa jätekaiv­ot vir­tauk­sen ala­puiolelle ja naa­purien väli­nen etäisyys on sitä luokkaa, että naa­purinkaan kai­vo ei saas­tu, sil­lä rehevöi­tymi­nen on hyvin paikallinen.
    Vesi­jo­htoverkos­tokin on jo yleinen maaseudulla

    Muul­la Euroopas­sa ei olla yhtä tyh­miä esim ruot­salaiset edel­lyt­tävät suo­ma­lais­ten vaa­ti­maa puhdi­tus­ta­soa vain ranta-alueilla.

    Kat­selin tuo­ta puhdis­tuskäytän­töäItä­val­lan maaseudul­la viime vuon­na, eivät ole näköjään kuulleet mitään em direk­ti­ivistä tai ovat pitäneet jär­jen päässä .
    On hukaan heit­et­tyä rahaa yrit­tää puhdis­taa jätevet­tä 100- 200 metriä kauem­pana rannasta

    Nyt Soi­ni hauukkuu maalaisia Moiti Tal­vi­vaaraa se on pahin Ja Jät­timega­looma Jos toimii 40–50 vuot­ta Samaa tuo­houtuu samoin Laa­tok­ka Köy­hdytet­ty uraani ikuisuuteen

Vastaa käyttäjälle Seppo S Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.