Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu

3.10.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingin tietokeskus on nostanut kaupungin väkilukua koskevaa ennustettaan niin, että vuonna 2050 väkiluku olisi 760 000 asukasta. En ole lukenut varsinaista raporttia, mutta lehtitietojen mukaan ennuste perustuu muuttoliikkeeseen, syntyvyyteen ja kuolleisuuteen. Väestönkasvu hidastuu, kun suuret ikäluokat alkavat poistua keskuudestamme.

Näillä tekijöillä voi olla tekemistä sen kanssa, kuinka paljon asukkaita tulee Helsingin seudulle, mutta Helsingin kaupungin alueelle tulee juuri niin paljon väkeä kuin asuntokantaan mahtuu. Olisiko järkevää ennustaa samoilla menetelmillä Kalasataman tulevaa asukasmäärää, vai kannattaisiko tutustua kaavoitussuunnitelmiin? Itse asiassa vanhusten kuolleisuus lisää väkilukua, koska heiltä jää usein perheasunto, johon muuttaa perhe.

Helsinki on yleiskaavavisioissaan varautunut siihen, että kaupungissa on vuonna 2050 860 000 asukasta. Minusta tätä lukua voisi jopa lisätä, koska kaupunkirakenteen hajoaminen on suurimpia ympäristörikoksia mitä Suomessa on tehty.

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu”

  1. R.Silfverberg kirjoitti 3.10.2014 kello 9:55

    760 tai 860 tuhatta, on yhdentekevää, vasta sitten kun millin raja paukkuu niin Helsinki on oikea city.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Vantaalle asuntoja kirjoitti 3.10.2014 kello 10:25

    Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu, joten asuntojen määrätön lisääminen ei ole mikään ratkaisu.

    Yleiskaavassa pitäisi päinvastoin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tällainen haitallinen kehitys saadaan pysäytettyä. Helsingin puistoja ja merenrantoja ei ole tarpeen rakentaa umpeen, koska tilaa kyllä riittää muuallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  3. Ari kirjoitti 3.10.2014 kello 10:59

    Lehtitiedot ovat melko huono lähde tällaisten tietojen arviointiin.

    Oletan, että kyse on tästä julkaisusta:
    http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_09_29_Tilastoja_29_Vuori.pdf

    Luku 5 näyttäisi käsittelevän asuntomarkkinoita ja liitetaulukossa 6 on asuntorakentamisen ennuste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2014 kello 11:06

    Hyvä, asuntotuotannon mahdollisuudet on otettu huomioon, mutta nyt meillä on kaupukisuunniitteluviraston kanta kaavoitusmahdollisuuksista ja Tietokeskuksessa huomattavasti alempi. Helsingin alueella toteutuu käytännössä kaikki, mitä kaavoitetaan, muualla seudulla on toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Anonyymi kirjoitti 3.10.2014 kello 11:23

    Vantaalle asuntoja:
    Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu, joten asuntojen määrätön lisääminen ei ole mikään ratkaisu.

    Ratkaisu mihin? Asuntojen määrän lisääminen tietysti auttaa siihen että useammat ihmiset saavat asua siellä missä haluavat.

    Tuo argumentti että väestönkasvu pilaa kaupungin on vähän kuin tämä kuuluisa Yogi Berra kommentti kaupungin keskustasta: “Kukaan ei mene sinne enää. Siellä on liian paljon ihmisiä.” Ihmiset kyllä lopettavat Helsinkiin muuttamisen ihan itsestään sitten kun se alkaa olla liian täynnä. Siihen asti asuntojen lisääminen ei voi muutakuin parantaa kaupunkia keskimääräisen muuttajan näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 55

  6. Pekka Vuori kirjoitti 3.10.2014 kello 11:35

    Ennusteen laadinnasta vastaavana virkamiehenä kommentoin, että Helsinkiin ja koko Helsingin seudulle on jo vuodesta 1994 alkaen laadittu vuosittain ennusteet, jossa kehitystä arvioidaan 3-4 vaihtoehtoisten projektioiden mukaan.

    Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksestä laadittiin tänä vuonna kolme vaihtoehtoista projektiota: perusvaihtoehto, hidastuvan kasvun vaihtoehto ja nopea vaihtoehto. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihto vuoteen 2024 asti valittiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelliselle väestöennusteelle. Ennustevaihtoehtojen yksityiskohtaiset perustelut on esitetty Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohta-aineistoksi laaditussa raportissa:
    Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys,
    Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050 (Seppo Laakso 2012) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012-3.pdf

    Perusvaihtoehdon mukaan Helsingissä asuisi tuo 760 000 asukasta vuonna 2050, nopean kasvun vaihtoehdossa 860 000 ja hidastuvan kasvun vallitessa 705 000.

    Yleiskaavaa valmistellaa nopean kasvun vaihtoehdon mukaisena, koska “nykyisen tiedon valossa näin nopea kasvu on täysin mahdollinen ja siihen on perusteltua varautua.”
    Lisäksi Laakson raportissa todetaan että “Jos maankäyttö ei sopeudu kasvupaineisiin, vaan tonttimaan tarjonta pysyy pullonkaulana asuntotuotannolle, se vaikuttaa sekä väestökehitykseen että asumisen hintaan. Väestönkasvuun nähden liian pieni asuntotuotanto johtaisi asuntojen hintojen suhteelliseen nousuun, joka vähentäisi muuttovoittoa. Toisaalta jos tonttimaan tarjonta pysyisi niukkana Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, maankäytön paine purkautuisi kehyskuntiin ja ulommalle työmarkkinavyöhykkeelle, jossa maankäytön kasvumahdollisuudet ovat joustavammat. Tämä puolestaan johtaisi yhdyskuntarakenteen hajautumiseen entisestään.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2014 kello 14:24

    Ennuste on varmaankin ihan oikein laadittu. Tässä on nyt se vika, että kun KSV tekee yleiskaavan 860 000 ihmiselle, kaikki sanovat, että siinä on turhaan satatuhatta ja tuohon sataantuhanteen sisältyvät kaikki alueet, kukin vuorollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tuen maksaja kirjoitti 3.10.2014 kello 12:19

    R.Silfverberg:
    snip
    vasta sitten kun millin raja paukkuu niin Helsinki on oikea city.
    snap

    Meinaat, että City of London ei ole oikea city?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  9. az kirjoitti 3.10.2014 kello 14:15

    Pekka Vuori:
    Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohta-aineistoksi laaditussa raportissa:
    Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys,
    Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050 (Seppo Laakso 2012) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012-3.pdf

    Perusvaihtoehdon mukaan Helsingissä asuisi tuo 760 000 asukasta vuonna 2050, nopean kasvun vaihtoehdossa 860 000 ja hidastuvan kasvun vallitessa 705 000.

    Lainauksia:

    1

    Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan pysyvän koko jakson ajan (vuoteen 2050 asti) vuosittain hieman korkeammalla tasolla kuin vuosina 2009–2011 keskimäärin (noin 9000 henkeä vuodessa) ja muuttovoitosta 80% odotetaan tulevan maahanmuuttajista.

    2

    Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan alenevan vähitellen noin kolmanneksella viime vuosien tasosta. Muuttovoitosta noin 75% odotetaan tulevan maahanmuuttajista.

    3

    Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan alenevan vähitellen alle puoleen viime vuosien tasosta. Muuttovoitosta noin 80% odotetaan tulevan maahanmuuttajista.

    Osmo kuvaa yleisesti Helsingin (seudun) kasvun kantasuomalaisten loputtomana haluna muuttaa alueelle, mutta tämä yllä lainattu on asiantuntijoiden povaama tämän kasvun todellisuus. Linjassa useamman aiemman selvityksen sekä 2000-luvulla jo tapahtuneen kehityksen kanssa. Prosenttilukuihin ei oletettavasti edes sisälly eräiden Suomen kansalaisuuden saavien etnisten ryhmien hyvin korkeana pysyvää syntyvyyttä.

    Vielä lyhyesti aloitusviestistä, viitaten aiempaan keskusteluun, jossa puheita CO2:sta hämmästeltiin:

    kaupunkirakenteen hajoaminen on suurimpia ympäristörikoksia mitä Suomessa on tehty.

    Ihmisten asumis- ja elämänmukavuus ei ole hallitseva lähtökohta, vaan CO2, ja ensin mainittu sille alisteinen. Miettikää, mitä tämä tarkoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2014 kello 14:20

    Väestönkasvusta todellisuudessa paljon enemmän on muuttovoittoa muualta maasta. Kun Savosta tulee kaksi ja kohta heitä onkin perheessä viisi, oikeastaan muuttovoittoa Savosta on viisi.
    Tuo muuttovoitto ulkomailta ei voi olla noin kovaa, koska päämuuttomaa Viro tyrehtyy ja Venäjästä ei oikein tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. az kirjoitti 3.10.2014 kello 14:49

    Osmo Soininvaara:
    Väestönkasvusta todellisuudessa paljon enemmän on muuttovoittoa muualta maasta. Kun Savosta tulee kaksi ja kohta heitä onkin perheessä viisi, oikeastaan muuttovoittoa Savosta on viisi.
    Tuo muuttovoitto ulkomailta ei voi olla noin kovaa, koska päämuuttomaa Viro tyrehtyy ja Venäjästä ei oikein tiedä.

    Toki tulee huomioida yleinen kantasuomalaisten hedelmällisyys ja syntyvyys Helsingissä ja Helsingin seudulla, mikä on alhainen. Sekä vastaavasti maahanmuuttajataustaisten, joka useammalla ryhmällä on korkea.

    Eestiläisten osalta voit olla oikeassa, mutta tämä tyrehtyminen tuskin on aivan lähitulevaisuudessa tapahtumassa, niin suuri elintasokuilu maiden välillä yhä on. Venäjä on vaikeammin ennustettava. Toisaalta, jos henkisesti ahdistavan putinismin ja konservatismin ote maasta vahvistuu, niin se voi lisätä liberaalien, koulutettujen, länsimielisten venäläisten muuttohaluja. Heitä on kuitenkin yli 10% venäläisistä ja Suomen lähellä Pietarissa tavallista suurempi osuus.

    Nämä molemmat muuttovirrat lähialueilta tulevat myös kalpenemaan sen rinnalla, kuinka paljon Välimeren ylittäjiä rupeaa Suomeen tasaisena virtana tulemaan, jos EU:n kaavailema taakanjakomekanismi toteutuu. Kuten ainakin Halla-aho on kirjoittanut pelkäävänsä sen toteutuvan. Sen kaavaillussa versiossa Suomen osuus olisi erittäin suuri alhaisen maahanmuuttajien väestöosuuden ja alhaisen väestöntiheytemme sekä varakkuutemme johdosta.
    Tällöin lukuihin tulisi vielä lisäksi laskea korkea arvio white flight:sta.

    Joka tapauksessa voinet huomioida, että viittaamissasi ja käyttämissäsi luvuissa, ovat asiantuntijat ne asiantuntevasti tuottaneet tai eivät, on kuitenkin pohjalla tuo 75-80% arvio maahanmuuttajien osuudesta muuttovoitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  12. Tonni käteen kirjoitti 3.10.2014 kello 14:51

    az
    “Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan alenevan vähitellen noin kolmanneksella viime vuosien tasosta. Muuttovoitosta noin 75% odotetaan tulevan maahanmuuttajista.”

    Suomi on nyt niin menestyvä maa, että muuttovoitto on todellisuutta. Sinänsä tämä on hyvä asia verrattuna siihen, että täältä jouduttaisiin taas nettomääräisesti muuttamaan pois. Millainen ohjelma Suomella kannattaisi olla maahanmuuttoon, jotta maahanmuutosta saataisiin maksimaalinen hyöty ja minimaaliset haitat? Minkälaista maahanmuuttoa kannattaisi kannustaa ja minkälaista rajoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  13. Porttivahti kirjoitti 3.10.2014 kello 15:59

    Tonni käteen:
    Millainen ohjelma Suomella kannattaisi olla maahanmuuttoon, jotta maahanmuutosta saataisiin maksimaalinen hyöty ja minimaaliset haitat? Minkälaista maahanmuuttoa kannattaisi kannustaa ja minkälaista rajoittaa?

    Mitä lähempää maahanmuuttajat tulevat, sen paremmin ne pystyvät meidän oloihin sopeutumaan. Se olisi kaikkien edun mukaista, myös maahanmuuttajien itsensä. Lisäksi luku- ja kirjoitustaito nopeuttaa työllistymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. olli kirjoitti 3.10.2014 kello 16:17

    R.Silfverberg:
    760 tai 860 tuhatta, on yhdentekevää, vasta sitten kun millin raja paukkuu niin Helsinki on oikea city.

    Jos miljoona ihmistä keskuskunnan rajojen sisällä on se raja niin aika monta kaupunkia tippuu tosta veke. mm. Lontoo city, Bryssel, kaikki pohjoismaiden kaupungit ja mm. Washington DC. Oletko kuullut koskaan sellaisesta kun metropolialue

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  15. B.J kirjoitti 3.10.2014 kello 16:32

    Tonni käteen:
    Minkälaista maahanmuuttoa kannattaisi kannustaa ja minkälaista rajoittaa?

    Sellaista maahanmuuttoa, mitä näkee Kouvolassa kannattaa rajoittaa.

    Sellaista maahanmuuttoa, mitä näkee Lappeenrannassa kannattaa lisätä.

    En tiedä, mistä erittäin suuret erot johtuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. anomuumi kirjoitti 3.10.2014 kello 16:56

    az:
    Osmo kuvaa yleisesti Helsingin (seudun) kasvun kantasuomalaisten loputtomana haluna muuttaa alueelle, mutta tämä yllä lainattu on asiantuntijoiden povaama tämän kasvun todellisuus. Linjassa useamman aiemman selvityksen sekä 2000-luvulla jo tapahtuneen kehityksen kanssa.

    Vuonna 2013 suomenkielinen väestö kasvoi Helsingissä +3665 hlöllä, ruotsinkieliset +170, venäjänkieliset +683, vironkieliset +915, somalinkieliset +341 ja muut +2922 (verrattu 2012/2013 ja 2013/2014 väestötilastoja).

    Muita kieliä äidinkielenään puhuvien määrän kasvusta 2013 (yhteensä +2922) en löytänyt tuoreinta tietoa, mutta ne nähtäneen loppuvuodesta, kun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2014 julkaistaan. Veikkauksia: +200-300: englanti, kiina, kurdi, arabia, espanja. +100-200 = saksa, vietnam, thai, persia, nepali +50-100: ranska, turkki, italia, portugali.

    Paluu kaupunkiin on näkyvänä trendinä melko uusi enkä näe sille lähitulevaisuudessa loppua, mikäli kaavoitus vain pysyy perässä.

    az:
    Prosenttilukuihin ei oletettavasti edes sisälly eräiden Suomen kansalaisuuden saavien etnisten ryhmien hyvin korkeana pysyvää syntyvyyttä.

    Helsingissä syntyi vuonna 2012 yhteensä 6748 lasta. Näistä 5152 suomenkielistä, 330 ruotsinkielistä, 240 venäjänkielistä, 190 somalinkielistä, 143 vironkielistä, 71 arabiankielistä ja 622 muunkielistä lasta (ei yli 50 lasta missään muussa kieliryhmässä). Somalin- ja arabiankielisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut Helsingissä v. 2000-2012 ~5 -> ~3,5.

    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_09_Tilastoja_31_Saarioja.pdf , s.28)

    az:
    Ihmisten asumis- ja elämänmukavuus ei ole hallitseva lähtökohta, vaan CO2, ja ensin mainittu sille alisteinen. Miettikää, mitä tämä tarkoittaa.

    Nämä ovat toki mielipideasioita, mutta itse tykkään kävellä töihin ja hoitaa ruokaostokset tuossa kadun toisella puolen. Helsingin kaupunki vain kovasti rajoittaa mahdollisuutta tällaiseen elämäntapaan väljällä kaavoituksellaan, jolla se ei tarjoa tätä vaihtoehtoa riittävän suurelle määrälle halukkaita. Hinnat ovat tiiviillä alueilla sitten mitä ovat tarjonnan puutteesta johtuen.

    CO2-taloudellinen yhdyskuntarakenne on toki taloudellinen myös euroissa mitattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  17. Jo Eläkeläinen kirjoitti 3.10.2014 kello 19:19

    Järjetöntä rakentaa Helsinkiin vuokra-asuntoja ihmisille, jotka tulevat sinne muussa tarkoituksessa kuin opiskelemaan tai töihin.

    Minulla ei ollut varaa asua Helsingissä, mutta oli halua ja varaa tehdä sinne päivittäin 100 kilometrin edestakainen työmatka hieman yli 25 vuoden ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  18. Olli Vento kirjoitti 3.10.2014 kello 19:58

    Olennaiselta tuntuisi, että maankäyttöä ja suunnittelua uudistettaisiin erilaisten tunnistettavien tulossa olevien muutosten vuoksi niin, että kaupunkitilaa käytetään jatkossa yhä tehokkaammin. Samalla on hyvä satsata viihtyisään kokonaisuuteen muuttuvassa kaupungissa.

    On hyvä käyttää apuna jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja samalla tunnistaa maa-alueita, jotka voisivat perustellusti vapautua uudenlaiseen käyttöön.

    Tilan puolesta tehokkaammiksi suunnitellut asunnot olisivat osaltaan hyvä apu uudistaa kaupunkia.

    Isossa kuvassa olisi keskeistä päästä uudenlaiselle tehokkuuden tasolle maankäytössä. Samalla olisi helpompi ratkaista ympäristöriskeihin liittyviä haasteita eli turvata luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä viherverkostoja ja torjua ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä haittoja.

    Muuttuvassa kaupungissa olisi hyvä painottaa enemmän myös toimivasta viherverkostosta saatavia hyötyjä kaupungille ja sen asukkaille.

    Terveyshyödyt asukkaille ovat samalla taloushyötyjä kaupungille. Luontaiset alueet ovat edullinen tapa hallita hulevesiä. Toisaalta luontainen hulevesijärjestelmä tuottaa virkistyspalveluita.

    Yksi apukysymys voisi olla, mistä kaikesta syntyy viihtyisyys kasvavassa kaupungissa? Tehokkaiden tilaratkaisujen olisi hyvä soljua osaksi toimivaa kokonaisuutta, jossa ei tarvitsisi liikkua kauas voidakseen viihtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. az kirjoitti 3.10.2014 kello 20:20

    anomuumi:
    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_09_Tilastoja_31_Saarioja.pdf )

    Pidemmän aikavälin ennusteet samansuuntaisia kuin aiemmin viitatussa. Helsingin väkiluvun kasvusta ->2030 72% vieraskielistä. Helsingin seudun 62%. Helsingin vieraskielinen väkiluku vuonna 2030 n. 150 000 henkeä, Helsingin seudun 300 000. Työikäisen suomenkielisen väestön massamuuttotappio (27 000 henkeä) Helsingistä vuoteen 2030 mennessä. 0-6 vuoden ikäisten kantasuomalaisten määrä Helsingissä on jatkanut kokonaisuutena laskuaan huolimatta kantakaupungin alhaiselta tasolta lähteneestä lapsiperheiden osuuden prosentuaalisesta kasvusta.

    Minua ei sinänsä yllättäisi, jos tutkijoiden ennusteet ja projektoidut luvut osoittautuisivat paikkansa pitämättömiksi, silti olisi mielenkiintoista kuulla, miksi esimerkiksi Osmo uskoo näiden ennusteiden olevan pielessä.

    Samoin olisi mielenkiintoista kuulla Pekka Vuorelta, jos ketjua vielä seuraa, perusteita näin korkeille arvioille vieraskielisten osuuden kasvusta.

    (Sinänsä en pidä vieraskielisten muuttoa merkittävänä huolena, kunhan mahdollisimman pieni osuus heistä tulee Afrikasta tai Aasian islamilaisista maista, sanottakoon suoraan. Tämä osuus tulee olemaan hyvin korkea, jos EU:n taakanjakomekanismi toteutuu. Sen mahdollista toteutumista ei ilmeisesti ole laskettu mukaan mihinkään viitatuista ennusteista? Toteutuessaan se nostaisi ennustetta vieraskielisten muuttovoitto-osuudesta entisestään.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  20. R.Silfverberg kirjoitti 3.10.2014 kello 20:37

    olli: Jos miljoona ihmistä keskuskunnan rajojen sisällä on se raja niin aika monta kaupunkia tippuu tosta veke. mm. Lontoo city, Bryssel, kaikki pohjoismaiden kaupungit ja mm. Washington DC. Oletko kuullut koskaan sellaisesta kun metropolialue

    Olen kuullut mutta Helsingillä ei sellaista ole eikä tule. Espoossa asuvana sen tiedän. Espoon ja Helsingin välinen henkinen etäisyys on aivan eri luokkaa kuin jonkun Solnan ja Stockholmin tai Frederiksbergin ja Köbenhavnin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Mikko V kirjoitti 3.10.2014 kello 20:41

    Osmo Soininvaara:

    … Venäjästä ei oikein tiedä.

    Näin pienenä detaljina voisin kertoa, että Venäjän väkiluku on kuulemma historiallisen kovassa laskussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Kalle kirjoitti 3.10.2014 kello 20:41

    Osmo Soininvaara:
    …Helsingin alueella toteutuu käytännössä kaikki, mitä kaavoitetaan, muualla seudulla on toisin.

    Saattaa olla noin, mutta paljonko tuosta on oikeasti kaupunkimaista rakentamista? Onko siitä arviota? Lasketaan vaikka uusien ranta-alueiden kaikkein tiiveimmin rakennetut korttelit kaupunkimaisiksi.

    Lähitulevaisuudessa yksi ongelma on huonoon kaavaan tehty täydennysrakentaminen. Syntyy aikamoinen poru, kun kerrotaan, ettei parikymmentä vuotta sitten tehdyllä rakennuksella ole paikkaa uudessa kaavassa, koska siinä sattuu olemaan katu. Nyt kanntaa ottaa lusikka kauniisee käteen ja tehdä rivakasti paljon nykyistä laajempi ruutukaava-alue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  23. Ville Hurmalainen kirjoitti 3.10.2014 kello 20:52

    Vantaalla virkamiehet perustelivat koulujen lakkautuksia sillä, että alueella on vanhuksia ja heidän kuolema vähentää väkimäärää – joten uudisrakentaminen voi vain pitää väkimäärän korkeintaan ennallaan. Ilmeisesti Vantaalla on niin paljon näitä yksinäisiä vanhuksia, jotka jäävät asuntoihinsa vielä kuolemansa jälkeen.

    Onko tässä taas samaa ilmiötä, että ennuste yllättäen tukee niitä tavoitteita, joita tilaaja haluaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  24. anomuumi kirjoitti 3.10.2014 kello 22:06

    Mikko V: Näin pienenä detaljina voisin kertoa, että Venäjän väkiluku on kuulemma historiallisen kovassa laskussa.

    Vanhentunut käsitys.

    Väkiluku laski pitkään vuoden 1991 huipusta (n. 149 miljoonaa), mutta vuosituhannen vaihteessa nousuun kääntynyt syntyvyys ja 2005 laskuun lähtenyt kuolleisuus kohtasivat vuonna 2012. Vuonna 2013 Venäjän luonnollinen väestönmuutos (=syntyneet-kuolleet) oli NL:n kaatumisen jälkeen ensi kertaa positiivinen, joskin maan väkiluku on kasvanut jo kauemmin johtuen maahanmuutosta, ollen nyt noin 144 miljoonaa, kun se matalimmillaan oli noin 143 miljoonaa.

    Lisäksi Venäjällä asuu miljoonia laittomia siirtolaisia.

    Kts. esim. http://thediplomat.com/2014/05/actually-russias-population-isnt-shrinking/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. napander kirjoitti 3.10.2014 kello 22:57

    Väestönkasvu tässä se ongelma on, CO2 seurausta siitä. Ihan pilipalihommaa miettiä muuta kuin sitä millä syntyvyyttä saa alas. Nyt se on täällä menossa kohti kestävää, niin eikös sitten olla tuplaamassa maahanmuuttoa. Urbanisaatio saa naiset uraohjuksiksi joilla ei ole aikaa vauvatehtaiksi, joten ekologisesti raskas kaupunkien rakentaminen tuottaa kuitenkin väylän kohti kestävää väestömäärää, jos laskeva väestömäärä vain sallittaisiin, mutta taas tulee kuvaan tämä talouskasvupakko. Jos joku olisi tosissaan ilmaston ja ympäristön kanssa, niin kyllä väestömäärä olisi aivan ykkösasia ottaa käsittelyyn. Kyllä kaikki kestävää talousjärjestelmää suunnitelleet ovat myös päätyneet alenevaan väestömäärään. Yhden lapsen politiikka pitäisi olla ainakin globaalina suosituksena.

    Energiantarve kasvaa väestönkasvun takia, kuten kaikki muukin kulutus, eikä teknologinen kehitys voi koskaan tätä muuttaa, koska on tietty peruskulutustaso. Liikaa ihmisiä = liikaa kulutusta. Kun kulutus tehostuu nyt, niin kohta ollaan kuitenkin tehty helpoimmat vähennykset ja sitten taas jokainen lisäkuluttaja antaa taas nettona turpaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 3.10.2014 kello 23:10

    Huomautus anonyymin kommenttiin – ei pidä teeskennellä markkinaehtoista mekanismia tässä. Ihmisten muutto (ulkomailta) ei hakeudu mihinkään kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Hintamekanismiin puututaan liian paljon koko ajan ns. asuntopolitiikalla ja keskittymisen ruuhkahaittoja hillitään miljardien suuruisilla summilla. Vallitsee laaja usko Metropolin hyvyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. maiju kirjoitti 3.10.2014 kello 23:12

    Kai se on lopulta seudulle tuleva rahamäärä, joka määrittää kuinka monta asukasta alue pystyy elättämään. Nyt kun yhteiskunta ei voi enää ottaa velkaa julkisen sektorin paisuttamiseen taitaa helsingillekin käydä kuten sille viime vappuiselle vappupallolle. Ulkomaiset verkkokaupat laittavat lisäksi pisteen Helsingin tapulikaupunkioikeuksille, nythän Suomen tuonnista 80% kulkee Helsingin kautta ja viennistäkin se kuppaa merkittävän molukin. Onkohan kellään tiedossa tietokoneohjelmaa jolla voisi haarukoida esim vientitulojen 20% laskun vaikutusta rahavirtoihin ja työllisyyteen eri puolilla kansantaloutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. olli kirjoitti 3.10.2014 kello 23:34

    R.Silfverberg: Olen kuullut mutta Helsingillä ei sellaista ole eikä tule. Espoossa asuvana sen tiedän. Espoon ja Helsingin välinen henkinen etäisyys on aivan eri luokkaa kuin jonkun Solnan ja Stockholmin tai Frederiksbergin ja Köbenhavnin.

    Anteeksi mutta mistä ihmeestä sinä oikein puhut? Henkinen etäisyys mitä? Espoo on osa Helsingin metropolialuetta. Ei se ole mikään makuasia vaan ihan puhdas tekninen määritelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  29. Liian vanha kirjoitti 3.10.2014 kello 23:55

    Helsinki on kaavatiheydeltään erämaata. Olen nyt vaihteeksi etelä–Ranskassa ja kun kiertelee niin tule e kiinnittäneeksi huomioita silmiin pistäviin asioihin.

    Nizza ei varmaan ole tyypillisen ranskalainen kaupunki sosiaaliselta rakenteeltaan, mutta monet asiat ovat tyypillisiä.

    Asemakaava on taaja, niinpä 72 km² alueelle on sullottu n 350000 asukasta eli n 4800 asukasta km². Helsinki on erämaata, se pääsee n 2900 asukkaaseen per km².

    Nizza ei ole kuitenkaan täynnä tornitaloja, tyypillinen kierrosmäärän on kuusi eli Helsingin keskustan luokkaa.

    Hi natsat on Helsingin luokkaa ja osittain korkeampien, mutta edes neukkutyyppisissä lähiöissä hinta ei laske alle itä-Helsingin. V uokrat ovat suhteessa yhtä korkeita.

    Kuntarake nne on vähän Suomen tapainen, Nizza ympäristökuntineen on n miljoonan asukkaan yhteisö.

    Ruuna hinta on tolkuton , samaa luokkaa kuin Suomesa ja korkeampien. Muutaman sadan kilometrin päässä Italiassa selvisi puolella. Eikä ongelma koske keskustaa vaan neukkulähiössäkin ruoka on kallista.

    Lähiöiden kokoonpano on mielenkiintoinen: Välimeren eteläpuolelta tulleita, työttömiä ikääntyneitä miehiä ja vanhoja naisia. Kerjäläisiä joka nurkassa, suurin osa perusranskalaisia.

    Nuo neukkulähiöt ovat yhteiskunnan kaatopaikkoja, joihin piilotetaan ongelmat: Vanhat muumot, joilla ei ole työuraa, puoliso kuollut ja eläke ei riitä elämiseen,niinpä muumot kulkevat kerjäämässä. Tai +50-vuotiaita työttömäksi potkittuja miehiä, joille soppa maistuu ja raha elämiseen pitää kerjätä.

    Keskustassa poliiseja on näkyvän paljon ja tärkein tehtävä on ajaa kerjäläiset lähiöihin.

    Julkinen liikenne on positiivinen yllätys, silläse on halpaa ja kalusto laadukasta Suomeen iverraattuna. Kertamaksu on vain1,5 euroa ja eläkeläinen saanee siihen alennuksen.eikävuosilippukaan kallis ole, n 40% Helsingin lipusta. Cannesissa Nizzaan pääsi bussilla 1,5 eurolla, joten vyöhykekin on laaja.

    En usko, etä tuo hintaero pelkästä subventioista syntyy, jotain mätää on pääkaupunkiseudun liikenteen kilpailutuksessa ja järjestelyissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  30. mikko siitonen kirjoitti 4.10.2014 kello 7:56

    Melko turhaa “keskustelua”, Maailma etenee niin kuin se on edennyt muuallakin. Montako somalia, montako venalaista, puhuvatko ne suomea.

    Kuka tietaa. Se vain on varmaa etta ei tama mihinkaan pysahdy. Tai yrittakaa! Sittenhan jaamme tanne.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Sakke kirjoitti 4.10.2014 kello 10:45

    Siinä vaiheessa kun nykyisin yksin asuva, yli 90-vuotias, tai yli 80-, yli 70- tai vähintään 64-vuotias väestön osa siirtyy ns. tuonpuoleiseen elämään, vapautunee heiltä aika paljon asuntoja uusille asukkaille. Suurten ikäluokkien myötä tämä trendi voimistuu. Onko mitään käsitystä siitä, kuinka suuri määrä asuntoja (ja minkä kokoisia?) tähän joukkoon kuuluu ja kuinka suuri asukasmäärän lisäyspotentiaali niissä piilee (ja mihin tahtiin) esimerkiksi Helsingissä?

    Mitä tulee ympäristörikoksiin, joihin O.S. edellä viittasi, tulee varmasti moni mielenkiinnolla seuraamaan tämänkin syksyn aikana tapahtuvaa päätöksentekoa Helsingissä kaavoituksen ja uusien osayleiskaavojen osalta. Onko nykyinen ympäristölainsäädäntömme ajan tasalla, ja sen valvojat hereillä, jotta lähiluontoamme ei enää pilata, sen suojelun tärkeyttä ymmärtämättömien päättäjienkään toimesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Syltty kirjoitti 4.10.2014 kello 10:53

    maiju:
    Kai se on lopulta seudulle tuleva rahamäärä, joka määrittää kuinka monta asukasta alue pystyy elättämään. Nyt kun yhteiskunta ei voi enää ottaa velkaa julkisen sektorin paisuttamiseen taitaa helsingillekin käydä kuten sille viime vappuiselle vappupallolle.

    Niin meinaatko että helsinkiläiset kuristuvat kasvavan verotaakan alle, kun valtio ottaa heiltä entisäkin ennemmän ja siirtää maakuntiin? 😉

    Meinaan että olethan tietoinen faktasta että valtio siirtää pk-seudulta enemmän rahaa muualle kuin siellä kuluttaa? Toisin sanoen julkista rahaa käytetään alueella vähemmän mitä sitä sieltä verotetaan. Ja jos kerran vähennetään velkaantumista, niin ei se voi tarkoittaa muuta kuin että joko otetaan hesast enemmän tai sitten käytetään rahaa entistäkin vähemmän…jka tarkoittaa sitä että hesalaisten osuus mmuun suomen elättämisestä kasvaa entisestäänkin.

    PS en asu lähelläkään pks

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  33. Kalle kirjoitti 4.10.2014 kello 11:38

    tuen maksaja: Meinaat, että City of London ei ole oikea city?

    Koko ei ole olennaista. City of London on vähän yli 10 000 asukasta. Terveet metropolit muodostuvat pienistä itsenäisistä kapungeista.

    Kyllä Helsinkikin on City, sillä täällä on tuomiokirkko. Ei mikään vanha ja kunnianarvoisa, kuten keski-eurooppalaisissa kaupungeissa tai vaikka Turussa, mutta tuomiokirkko se kuitenkin on. Toisaalta vaikka Espoossa on tuomiokirkko, ei se kuitenkaan ole city.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. Rolle kirjoitti 4.10.2014 kello 11:44

    Johannes Hirvaskoski:
    Huomautus anonyymin kommenttiin – ei pidä teeskennellä markkinaehtoista mekanismia tässä. Ihmisten muutto (ulkomailta) ei hakeudu mihinkään kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Hintamekanismiin puututaan liian paljon koko ajan ns. asuntopolitiikalla jakeskittymisen ruuhkahaittoja hillitään miljardien suuruisilla summilla. Vallitsee laaja usko Metropolin hyvyydestä.

    Onhan tuota muun Suomen houkuttelevuutta yritetty parantaa kaikenlaisilla vipstaakeilla kuten esim. virastojen surkeasti onnistuneilla hajasijoituksilla (osaajat ovat jääneet mieluummin asumaan pk-seudulle). Suuri maaseutua kurjistava tekijä ovat julkisen palvelun tasoa määräävät säädökset. Mitä tiukempia säädöksiä, sitä mahdottomampaa vaaditun tasoisen palvelun toteuttaminen on. Viimeisimpänä esimerkkinä synnytyssairaaloiden karsinta. Vaaditaan liikaa. Ennen kuntaan riitti yksi yleislääkäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  35. Pekka Vuori kirjoitti 4.10.2014 kello 12:01

    Perusteet nimin. Anomuumin kysymykseen vieraskielisen väestön kasvulle on julkaistu Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteistyönä vuonna 2012 tehdyssä “Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste” -julkaisussa.
    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tilastoja_5_Vuori.pdf
    Todettakoon kuitenkin, että tässä työssä keskeisintä oli saada käsitys palvelujen kannalta tärkeimpien väestöryhmien, erityisesti lasten ja nuorten määristä lähitulevaisuudessa eri kieliryhmissä. Pitkän aikavälin ennusteet ovat projektioita, joiden oletukset ovat tässä tapauksessa varsin epävarmoja.
    Toistaiseksi maahanmuuttajien määrä on kuitenkin kasvanut tätä ja erityisesti vuonna 2009 laadittua ennustetta nopeammin. Varsinkin Virosta ja Aasiasta muuttojen määrä on kasvanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 4.10.2014 kello 15:30

    Ongelma on se että pitkän aikavälin ennusteet jotka ovat varsin epävarmoja ( vrt. Pekka Vuoren kommentti edellä sekä lukuisat varaumat itse ennusteessa) muuttuvat itseään toteuttaviksi. Käy kuten gallupeissa. Tämä ilmeinen kehämäisyys on täysin keskustelematta. Samoin fraseologia jonka mukaan on rakennettava kun on muuttoliikettä paljastuu ontoksi. Kausaalinen vaikutus on päinvastainen, kun rakennetaan, on muuttoliikettä. Kausaliteetti ei kuitenkaan ole yksi yhteen, mikä koko ajan menee keskustelussa sekaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. R.Silfverberg kirjoitti 4.10.2014 kello 18:37

    olli: Anteeksi mutta mistä ihmeestä sinä oikein puhut? Henkinen etäisyys mitä? Espoo on osa Helsingin metropolialuetta. Ei se ole mikään makuasia vaan ihan puhdas tekninen määritelmä.

    Mä puhun siitä että vaikka useat meistä Soininvaaran blogin kommentoijista haluaisimme, niin Helsingin seudulla ei ole metropolihallintoa vaan on vain joukko itsenäisiä kaupunkeja ja maalaiskuntia, osa toiminnoista on yhteisiä kuten HSL ja HSY ja HUS mutta näidenkään rajat eivät ole yhtenäisiä metropolin kanssa. Eikä mikään muu kaupungeista/kunnista paitsi itse Helsinki halua mitään yhteistä suurkaupunkia. Espoo haluaa kilpailla Helsingin kanssa parhaista veronmaksajista ja työpaikoista, Vantaa taas haluaa tehdä Helsingin ja muun seudun riippuvaiseksi sen teollisuudesta ja logistiikkatoiminnoista ja kehyskunnat tarjoamalla vaihtoehtoista elämänmuotoa automatkan päässä. Käsite metropolialue on täysin epävirallinen ja rajat epäselviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. max kirjoitti 4.10.2014 kello 19:22

    napander:
    Väestönkasvu tässä se ongelma on, CO2 seurausta siitä. Ihan pilipalihommaa miettiä muuta kuin sitä millä syntyvyyttä saa alas. Nyt se on täällä menossa kohti kestävää, niin eikös sitten olla tuplaamassa maahanmuuttoa. Urbanisaatio saa naiset uraohjuksiksi joilla ei ole aikaa vauvatehtaiksi, joten ekologisesti raskas kaupunkien rakentaminen tuottaa kuitenkin väylän kohti kestävää väestömäärää, jos laskeva väestömäärä vain sallittaisiin, mutta taas tulee kuvaan tämä talouskasvupakko. Jos joku olisi tosissaan ilmaston ja ympäristön kanssa, niin kyllä väestömäärä olisi aivan ykkösasia ottaa käsittelyyn. Kyllä kaikki kestävää talousjärjestelmää suunnitelleet ovat myös päätyneet alenevaan väestömäärään. Yhden lapsen politiikka pitäisi olla ainakin globaalina suosituksena.

    Energiantarve kasvaa väestönkasvun takia, kuten kaikki muukin kulutus, eikä teknologinen kehitys voi koskaan tätä muuttaa, koska on tietty peruskulutustaso. Liikaa ihmisiä = liikaa kulutusta. Kun kulutus tehostuu nyt, niin kohta ollaan kuitenkin tehty helpoimmat vähennykset ja sitten taas jokainen lisäkuluttaja antaa taas nettona turpaan.

    Tarkoitatko tässä väestönkasvun ongelmalla maapallon kantokykyä vai ihmisen liikakansoituksen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä?

    Jos ensimmäistä niin eivätkö suurkaupungit ole lähinnä juurikin se ongelma eikä ratkaisu. Vain suurkaupunkien kautta maailmassa voi olla liian paljon ihmisiä.

    Tyystin toinen ongelma on jonkin kuivan aron liiallinen kansoitus joka ei elätä. Jos Suomi ylikansoittuu ainoa mahdollinen olio siihen on pääkaupunkiseutu. Annat ymmärtää, että se olisi Kainuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2014 kello 10:29

    Mitenkähän siellä Kainussa elettäisiin, jos siellä asuisi vaikkapa vain 500 000 ihmistä ja heidän tulisi tulla toimeen omillaan? Ylikansoitetulta se kyllä tuntuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. ceterum censeo kirjoitti 5.10.2014 kello 10:37

    Anonyymi: Ratkaisu mihin? Asuntojen määrän lisääminen tietysti auttaa siihen että useammat ihmiset saavat asua siellä missä haluavat.

    Tuo argumentti että väestönkasvu pilaa kaupungin on vähän kuin tämä kuuluisa Yogi Berra kommentti kaupungin keskustasta: “Kukaan ei mene sinne enää. Siellä on liian paljon ihmisiä.” Ihmiset kyllä lopettavat Helsinkiin muuttamisen ihan itsestään sitten kun se alkaa olla liian täynnä. Siihen asti asuntojen lisääminen ei voi muutakuin parantaa kaupunkia keskimääräisen muuttajan näkökulmasta.

    Valtaosa Helsinkiin tulevasta nettomuutosta tapahtuu ulkomailta. Tämä muuttaminen ei “lopu itsestään, kun kaupunki alkaa olla liian täynnä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 5.10.2014 kello 11:51

    Osmo, mitä mahdat tarkoittaa “omillaan toimeen tulemisella”? Kainuu ei tule toimeen omillaan, mutta ei myöskään Uusimaa. Kestävän kehityksen indeksi maakunnittain jonka TEM julkaisi kesällä on saanut hävyttömän vähän huomiota. Siitä ilmenee että Pohjois-Karjala(!) tulee parhaiten toimeen “omillaan” ja että Uusimaa on sijalla 11.

    https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem_raportteja/suomen_maakuntien_taloudellisen_kehityksen_seuranta_1960-2012_aidon_kehityksen_indikaattori_%28gpi%29.102073.xhtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. max kirjoitti 5.10.2014 kello 11:57

    Osmo Soininvaara:
    Mitenkähän siellä Kainussa elettäisiin, jos siellä asuisi vaikkapa vain 500 000 ihmistä ja heidän tulisi tulla toimeen omillaan? Ylikansoitetulta se kyllä tuntuisi.

    Siis vastaushan piilee juuri tuossa. Kirjoitin ehkä epäselvästi. Maapallon kantokyky tulee aina ja ikuisesti sallimaan liikaväestön jossakin Kainuussa, Saharassa, Siperiassa ja Alaskassa. En osaa edes kuvitella sitä inhimillistä kärsimystä mikä tuollaiseen ylikansoitukseen noin(kin) ankeilla alueilla mahdollisesti toteutuisi. Mutta se on ihan eri asia kuin suotuisille alueille hiljalleen muodostuvat miljoonakaupungit jotka mahdollistavat -maapallon- ylikuluttamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. max kirjoitti 5.10.2014 kello 13:06

    Jatkan vielä, ajatukseni siis vastineena siihen, että kaupungistuminen nähtäisiin ratkaisuna ylikulutukseen ja kaupungistumisen myötä nähtäisiin jossakin tulevaisuudessa kulutuksen kääntymisen laskuun. En usko tuohon. Päinvastoin. Ennustan, että jatkossa(kin) nimenomaan kaupungistuminen kasvattaa, nimitän sitä tässä vaikkapa, impulssikulutusta.

    Kaupunkit ovat upeita, mutta niihin ei kannata liittää sellaisia ominaisuuksia joita niillä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Maaseutulainen kirjoitti 5.10.2014 kello 18:52

    max:
    Päinvastoin. Ennustan, että jatkossa(kin) nimenomaan kaupungistuminen kasvattaa, nimitän sitä tässä vaikkapa, impulssikulutusta.

    Minusta voi puhua yksinkertaisesti kaupunkikulttuurista, jonka keskiössä on kulutus. Suuntautuu kulutus sitten materiaan tai palveluihin, niin joka tapauksessa se on kulutusta. Palveluitakaan ei tuoteta haitatta.

    Kainuulainen pilkkimies käyttää haalarinsa loppuun tai käyttää sitä siihen asti, kun tulee oikeasti kylmä. Se on maaseutukulttuuria. Siellä ostetaan tarpeeseen.

    Ihailen kainuulaista pilkkimiestä, koska hän ei tee valintojaan ideologian vuoksi vaan tarpeiden vuoksi.

    Vastustan taas kaupunkilaista, koska hän elää ympäristössä, joka jatkuvasti luo ja pyrkii luomaan ihmisille tarpeita. Suuri osa kaupunkilaisen hyörinnästä on sellaista, joka ei ihmiselle itselleen tulisi mieleen, jos sitä ei hänen mieleensä olisi syötetty.

    Suurinta vihreyttä on kainuulainen pilkkimies.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  45. Stadilainen kirjoitti 6.10.2014 kello 12:05

    Ulkomaalaisten osuus oli sama kaikissa arvioissa. Suomalaisia tulee siis sitä enemmän, mitä enemmän kaavoitetaan. Kaikki muuttajat hyötyvät, yleensä myös jo täällä asuvat, kun lähikaupat ja monipuoliset palvelut lisääntyvät. Niitä virolaisiakin tarvitaan, jotta eläkeläisten suhde työvoimaan ei nousisi pilviin. Hekin hyötyvät. Jos joku on valmis ostamaan kaavoitetun asunnon, se todistaa, että se oli enemmän kuin hintansa arvoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Markku af Heurlin kirjoitti 6.10.2014 kello 14:28

    tuen maksaja: Meinaat, että City of London ei ole oikea city?

    lainaus Wikipediasta

    “Lontoon City (engl. City of London) on Lontoon keskustan käsittävä hallintoalue Suur-Lontoon kreivikunnassa. Lontoon kaupunkiasutus kasvoi alun perin Lontoon Cityn ja viereisen Westminsterin ympärille, jotka molemmat ovat nykyisin Lontoon kaupunginosia Thamesin pohjoispuolella. Pinta-alaltaan City on 2,6 neliökilometrin suuruinen – siksi se tunnetaankin myös nimellä The Square Mile (neliömaili). Näitä termejä käytetään usein metonymioina Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipalvelutoimialalle, joka sai historiallisesti näiltä alueilta alkunsa.

    Sen asukasluku on 8 600 ja asukastiheys 2 996 as/km². Cityssä työskentelee päivittäin noin 300 000 henkilöä.[1]”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. R.Silfverberg kirjoitti 6.10.2014 kello 15:41

    Maaseutulainen:Suurinta vihreyttä on kainuulainen pilkkimies.

    Ihmisiä kuluttamaan ajavat erilaiset vietit joita ei pystytä patoamaan, ja se ei kysy paikkaa. Vaatteita kuluttavat enimmäkseen nuoret naiset ja sukupuolivietti on sen takana. Samoin ylitehokkaita autoja ja moottoripyöriä ostelevat nuoret miehet samasta syystä. Kainuulainen 50-vuotias pilkkimies on varmaan kuluttanut nuoruudessaan johonkin jonninjoutavaan, ja hänen lapsensa luultavasti tekevät samoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Ville kirjoitti 6.10.2014 kello 18:18

    Maaseutulainen: Minusta voi puhua yksinkertaisesti kaupunkikulttuurista, jonka keskiössä on kulutus.

    Suurinta vihreyttä on kainuulainen pilkkimies.

    Montako niitä kainuulaisia pilkkimiehiä on? Kainuussa on lomakyliä, jotka ovat kuin maanpäällisiä ruotsinlaivoja, kulutuskulttuuria parhaimmillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. Maaseutulainen kirjoitti 6.10.2014 kello 21:51

    R.Silfverberg: Ihmisiä kuluttamaan ajavat erilaiset vietit joita ei pystytä patoamaan

    Maalla kuluttamiseen ei ole mahdollisuuksia, joten kulutusta tukevaa kulttuuriakaan ei synny, ei myöskään sosiaalista painetta tietää siitä ja tuosta, kokeilla sitä ja tätä ja pukeutua niin ja noin.

    Sopii käydä vilkaisemassa maaseudun elämää. Se on omaa puuhastelua, ei palveluiden ostamista. Ei ole mitään ostettavaa.

    Kaupunkikulttuurissa minua eniten ärsyttää se, että joihinkin kulutusmuotoihin suorastaan kannustetaan, esimerkiksi junamatkailuun. Aivan kuin junalla matkustaminen olisi haitatonta.

    Vihreä ihminen elää köyhän, kituliaan ja lyhyen elämän. Se on todellista vihreyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. Sakke kirjoitti 7.10.2014 kello 11:05

    Maaseutulainen: Minusta voi puhua yksinkertaisesti kaupunkikulttuurista, jonka keskiössä on kulutus. Suuntautuu kulutus sitten materiaan tai palveluihin, niin joka tapauksessa se on kulutusta. Palveluitakaan ei tuoteta haitatta.

    Kainuulainen pilkkimies käyttää haalarinsa loppuun tai käyttää sitä siihen asti, kun tulee oikeasti kylmä. Se on maaseutukulttuuria. Siellä ostetaan tarpeeseen.

    Ihailen kainuulaista pilkkimiestä, koska hän ei tee valintojaan ideologian vuoksi vaan tarpeiden vuoksi.

    Vastustan taas kaupunkilaista, koska hän elää ympäristössä, joka jatkuvasti luo ja pyrkii luomaan ihmisille tarpeita. Suuri osa kaupunkilaisen hyörinnästä on sellaista, joka ei ihmiselle itselleen tulisi mieleen, jos sitä ei hänen mieleensä olisi syötetty.

    Suurinta vihreyttä on kainuulainen pilkkimies.

    Kaikki maaseudulla asuvat eivät ole ‘kainuulaisia pilkkimiehiä’, eivätkä kaikki kaupunkilaisetkaan kulutushysterian läpitunkemia tai markkinoinnin kyllästämiä kuluttajia.

    Tiedän eräänkin ‘paljasjalkaisen’ kaupungin kasvatin Helsingistä, joka ei hankkinut kännykkää, ennenkuin sitä tarvitsi, ja käytti sitä reilusti yli kaksitoista vuotta, kun ei kokenut itsellään olevan tarvetta (sen kestävän, laadukkaan nokialaisen) vaihtamiseen. Kaikki eivät ole “kuluttajia”, vaan arvostavat kulutuksen sijaan kestävyyttä.

    Mainostoimistojen (hipsterien?) käyttämät ihmeteltävän sairaan laihat ja kalpeat mallit (jotka ovat kaukana kaupunginkin keskimääräisestä todellisuudesta, saati hyvinvoivan ihmisen ulkonäöstä, ovat suorastaan lieventäneet paineita uusien vaatteiden hankintaan (vaikka tarkoitus lienee ollut toinen). Tämä on ollut kestävyysmielessä ehkä hyväkin trendi (ainakin kuluttajien osalta)?

    Kaupunkilaisten lähiluonnon, puistojen ja virkistysalueiden jatkuva nakertaminen ja korvaaminen ympäristönä keinotekoisilla ‘hoplopeilla’ lienee kuitenkin huolestuttava ajan merkki. Elämmekö kohta kaikki ‘kuplan’ sisällä, kuten jotkin aika ajoin tyyliään vaihtavat hipsterit esim. Kallion kaupunginosassa? Kunnolliset, kuhunkin vuodenaikaan sopivat asusteet, jalkineita myöten, ovat kuitenkin edellytys lähteä katsomaan lähiluontoon, tai kauemmaskin, miltä maailma näyttää ‘kuplan’ ulkopuolella. Luonto voi tarjota aivan uskomattoman määrän elämyksiä virikkeitä.

    Vastustuskyky tarpeettomuuksien tai turhuuksien markkinoinnille on osalla ihmisiä jo syntymälahjana, osalle se kasvaa yleensä kokemusten ja ymmärryksen myötä. Valitettavasti vain sitä kokemuksen ja järjen ääntä nykyisin ehkä harvemmin kunnioitetaan. Tosi näin lienee tilanne ollut ennenkin …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Maaseutulainen kirjoitti 7.10.2014 kello 14:40

    Sakke:Vastustuskyky tarpeettomuuksien tai turhuuksien markkinoinnille on osalla ihmisiä jo syntymälahjana, osalle se kasvaa yleensä kokemusten ja ymmärryksen myötä.

    Olen tästä samaa mieltä, mutta toisaalta pidän myös selvänä, että ympäristö ohjelmoi ihmisen. Kaupunkiympäristössä meihin näppäillään kulutus- ja elämyskeskeisyyttä.

    On teatteria, kirjastoa, näyttelyä, kahvilaa, huvipuistoa, eläintarhaa, jumalaton määrä liikkumaan houkuttelevaa julkista kulkuvälinettä ja monenmoista muuta haitaketta, jotka kuormittavat luontoa kohtuuttomasti.

    En ole koskaan ymmärtänyt kaupunkivihreää, joka lentää ulkomaille, ostaa kaikenlaista ekologista ja eettisesti tuotettua (mikään turhaan ostettu ei ole ekologista ja eettistä) ja kuvittelee pystyvänsä pelastamaan maapallon pienillä valinnoillaan.

    Ei se näin mene. Vihreä on usein koulutettu, mihin jo lähtökohtaisesti liittyy usein korkeat tulot eli korkea kulutus. Johonkin rahat pistetään, eikä niitä yleensä laiteta esimerkiksi suojeltavan metsän ostamiseen vaan sellaiseen, joka on enemmän yhteydessä yksilön omaan hyvinvointiin ja elämyksiin.

    Vihreät tekisivät viisaasti, jos he jättäisivät luonnosta höösäämisen kokonaan, olisivat rehellisesti kaupunkilaisia pienkokoomuslaisia ja jättäisivät tilaa risupartavihreydelle, joka tähtää elintason romahduttamiseen, niukkaan elämään ja luonnon arvon korostamiseen talouden kustannuksella.

    250 000 vuotta täällä on tällä perimällä tallottu. Lienee selvää, että nykyjärjestelmä ei yhtä kauas tulevaisuuteen kanna.

    Vihreiden luonnosta huolehtiminen on yhtä teatteria, joka parhaimmillaan marginaalisesti hidastaa luonnon raiskaamista rahaksi, mutta jonka taustalla ei ole ainuttakaan realistista keinoa tuhoisan kehityksen pysäyttämiseksi.

    Kehityksen pysäyttämisen keino on täystuho, joka karsii maapallolta väkeä miljardeittain. Optimaalinen maapallon väkiluku, johon kulutuskulttuuri voidaan sovittaa, lienee joitain satoja miljoonia.

    Linkola on valitellut, että HIV:n tarttumistapa on valitettavan tehoton. Valitettavasti myöskään Ebolasta ei taida olla maapallon pelastajaksi. Silti voi toivoa, että jatkossa syntyy räjähdysmäisesti leviäviä supertauteja, joita lääketiede ei pysty nujertamaan. Myös avaruuden kappale on varteenotettava ratkaisuvaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. az kirjoitti 8.10.2014 kello 11:00

    Toisen polven maahanmuuttajanuorista koostuva jengi pahoinpidellyt raa’asti ainakin 73 satunnaista kantasuomalaista lasta, todennäköinen uhriluku vielä paljon korkeampi. Pahoinpidellyt pahoinpitelemisen ilosta. Teoissa käytetty pahimmillaan teräaseita ja pesäpallomailoja, osa uhreista hakattu tajuttomiksi, moni saanut vakavia vammoja. Eikä ilmiö ole uusi, vaan aiemmin onnistuttu pitämään paremmin piilossa, kuten asiaa poliisin näkökulmasta vuosia seurannut Packalen kertoo: http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177481-epaonnistuneen-maahanmuuttopolitiikan-hedelmat-alkavat-kypsya

    Ilmiö on yleiseurooppalainen, eikä se selity sosioekonomialla, kuten moni kaikenymmärtäjä on jo ehtinyt mediassa toistella. Eikä sitä tule poistamaan mikään kotouttamispolitiikka. Vastaavien ilmiöiden laajuus tulee karkeasti korreloimaan tiedetyn tyypin maahanmuuttajaväestön määrän kanssa. Näin on kaikkialla. Toisin ei ole missään.

    Aika moni lapsiperheellinen taatusti miettii tänään, millainen paikka Helsinki on heidän lapsilleen nyt ja tulevaisuudessa. Myös parempiosainen. Sillä ilmiö ei ole jäänyt vain sinne jonnekin lähiöihin, vaan pahoinpidellyt porukka on liikkunut ympäri Helsinkiä ja pk-seutua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  53. max kirjoitti 8.10.2014 kello 17:21

    az:
    Toisen polven maahanmuuttajanuorista koostuva

    Ei ole/ollut vaikea ennustaa, että hankalinta tulee olemaan toisesta polvesta eteenpäin. Ensimmäinen polvi onkin vielä kiitollinen muutosta parempaan. Mutta eihän toinen polvi osaa sitä arvostaa eikä tarvitsekaan. Voi lähteä ihan samoista lähtökohdista kuin kantaväestökin. Paitsi jos. Paitsi jos se oma perhe, lähipiiri ja kulttuuri ei ehdi mukautua siihen uuteen ympäristöön joka on de facto -osoitus paremmasta, demokraattisemmasta ja toimivammasta kulttuurista! (Eihän muutoin alunperinkään olisi humanitääristä maahantuloa tapahtunut.)

    En ota kantaa mahdollisiin ratkaisukeinoihin. Tai otankin. Sen tulisi olla jotain samantapaista kuin kehitysmaiden auttaminen naisten ja tyttöjen kouluttautumisen kautta. Jos maahanmuuttajaperheiden naisilla on suuret vapaudet ja niiden samojen perheiden miesväestö nimenomaisesti kannustavat heitä siihen ovat perheet aika hyvin kotiutuneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. B.J kirjoitti 8.10.2014 kello 17:27

    Nimim. Az:n esiin nostama ongelma on ollut esillä monessa mediassa viime aikoina. Vahvasti tunteellisia viestejä on välittynyt monesta suunnasta ja ratkaisuksi on esitetty milloin mitäkin.

    Ensimmäinen hyväksyttävä tosiasia on se, että poliisi ei voi tilanteelle mitään. Poliisi toimii lain mukaan, eikä tässä prosessissa alaikäisten kohdalla ole ennaltaehkäisevää peloitevaikutusta sen enempää, mitä jälkikäteen tulevaa estovaikutustakaan. Henkilökohtaisen valinnan poliisi voi tehdä asiassa ja tälläisen väkivallan estämiseksi poliisin mahdollisuus on lähinnä lyödä niin lujaa, että nuoresta ei ole enää väkivallan tekijäksi. Poliisin en silti toivoisi oman käden oikeutta nykyistä enempää jakavan.

    Lapset ja nuoret ovat todennäköisesti antautuneet tilanteelle ja todenneet, että Helsingissä ei voi liikkua. Oletan tämän olevan näin siitä syystä, että Helsingissä vieraillessani silmiinpistävää on nuorten puuttuminen katukuvasta iltaisin. Lapset ja nuoret eivät asialle myöskään mitään mahda ja suurin katastrofi syntyy siitä, jos nuorisoryhmät alkavat varustautua toisiaan vastaan. Oletan, että lapset saavat aseita kotoaan Helsingissä suunnilleen samoin, mitä täällä maakunnassa.

    Mielestäni pallo on vanhemmilla. Ihmettelen, että uhrien vanhempien tulee toimia vastuullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus