Pakkoyhtiöittäminen oli alunperinkin huono ajatus

3.7.2017 · Aihe: _ 

Tulen aina epäluuloiseksi kun kuulen, että jokin uudistus on kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin. Valiokunnan valtaa tosiasiassa käyttävät asiantuntijat ovat niin innostuneita siitä vallasta, jonka mahdollisuus venyttää perustuslaintulkintaa suuntiin, joita eduskunta ei voinut kuvitellakaan nykyisestä perustuslaista päättäessään, että käyttävät tätä valtaa kovin herkästi. Liipasinsormi on niin sanotusti herkistynyt. Usein tulkinnat ovat olleet ristiriidassa terveen järjen kanssa ja pakottaneet huonosti toimiviin ratkaisuihin, joiden huonoudesta kaikki osapuolet kärsivät.

En tiedä asian perustuslaillisesta puolesta, mutta tällä kertaa lausunto sote-uudistuksesta vastasi minun käsitystäni terveen järjen käytöstä.

Puutun tässä kirjoituksessa vain tähän pakkoyhtiöittämiseen. Siinä ei nimittäin ollut alun perinkään järjen hiventä. Väite, että EU-oikeus olisi sellaista vaatinut, on perusteeton, koska ei se ole sitä vaatinut muuallakaan, ei esimerkiksi Ruotsissa. Panemme siis tämän vilpillisen perusteen sivuun ja mietimme, mikä muu on voinut näin outoon ajatukseen johtaa.

(On sinänsä erittäin ikävää, että Suomessa on opittu vetoamaan perusteettomasti siihen, että EU vaatii sitä tai tätä, kun ei pystytä omaa ehdotusta muuten puolustamaan. Ei ihme, että EU:n maine heikkenee.)

Päätös pakkoyhtiöittämisestä tuli tietääkseni virkamiehille täytenä yllätyksenä hallituksen sote-ministerien suljetussa neuvonpidossa ilman sen kummempaa valmistelua. Tällaisista asioista on kyse siinä, että lobbarit ja kaiken maailman viestintäkonsultit ovat päässeet vallan ytimeen.

Yhtenä perusteena pakkoyhtiöittämiseen on pidetty sitä, että jos ei ole konkurssiriskiä, saa lainaa halvemmalla kuin kilpailijat. Tämän harjoituksen piti alentaa kustannuksia kolmella miljardilla ja nyt itsetarkoituksellisesti nostetaan järjestelmän rahoituskustannuksia!

Tietysti sen konkurssiriskin maksaa silloin maakunta, mutta niin se maksaa joka tapauksessa. Luuleeko joku, että synnytyssairaala voidaan päästää konkurssiin ja siirtää potilaat kotisynnytykseen?

Ymmärtääkseni pakkoyhtiöittämisen pelättiin vaarantavan hoidon saatavuutta. Näinhän siinä teoriassa kävisikin. Jos yhdenkään yksityisen ei kannata huolehtia jonkin syrjäseudun palveluista, ei se varmaankaan kannata myöskään maakunnan yhtiölle. Jos yhtiön ainoa tarkoitus on osakeyhtiölain mukaan tuottaa voittoa omistajilleen, ei maakunnan yhtiön hallitus voi lakia rikkomatta päättää tarjota palveluja tappiolla. Niinpä osassa maata palvelut voisivat jäädä kokonaan saamatta.

Hyvä, tämä oli viisastelua. Näin sitä ei tietenkään ole ajateltu. Maakunnan omistaman yhtiön yhtiöjärjestykseen varmaankin kirjoitettaisiin joitain muitakin tavoitteita kuin voiton tuottaminen. Jos yhtiön hallitus toteaisi, että ravihevosiin investoiminen tuottaisi paremmin kuin terveysaseman ylläpito, ei se tosiasiassa voisi vaihtaa toimialaa.

Varmaankin näin, mutta eiväthän nämä yhtiöt sitten ole samalla viivalla! Yksityisillä ei ole muita tavoitteita kuin voiton maksimointi, ja julkisella puolella on erilaisia yhteiskuinnallisia velvoitteita, jotka pitää täyttää, vaikka se tuotaisi tappiota. Missä tasapuolisuus?

Yhtiömuoto voisi sinänsä olla melko hyvä julkisen puolen hallintomuoto, koska siinä päätöksenteko on vaivattomampaa. Julkiset järjestelmät ovat erityisen huono hallitsemaan suuria ja monimutkaisia organisaatioita. Monissa tapauksissa yhtiöittäminen voisi olla aivan järkevää.

Tämä yhtiöittäminen pakolla olisi ollut typerää kahdesta eri syystä, joista toinen on hyvien toimivien kokonaisuuksien kuten Eksoten pakkopilkkominen irrallisiksi, toisistaan riippumattomiksi yrityksiksi niin, että vaivalla pystytetty ja kiitoksia saanut integraatio tuhottaisiin.

(En tiedä, mistä on peräisin se ajatus, että Eksote olisi pitänyt pilkkoa useaksi yritykseksi sen sijaan, että olisi perustettu vain yksi, mutta jostakin tämä tulkinta tulee, koska Eksotessa asia on näin ymmärretty.)

Hölmöintä tässä pakkoyhtiöittämisessä on sen runnominen tähän muutosvaiheeseen, jossa kaikki on muutenkin sekaisin. Ei nimittäin ole lainkaan yksinkertaista muodostaa yhtiöitä ja päättää miljardien kiinteistöomaisuudesta. Jos kiinteistöomaisuus olisi pantu yhtiöihin apporttio-omaisuutena, niin kuin järkevää olisi, yksityiset olisivat tietysti marmattaneet tästäkin. Pelkästään tämä yhtiöittäminen olisi hyvin toteutettuna vuosien projekti, joka kannattaisi tehdä pala palalta, jos ollenkaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan vainoharhainen ajatellessaan, että ainakin joillakin on taka-ajatuksena ollut saattaa julkinen terveydenhuolto sekasortoon niin, että yksityiset saavat hyvän startin. Jos julkinen olisi hyvässä kunnossa siirtymävaiheessa, se pystyisi pitämään suurimman osan potilaistaan ja yksityisten startti sujuisi hitaasti ja tulisi kalliiksi.

Hankalaa tässä kaikessa on, että kaikista kokoomuslaisista ei oikein tiedä, kummalla puolella neuvottelupöytää he istuvat. Paitsi tietysti niistä kokoomuspoliitikoista, jotka ovat virallisesti vaihtaneet sille toiselle puolelle. Oudon paljon kuitenkin on kannettu huolta siitä, ettei yksityisten asema missään oloissa ole huonompi kuin julkisen, mutta ei lainkaan päinvastaisesta.

Tätä kaiken jatkumista niin kuin ennen halutaan ainakin estää sillä, että on päätetty, että kaikki muut tahot tässä maassa saavat omistaa sote-keskuksen, paitsi kunnat, joilla ne nyt ovat. Tätä on perusteltu sillä, että sote on otettu pois kunnan tehtäväluettelosta. Onko siinä eläintarhan ylläpito? Ymmärtääkseni kunnilla on yleinen toimiala. Voidaan tietysti erikseen kieltää kuntaa tekemästä jotain, mutta aika oudolta tämä kielto tuntuu. Luontevaa olisi, että Helsingin terveysasemat voisivat jatkaa toimintaansa siinä, missä Helsingissä olevat yksityiset terveysalan yrityksetkin.

= = =

Sitten seuraa ennustus: Jos tämä valinnanvapaus eli palvelujen yksityistäminen joskus toteutuu, yksityiset yritykset eivät tule hyväksymään, että niiden saama korvaus on yhtä pieni kuin se raha, jolla julkinen järjestelmä nyt toimii. Muodollisen perusteena tähän on se, että yksityisen asiakkaiksi hakeutuvat herkemmin ne, jotka palveluja tarvitsevat ja ne, jotka eivät tarvitse mitään, jäävät sinne missä ovat. tosiasiallinen syy on se, että julkinen järjestelmä toimii nyt niin pienellä rahalla, ettei sen turvin voi ainakaan luvata, että jonot poistuvat.

Tätä valikoitumista yritetään välttää sillä, että potilaat pakkosiirretään sen palvelun piiriin, joka on lähinnä ja vaatii omaa vaivannäköä pitää kiinni siitä, että saa jatkaa siellä, missä on tottunut käymään.

= = = =

Jos huonot lomasääst jatkuvat, saatan kirjoittaa vielä siitä, mikä ekonomisteja tässä osten yksityistämisessä erityisesti arveluttaa.

 

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Pakkoyhtiöittäminen oli alunperinkin huono ajatus”

  1. Ville kirjoitti 3.7.2017 kello 17:46

    Onhan nykyisin jo käytössä palveluseteleitä, samaan tapaan yksityiset saisivat valinnanvapausmallissakin korvauksen. Tosin nykyisin taitaa olla niin, että joissain kunnissa palveluseteleitä vastaanottavien yritysten pitää hyväksyä määritelty hinta, mutta joissain toisissa kunnissa palvelun tarjoaja voi ilmoittaa, minkä verran lisähintaa palvelusetelin päälle tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tapio kirjoitti 3.7.2017 kello 18:12

    OS: Yhtenä perusteena pakkoyhtiöittämiseen on pidetty sitä, että jos ei ole konkurssiriskiä, saa lainaa halvemmalla kuin kilpailijat.

    Ymmärtääkseni vielä tärkeämpänä kilpailua vääristävänä tekijänä pidettiin, ettei julkinen laitos maksa veroja.

    Erinomainen asia, että pakkoyhtiöittäminen torpattiin. Kunhan saataisiin myös aikataulut realistisiksi.

    Maakuntavaaleista tulee tärkeät, sillä jo nykyisessä sote-ehdotuksessa niillä täysi valta, mitä tehdä peruspalvelujen kilpailulle avaamisen jälkeen. Jonkinlaisena hyperbolana voisi kuvitella, että kokoomusjohtoinen maakunta avaisi muut palvelut mahdollisimman nopeasti, vasemmistojohtoinen (vas+sdp) maakunta puolestaan ei avaisi niitä milloinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti 3.7.2017 kello 18:52

    “Jos tämä valinnanvapaus eli palvelujen yksityistäminen joskus toteutuu, yksityiset yritykset eivät tule hyväksymään, että niiden saama korvaus on yhtä pieni kuin se raha, jolla julkinen järjestelmä nyt toimii.”

    Tällaista marmatusta kuului keväällä täällä Jyväskylässä, kun valinnanvapauskokeilun piti alkaa. Ei alkanut ajallaan koska kukaan yksityinen ei lähtenyt (aluksi) mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Janis Petke kirjoitti 3.7.2017 kello 19:28

    Tänään hesarissa oli hilpeä juttu kiky-sopimuksen vaikutuksista. Olisivat sen verran voineet ahkeroida enemmän, ettei sairaanhoitajan vastinpariksi olisi otettu sairaalakalusteita valmistavan yhtön työntekijä. Tietääkseni koko kapasiteetti ko. kaltaisista yhtiöistä myydään julkiselle sektorille. Onko se oikeastaan yksityistä jos yksityissektorin asiakkaita ei ole tai on hyvin pienessä määrin?

    Yhtiöittäminen sucks mm. sen vuoksi, että törkeästi alihinnoiteltu tuote tai palvelu voidaan piilottaa liikesalaisuuden taakse ja kun soppari on fikassa, voidaan hintaa nostaa reilusti vetoamalla kaikkeen paskaan. Länsimetro, anyone?

    Soten valinnanvapaudella ja yhtiöittömisellä saadaan rahaliikenne piiloon ja kaikki veronkiertokonsultit saavat tuplatunnit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. antti kirjoitti 3.7.2017 kello 21:19

    Mihin firmaan Sauri lähti lobbaamaan? Kokoomuslaisesta jos olisi kyse koko some jo tietäisi, mutta Sauri, radiohiljaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. R. V. kirjoitti 3.7.2017 kello 23:01

    Tapio: Ymmärtääkseni vielä tärkeämpänä kilpailua vääristävänä tekijänä pidettiin, ettei julkinen laitos maksa veroja.

    Eipä se yksityinenkään puoli maksa veroja, ellei satu palkkaamaan luokatonta porsaanreikäjuristia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. nakki kirjoitti 3.7.2017 kello 23:57

    Poliitikot saa rahaa terveysfirmoilta ja lääkeyhtiöiltä, joten mitään ihmeellistä pakkoyhtiöittämisessa EU-valheilla ei ole. Ihan sama meininki Yhdysvalloissa. Koko poliittinen teatteri, eli eduskunta, voidaan lopettaa, koska suurin osa on ison rahan ostamia. Onhan sekin paljastavaa, että ei Hesari vedä ministereitä hirteen siitä, että he valehtelevat EU:n pakottavan yhtiöttämisiin. Porvareilla on toimituksissa ylin valta, joten mediakin on rahan puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. ksee kirjoitti 4.7.2017 kello 0:00

    OS: “Ymmärtääkseni pakkoyhtiöittämisen pelättiin vaarantavan hoidon saatavuutta. Näinhän siinä teoriassa kävisikin. Jos yhdenkään yksityisen ei kannata huolehtia jonkin syrjäseudun palveluista, ei se varmaankaan kannata myöskään maakunnan yhtiölle. Jos yhtiön ainoa tarkoitus on osakeyhtiölain mukaan tuottaa voittoa omistajilleen, ei maakunnan yhtiön hallitus voi lakia rikkomatta päättää tarjota palveluja tappiolla. Niinpä osassa maata palvelut voisivat jäädä kokonaan saamatta.”

    Äkkiä lukaistuna näyttää periaattessa loogiselta argumentilta, mutta ihmetyttää, että miten nykytilanteessa terveyspalveluiden siirtäminen yksityisten vastuulle on vaikuttanut olevan juuri syrjäseuduilla kovinkin toimiva järjestely – lähes tyhjään terveyskeskukseen on vihdoinkin saatu riittävä miehitys ja samalla sote-kulut ovat monasti jopa laskeneet?

    Vaikuttaisi siltä, ettei julkean sektorin insentiivit ole kovinkaan hyvin kohdallaan – ja että silkka voitontavoittelu saa (kuten Adam Smith jo aikoinaan totesi) “ahneet kapitalistit” keksimään keinot jolla rahat nyhdetään mahdottomiltakin vaikuttavista paikoista – tuottaen samalla hyötyä myös niille “riiston” kohteena oleville.

    Ehkä modernin yhteiskunnan suuri tragedia on siinä, että poliitikkojen ja julkean sektorin piirissä ymmärretään niin vähän (jos ollenkaan) sitä, että itsekkäiden motiivien summanna voi olla suurempi hyöty kaikkien hyvinvoinnille kuin kaikella solidaarisuus- ja tasa-arvodiipadaapalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2017 kello 10:07

    Äkkiä lukaistuna näyttää periaattessa loogiselta argumentilta, mutta ihmetyttää, että miten nykytilanteessa terveyspalveluiden siirtäminen yksityisten vastuulle on vaikuttanut olevan juuri syrjäseuduilla kovinkin toimiva järjestely – lähes tyhjään terveyskeskukseen on vihdoinkin saatu riittävä miehitys ja samalla sote-kulut ovat monasti jopa laskeneet?

    Sotket nyt kaksi asiaa. Mikä on halvin tapa tuottaa palvelut syrjäseudulla ja se kannattaako niiden tuottaminen ylipäänsä taloudellisesti. Ennen syrjäseuduilla oli kunta, jolla oli tähän velvoite ja sen saattoi joskus, joskus taas ei, teettää työ yksityisellä (kokonaisulkoistus). Tämän jälkeen on maakunta, joka julkistaa hoidon hinnan ja tämä hoito joko kannattaa syrjäkulmilla tai ei kannata. Jos maakunta ei voi tehdä sitä omalla kustannuyksellaan tappiolla eivätkä yksityisetkään suostu sitä tekemään, sitä ei tehdä ollenkaan. Nämä säännöt voisivat tietysti olla toisenlaisia – kuten kokonaisulkoistuksia, josta on saatu hyviä kokemuksia ja joihin viittaat – mutta tätäpä ei valittu ja tämä henkilökohtaiseen asiakkuuteen perustuva malli on se, joka todedttiin perusoikeuksia vaarantavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 4.7.2017 kello 0:09

    antti:
    Mihin firmaan Sauri lähti lobbaamaan? Kokoomuslaisesta jos olisi kyse koko some jo tietäisi, mutta Sauri, radiohiljaisuus.

    Yksi syy, miksi nämä kaikenmaailman viestintätoimistot palkkaavat tunnettuja henkilöitä, voi hyvin olla, että ne saavat sillä tavoin ilmaista medianäkyvyyttä. Saurin palkanneesta firmasta en ollut koskaan kuullutkaan ennen, kuin Hesarissa siitä kerrottiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ksee kirjoitti 4.7.2017 kello 0:24

    ^ Periaatteellisen mutinan rinnalla voin toki mainita, että SOTE-uudistus on muuten nykyisellään varsin idioottimainen – pääajatuksena tuntuu olevan kepuloisten rakastaman maakuntamallin ajaminen ja kaikki muu pyritään jyrätä sen alle. Sekoomuslaisten valinnanvapaus on laiha hyvitys tästä, mutta muuta ei pöydästä ollut varmaankaan saatavissa.

    Valinnanvapauteenkin ollaan rustaamassa kaikenmaailman idioottimaista kommervenkkiä, jotka kai lähinnä takaavat sen, että työikäiset pysyvät edelleenkin työterveyden asiakkaina. Yhtiöittämiset, kuntien / maakuntien kiinteistöyhtiöt, yksi puolijulkinen SOTE-ICT-firma jne. eivät taatusti tule toteutumaaan tällä aikataululla (tai sitten tapahtuu ennennäkemätön omaisuuden siirto keputalistien taskuihin).

    Surullista kokonaisuudessa on se, ettei meiltä löydy oppositiota, jolla olisi ehdottaa jotain järkevämpää – tavoite tuntuu lähinnä olevan uudistusten romuttaminen julkean sektorin virkojen ja etuoikeuksien suojelemiseksi. Tavallisen veronmaksajan etujen ajajat loistavat poissaolollaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. TimoV kirjoitti 4.7.2017 kello 8:35

    Kyllä kai tässä on kysymys laskentasääntöjen yhdenmukaistamisesta, läpinäkyvydestä sekä päätöksenteon joustavuuden lisäämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2017 kello 9:52

    Eiväthän ne yhdenmukaistu, jos maakunnan yhtiöillä on velvoitteita tappiolliseen toimintaan, jota yksityisillä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo Korppoo kirjoitti 4.7.2017 kello 10:27

    Vaikka en olekaan sote-asiantuntija, 3 yhtiön toimitusjohtajana, sekä kansalaisena, joka on työskennellyt ja asunut 6 erilaisessa maassa, heitän rikkani tähän sote-rokkaan.

    Ensinnäkin haluan oikaista väärinkäsityksen siitä, että osakeyhtiö voi toimia vain omistajien voiton maksimoimiseksi. Todellisuudessa Osakeyhtiölain 5 § sanoo tästä seuraavaa:
    ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

    OS tuossa ihmettelee, että mistä tuo kauhistuttava ”pakkoyhtiöittäminen” oikein on tullut. Syytä voi hakea siitä, että Suomen vihervasemmisto saa Marx-peräisen hysteriakohtauksen heti kun joku tehoton julkinen toiminta meinataan yhtiöittää.

    Suomessahan kaikki toiminta pitäisi päinvastoin ”pakkososialisoida”. Niinhän kaikissa marxilaisissa järjestelmissä kuuluu tehdä ja kaiken pahan alku ja juuri on tuo kapitalistinen voittoa tuottava yhtiö.

    Tässä ajattelussa sivuutetaan se tosiasia, että Suomen kaikki hyvinvointi on oikeastaan peräisin riskiä ottavien yhtiöiden voitoista.

    Tuossa hysteriassa manifestoituu se, että vihervasemmisto on kokonaan irronnut rajat ylittävästä globaalitalouden todellisuudesta. On pistetty pää pensaaseen ja eletään euforisessa unessa.

    Itse lähden tästä ajatuksesta:

    Osakeyhtiö on vuosisatojen saatossa kehitetty erinomainen metodi asioiden hoitamiseksi tehokkaasti kustannusten, aikataulujen ja laadun suhteen. Siinä hallinto, vastuut ja velvollisuudet ovat selkeästi määritellyt, päätöksenteko on tehokasta yksinkertaista ja läpinäkyvää, kirjanpito ja tarkastustuominta, ovat tarkasti säädeltyjä. Osakeyhtiön toimintaa ohjaavat vuosisatojen kuluessa kehitetyt, hyviksi todetut ja eri oikeusasteissa testatut lait.

    Pääosan sote-asioista voi hyvinkin toteuttaa normaalin yritystoiminnan puitteissa siten, että hyvästä ja tehokkaasta toiminnasta yhtiö saisi kohtuullisen voiton.

    Toisaalta on myös joukko sellaisia sote-toimia, joita ei voi liiketaloudellisesti kannattavasti hoitaa. Näitä ovat esimerkiksi kalliit syöpähoidot. Niitä varten pitäisi kehittää sopivat mekanismit, esimerkiksi juuri jonkinlaisella tehokkaalla, voittoa tuottamattoman yhtiön konseptilla.

    Markkinaehtoisen osakeyhtiö-metodin kilpailijoina ovat olleet erilaiset sosialistiset järjestelmät, joka menevät tunnetusti konkurssiin. Viimeisenä esimerkkinä Venezuela.

    Suomessa on laajassa käytössä on hallintolakiin perustuva järjestelmä, joka on päätöksenteon ja toiminnan tehokkuuden kannalta painajaismaisen huono systeemi. On vielä sellainenkin kummajainen kuin Kunnallinen liikelaitos, jonka toimintaa säätelee kuntalaki. Eräs asiaan perehtynyt henkilö sanoo, että se on hallintolain mukaiseen järjestelmään verrattuna ”Sama paska, mutta eri paketissa”.

    Sote-uudistusta hoitavat nyt samat, moraalittomasti vain omaa etuaan ajavat poliitikot , lobbarit, ja ay-liikkeet, jotka ovat ajaneet Suomen nykyiseen kurimukseen.

    Kekkosen meille jättämä velaton ja kilpailukykyinen maa on kolmikannan toimesta holtittomasti ajettu karille. Maassa on noin 500 000 toverin laaja työttömyys, 60 000 nuorta on syrjäytetty ja äskeisen tutkimuksen mukaan yli 900 000 suomalaista on sysätty köyhyyskuilun reunalle. Suuryhtiöt ovat jo paljolti lähteneet maasta , parhaat pk-yritykset ja osaajat menevät nyt perässä.

    Tästä kaikesta on seurannut maailman neljänneksi korkein 44%n kokonaisveroaste ja hirmuinen 136 miljardin julkinen velka, joka vai kasvaa ja jonka nykyinen kolmikanta-porukka hävyttömästi jättää lastensa ja lastenlastensa maksettavaksi!

    Suomen hyvinvoinnin ja sote-palvelujen pelastamisessa ainut toivo ovat melkein 300 000 pk-yritystämme, joilla on useimmiten erinomaiset johtajat ja markkinoilla testatut tuotteet.

    Jos pk-sektorillemme annettaisiin kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaolosuhteet, niistä voisi hyvinkin kolmannes antaa töitä parille uudelle työntekijälle, vaikkapa juuri sotessa. Noiden 200 000 uuden työllistetyn mukana koko taloutemme lähtisi kovaan ja pysyvään nousuun!

    Nyt kuitenkin kolmikanta ja varsinkin ay-liike kyykyttävät pk-sektoriamme maailman jäykimmillä työehdoilla ja työvoimakartellilla. Oletan, että tämän kp-sektorin käsittämättömän huono kohtelu lähtee juuri edellä mainitusta Marx-peräisestä irrationaalisesta hysteriasta, jollaista en muissa maissa ole kohdannut.

    Edellä mainitusta johtuen on ennustettavissa, että sote-projekti epäonnistuu katastrofaalisesti ja potin korjaavat veroparatiiseista tulevat suuret, ei-suomalaiset OSAKEYHTIÖT.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2017 kello 11:05

    Ensinnäkin haluan oikaista väärinkäsityksen siitä, että osakeyhtiö voi toimia vain omistajien voiton maksimoimiseksi. Todellisuudessa Osakeyhtiölain 5 § sanoo tästä seuraavaa:
    ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

    Tätähän minä yritin sano. Julkiselle yhtiölle voidaan laittaa erilaisia velvoitteita toimia oman taloutensa vastaisesti, joita yksityisillä ei ole. Silloin ei voida väittää, että ne olisivat samalla viivalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Lauri Korkeaoja kirjoitti 4.7.2017 kello 10:58

    Ode kirjoitti: “Puutun tässä kirjoituksessa vain tähän pakkoyhtiöittämiseen. Siinä ei nimittäin ollut alun perinkään järjen hiventä. Väite, että EU-oikeus olisi sellaista vaatinut, on perusteeton, koska ei se ole sitä vaatinut muuallakaan, ei esimerkiksi Ruotsissa.”

    En tiedä kuka tällaista on vaatinut, mutta kilpailuneutraliteetin toteuttaminen muuten on haasteelista. Omalta osaltani olen pysynyt tästä asiasta melko hiljaa, koska kyse on keinosta, ei päämäärästä. Ks. vaikka:

    Kolme neljästä valinnanvapausmaakunnasta on tehnyt alijäämää omassa tuotannossaan, jota ei ole kompensoitu.

    https://www.vardforetagarna.se/fakta-och-debatt/rapporter-och-publikationer/vardval-med-forhinder-villkor-verklighet-och-visionen-om-en-starkare-primarvard

    Ruotsin Kilpailuviraston mukaan yhtiöittämätön julkinen on tehnyt keskimäärin 12 prosenttia tappiota.

    http://www.konkurrensverket.se/globalassets/aktuellt/nyheter/kommunernas-valfrihetssystem.pdf

    Mikäli nämä palvelut olisi yhtiöitetty, tällaista veronmaksajien kattamaa alijäämää ei olisi ollut. Miksi tässä ei ole järjen hiventä?

    Ode jatkaa:

    “Tällaisista asioista on kyse siinä, että lobbarit ja kaiken maailman viestintäkonsultit ovat päässeet vallan ytimeen.”

    Mihin tämä perustuu? Sote-uudistusta on valmisteltu julkisen vallan voimin ja julkista tuottajaa kuunnellen. Yksityisellä puolella työnantajaliiton lisäksi (Neljä edunvalvontaa tekevää työntekijää tj mukaanlukien) on yksi allekirjoittanut puolipäivälobbari, se olen minä, ja vastaavia julkisen tuottajan edustajia on ollut varovaisestikin arvioiden kymmenkertainen määrä.

    Ode kirjoittaa julkisen tappioista: “…Varmaankin näin, mutta eiväthän nämä yhtiöt sitten ole samalla viivalla! (jos ne velvoitetaan huolehtimaan vaikeista alueista) Yksityisillä ei ole muita tavoitteita kuin voiton maksimointi, ja julkisella puolella on erilaisia yhteiskuinnallisia velvoitteita, jotka pitää täyttää, vaikka se tuotaisi tappiota. Missä tasapuolisuus?”

    En ihan seuraa. Lakiesityksen mukaan mikäli maakunta päättää, että jossain pitäisi palveluja olla ja niitä ei sinne normaalilla valinnanvapausmallilla synny, ne voidaan kilpailuttaa. Ja toistaiseksi tilannetta, jossa palveluita ei olisi tällä mekanismilla edullisesti syntynyt (kuten juuri nämä kokonaisulkoistuskunnat), ei ole.

    Julkisen toimijan voinee velvoittaa toimimaan itsekannattavasti, mutta sitä ei voine määrätä tekemään voittoa. Tämä helpottanee heidän tuskaa yksityisiä “vastaan” kilpaillessa.

    “Sitten seuraa ennustus: Jos tämä valinnanvapaus eli palvelujen yksityistäminen joskus toteutuu, yksityiset yritykset eivät tule hyväksymään, että niiden saama korvaus on yhtä pieni kuin se raha, jolla julkinen järjestelmä nyt toimii.”

    En oikein ymmärrä, tälläkin hetkellä tilanne on niin että julkinen ei suostu toimimaan samalla hinnalla. Jok’ikinen ulkoistus on toteutettu joko siten, että hinnasta ollaan tingitty (Tohmajärvi, Sulkava, Mänttä-Vilppula jne) tai sitten niin, että ulkoistus on tehty samalla hinnalla kuin alueen muutkin palvelut mutta yksityiselle on osoitettu sosioekonomisesti vaikein alue (Turun Pansio, Espoon keskus)

    Jos julkista keskustelua katsoo, pidän aivan mahdottomana ajatuksena sitä, että yhdelläkään yksityisellä toimijalla olisi varaa sanoa tuollaista ilman menolippua Timbuktuun. Tilannehan on päinvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2017 kello 11:00

    Puhut kokonaisulkoistuksesta. Siinä riskit ovat hallittavissa kun taas tässä henkilökohatisessa valinnassa eivät ole. Monestakin syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Lauri Korkeaoja kirjoitti 4.7.2017 kello 12:00

    “Puhut kokonaisulkoistuksesta. Siinä riskit ovat hallittavissa kun taas tässä henkilökohatisessa valinnassa eivät ole. Monestakin syystä.”

    Olennaisin pointtini oli, että tässä lakiesityksessä on mekanismi, jolla perusmekanismin jättämät aukot katetaan.Kokonaisulkoistusta käytin esimerkkinä siitä, että yhtiömuodossa on voitu tuottaa palveluja tehokkaammin syrjäseuduille.

    Oletetaan, että Hallitus haluaa, että Kokemäellä on sote-keskus, mutta syystä tai toisesta sitä ei valinnanvapauden myötä ole sinne syntynyt. Tällöin julkinen valta voi kilpailuttaa tietylle alueelle perustettavan sote-keskuksen esimerkiksi siten, että peruskapitaatiohinta kerrotaan 1,x:llä. Tällöin voi käydä niin, että julkisomisteinen yhtiö tarjoaa 1,07, Attendo 1,10 ja Terveystalo 1,09. Ja julkisomisteinen voittaa. Tällä tavalla toimiessa logiikka on samanlainen kuin ulkoistuksissa, ja valinnanvapauden mukana tuoma laatukilpailu säilyy.

    On vaikea olettaa, että nykymalliin verrattuna tämä toisi merkittäviä lisäkustannuksia – maksaahan syrjäseutujen palveluiden tuottaminen nytkin monesta syystä enemmän kuin maakuntakeskuksien. Tässä tilanteessa on aivan sama, onko pakkoyhtiöittämistä tehty, ellei julkinen kykenisi ilman yhtiömuotoa toimimaan paljon tehokkaammin, mikä on kyllä melkoisen kaukaa haettu olettama.

    En pidä esitettyä mallia ongelmattomana, mutta nämä eivät ole sen keskeiset ongelmat. Tietojärjestelmien yhdistäminen (mikä pitää tehdä valinnanvapaudesta huolimatta) ja palkkojen harmonisointi (mikä ei sinänsä liity valinnanvapauteen) ovat isoimmat kustannusriskit. Myös työterveyshuollon sairaanhoidon mahdollinen väheneminen (koska miksipä sitä maksaa vapaaehtoista työterveyshuoltoa, jos lääkäriin pääsee muutenkin nopeasti) lisännee julkisen sektorin kokonaiskustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ilkka Törmä kirjoitti 4.7.2017 kello 12:25

    Miettikääpä sote -asiantuntijat vähän tätäkin. Julkisilla terveyspalveluilla ja yksityisillä palvelun tuottajilla on tänä päivänä ihan erilainen ansaintalogiikka. Julkisella puolella työtä tekevät ovat kuukausipalkkaisia ja heidän asiakkaansa on potilas. Yksityisen terveyspalveluyrityksen lääkkärit ovat itsenäisiä yrittäjiä ja siten yrityksen näkökulmasta asiakkaita ei potilaat. Onko tarkoitus julkisten palvelujen yhtiöittämisessä mennä samaan ansaintalogiikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Seppo Korppoo kirjoitti 4.7.2017 kello 12:29

    OSn sanot “Julkiselle yhtiölle voidaan laittaa erilaisia velvoitteita toimia oman taloutensa vastaisesti, joita yksityisillä ei ole. Silloin ei voida väittää, että ne olisivat samalla viivalla.”

    Tarkoitatko tätä: Sote-markkinat jaetaan selvällä jaolla kahteen osaan:
    1) Suurimpaan (?) osaan, jossa hoidetaan asioita tehokkaasti ja laadukkaasti tavallisen voittoa tuottavan osakeyhtiön toimesta. Tässä kaikki olisivat samalla viivalla ja tässä toimisi asiakkaan valinnanvapaus.

    2) Toinen, (pienempi?) osa olisi sellainen, jossa tavallinen osakeyhtiö-muotoinen toiminta ei ole mahdollista. Siinä toiminta olisi voittoa tuottamatonta ja se ei kilpailisi ollenkaan tuon ensimmäisen osan kanssa. Tämä hoidettaisiin erillisten yleishyödyllisten / julkisomisteisten osakeyhtiöiden toimesta.

    Jos mennään tässä suhteessa johonkin sekasysteemiin, tiedossa on byrokraattinen ja laiton(?) sekamelska!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mikko M kirjoitti 4.7.2017 kello 12:38

    Ymmärrätkö Osmo nyt tahallasi väärin? Riippumatta siitä mitä yhtiöjärjestyksessä lukee yhtiön tavoitteista, on sen hoidettava hallinto, kirjanpito, päätöksenteko täsmälleen yhdenmukaisella läpinäkyvällä vertailtavalla tavalla, tulos ja tase. Jolloin veronmaksajat voivat nähdä että mitä alueellinen, sosiaalinen tms. poikkeaminen ‘voitonmaksimoinnista’ maksaa. Luulisi tämän olevan arvokas ominaisuus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Vili Lähteenoja kirjoitti 4.7.2017 kello 12:45

    Osmo Soininvaara: Jos maakunta ei voi tehdä sitä omalla kustannuyksellaan tappiolla eivätkä yksityisetkään suostu sitä tekemään, sitä ei tehdä ollenkaan.

    Tällainenhan kritisoimasi malli (HE 47/2017) nimenomaan ei ole. Syrjäseudulla olisi kaksi yhtiötä tai enemmän tai sitten ei yhtäkään. Tällöin liikelaitos tuottaisi palvelut ilman alijäämähuolia, koska perusoikeudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. antti kirjoitti 4.7.2017 kello 13:13

    Osmo Soininvaara:
    Puhut kokonaisulkoistuksesta. Siinä riskit ovat hallittavissa kun taas tässä henkilökohatisessa valinnassa eivät ole. Monestakin syystä.

    Selitä nyt niin että normi-ihminen ymmärtää. Jos Ilomantsin terveysasema kilpailuteraan, ne hyvät potilaat menevät 200 km:n päähän Joensuuhun ja vanhat ja raihnaiset jäävät Ilomantsin aseman vastuulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2017 kello 20:15

    antti,
    Tämä potilaiden valikointi on tietysti mahdollista vain kaupungeissa, mutta ylivoimainen enemmistö suomalaisista asuu kaupungeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jukkis kirjoitti 4.7.2017 kello 14:13

    Tämä voi olla vähän iso kysymys vastata vain blogin kommentissa (ehkä tässä on uuden kirjoituksen aihe?), mutta voitko avata vähän näitä syitä, jotta tyhmempikin ymmärtää? Meikäläisen kaaliin ei ihan mahdu, että miten kokonaisen kunnan terveyspalveluiden tuottaminen on jotenkin merkittävästi hallittavampi riskien osalta kuin henkilökohtaisen valinnan seurauksena tapahtuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2017 kello 20:18

    Tämä voi olla vähän iso kysymys vastata vain blogin kommentissa (ehkä tässä on uuden kirjoituksen aihe?), mutta voitko avata vähän näitä syitä, jotta tyhmempikin ymmärtää? Meikäläisen kaaliin ei ihan mahdu, että miten kokonaisen kunnan terveyspalveluiden tuottaminen on jotenkin merkittävästi hallittavampi riskien osalta kuin henkilökohtaisen valinnan seurauksena tapahtuva.

    Jos jokaiesta potilaasta maksetaan yhtä paljon/vuosi ja sote-yrityksellä on tiedossa potilaiden terveyshirtoria, se voi kutsua asikkaikseen vain ne, jotka eivät ole neljään vuoteen käyttäneet mitään palveluja. Ihan näin ei voi tietenkään tehdä, mutta paljon voi käyttää valikointia, jos ei tarvitse ottaa koko porukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. DVA kirjoitti 4.7.2017 kello 14:32

    Tässä on kyseessä kaikkien aikojen puhallus, jossa jälleen yksi toimiala taputellaan persaukisille kaverikapitalisteille, jotka eivät vain muuten osaa bisnestä.

    Suomalainen ei vain yksinkertaisesti kykene tuottavaan liiketoimintaan ilman valtion ja veronmaksajan höveliä tukea.

    Suomalaisilla on kymmeniä miljardeja varallisuutta, mutta suomalaiset eivät sijoita suomalaisiin yrityksiin. Syy on se, etteivät suomalaiset luota suomalaisten kykyyn harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.

    Siksi suomalaiset ovat rakentaneet kaiken maailman tukiautomaatteja suomalaisten persaukisiin bisneksiin, kuten finveran, jonka velkatakaukset ovat pian yli Suomen valtion vuotuisen budjetin. Viides osa Suomen bkt:stä.

    Tässä kaappikommunistien maassa ei yksinkertaisesti kyetä kuin SOTE-uudistuksen kaltaiseen korruptioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. ksee kirjoitti 4.7.2017 kello 14:36

    Osmo Soininvaara: Sotket nyt kaksi asiaa. Mikä on halvin tapa tuottaa palvelut syrjäseudulla ja se kannattaako niiden tuottaminen ylipäänsä taloudellisesti.

    En tarkoittanut, että tilanne olisi täysin analoginen – enemmin kyseessä on osoitus siitä, että yksityinen puoli tuntuu keksivän keinot hoitaa tilanteita, jotka julkealle sektorille tuntuvat “mahdottomilta”.

    Jos maahan jäisi sote-uudistuksen myötä runsaasti syrjäseutuja ilman palveluita, niin eiköhän markkinoille ilmaannu useitakin yrittäjiä, jotka koittavat keksiä keinoja tuottaa palvelut niin, että niistä jää jokinlainen katekin… ja simsalabm – julkista rahaa säästyy ja syrjäseutujen asukkaat saavat uusia innovatiivisia palveluita. Lisäksi, kun yksi keksii hyvän tavan tahkota syrjäkylien mummoilla rahaa, niin kilpailijat kopioivat mallin nopeasti ja näin kattavuus saadaan levitettyä koko maahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Sirpa asko-seljavaara kirjoitti 4.7.2017 kello 15:14

    Ode on oikeassa. Yhtiöittäminen on terv yritysten johtajien keksintö, jotta he saisivat julkiset palvelut aivan sekaisin. Johtajat ovat ekonomikoulussa oppineet, että konkurssi joskus tulee ja sitä he toivovat julkisille terv keskuksille. Potilasta he eivät ajattele tippaakaan eikä opetusta ja tutkimusta. He luulevat, että yliopistot työntävät heille ahkeria lääkäreitä loputtomasti, jotta ahneet sijoittajat saavat voittonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. R. V. kirjoitti 4.7.2017 kello 21:11

    ksee: En tarkoittanut, että tilanne olisi täysin analoginen – enemmin kyseessä on osoitus siitä, että yksityinen puoli tuntuu keksivän keinot hoitaa tilanteita, jotka julkealle sektorille tuntuvat “mahdottomilta”.

    Jos maahan jäisi sote-uudistuksen myötä runsaasti syrjäseutuja ilman palveluita, niin eiköhän markkinoille ilmaannu useitakin yrittäjiä, jotka koittavat keksiä keinoja tuottaa palvelut niin, että niistä jää jokinlainen katekin… ja simsalabm – julkista rahaa säästyy ja syrjäseutujen asukkaat saavat uusia innovatiivisia palveluita. Lisäksi, kun yksi keksii hyvän tavan tahkota syrjäkylien mummoilla rahaa, niin kilpailijat kopioivat mallin nopeasti ja näin kattavuus saadaan levitettyä koko maahan.

    Mikäli yksityinen sektori toimii noin maagisesti, niin ehdotan, että maksamme 1 euron asiakasta kohden vuodessa niille, jotka hoitavat kyseisen asiakkaan terveydenhoidon vuoden ajan.

    Oletko edelleen sitä mieltä, että yksityinen yritys löytää keinot tehdä tästä voittoa vai myönnätkö, että syrjäkylienkin mummon terveyspalveluiden järjestämiskustannuksilla on olemassa jokin alaraja, josta edes taianomainen yksityinen sektori ei pääse nykytekniikalla alaspäin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. ksee kirjoitti 5.7.2017 kello 0:20

    R. V.: Mikäli yksityinen sektori toimii noin maagisesti, niin ehdotan, että maksamme 1 euron asiakasta kohden vuodessa niille, jotka hoitavat kyseisen asiakkaan terveydenhoidon vuoden ajan.

    Kokonainen euro? Luksusta!! Laitetaan sitten edes pieniä fetsihattuisia sirkusapinoita lentelemään potilaiden takamuksista, ettei ihan liian helpoksi mene!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Ft maailmalta kirjoitti 5.7.2017 kello 7:20

    Jo pelkästään se, että muu Suomi alkaisi kuntouttamaan vanhuksia tekisi Suomeen miljardisäästön. Eksote tekee niin ja data on olemassa.

    https://yle.fi/uutiset/3-9702048

    Esim. pääkaupunkiseudulla ammattilaisten kanssa keskustellessa huomaa sen, että jotain on pakko tehdä. Monessa asiassa mennään varmasti Suomessa takapakkia, mutta kokonaisuudessaan Suomi voittaa, vaikka joku eksote häviää. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Lauri Korkeaoja kirjoitti 5.7.2017 kello 9:24

    “Jos jokaiesta potilaasta maksetaan yhtä paljon/vuosi ja sote-yrityksellä on tiedossa potilaiden terveyshirtoria, se voi kutsua asikkaikseen vain ne, jotka eivät ole neljään vuoteen käyttäneet mitään palveluja. Ihan näin ei voi tietenkään tehdä, mutta paljon voi käyttää valikointia, jos ei tarvitse ottaa koko porukkaa.”

    No ei makseta eikä saa valita. Esityksen mukaan kapitaatiohinta perustuu ikään, sukupuoleen, sosioekonomiseen asemaan (jolla taklataan työterveyshuollon vaikutus)ja hyvinvointiriskiin. Ja ketään ei saa valita. Ylipäätään ajatus siitä, että firma ilmoittaisi terveydenhuollon ammattihenkilölle, ettei jotakuta hoidettaisi kunnolla, on absurdi. Yksikään yhtiö ei voisi toimia niin. Ylipäätään, kiinteät kustannukset sote-keskuksen perustamisessa ovat niin suuret, että sote-keskuksen kannattanee sijoittua niin, että asiakkaiksi tulee (tämä riippuu toki tarveperustaisuuden kertoimista) niitä, joiden kapitaatio on korkeampi. Tässähän on huomionarvoista se, että perustason sotekustannukset ovat pieni osa koko sote-kustannuksista, lääkärin vastaanotot ja muut perustason hoitotoimenpiteet ovat rajakustannuksiltaan pienehköt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.7.2017 kello 10:16

    Katso seuraavaa artikkeliani. Noilla sosiaaliekonomisilla tiedoilla saadaan taklatuksi vain korkeintaan puolet varianssista (jolloin 70 % keskihajonnasta jää jäljelle). ja lopun osalta kannustin valikointiin säilyy. Siinä olet oikeassa, että tehtyjen muutosten jälkeen ei kannata valita vain hyvin koulutettuja perusterveitä, joiden kapitaatiomaksu on pienempi vaan valita niitä, joiden kapitaatiomaksu on korkea, mutta jotka silti käyttävät palveluita vähän. Se huonojen ulossavustaminen tehdään niin, että jonot ylipäänsä pitenevät, mutta prime-asiakkaille ne eivät pitene ja äidille, joka tuo joka toinen viikko lapsensa lääkärille varmuuden vuoksi, aikoja annetaan hyvin kitsaasti. Yritykset osaavat suunnatun markkinoinnin, miksi sote-yritykset eivät osaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Syltty kirjoitti 5.7.2017 kello 11:33

    Lauri Korkeaoja: Ja ketään ei saa valita.

    Ihan helpostihan voi valikoida asiakkaita jo pelkällä toimipisteen sijainnilla. Sitten kun laittaa vielä semmoiset tilat, ettei sinne pääse kuin kävelemällä portaat ylös niin kaikkein sairaimmat jäävät pakostakun ulos 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.7.2017 kello 11:54

    Syltty,
    Nyt siihen on tulossa tämä painotettu kapitaatio. Silloin kannattaa sijoittaa vastaanotto sinne, missä asiakkaista maksetaan paljon ja sitten valikoida. Valikointi tehdään siis niin, että häädetään kalliit asikkaat pois tylyllä käyttäytymisellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.7.2017 kello 11:59

    Lauri Korkeaoja: Oletetaan, että Hallitus haluaa, että Kokemäellä on sote-keskus, mutta syystä tai toisesta sitä ei valinnanvapauden myötä ole sinne syntynyt. Tällöin julkinen valta voi kilpailuttaa tietylle alueelle perustettavan sote-keskuksen esimerkiksi siten, että peruskapitaatiohinta kerrotaan 1,x:llä. Tällöin voi käydä niin, että julkisomisteinen yhtiö tarjoaa 1,07, Attendo 1,10 ja Terveystalo 1,09. Ja julkisomisteinen voittaa.

    Kiitos, tämä mahdollisuus oli minulle kokonaan uusi tieto. Olen seurannut tätä jupakkaa vain kaupunkien kannalta, jossa ongelmat ovat potilaiden valikoinnissa ja lääkärin kynässä. Tosin toisessa v iestissäsi sanoit, että Kokemäelle pitää tulla kaksi yritystä tai sitten maakunta hoitaa sen itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. antti kirjoitti 5.7.2017 kello 20:47

    Osmo Soininvaara:
    antti,
    Tämä potilaiden valikointi on tietysti mahdollista vain kaupungeissa, mutta ylivoimainen enemmistö suomalaisista asuu kaupungeissa.

    Kyllä, mutta kun se perustuslakivaliokunta oli uutisten perusteella nimenomaan noista Ilomantseista jostain syystä erityisen huolissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. TimoV kirjoitti 6.7.2017 kello 18:32

    Ville:
    Onhan nykyisin jo käytössä palveluseteleitä, samaan tapaan yksityiset saisivat valinnanvapausmallissakin korvauksen. Tosin nykyisin taitaa olla niin, että joissain kunnissa palveluseteleitä vastaanottavien yritysten pitää hyväksyä määritelty hinta, mutta joissain toisissa kunnissa palvelun tarjoaja voi ilmoittaa, minkä verran lisähintaa palvelusetelin päälle tulee.

    Osmo Soininvaara:
    Eiväthän ne yhdenmukaistu, jos maakunnan yhtiöillä on velvoitteita tappiolliseen toimintaan, jota yksityisillä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. TimoV kirjoitti 6.7.2017 kello 18:36

    Kyllä laskentasäännöt yhdenmukaistuvat ja sen myötä tappiollinen tai voitollinen tulos tulee esiin. Tämähän juuri tekee mahdolliseksi eri toimijoiden vertailun ja se on kai hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. TJR kirjoitti 7.7.2017 kello 22:41

    Sirpa asko-seljavaara:
    Ode on oikeassa. Yhtiöittäminen on terv yritysten johtajien keksintö, jotta he saisivat julkiset palvelut aivan sekaisin. Johtajat ovat ekonomikoulussa oppineet, että konkurssi joskus tulee ja sitä he toivovat julkisille terv keskuksille. Potilasta he eivät ajattele tippaakaan eikä opetusta ja tutkimusta.

    Onko tämä oikeasti poliitikko Sirpa Asko-Seljavaaran tekstiä? Tiedän toki, että hän on toiminut vuosikymmeniä lääkärinä ja tuntee siis alan, mutta hän on ollut myös Kokoomuksen kansanedustajana kolme kautta.

    Ja nyt tämä teksti! Edes Li Andersson ei ole käyttänyt näin rajua kieltä. Onko tämä totta? Mitä sanoisivat Petteri Orpo ja Paula Risikko? Entä esimerkiksi nuoret ideologi-kokoomuslaiset Susanna Koski ja Elina Lepomäki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kalle kirjoitti 8.7.2017 kello 23:04

    Tämä Osmon aloitus on mielestäni merkittävä: “Tulen aina epäluuloiseksi kun kuulen, että jokin uudistus on kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin. Valiokunnan valtaa tosiasiassa käyttävät asiantuntijat ovat niin innostuneita siitä vallasta, jonka mahdollisuus venyttää perustuslaintulkintaa suuntiin, joita eduskunta ei voinut kuvitellakaan nykyisestä perustuslaista päättäessään, että käyttävät tätä valtaa kovin herkästi…”

    Kun tähän avaukseen lisää, että nämä vallankäyttäjät ovat merkittäviltä osin vasemmistolaisia ja jossain muualla heitä pidettäisiin äärivasemmistolaisina, niin ymmärtää miksi olemme tässä jamassa.

    Perustuslakimme tulee avata ja laatia parempi teksti. Jos jostain haluaa ottaa mallia, niin Viron perustuslaki on moderni ja toimiva. Samoin itse asiassa Suomen perustuslain ensimmäiset versiot olivat punnittua ja hyvin kirjoitettua tekstiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus