Minulle on kerrottu, että Helsingissä monen toimistorakennuksen omistaja haluaisi muuttaa talonsa käyttötarkoituksen (takaisin) asunnoiksi, mutta asia on kilpistynyt pysäköintipaikkanormiin. Kaupunki vaatii suunnilleen yhtä pysäköintipaikkaa asuntoa kohden, mikä tekisi muutoksesta tolkuttoman kalliin. Jälkeenpäin talon alle laitettavat pysäköintipaikat maksavat kymmeniä tuhansia euroa kappaleelta.
Tämä risoo minua, eikä edes ihan vähän. Hyväksyn, ettei autoileva perhe voi muuttaa toimistosta asunnoksi muutettavaan rakennukseen, mutta yli puolet helsinkiläisistä ruokakunnista on autottomia. Miksi pitää estää näidenkin asuminen keskustassa? Eikö voisi päättää, että tässä kiinteistössä ei ole autopaikkoja. Ei kenenkään ole pakko sellaiseen muuttaa.
Ilmiselvän vastaväitteen torjumiseksi tietysti päätettäisiin myös, ettei tässä kiinteistössä asuminen oikeuta myöskään asukaspysäköintipaikkatunnukseen.
Kantakaupungissa on kaupallisia pysäköintilaitoksia. Jos on välttämätöntä pitää autoa, niistä saa kyllä paikan, koska tyhjää tilaa on. Vähän se maksaa, mutta paljon vähemmän kuin paikka sen oman talon alla.
Kaavottaja ei voi vedota mihinkään ympäristöministeriön sitovaan normiin, koska sellaista ei ole Helsinkiä koskien. Valtakunnallinen normi on kyllä olemassa, mutta siinä sanotaan, ettei sitä tarvitse noudattaa siellä, missä joukkoliikenne on poikkeuksellisen hyvin järjestetty. Mitähän tällä tarkoitetaan, jos ei Helsingin kantakaupunkia?
Myös Jätkäsaaressa pysäköinti maksaa aivan tolkuttomasti. jotain 30 000 — 50 000 euroa kappaleelta. On sekä väärin että epätarkoituksenmukaista pakkomaksattaa pysäköinti asuntojen hinnoissa ja antaa sen jälkeen pysäköintipaikat niitä tarvitseville käytännössä ilmaiseksi. Ei ole vaikea ennustaa, että paikoista tulee pulaa. Jos ne vuokrattaisiin kustannuksia vastaavalla hinnalla — noin 250 euroa/kk — varmasti riittäisivät. Moni siirtyisi omasta autosta CityCarClubin käyttäjäksi, koska pysäköintipaikan hinnalla ajaisi noin tuhat kilometriä kuussa. Vielä useampi toteaisi, että ratikka riittää.
Eikö olisi järkevää valikoida autottomia kotitalouksia sinne, missä pysäköinti tulee kohtuuttoman kalliiksia?
Korpeaahan tuo, mutta eihän tämä ole mitään muuta kuin politiikkaa. Asiaa käsittelevät lautakunta (KSL?) vaan päättää että se muutetaan asunnoksi ja lisäparkkipaikkoja ei tarvita.
Itse olenkin vähän ihmetellyt miksi näitä käyttötarkoituksen muutoksia on niinkin vähän kuin on, mutta tämä kyllä selittää. Jos käytäntö korpeaa muitakin, sitä varmaankin kannattaa muuttaa. Tyhmäähän tuo on sekä kiinteistön omistajan että kaupungin kannalta.
Mitä kaupallisiin pysäköintilaitoksiin tulee, tulisi tässä kohtaa yrittää välttää suomalaisten poliitikkojen helmasyntiä myydä lakisääteisiä ja/tai käytännön monopoleja tai niihin verrattavaa liiketoimintaa. Helsinginniemen pysäköinnin yksityistäminen muutamalle suurelle toimijalle olisi Helsingin panos jatkumoon johon kuuluu Kemira GrowHow, Digita, Suomen autokatsastus Oy, Espoon Sähkö, TeliaSonera ja lukematon määrä infrastruktuuria ympäri Suomea (mukaanlukien YTV:n jätteenpoltto jos oikein huonosti käy).
“Kantakaupungissa on kaupallisia pysäköintilaitoksia. Jos on välttämätöntä pitää autoa, niistä saa kyllä paikan, koska tyhjää tilaa on. Vähän se maksaa, mutta paljon vähemmän kuin paikka sen oman talon alla.”
Tämä “vähän” on keskimäärin 2724 EUR/v tilanteessa jossa monopolia ei vielä ole. Voi kuvitella minkälainen rahastusautomaatti rakentuisi jos pysäköintiliiketoiminta laajamittaisesti yksityistettäisiin ilman että markkinoiden toimivuus samalla taataan. Jos pysäköinnistä halutaan tietoisesti tehdä kallista, olisi parempi ohjata rahat kaupungin kassaan.
Jos asunto-osakeyhtiölle kellariautopaikan rakentaminen maksaa 10–15 kEUR ja tuloa saadaan yhtiölle vähintään 10% vuodessa, ei tätä voi oikein pitää maksattamisena. Yksittäinen autonomistaja sijoittaa hyvinkin 30–50 kEUR autohallipaikkaan jos pääsee eroon vuokrapaikkaan liittyvistä epävarmuustekijöistä. Jos autopaikan rakentaminen talon kellariin on kovin kallista, rahoitusongelma ratkeaa esimerkiksi muodostamalla autopaikoista yhtiön/osakkaiden lunastusoikeudella varustettu osakelaji. Helsinginniemellä onneksi vaativat perustusolosuhteet houkuttelevat maksukykyisiä asukkaita.
Tämä autopaikkasääntö on kyllä ehkä idioottimaisinta säätelyä mitä voi harrastaa.
Sinänsä on ihan odotettavaa, että kun lähdetään tälle tielle, että julkinen valta saa määrätä mistä tahansa, niin näitä typeriä säätelyitä syntyy sinne tänne.
En ymmärrä, mitä spottu tarkoittaa pysäköinninyksityistämisellä. Mitä siis voisi enää yksityistää. Kaupunki omistaa kadunvarsipaikat, mutta ei omista pysäköintilaitoksia, vaan ne ovat kaikki yksityisiä.
Tosin ne on pakottamalla synnytettyjä: peruskorjausluvan ehtona on ollut, että kiinteistä sijoittaa johonkin pysäköintilaitokseen alueellaan. Tämä takia hinta yksityisessäkin pysäköinti8laitoksessa on niin halpa — siis halpa verrattuna kustannuksiin. Meillä on siis ollut rakennusluvissa ja peruskorjauksissa eräänlainen vero, jonka tuotto on korvamerkitty pysäköintiin.
Ehkäpä tämä on kaupunkiin sopiva vaihtoehto. Kysyn vain, että vaikuttaako alueen houkuttelevuuteen eri väestönryhmille. Muistaakseni Helsinki haluaisi hyviä veronmaksajia, enkä oikein usko, että autottomat näitä henkilöitä ovat. Valtaisivatko eläkeläiset nämä talot?
Spottu, hallipaikka maksaa 20 — 40ke, eikä 2700/v tunnu minusta miltään monopolihinnalta kun otetaan huomioon että ylläpitokin maksaa jotain. Jos paikat eivät ole nimettyjä ne ovat toki halvempia.
Osmo, kaupunki puuhaa Pasilaan parin tuhannen auton parkkihallia nimikkeellä metroasema, veronmaksajien piikkiin odottamaan metroa jota tuskin koskaan rakennetaan.
Minkä takia siitä Keski-Pasilan kaavasta ole muutenkaan pidetty mitään meteliä, keskustamainen alue jonka läpi kulkee kuusikaistainen autokatu, joka yhdistää Hakamäentien ja Teollisuus/Nordenskiöjldinkadun? Siis niiden kahdeksan kaistan lisäksi jotka tekee saman alueen itä- ja länsipuolella, eli meillä on vajaan kilometrin sisällä sitten 14 kaistaa kahden nelikaistaisen kadun välillä. Tämäkö on sitä uutta kaupunkimaista rakentamista?
Juha, haluaisin tavata sen hyvän veronmaksajan jolla ei ole varaa maksaa pysäköinnistä.
“En ymmärrä, mitä spottu tarkoittaa pysäköinnin yksityistämisellä.”
Käyttämäni “yksityistäminen” on huono termi. Parempi voisi olla oligopoli (Cournot-oligopoli ?) jossa kaupunki ei ole mukana toimijana, vaan pikemminkin kaavoituksen kautta hidastamassa kilpailijoiden markkinoille tuloa.
Tällä hetkellä kaupunki on vahvasti markkinoilla mukana toisaalta vaikuttamassa normituksen kautta pysäköintilaitosten omistusrakenteeseen ja toisaalta markkinahäirikkönä tarjoamassa käytännössä ilmaista katupysäköintiä. Markkinat näyttävät jotenkuten toimivan. Rahalla saa edelleen paikan vaikka kadunvarret ovatkin täynnä ja tuotto on linjassa riskiin joka on olematon.
Nyt jos valtakunnallisesta normista luovutaan kokonaan (myös uusien asuntojen osalta), häviää insentiivi talopaikkojen rakentamiseen. Uusissa taloissakaan paikkoja ei rakennettaisi sinne missä niistä olisi eniten hyötyä ja vähiten haittaa eli talojen kellareihin.
Katupaikkojen kysyntä luonnollisesti lisääntyisi, mutta koskapa lisätilan varaaminen katupaikoille on yleisesti ottaen tyhmää, kallista ja epäviihtyisää on kaupungin intressi olla lisäämättä niiden tarjontaa. Ainoa suunta johon kysyntä voi purkautua ovat kaupalliset pysäköintilaitokset, jotka voisivat uudessa tilanteessa käytännössä sanella hinnan. Jos tähän suuntaan halutaan tietoisesti säätelyllä mennä, tulisi kaupungin ja/tai sen asukkaiden olla ensisijaisia taloudellisia edunsaajia.
Jos nuo pysäköintilaitosten paikat ovat liian kalliita ja jos olisi paljon edullisempaa laittaa paikat talojen kellareihin, miksi niitä ei laitettaisi sinne kellareihin ilman kaupungin käskyä, vaan maksettaisiin riistohintaa pysäköintikapitalistille?
“Spottu, hallipaikka maksaa 20 — 40ke, eikä 2700/v tunnu minusta miltään monopolihinnalta kun otetaan huomioon että ylläpitokin maksaa jotain.”
Juurikin sanoin että tuo 2724/v vastaa nykyistä tilannetta jossa monopolia ei (tietääkseni) vielä ole. Luku kuten myös kellaripaikan 10–15 kEUR on peräisin valaisevasta dokumentista http://www.mintc.fi/fileserver/LVM47_2007.pdf
“Jos nuo pysäköintilaitosten paikat ovat liian kalliita ja jos olisi paljon edullisempaa laittaa paikat talojen kellareihin, miksi niitä ei laitettaisi sinne kellareihin ilman kaupungin käskyä, vaan maksettaisiin riistohintaa pysäköintikapitalistille?”
En sanonut että kellaripaikka olisi edullisempi, vaan että siitä olisi enemmän hyötyä ja vähemmän haittaa.
Spottu, mulla on semmoinen mielikuva, että oisin lukenut tuon. Mutta kuitenkin, 10 ‑15 kEUR lähteenä on mm. “Helsingin kaupunginkanslia 1995”. Kellaripaikka vie tilaa n. 15 — 20 neliötä, ja lisäksi näiden kummallakin seinällä olevien paikkojen välien tarvitaan kuutisen metriä leveä väylä. Eli sanotaan nyt 25m^2 per paikka. En jaksa uskoa että Helsingissä nykykustannustasolla syntyy edes kellaritilaa 400 — 600e/m^2.
Oikean suuntainen malli olisi, että kellarissa on tuo 15m^2 tilaa per asunto. Kukin voi sitten valita käyttääkö sitä harrastustilana, varastona vai autopaikkana. Autoilijoita tullaan sen verran vastaan, että ajoyhteys (10m^2 per asunto) menee yhtiön piikkiin, mutta vastavuoroisesti yhtiö rakentaa niitä haluaville sen 15m^2 kopin. Osmo varmaan laittaisi varmaan sinne fillaritallin, minä käyttäisin varastona ja joku toinen parkkeeraisi autonsa.
Spotun väite siitä, että pysäköintipaikkojen markkinat toimivat on kyllä aika absurdi…
Muutenkin, jos spottu sinun mielestä markkinat toimii, mitä nyt kaupunki hidastaa yrittäjien markkinoilletuloa säädöksillään, niin miten tilanne jotenkin huononee, jos tätä säätelyä puretaan? Miksi ihmeessä pysäköinti valuisi monopolien käsiin?
En minä ainakaan haluaisi maksaa asunnostani lisähintaa saadakseni 15 neliömetrin kopin kellariin vaikka sitä saisi käyttää mihin tarkoitukseen hyvänsä. No ehkä korkeintaan, jos sinne saisi rakentaa suihkun ja keittokomeron, ja vuokrata eteenpäin asuntona. Halvoista pienistä yksiöistä kun alkaa olla huutava pula…
Ehdottomasti pitäisi saada pysäköintipaikattomia taloja etenkin kantakaupungin uusille alueille, niin autottomat ihmiset (joiden osuus väestöstä toivottavasti tulevaisuudessa kasvaa) voisivat sitten valita tällaisen, kenties aavistuksen halvemman, asunnon, jonka ympäristössä olisi myös hieman vähemmän autoja ja autoliikennettä.
Tutussataloyhtiössä Rikahrdinkadullaon toimistojamuutettuasunnoiksi noin yhden vuosivauhdilla.En olekoskaan kuullut mistään pysäköintipaikkavaatimuksista. Lähellä on parkkihalli,jossa paikkamaksu alveineenn 320 e/kk.
Pihalla on muutaama autopaikka (joista tapellaan,mutat ei verissäpäin)
Vauraat ihmiset voivat olla vauraita senkin takaia, että auto ei aiheuta heille turhiamenoja.
“En minä ainakaan haluaisi maksaa asunnostani lisähintaa saadakseni 15 neliömetrin kopin kellariin vaikka sitä saisi käyttää mihin tarkoitukseen hyvänsä.”
Minä haluaisin jos sen voisi vuokrata autopaikkana eteenpäin vaikkapa hintaan 320 e/kk kuten tuossa Rikhardinkadun esimerkissä. Realismia on se että jos parkkipaikat eivät ole talossa, niin ympäristössä on sitten hieman enemmän autoja. Haitta on kantakaupungissa vähäinen verrattuna siihen että paitsioon jääneet toimistorakennukset saadaan asuinkäyttöön, mutta uusia taloja rakennettaessa asia kannattaa huomioida.
Ab: On vain ajatusleikki että kaavoitus kantakaupungin alueella toimisi ilman säätelyä, eli kun säädellään niin nykyinen säätely jossa pieniä pysäköintipalvelujen tarjoajia (asunto-osakeyhtiöitä ja niiden yhteenliittymiä) tulee paljon ja riittävästä tarjonnasta huolehditaan normituksella on parempi kuin säätely jossa luodaan tietoisesti niukkuutta ja ohjataan kysyntä niille toimijoille jotka ovat olleet paikalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan eli silloin kun pysäköintilaitosten tontteja ja maanalaisia tilavarauksia on jaettu.
Olisi mahtavaa, jos sitä autopaikkavaatimusta per asunto saataisiin vaikka aluksi lievennettyä. Ihan kokeilumielessä. Vaikka joka toista tai kolmatta asuntoa kohden tulisi olla pysäköintipaikka. Tuhlausta on, jos toimistorakennus seisoo tämän vuoksi tyhjillään.
Tuusulantietä etelään tultaessa avautuu Vantaanjoen kohdalla näkymä, josta en itse olisi valmis maksamaan: uutukainen kerrostalo, josta kulkee kolmannen kerroksen korkeudelta “matkustajasilta”, eli sellanen kävelyputki, suoraan lähes sen kerrostalon kokoiseen pysäköintilaitokseen. Heti kun sen näin, ajattelin, etten ikinä maksaisi asunnosta, jossa pakkomaksatetaan niin megalomaaniset pysäköintiratkaisut. Auton aktiivikäyttäjän mielestä ratkaisu on varmasti kiva.