Pakkoyhtiöittäminen oli alunperinkin huono ajatus

Tulen aina epälu­u­loisek­si kun kuulen, että jokin uud­is­tus on kaatunut perus­tus­lail­lisi­in ongelmi­in. Valiokun­nan val­taa tosi­asi­as­sa käyt­tävät asiantun­ti­jat ovat niin innos­tunei­ta siitä val­las­ta, jon­ka mah­dol­lisu­us venyt­tää perus­tus­lain­tulk­in­taa suun­ti­in, joi­ta eduskun­ta ei voin­ut kuvitel­lakaan nykyis­es­tä perus­tus­laista päät­täessään, että käyt­tävät tätä val­taa kovin herkästi. Liipasin­sor­mi on niin san­otusti herk­istynyt. Usein tulkin­nat ovat olleet ris­tiri­idas­sa ter­veen jär­jen kanssa ja pakot­ta­neet huonos­ti toimivi­in ratkaisui­hin, joiden huo­noud­es­ta kaik­ki osa­puo­let kärsivät.

En tiedä asian perus­tus­lail­lis­es­ta puoles­ta, mut­ta täl­lä ker­taa lausun­to sote-uud­is­tuk­ses­ta vas­tasi min­un käsi­tys­täni ter­veen jär­jen käytöstä.

Puu­tun tässä kir­joituk­ses­sa vain tähän pakkoy­htiöit­tämiseen. Siinä ei nimit­täin ollut alun perinkään jär­jen hiven­tä. Väite, että EU-oikeus olisi sel­l­aista vaat­in­ut, on perus­tee­ton, kos­ka ei se ole sitä vaat­in­ut muual­lakaan, ei esimerkik­si Ruot­sis­sa. Panemme siis tämän vilpil­lisen perus­teen sivu­un ja mietimme, mikä muu on voin­ut näin out­oon ajatuk­seen johtaa.

(On sinän­sä erit­täin ikävää, että Suomes­sa on opit­tu vetoa­maan perus­teet­tomasti siihen, että EU vaatii sitä tai tätä, kun ei pystytä omaa ehdo­tus­ta muuten puo­lus­ta­maan. Ei ihme, että EU:n maine heikkenee.)

Päätös pakkoy­htiöit­tämis­es­tä tuli tietääk­seni virkamiehille täytenä yllä­tyk­senä hal­li­tuk­sen sote-min­is­te­rien sul­je­tus­sa neu­von­pidos­sa ilman sen kum­mem­paa valmis­telua. Täl­lai­sista asioista on kyse siinä, että lob­bar­it ja kaiken maail­man viestin­täkon­sul­tit ovat päässeet val­lan ytimeen.

Yht­enä perus­teena pakkoy­htiöit­tämiseen on pidet­ty sitä, että jos ei ole konkurssiriskiä, saa lainaa halvem­mal­la kuin kil­pail­i­jat. Tämän har­joituk­sen piti alen­taa kus­tan­nuk­sia kolmel­la mil­jardil­la ja nyt itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti nos­te­taan jär­jestelmän rahoituskustannuksia!

Tietysti sen konkurssiriskin mak­saa sil­loin maakun­ta, mut­ta niin se mak­saa joka tapauk­ses­sa. Luuleeko joku, että syn­ny­tys­sairaala voidaan päästää konkurssi­in ja siirtää poti­laat kotisynnytykseen?

Ymmärtääk­seni pakkoy­htiöit­tämisen pelät­ti­in vaaran­ta­van hoidon saatavu­ut­ta. Näin­hän siinä teo­ri­as­sa kävisikin. Jos yhdenkään yksi­tyisen ei kan­na­ta huole­htia jonkin syr­jäseudun palveluista, ei se var­maankaan kan­na­ta myöskään maakun­nan yhtiölle. Jos yhtiön ain­oa tarkoi­tus on osakey­htiölain mukaan tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen, ei maakun­nan yhtiön hal­li­tus voi lakia rikko­mat­ta päät­tää tar­jo­ta palvelu­ja tap­pi­ol­la. Niin­pä osas­sa maa­ta palve­lut voisi­vat jäädä kokon­aan saamatta.

Hyvä, tämä oli viisas­telua. Näin sitä ei tietenkään ole ajatel­tu. Maakun­nan omis­ta­man yhtiön yhtiöjärjestyk­seen var­maankin kir­joitet­taisi­in joitain muitakin tavoit­tei­ta kuin voiton tuot­ta­mi­nen. Jos yhtiön hal­li­tus toteaisi, että rav­i­hevosi­in investoimi­nen tuot­taisi parem­min kuin ter­veysase­man ylläpi­to, ei se tosi­asi­as­sa voisi vai­h­taa toimialaa.

Var­maankin näin, mut­ta eiväthän nämä yhtiöt sit­ten ole samal­la viival­la! Yksi­ty­isil­lä ei ole mui­ta tavoit­tei­ta kuin voiton mak­si­moin­ti, ja julkisel­la puolel­la on eri­laisia yhteiskuin­nal­lisia velvoit­tei­ta, jot­ka pitää täyt­tää, vaik­ka se tuo­taisi tap­pi­o­ta. Mis­sä tasapuolisuus?

Yhtiö­muo­to voisi sinän­sä olla melko hyvä julkisen puolen hallinto­muo­to, kos­ka siinä päätök­sen­teko on vai­vat­tomam­paa. Julkiset jär­jestelmät ovat eri­tyisen huono hal­lit­se­maan suuria ja mon­imutkaisia organ­isaa­tioi­ta. Monis­sa tapauk­sis­sa yhtiöit­tämi­nen voisi olla aivan järkevää.

Tämä yhtiöit­tämi­nen pakol­la olisi ollut type­r­ää kahdes­ta eri syys­tä, joista toinen on hyvien toimivien kokon­aisuuk­sien kuten Eksoten pakkopilkkomi­nen irral­lisik­si, toi­sis­taan riip­pumat­tomik­si yri­tyk­sik­si niin, että vaival­la pystytet­ty ja kiitok­sia saanut inte­graa­tio tuhottaisiin.

(En tiedä, mis­tä on peräisin se aja­tus, että Eksote olisi pitänyt pilkkoa use­ak­si yri­tyk­sek­si sen sijaan, että olisi perustet­tu vain yksi, mut­ta jostakin tämä tulk­in­ta tulee, kos­ka Eksotes­sa asia on näin ymmärretty.)

Hölmöin­tä tässä pakkoy­htiöit­tämisessä on sen run­nomi­nen tähän muu­tosvai­heeseen, jos­sa kaik­ki on muutenkin sekaisin. Ei nimit­täin ole lainkaan yksinker­taista muo­dostaa yhtiöitä ja päät­tää mil­jar­di­en kiin­teistöo­maisu­ud­es­ta. Jos kiin­teistöo­maisu­us olisi pan­tu yhtiöi­hin apport­tio-omaisuute­na, niin kuin järkevää olisi, yksi­tyiset oli­si­vat tietysti mar­mat­ta­neet tästäkin. Pelkästään tämä yhtiöit­tämi­nen olisi hyvin toteutet­tuna vuosien pro­jek­ti, joka kan­nat­taisi tehdä pala palal­ta, jos ollenkaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan vain­o­harhainen ajatel­lessaan, että ainakin joil­lakin on taka-ajatuk­se­na ollut saat­taa julki­nen ter­vey­den­huolto seka­sor­toon niin, että yksi­tyiset saa­vat hyvän startin. Jos julki­nen olisi hyvässä kun­nos­sa siir­tymä­vai­heessa, se pysty­isi pitämään suurim­man osan poti­lais­taan ja yksi­ty­is­ten start­ti sujuisi hitaasti ja tulisi kalliiksi.

Han­kalaa tässä kaikessa on, että kaik­ista kokoomus­lai­sista ei oikein tiedä, kum­mal­la puolel­la neu­vot­telupöytää he istu­vat. Pait­si tietysti niistä kokoomus­poli­itikoista, jot­ka ovat viral­lis­es­ti vai­h­ta­neet sille toiselle puolelle. Oudon paljon kuitenkin on kan­net­tu huol­ta siitä, ettei yksi­ty­is­ten ase­ma mis­sään olois­sa ole huonom­pi kuin julkisen, mut­ta ei lainkaan päinvastaisesta.

Tätä kaiken jatku­mista niin kuin ennen halu­taan ainakin estää sil­lä, että on päätet­ty, että kaik­ki muut tahot tässä maas­sa saa­vat omis­taa sote-keskuk­sen, pait­si kun­nat, joil­la ne nyt ovat. Tätä on perustel­tu sil­lä, että sote on otet­tu pois kun­nan tehtäväluet­telosta. Onko siinä eläin­tarhan ylläpi­to? Ymmärtääk­seni kun­nil­la on yleinen toimi­ala. Voidaan tietysti erik­seen kieltää kun­taa tekemästä jotain, mut­ta aika oudol­ta tämä kiel­to tun­tuu. Luon­te­vaa olisi, että Helsin­gin ter­veysase­mat voisi­vat jatkaa toim­intaansa siinä, mis­sä Helsingis­sä ole­vat yksi­tyiset ter­veysalan yrityksetkin.

= = =

Sit­ten seu­raa ennus­tus: Jos tämä valin­nan­va­paus eli palvelu­jen yksi­ty­istämi­nen joskus toteu­tuu, yksi­tyiset yri­tyk­set eivät tule hyväksymään, että niiden saa­ma kor­vaus on yhtä pieni kuin se raha, jol­la julki­nen jär­jestelmä nyt toimii. Muodol­lisen perus­teena tähän on se, että yksi­tyisen asi­akkaik­si hakeu­tu­vat herkem­min ne, jot­ka palvelu­ja tarvit­se­vat ja ne, jot­ka eivät tarvitse mitään, jäävät sinne mis­sä ovat. tosi­asialli­nen syy on se, että julki­nen jär­jestelmä toimii nyt niin pienel­lä rahal­la, ettei sen turvin voi ainakaan luva­ta, että jonot poistuvat.

Tätä valikoi­tu­mista yritetään vält­tää sil­lä, että poti­laat pakkosi­ir­retään sen palvelun piiri­in, joka on lähin­nä ja vaatii omaa vaivan­näköä pitää kiin­ni siitä, että saa jatkaa siel­lä, mis­sä on tot­tunut käymään.

= = = =

Jos huonot lomasääst jatku­vat, saatan kir­joit­taa vielä siitä, mikä ekon­o­mis­te­ja tässä osten yksi­ty­istämisessä eri­tyis­es­ti arveluttaa.

 

43 vastausta artikkeliin “Pakkoyhtiöittäminen oli alunperinkin huono ajatus”

  1. Onhan nyky­isin jo käytössä palveluseteleitä, samaan tapaan yksi­tyiset saisi­vat valin­nan­va­paus­mallis­sakin kor­vauk­sen. Tosin nyky­isin taitaa olla niin, että jois­sain kun­nis­sa palveluseteleitä vas­taan­ot­tavien yri­tys­ten pitää hyväksyä määritel­ty hin­ta, mut­ta jois­sain toi­sis­sa kun­nis­sa palvelun tar­joa­ja voi ilmoit­taa, minkä ver­ran lisähin­taa palvelusetelin päälle tulee.

  2. OS: Yht­enä perus­teena pakkoy­htiöit­tämiseen on pidet­ty sitä, että jos ei ole konkurssiriskiä, saa lainaa halvem­mal­la kuin kilpailijat. 

    Ymmärtääk­seni vielä tärkeäm­pänä kil­pailua vääristävänä tek­i­jänä pidet­ti­in, ettei julki­nen laitos mak­sa veroja.

    Eri­no­mainen asia, että pakkoy­htiöit­tämi­nen tor­pat­ti­in. Kun­han saataisi­in myös aikataulut realistisiksi.

    Maakun­tavaaleista tulee tärkeät, sil­lä jo nykyisessä sote-ehdo­tuk­ses­sa niil­lä täysi val­ta, mitä tehdä perus­palvelu­jen kil­pailulle avaamisen jäl­keen. Jonkin­laise­na hyper­bolana voisi kuvitel­la, että kokoomusjo­htoinen maakun­ta avaisi muut palve­lut mah­dol­lisim­man nopeasti, vasem­mis­to­jo­htoinen (vas+sdp) maakun­ta puolestaan ei avaisi niitä milloinkaan.

  3. “Jos tämä valin­nan­va­paus eli palvelu­jen yksi­ty­istämi­nen joskus toteu­tuu, yksi­tyiset yri­tyk­set eivät tule hyväksymään, että niiden saa­ma kor­vaus on yhtä pieni kuin se raha, jol­la julki­nen jär­jestelmä nyt toimii.”

    Täl­laista mar­ma­tus­ta kuu­lui kevääl­lä tääl­lä Jyväskylässä, kun valin­nan­va­pauskokeilun piti alkaa. Ei alka­nut ajal­laan kos­ka kukaan yksi­tyi­nen ei läht­enyt (aluk­si) mukaan.

  4. Tänään hesaris­sa oli hilpeä jut­tu kiky-sopimuk­sen vaiku­tuk­sista. Oli­si­vat sen ver­ran voineet ahkeroi­da enem­män, ettei sairaan­hoita­jan vastin­parik­si olisi otet­tu sairaalakalus­tei­ta valmis­ta­van yhtön työn­tek­i­jä. Tietääk­seni koko kap­a­siteet­ti ko. kaltai­sista yhtiöistä myy­dään julkiselle sek­to­rille. Onko se oikeas­t­aan yksi­ty­istä jos yksi­tyis­sek­torin asi­akkai­ta ei ole tai on hyvin pienessä määrin? 

    Yhtiöit­tämi­nen sucks mm. sen vuok­si, että törkeästi ali­hin­noitel­tu tuote tai palvelu voidaan piilot­taa liike­salaisu­u­den taakse ja kun sop­pari on fikas­sa, voidaan hin­taa nos­taa reilusti vetoa­mal­la kaik­keen paskaan. Län­simetro, anyone?

    Soten valin­nan­va­paudel­la ja yhtiöit­tömisel­lä saadaan rahali­ikenne piiloon ja kaik­ki veronkier­tokon­sul­tit saa­vat tuplatunnit.

  5. Mihin fir­maan Sauri lähti lob­baa­maan? Kokoomus­lais­es­ta jos olisi kyse koko some jo tietäisi, mut­ta Sauri, radiohiljaisuus.

  6. Tapio: Ymmärtääk­seni vielä tärkeäm­pänä kil­pailua vääristävänä tek­i­jänä pidet­ti­in, ettei julki­nen laitos mak­sa veroja.

    Eipä se yksi­tyi­nenkään puoli mak­sa vero­ja, ellei satu palkkaa­maan luoka­ton­ta porsaanreikäjuristia.

  7. Poli­itikot saa rahaa ter­veysfir­moil­ta ja lääkey­htiöiltä, joten mitään ihmeel­listä pakkoy­htiöit­tämises­sa EU-val­heil­la ei ole. Ihan sama meinin­ki Yhdys­val­lois­sa. Koko poli­it­ti­nen teat­teri, eli eduskun­ta, voidaan lopet­taa, kos­ka suurin osa on ison rahan ostamia. Onhan sekin pal­jas­tavaa, että ei Hesari vedä min­is­tere­itä hir­teen siitä, että he vale­htel­e­vat EU:n pakot­ta­van yhtiöt­tämisi­in. Por­vareil­la on toim­i­tuk­sis­sa ylin val­ta, joten medi­akin on rahan puolella.

  8. OS: “Ymmärtääk­seni pakkoy­htiöit­tämisen pelät­ti­in vaaran­ta­van hoidon saatavu­ut­ta. Näin­hän siinä teo­ri­as­sa kävisikin. Jos yhdenkään yksi­tyisen ei kan­na­ta huole­htia jonkin syr­jäseudun palveluista, ei se var­maankaan kan­na­ta myöskään maakun­nan yhtiölle. Jos yhtiön ain­oa tarkoi­tus on osakey­htiölain mukaan tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen, ei maakun­nan yhtiön hal­li­tus voi lakia rikko­mat­ta päät­tää tar­jo­ta palvelu­ja tap­pi­ol­la. Niin­pä osas­sa maa­ta palve­lut voisi­vat jäädä kokon­aan saamatta.”

    Äkkiä lukaistu­na näyt­tää peri­aat­tes­sa loogiselta argu­men­til­ta, mut­ta ihme­tyt­tää, että miten nykyti­lanteessa ter­veyspalvelu­iden siirtämi­nen yksi­ty­is­ten vas­tu­ulle on vaikut­tanut ole­van juuri syr­jäseuduil­la kovinkin toimi­va jär­jeste­ly — läh­es tyhjään ter­veyskeskuk­seen on vih­doinkin saatu riit­tävä miehi­tys ja samal­la sote-kulut ovat monas­ti jopa laskeneet?

    Vaikut­taisi siltä, ettei julkean sek­torin insen­ti­iv­it ole kovinkaan hyvin kohdal­laan — ja että silk­ka voiton­tavoit­telu saa (kuten Adam Smith jo aikoinaan tote­si) “ahneet kap­i­tal­is­tit” kek­simään keinot jol­la rahat nyhde­tään mah­dot­tomil­takin vaikut­tavista paikoista — tuot­taen samal­la hyö­tyä myös niille “riis­ton” kohteena oleville.

    Ehkä mod­ernin yhteiskun­nan suuri trage­dia on siinä, että poli­itikko­jen ja julkean sek­torin piiris­sä ymmär­retään niin vähän (jos ollenkaan) sitä, että itsekkäi­den moti­ivien sum­man­na voi olla suurem­pi hyö­ty kaikkien hyv­in­voin­nille kuin kaikel­la sol­i­daarisu­us- ja tasa-arvodiipadaapalla.

    1. Äkkiä lukaistu­na näyt­tää peri­aat­tes­sa loogiselta argu­men­til­ta, mut­ta ihme­tyt­tää, että miten nykyti­lanteessa ter­veyspalvelu­iden siirtämi­nen yksi­ty­is­ten vas­tu­ulle on vaikut­tanut ole­van juuri syr­jäseuduil­la kovinkin toimi­va jär­jeste­ly – läh­es tyhjään ter­veyskeskuk­seen on vih­doinkin saatu riit­tävä miehi­tys ja samal­la sote-kulut ovat monas­ti jopa laskeneet?

      Sotket nyt kak­si asi­aa. Mikä on halvin tapa tuot­taa palve­lut syr­jäseudul­la ja se kan­nat­taako niiden tuot­ta­mi­nen ylipään­sä taloudel­lis­es­ti. Ennen syr­jäseuduil­la oli kun­ta, jol­la oli tähän velvoite ja sen saat­toi joskus, joskus taas ei, teet­tää työ yksi­tyisel­lä (kokon­aisulkois­tus). Tämän jäl­keen on maakun­ta, joka julk­istaa hoidon hin­nan ja tämä hoito joko kan­nat­taa syr­jäkul­mil­la tai ei kan­na­ta. Jos maakun­ta ei voi tehdä sitä oma­l­la kus­tan­nuyk­sel­laan tap­pi­ol­la eivätkä yksi­tyisetkään suos­tu sitä tekemään, sitä ei tehdä ollenkaan. Nämä sään­nöt voisi­vat tietysti olla toisen­laisia — kuten kokon­aisulkois­tuk­sia, jos­ta on saatu hyviä koke­muk­sia ja joi­hin viit­taat — mut­ta tätäpä ei valit­tu ja tämä henkilöko­htaiseen asi­akku­u­teen perus­tu­va malli on se, joka tod­edt­ti­in peru­soikeuk­sia vaarantavaksi.

  9. antti:
    Mihin fir­maan Sauri lähti lob­baa­maan? Kokoomus­lais­es­ta jos olisi kyse koko some jo tietäisi, mut­ta Sauri, radiohiljaisuus. 

    Yksi syy, mik­si nämä kaiken­maail­man viestin­tä­toimis­tot palkkaa­vat tun­net­tu­ja henkilöitä, voi hyvin olla, että ne saa­vat sil­lä tavoin ilmaista medi­anäkyvyyt­tä. Saurin palkan­neesta fir­mas­ta en ollut koskaan kuul­lutkaan ennen, kuin Hesaris­sa siitä kerrottiin.

  10. ^ Peri­aat­teel­lisen muti­nan rin­nal­la voin toki maini­ta, että SOTE-uud­is­tus on muuten nykyisel­lään varsin idioot­ti­mainen — pääa­jatuk­se­na tun­tuu ole­van kepu­lois­t­en rakas­ta­man maakun­ta­mallin ajami­nen ja kaik­ki muu pyritään jyrätä sen alle. Sekoomus­lais­ten valin­nan­va­paus on lai­ha hyvi­tys tästä, mut­ta muu­ta ei pöy­dästä ollut var­maankaan saatavissa.

    Valin­nan­va­pau­teenkin ollaan rus­taa­mas­sa kaiken­maail­man idioot­ti­maista kom­mer­venkkiä, jot­ka kai lähin­nä takaa­vat sen, että työikäiset pysyvät edelleenkin työter­vey­den asi­akkaina. Yhtiöit­tämiset, kun­tien / maakun­tien kiin­teistöy­htiöt, yksi puoli­julki­nen SOTE-ICT-fir­ma jne. eivät taa­tusti tule toteu­tu­maaan täl­lä aikataul­ul­la (tai sit­ten tapah­tuu ennen­näkemätön omaisu­u­den siir­to kep­utal­istien taskuihin).

    Surullista kokon­aisu­udessa on se, ettei meiltä löy­dy oppo­si­tio­ta, jol­la olisi ehdot­taa jotain järkeväm­pää — tavoite tun­tuu lähin­nä ole­van uud­is­tusten romut­ta­mi­nen julkean sek­torin virko­jen ja etuoikeuk­sien suo­jelemisek­si. Taval­lisen veron­mak­sa­jan etu­jen aja­jat lois­ta­vat poissaolollaan…

  11. Kyl­lä kai tässä on kysymys lasken­tasään­tö­jen yhden­mukaistamis­es­ta, läpinäkyvy­destä sekä päätök­sen­teon jous­tavu­u­den lisäämisestä.

    1. Eiväthän ne yhden­mukaistu, jos maakun­nan yhtiöil­lä on velvoit­tei­ta tap­pi­ol­liseen toim­intaan, jota yksi­ty­isil­lä ei ole.

  12. Vaik­ka en olekaan sote-asiantun­ti­ja, 3 yhtiön toim­i­tusjo­hta­jana, sekä kansalaise­na, joka on työsken­nel­lyt ja asunut 6 eri­laises­sa maas­sa, heitän rikkani tähän sote-rokkaan. 

    Ensin­näkin halu­an oikaista väärinkäsi­tyk­sen siitä, että osakey­htiö voi toimia vain omis­ta­jien voiton mak­si­moimisek­si. Todel­lisu­udessa Osakey­htiölain 5 § sanoo tästä seuraavaa:
    ”Yhtiön toimin­nan tarkoituk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin.” 

    OS tuos­sa ihmettelee, että mis­tä tuo kauhis­tut­ta­va ”pakkoy­htiöit­tämi­nen” oikein on tul­lut. Syytä voi hakea siitä, että Suomen viher­vasem­mis­to saa Marx-peräisen hys­te­ri­ako­htauk­sen heti kun joku teho­ton julki­nen toim­inta meinataan yhtiöittää. 

    Suomes­sa­han kaik­ki toim­inta pitäisi päin­vas­toin ”pakkososial­isoi­da”. Niin­hän kaikissa marx­i­lai­sis­sa jär­jestelmis­sä kuu­luu tehdä ja kaiken pahan alku ja juuri on tuo kap­i­tal­isti­nen voit­toa tuot­ta­va yhtiö.

    Tässä ajat­telus­sa sivu­ute­taan se tosi­a­sia, että Suomen kaik­ki hyv­in­voin­ti on oikeas­t­aan peräisin riskiä ottavien yhtiöi­den voitoista. 

    Tuos­sa hys­te­ri­as­sa man­i­festoituu se, että viher­vasem­mis­to on kokon­aan irronnut rajat ylit­tävästä globaal­i­talouden todel­lisu­ud­es­ta. On pis­tet­ty pää pen­saaseen ja eletään euforises­sa unessa.

    Itse läh­den tästä ajatuksesta: 

    Osakey­htiö on vuo­sisato­jen saatossa kehitet­ty eri­no­mainen meto­di asioiden hoita­misek­si tehokkaasti kus­tan­nusten, aikataulu­jen ja laadun suh­teen. Siinä hallinto, vas­tu­ut ja velvol­lisu­udet ovat selkeästi määritel­lyt, päätök­sen­teko on tehokas­ta yksinker­taista ja läpinäkyvää, kir­jan­pito ja tarkas­tus­tuom­inta, ovat tarkasti säädel­tyjä. Osakey­htiön toim­intaa ohjaa­vat vuo­sisato­jen kulues­sa kehite­tyt, hyviksi tode­tut ja eri oikeusasteis­sa tes­tatut lait.

    Pääosan sote-asioista voi hyvinkin toteut­taa nor­maalin yri­tys­toimin­nan puit­teis­sa siten, että hyvästä ja tehokkaas­ta toimin­nas­ta yhtiö saisi kohtu­ullisen voiton. 

    Toisaal­ta on myös joukko sel­l­aisia sote-toimia, joi­ta ei voi liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti hoitaa. Näitä ovat esimerkik­si kalli­it syöpähoidot. Niitä varten pitäisi kehit­tää sopi­vat mekanis­mit, esimerkik­si juuri jonkin­laisel­la tehokkaal­la, voit­toa tuot­ta­mat­toman yhtiön konseptilla.

    Markki­nae­htoisen osakey­htiö-metodin kil­pail­i­joina ovat olleet eri­laiset sosial­is­tiset jär­jestelmät, joka menevät tun­netusti konkurssi­in. Viimeisenä esimerkkinä Venezuela.

    Suomes­sa on laa­jas­sa käytössä on hallinto­laki­in perus­tu­va jär­jestelmä, joka on päätök­sen­teon ja toimin­nan tehokku­u­den kannal­ta paina­jais­maisen huono sys­tee­mi. On vielä sel­l­ainenkin kum­ma­jainen kuin Kun­nalli­nen liike­laitos, jon­ka toim­intaa säätelee kun­ta­la­ki. Eräs asi­aan pere­htynyt henkilö sanoo, että se on hallinto­lain mukaiseen jär­jestelmään ver­rat­tuna ”Sama pas­ka, mut­ta eri paketissa”.

    Sote-uud­is­tus­ta hoita­vat nyt samat, moraalit­tomasti vain omaa etu­aan aja­vat poli­itikot , lob­bar­it, ja ay-liik­keet, jot­ka ovat aja­neet Suomen nykyiseen kurimukseen. 

    Kekkosen meille jät­tämä vela­ton ja kil­pailukykyi­nen maa on kolmikan­nan toimes­ta holtit­tomasti ajet­tu kar­ille. Maas­sa on noin 500 000 toverin laa­ja työt­tömyys, 60 000 nuor­ta on syr­jäytet­ty ja äskeisen tutkimuk­sen mukaan yli 900 000 suo­ma­laista on sysät­ty köy­hyyskuilun reunalle. Suury­htiöt ovat jo paljolti läht­e­neet maas­ta , parhaat pk-yri­tyk­set ja osaa­jat menevät nyt perässä.

    Tästä kaikesta on seu­ran­nut maail­man neljän­nek­si korkein 44%n kokon­aisveroaste ja hir­muinen 136 mil­jardin julki­nen vel­ka, joka vai kas­vaa ja jon­ka nykyi­nen kolmikan­ta-poruk­ka hävyt­tömästi jät­tää las­ten­sa ja las­ten­las­ten­sa maksettavaksi!

    Suomen hyv­in­voin­nin ja sote-palvelu­jen pelas­tamises­sa ain­ut toi­vo ovat melkein 300 000 pk-yri­tys­tämme, joil­la on useim­miten eri­no­maiset johta­jat ja markki­noil­la tes­tatut tuotteet. 

    Jos pk-sek­to­rillemme annet­taisi­in kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiset toim­intaolo­suh­teet, niistä voisi hyvinkin kol­mannes antaa töitä par­ille uudelle työn­tek­i­jälle, vaikka­pa juuri sotes­sa. Noiden 200 000 uuden työl­lis­te­tyn mukana koko taloutemme lähtisi kovaan ja pysyvään nousuun!

    Nyt kuitenkin kolmikan­ta ja varsinkin ay-liike kyykyt­tävät pk-sek­to­ri­amme maail­man jäykim­mil­lä työe­hdoil­la ja työvoimakartellil­la. Ole­tan, että tämän kp-sek­torin käsit­tämät­tömän huono kohtelu läh­tee juuri edel­lä maini­tus­ta Marx-peräis­es­tä irra­tionaalis­es­ta hys­te­ri­as­ta, jol­laista en muis­sa mais­sa ole kohdannut. 

    Edel­lä maini­tus­ta johtuen on ennustet­tavis­sa, että sote-pro­jek­ti epäon­nis­tuu katas­tro­faalis­es­ti ja potin kor­jaa­vat veroparati­i­seista tule­vat suuret, ei-suo­ma­laiset OSAKEYHTIÖT.

    1. Ensin­näkin halu­an oikaista väärinkäsi­tyk­sen siitä, että osakey­htiö voi toimia vain omis­ta­jien voiton mak­si­moimisek­si. Todel­lisu­udessa Osakey­htiölain 5 § sanoo tästä seuraavaa:
      ”Yhtiön toimin­nan tarkoituk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin.” 

      Tätähän minä yritin sano. Julkiselle yhtiölle voidaan lait­taa eri­laisia velvoit­tei­ta toimia oman talouten­sa vas­tais­es­ti, joi­ta yksi­ty­isil­lä ei ole. Sil­loin ei voi­da väit­tää, että ne oli­si­vat samal­la viivalla.

  13. Ode kir­joit­ti: “Puu­tun tässä kir­joituk­ses­sa vain tähän pakkoy­htiöit­tämiseen. Siinä ei nimit­täin ollut alun perinkään jär­jen hiven­tä. Väite, että EU-oikeus olisi sel­l­aista vaat­in­ut, on perus­tee­ton, kos­ka ei se ole sitä vaat­in­ut muual­lakaan, ei esimerkik­si Ruotsissa.”

    En tiedä kuka täl­laista on vaat­in­ut, mut­ta kil­pailuneu­trali­teetin toteut­ta­mi­nen muuten on haas­teel­ista. Oma­l­ta osaltani olen pysynyt tästä asi­as­ta melko hil­jaa, kos­ka kyse on keinos­ta, ei päämäärästä. Ks. vaikka: 

    Kolme neljästä valin­nan­va­paus­maakun­nas­ta on tehnyt ali­jäämää omas­sa tuotan­nos­saan, jota ei ole kompensoitu. 

    https://www.vardforetagarna.se/fakta-och-debatt/rapporter-och-publikationer/vardval-med-forhinder-villkor-verklighet-och-visionen-om-en-starkare-primarvard

    Ruotsin Kil­pailu­vi­ras­ton mukaan yhtiöit­tämätön julki­nen on tehnyt keskimäärin 12 pros­ent­tia tappiota. 

    http://www.konkurrensverket.se/globalassets/aktuellt/nyheter/kommunernas-valfrihetssystem.pdf

    Mikäli nämä palve­lut olisi yhtiöitet­ty, täl­laista veron­mak­sajien kat­ta­maa ali­jäämää ei olisi ollut. Mik­si tässä ei ole jär­jen hiventä? 

    Ode jatkaa:

    “Täl­lai­sista asioista on kyse siinä, että lob­bar­it ja kaiken maail­man viestin­täkon­sul­tit ovat päässeet val­lan ytimeen.”

    Mihin tämä perus­tuu? Sote-uud­is­tus­ta on valmis­tel­tu julkisen val­lan voimin ja julk­ista tuot­ta­jaa kuun­nellen. Yksi­tyisel­lä puolel­la työ­nan­ta­jali­iton lisäk­si (Neljä edun­valvon­taa tekevää työn­tek­i­jää tj mukaan­lukien) on yksi allekir­joit­tanut puolipäivälob­bari, se olen minä, ja vas­taavia julkisen tuot­ta­jan edus­ta­jia on ollut varovais­es­tikin arvioiden kym­menker­tainen määrä. 

    Ode kir­joit­taa julkisen tap­pi­oista: “…Var­maankin näin, mut­ta eiväthän nämä yhtiöt sit­ten ole samal­la viival­la! (jos ne velvoite­taan huole­hti­maan vaikeista alueista) Yksi­ty­isil­lä ei ole mui­ta tavoit­tei­ta kuin voiton mak­si­moin­ti, ja julkisel­la puolel­la on eri­laisia yhteiskuin­nal­lisia velvoit­tei­ta, jot­ka pitää täyt­tää, vaik­ka se tuo­taisi tap­pi­o­ta. Mis­sä tasapuolisuus?”

    En ihan seu­raa. Lakiesi­tyk­sen mukaan mikäli maakun­ta päät­tää, että jos­sain pitäisi palvelu­ja olla ja niitä ei sinne nor­maalil­la valin­nan­va­paus­mallil­la syn­ny, ne voidaan kil­pailut­taa. Ja tois­taisek­si tilan­net­ta, jos­sa palvelui­ta ei olisi täl­lä mekanis­mil­la edullis­es­ti syn­tynyt (kuten juuri nämä kokon­aisulkois­tuskun­nat), ei ole. 

    Julkisen toim­i­jan voinee velvoit­taa toim­i­maan itsekan­nat­tavasti, mut­ta sitä ei voine määrätä tekemään voit­toa. Tämä helpot­ta­nee hei­dän tuskaa yksi­ty­isiä “vas­taan” kilpaillessa.

    “Sit­ten seu­raa ennus­tus: Jos tämä valin­nan­va­paus eli palvelu­jen yksi­ty­istämi­nen joskus toteu­tuu, yksi­tyiset yri­tyk­set eivät tule hyväksymään, että niiden saa­ma kor­vaus on yhtä pieni kuin se raha, jol­la julki­nen jär­jestelmä nyt toimii.”

    En oikein ymmär­rä, täl­läkin het­kel­lä tilanne on niin että julki­nen ei suos­tu toim­i­maan samal­la hin­nal­la. Jok’iki­nen ulkois­tus on toteutet­tu joko siten, että hin­nas­ta ollaan tin­git­ty (Tohma­järvi, Sulka­va, Mänt­tä-Vilp­pu­la jne) tai sit­ten niin, että ulkois­tus on tehty samal­la hin­nal­la kuin alueen muutkin palve­lut mut­ta yksi­tyiselle on osoitet­tu sosioekonomis­es­ti vaikein alue (Turun Pan­sio, Espoon keskus) 

    Jos julk­ista keskustelua kat­soo, pidän aivan mah­dot­tomana ajatuk­se­na sitä, että yhdel­läkään yksi­tyisel­lä toim­i­jal­la olisi varaa sanoa tuol­laista ilman meno­lip­pua Tim­buk­tu­un. Tilan­nehan on päinvastainen.

    1. Puhut kokon­aisulkois­tuk­ses­ta. Siinä riskit ovat hal­lit­tavis­sa kun taas tässä henkilöko­ha­tises­sa valin­nas­sa eivät ole. Mon­es­takin syystä.

  14. “Puhut kokon­aisulkois­tuk­ses­ta. Siinä riskit ovat hal­lit­tavis­sa kun taas tässä henkilöko­ha­tises­sa valin­nas­sa eivät ole. Mon­es­takin syystä.”

    Olen­naisin point­ti­ni oli, että tässä lakiesi­tyk­sessä on mekanis­mi, jol­la perus­mekanis­min jät­tämät aukot katetaan.Kokonaisulkoistusta käytin esimerkkinä siitä, että yhtiö­muo­dos­sa on voitu tuot­taa palvelu­ja tehokkaam­min syrjäseuduille. 

    Olete­taan, että Hal­li­tus halu­aa, että Kokemäel­lä on sote-keskus, mut­ta syys­tä tai tois­es­ta sitä ei valin­nan­va­pau­den myötä ole sinne syn­tynyt. Täl­löin julki­nen val­ta voi kil­pailut­taa tietylle alueelle perustet­ta­van sote-keskuk­sen esimerkik­si siten, että peruskap­i­taa­tio­hin­ta ker­ro­taan 1,x:llä. Täl­löin voi käy­dä niin, että julk­i­somis­teinen yhtiö tar­joaa 1,07, Atten­do 1,10 ja Ter­veysta­lo 1,09. Ja julk­i­somis­teinen voit­taa. Täl­lä taval­la toimies­sa logi­ik­ka on saman­lainen kuin ulkois­tuk­sis­sa, ja valin­nan­va­pau­den mukana tuo­ma laatuk­il­pailu säilyy. 

    On vaikea olet­taa, että nyky­malli­in ver­rat­tuna tämä toisi merkit­täviä lisäkus­tan­nuk­sia — mak­saa­han syr­jäseu­tu­jen palvelu­iden tuot­ta­mi­nen nytkin mon­es­ta syys­tä enem­män kuin maakun­takeskuk­sien. Tässä tilanteessa on aivan sama, onko pakkoy­htiöit­tämistä tehty, ellei julki­nen kykenisi ilman yhtiö­muo­toa toim­i­maan paljon tehokkaam­min, mikä on kyl­lä melkoisen kaukaa haet­tu olettama. 

    En pidä esitet­tyä mallia ongel­mat­tomana, mut­ta nämä eivät ole sen keskeiset ongel­mat. Tieto­jär­jestelmien yhdis­tämi­nen (mikä pitää tehdä valin­nan­va­paud­es­ta huoli­mat­ta) ja palkko­jen har­mon­isoin­ti (mikä ei sinän­sä liity valin­nan­va­pau­teen) ovat isoim­mat kus­tan­nus­riskit. Myös työter­veyshuol­lon sairaan­hoidon mah­dolli­nen vähen­e­m­i­nen (kos­ka mik­sipä sitä mak­saa vapaae­htoista työter­veyshuoltoa, jos lääkäri­in pääsee muutenkin nopeasti) lisän­nee julkisen sek­torin kokonaiskustannuksia.

  15. Miet­tikääpä sote ‑asiantun­ti­jat vähän tätäkin. Julk­isil­la ter­veyspalveluil­la ja yksi­ty­isil­lä palvelun tuot­ta­jil­la on tänä päivänä ihan eri­lainen ansain­ta­logi­ik­ka. Julkisel­la puolel­la työtä tekevät ovat kuukausi­palkkaisia ja hei­dän asi­akkaansa on poti­las. Yksi­tyisen ter­veyspalveluyri­tyk­sen lääkkärit ovat itsenäisiä yrit­täjiä ja siten yri­tyk­sen näkökul­mas­ta asi­akkai­ta ei poti­laat. Onko tarkoi­tus julk­isten palvelu­jen yhtiöit­tämisessä men­nä samaan ansaintalogiikkaan.

  16. OSn san­ot “Julkiselle yhtiölle voidaan lait­taa eri­laisia velvoit­tei­ta toimia oman talouten­sa vas­tais­es­ti, joi­ta yksi­ty­isil­lä ei ole. Sil­loin ei voi­da väit­tää, että ne oli­si­vat samal­la viivalla.”

    Tarkoi­tatko tätä: Sote-markki­nat jae­taan selväl­lä jaol­la kah­teen osaan:
    1) Suurim­paan (?) osaan, jos­sa hoide­taan asioi­ta tehokkaasti ja laadukkaasti taval­lisen voit­toa tuot­ta­van osakey­htiön toimes­ta. Tässä kaik­ki oli­si­vat samal­la viival­la ja tässä toimisi asi­akkaan valinnanvapaus.

    2) Toinen, (pienem­pi?) osa olisi sel­l­ainen, jos­sa tavalli­nen osakey­htiö-muo­toinen toim­inta ei ole mah­dol­lista. Siinä toim­inta olisi voit­toa tuot­tam­a­ton­ta ja se ei kil­pail­isi ollenkaan tuon ensim­mäisen osan kanssa. Tämä hoidet­taisi­in eril­lis­ten yleishyödyl­lis­ten / julk­i­somis­teis­ten osakey­htiöi­den toimesta.

    Jos men­nään tässä suh­teessa johonkin sekasys­teemi­in, tiedos­sa on byrokraat­ti­nen ja laiton(?) sekamelska!

  17. Ymmär­rätkö Osmo nyt tahal­lasi väärin? Riip­pumat­ta siitä mitä yhtiöjärjestyk­sessä lukee yhtiön tavoit­teista, on sen hoidet­ta­va hallinto, kir­jan­pito, päätök­sen­teko täs­mälleen yhden­mukaisel­la läpinäkyväl­lä ver­tail­taval­la taval­la, tulos ja tase. Jol­loin veron­mak­sa­jat voivat nähdä että mitä alueelli­nen, sosi­aa­li­nen tms. poikkeami­nen ‘voiton­mak­si­moin­nista’ mak­saa. Luulisi tämän ole­van arvokas ominaisuus…

  18. Osmo Soin­in­vaara: Jos maakun­ta ei voi tehdä sitä oma­l­la kus­tan­nuyk­sel­laan tap­pi­ol­la eivätkä yksi­tyisetkään suos­tu sitä tekemään, sitä ei tehdä ollenkaan. 

    Täl­lainen­han kri­ti­soimasi malli (HE 47/2017) nimeno­maan ei ole. Syr­jäseudul­la olisi kak­si yhtiötä tai enem­män tai sit­ten ei yhtäkään. Täl­löin liike­laitos tuot­taisi palve­lut ilman ali­jäämähuo­lia, kos­ka perusoikeudet.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Puhut kokon­aisulkois­tuk­ses­ta. Siinä riskit ovat hal­lit­tavis­sa kun taas tässä henkilöko­ha­tises­sa valin­nas­sa eivät ole. Mon­es­takin syystä.

    Selitä nyt niin että nor­mi-ihmi­nen ymmärtää. Jos Ilo­mantsin ter­veysase­ma kil­pailuter­aan, ne hyvät poti­laat menevät 200 km:n päähän Joen­su­uhun ja van­hat ja rai­h­naiset jäävät Ilo­mantsin ase­man vastuulle?

    1. antti,
      Tämä poti­laiden valikoin­ti on tietysti mah­dol­lista vain kaupungeis­sa, mut­ta ylivoimainen enem­mistö suo­ma­lai­sista asuu kaupungeissa.

  20. Tämä voi olla vähän iso kysymys vas­ta­ta vain blo­gin kom­men­tis­sa (ehkä tässä on uuden kir­joituk­sen aihe?), mut­ta voitko ava­ta vähän näitä syitä, jot­ta tyh­mem­pikin ymmärtää? Meikäläisen kaali­in ei ihan mah­du, että miten kokon­aisen kun­nan ter­veyspalvelu­iden tuot­ta­mi­nen on jotenkin merkit­tävästi hal­lit­tavampi riskien osalta kuin henkilöko­htaisen valin­nan seu­rauk­se­na tapahtuva.

    1. Tämä voi olla vähän iso kysymys vas­ta­ta vain blo­gin kom­men­tis­sa (ehkä tässä on uuden kir­joituk­sen aihe?), mut­ta voitko ava­ta vähän näitä syitä, jot­ta tyh­mem­pikin ymmärtää? Meikäläisen kaali­in ei ihan mah­du, että miten kokon­aisen kun­nan ter­veyspalvelu­iden tuot­ta­mi­nen on jotenkin merkit­tävästi hal­lit­tavampi riskien osalta kuin henkilöko­htaisen valin­nan seu­rauk­se­na tapahtuva.

      Jos jokaies­ta poti­laas­ta mak­se­taan yhtä paljon/vuosi ja sote-yri­tyk­sel­lä on tiedos­sa poti­laiden ter­veyshir­to­ria, se voi kut­sua asikkaik­seen vain ne, jot­ka eivät ole neljään vuo­teen käyt­täneet mitään palvelu­ja. Ihan näin ei voi tietenkään tehdä, mut­ta paljon voi käyt­tää valikoin­tia, jos ei tarvitse ottaa koko porukkaa.

  21. Tässä on kyseessä kaikkien aiko­jen puhal­lus, jos­sa jälleen yksi toimi­ala taputel­laan per­sauk­isille kaverikap­i­tal­is­teille, jot­ka eivät vain muuten osaa bisnestä.

    Suo­ma­lainen ei vain yksinker­tais­es­ti kykene tuot­tavaan liike­toim­intaan ilman val­tion ja veron­mak­sa­jan höveliä tukea.

    Suo­ma­laisil­la on kym­meniä mil­jarde­ja var­al­lisu­ut­ta, mut­ta suo­ma­laiset eivät sijoi­ta suo­ma­laisi­in yri­tyk­si­in. Syy on se, etteivät suo­ma­laiset luo­ta suo­ma­lais­ten kykyyn har­joit­taa kan­nat­tavaa liiketoimintaa.

    Sik­si suo­ma­laiset ovat rak­en­ta­neet kaiken maail­man tuki­au­tomaat­te­ja suo­ma­lais­ten per­sauk­isi­in bis­nek­si­in, kuten fin­ver­an, jon­ka velkatakauk­set ovat pian yli Suomen val­tion vuo­tuisen bud­jetin. Viides osa Suomen bkt:stä.

    Tässä kaap­pikom­mu­nistien maas­sa ei yksinker­tais­es­ti kyetä kuin SOTE-uud­is­tuk­sen kaltaiseen korruptioon.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Sotket nyt kak­si asi­aa. Mikä on halvin tapa tuot­taa palve­lut syr­jäseudul­la ja se kan­nat­taako niiden tuot­ta­mi­nen ylipään­sä taloudellisesti. 

    En tarkoit­tanut, että tilanne olisi täysin analogi­nen — enem­min kyseessä on osoi­tus siitä, että yksi­tyi­nen puoli tun­tuu kek­sivän keinot hoitaa tilantei­ta, jot­ka julkealle sek­to­rille tun­tu­vat “mah­dot­tomil­ta”.

    Jos maa­han jäisi sote-uud­is­tuk­sen myötä run­saasti syr­jäseu­tu­ja ilman palvelui­ta, niin eiköhän markki­noille ilmaan­nu useitakin yrit­täjiä, jot­ka koit­ta­vat kek­siä keino­ja tuot­taa palve­lut niin, että niistä jää jokin­lainen katekin… ja sim­sal­abm — julk­ista rahaa säästyy ja syr­jäseu­tu­jen asukkaat saa­vat uusia inno­vati­ivisia palvelui­ta. Lisäk­si, kun yksi kek­sii hyvän tavan tahko­ta syr­jäkylien mum­moil­la rahaa, niin kil­pail­i­jat kopi­oi­vat mallin nopeasti ja näin kat­tavu­us saadaan levitet­tyä koko maahan.

  23. Ode on oike­as­sa. Yhtiöit­tämi­nen on terv yri­tys­ten johta­jien keksin­tö, jot­ta he saisi­vat julkiset palve­lut aivan sekaisin. Johta­jat ovat ekonomik­oulus­sa oppi­neet, että konkurssi joskus tulee ja sitä he toivo­vat julk­isille terv keskuk­sille. Poti­las­ta he eivät ajat­tele tip­paakaan eikä ope­tus­ta ja tutkimus­ta. He luule­vat, että yliopis­tot työn­tävät heille ahk­e­ria lääkäre­itä lop­ut­tomasti, jot­ta ahneet sijoit­ta­jat saa­vat voittonsa.

  24. ksee: En tarkoit­tanut, että tilanne olisi täysin analogi­nen – enem­min kyseessä on osoi­tus siitä, että yksi­tyi­nen puoli tun­tuu kek­sivän keinot hoitaa tilantei­ta, jot­ka julkealle sek­to­rille tun­tu­vat “mah­dot­tomil­ta”.

    Jos maa­han jäisi sote-uud­is­tuk­sen myötä run­saasti syr­jäseu­tu­ja ilman palvelui­ta, niin eiköhän markki­noille ilmaan­nu useitakin yrit­täjiä, jot­ka koit­ta­vat kek­siä keino­ja tuot­taa palve­lut niin, että niistä jää jokin­lainen katekin… ja sim­sal­abm – julk­ista rahaa säästyy ja syr­jäseu­tu­jen asukkaat saa­vat uusia inno­vati­ivisia palvelui­ta. Lisäk­si, kun yksi kek­sii hyvän tavan tahko­ta syr­jäkylien mum­moil­la rahaa, niin kil­pail­i­jat kopi­oi­vat mallin nopeasti ja näin kat­tavu­us saadaan levitet­tyä koko maahan. 

    Mikäli yksi­tyi­nen sek­tori toimii noin maagis­es­ti, niin ehdotan, että mak­samme 1 euron asi­akas­ta kohden vuodessa niille, jot­ka hoita­vat kyseisen asi­akkaan ter­vey­den­hoidon vuo­den ajan.

    Oletko edelleen sitä mieltä, että yksi­tyi­nen yri­tys löytää keinot tehdä tästä voit­toa vai myön­nätkö, että syr­jäkylienkin mum­mon ter­veyspalvelu­iden jär­jestämiskus­tan­nuk­sil­la on ole­mas­sa jokin alara­ja, jos­ta edes taianomainen yksi­tyi­nen sek­tori ei pääse nykytekni­ikalla alaspäin?

  25. R. V.: Mikäli yksi­tyi­nen sek­tori toimii noin maagis­es­ti, niin ehdotan, että mak­samme 1 euron asi­akas­ta kohden vuodessa niille, jot­ka hoita­vat kyseisen asi­akkaan ter­vey­den­hoidon vuo­den ajan.

    Kokon­ainen euro? Luk­sus­ta!! Laite­taan sit­ten edes pieniä fet­si­hat­tuisia sirkusapinoi­ta lentelemään poti­laiden taka­muk­sista, ettei ihan liian helpok­si mene!

  26. Jo pelkästään se, että muu Suo­mi alka­isi kuntout­ta­maan van­huk­sia tek­isi Suomeen mil­jardis­äästön. Eksote tekee niin ja data on olemassa. 

    https://yle.fi/uutiset/3–9702048

    Esim. pääkaupunkiseudul­la ammat­ti­lais­ten kanssa keskustel­lessa huo­maa sen, että jotain on pakko tehdä. Mon­es­sa asi­as­sa men­nään var­masti Suomes­sa taka­pakkia, mut­ta kokon­aisu­udessaan Suo­mi voit­taa, vaik­ka joku eksote häviää. .

  27. “Jos jokaies­ta poti­laas­ta mak­se­taan yhtä paljon/vuosi ja sote-yri­tyk­sel­lä on tiedos­sa poti­laiden ter­veyshir­to­ria, se voi kut­sua asikkaik­seen vain ne, jot­ka eivät ole neljään vuo­teen käyt­täneet mitään palvelu­ja. Ihan näin ei voi tietenkään tehdä, mut­ta paljon voi käyt­tää valikoin­tia, jos ei tarvitse ottaa koko porukkaa.”

    No ei mak­se­ta eikä saa vali­ta. Esi­tyk­sen mukaan kap­i­taa­tio­hin­ta perus­tuu ikään, sukupuoleen, sosioekonomiseen ase­maan (jol­la tak­lataan työter­veyshuol­lon vaikutus)ja hyv­in­voin­tiriski­in. Ja ketään ei saa vali­ta. Ylipäätään aja­tus siitä, että fir­ma ilmoit­taisi ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilölle, ettei jotaku­ta hoidet­taisi kun­nol­la, on absur­di. Yksikään yhtiö ei voisi toimia niin. Ylipäätään, kiin­teät kus­tan­nuk­set sote-keskuk­sen perus­tamises­sa ovat niin suuret, että sote-keskuk­sen kan­nat­ta­nee sijoit­tua niin, että asi­akkaik­si tulee (tämä riip­puu toki tarvepe­rus­taisu­u­den ker­toimista) niitä, joiden kap­i­taa­tio on korkeampi. Tässähän on huomionar­voista se, että perus­ta­son sotekus­tan­nuk­set ovat pieni osa koko sote-kus­tan­nuk­sista, lääkärin vas­taan­otot ja muut perus­ta­son hoito­toimen­piteet ovat rajakus­tan­nuk­sil­taan pienehköt.

    1. Kat­so seu­raavaa artikke­liani. Noil­la sosi­aaliekonomisil­la tiedoil­la saadaan tak­latuk­si vain korkein­taan puo­let var­i­anssista (jol­loin 70 % keski­ha­jon­nas­ta jää jäl­jelle). ja lop­un osalta kan­nustin valikoin­ti­in säi­lyy. Siinä olet oike­as­sa, että tehty­jen muu­tosten jäl­keen ei kan­na­ta vali­ta vain hyvin koulutet­tu­ja peruster­veitä, joiden kap­i­taa­tiomak­su on pienem­pi vaan vali­ta niitä, joiden kap­i­taa­tiomak­su on korkea, mut­ta jot­ka silti käyt­tävät palvelui­ta vähän. Se huono­jen ulos­savus­t­a­mi­nen tehdään niin, että jonot ylipään­sä pitenevät, mut­ta prime-asi­akkaille ne eivät pitene ja äidille, joka tuo joka toinen viikko lapsen­sa lääkärille var­muu­den vuok­si, aiko­ja annetaan hyvin kit­saasti. Yri­tyk­set osaa­vat suun­natun markki­noin­nin, mik­si sote-yri­tyk­set eivät osaisi.

  28. Lau­ri Korkeao­ja: Ja ketään ei saa valita. 

    Ihan hel­posti­han voi valikoi­da asi­akkai­ta jo pelkäl­lä toimip­is­teen sijain­nil­la. Sit­ten kun lait­taa vielä sem­moi­set tilat, ettei sinne pääse kuin kävelemäl­lä por­taat ylös niin kaikkein sairaim­mat jäävät pakostakun ulos 😉

    1. Sylt­ty,
      Nyt siihen on tulos­sa tämä pain­otet­tu kap­i­taa­tio. Sil­loin kan­nat­taa sijoit­taa vas­taan­ot­to sinne, mis­sä asi­akkaista mak­se­taan paljon ja sit­ten valikoi­da. Valikoin­ti tehdään siis niin, että hääde­tään kalli­it asikkaat pois tylyl­lä käyttäytymisellä.

  29. Lau­ri Korkeao­ja: Olete­taan, että Hal­li­tus halu­aa, että Kokemäel­lä on sote-keskus, mut­ta syys­tä tai tois­es­ta sitä ei valin­nan­va­pau­den myötä ole sinne syn­tynyt. Täl­löin julki­nen val­ta voi kil­pailut­taa tietylle alueelle perustet­ta­van sote-keskuk­sen esimerkik­si siten, että peruskap­i­taa­tio­hin­ta ker­ro­taan 1,x:llä. Täl­löin voi käy­dä niin, että julk­i­somis­teinen yhtiö tar­joaa 1,07, Atten­do 1,10 ja Ter­veysta­lo 1,09. Ja julk­i­somis­teinen voittaa.

    Kiitos, tämä mah­dol­lisu­us oli min­ulle kokon­aan uusi tieto. Olen seu­ran­nut tätä jupakkaa vain kaupunkien kannal­ta, jos­sa ongel­mat ovat poti­laiden valikoin­nis­sa ja lääkärin kynässä. Tosin toises­sa v iestis­säsi sanoit, että Kokemäelle pitää tul­la kak­si yri­tys­tä tai sit­ten maakun­ta hoitaa sen itse.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    antti,
    Tämä poti­laiden valikoin­ti on tietysti mah­dol­lista vain kaupungeis­sa, mut­ta ylivoimainen enem­mistö suo­ma­lai­sista asuu kaupungeissa.

    Kyl­lä, mut­ta kun se perus­tus­laki­valiokun­ta oli uutis­ten perus­teel­la nimeno­maan noista Ilo­mant­seista jostain syys­tä eri­tyisen huolissaan.

  31. Ville:
    Onhan nyky­isin jo käytössä palveluseteleitä, samaan tapaan yksi­tyiset saisi­vat valin­nan­va­paus­mallis­sakin kor­vauk­sen. Tosin nyky­isin taitaa olla niin, että jois­sain kun­nis­sa palveluseteleitä vas­taan­ot­tavien yri­tys­ten pitää hyväksyä määritel­ty hin­ta, mut­ta jois­sain toi­sis­sa kun­nis­sa palvelun tar­joa­ja voi ilmoit­taa, minkä ver­ran lisähin­taa palvelusetelin päälle tulee.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Eiväthän ne yhden­mukaistu, jos maakun­nan yhtiöil­lä on velvoit­tei­ta tap­pi­ol­liseen toim­intaan, jota yksi­ty­isil­lä ei ole.

  32. Kyl­lä lasken­tasään­nöt yhden­mukaistu­vat ja sen myötä tap­pi­olli­nen tai voitolli­nen tulos tulee esi­in. Tämähän juuri tekee mah­dol­lisek­si eri toim­i­joiden ver­tailun ja se on kai hyvä.

  33. Sir­pa asko-sel­javaara:
    Ode on oike­as­sa. Yhtiöit­tämi­nen on terv yri­tys­ten johta­jien keksin­tö, jot­ta he saisi­vat julkiset palve­lut aivan sekaisin. Johta­jat ovat ekonomik­oulus­sa oppi­neet, että konkurssi joskus tulee ja sitä he toivo­vat julk­isille terv keskuk­sille. Poti­las­ta he eivät ajat­tele tip­paakaan eikä ope­tus­ta ja tutkimusta. 

    Onko tämä oikeasti poli­itikko Sir­pa Asko-Sel­javaaran tek­stiä? Tiedän toki, että hän on toimin­ut vuosikym­meniä lääkärinä ja tun­tee siis alan, mut­ta hän on ollut myös Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­jana kolme kautta. 

    Ja nyt tämä tek­sti! Edes Li Ander­s­son ei ole käyt­tänyt näin rajua kieltä. Onko tämä tot­ta? Mitä sanois­i­vat Pet­teri Orpo ja Paula Risikko? Entä esimerkik­si nuoret ide­olo­gi-kokoomus­laiset Susan­na Kos­ki ja Eli­na Lepomäki?

  34. Tämä Osmon aloi­tus on mielestäni merkit­tävä: “Tulen aina epälu­u­loisek­si kun kuulen, että jokin uud­is­tus on kaatunut perus­tus­lail­lisi­in ongelmi­in. Valiokun­nan val­taa tosi­asi­as­sa käyt­tävät asiantun­ti­jat ovat niin innos­tunei­ta siitä val­las­ta, jon­ka mah­dol­lisu­us venyt­tää perus­tus­lain­tulk­in­taa suun­ti­in, joi­ta eduskun­ta ei voin­ut kuvitel­lakaan nykyis­es­tä perus­tus­laista päät­täessään, että käyt­tävät tätä val­taa kovin herkästi…”

    Kun tähän avauk­seen lisää, että nämä val­lankäyt­täjät ovat merkit­täviltä osin vasem­mis­to­laisia ja jos­sain muual­la heitä pidet­täisi­in ääri­vasem­mis­to­laisi­na, niin ymmärtää mik­si olemme tässä jamassa.

    Perus­tus­lakimme tulee ava­ta ja laa­tia parem­pi tek­sti. Jos jostain halu­aa ottaa mallia, niin Viron perus­tus­la­ki on mod­erni ja toimi­va. Samoin itse asi­as­sa Suomen perus­tus­lain ensim­mäiset ver­siot oli­vat pun­nit­tua ja hyvin kir­joitet­tua tekstiä.

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.