Puun hiertämisen energiatehokkuus

Pape­ria voi val­mis­taa joko sel­lus­ta tai hier­tees­tä. Sel­lun kei­ton yhtey­des­sä puus­ta irro­te­taan lig­nii­ni ja muut tur­hat aines­osat ja jäl­jel­le jää sel­lu­loo­sa. Lig­nii­ni pol­te­taan mus­ta­li­peä­nä. Koko pro­ses­si tuot­taa ener­gi­aa enem­män kuin sii­hen menee, joten sel­lu­teh­taas­ta riit­tää ener­gi­aa ulkopuolisillekin.

Hier­ret­täes­sä koko puu jau­he­taan hier­re­mas­sak­si, jos­ta saa myös paperia.Silloin pape­rik­si käy­te­tään puu jok­seen­kin koko­naan. Hier­rer­lai­tos vaa­tiii säh­köä erit­täin pal­jon, tuol­lai­nen 200 MW tai­taa olla ihan tavallinen.

Niin­pä sel­lun­keint­toa on pidet­ty ener­gia­ta­lou­del­li­ses­ti pal­jon parem­pa­na kuin hier­tä­mis­tä, mut­ta ei se ole näin yksin­ker­tais­ta. Sel­lu­pa­pe­riin tar­vi­taan kak­si ker­taa enem­män puu­ta. Pun­tit tasoit­tu­vat, kun ote­taan huo­mioon tuon haas­ka­tun puun ener­gia­si­säl­tö. Jos jakai­sim­me hier­re­lai­tok­seen mene­vän puu­pi­non kah­tia ja polt­tai­sim­me toi­sen puo­lis­kon voi­ma­lai­tok­ses­sa, se riit­täi­si tuot­ta­maan hier­re­lai­tok­sen vaa­ti­man säh­kön ja sai­sim­me yhtä pal­jon pape­ria samas­ta puu­mää­räs­tä kuin sel­lu­teh­taas­sa ja jok­seen­kin yhtä vähän ulkois­ta ener­gi­aa käyttäen.

Nyt tulee kysy­myk­se­ni: Tuo puun hier­tä­mi­nen on mel­ko alkeel­lis­ta tek­niik­kaa, johon on etsit­ty bio­pro­ses­seis­ta huo­mat­ta­vaa tehos­tus­ta. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten puhut­tiin pal­jon sii­tä, että jos puu­ta onnis­tu­taan ennen hier­tä­mis­tä peh­men­tä­mään ent­syy­meil­lä, hier­ra­li­tok­sen vaa­ti­ma ener­gia­mää­rä putoai­si mur­to-osaan ja hier­tä­mi­nen osoit­tau­tui­si sel­lun keit­toa huo­mat­ta­vas­ti edellusemmaksi.

Mitä täl­le kuu­luu nyt? Ovat­ko puun­ja­los­tus­yh­tiöm­me niin masen­tu­nei­ta, ettei­vät kat­so tule­vai­suu­teen enää lain­kaan? Kehit­te­lee­kö kukaan tätä mul­lis­ta­vaa pro­ses­sia vai onko sekin kehi­tys­työ myy­ty ulko­mail­le? Kuu­lin nimit­täin, ettei kehi­tys­työ kiin­nos­ta suo­ma­lai­sia pape­riyh­tiöi­tä — säh­kö on ilmei­ses­ti niil­le lii­an hal­paa — mut­ta Yhdys­val­lois­sa kiin­nos­tus­ta kyl­lä on.

Tie­tää­kö joku?

20 thoughts on “Puun hiertämisen energiatehokkuus”

  1. Sii­nä, että tuo esi­merk­ki säh­kön teke­mi­ses­tä haloil­la ei olle tar­koi­tet­tu ehdo­tuk­sek­si vaan havain­nol­lis­ta­maan sitä, että sel­lun­keit­to on tosia­sias­sa saman­lai­nen ener­gia­syöp­pö kuin hiertäminenkin. 

    Puu­ta sinän­sä kyl­lä kan­nat­taa käyt­tää ener­gian tuo­tan­nos­sa, ei niin­kään talo­koh­tai­ses­sa läm­mi­tyk­ses­sä vaan voi­ma­lai­tok­sis­sa, jois­sa sii­tä teh­dään kau­ko­läm­pöä ja sähköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Euroop­paan nyt tus­kin kan­nat­taa enää teh­dä min­kään­lais­ta teol­li­suut­ta, sii­tä polii­ti­kot niin tääl­lä kuin muu­al­la­kin EU:ssa ovat pitä­neet huo­len. Kun pape­ri­teol­li­suu­den tapai­nen pro­ses­si­teol­li­suus, jos­sa palk­ka­kus­tan­nus­ten osuus tuot­teen hin­nas­sa on suh­teel­li­sen pie­ni, infra on val­miik­si raken­net­tu ja logis­ti­nen sijain­ti­kin suo­sii mei­tä, muut­tuu kan­nat­ta­mat­to­mak­si ker­too se sen ettei tääl­lä tule jo aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kan­nat­ta­maan mikään muu­kaan teol­li­nen toiminta.

    Suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen 1. tavoi­te on teh­dä Suo­mes­ta “ihmi­soi­keuk­sien super­val­ta” tai muu­ten vain “koko maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­to” mitä tavoit­tei­ta tämä “apu­kou­lun­kymp­pi” kan­sa näyt­tää laa­jas­ti kan­nat­ta­van­kin. Herää­mi­nen kon­kreet­ti­ses­ti kyl­mään tul­lee ole­maan monil­le pul­la­mös­sö­suo­ma­lai­sil­le ikä­vä yllä­ri. Toi­saal­ta voi­ku­kan­juu­ret­han ovat ihan ter­veel­lis­tä ili­mas­toa­suo­je­le­vaa kas­vis­ra­vin­toa eikä sil­loin ole edes koi­rat nii­tä jätök­sil­lään tahrineet..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kyl­lä Euroo­pas­sa­kin teol­li­suus vie­lä kan­nat­taa, kun­han teol­li­suus hie­man skarp­paa omia puu­hi­aan. Suo­ma­lai­nen met­sä­teol­li­suus on yksi­puo­lis­ta ja jalos­tusar­von lisää­mi­nen tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen kaut­ta on jätet­ty heik­koon jamaan. Samal­la sit­ten teh­tiin paha vir­hear­vio, kun tul­tiin riip­pu­vai­sek­si Venä­jäl­tä tuo­ta­vas­ta puusta.

    Vih­reät ovat äsket­täin jul­kais­seet oman näke­myk­sen­sä met­sä­sek­to­rin tulevaisuudesta:
    http://www.vihreat.fi/fi/node/2995

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tra­vel­ler: Oli­si­ko puu­raa­ka-aineen hin­ta iso osa ongel­maa? Se ei pois­tu edes suku­pol­ves­sa, sil­lä met­sä­no­mis­ta­jat ‑enim­mäk­seen enti­siä tai nykyi­siä vil­je­li­jöi­tä — halua­vat pitää puun hin­nas­ta ja sen kaut­ta met­sä­omai­suu­des­taan kiinni. 

    Vaik­ka sit­ten las­ken­nal­li­ses­ta hin­nas­ta. Tuol­la las­ken­nal­li­sel­la arvol­la ne met­sä­löt ovat kui­ten­kin lai­no­jen vakuu­te­na ja myy­dään hak­kuu­mää­ris­täm­me riip­pu­mat­ta. Se onnis­tuu, kos­ka lei­vän takia met­siä ei vil­je­li­jän ja enti­sen vil­je­li­jän tar­vi myy­dä: On se Osmon­kin mai­nit­se­ma kum­mal­li­nen maa­ta­lous­tu­ki sekä luo­pu­mis­tuet ja ‑eläk­keet.

    Hier­rer­lai­tos vaa­tiii säh­köä erit­täin pal­jon, tuol­lai­nen 200 MW tai­taa olla ihan tavallinen.”

    Google­tin vähän ja näkyy ole­van 10 megaa yhdel­lä koneel­la ja nii­tä vii­si lin­jas­saan. Lai­tos­ten kokoa ei jak­sa­nut pen­koa. Jo 10 megaa on hiton pal­jon: muis­taak­se­ni luok­kaa 3–5:n Poh­jan­maan val­jas­te­tun joen yhtei­nen vesivoimateho. 

    Tai 1/10 osa Rau­ta­ruu­kin tahal­laan jäis­sä­pi­tä­män ja kai­kil­ta kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sen kom­bi­voi­ma­lan säh­kö­te­ho. Tek­niik­ka & Talous kir­joit­ti täs­tä taannoin.

    Tapa­ni mukaan en osaa sanoa yht mit­tään ket­jun var­si­nai­seen aiheeseen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Puu­hier­teel­lä ja sel­lul­la lie­nee myös laa­dul­li­sia ero­ja; hier­tä­mäl­lä saa­daan kes­ki­mää­rin lyhyem­piä kui­tu­ja kuin sel­lua keit­tä­mäl­lä. Hier­re­kui­tu­jen pituus­ja­kau­ma ei ole opti­maa­li­nen esim. vah­vaa aika­kaus­leh­ti­pa­pe­ria aja­tel­len. Sano­ma­leh­ti- ja peh­mo­pa­pe­riin hier­re­kui­dun laa­tu riit­tää, mut­ta tähän tar­koi­tuk­seen on tosin saa­ta­vil­la myös kier­rä­tys­kui­tua. Pidem­mil­lä kui­duil­la myös kier­rä­tet­tä­vyys on parempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Qtea yrit­tää ilmei­ses­ti ker­toa, että tmpllä(kuumahierre) teh­dään “kal­lim­pia” pape­ri­laa­tu­ja, kuin tuol­la kemi­aan perus­tu­val­la sellunkeitolla. 

    Ilmei­ses­ti tätä hier­tä­mis­tä on poh­dit­tu Vih­rei­den vii­kon­lop­pu­ko­kouk­ses­sa, joka tai­si olla kuu­ma­hier­re­me­ne­tel­mää käyt­tä­vän Sum­man (RIP) pape­ri­teh­taan naapurissa. 

    Met­sä­teol­li­suu­del­la on 20-osai­nen kir­ja­sar­ja, jos­sa on hyvin tar­kas­ti kuvat­tu tämän­teol­li­suu­den toi­min­ta joka ilmansuunnasta. 

    OS on vie­lä sel­lai­nen mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja, että Anne Bru­ni­la var­mas­ti läh­tet­tää OS:lle tämän sar­ja joko ilmai­sek­si tai asevelihintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Lako­sil­le tie­dok­si, että olen lopet­ta­nut poli­tii­kan val­ta­kun­nan tasol­la, enkä sik­si osal­lis­tu­nut tuo­hon vih­rei­den kokouk­seen. Minua kiin­nos­taa täs­sä asias­sa vain ener­gian sää­tö. Jos tuo ent­syy­mi­peh­men­nys saa­tai­siin toi­mi­maan, se sääs­täi­si säh­köä ison voi­ma­lan ver­ran. Sik­si olen huo­lis­sa­ni tie­dos­ta, ettei asia kiin­nos­ta suo­ma­lais­ta pape­ri­teol­li­suut­ta, vaan sekin kek­sin­tö on m,enossa ulko­mail­le kaupallistettavaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Näi­tä kek­sin­tö­jä on teh­nyt vii­mei­set vuo­si­kym­me­net joko Met­so tai Pöy­ry. Nämä pörs­siyh­tiöt myy­vät sit­ten tek­nil­li­sen rat­kai­suun joko Suo­meen, Sak­saan, Kii­nan tai Chileen. 

    Jos pape­ri­kom­bi­naat­ti valit­see pape­ri­mas­san tuo­tan­to­rat­kai­suk­si kuu­ma­hier­teen, ovat alkuin­ves­toin­nit edul­li­set, mut­ta käyt­tö­kus­tan­nuk­set suu­ret, raken­ta­mal­la sel­lu­teh­taan, ovat alkuin­ves­toin­nit suu­ret, mut­ta käyt­tö­ku­lut pie­net. Vähän sama tilan­ne on valin­nas­sa ydin­voi­ma­la vs. maakaasu. 

    Päi­vän met­sä­uu­ti­nen oli tie­ten­kin M‑Realin toi­min­nan lop­pu­mi­nen de fac­to, vaik­ka sitä ei suo­raan myyn­ti­uu­ti­ses­sa ker­ro­ta. (Omis­tan tätä puu­pää­y­ri­tys­tä, valitettavasti)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hyvä Osmo! Olet otta­nut asiois­ta sel­vää. Täs­sä lisää aiheen tiimoilta:

    Hier­teen suu­ri säh­kön­ku­lu­tus ei ole jää­nyt suo­ma­lai­sel­ta teol­li­suu­del­ta huo­maa­mat­ta. Monet fir­mat kulut­ti­vat aikoi­naan vuo­sia ja vuo­sia miet­ties­sään kei­no­ja vähen­tää säh­kön­ku­lu­tus­ta hier­re­pro­ses­sis­sa. Mer­kit­tä­viä paran­nuk­sia ei löy­ty­nyt. Luu­len, että tämä epä­on­nis­tu­mi­nen osal­taan masen­si met­sä­teol­li­suut­ta ja vähen­si haluk­kuut­ta panos­taa tutkimukseen.

    Ent­syy­me­jä on odo­tet­tu. Pie­ni­muo­tois­ta käyt­töä on joil­lain teh­tail­la. Mut­ta odo­te­taan edel­leen suu­ria läpi­mur­to­ja. Käsit­tääk­se­ni ei ole mitään läpi­mur­toa tai mer­kit­tä­vää sovel­lus­ta hiertämiseen

    Lisäk­si mekaa­ni­sen mas­san ja sii­tä val­mis­tet­ta­vien pai­no­pa­pe­rei­den (hesa­ri, suo­men kuva­leh­ti jne) val­mis­tus Suo­mes­sa ei näy­tä kan­nat­ta­val­ta. Vii­mek­si meni­vät Sum­ma ja Kajaa­ni nurin. Kes­ki-Euroop­pa­lai­set pai­no­pa­pe­rei­den val­mis­ta­jat taas kor­vaa­vat ener­giain­ten­sii­vi­sen hier­teen kier­rä­tys­kui­dul­la, jota siel­lä riit­tää. Lisäk­si nyky­ään venä­läi­set tun­ke­vat jopa Suo­men mark­ki­noil­le hal­val­la sano­ma­leh­ti­pa­pe­ril­la. Heil­lä on alhai­sem­pi kus­tan­nus­ta­so (ener­gian hin­ta, pal­kat jne) ja yhtä hyvä paperi.

    Sum­ma sum­ma­rum: hier­re­pro­ses­sin kehi­tys ja alhai­sem­mat tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ener­gian sääs­tön kaut­ta oli­si­vat suo­ma­lai­sel­le teol­li­suu­del­le erit­täin ter­ve­tul­lei­ta, jot­ta kil­pai­lus­sa pär­jä­tään eikä lisää teh­tai­ta sul­je­ta. Kei­no­ja ener­gian sääs­töön hier­re­pro­ses­sis­sa vain ei ole löy­ty­nyt. Harmi.

    Ihan hyvä idea sinän­sä tuo puun polt­ta­mi­nen hier­re­pro­ses­sia var­ten. Sil­lä voi­tai­siin peri­aat­tees­sa kor­va­ta ydin­säh­köä, jota nyky­ään käy­te­tään. Säh­kön hin­ta (eli polt­to­puun hin­ta) ja saa­ta­vuus ovat avai­na­se­mas­sa tuo­ta mah­dol­li­suut­ta arvioi­taes­sa. Veik­kaan­pa, että joku on huvik­seen jo las­ke­nut­kin. Mut­ta luu­len­pa, että nyky­ään puu­pu­las­ta puhut­taes­sa idea­si ei len­nä. Näp­pi­tun­tu­ma on, että puun hin­ta on lii­an kor­kea tuo­hon malliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Luu­len, että ener­gian hin­nan nousu tekee aloi­tus­kir­joi­tuk­sen kal­tai­set visiot koko ajan kiinnostavammiksi.

    Suo­ma­lai­sel­la met­sä­teol­li­suu­del­la ei oikein ole ollut motii­via puun ja säh­kön sääs­töön, kun sen näi­den tuo­tan­to­pa­nos­ten saan­ti hal­paan hin­taan, on ollut, ja näyt­tää yhä ole­van, val­tion eri­tyi­ses­sä suojeluksessa.

    Nyt kui­ten­kin alkaa olla viit­tei­tä sii­tä, että val­tion ja met­sä­teol­li­suu­den eri­tyis­suh­de on vähi­tel­len päät­ty­mäs­sä. Oli­si­ko tämä puo­li­vil­lai­nen met­sä­ve­ro­pää­tös ollut pit­kän ja lähei­sen suh­teen lopun alku…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Muo­toi­lit ongel­man nurk­ka­kun­tai­ses­ta näkö­kul­mas­ta Osmo.
    Pape­ria teh­dään enää har­vas­sa maas­sa pel­käs­tään neit­seel­li­ses­tä kui­dus­ta. Suu­ren pape­rin­ku­lu­tuk­sen mais­sa käy­te­tään poh­ja­na kier­rä­tys­kui­tua, jota sit­ten paran­nel­laan neit­seel­li­sel­lä raa­ka-aineel­la. Jos kui­dun­kier­rä­tyk­seen perus­tu­vas­sa tuo­tan­nos­sa käy­te­tään täy­den­nys­ma­te­ri­aa­li­na sel­lu­kui­tua hier­re­tyn sijaan, riit­tää sel­lu­kui­dun parem­man kier­rä­tys­kes­tä­vyy­den takia sama met­sä suu­rem­man pape­rin­ku­lu­tuk­sen tyy­dyt­tä­mi­seen. Lisäk­si sääs­tyy val­ta­vas­ti energiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Sini­vih­reä:

    Suo­ma­lai­sel­la met­sä­teol­li­suu­del­la on ollut jo pit­kään suu­ri moti­vaa­tio sääs­tää puu­ta joh­tuen sii­tä, että puu­ta ei ole saa­ta­vill­la hal­paan hin­taan toi­sin kuin väität.

    Etsi­pä huvik­se­si tilas­tot puun hin­nas­ta Suo­mes­sa ja muis­sa pape­ria tuot­ta­vis­sa kil­pai­li­ja­mais­sa. Suo­mes­sa puun hin­ta on korkea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Puu­ta sinän­sä kyl­lä kan­nat­taa käyt­tää ener­gian tuotannossa”

    Puun eri­koi­sin omi­nai­suus on sen lujuus ja sit­keys, eri­tyi­ses­ti poh­joi­sen puun. Mui­ta­kin poik­keuk­sel­li­sia omi­nai­suuk­sia puul­la ja sen solu — ja mole­kyy­li­ra­ken­teil­la on. Siis mui­ta kuin sel­lai­sia, jot­ka innos­ta­va puun polt­ta­mi­seen tai perin­tei­sen pape­rin tekemiseen. 

    Antaa mark­ki­noi­den päät­tää. Suo­je­lun tar­vet­ta ei kai enää ole. Antaa kuol­la pois. Suo­men kan­san­ta­lous, osaa­mi­nen ja niin pois päin, on jo tar­peek­si vahva.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Juha:

    Suo­ma­lai­sel­la met­sä­teol­li­suu­del­la on ollut jo pit­kään suu­ri moti­vaa­tio sääs­tää puu­ta joh­tuen sii­tä, että puu­ta ei ole saa­ta­vill­la hal­paan hin­taan toi­sin kuin väität.”

    Sini­vih­reä:

    No joo. Minus­ta mer­su on kal­lis auto, mut­ta se joh­tuu lähin­nä omas­ta mak­su­ky­vys­tä­ni. Suo­ma­lais­ta puu­ta ei kai ole saa­ta­vis­sa esi­mer­kik­si Venezue­las­ta, joten näi­den mai­den ver­taa­mi­nen ei ole kovin mie­le­käs­tä. Jopa Venä­jän hal­pa puu on osoit­tau­tu­nut var­sin kal­liik­si, Poh­jois-Ame­ri­kan puus­ta puhumattakaan. 

    Hal­paa sanoin puun ole­van myös sik­si, että met­sä­teol­li­suus saa suo­ma­lai­sen puun käyt­töön­sä alle tuotantokustannusten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Itsea­sias­sa suo­ma­lai­sen puun hin­ta on ollut samal­la tasol­la vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen! Kun ensin kuu­lin tämän väit­teen, niin pidin sitä huu­haa­na. Mut­ta tar­kis­tet­tua­ni tilas­to­ja, huo­ma­sin väit­teen pitä­vän “suur­piir­tei­ses­ti” paikkaansa. 

    Tuo­tan­nos­sa käy­tet­tä­vien sekä ener­gia että työ­voi­ma­pa­nos­ten hin­ta­ke­hi­tys on tus­kin ollut näin “armol­li­nen”.

    Tosin kun puhu­taan puun hin­nas­ta, on syy­tä tar­kis­taa mis­tä puhu­taan, nimit­täin hal­vin “puu­laa­tu” mak­saa vain nel­jäs­osan sii­tä kaik­kein kal­liim­mas­ta. Kui­tu vs.tukki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Suo­ma­lai­sel­la met­sä­teol­li­suu­del­la on ollut jo pit­kään suu­ri moti­vaa­tio sääs­tää puu­ta joh­tuen sii­tä, että puu­ta ei ole saa­ta­vill­la hal­paan hin­taan toi­sin kuin väität.”

    Puu­ta on sääs­tet­ty myös ohen­ta­mal­la pape­ria. Se on eten­kin leh­den­kus­tan­ta­jien int­res­sis­sä. Itel­la nimit­täin rokot­taa jake­lus­ta todel­la suo­lai­sen hin­nan ja leh­den pai­nol­la on vuo­si­ta­sol­la koh­ta­lai­sen suu­ri mer­ki­tys eten­kin sel­lai­sil­le, joil­la ei ole omaa jakelua.

    Itel­lan sivuil­la on las­ku­ri. Joku Press Pro 2- tai 3‑malli sopii hyvin pape­rin pai­non vai­ku­tuk­sen fun­dee­rai­luun. Tabloid kuten Kaup­pa­leh­ti pai­naa 120–150 g kpl. Sen pape­ri lie­nee nyt ~45 gram­mais­ta. Tar­vin­nee­ko men­nä kau­as­kaan kun se on ollut ~60 gram­mais­ta ja sii­tä yli.

    Täs­tä ohen­ta­mi­ses­ta on sit­ten tul­lut mui­ta mur­hei­ta: opa­si­teet­ti ja lujuus ja sen sel­lai­set. Pape­rin tuo­te­ke­hit­te­ly on siis ihan tär­ke­ää puu­haa, jol­la saa­daan kul­je­tus­ku­lu­ja sekä met­sää sääs­ty­mään jos koh­ta kulumaankin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Sinä­hän olet Osmo vil­lien ideoi­den mies, joten täs­sä yksi: 

    Sano­ma- ja aika­kausi­leh­det kan­nat­taa pai­naa hie­no- eli kopio­pa­pe­ril­le, joka val­mis­te­taan kemial­li­ses­ta sel­lus­ta. Tämä vähen­täi­si ydin­säh­kön tar­vet­ta Suo­mes­sa erit­täin mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka ener­giain­ten­sii­vis­tä hier­re­pro­ses­sia ei enää tar­vit­tai­si pai­no­pa­pe­rei­den valmistuksessa. 

    Pape­ri­teol­li­suus siis täl­löin toi­mi­si pit­käl­ti koti­mai­sen uusiu­tu­van ener­gian varas­sa. Ja tämä säh­kö tuo­tet­tai­siin suu­rel­ta osin bio­ener­gias­ta puu­ta (eli mus­ta­li­pe­ää) polt­ta­mal­la. Ei oli­si tar­vet­ta uusil­le ydinvoimaloille.

    Eihän sii­nä näin käy, mones­ta­kin syys­tä, mut­ta periaatteessa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.