Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

10.8.2015 · Aihe: Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu, _ 

On oikeastaan ikävä asia, että Ottelinin monella tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoitti sen osoittavan, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää päästöjä. Tutkimuksessa ei näin sanota, vaikka abstraktin kirjoittaja on kyllä myös vähän oikaissut ja tätä kautta aiheuttanut tuon tulkinnan. Näin entisenä tilastotieteilijänä haluan kommentoida sitä, mitä nopeasti läpi lukemalla ymmärsin.

Tutkimuksen ansiot ovat siinä, että pyritään selvittämään kulutustapojen vaikutus päästöihin. Tulokset eivät ole vielä siinä kunnossa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon politikkasuosituksia, mutta jostain on aloitettava.

Erittäin kiintoisaa on tietää, miten eri tavoin asuvien kulutuskorit poikkeavat toisistaan, mutta sitä ei valitettavasti ole raportoitu kuin noiden päästömäärien kautta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten joukkoliikennekaupungissa asuvien city-ihmisten kulutuskorit poikkeavat muusta maasta, mutta tätäkään ei ollut tutkittu. Tutkimuksessa käytetty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvattiin, vaan siihen kuuluvat alueet, joiden aluetehokkuus ylittää 0,1. Urbaanista alueesta aletaan puhua, kun aluetehokkuus on tuohon nähden kymmenkertainen. Tuohon määritelmään mahtuvat myös autovaltaiset omakotialueet Pakilasta alkaen.

Tutkimuksessa selvitetään (ymmärtääkseni) kotitaloustiedustelujen avulla, mihin ihmiset käyttävät rahansa ja nämä on yhdistetty asuinpaikkaan. Rahankäyttöä oli tutkittu 52 hyödykeryhmään jaettuna, joille on laskettu panos-tuotos –mallin avulla päästökertoimet. Päästömäärä oletettiin suoraan verrannolliseksi hyödykeryhmään käytettyjen euromääriin.

Tässä on ensimmäinen ongelma. Tutkijat myöntävät, että 52 hyödykeryhmään on liian vähän, koska ryhmät ovat sisäisesti heterogeenisia. Suoranaista harhaa tuloksiin tuottaa se, että kulutuksen määrää on jouduttu arvioimaan (pakosta) käytetyillä euromäärillä. Jos maksat kahvistasi neljä euroa, kulutat luonnonvaroja neljä kertaa enemmän kuin, jos maksat siitä euron. Luonteva arvaus on, että rikkaat suosivat enemmän laatua kuin köyhät. Käytetty mittari sälyttää rikkaille liikaa ilmastosyntiä. Tämä saattaa koskea myös autoja, mutta en ole tästä varma, koska en saanut tekstistä oikein selvää.

Syitä, joiden vuoksi Hesarin uutisointi (ja osin abstrakti) oli harhaanjohtava oli, että

  • Päästöt oli laskettu henkeä eikä ruokakuntaa (tai kulutusyksikköä kohden). Sinkkutalous kuluttaa esimerkiksi asunnon lämmitysenergiaa henkeä kohden varmaankin enemmän kuin kuusilapsinen perhe. Kaupunkien ydinalueilla asuu pieniä kotitalouksia ja laitamilla suuria. Hesarin mainitsema kausaliteetti merkitsisi, että keskustassa asuminen aiheuttaa naimattomuuden ja jos ei rakennettaisi tiivistä kaupunkia, sinkkuja olisi vähemmän.
  • Kaupunkiin muutto ei tee ihmistä rikkaammaksi, mutta rikkaita asuu kaupungeissa enemmän, koska asunnot ovat kalliita ja koska me olemme tehneet Helsingistä niin hyvä paikan asua. On myös kaupunkeja, joissa köyhät asuttavat keskustaa. Kuten yllä sanoin, mittaustapa taitaa laskea varakkaiden päästöt yläkanttiin, koska ei ota huomioon, että rikkaat ostavat suhteessa enemmän laatua ja vähemmän määrää.
  • Eräänlainen käytetyn mallin heikkous oli se, että perhemuodot oli jouduttu ottamaan mukaan dummy-muuttujina. Tämä tarkoitti, että tulotason ja asuinpaikan vaikutus kulutukseen oletettiin samaksi kaikissa perhetyypeissä, mikä tuskin vastaa todellisuutta. Mutta data ei tainnut taipua muuhun.

Kun regressioanalyysiin otettiin selittäjiksi mukaan tulotaso ja ja perhemuoto, asuinpaikalla ei ollut enää merkitystä. Niinpä väite, että kaupungin tiivistäminen lisää päästöjä oli yksinkertaisesti tutkimukseen perustumaton. Mutta ei se tiivistäminen näyttänyt myöskään vähentävän päästöjä. Miksi?

Seuraavaksi päädytään siihen, miten lämmitysmuoto vaikuttaa päästöihin. Miten päästöt pitää laskea riippuu siitä, mitä kysytään. Jos kysytään, mitä jokin muutos vaikuttaa – esimerkiksi siirtyminen sähkölämmityksestä kaukolämpöön, AINOA OIKEA tapa on laskea marginaalipäästöjä käyttäen, koska se vastaa kysymykseen, mitä muutos vaikuttaa. Jos halutaan jakaa valtakunnan päästöt syntinä asukkaiden kesken, on käytettävä jotain muuta tapaa, koska marginaalilaskelma tuottaa liian suuret kokonaispäästöt, mutta tämä tieto taas ei palvele mitenkään päätöksentekoa, koska se ei vastaa kysymykseen, mitä tapahtuu, jos muutamme käyttäytymistä.

Jos 10 000 kotitaloutta siirtyy kaukolämpöalueella kaukolämmön käytöstä maalämmön käyttöön, kokonaispäästöt kasvavat. Tässä tutkimuksessa oletettiin päinvastaista.

Tutkimuksessa oli suorastaan vihamielinen asenne sähkön ja lämmön yhteistuotantoa kohtaan, vaikka tätä on pidetty Suomen suurimpana primaarienergian säästöprojektina. Jos nuo kaukolämmön kertoimet muutettaisiin vähänkään järkevämmiksi, saataisiin tulokseksi, että tiivistäminen kannattaa. Tämä on laskettu kuin lämpö olisi päätuote ja sähkö jäte, ja sälytetty pääosa päästöistä lämmölle. Perusteena on kuulemma se, että Helsingin voimalat on mitoitettu lämmön tarpeen mukaan. Kyllä, mutta valtakunnan voimantuotto on mitoitettu sähkön kysynnän mukaan. Jos Helenilla ei olisi kaukolämpövoimaloita, jossain olisi enemmän lauhdevoimaloita. Onko jotenkin kunniakkaampaa ajaa se lämpö mereen? Kun lasketaan muutoksen vaikutusta, pitää käyttää marginaaleja ja silloin kaukolämmön kertoimet ovat murto-osa tässä käytetyistä.

Näin siis nykytilanteessa. Tilanne energiamarkkinoilla on nopeassa muutoksessa. Sähkösyöppöjen paperitehtaiden lakkauttamiset samalla, kun maahan rakennetaan lisää ydinvoimaa, saattavat tehdä fossiilista energiaa käyttävästä kaukolämmöstä oikeasti ilmastosyntisen maalämpöön verrattuna. Myös kaukolämmön tekotavat kuitenkin muuttuvat. Suomen suurin lämpöpumppu, yli sata megawattia, tekee Helenille kaukolämpöä jätevettä jäähdyttämällä Katri Valan puistossa. Paras lämpöpumppu on sellainen, jossa ei synny hukkakylmää, vaan se käytetään ilmastointiin. Helenin kaukokylmän asennettu teho lähestyy jo 200 megawattia. Hanasaaren voimalaitos korvattaneen haketta käyttävällä lämpökeskuksella. Jos ST1:n hake geotermisestä energiasta onnistuu, meillä on kohta täysin päästötöntä kaukolämpöä.

 

= = =

PS.

Nykyinen tapa kirjoittaa tutkimusraporteja on niin säästeliäs, että lukija joutuisi käyttämään valtavasti aikaa tutustuakseen viittauksiin. Siksi olen voinut käsittää tästä jotain väärin.

Kommentit

65 Vastausta artikkeliin “Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta”

  1. Supikoira kirjoitti 10.8.2015 kello 15:11

    Kuluttavatko kantakaupungin asukit sitten enemmän verkkokaupoista, syövät enemmän ja isomman hiilijalanjäljen ruokaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Anomax kirjoitti 10.8.2015 kello 15:32

    Mutta eikö asutuksen tiivistäminen juuri vähennä lapsiperheitä ja pienennä kotitalouksien kokoa? Suurin osa ihmisistä ei vaan pidä kaupunkia hyvänä tai riittävän edullisena paikkana kasvattaa lapsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  3. Jouni Martikainen kirjoitti 10.8.2015 kello 15:48

    Osmo Soininvaara: “Miten päästöt pitää laskea riippuu siitä, mitä kysytään. Jos kysytään, mitä jokin muutos vaikuttaa – esimerkiksi siirtyminen sähkölämmityksestä kaukolämpöön, AINOA OIKEA tapa on laskea marginaalipäästöjä käyttäen, koska se vastaa kysymykseen, mitä muutos vaikuttaa.”

    Entä jos sähkön riittävä kysyntä (+ fosiilisen epäedullisuus) VAIKUTTAA sen, että kasvatetaan päästöttömään ydinvoiman kapasiteettia. Pitääkö silloin kaikki sähkönkulutuksen kasvu laskea nollapäästöisenä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. peksux kirjoitti 10.8.2015 kello 16:05

    Juuri noinhan se varmaan menee kuten kirjoitat.

    Mutta oli tuossa Hesarin jutussa yksi miettimistä aiheuttava asia, eli uusien kerrostaloasuntojen hiilidioksidipäästöjen pieni ero vanhoihin kerrostaloihin.

    Omakotitaloissa on rakentamisen ja myymisen markkinointivaltti että talo on energiatehokas ja suurin osa uusista ok-talosta on matalaenergiataloja, osa jopa passiivienergiataloja. Parannusta vanhaan on valtavasti ja suurin osa uusista taloista onkin energialuokka A:n taloja.

    Kerrostaloissa taasen nykyinen laskentatapa (energiamuotojen kertoimineen) antaa harhakuvitelman energiatehokkuudesta (kaukolämpötaloissa) vaikka parannettavaa olisi helpolla. Myöskään muutamaa yksittäistä kohdetta lukuun ottamatta ei energiatehokkuus nouse myyntipuheisiin, miksi edes voisi kun suurin osa on energialuokka C taloja “edullisista” laskukertoimistaan huolimatta.

    Siis vaikka energian tuotanto olisi tehokasta ei sen käyttö ole uusissakaan kerrostaloissa kovinkaan tehokasta, energialuokka siis lähinnä kertookin järkevästä energian tuotantomuodosta ei suinkaan itse rakennuksen energiatehokkuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. j-lu kirjoitti 10.8.2015 kello 17:09

    Hesarin tekstissä muistaakseni mainittiin, että eri yhdyskuntarakenteet oli tutkimuksessa jaettu kolmeen ryhmään tiiviyden mukaan ja että esim. Espoosta löytyy kaikkia kolmea. Yksinkertaisesti tämä jo tarkoitti, ettei tutkimuksessa ole ollut mukana oikeasti urbaania yhdyskuntarakennetta, koska Espoosta ei sellaista löydy, Suomestakin vain muutamia neliökilometrejä, eikä lisää ole näköpiirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  6. Markku kirjoitti 10.8.2015 kello 17:11

    Osmo: “Kaupunkiin muutto ei tee ihmistä rikkaammaksi, mutta rikkaita asuu kaupungeissa enemmän, koska asunnot ovat kalliita ja koska me olemme tehneet Helsingistä niin hyvä paikan asua”.

    Ymmärtääkseni asia ei ole aivan näin yksinkertainen, pikemminkin tilanne on päinvastoin: http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/talouskasvu-syntyy-kaupungeissa/686217/

    Kaupungistumista seuraava tuottavuushyöty säteilee myös muualle yhteiskuntaan: ennen pitkää koko väestö vaurastuu ja kuluttaa luonnonvaroja/aiheuttaa päästöjä aiempaa enemmän. Syynä ei ole yksin vaurastuminen vaan myös mallioppiminen: kaupunkilaisten omaksumien kulutusmallien ja asumismuotojen leviäminen muualle yhteiskuntaan mm. mainonnan välityksellä.

    Jos yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ekologisia vaikutuksia halutaan tutkia perinpohjin, tämä näkökulma pitäisi olla niissä ehdottomasti mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Rolle kirjoitti 10.8.2015 kello 18:40

    Anomax:
    Mutta eikö asutuksen tiivistäminen juuri vähennä lapsiperheitä ja pienennä kotitalouksien kokoa? Suurin osa ihmisistä ei vaan pidä kaupunkia hyvänä tai riittävän edullisena paikkana kasvattaa lapsia.

    Ei. Tiivistäminen lisää asuntotarjontaa ja alentaa asumisen kustannuksia. Esim. Jätkösaaressa asuu hyvin paljon perheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  8. erkki niini kirjoitti 11.8.2015 kello 7:33

    Hyvä tutkimus, ei pidä kiukutella, jos tulos ei miellytä. Tietenkään mikään ei maailmassa ole täydellistä. Itseäni on kiusannut tuo sokea usko tiivistämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  9. julle kirjoitti 11.8.2015 kello 9:20

    Hs uutisoi tänään Soininvaaran kritiikistä, mutta jätti silti mainitsematta tutkimuksen pahimmat ongelmat kuten että neljän euron kahvikupista koituu neljä kertaa kovemmat päästöt kuin euron kahvikupista.

    Tutkijoiden kommenttien mukaan ei myöskään ole mikään ongelma, että tiiviydeltääm pk-seudun pahimpiin autovyöhykkeisiin kuuluvat alueet lasketaan urbaaniksi alueeksi. Se vie täysin pohjan arvioida eri alueiden liikkumisvalinnoista syntyviä päästöjä.

    Mielikuvillahan tässä pelataan. Sanotaan kalaa linnuksi ja ihmetellään, että kun se lentää huonommin kuin on uskottu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  10. Countryboy kirjoitti 11.8.2015 kello 9:47

    Mielestäni Aalto yliopiston tutkijat ovat kyllä tehneet laskelmat parhaalla mahdollisella tavalla, myös energian suhteen. Täydellisyyttä ei voi saavuttaa. Helsingin keskustan huonot tulokset johtuvat osin siellä käytettävistä kaukolämmön fossiilisista polttoaineista (90% uusiutumatonta kivihiiltä ja maakaasua). Myös artikkelit ovat käyneet läpi kansainvälisen referee-arvioinnin.

    Turha kiukustua liikaa, jos tulokset eivät vastaa omaa maailman kuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.8.2015 kello 11:01

    Tuo heidän käyttämänsä laskentatapa voi olla hyvä, jos päämääränä on jakaa ilmastokuorman synti jollain tavalla. Oikeata tapa ei nimittäin ole. Se on aivan väärä, jos halutaan laskea jonkin muutoksen vaikutus. Keskiarvo on eri asia kuin derivaatta. Muutoksen vaikutusta arvioitaessa on käyhtettävä derivaattaa. Pitäisi oppia ja peruskoulussa. Nyt tuon tutkimuksen mukaan olisi ihan ok, jos Helsinki lopettaisi kaukolämmön kokonaan ja siirtäisi koko kaupungin sähkölämmitykseen. Jokainen, joka tietää jotain sähköhuollosta ymmärtää, että moinen temppu lisäisi päästöjä ja paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Toinen kirjoitti 11.8.2015 kello 10:28

    Kaupungin talouskasvua lisäävää vaikutusta ei tule ottaa huomioon, koska talouskasvun estäminen on kaikkein kallein ja tyhmin tapa vähentää päästöjä. Nostetaan haittaverot ja annetaan ihmisten asua, missä lystäävät. Se tarkoittaa, ettei kaavoittajan tule enää kieltää tiheääkään rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. Syltty kirjoitti 11.8.2015 kello 11:08

    Toinen:
    Kaupungin talouskasvua lisäävää vaikutusta ei tule ottaa huomioon, koska talouskasvun estäminen on kaikkein kallein ja tyhmin tapa vähentää päästöjä.

    Se on kuitenkin poliittisesti paljon helpompaa. Jos kaikien kaupunkien rahat jaetaan pitkin peräkyliä niin kyllä siinä kaikkien kulutus tippuu. Siksi olenkin vähän ihmetellyt vihreiden nihkeyttä kepulaiselle tukipolitiikalle, nimittäin työtön peräkylässä ei kuluta yhtään luonnonvaroja verrattuna tehokkaaseen tietotyöläiseen pk-seudulla.

    Oikeastaan ainoastaan tuulivoimavillitys on vähän tähän suuntaan. Näin saadaan rahat tuhlattua typerään puuhasteluun, josta on jopa marginaalisesti hyötyäkin. Huonona puolena se kyllä vaikeuttaa ilmastonmuutoksen ratkaisua, mutta ainakin kulutus laskee kun verorahat käytetään täysin kannattamattomiin tuulimyllyihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Jalankulkija kirjoitti 11.8.2015 kello 12:38

    Supikoira:
    Kuluttavatko kantakaupungin asukit sitten enemmän verkkokaupoista, syövät enemmän ja isomman hiilijalanjäljen ruokaa?

    Tällaisten tutkimusten ja niiden vasta-argumenttien perisynti on yleistäminen. Otetaan esimerkiksi vaikka Helsingin “kantakaupungin asukit”, jotka ovat kaikkea muuta kuin samasta muotista ja joiden elintavat ovat usein täysin eri ääripäistä. Samanlaista yleistämistä on kantakaupungin asukkien leimaaminen rikkaiksi.

    Tähän kelpaavat malliksi vaikka “rikkaan” Töölön ja “urbaanin” Kallion asukkaat. Noin kaksi kolmasosaa Töölön asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, joten niiden asukkaat ovat joko pihejä salarikkaita tai sitten teoria rikkaasta Töölöstä ei pidä paikkaansa.

    Tiheästi asutun Kallion hipsteriharjoittelijoiden elintavoista voi puolestaan todeta, että sellaista välinpitämättömyyttä, ylenkatsetta ja suoranaista pilkkaa energiansäästöä, ruoan tuhlausta ja jätteiden kierrätystä kohtaan en ole muualla nähnyt. Kyllä se hiilijalanjälki kasvaa muustakin sähkölämmityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Ville kirjoitti 11.8.2015 kello 12:41

    Toinen:
    Kaupungin talouskasvua lisäävää vaikutusta ei tule ottaa huomioon, koska talouskasvun estäminen on kaikkein kallein ja tyhmin tapa vähentää päästöjä. Nostetaan haittaverot ja annetaan ihmisten asua, missä lystäävät. Se tarkoittaa, ettei kaavoittajan tule enää kieltää tiheääkään rakentamista.

    Kiinteistöveron pitäisi olla matalampi keskusta-alueilla ja isompi haja-asutusalueilla, nyt tilanne on toisin päin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Jyrki Pukki kirjoitti 11.8.2015 kello 14:34

    Osmo on viisas mies, mutta rationaalisilta(kin) argumenteilta putoaa täysin pohja, kun tavoiteltavana pidetään kerrostalojen rakentamista esim. Länsi-Pakilaan. Visio, jossa asumme kaikki kuin sillit säilykepurkissa pelastaaksemme globaalin ilmaston, on täysin utopistinen, turha sekä vastenmielinen. Kaupunkisuunnitteluviraston megalomaanisen, viheralueita 300 ha edestä tuhoavan kaavaehdotuksen pohjalla on lähes neljännesmiljoonan uuden asukkaan pakkaaminen Helsinkiin tulevina vuosikymmeninä. Fakta on se, että vuonna 2014 76% Suomen väestönkasvusta tuli maahanmuuttajista, pääosa kolmansista maista EU:n ulkopuolelta. Miksi haluaisin subventoida jo entuudestaan pienestä palkastani kasvavaa asuinrakentamista ja sosiaalituotantoa, seuraten samalla kun kotiseutuni viheralueet lanataan ja viihtyvyys tuhotaan? Haluammeko globaalin lämpenemisen lisäksi ratkaista itse Euroopan pakolaisongelman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  17. Markku kirjoitti 11.8.2015 kello 14:35

    Toinen:
    Kaupungin talouskasvua lisäävää vaikutusta ei tule ottaa huomioon, koska talouskasvun estäminen on kaikkein kallein ja tyhmin tapa vähentää päästöjä.

    En ymmärrä ajatustasi. Se, että kaupungistumiskehitys kiihdyttää maailmanlaajuisesti talouskasvua ja tätä kautta ainakin välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä on asia, joka siis tulisi ohittaa, kun arvioidaan yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ympäristövaikutuksia? Lukisin mielelläni väitteen tueksi painavampia perusteluja.

    On tietysti teoriassa mahdollista kuvitella maailma, jossa yhtä matkaa kaupungistumisen kanssa toteutunut räjähdysmäinen talouskasvu (http://ourworldindata.org/VisualHistoryOf/Poverty.html#/GDP-over-long-run ) saataisiin esim. haittaverojen avulla kestävälle kehitysuralle. Tästä on kuitenkin toistaiseksi vähän konkreettista näyttöä. Haavemaailmasta on pitkä matka tosiasioiden maailmaan ja jo tehdyistä synneistä (esim. ilmakehän hiilidioksidipitoisuus) ei joka tapauksessa päästä vielä pitkään aikaan eroon.

    Varmuuden vuoksi: En tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset saisi asua kaupungeissa tai että maalla asuvat ihmiset olisivat jotenkin parempia ihmisiä kuin kaupunkilaiset. Tahdon vain osoittaa, että paikkakuntien ekologisessa tilinpäätösvertailussa tulisi huomioida myös muita – ja todennäköisesti tärkeämpiäkin – tekijöitä kuin asuntojen lämmitysmuodot ja kulutuskorit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Kaino kirjoitti 11.8.2015 kello 17:36

    “Jos 10 000 kotitaloutta siirtyy kaukolämpöalueella kaukolämmön käytöstä maalämmön käyttöön, kokonaispäästöt kasvavat. Tässä tutkimuksessa oletettiin päinvastaista.”

    Kunnallinen monopoliyhtiö on nostanut kaukolämpömaksuja niin rajusti, että omakotitaloille ei kohta jää muuta vaihtoehtoa kuin luopua kaukolämmöstä – siis mikäli kaavamääräykset sallivat vapaan valinnan. Itsellä vakavasti jo harkinnassa. Onneksi kaava eikä pohjavedet rajoita.

    Kestävää kehitystä tällainen piiloverottaminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Countryboy kirjoitti 11.8.2015 kello 18:52

    Osmo Soininvaara:
    Tuo heidän käyttämänsä laskentatapa voi olla hyvä, jos päämääränä on jakaa ilmastokuorman synti jollain tavalla. Oikeata tapa ei nimittäin ole. Se on aivan väärä, jos halutaan laskea jonkin muutoksen vaikutus. Keskiarvo on eri asia kuin derivaatta. Muutoksen vaikutusta arvioitaessa on käyhtettävä derivaattaa. Pitäisi oppia ja peruskoulussa. Nyt tuon tutkimuksen mukaan olisi ihan ok, jos Helsinki lopettaisi kaukolämmön kokonaan ja siirtäisi koko kaupungin sähkölämmitykseen. Jokainen, joka tietää jotain sähköhuollosta ymmärtää, että moinen temppu lisäisi päästöjä ja paljon.

    Aalto yliopiston tutkijaryhmähän tutkikin olemassaolevaa nykytilannetta. Eikö muuten sitten pitäisi tätä marginaalia soveltaa myös sähköautoihin ?

    Ei kaukolämmön ja sähkön CO2 ominaispäästöt muuten paljoa eroa toisistaan. Vuonna 2013 (Motivan sivut) ne olivat 186 kg CO2/MWh kaukolämmölle ja 220 kg CO2/MWh sähkölle. Suomen sähkön tuotannosta noin 40% perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja noin 70% on CO2 vapaata. Paljon paremmat luvut kuin paljon hypetetyssä Saksassa tai Tanskassa.

    Mitä sitten lämpöpumppuihin tulee, kyllä ne pärjäävät kaukolämmölle yleensä varsin hyvin. Useissa tapauksissa niillä korvataan suoraa sähkölämmitystä ja öljyä. Varsinkin kun Suomessa CO2 vapaa sähköenergia vielä lisääntyy ydinvoimaloiden ja uusiutuvan energian myötä.

    Usein näytetään sotkettavan primäärienergiakerroin ja CO2-päästökerroin. Sähkön primäärienergiakerroin 1,7 (E-lukua laskettaessa)antaa liian huonon kuvan sen ilmastovaikutuksesta. Sen laskennassa CO2-vapaalle ydinvoimalle käytetään kerrointa 3, kun taas fossiiliset polttoaineet (öljy, kaasu, hiili) saavat lähtökohtaisesti arvon 1. Edes YM:n asiaa hoitavat virkamiehet eivät aina näytä tietävän tätä (olen kysynyt).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Sakke kirjoitti 11.8.2015 kello 19:47

    Jyrki Pukki:
    Osmo on viisas mies, mutta rationaalisilta(kin) argumenteilta putoaa täysin pohja, kun tavoiteltavana pidetään kerrostalojen rakentamista esim. Länsi-Pakilaan. Visio, jossa asumme kaikki kuin sillit säilykepurkissa pelastaaksemme globaalin ilmaston, on täysin utopistinen, turha sekä vastenmielinen. Kaupunkisuunnitteluviraston megalomaanisen, viheralueita 300 ha edestä tuhoavan kaavaehdotuksen pohjalla on lähes neljännesmiljoonan uuden asukkaan pakkaaminen Helsinkiin tulevina vuosikymmeninä. Fakta on se, että vuonna 2014 76% Suomen väestönkasvusta tuli maahanmuuttajista, pääosa kolmansista maista EU:n ulkopuolelta. Miksi haluaisin subventoida jo entuudestaan pienestä palkastani kasvavaa asuinrakentamista ja sosiaalituotantoa, seuraten samalla kun kotiseutuni viheralueet lanataan ja viihtyvyys tuhotaan? Haluammeko globaalin lämpenemisen lisäksi ratkaista itse Euroopan pakolaisongelman?

    Jos tuollainen, esim. neljännesmiljoonan maahanmuuttajan joukko saapuu tänne Suomeen maista, joissa asuntoja ei tarvitse yhtä paljon lämmittää kuin meillä, onko silloin todennäköisempää, että energiaa kuluu ja päästöjä syntyy aiempaa enemmän kuin jos sijoittuisivat esim. Espanjaan, Italiaan tai Kreikkaan?

    Tarvitaanko heitä varten “Ekolandiaamme” juuri se ylimääräinen, “2 MW:n” (ei taida n. 8 Wattia per nenä ihan asunnon yhden asunnon lämmitykseen riittää (!)), marginaalinen energian lisäkulutuserä, jonka tuottamista varten tarvitaan Osmonkin kirjoituksissaan vieroksumaa lauhdevoimaa?

    En silti ehdota, että tulijoita, jotka tänne, lukumäärän toivottavasti huolellisesti harkiten, otamme, sentään talvipakkasen aikoihin palelemassa jouduta pitämään. Lukumäärästä, ja myöskin tuosta viheralueiden lanaamisesta, pitäisi sinänsä kai vihreidenkin olla huolissaan, ettei kannatuksensa Helsingissäkään kokonaan tomuksi murene. Tuulen viemä tomuhan muodostaa/kasvattaa yleensä toisaalla lössiä, joka muodostaa siellä uuden, hedelmällisen ja ravinteikkaan kasvualustan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. max kirjoitti 11.8.2015 kello 21:23

    “Jos 10 000 kotitaloutta siirtyy kaukolämpöalueella kaukolämmön käytöstä maalämmön käyttöön, kokonaispäästöt kasvavat.”

    Olenko ymmärtänyt oikein, että noita 10 000 kotitaloutta ei tarvitse edes perustaa mihinkään ja päästöt kasvavat. Kaukolämpölaitoksia voitaisiin perustaa kymmenen lisää ja sovitaan että lämpö tarvittiin vaikkei tarvittaisikaan. Päästöt vähentyisivät.

    Mitä kriteerejä voidaan asettaa kaukolämpöalueelle saapuvalle kotitaloudelle jotta päästöt vähentyvät. Kovin paljon lämpimämmistä maista ei ainakaan kai kannattaisi muuttaa. Eikä metsätalousvyöhykkeeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2015 kello 11:28

    Niiden talojen pitäisi olla lähellä toisiaan, jotta kaukolämpöverkon rakentaminen kannattaisin lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Anomax kirjoitti 11.8.2015 kello 22:38

    Kaino:

    Kunnallinen monopoliyhtiö on nostanut kaukolämpömaksuja niin rajusti, että omakotitaloille ei kohta jää muuta vaihtoehtoa kuin luopua kaukolämmöstä – siis mikäli kaavamääräykset sallivat vapaan valinnan. Itsellä vakavasti jo harkinnassa. Onneksi kaava eikä pohjavedet rajoita.

    Kestävää kehitystä tällainen piiloverottaminen?

    Minkä takia luulet lämpöreikien porauksen menneen luvanvaraiseksi? Piiloverotuksen aiheuttamat markkinahäiriöt voidaan poistaa laittamalla maalämmölle tasoitusvero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 11.8.2015 kello 23:05

    Markku edellä tavoittaa ytimen. Kyseessä on systeemi. Sitä pitää tarkastella sellaisena. Holistisesti. Tuloeroja tai kulutustason eroja ei pidä vakioida pois. Jos haja-asuminen tai harva asuminen johtaa vähemmän kuluttavaan elämäntapaan, tähän systeemiseen piirteeseen pitää tarttua.

    Meidän tulee tavoitella vakaata (ei kasvavaa) taloutta systeemisesti.

    Osmo, olet kriittinen noista kausaatioista, eli ei kaupunkiin muuttaminen kausaalisesti aiheuta sinkkuutta, tai varaa kuluttaa. Mutta silloin ei pidä esittää kausaatiota myöskään tuottavuuden osalta. Se on kuitenkin keskeinen perustelu metropolin kasvattamiselle. Väitetään muuton kaupunkiin lisäävän yksilön tuottavuutta.

    Kausaatioista inttely on oikeasti harhautusta. Riittää kun tiedämme että kaupunkiasumiseen liittyy keskimääräisesti enemmän tuottavuutta ja tuloja ja sinkkuutta jne. Tarkastellaan niitä systeemin piirteinä.

    Tällöin johtopäätökset kestävästä elämäntavasta alkavat hahmottua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2015 kello 11:29

    Oletkjo nyt Hirvaskoski todella sitä mieltä, että on kaupunkirakenteen vika, että on sinkkutalouksia, jotka kuluttavat asukasta kohden enemmän kuin lapsiperheet? Tämä logtiikka muuttu yhä hauskemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 11.8.2015 kello 23:19

    Tuo neljän euron kahvikupin argumentti on puolustelua. Jos on tutkittu kulutusta 52 kategoriassa, joille on laskettu ominaispäästöt, kulutuksen volyymieron epätarkkuus hintaerojen vuoksi ei toki ole nelinkertainen. Se vastaa enintään kulutuskorin kokonaisuuden hintaeroa. Lisäksi korkean ominaispäästön tuotteiden hinnanero voi olla pienempi, matalan taas korkeampi. Tai päinvastoin. Nämä neutraloituvat kun tarkastellaan koko kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. mikko siitonen kirjoitti 12.8.2015 kello 9:14

    Terve,

    Mutta kyllahan asia periaatteessa on niin, etta jos ihminen asuu (eli on kyennyt muuttamaan) hyvin voivan kaupungin keskustassa tai sen tuntumassa, niin luonnonvarojakin kuluu ihmista kohti enemman kuin jos asuu laidemmalla tai perati “maaseudulla” tai syrjalahiossa.

    On tietysti totta, etta kun ihminen rikastuu, niin silloin muutetaan sinne keskustan paremmille asuinalueille. Mutta siina vaiheessa mahdollisuus kulutukseen on myos kasvanut, ja kylla sita mahdollisuutta myos kaytetaan.

    Asiahan jatkuu niin, etta keskustan tienoilla asuvalla on myos mokki (huvila) maaseudulla, ja sen aiheuttama kulutus pitaa laskea mukaan. Ja kun tana paivana noita mokkeja on erilaisten perintojen ansioista jo useampia (yksi jarvi-Suomessa, jokin Kuusamossa jne), niin aina se hiilijalanjalki vain kasvaa. Pitaa niihin matkustaakin.

    En mina oikein usko, etta kulutuksen taso asuinpaikasta riippuen paljon putoaa. Joku voi tietysti ideologisista syista kieltaytya, mutta harvassa nuo taitavat olla noin tosielamassa.

    t. Mikkio

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. R. Silfverberg kirjoitti 12.8.2015 kello 10:14

    Jos nyt pitää joku yhteenveto tehdä niin tässä tiiviin ja harvan asumisen plussat ja miinukset hiilijalanjäljen suhteen:

    Tiivis:
    + alueella asuva ei tarvitse henkilöautoa päivittäiseen liikkumiseensa
    + rakennukset lämpiävät kaukolämmöllä, samassa voimalaitoksessa tehdään myös sähköä joten energiaa ei mene hukkaan
    + asunnot ovat pieniä koska ei tarvita aljon neliöitöä koska osa henk kohtaisista tarpeista voi ulkoistaa käyttämällä palveluja
    – alueella liikkuu paljon ulkopaikkakuntalaisia autoillaan, myös kaikki huoltoliikenne riippuvaista autoista
    – monet yhteiskäytössä olevat tilat ovat tyhjillään päivisin (esim ravintolat)
    – asukkaiden harrastukset pääasiassa shoppailu, kulttuuri ja ravintolapalveluista nauttiminen ja ulkomaanmatkat. Ei voida toki yleistää koska suuressa kaupungissa asuu monenlaista väkeä.
    – kerrostalot monasti historiallisista syistä vanhoja ja energiatehokkuutta ei parannettu niin usein kuin pitäisi, parannustoimenpiteet lisäksi kalliita eivätkä maksa itseään takaisin erityisen nopeasti.
    – torit, puistot ja muiden yhteiskäytössä olevien ulkotilojen hoito, valaistus ym vie energiaa

    Harva:
    + rakennusten lämmityksessä voidaan käyttää maalämpöä ja muita energiatehokkaita muotoja
    + rakennukset usein uusia ja energiatehokkaiksi rakennettu
    + ei ole puistoja, ravintoloita eikä muita julkisia tiloja ja alueita jotka lisäävät energian kulutusta
    +- harvaan asuttujen alueiden yleisimmät harrastukset TV:n ja muun median seuraaminen, toisaalta harrastetaan kesämökkeilyä ja muuta matkailua kotimaassa autoilla ja urheilua joko aktiivi- tai penkkimuodossa joka vaatii auton käyttöä. Ei voi kuitenkaan yleistää koska harvaan asutuila alueilla asuu monenlaista väkeä.
    – ollaan täysin henkilöautoista riippuvaisia, joka perheessä oltava yksi auto/aikuinen ja vähintään yksi mopo tai mopoauto/teini että työssäkäynti ja asiointi ja harrastusmatkat sujuvat ja ajosuoritteet ovat suuret tiiviillä alueella autoileviin verrattuna
    – eletään itsepalvelukulttuurissa, kaikki pyritään tekemään itse erilaisin koneellisin apuvälinein mikä lisää energian kulutusta ja kasvattaa asuntojen kokoa

    Lisäksi huomioitava molempien suhteen:
    – Medialaitteet kuluttavat paljon sähköä, myös aineiston tuottaminen ja varastointi palvelinkeskuksissa. Suomalaisten taipumus “eristäytyä” omiin oloihisa lisää energiankulutusta sähköisen median käytön takia. Tiivis rakentaminen edellyttää vuorovaikutusta kasvokkain jotta se on energiatehokasta. Suurin syy kannattaa tai vastustaa tietynlaisia asuinympäristöjä eivät johdu energia- tai liikennetaloudellisista syistä vaan tavoista miten ollaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä, joka siis vaihtelee tiiviin ja harvan asutuksen välillä. Nämä hiilijalanjälkitutkimukset on otettu avuksi todistamaan että oma valinta on se oikea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Markku kirjoitti 12.8.2015 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    Oletkjo nyt Hirvaskoski todella sitä mieltä, että on kaupunkirakenteen vika, että on sinkkutalouksia, jotka kuluttavat asukasta kohden enemmän kuin lapsiperheet? Tämä logtiikka muuttu yhä hauskemmaksi.

    Vaikka ajatus saattaa ensi alkuun tuntua hauskalta, monet sosiologit (Durkheim, Simmel jne.) ovat jo pitkään aivan vakavissaan yhdistäneet kaupungistumisen ja yksinelämisen yleistymisen toisiinsa. Urbanisaatio ei ole tietenkään ainoa, mutta silti olennainen yksinelämisen taustatekijä. Katso esim. http://www.yksinkaupungissa.fi/yksinelaminen_yleistynytsamansuuntaisesti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Olavi Lehtinen kirjoitti 12.8.2015 kello 15:07

    Onko tutkimuksessa otettu huomioon muutkin kuin talouksien itsensä maksamat liikkumiskustannukset ja infran hoitokustannukset? Siis esim. koulukuljetukset, terveydenhoitoon liittyvät kuljetustuet, teiden hoitokustanukset vuoden ympäri jne.? Tutkitaanko hiilijalanjälkiä koko yhteiskunnan talouden tuloksena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. j-lu kirjoitti 12.8.2015 kello 16:06

    Eräänlaista tupakkatutkimustahan tämä nykyajan yhteiskuntatutkimus on. Jos ei olekaan rahoittajaa, jonka tarinoita kerrotaan, niin sitten luodaan huomionarvoisia tuloksia, että rahoitus järjestyy jatkossa helpommin. Pätee niin taannoiseen maataloudellismaantieteellisen tutkimusryhmän edesottamuksiin kuin tähänkin.

    Proffani opasti joskus vuonna miekka ja kivi, että oikeastaan tutkiminen on melko yhdentekevää ja turhaa hommaa. Asiat yleensä ovat niin kuin niiden voi järkeillä olevan. Jos tutkimustulokset ovat yllätyksellisiä, on syytä epäillä, että tutkimuksessa on vikaa, todellisuus on mallinnettu väärin.

    Ottelinin tutkimus on ihan ansiokas. Se ei ole käänteentekevä, päinvastoin toteaa itsestäänselvän asian, että pientalovaltaisilla alueilla markkinatalous toimii paremmin, säätely on vähäisempää, jonka vuoksi innovaatiot otetaan nopeammin käyttöön. Se vaikuttaa positiivisesti hiilijalanjälkeen. Koska tällainen ilman tutkimusta järkeiltävä tulos ei ollut tarpeeksi seksikäs, piti luoda vastakkainasettelua kaupunkiasumisen ja periferia-asumisen välillä.

    Kädet kattoon, nimi lehteen ja jo heruu tutkimustyöhön rahaa. Onneksi olkoon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  32. max kirjoitti 12.8.2015 kello 16:15

    R. Silfverberg:
    Jos nyt pitää joku yhteenveto tehdä niin tässä tiiviin ja harvan asumisen plussat ja miinukset hiilijalanjäljen suhteen:

    Tiivis:
    + alueella asuva ei tarvitse henkilöautoa päivittäiseen liikkumiseensa
    + rakennukset lämpiävät kaukolämmöllä, samassa voimalaitoksessa tehdään myös sähköä joten energiaa ei mene hukkaan
    + asunnot ovat pieniä koska ei tarvita aljon neliöitöä koska osa henk kohtaisista tarpeista voi ulkoistaa käyttämällä palveluja
    – alueella liikkuu paljon ulkopaikkakuntalaisia autoillaan, myös kaikki huoltoliikenne riippuvaista autoista
    – monet yhteiskäytössä olevat tilat ovat tyhjillään päivisin (esim ravintolat)
    – asukkaiden harrastukset pääasiassa shoppailu, kulttuuri ja ravintolapalveluista nauttiminen ja ulkomaanmatkat. Ei voida toki yleistää koska suuressa kaupungissa asuu monenlaista väkeä.
    – kerrostalot monasti historiallisista syistävanhoja ja energiatehokkuutta ei parannettu niin usein kuin pitäisi, parannustoimenpiteet lisäksi kalliita eivätkä maksa itseään takaisin erityisen nopeasti.
    – torit, puistot jamuiden yhteiskäytössä olevien ulkotilojen hoito, valaistus ym vie energiaa

    Harva:
    + rakennusten lämmityksessä voidaan käyttää maalämpöä ja muita energiatehokkaita muotoja
    + rakennukset usein uusia ja energiatehokkaiksi rakennettu
    + ei ole puistoja, ravintoloita eikä muita julkisia tiloja ja alueita jotka lisäävät energian kulutusta
    +- harvaan asuttujen alueiden yleisimmät harrastukset TV:n ja muun median seuraaminen, toisaalta harrastetaan kesämökkeilyä ja muuta matkailua kotimaassa autoilla ja urheilua joko aktiivi- tai penkkimuodossa joka vaatii auton käyttöä. Ei voi kuitenkaan yleistää koska harvaan asutuila alueilla asuu monenlaista väkeä.
    – ollaan täysin henkilöautoista riippuvaisia, joka perheessä oltava yksi auto/aikuinen ja vähintään yksi mopo tai mopoauto/teini että työssäkäynti ja asiointi ja harrastusmatkat sujuvat ja ajosuoritteet ovat suuret tiiviillä alueella autoileviin verrattuna
    – eletään itsepalvelukulttuurissa, kaikki pyritään tekemään itse erilaisin koneellisin apuvälinein mikä lisää energian kulutusta ja kasvattaa asuntojen kokoa

    Lisäksi huomioitava molempien suhteen:
    – Medialaitteet kuluttavat paljon sähköä, myös aineiston tuottaminen ja varastointi palvelinkeskuksissa. Suomalaisten taipumus “eristäytyä” omiin oloihisa lisää energiankulutusta sähköisen median käytön takia. Tiivis rakentaminen edellyttää vuorovaikutusta kasvokkain jotta se on energiatehokasta. Suurin syy kannattaa tai vastustaa tietynlaisia asuinympäristöjä eivät johdu energia- tai liikennetaloudellisista syistä vaan tavoista miten ollaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä, joka siis vaihtelee tiiviin ja harvan asutuksen välillä. Nämä hiilijalanjälkitutkimukset on otettu avuksi todistamaan että oma valinta on se oikea.

    Hyvää pohdintaa. Harvan asutuksen paras puolustuslause on hirmuisen pitkä kulttuurihistoria ja siten todiste elinkelpoisuudesta. Suurkaupungit olisi kannattanut perustaa muutoinkin (luonnolle) elinkelvottomiin sijainteihin. Koska sen paikan kasvuolosuhteilla ja hedelmällisyydellä ei ole mitään merkitystä. Las Vegas on erinomainen ja sivistynyt poikkeus. Koko maailma voi olla harvaan asuttu. Koko ihmiselle kelvollinen maa-ala ei voi olla lontoota. Ei lähellekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 12.8.2015 kello 17:04

    Et tainnut lukea mitä kirjoitin. Kaupunkiin muuttaminen ei aiheuta sinkkuutta. Mutta ei myöskään korkeampaa tuottavuutta. Johdonmukainen täytyy olla, kun katsoo kausaatiota.

    Jokin yhteys on – kummankin osalta – olemassa. Siksi on katsottava kokonaisuutta. Systeemistä lopputulosta. Jos yhteiskunnan kehitystä voisi simuloida, kuten ilmastotieteessä, se olisi erinomaista.

    Tämän päivän uutiset Siperian metaanista ovat taas kerran niin huolestuttavia, että hiilijalanjälki olisi otettava ykkösasiaksi. Kaiken on alistuttava sille, niin yhdyskuntarakennetta koskevien mieltymysten, talouskasvun, kuin meidän kepulaisten biotalouspainotusten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. max kirjoitti 12.8.2015 kello 17:28

    “Soininvaara HSTV:ssä: “Hipsterialueilla asuvat pistävät koko omaisuutensa asumiseen”” HS.

    Tuosta olen kommentoinut aiemmin, että on mahdotonta (minun) muuttaa Helsinkiin (menköön hipsterialueesta koko kunta) koska asumiseen tulisi laittaa kaikki eurot plus yksi euroa. Koska kyllin moni on valmis tekemään niin joka tapauksessa. Perustelu: vallitseva tila.

    Tuossa on se ongelma joka kytkeytyy myös ketjun kestävä kehitys -aiheeseen. Kallis asuminen sitoo kansalaisen siihen omaan osaamiseensa. Ei jää pääomia joita voisi sijoittaa vaikkapa tuotannonaloihin jotka ovat ekologisempia kuin oma osaaminen tai työnantaja on. Maailman kannattaisi määritellä työpaikkojen ja työntekijöiden “lauhdevoimalat”. Antaa miljoona per nuppi ja vakuus että lopettavat työnsä siltä seisomalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. jouni lundqvist kirjoitti 12.8.2015 kello 19:02

    Se on ihan ykshailee missä asuu. Kun teet pari lentomatkaa etelään ja yhden lappiin, hiilijalanjälkesi on hyvin iso. Jos elää pihisti Katajanokalla tai Enossa, markkinatalous ei toimi,jos et kuluta. Kapitalismin kannalta oleellista on kulutus, ei se missä asut. Osmo, mikä on oma hiilijalanjälkesi. Ymmärtääkseni olet matkustellut ympäri maailmaa muullakin kuin polkupyörällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. JTS kirjoitti 12.8.2015 kello 21:25

    Tiiviys vaatii myös viheralueita ja väljyyttä.
    Manhattanilla on puistoja ison keskuspuiston lisäksi, mikä on hyvä muistaa kaupunkisuunnittelussa.

    Uudet talot ovat energiatehokkaampia kuin vanhat, keskusta-alueen rakennuskanta on iäkkäämpää. Hyvää energiaremonrtua on paha tehdä.

    Positiivinen viesti on, että eri alueilla tarvitaan erilaisia keinoja energiatehokkuuden tai hiilijalanjäljen pienentämiseen.

    Joukkoliikennesuunnittelu on parantunut kun dataa on niin matkoista kuin työpaikoista ja asunnoista. Pysäköinnin alennusmyynti on vähentynyt. Muunkin kuin henkilöautoliikenteen sujuminen ymmärretään.

    Ei kukaan halua 90 minuutin työmatkaa suuntaansa. Sekin puhuu vahvasti tiivistämisen puolesta. Tiivistämistä toki voidaan tehdä tyhmästi tai paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Tompelo kirjoitti 12.8.2015 kello 21:29

    Neljän euron kahvipaketin “hiilijalanjälki” ei liene neljä kertaa suurempi kuin euron, mutta varmaan aika lähellä. Riippuu siitä, mihin kalliimman kahvipaketin myyjä käyttää rahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. insinörtti kirjoitti 12.8.2015 kello 21:42

    Ykkösaamussa lobbasit kaukolämpöä kuvailemalla sitä lähes päästöttömäksi ja lähes ilmaiseksi.. Miksi kaukolämmön tariffit nousee joka vuosi, jos lähes ilmaista? Eikö hintakehitys pitäisi olla toisen suuntaista? Kaukolämpöä tarjoava taho pitäisi olla osuuskunta-mallinen jos sen verkostoa rakennetaan ns.verorahoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. R.Silfverberg kirjoitti 12.8.2015 kello 21:58

    max: Hyvää pohdintaa. Harvan asutuksen paras puolustuslause on hirmuisen pitkä kulttuurihistoria ja siten todiste elinkelpoisuudesta. Suurkaupungit olisi kannattanut perustaa muutoinkin (luonnolle) elinkelvottomiin sijainteihin. Koska sen paikan kasvuolosuhteilla ja hedelmällisyydellä ei ole mitään merkitystä. Las Vegas on erinomainen ja sivistynyt poikkeus. Koko maailma voi olla harvaan asuttu. Koko ihmiselle kelvollinen maa-ala ei voi olla lontoota. Ei lähellekään.

    Voihan noinkin päin tulkita. Valitettavasti Las Vegas nyt on yhtä kiinnostava paikka kuin Seinäjoki mutta on Yhdysvalloissa onneksi muitakin kaupunkeja.

    Meillä suomalaisilla on kompleksi siitä että ei ole yhtään vanhaa isoa kaupunkia jossa on keskiajalta peräisin oleva keskusta. Viipuri menetetiin ja Turku paloi. Siksi Helsingissä halutaan suojella kaikki vanhat romuvarastotkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Risto Rönnberg kirjoitti 13.8.2015 kello 7:36

    Nyt myös STT jakaa uutista “Keskusta-asukkaan hiilijalanjälki suurin”. Keskisuomalainen 13.8.2015. Onneksi jutussa tutkijan mainintana on että “kaupunkirakenne selittää yleensä huonosti hiilijalanjälkeä”. Mutta useimmat lukevat pelkän otsikon. Näin Kepulandiassa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Syltty kirjoitti 13.8.2015 kello 8:33

    Minusta kaupunkisuunnittelu jotkut CO2-päästöarvot mielessä on ihan järjetöntä. Kyllä kaupungit ja kaavoitus pitää miettiä ihmisten parasta ajatellen, eika pistää paukkuja johonkin ilmaston kanssa näpertelyyn.

    Kyllä, se todellakin on näpertelyä. Ei sillä ole CO2-päästöihin kovinkaan suurta merkitystä, miten suomalaista yhdyskuntarakennetta muokataan, mutta ihmisten hyvinvointiin sillä on aivan valtava merkitys.

    Perustelu: jos mietitään CO2-päästöjä niin kyllä sähkön ja yleisestikin ottaen energiantuotanto on se, jonka mukana homma nousee tai kaatuu. Ei siinä kaupunkimainen asuminen auta yhtään, jos sähkö tuotetaan tuulimyllyjen ja hiilen voimalla. Ja toisaalta vaikka kaupunkimainen asuminen vähentää energiankulutusta, niin kasvanut taloudellinen toimeliaisuus kyllä syö suurimman osan kaikista säästöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Tapio Osala kirjoitti 13.8.2015 kello 9:02

    Näin Pohjalainen tänään : “Tutkimustulos sotii monia poliittisen vihreän liikkeen ajatuksia vastaan. Tutkimus todistaa toisaalta sen arkijärkisen käsityksen, että suuren kaupungin keskustassa kuluttaminen lisääntyy. Se hyödyttää jonkin verran kansantaloutta, mutta ympäristöideologiaksi siitä ei näytä olevan.

    Vihreiden aivoina monesti pidetty Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara hyökkää voimakkaasti tutkimusta vastaan. Hänen mielestään tutkijoiden koko laskutapa on pielessä. Tutkimus kertoo enemmänkin elintapojen eroista, joissa on kieltämättä paljon lisätutkimisen aihetta.

    Soininvaaran hyökkäys ei ole yllättävää, sillä tutkimus romuttaa vihreissä yleisen, lujan käsityksen siitä, että Helsingin keskustassa asuminen olisi aivan erityinen ympäristöteko.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Ifa Kytösaho kirjoitti 13.8.2015 kello 9:05

    Tämä tutkimus lienee samaa sarjaa kuin Junnilan johdolla väitöskirjansa tehneen Jukka Heinosen tutkimukset. Tuota väitöskirjaa edelsi tutkimus, jossa haettiin erilaisten alueiden välisiä hiilijalanjälkieroja. Junnilan johdolla oli jo tehty vertailuja eri kaupungeista, tähän viittasinkin jossain kommentointiketjussa. ( kaupunkien välisissä vertailuissa ooli mielestäni virheellisesti annettu sekä kaukolämmölle että sähkölle paikalliset hiilijalanjälkiprofiilit, huolimatta siitä, että lämpö on paikallinen hyödyke kun taas sähkö vähintään kansallinen jollei oohjoimainen).

    Heinosella sitten pyrimme teettämään samankaltaisia vertailuja Helsingin eri alueista. Olettama oli että niistä voisi parhaassa tapauksessa vetää joitain johtopäätöksiä alueiden suunnitteluun. Tuonkin tutkimuksen yksi ongelma taisi olla ettei kulutuksesta saatava data taivu ihan kaikkeen. Aluetarkasteluissa mm. tutkittavaksi ei saada riittävää dataa johonkin tiettyyn alueeseen kohdistuen. Halusimme verrata Helsingin eri alueita toisiinsa, mutta data koski koko Helsinkiä.

    Olen kuitenkin yhä sitä mieltä, että Junnilan ryhmän tutkimukset, joilla pyritään havainnollistamaan kulutuskäyttäytymisen ja alueiden ekologisia vaikutuksia, on tervetullutta. Keskustelun tasoa parantaa tutkimustulokset, mutta vain jos tutkimuksessa käytetyt taustaolettamat myös tuodaan esiin. On hyvä, että joku tuo näitä taustoja julkiseen keskusteluun ja vieläpä perustelee niihin liittyviä ongelmia varsin ymmärrettävällä tavalla.

    Tämä tutkimussarja, alueelliset erot ja alueelliset kulutuskäyttäytymiset saa toivottavasti jatkoa. Ja toivottavasti tästä kritiikistä poimitaan jotain jatkotutkimusten herkkyystarkadteluihin: vertaillaan myös derivaattaa keskiarvon ohella. Ja valitaan paikalliselle energiantuotannolle paikallisen tuotannon hiilijalanjälki ja valtakunnalliselle valtakunnallinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Countryboy kirjoitti 13.8.2015 kello 14:31

    max:
    “Soininvaara HSTV:ssä: “Hipsterialueilla asuvat pistävät koko omaisuutensa asumiseen”” HS.

    Tuosta olen kommentoinut aiemmin, että on mahdotonta (minun) muuttaa Helsinkiin (menköön hipsterialueesta koko kunta) koska asumiseen tulisi laittaa kaikki eurot plus yksi euroa. Koska kyllin moni on valmis tekemään niin joka tapauksessa. Perustelu: vallitseva tila.

    Tuossa on se ongelma joka kytkeytyy myös ketjun kestävä kehitys -aiheeseen. Kallis asuminen sitoo kansalaisen siihen omaan osaamiseensa. Ei jää pääomia joita voisi sijoittaa vaikkapa tuotannonaloihin jotka ovat ekologisempia kuin oma osaaminen tai työnantaja on. Maailman kannattaisi määritellä työpaikkojen ja työntekijöiden “lauhdevoimalat”. Antaa miljoona per nuppi ja vakuus että lopettavat työnsä siltä seisomalta.

    Epäilen, että hipsterit matkustelevat kyllä paljon maailman suurkaupunkien välillä. Enemmän kuin kaukana lentokentiltä olevat maalaiset.

    OS, oletko koskaan laskenut lentämisestä johtuneen hiilijalanjälkesi/vuosi ? Karkeasti arvioiden kolme keski-Euroopan matkaa vastaa 20000 km ajoa autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. julle kirjoitti 13.8.2015 kello 15:02

    Johannes Hirvaskoski:
    Et tainnut lukea mitä kirjoitin. Kaupunkiin muuttaminen ei aiheuta sinkkuutta. Mutta ei myöskään korkeampaa tuottavuutta. Johdonmukainen täytyy olla, kun katsoo kausaatiota.

    Kyllähän kaupungeissa tuppaa olemaan paremmin toimivat työmarkkinat, jolloin jokainen löytää helpommin kykyjensä mukaista työtä. Se väistämättä parantaa tuottavuutta kun koulutukseltaan ja taipumuksiltaan insinööri suunnittelee rakennuksia, eikä täytä maataloustukihakemuksia tai pyöritä huoltoasemaa.

    Eli mihin tarkalleen ottaen perustuu tuo väitteesi, että ihmisen tuottavuus on vakio asuinpaikasta riippumatta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. Ville kirjoitti 13.8.2015 kello 18:37

    Ifa Kytösaho: Heinosella sitten pyrimme teettämään samankaltaisia vertailuja Helsingin eri alueista. Olettama oli että niistä voisi parhaassa tapauksessa vetää joitain johtopäätöksiä alueiden suunnitteluun. Tuonkin tutkimuksen yksi ongelma taisi olla ettei kulutuksesta saatava data taivu ihan kaikkeen.

    Kuluttamisesta olisi olemassa hyvin tarkkaa dataa eri kaupallisilla toimijoilla – sen perusteella voitaisiin tarkasti vertailla, miten paljon mitäkin hyödykkeitä kulutetaan missäkin ja mikä on todellinen hiilijalanjälki. Nämä tiedot taitavat valitettavasti olla liikesalaisuuksia, joten pitää tyytyä epätarkempaan dataan ja oletuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. kalle jokinen kirjoitti 14.8.2015 kello 8:27

    On se nyt vaan kauheeta jos ihmisen ei olekaan parempi asua kaupungissa kuin maalla. Ja jos vielä huomataan että ilmasto on kylmenemään päin, eikä se johdu ihmisestä, niin mihin tässä enään uskoo? Vanhoihin ihmisiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Syltty kirjoitti 14.8.2015 kello 9:22

    kalle jokinen:
    On se nyt vaan kauheeta jos ihmisen ei olekaan parempi asua kaupungissa kuin maalla.

    On ne ihmiset vain kyllä tyhmiä, kun ovat 50-luvulta saakka muuttaneet peräkyliltä kaupunkeihin eivätkä tajua jäädä onnelliselle maaseudulle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Perusjuntti kirjoitti 14.8.2015 kello 12:19

    Syltty: On ne ihmiset vain kyllä tyhmiä, kun ovat 50-luvulta saakka muuttaneet peräkyliltä kaupunkeihin eivätkä tajua jäädä onnelliselle maaseudulle!

    Köyhyys pakottaa kaupunkeihin. Hyvätuloisista vain osa tahtoo asua keskustassa. Suuri osa tahtoo asua omakotialueilla kaupungin laitamilla tai lähkunnissa.

    Jos Helsingin yliopistosta vastavalmistuneille maistereille annettaisiin käteen 400 000, jotka olisi käytettävä asumiseen, niin pahoinpa pelkään, että yllättävän harva suosisi keskusta-asumista. Omakotiasumista rajoittaa useimmilla näet rahan puute.

    Kaupunkien perusta on köyhimmissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2015 kello 12:28

    Perusjuntti. Kaksi Kalliosa maksaa enemmän uin omakotitalo Nurmijärvellä. Miksi se, jolla ON raha ostaa kaksio Kalliosta ei käytä tätä rahaa ostaakseen omakotitaloa Nurmijärveltä, jos nyt niin varmasti tiedät, että kaikki haluavat mieluummin siihen omakotitaloon? Katajanokalta myydään asuntoja yli miljoonalla eurolla. Köyhät niitä varmaankin ostavat, kuin ei ole varaa muuttaa lähikuntiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Insinörtti kirjoitti 14.8.2015 kello 13:25

    Hienoa nähdä, että täällä mielummin keskustellaan kenellä on rahaa ja kenellä ei, kuin esim. kaukolämmöstä. Hyvä vihreät!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Asiallinen kirjoitti 14.8.2015 kello 17:45

    Asiattoman mukaan pitäisi vähintään vakioida, mieluiten pseudosatunnaistaa otos. Pitäisi myös paitsi verrata samanlaisia perheitä, myös katsoa, millä päästöillä ne yltävät samaan hyvinvointitasoon maalla ja kaupungissa. Tällaistakin taloustieteessä tehdään jatkuvasti. http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/08/huippuasiallisesti-hiilidioksidipaastot.html?m=1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 15.8.2015 kello 14:27

    Julle; en kirjoittanut korrelaatiosta. Kirjoitin kausaatiosta. Osmo kritisoi kausaation olettamusta, jonka uskoi nähneensä tutkimuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 15.8.2015 kello 14:34

    Asiattoman eli Tuukka Saarimaan ja/tai Heikki Pursiaisen tutkimustapa on reduktionistinen, kuten ns. empiirisessä taloustieteessä yleensäkin. – Sen rinnalle olisi jo aika omaksua holistisen tutkimuksen ote yhteiskunnan ongelmiin. Kompleksisuuden tutkimus on tässä muita edellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. Juha M. kirjoitti 20.9.2016 kello 9:07

    Pasi Toiviaisen tulkinnan mukaan [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli] Ottelinin raportti ei väitä, että kaupunkirakenteen tiivistäminen lisää päästöjä vaan että rakenteen tiiviys ei määrää päästöjen tasoa.

    Päättelen ennen kaikkea, että ihmisten asuinympäristöjä ei pidä pilata sillä perusteella, että tiivistäminen olisi ylivoimaisesti ekologisinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Eroseforp K Cid kirjoitti 26.9.2016 kello 12:45

    Tiivistettynä.

    Mitä urbaanimpi (tiiviimpi) ympäristö, sitä enemmän ja tuhlailevaisemmin ihminen yleisesti kuluttaa ja kerskailee. Myös erilasiten ongelmien ja häritiökäyttäymisen lieveilmiöt voimistuvat mitä enemmän ihmisiä on neliökilometriä kohden.

    Liikenteen kokonaispäästöt per henkilö eivät oleellisesti laske vaikka kaikki ihmiset ahdettaisiin yhteen pisteeseen. Liikuttelu kuluttaa silti lopulta jokseenkin saman määrän energiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. spottu kirjoitti 26.9.2016 kello 16:39

    Eroseforp K Cid: Liikenteen kokonaispäästöt per henkilö eivät oleellisesti laske vaikka kaikki ihmiset ahdettaisiin yhteen pisteeseen. Liikuttelu kuluttaa silti lopulta jokseenkin saman määrän energiaa.

    Kannattaisi varmaankin kuunnella tutkijoiden itsensä tulkinta tuloksista sen sijaan että yrittää tulkita niitä itse.

    Esimerkiksi: jos asukkaan kulutuskategorioista otetaan pois yksi, esimerkiksi auto, siirtyy kulutus johonkin muuhun kategoriaan. Nyt kun tämä siirtyneen kulutuksen hiilijalanjälki otetaan huomioon, ei asukkaiden tuottaman liikenteen vähenemisen hiilipäästövaikutus olekaan niin suuri kuin liikennetutkimus antaisi ymmärtää.

    Eri alueilla asuvilla ei tutkimuksen mukaan ole merkittävää eroa hiilijalanjäljen koossa, mutta kylläkin sen koostumuksessa. Kulutus siirtyy jonnekin muualle kuin (autolla) liikkumiseen, ja tämän muun hiilipäästöt ovat sitten samaa suuruusluokkaa kuin pois jääneessä liikkumisessa.

    Kantakaupunkiasumiseen tutkimuksen tuloksia on vaikea soveltaa koska jo Helsingin lähiöt ovat tutkimuksessa tiiveintä aluetta. Tyypillistä urbaania tiiviyttä >10000as/km2 ei tutkimuksessa ole erikseen käsitelty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2016 kello 7:47

    Tässä tutkimuksessa hyvin suuri ongelma on, että vaikkapa ruuankulutuksen MÄÄRÄÄ mitataan siihen käytetyllä. Jos käyttää kalliimpaa luomua, tulee siis aiheuttaneeksi suuremman hiilijalanjäljen. Kummallinen tapa mitata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ville kirjoitti 26.9.2016 kello 22:42

    Eroseforp K Cid:
    Mitä urbaanimpi (tiiviimpi) ympäristö, sitä enemmän ja tuhlailevaisemmin ihminen yleisesti kuluttaa ja kerskailee.

    Kaupungeissa ihmisillä on keskimäärin isommat tulot, siksi kulutuskin on isompaa. Toki suurituloiset voivat olla kuluttamatta, ja laittaa rahat säästöön, mutta kansantaloudellisesti tämä voi olla ongelmallista, varsinkin kun säästöille ei ole järkeviä investointikohteita. Ja tässä tilanteessahan on oltu jo monta vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Pekka Pessi kirjoitti 27.9.2016 kello 21:18

    Eroseforp K Cid:
    Liikenteen kokonaispäästöt per henkilö eivät oleellisesti laske vaikka kaikki ihmiset ahdettaisiin yhteen pisteeseen.

    Näissä tutkimuksissa on todettu, että kaupunkilaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat päästöt ovat verrannollisia kaupungin pinta-alaan. Toisin sanoen, päästöt per naama eivät vähene, jos Helsinkiin ahdetaan lisää ihmisiä, mutta ne saadaan kyllä kasvamaan asuttamalla ne samat ihmiset ympäri Uudenmaan peltoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2016 kello 21:31

    Jos Helsingissä asuisi alle sata henkeä, liikenteen päästöt per henki olisivat myös haja-asutuksen luokkaa. Luulisi joukkoliikenneosuuden riippuvan vähän siitä asukasmäärästäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ville kirjoitti 27.9.2016 kello 21:55

    Jos hyväksytään ajatus, että kasautuminen lisää taloudellista aktiivisuutta ja tuottavuutta, tämä tarkoittaa sitä, että kaupungeissa synnytetään enemmän lisäarvoa kuin haja-asutusalueilla – ja sen seurauksena myös nautitaan suuremmista tuloista ja kulutetaan enemmän. Samalla kuitenkin myös maaseudulla asuvat pääsevät nauttimaan tehokkaammin tuotetuista hyödykkeistä, eli korkeammasta elintasosta. Tässä mielessä vertailut kaupungin ja maaseudun välillä ovat vääristyneitä.

    Globaalisti samansuuntainen asia on, että esim. Aasiassa tuotetaan halpoja kulutustavaroita, joiden ansiosta suomalaiset pääsevät nauttimaan korkeammasta elintasosta. Suomalaisten hiilijalanjälki on suurempi, mutta miten tähän pitäisi suhtautua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. tuen maksaja kirjoitti 27.9.2016 kello 22:19

    Ville:

    Globaalisti samansuuntainen asia on, että esim. Aasiassa tuotetaan halpoja kulutustavaroita, joiden ansiosta suomalaiset pääsevät nauttimaan korkeammasta elintasosta. Suomalaisten hiilijalanjälki on suurempi, mutta miten tähän pitäisi suhtautua?

    Voisin aivan hyvin nauttia kotimaassa tehdyillä halvoilla kulutustavaroilla. Koneethan ne nykyään tekevät. Toisaalta kun ostaa laadukkaampia tavaroita, niin ei tarvie joka vuosi ostaa uutta. En koe elintasoni nousevan jos ostan uuden puhelimen vielä ehjän ja toimivan tilalle. Toki auliisti myönnän, että esimerkiksi tv-tekniikka on aivan huippulaatua nykyään verrattuna analogiseen aikaan, mutta kun esitettävän ohjelma nyt vain ei kestä katsomista. Elintaso on laskenut laajemman ohjelmatarjonnan takia, koska ns. kuran uusintoja tulee koko ajan.

    Ja aina voi miettiä, että mitä helvettiä kukaan tekee millään muovisella kylpyankoilla, joita merivirrat kuljettelevat ympäriinsä? Merivirtojen liikeiden seuraaminen taitaa olla ko. tuotteen ainoa hyöty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Syltty kirjoitti 28.9.2016 kello 8:46

    tuen maksaja:En koe elintasoni nousevan jos ostan uuden puhelimen vielä ehjän ja toimivan tilalle.

    ainakin oma elintasoni nousi, kun hankin pari vuotta sitten iPhonen täysin toimivan perusluurin tilalle. Elintaso nousi myös paljon, kun hankin toimivan Android-tabletin tilalle iPadin. Hiuksetkin alkoivat pysymään päässä, kun niitä ei enää tätä blogia selatessa tarvinut repiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Tapio Peltonen kirjoitti 28.9.2016 kello 9:56

    Osmo Soininvaara:
    Tässä tutkimuksessa hyvin suuri ongelma on, että vaikkapa ruuankulutuksen MÄÄRÄÄ mitataan siihen käytetyllä. Jos käyttää kalliimpaa luomua, tulee siis aiheuttaneeksi suuremman hiilijalanjäljen. Kummallinen tapa mitata.

    Toki kummallinen tapa mitata, muttei täysin kaukaa haettua. Luomun hinnassa on statuspreemiota, mutta ei ole aina läheskään selvää, että luomun hiilijalanjälki olisi pienempi tai edes osapuilleen samaa tasoa tehotuotetun kanssa.

    Sitten taas monissa kestokulutushyödykkeissä kalliimmat vaihtoehdot voivat olla ympäristövaikutuksiltaan huomattavan paljon vähemmän kuormittavia kuin halvimmat, jo ihan sen takia, että kalliista tavarasta kannattaa pitää parempaa huolta, ja sitä kannattaa korjata jos se rikkoutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus