Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017

28.8.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma 2018-20

Minulla on tähän peruserimielisyys siitä, että haluaisin nopeuttaa kaupungin asuntotuotantoa olennaisesti enemmän kuin tässä nyt pohjana oleva. En kuitenkaan aio tästä äänestyttää – varsinkin, kun vastaehdotuksen laatiminen ei olisi aivan yksinkertaista – koska jos on päätetty alemmasta tuotantotavoitteesta, sitä noudatettakoon.

Yksittäisistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupungin puistojen kunnostamiseen osoitetaan liian vähän rahaa, mikä alentaa kaupunkiympäristön laatua. Pikku raha ja iso harmi. Vapaavuoren esityksessä kaupungin strategiaksi pyritään lisäämään kunnallisveron tuottoa asukasta kohden naapurikaupunkeja enemmän – siis houkutella hyviä veronmaksajia. Silloin pitäisi pitää paikat kunnossa.

Huolestuttavalta kuulostaa se, että kaupungin omistamat sillat ovat vielä huonommassa kunnossa kuin valtion sillat. Vähän niin kuin Amerikan meininkiä.

Lausunto kaupunginhallitukselle Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta

Koska on kyse yhteisestä yleiskaavasta, me annamme vain lausunnon. Kaava on laadittu viranomaisten yhteistyönä, jota luottamusmiehet eivät ole päässeet häiritsemään. Ylikunnallisuus on aina epädemokraattista, ellei se tarkoita maakuntahallintoa valittuine valtuutettuineen.

Tässä on tarkoitus avata kokonaan uusi metroon perustuva kasvusuunta Helsingin metropolialueelle. Asukkaita kaavaillaan vuonna 2060 olevan jotain 80 000 – 100 000. Sen päälle tulevat vielä Sipoon kaavailut Sibbesborgin alueesta.

Metro, joka aiemmissa kaavailuissa mutkitteli hyvien asuinalueiden kautta, menee nyt suoraan. Salmenkallion alue, joka on kaupungin omistuksessa ja joka maaperältään on todella hyvää rakennusmaata, on jätetty selvitysalueeksi, koska rakentamisen siellä arvioidaan vaarantavan liiaksi viereisen Natura-alueen tilannetta. Vastaavasti muiden alueiden tehokkuutta on lisätty lisäämällä kerrostaloja ja vähentämällä pientaloja – ne kun eivät enää ole niin suosittuja. Kysymysmerkkinä ovat kaupunkipientalot (suomeksi townhouse), jotka ovat Keski-Euroopassa suosittuja, mutta eivät ainakaan vielä Suomessa kovin vetovoimaisia.

Kaavataloudellisesti alue on todella heikoilla – noin miljardi miinuksella. Siis kaupungilta vaadittavat investoinnit ylittävät miljardilla eurolla odotettavat tontinluovutustulot. Kun paljon edullisempia ja haluttavampia alueita on yleiskaavassa tarjolla, on vaikea veikata tämän nopeaa edistymistä. Ilman raideyhteyttä sitä ei saa rakentaa (maakuntakaava) eikä rahaa metroon löydy oikein mistään. Yleiskaavan pikaratikkainvestoinnit ovat olennaisesti kannattavampia.

Alunperin oli tarkoitus tarjota toimivaa pientaloasumista raideliikenteen varrella vastapainona kehyskuntien irrallisille pientalolämpäreille, mutta pientaloasumisen suosio on laskenut jyrkästi.

Länsi-Käpylän tarkistettu asemakaavaehdotus

Tämä Puu-Käpylän suojelukaava oli meillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.9.2016. Lausuntojen johdosta siihen on tehty vähäisiä muutoksia.

Lausuntoja aloitteista

Näistä mainittakoon pöydälle pannut aloitteet Lapinlahden sairaalasta (Suzan Ikävalko) ja Tuomas Rantasen aloite Puhoksen, Vallilan konepaja-alueen ja Tukkutorin kehittämisestä. Näitä esittelin viikko sitten.

Tonttien vuokraus ja myynti Herttoniemessä

En tee tästä ehdotusta, koska linjanmuutosta ei voi tehdä kesken jonkin asian käsittelyn. Minusta Helsingin pitää harkita tontin vuokrien ja myyntihintojen suhdetta. Nyt korkokanta, siis reaalikorkokanta on tontista riippuen (ilmeisesti?) neljä tai kolme prosenttia. Kovan rahan vuokratontti myydään omistajalle hinnalla, joka on 25-kertainen vuosivuokraan nähden. Kun ensin vuokra määräytyy lähinnä markkinaperusteisesti, vuokrasta johdettu myyntihinta on näin aivan liian halpa. Pitkän ajan reaalikorkona voi pitää korkeintaan kahta prosenttia.

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017”

  1. vk kirjoitti 28.8.2017 kello 16:34

    Miten suhtaudut Latokartanon tekonurtsin rakentamiseen, kaupungilta haetaan 200.000 euroa hankkeeseen?

    Avaisitko vähän laskentaa tontin vuokraus vs. myynti -asiassa. Itse olen oppinut, olettaen vuokran olevan sidottu indeksiin (siis vuokraa nostetaan inflaation verran vuosittain), että 25-kertainen myyntihinta vs. vuokra tarkoittaa 4%:n reaalituottoa (100%xvuokra/myyntihinta = 4%).

    Tarkoitatko siis, että myyntihinnan pitäisi olla 50-kertainen vuokraan nähden kun esität, että reaalikoron pitäisi olla korkeintaan 2%? Toisin sanoen tarkoitatko reaalikorolla siis reaalivuokratuottoa, vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Koti-isä kirjoitti 29.8.2017 kello 9:08

    2018 – 2020: “Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan laajentamalla tehostetussa talvihoidossa olevaa verkostoa vähintään yhdellä uudella reitillä”

    “Vähintään yhdellä”. Samalla kun käytännössä kaikki autokaistat ovat jo nyt tehostetussa talvihoidossa eli suolataan sulaksi läpi talven. Tätä vauhtia kestää varmaan 1 000 vuotta, että kevyen liikenteen reittien talvihoito on samalla tasolla kuin vieressä kulkevalla autokaistalla. Millä perusteella tämä eriarvoisuus? Autolla tehdään viidesosa matkoista ja niissä on nastarenkaat, kävellen ja pyörällä reilusti yli puolet.

    “Ikääntyvän katuverkon rappeutumisen estäminen vaatii nykyistä huomattavasti suurempaa panostusta myös katujen peruskorjaukseen sekä katujen uudelleen päällystykseen”.

    Koskeeko tämä myös kevyen liikenteen väyliä? Vertailu vierellä kulkevaan autokaistaan on lähes kaikkialla tyrmäävä. Nastoilla puhki hiottu autokaista pinnoitetaan uudeelleen muutaman vuoden välein ja on tasainen kuin lentokenttä. Kevyen liikenteen väylä on kuin tilkkutäkki, jonka kulunut pinnoite on täynnä koloja ja teräviä reunoja. Kuka päättää, että autokaista pinnoitetaan uudelleen, mutta vieressä kulkevaan keveyen liikenteen väylään ei taaskaan kosketa?

    Päällysteiden uusimiseen on varattu vuodessa 4,5 miljoonaa. Miten tämä jakaantuu autokaistojen ja kevyen liikenteen väylien suhteen? 95% autokaistoille? Millä perusteella?

    Jos nastojen käytölle laitettaisiin maksu, autokaistojen päällystystarve romahtaisi.

    “…, mutta myös huonokuntoisten jalkakäytävien sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien päällysteiden uusimista tulee lisätä.” Saadaan ainakin suuria kasvuprosentteja, kun lähtötaso on lähes nolla.

    Jalankulun ja pyöräilyn väylien tason nostamiseen asialliselle tasolle investoidaan vajaa 10 miljoonaa vuodessa (esim. Pasila – Käpylä vuoristoradan oikaisu). Tätä voi verrata vaikka Pasilassa tehtävään Veturitien siirtoon ja tunneliin: 120 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 29.8.2017 kello 21:52

    Koti-isä:

    …Jos nastojen käytölle laitettaisiin maksu, autokaistojen päällystystarve romahtaisi…

    Vieläkö tämä TVH:n legenda kiertää? Raskasliikenne on suurin pinnoitteen kuluttaja. Kaupungissa suurin yksittäinen kuluttaja on bussiliikenne.

    Koti-isä:

    …Jalankulun ja pyöräilyn väylien tason nostamiseen asialliselle tasolle investoidaan vajaa 10 miljoonaa vuodessa (esim. Pasila – Käpylä vuoristoradan oikaisu)…

    Jos tuo 10M€ käytettäisiin fiksusti, niin keskeinen väylästö olisi kunnossa. On surullista katsella mihin kaikkeen rahaa tuhlataan pyöräilyn nimissä. Pahimmillaan heikennetään pyöräilyolosuhteita miljoonilla. Erityisesti Espoossa on osattu kelvottomien “parannusten” rakentaminen, mutta kyllä Helsinkikin yrittää parhaansa.

    Suunnittelussa mättää jokin pahasti. Helsingissä suunnittelun taso parani aavistuksen, kun kaupunki palkkasi pätevän virkamiehen hoitamaan asiaa. Nyt jotenkin tuntuu, että on ollut taas hiljaisempaa. Kyse ei kuitenkaan ole kaupungin ongelmasta, vaan valtakunnallisesta ongelmasta.

    Jos Otaniemessä koulutettasiin päteviä liikennesuunnittelijoita, osaaminen leviäisi ympäri maan AMK:ienkautta. Joku mättää pahasti. Kyse ei edes ole pelkästään kevyenliikenteen suunittelusta, vaan sama tilanne on myös autoliikenteessä.

    Liikenteen tulee olla nopeaa, tehokasta ja halpaa. Suunnitteluperusteet ovat siis kovin yksinkertaiset. Kun kevyenliikenteenväylät ulosmenoteillä ja pyöräkaistat kaupungissa tehdään tuolla perusteella, pyöräily on kilpailukykyinen vaihtoehto 5 – 15 km matkoilla. Jos jerkkua on, niin jopa pidemmillä.

    Koti-isä:
    …Tätä voi verrata vaikka Pasilassa tehtävään Veturitien siirtoon ja tunneliin: 120 miljoonaa.

    Nyt Koti-isä puhuu asiaa! Tuttu TVH:n eläkkeellä oleva työmaapäällikkö sanoi, ettei missään muualla maassa tuhlata niin paljoa teihin kuin Pääkaupunkiseudulla. Ajoimme silloin uutta Kehä II:a ja hän kertoi, paljonko eri kohdissa oli maksettu täysin turhaa. Summa oli ihan käsittämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.8.2017 kello 3:36

    Vieläkö tämä TVH:n legenda kiertää? Raskasliikenne on suurin pinnoitteen kuluttaja. Kaupungissa suurin yksittäinen kuluttaja on bussiliikenne.

    Tästä varmaankin seuraa, ettei katuja, joilla ei kulje busseja eikä rekkoja, ei tarvitse asfaltoida koskaan uudestaan? Siis suurinta osaa Helsingin kaduista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 30.8.2017 kello 7:45

    Osmo Soininvaara: Tästä varmaankin seuraa, ettei katuja, joilla ei kulje busseja eikä rekkoja, ei tarvitse asfaltoida koskaan uudestaan? Siis suurinta osaa Helsingin kaduista.

    Paljon vähemmän! Legenda lähti liikkeelle aikoinaan TVH:n väitteestä, että nastat söisivät pinnoitetta. Kyllä ne syövätkin jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Joku sitten huomautti, että urat ovat kyllä kuorma-auton levyiset.

    Käytännössä pahimmat kulumat ovat paikoissa, joissa raskas liikenne jarruttaa tai auto muuten tärisee. Aura-autot ja pysäkille jarruttavat bussit ovat tyypillisesti kuluttavia tekijöitä. Ongelma ei ole niinkään pinnoite, vaan raskaan liikenteen vaikutukset tien tai kadun runkoon, joka sitten näkyy pinnoitteessa. Kaupungissa se myös tarkoittaa kulumia kadun alla oleviin johtoihin ja putkiin!

    Vägverketin tutkimuksista olen joskus bongannut tiedon, että yksi rekan suorite vastaa 10 000 henkilöauton ajokertaa. Ero on merkittävä. Joten tien tai kadun kuluminen on väärä argumentti vastustaa nastarenkaita. Vaikutukset ilmanlaatuun, saattaisivat olla validi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Syltty kirjoitti 30.8.2017 kello 7:48

    Kalle: Liikenteen tulee olla nopeaa, tehokasta ja halpaa. Suunnitteluperusteet ovat siis kovin yksinkertaiset.

    Juu, jätetään semmoiset tyhjänpäiväiset tavoitteet kuten turvallisuus tai vaikkapa melunhallinta pois, niin suunnittelutehtävä yksinkertaistuu olennaisesti.

    Mitäpä sitä nopeusrajoituksilla, hidastetöyssyillä tai meluvalleilla tekisikään, nostavat ainoastaan väylien ylläpidon hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. KariS kirjoitti 30.8.2017 kello 8:55

    Osmo Soininvaara: Tästä varmaankin seuraa, ettei katuja, joilla ei kulje busseja eikä rekkoja, ei tarvitse asfaltoida koskaan uudestaan? Siis suurinta osaa Helsingin kaduista.

    Näinhän juuri kaupunki toimii. Onko joku nähnyt uudelleenasfaltoinnin muusta syystä kuin aukirevityn kadun paikkaus? Bussikadut kyllä asfaltoidaan koska ne kuluvat urille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. antti kirjoitti 30.8.2017 kello 10:44

    KariS: Näinhän juuri kaupunki toimii. Onko joku nähnyt uudelleenasfaltoinnin muusta syystä kuin aukirevityn kadun paikkaus? Bussikadut kyllä asfaltoidaan koska ne kuluvat urille.

    Metsäläntie just päällystettiin, meneekö siitä yksi bussilinja, bussi 2+2 kaistaisella tiellä tiheimmillään vartin välein? Rekkaliikenne hävisi Maaliikennekeskuksen muuton vuoksi pari kolme vuotta sitten. Katuja ei ole kaivettu auki, pyörätie tietty vähän väliä mutta niitähän ei päällystetty. Henkilöautoja kaistat täynnä aamuin illoin. Voi tietty olla että kaupunki ihan omiksi iloiksi tuon päällysti, tietäähän ne asfalttifirmojen tavat pitää katteet kohdillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Koti-isä kirjoitti 30.8.2017 kello 11:05

    Kalle: Vieläkö tämä TVH:n legenda kiertää? Raskasliikenne on suurin pinnoitteen kuluttaja. Kaupungissa suurin yksittäinen kuluttaja on bussiliikenne.

    Esimerkiksi Mannerheimintietä pinnoitetaan tällä hetkellä uusiksi. Raskaan liikenteen käyttämää bussikaistaa syvemmät urat olivat pikkuautojen käyttämällä kaistalla. Moottoriteiden pölyäminen ja urautuminen yli puoli vuotta kestävällä nastarengaskaudella on toinen konkreettinen esimerkki, jonka kuka tahansa tajuaa, niin halutessaan. Ja se, että Suomessa hiljaisen asfaltin käyttö on nastarenkaiden vuoksi mahdotonta toisin kuin lähes koko muussa Euroopassa. Asfaltti on pakko tehdä pienistä kivistä, jotka kestävät edes jotenkin nastojen hiomista ja hakkaamista, aivan kuten mukulakivikatu.

    On käsittämätöntä, miten Nokian Renkaiden masinoima propaganda osaltaan ylläpitää nastarenkaiden käyttöä tässä maassa. Siitä maksetaan valtava hinta pilatun ilmanlaadun tappamina satoina ihmisinä. Ja sen päälle jatkuva katujen pinnoitustarve.

    Kalle: Jos tuo 10M€ käytettäisiin fiksusti, niin keskeinen väylästö olisi kunnossa. On surullista katsella mihin kaikkeen rahaa tuhlataan pyöräilyn nimissä. Pahimmillaan heikennetään pyöräilyolosuhteita miljoonilla. Erityisesti Espoossa on osattu kelvottomien “parannusten” rakentaminen, mutta kyllä Helsinkikin yrittää parhaansa.

    Kehtaako joku autolla liikkuva väittää esimerkiksi Pasila-Käpylä -välin vuoristoradan oikaisua turhaksi? Se on miljoonaluokan hanke. Eli noin 100 kertaa edullisempi kuin vaikkapa Veturitien siirto. Näillä projekteilla nostetaan kevyen liikenteen väylien tasoa hitaasti tälle vuosituhannelle. Nyt mennään vielä suurelta osin mäkisiä, mutkaisia ja jopa sorapintaisia kärrypolkuja.

    Turhia ovat toki esimerkiksi loputtomat reunakivet, joita pyöräteille kylvetään, erityisesti Espoossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Koti-isä kirjoitti 30.8.2017 kello 11:10

    KariS: Onko joku nähnyt uudelleenasfaltoinnin muusta syystä kuin aukirevityn kadun paikkaus?

    Niitä riittää. Esimerkiksi suosittu läpiajoreitti Kuusisaarentie pinnoitetaan muutaman vuoden välein uusiksi. Viimeksi tänä vuonna. Samalla pinnoitettiin jopa Meilahdentietä. Reunoilla kulkeviin, täynnä railoja, teräviä reunoja ja koloja oleviin kevyen liikenteen väyliin ei taaskaan koskettu. Vaikka kyseessä on pyöräilyn pääreitti.

    Kuka on näiden jatkuvasti kevyttä liikennettä syrjivien pinnoituspäätösten takana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Seppo Ryväs kirjoitti 30.8.2017 kello 11:53

    Elävästi muistan että 50-luvulla pääsi hertsikasta keskustaan säässä kuin säässä. Siis fillarilla. Noin puoli tusinaa miestä nousi viidelta lunta luomaan ja hiekottamaan. Siis äijä per kilometri. Luotu polku oli aina vain puoli metriä leveä, johon kone ei pysty.

    Kaksi metriä leveän väylän luominen ja suolaaminen on äärimmäisen älytöntä, siis vain sen takia että kone itse mahtuisi väylälle. Jonossa ne fillarit kulkee ja vain yhteen suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 30.8.2017 kello 12:25

    Syltty: Juu, jätetään semmoiset tyhjänpäiväiset tavoitteet kuten turvallisuus tai vaikkapa melunhallinta…

    Tuosta on ihan tutkittua tietoa ja Suomessa painotukset ovat pienen piirin omia tavoitteita. Eivät todellisuudessa laajasti hyväksyttyjä tavoitteita. Nuo kolme ovat tutkimusten mukaan ne kolme tekijää, joita ihminen ajattelee liikkumismuotoa valittaessa.

    Esimerkiksi tuo turvallisuus on todellisuudessa merkittävä vain lentoliikenteessä, vaikka lentoliikenne on paradoksaalisesti tilastollisesti turvallisin tapa liikkua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. anonyymi kirjoitti 30.8.2017 kello 13:33

    Yksittäisistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupungin puistojen kunnostamiseen osoitetaan liian vähän rahaa, mikä alentaa kaupunkiympäristön laatua.

    No, ainakin kaupungin pohjoispäässä tuota rahaa on aivan tarpeettomasti käytetty metsän parturoimiseen siihen malliin, että on muutaman vuoden välein poistettu huonokuntoisten ohella kaikki nuoretkin puut. Sekä virkistys- että luontoarvot ovat tätä kautta huonontuneet. Minusta tuollainen rahan käyttäminen varsinaisen tehtävän vastaisiin asioihin valitettavasti kertoo siitä, että vähempikin rahamäärä riittäisi ellei johdossa tapahdu muutoksia parempaan.

    KariS: Bussikadut kyllä asfaltoidaan koska ne kuluvat urille.

    Tyhmä kysymys: kannattaisiko noin yleensä laittaa pelimerkkejä kestävämmän päällysteen kehittelyyn?

    Noita teknisen alan ja korkeamman oppimisen laitoksia kun kerran maasta löytyy, voisiko fossiilisen öljyn levittämiselle keksiä monellakin tavalla kestävämpiä vaihtoehtoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 30.8.2017 kello 18:01

    anonyymi:
    Tyhmä kysymys: kannattaisiko noin yleensä laittaa pelimerkkejä kestävämmän päällysteen kehittelyyn?

    Noita teknisen alan ja korkeamman oppimisen laitoksia kun kerran maasta löytyy, voisiko fossiilisen öljyn levittämiselle keksiä monellakin tavalla kestävämpiä vaihtoehtoja?

    Ei kysymys ole päällysteestä vaan tien rakenteesta. Vielä 70-luvulla kaupungissa oli sorateitä jotka kestivät raskasta liikennettä oikein hyvin kun tie oli pohjustettu oikein ja riittävällä materiaalilla.

    Betonia käytetäään joissain maissa, mutta Suomessa ei. Miksi ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle kirjoitti 30.8.2017 kello 19:41

    Koti-isä:
    …Kehtaako joku autolla liikkuva väittää esimerkiksi Pasila-Käpylä -välin vuoristoradan oikaisua turhaksi? Se on miljoonaluokan hanke…

    Jotta ei jää väärää käsitystä, niin minulla on tänäkin vuonna pääkaupunkiseudulla enemmän kilometrejä stongan kuin ratin takana.

    Tarkoittanet Pasila – Käpylä välin parantamisella tuota radan vartta menevää reittiä, joka on ollut “mielenkiintoinen”. Siinä suunniteltu baana on juuri nopea, edullinen ja lisää tehokkuutta. Eli siinä kaikki kolme pääasiallista suunnittelukriteeriä täyttyy!

    En äkkiä löytänyt lopullista versiota toteutuksesta, joten en ota jyrkkää kantaa, kuinka hyvin tuossa lopulta onnistuttiin. Joka tapuksessa siinä parannetaan pyöräliikenteen kilpailukykyä muuhun liikenteeseen nähden kohtuullisin kustannuksin.

    Koti-isä:
    Turhia ovat toki esimerkiksi loputtomat reunakivet, joita pyöräteille kylvetään, erityisesti Espoossa.

    Tätä komppaan! Haluaisin oikeasti nähdä sen älyn espoonjoen, joka on nykyisten suunnitteluohjeiden äiti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2017 kello 7:36

    Espoossa ajatellaan, että lisää turvallisuutta, kn pyöräilijän pitää hidastaa sadan metrin välein. Suunnittelijat eivät siis aja fillarilla. Ei tarvitse hidastaa, mutta ei voi vilkuilla ympärillään muun liikenteen varalta, kun on suunnattava katse siihen reunakiveen ja valmistauduttava hypybn ajoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 30.8.2017 kello 20:15

    Syltty:

    HS:ssa ilmestyi juuri juttu pohjoisbaanasta, mikä on positiivista.

    Jutussa kerrotaan, että vuosittain reittiä käyttää 1000 pyöräilijää. Kuinkahan nopeasti tulee korjaus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 30.8.2017 kello 23:07

    Osmo Soininvaara: Tästä varmaankin seuraa, ettei katuja, joilla ei kulje busseja eikä rekkoja, ei tarvitse asfaltoida koskaan uudestaan? Siis suurinta osaa Helsingin kaduista.

    No eipä niinkään mutta Helsingin kaupunki oli käsittäkseni myös mukana tutkimushankkeessa jossa näitä katupöly ym. juttuja kuutioitiin. Siinä todettiin että taajamanopeuksilla bussit ja raskas liikenne ovat merkittävin päällysteen kuluttaja. Ja etenkin kustannusten osalta koska bussiväylän päällyste on merkittävästi kalliimpaa kuin henkilöautoliikenteen kantava perusasfaltti.

    Henkilöautot eivät tarvitse myöskään sepeliä, se kylvetään kevyen liikenteen ja bussien takia vaikka sitten sepelistä syntyvä pöly jotenkin mystisesti osoitetaan henkilöautoliikenteen syyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 30.8.2017 kello 23:13

    Koti-isä:
    2018 – 2020: “Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan laajentamalla tehostetussa talvihoidossa olevaa verkostoa vähintään yhdellä uudella reitillä”

    “Vähintään yhdellä”. Samalla kun käytännössä kaikki autokaistat ovat jo nyt tehostetussa talvihoidossa eli suolataan sulaksi läpi talven. Tätä vauhtia kestää varmaan 1 000 vuotta, että kevyen liikenteen reittien talvihoito on samalla tasolla kuin vieressä kulkevalla autokaistalla. Millä perusteella tämä eriarvoisuus? Autolla tehdään viidesosa matkoista ja niissä on nastarenkaat, kävellen ja pyörällä reilusti yli puolet.

    Pyöräliikenne hyytyy talvikuukausina kymmenesosaan joten siitä lähtökohdasta saattaa mennäkin sen 1000 vuotta.

    Itse en ole kokenut suurta harmia, fillariinkin saa nastarenkaat. Aivan samoin kuin autoilija joutuu investoimaan talviautoiluun joutuu fillaristi investoimaan talvipyöräilyyn. Nastat ja läskipyörä alle niin loppuu valitus.

    Enemmän haittaa ne reitit joita ei talven aikana aurata kertaakaan, ja niitä on jonkinmoinen määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Anonymous kirjoitti 31.8.2017 kello 8:18

    Kalle: HS:ssa ilmestyi juuri juttu pohjoisbaanasta, mikä on positiivista.

    Ei oikeastaan ole. Samalla rahalla olisi voitu korjata runsaasti tavanomaista pyörätietä niin, että pyörätie jatkuu vähintään toisella puolella katua. Nyt Helsingissä on runsaasti pyörätienpätkiä jotka alkavat… jostain ja päättyyvät… johonkin. Pyöräteiden ongelma on lisäksi reunakiveys, joka on tehty huolimattomasti. Rakenneohjeessa sanotaan selvästi kaltevan kiveyksen maksimikorkeus, mutta sitä ei tarvitse näköjään noudattaa. Nyt on johonkin laitettu kiven tilalle kestopäällysteluiska, mikä tarkoittaa kaksinkertaista kustannusta ja vielä kiveyksen purkukustannus lisäksi.

    Kun pasilan baanalla saavutetaan minuutin säästö matka-ajassa, niin mitä sitten (oikeasti on aika noloa laskea minuutteja vain pyöräilijöiden osalta. Tarkoituksena on ilmeisesti osoittaa, että osaa käyttää nelilaskinta ja aritmetiikkaa)? Sama säästö hukkuu nopeasti liikennevaloihin ja muuhun seisoskeluun. Kymmeniä minuutteja säästettäisiin, jos pyörätiet olisivat jatkuvia ilman etsiskelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 31.8.2017 kello 9:25

    Kalle: Nuo kolme ovat tutkimusten mukaan ne kolme tekijää, joita ihminen ajattelee liikkumismuotoa valittaessa.

    On aivan luonnollista, ettei autoileva (pyöräilevä, mopoileva…) mieti paljoakaan esimerkiksi sitä, kuuluuko hänen ajokistaan meteliä vai ei.

    Sen takia jonkun muun täytyy ajatella sitä.

    Hyvä esimerkki tästä ajattelemattomuudesta on turvallisuus. Valtiovallan on täytynyt pakottaa työnantajat pakottamaan työntekijät pitämään kuulosuojaimia, etteivät työntekijät kuuroutuisi.

    Ihmisten suhtautuminen omaan turvallisuuteensa, puhumattakaan toisten turvallisuudesta, on keskimäärin aivan älytöntä. Ja täm ei tarkoita sitä, etteikö turvallisuusnäkökulmia huomioon otettaessa voitaisi tehdä virheitä, vaan sitä että jos niitä ei oteta huomioon, tehdään aivan varmasti paha virhe kun ihmiset eivät ymmärrä riskeistä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Syltty kirjoitti 31.8.2017 kello 9:44

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Pyöräliikenne hyytyy talvikuukausina kymmenesosaan joten siitä lähtökohdasta saattaa mennäkin sen 1000 vuotta.

    Aika selvää on, että jos katuja ei aurata, ei niillä myöskään paljoa polkupyöräillä.

    Itse en ole kokenut suurta harmia, fillariinkin saa nastarenkaat. Aivan samoin kuin autoilija joutuu investoimaan talviautoiluun joutuu fillaristi investoimaan talvipyöräilyyn.

    Nastarenkaat ovat mielestäni aivan pakolliset turvallisessa talvipyöräilyssä, mutta nekään eivät auta jos tiellä on 10cm lunta. Semmoisesta pääse läpi näppärästi vain sähköpyörällä.

    Itse kuljen työmatkat sähköavusteisella pyörällä ja vaikka täällä kovienkin myräköiden jälkeen on yleensä aurattu ennen kuin lähden töihin, joskus pahimmilla myräköillä ei ole ehtinyt. Mutta todellakin, sähköpyörä nastarenkailla jaksaa painaa kymmenenkin sentin lumessa täyttä vauhtia hidastumatta (max nopeus 25km/h) ja umpihangessa, vaikka toisin voisi kuvitella, on ihan helppo ohjata kun ei ole uria.

    Nastarenkaita näkee muuten omituisen vähän. Kun hommasin kunnon nastarenkaat eteen ja taakse, ihmettelin että “minkä ihmeen takia en ole hommannut näitä jo 10v sitten?”

    PS Nastarenkaissa on sama kuin auton renkaissa: halvalla nastarenkailla ei tee mitään. Ne eivät pidä silloin kun niitä tarvitaan ja kun ne pitävät, pärjää kyllä ilmankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. KariS kirjoitti 31.8.2017 kello 10:51

    Kalle: HS:ssa ilmestyi juuri juttu pohjoisbaanasta, mikä on positiivista.

    Jutussa kerrotaan, että vuosittain reittiä käyttää 1000 pyöräilijää. Kuinkahan nopeasti tulee korjaus?

    Ihmetyttää edelleenkin tämä Helsingin kyvyttömyys parantaa meidän aktiivisten pyöräilijöiden olosuhteita kustannustehokkasti.

    Pohjoisbaana, 1,6 km hinta 5,7 miljoonaa. Aivan ei päästy ensimmäisen Baanan tasolle (1,3 km /7 milj) mutta edelleenkin 3,5 miljoonaa per kilometri. Kuinka paljon pyöräilyolosuhteita saataisinkaan tuolla rahamäärällä korjattua jos päättäjillä olisi edes hitunen kustannusymmärrystä? Vaan ei, hinnalla millä hyvänsä pitää saada näitä megahankkeita, joilla ei saada kuin se 1,6 km pyörätietä. Mutta pääseehän joku kaupunginjohtajista taas patsastelemaan uuden baanan avaukseen.

    Vertailun vuoksi, Liikenneviraston hankkeessa kaksikaistaista kantatietä 77 rakennettiin käytännössä kokonaan uusiksi 12,8 miljoonalla 22 km, siis 0,6 miljoonaa per kilometri, kuudesosa pohjoisbaanan kilometrihinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. vk kirjoitti 31.8.2017 kello 11:29

    Koti-isä:
    Kehtaako joku autolla liikkuva väittää esimerkiksi Pasila-Käpylä -välin vuoristoradan oikaisua turhaksi? Se on miljoonaluokan hanke. Eli noin 100 kertaa edullisempi kuin vaikkapa Veturitien siirto. Näillä projekteilla nostetaan kevyen liikenteen väylien tasoa hitaasti tälle vuosituhannelle.

    100 kertaa edullisempi??? Siis tarkoitatko että maksaa 1%:n Veturitien hankkeesta? Ei taida pitää paikkaansa.

    Kalle:
    Tarkoittanet Pasila – Käpylä välin parantamisella tuota radan vartta menevää reittiä, joka on ollut “mielenkiintoinen”. Siinä suunniteltu baana on juuri nopea, edullinen ja lisää tehokkuutta. Eli siinä kaikki kolme pääasiallista suunnittelukriteeriä täyttyy!

    Nopea, edullinen ja lisää tehokkuutta? Eipä taida olla nopea, ei ainakaan edullinen ja tehokkuuden lisäyskin on vähäinen suhteessa kustannukseen.

    Päivän Hesarin mukaan Pohjoisbaanan kustannus on 5,7 miljoonaa euroa, pituus 1,6 km ja ajan säästö pyöräilijälle 1 minuutti. Arvion mukaan uutta baanaa käyttäisi 2000 pyöräilijää vuorokaudessa

    Siis aivan sikamaisen kallis!!! 3,6 miljoonaa per kilometri!!!

    Toki ongelma ei koske vain pyörätiehankkeita vaan yleensäkin verorahoilla rakennettavia infrahankkeita, uudisrakentamista ja korjaushankkeita. Esimerkiksi Länsimetro, aikanaan Oopperatalo, Stadionin järkyttävän kallis korjaushanke, Eduskuntatalo jne. Poikkeuksetta hankkeiden kustannukset ovat merkittävästi ylittäneet päätöksentekohetken arviot.

    Aivan taatusti nämä ovat urakoitsijoille kultakaivoksia. En usko että urakkakilpailuissa urakoitsijat todellakaan kilpailevat hinnalla ja toisaalta tilaajapuolella tahallaan tai ammattitaidottomasti (näyttöä on loputtoman riittävästi) törsätään yhteisiä varojamme.

    Tekeekö tilaaja eli esim. Helsingin kaupunki vieläkään jälkikäteen selvitystä urakoitsijalle jäävän katteen suuruudesta, jotta pystyttäisiin selvittämään miten törkeätä ylihintaa tuli maksettua? Ja mikä tärkeintä, opittaisiin jotakin seuraavia hankkeita ajatellen? Turha vedota siihen, että urakoitsijalta ei katelaskennan tietoja saataisi. Niiden saaminen voidaan hyvin laittaa urakkasopimuksen ehtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. PRNDL kirjoitti 31.8.2017 kello 12:18

    Osmo Soininvaara:
    Ei tarvitse hidastaa, mutta ei voi vilkuilla ympärillään muun liikenteen varalta, kun on suunnattava katse siihen reunakiveen ja valmistauduttava hypybn ajoitukseen.

    Ja sama koskeekin vastaavasti autoilijoita “hidastetöyssyjen” kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2017 kello 14:28

    Miten autolla hypätään hidastetöyssyn yli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. antti kirjoitti 31.8.2017 kello 13:56

    KariS: Kuinka paljon pyöräilyolosuhteita saataisinkaan tuolla rahamäärällä korjattua jos päättäjillä olisi edes hitunen kustannusymmärrystä?

    Ei muuta kuin odottamaan ensi vuotta, radanvarren pyörätie on valmis ja samalla rahalla voidaan rakentaa ties mitä. Kumma juttu muuten ettei aikaisempina vuosina, kun ei radanvarteen ole rakennettu, ole kaikkia muita kaupungin pyöräteitä kunnostettu jos samalla rahalla kerran onnistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. PRNDL kirjoitti 31.8.2017 kello 15:05

    Osmo Soininvaara:
    Miten autolla hypätään hidastetöyssyn yli?

    Ihan samalla tavalla kuin pyörällä. Kiinnitetään huomiota liikeneturvallisuuden kannalta epäolennnaiseen ja noudatetaan liian suurta tilannenopeutta.

    Ai niin, tietenkin sillä erolla että pyöräilijät ovat aina hyviä ja autoilijat pahoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Koti-isä kirjoitti 1.9.2017 kello 0:04

    vk: 100 kertaa edullisempi??? Siis tarkoitatko että maksaa 1%:n Veturitien hankkeesta?

    Pasilassa Veturitien siirtoon ja tunneliin budjetoitu 120 miljoonaa. Pasila-Käpylä pyörätie 6 miljoonaa. Eli kokonaista 5%.

    Osmo Soininvaara:
    Miten autolla hypätään hidastetöyssyn yli?

    Nostetaan oikeaa jalkaa noin 1 cm tai vapautetaan vakionopeudensäädin. Monelle liian raskasta. Vrt. pyöräilijä, joka ponnistaa ylös sekä itsensä että kulkuvälineensä. Kyllä autoilijoita taas kiusataan.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Aivan samoin kuin autoilija joutuu investoimaan talviautoiluun joutuu fillaristi investoimaan talvipyöräilyyn.

    Miksi autokaistat siitä huolimatta pidetään läpi talven suolalla sulana samalla kun kevyenliikenteen kaista vieressä on jäässä? Baanan suolauksen lopettamista jokunen vuosi sitten muuten perusteltiin sillä, että suolaamiseen ei ollut varaa. Samalla kun autokaistojen suolaamiseen käytetään luultavasti suuruusluokkaa 1000 kertaa enemmän yhteisiä verorahoja. Nyt talvisin ylläpidettäviä pyöräreittejä on muutama.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Henkilöautot eivät tarvitse myöskään sepeliä, se kylvetään kevyen liikenteen ja bussien takia vaikka sitten sepelistä syntyvä pöly jotenkin mystisesti osoitetaan henkilöautoliikenteen syyksi.

    Sepelin kylväminen autokaistoille on hyvin vähäistä. Ne suolataan. Kevyen liikenteen väylille sepeliä levitetään sitäkin enemmän kulkijoiden riesaksi, kun oikea tapa olisi suolata ja harjata. Johtuuko moottoriteidenkin pölyäminen niille kylvetystä sepelistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 1.9.2017 kello 19:49

    Anonymous: Ei oikeastaan ole. Samalla rahalla olisi voitu korjata runsaasti tavanomaista pyörätietä niin, että pyörätie jatkuu vähintään toisella puolella katua. Nyt Helsingissä on runsaasti pyörätienpätkiä jotka alkavat… jostain ja päättyyvät… johonkin. Pyöräteiden ongelma on lisäksi reunakiveys, joka on tehty huolimattomasti. Rakenneohjeessa sanotaan selvästi kaltevan kiveyksen maksimikorkeus, mutta sitä ei tarvitse näköjään noudattaa. Nyt on johonkin laitettu kiven tilalle kestopäällysteluiska, mikä tarkoittaa kaksinkertaista kustannusta ja vielä kiveyksen purkukustannus lisäksi.

    Kun pasilan baanalla saavutetaan minuutin säästö matka-ajassa, niin mitä sitten (oikeasti on aika noloa laskea minuutteja vain pyöräilijöiden osalta. Tarkoituksena on ilmeisesti osoittaa, että osaa käyttää nelilaskinta ja aritmetiikkaa)? Sama säästö hukkuu nopeasti liikennevaloihin ja muuhun seisoskeluun. Kymmeniä minuutteja säästettäisiin, jos pyörätiet olisivat jatkuvia ilman etsiskelyä.

    Olisin mieluusti käyttänyt nuo rahat myös toisin. Nyt baanaa jo käyttäneenä en pidä sitä hirveän onnistuneena. Noilla miljoonilla olisi todella leventänyt kaupungin kapeita pyöräteitä melko monessa paikassa.

    Itse käytän jatkossa vanhaa väylää, se menee mukavasti metsän keskellä eikä maan vilkkaimman ratapihan reunaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 1.9.2017 kello 19:51

    Syltty: Aika selvää on, että jos katuja ei aurata, ei niillä myöskään paljoa polkupyöräillä.

    Nastarenkaat ovat mielestäni aivan pakolliset turvallisessa talvipyöräilyssä, mutta nekään eivät auta jos tiellä on 10cm lunta. Semmoisesta pääse läpi näppärästi vain sähköpyörällä.

    Itse kuljen työmatkat sähköavusteisella pyörällä ja vaikka täällä kovienkin myräköiden jälkeen on yleensä aurattu ennen kuin lähden töihin, joskus pahimmilla myräköillä ei ole ehtinyt. Mutta todellakin, sähköpyörä nastarenkailla jaksaa painaa kymmenenkin sentin lumessa täyttä vauhtia hidastumatta (max nopeus 25km/h) ja umpihangessa, vaikka toisin voisi kuvitella, on ihan helppo ohjata kun ei ole uria.

    Nastarenkaita näkee muuten omituisen vähän. Kun hommasin kunnon nastarenkaat eteen ja taakse, ihmettelin että “minkä ihmeen takia en ole hommannut näitä jo 10v sitten?”

    PS Nastarenkaissa on sama kuin auton renkaissa: halvalla nastarenkailla ei tee mitään. Ne eivät pidä silloin kun niitä tarvitaan ja kun ne pitävät, pärjää kyllä ilmankin.

    Pyöräilytilasto on vieläpä valitettavasti keskustasta eli sielläkin missä aurataan saa sää fillaristit vaihtamaan kulkuvälinettä.

    Kaikista ei vaan tule talvipyöräilijöitä vaikka kuinka yrittäisi tasoittaa olosuhteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 1.9.2017 kello 20:08

    Koti-isä: Pasilassa Veturitien siirtoon ja tunneliin budjetoitu 120 miljoonaa. Pasila-Käpylä pyörätie 6 miljoonaa. Eli kokonaista 5%.

    Nostetaan oikeaa jalkaa noin 1 cm tai vapautetaan vakionopeudensäädin. Monelle liian raskasta. Vrt. pyöräilijä, joka ponnistaa ylös sekä itsensä että kulkuvälineensä. Kyllä autoilijoita taas kiusataan.

    Miksi autokaistat siitä huolimatta pidetään läpi talven suolalla sulana samalla kun kevyenliikenteen kaista vieressä on jäässä? Baanan suolauksen lopettamista jokunen vuosi sitten muuten perusteltiin sillä, että suolaamiseen ei ollut varaa. Samalla kun autokaistojen suolaamiseen käytetään luultavasti suuruusluokkaa 1000 kertaa enemmän yhteisiä verorahoja. Nyt talvisin ylläpidettäviä pyöräreittejä on muutama.

    Sepelin kylväminen autokaistoille on hyvin vähäistä. Ne suolataan. Kevyen liikenteen väylille sepeliä levitetään sitäkin enemmän kulkijoiden riesaksi, kun oikea tapa olisi suolata ja harjata. Johtuuko moottoriteidenkin pölyäminen niille kylvetystä sepelistä?

    Osa aktiivipyöräilijöistä on ollut kovasti suolausta vastaan jopa järjestötasolla. Asia ei ole aivan yksinkertainen kun optimiratkaisua ei oikein ole.

    Autokaistoistakin vain osa on ykkösprioriteetilla. Kyllä sitä lumi-sohjokurjuutta on tarjolla autoilijoillekin ihan kunnolla. Rahat ei vaan riitä. “Katujen hoitoluokitus tarkoittaa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen.”

    Käytännössä bussiliikenne pidetään elossa, muuten tehdään kun jaksetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. vk kirjoitti 2.9.2017 kello 1:08

    Anonymous: Ei oikeastaan ole. Samalla rahalla olisi voitu korjata runsaasti tavanomaista pyörätietä niin, että pyörätie jatkuu vähintään toisella puolella katua. Nyt Helsingissä on runsaasti pyörätienpätkiä jotka alkavat… jostain ja päättyyvät… johonkin.

    Ja samanlaisia rakennetaan lisää. Hämeentien Suuri ja Mahtava tuleva pyöräkaista tulee keskustaan päin mentäessä päättymään….ei mihinkään. Kaistaa ei voida jatkaa Siltasaarenkadun laitaa koska siinä sijaitsee eräs maamme vilkkaimmista bussipysäkkiryhmistä. Tilaa ei yksinkertaisesti ole. Kaupunginvaltuutetut voisivat käydä pyöräilemässä siinä Siltasaarenkadulla testaamassa pyöräliikenteen sujuvuutta, jos uskaltavat.

    Hämeentien pyöräkaista siis toimii niille jotka ovat menossa Ympyrätaloon tai halliin, ja aika harva on. Jos menet keskustaan niin kuin useimmat joudut seikkailemaan auto-/bussiliikenteen sekaan. Jo tällä perusteella pyöräkaista tulee epäonnistumaan pahasti ellei sujuvaa ja turvallista jatkoyhteyttä keskustan suuntaan keksitä.

    Ja eteenpäin ajaen mahtava sumppu tulee vastaan kapealla Pitkäsillalla jossa pyöräily pitäisi nykyiselläänkin kieltää jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Parempi keskustayhteys fillareille olisi tehtävissä uudelle Hakaniemen sillalle, johon saisi kunnolliset pyöräkaistat. Näin vältettäisiin Hakaniemen ja Pitkäsillan ongelmat.

    Näistä Hämeentien pyöräkaistoista tulee vielä erittäin kallis fiasko. Mutta ei kai sillä niin väliä kun verovaroja riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mane kirjoitti 2.9.2017 kello 11:21

    Autokaistoistakin vain osa on ykkösprioriteetilla. Kyllä sitä lumi-sohjokurjuutta on tarjolla autoilijoillekin ihan kunnolla. Rahat ei vaan riitä. “Katujen hoitoluokitus tarkoittaa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen.”

    Käytännössä bussiliikenne pidetään elossa, muuten tehdään kun jaksetaan.

    Fiksu pyöräilijä selvittää talvella bussien käyttämät kadut ja polkee mukavasti ja nopeasti niitä pitkin määränpäähänsä. Esimerkiksi Roihuvuoresta Kulosaaren sillalle pääsee hyvin busseille aurattuja katuja pitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Mane kirjoitti 2.9.2017 kello 11:24

    Jos nyt oikein ymmärrän, niin monien tänne kirjoittavien mielestä pyöräteitä ei pidä rakentaa, jos be eivät jatku loputtomasti. Esim Hämeentielle tai Tuhkolmankadulle.

    Vaikeaksi menee rakentaminen. Harmillisesti moottoriteiden rakentamisessa ei käytetä samaa kriteeriä. Olisi meinaan jäänyt Länsiväylän rakentamatta, mikä olisi ollut suurenmoinen juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Puistojen hoitoa Helsingissä kirjoitti 2.9.2017 kello 11:45

    ” Yksittäisistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupungin puistojen kunnostamiseen osoitetaan liian vähän rahaa, mikä alentaa kaupunkiympäristön laatua. Pikku raha ja iso harmi. ” (Soininvaara 28.8.17)

    Puistojen ja lähimetsien kannalta on ehkä parempikin, että kaupunki ei ala niitä hirveästi kunnostamaan. Yleensä kunnostamisen tarkoituksena on tuoda kaivurit puistoon mellastamaan, poistaa puut ja pensaat, rakentaa käytävät uudelleen ja istuttaa puuttomia lyhyeksi ajettavia nurmikoita. Lopuista puista poistetaan oksat turvallisuuden vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Takavaihtaja kirjoitti 2.9.2017 kello 16:17

    Mane: Fiksu pyöräilijä selvittää talvella bussien käyttämät kadut ja polkee mukavasti ja nopeasti niitä pitkin määränpäähänsä.

    Valitettavasti aikaa tuhrautuu silloin siihen sanaharkkaan ja jopa käsirysyyn joka syntyy kun bussinkuljettaja huomaa hänen omalla väylällään ajavan pyöräilijän ja ryhtyy ammattimiehen ottein tööttäys-, kiilaus- ja päälleajo-operaatioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mane kirjoitti 4.9.2017 kello 7:01

    Takavaihtaja: Valitettavasti aikaa tuhrautuu silloin siihen sanaharkkaan ja jopa käsirysyyn joka syntyy kun bussinkuljettaja huomaa hänen omalla väylällään ajavan pyöräilijän ja ryhtyy ammattimiehen ottein tööttäys-, kiilaus- ja päälleajo-operaatioon.

    Kummasti minulle ei vuosikymmenen työmatkapyöräilyn aikana ole käynyt näin kuin pari kertaa. Viimeksi joskus 2008.

    Bussitkin voi ottaa empaattisesti huomioon, pyöräillä kohteliaasti. Silloin kuskit eivät kiilaa etc.

    Liiikenteessäkin sitä saa mitä tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus