Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta

11.12.2009 · Aihe: _ 

Tänään perjantaina julkaisen Bottalla Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiön tilauksesta kirjoittamani pamfletin “Julkisen sektorin tuottavuus” Voit lukea sen tästä.

========

Pamfletin sivulla 22 sanotaan, että yksityislentokoneet on vapautettu arvonlisäverosta. Oikaisuna todettakoon, että tieto on vanhentunut, eikä tällaista vapautusta enää ole.

Kommentit

98 Vastausta artikkeliin “Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta”

  1. GranpaIgor kirjoitti 11.12.2009 kello 13:15

    Onnittelut. Herkullista ja ajatuksia herättävää luettavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kimmo kirjoitti 11.12.2009 kello 14:50

    TILAA VIEVÄT HARRASTUKSET KAUPUNGISSA
    Ampumarata, harrasteilmailukenttä, golfkenttä ja veneiden talvisäilytys
    kantakaupungin rannoilla ovat toimintoja, jotka ovat mahdollisia vain
    siten, että maa-alue annetaan käyttöön räikeällä alihinnalla. Jos kaupunkialueella
    golfrataa ylläpitävä seura ei olisi vuokrannut maata vaan omistaisi
    sen, se vaatisi voimakkaasti alueen kaavoittamista asuntotuotantoon, koska myymällä maan seura voisi rakentaa kymmenen golfkenttää
    halvemmalle maalle

    Ilmaisuutta ja voimakasta subventiota on perusteltu implisiittisesti
    myös jonkin toiminnan kohtuuttomalla kalleudella. Kutsun tätä minkkiturkkiavustukseksi.
    Koska kalliin harrastuksen hinta ylittää oman maksukyvyn
    tai -halun, tarvitaan veronmaksajien panosta. Tällä perusteella
    esimerkiksi harrasteilmailussa käytettävät lentokoneet on vapautettu arvonlisäverosta
    samalla kun toimintaa subventoidaan ylläpitämällä verovaroin
    tappiollisia lentokenttiä ja katsomalla lennonjohdon kustannuksia
    läpi sormien.

    Mielenkiintoinen, terävä ja luova analyysi julkisen puolen kulun muodostukseen. Oman Osmomaisen lisän pamfletti saa pakkosyötetyillä Enemmistöläisillä agendoilla, kuten vastustettakoon golf- ja lentokenttiä sekä samalla tavoin elitististä yksityisautoilua. Olisikin mielenkiintoista tietää mikä on kyseisten toimintojen vuosittainen kulunmuodostus nimenomaan kuntataloudessa (ei valtiontaloudessa) verrattuna pamfletissa keskeiseen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

    Niiden, jotka ihmettelevät kannanottojani, niin paljastan äänestäneeni Osmoa peräti kahdesti – ja siinä on minun mandaatti tällä palstalla ilmeisen epäsovinnaiseen maailmankatsomukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2009 kello 15:29

    Tämä ei suorana kuluna ole iso, mutta neliökilometri rakennusmaata aseman vieressä on välillisenä kuluna mittava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Nimetön kirjoitti 11.12.2009 kello 15:17

    Onko HTML liian vaativa formaatti?
    Voisi nimittäin laittaa pdf:n rinnalle..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 11.12.2009 kello 15:40

    Todella hyvä, ellei loistava!

    Mitään pelkäämättömiä, raikkaita ajatuksia ummehtuneen byrokratian alasajoksi.

    Kaikesta luonnollisestikaan en ole samaa mieltä, mutta se ei ko. läpyskän arvoa vähennä… ehkä jopa nostaa sitä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tapio Peltonen kirjoitti 11.12.2009 kello 16:02

    Erittäin hyvää tekstiä. Toivottavasti tämä pamfletti saa ansaitsemansa määrän julkisuutta, eikä ehdotettuja uudistuksia vesitetä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Saarelainen kirjoitti 11.12.2009 kello 16:14

    Heti sivulla 13 on väite, joka ei pidä paikkaansa: “Opettajaa ei voi korvata koneella”.

    Opettajan voi korvata koneella ja on korvattukin. Tai pikemmin: koneella plus itseohjautuvuudella. Tietokone tekee monia perinteisen opettajan hommia aika tehokkaasti ja joskus tehokkaamminkin kuin opettaja. Lisäksi on etäopetus, jossa erilaiset koneet ja verkot tehostavat opetusta merkittävästi.

    Tulevaisuuden kannalta on aivan oleellista etenkin kehitysmaissa, että opettajat yhä enemmän korvataan koneilla ja tietoverkoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Saarelainen kirjoitti 11.12.2009 kello 16:30

    “teollisuusmaiden ihmisillä on paljon rahaa ja vähän aikaa ja kehitysmaiden
    ihmisillä paljon aikaa ja vähän rahaa.”

    Kehitysmaiden ihmisillä on keskimäärin paljon vähemmän vapaa-aikaa kuin teollisuusmaiden ihmisillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 11.12.2009 kello 16:57

    Luen kunnolla ja kommentoin sitten varsinaista tekstiä, mutta Baumolin taudista: Epäilen sen olevan osin tilastoharha. Siis niin että matalan tuottavuuden palvelut jäävät yhteiskunnan kontolle ja yksityiset poimivat rusinat pullasta. Eli julkinen sektori tekee sitä mitä yksityinen sektori ei suostu tekemään.

    Esimerkkejä:
    – Teleyhteydet olivat julkinen palvelu, ja se yksityistettiin siinä vaiheessa kun sen tuottavuus alkoi kasvamaan astronomisesti (ja minusta sen kasvun syy on teknologiset muutokset, ei yksityistäminen sinänsä) ja siihen uusien teknologioiden käyttöön tarvittiin pääomia (tässä yksityistäminen toki auttoi).
    – Postin jakelu jatkossa, todennäköisesti syrjäseutujen tappiollinen jakelu jää yhteiskunnan kontolle, ja yksityiset yritykset hoitavat kaupungit.
    – Työterveyshoito (yksityinen) hoitaa helpot potilaat, julkinen vanhukset ja muut vaikeat.
    – Aiemmin usein yksityiset kulttuurilaitokset, kuten se yleinen esimerkki Ooppera, on tippunut julkisen rahoituksen varaan.

    Eli paradoksaalisesti, jos jokin julkinen palvelu nostaa tuottavuuttaan tarpeeksi niin se yksityistetään. Mahdollisia tällaisia aloja olisi esimerkiksi joukkoliikenne (oikein järjestettynä ja sopivassa kaupunkirakenteessa hyvinkin voitollista), leikkipuistot (vrt. Liplophoplandiat) ja vanhainkodit (jos automaatiolla saadaan nostettua tuottavuutta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2009 kello 18:34

    Baumolin tauti ei ole sitä, että matalan tuottavuuden alat jäisivät yhteiskunnan kontolle, vaan että julkisissa palveluissa tuottavuus nousee hitaammin, koska niitä on vaikeampi automatisoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 11.12.2009 kello 17:00

    Niin ja Kimmo, se että Enemmistö Ry vastustaa golf-kenttiä tai veneiden talvisäilytystä on minulle uutinen. (Ei, en ole jäsen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Samuli Saarelma kirjoitti 11.12.2009 kello 17:43

    Samaa mieltä Tapion kanssa. Esitetyt uudistukset ovat ainakin minun näkökulmastani ns. poliittisneutraaleja, eli puhtaasti sellaisia, jotka kannattaisi tehdä, oli sitten missä kohti oikeisto-vasemmisto-akselia. Pareto-optimaalisuus olisi kai se hienompi termi, eli ne toteuttamalla kukaan ei häviä, mutta jotkut tai jopa kaikki voittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Artturi kirjoitti 11.12.2009 kello 18:22

    Hei multa puuttu sivut 25-26 tuosta linkissä olevasta pdf:stä.

    Tähän mennessä vaikuttaa kyllä tosi hyvältä, ei oo nokan koputtamista ku ihan muutamasta epäolennaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Samuli Saarelma kirjoitti 11.12.2009 kello 18:54

    OS, minusta tpyyluomalla on tuossa pointtinsa. Julkisissa palveluissa tuottavuus nousee hitaammin osin siksi, että sen piiristä poistetaan asioita, jos niissä tuottavuus lähtee kovaan kasvuun.

    Se teleliikenne oli tästä hyvä esimerkki. Johtuen siitä, että tuottavuuden parannus johtui siellä ennen kaikkea teknologian nopeasta kehityksestä, olisi tuottavuus siellä nyt lähes samaa luokkaa, vaikka sitä pyörittäisi Posti- ja telelaitos monopolinaan.

    Sinällään tämä on tietenkin luonnollistakin, koska voimakas tuottavuuden kasvu johtaa yleensä hintojen laskuun suhteessa ihmisten palkkoihin, eikä sen vuoksi ole tarvetta enää tuottaa asioita julkisesti, koska kaikilla on varaa ostaa ne muutenkin. Mitähän esim. yksi puhelu maksaa nykyisin verrattuna siihen, mitä se inflaatio huomioiden maksoi 20 vuotta sitten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Evert The NeveRest kirjoitti 11.12.2009 kello 19:57

    Oikein hyvä pamfletti, tulee mieleen Max Weberin lähestymistapa bykrotatiaan – ei liian tiukka ja sopivasti mielikuvitusta käyttävä.

    Minä en ole koskaan päässyt jyvälle, miten empiria kohtaa Baumolian teoria. Täysin samanalainen työ, terveyspalvelut, ne hoituvat kyllä tehokkaammin yksityisessä firmassa kuin kunnallisella puolella, missä työehtosopimus on yhtä paksu kuin lääkärinkirja.

    Mitä automaatioon tulee, niin kunnissa on automatisoitu liikaakin:) Omat järjestelmät on 350 kunnalla ja 250 kuntayhtymällä. Keskikokoisella kaupungilla voi olla jopa satoja järjestelmiä, jotka eivät edes kommunikoi keskenään.Tampereella on operatiivisiakin tietohallinnon järjestelmiä 32.

    Jos perhe muuttaa Tampereelta kehyskuntaa, kaiki perheenjäsenien tiedot naputellaan ko. kunnan järjestelmiin uudelleen. Suomen ja Ruotsin valtion välillä tieto vaihtuu paremmin kuin kahden kunnan välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Sylvesteri kirjoitti 11.12.2009 kello 19:58

    Samuli Saarelma
    “Se teleliikenne oli tästä hyvä esimerkki. Johtuen siitä, että tuottavuuden parannus johtui siellä ennen kaikkea teknologian nopeasta kehityksestä, olisi tuottavuus siellä nyt lähes samaa luokkaa, vaikka sitä pyörittäisi Posti- ja telelaitos monopolinaan.”

    Uskokoot ken tahtoo. Meillä olisi vain Euroopan kovimmat puheluhinnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jouni lundqvist kirjoitti 11.12.2009 kello 20:07

    Sanot, että lautakuntien, hallituksen ja valtuuston pitäisi päättää, mitä tuotetaan ja millä hinnalla. Minkä tai kenen pitäisi päättää se, tuotetaanko se joku yksityisesti, julkisesti vai jotenkin muuten.

    Minusta tuossa sinun ajattelussasi annetaan virkamiehille myös poliittista päätösvaltaa. Ulkoistetaanko esim. lääkäripalvelut, osa opetuksesta, siivous jne. Se kuka halvimmalla ottaa, se saa. Tuottavuus kasvaa kohisten, kun halpavoima hoitaa hommat tasosta välittämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tcrown kirjoitti 11.12.2009 kello 21:32

    Mielenkiintoinen pamfletti, paljon täälläkin keskusteltua asiaa. Joissakin kohdissa olisin toivonut radikaalimpia näkemyksiä, mutta syy siihen lienee minun naivius vs. Osmon poliittinen realismi.

    Hieman olisin odottanut pohdintaa jonkunlaisesta terveystilimallista, se kun vaikuttaa ainakin toistaiseksi näkemistäni terveydenhuollon rahoitusmalleista selvästi mielenkiintoisimmalta.

    Julkisen terveydenhuollon kustannusten siirtäminen kunnilta kokonaan valtiolle lienee poliittisesti täysin epärealistista? Miksi?

    Jos palkat määräytyisivät vapaasti markkinoilla, palkka olisi oikea työmäärän mittari. Jos vaihtoehtona olisi palkitseva ja miellyttävä työ tai raskas ja epämiellyttäväksi koettu, jälkimmäisestä työnantaja joutuisi maksamaan enemmän.

    Paradoksaalista kyllä, raskaat ja epämiellyttäväksi koetut työt löytyvät sieltä huonoimmin palkatusta päästä. Ja kun ei niitä palkkoja kuitenkaan aivan niin paljoa säädellä, on vaikea tehdä muuta johtopäätöstä kuin että taloustieteellä on vielä hieman hiottavaa työmarkkinoiden teoriassa.

    Mitä tulee jo edellä mainittuun toteamukseen siitä, että opettajia ei voi korvata koneella, niin trendi, että automatisaatio tekee jatkuvasti uusia aluevaltauksia olisi ehkä ansainnut jonkun verran pohdintaa, vaikka onkin koko taloutta koskeva ilmiö eikä vain julkista taloutta. Mutta jos nyt tarkastellaan kahta perinteisesti “koneilla korvaamatonta” julkisen talouden ammattikuntaa, läkäreitä ja opettajia, niin ei se ainakaan minun mielestäni ole ollenkaan selvää, etteikö työn tuottavuus jollain aikataululla paranisi merkittävästi. Kirjassa Super Crunchers Ian Ayres käsitteli sattumalta molempia aloja.

    Lääkäreiden avuksi (ja mitä ilmeisemmin myöhemmin kilpailijoiksi) on jo pitkään kehitetty ohjelmistoja, joihin syötetään oireita ja mittaustuloksia, joiden perusteella ohjelma antaa arvion sairastelun syistä. Ei ole kuin ajan kysymys kun tuo antaa suuressa osassa tapauksista nopeamman ja paremman tuloksen kuin ihmislääkäri.

    Opetuksessa taas, tutkimuksissa tehokkaimmaksi opetusmetodiksi monissa asioissa on osoittautunut (osin hieman yllättävästi) malli, jossa opettaja (ja oppilaat) vain noudattaa tarkasti ennalta suuniteltua käsikirjoitusta. Tästä askel siihen, että normaalisti pärjäävien opettaja oliskin interaktiivinen tietokoneohjelma ei ole kovin iso. Lisätietoja yllämainitsemastani kirjasta tai vaikka http://en.wikipedia.org/wiki/Direct_Instruction

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Taustamies kirjoitti 11.12.2009 kello 21:58

    Erittäin hyvä keskustelunavaus.

    Kaipaisin kyllä vähän rohkeampaa ravistelua mm. siihen, mikä on kunnan tehtävä ja mikä ei ole.

    Esim. terveydenhuollon ei nykyään mielestäni pitäisi olla kunnan vastuulla, vaan järjestettynä jotenkin muuten. Muita tuottamistapojahan tuossa käsittelitkin myös mutta oikeasti kunnan tehtävät olisi se, mikä pitäisi laittaa tarkastelun alle.

    Luottamuismieselinten ja normaalin palvelun tuottamisen välisen ongelman esiintuonti on myös hyvä juttu. Nykyisellään luottamusmiehet nimittävät virkamiehiä ja samalla ovat myös heidän erottajiaan, ja se oikeastaan tekee näiden virkamiesten esimiehistä täysin aseettomia alaisiaan vastaan töiden järjestelyissä.

    Kokonaisuutena erittäin raikas ja hyvä pamfletti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Riitta kirjoitti 11.12.2009 kello 22:44


    VUOROHOITO
    Subjektiivinen oikeus päivähoitoon merkitsee vuoro- tai yötyötä tekeville oikeutta tuoda lapsensa myös yöhoitoon. Tämä on kunnalle erittäin kallis palvelu. Hyvin usein sen hinta ylittää sen palkan, jonka vuorotyötä tekevä isä tai äiti työstään saa. Eikö olisi järkevämpää organisoida yhteiskunta niin, etteivät pienten lasten vanhemmat joutuisi tekemään vuorotyötä? Pienten lasten vanhemmat tekisivät tuskin vuorotyötä, jos oikeus päivähoitoon korvattaisiin kiinteähintaisella palvelusetelillä, jolloin vuorotyötä tekevä tai hänen työnantajansa joutuisi maksamaan vuorohoidosta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset itse.

    Alkuun semantiikkaa:

    Vuorotyötä tekevät kyllä ovat itse sitä sanovat, että heidän lapsillaan ei ole subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Heidän lapsensa pääsevät päiväkotiin vain ja ainoastaan silloin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä tai nukkuvat yövuoron jälkeen. Näitä säädellään hyvin tarkasti, joissakin päiväkodeissa jopa lapsen edun vastaisesti: jos esimerkiksi työvuoro alkaa puoli kahdelta lasta ei saa tuoda päiväunilleen (12-14) päiväkotiin, vaan hänet on kotona herätettävä kesken päiväunien ja kiikutettava yhdeksi päiväkotiin. Toisissa taas kannustetaan tuomaan jo lounaalle (11.00), jolloin iltapäivä ja ilta on hyvin nukuttujen päiväunien jälkeen lapselle helpompi (ja työntekijöille myös).

    Subjektiivinen oikeus päivähoitoon tarkoittaa sitä, että lapsen voi tuoda päiväkotiin päiväsaikaan juuri silloin, kun vanhemmat hyväksi näkevät, eikä silloin kysellä, mitä vanhemmat hoitopäivän aikana tekevät – ellei hoitoa haluta “päivystysaikaan”, ennen seitsemää tai viiden jälkeen.

    Varsinaiseen asiaan:

    Jos kaksi vuorotyöntekijää saa useamman lapsen, niin nämä lapset ovat helposti alun toistakymmentä vuotta päivähoidossa. Minä en ole lainkaan varma, että järjestelmä kestäisi sitä, että muutenkin työvoimapulasta kärsivällä hoitoalalla iso joukko pienten lasten vanhempia jäisi töistä pois tai alkaisi tehdä vain päivävuoroja. Yksilölle pitkä katkos työurassa voi johtaa syrjäytymiseen työelämästä tai ainakin urakehityksen tyssäämistä.

    Jos vuorohoidon kustannukset pistetään työnantajien maksettavaksi, niin se ei ainakaan paranna potentiaalisten pienten lasten vanhempien, varsinkaan naisten, työllistymismahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Riitta kirjoitti 11.12.2009 kello 23:04

    Esimerkkinä hyvää tarkoittavasta normista on ehdoton määräys, kuinka monta lasta saa yhdellä perhepäivähoitajalla olla ryhmässään. Määräys
    kuulostaa perustellulta, mutta se voi johtaa tilanteeseen, jossa saman perheet lapset joudutaan sijoittamaan eri hoitajille kauas toisistaan, mikä ei ainakaan helpota perheiden arkea.

    Minä en ainakaan haluaisi lastani pph:lle, jolla on hoidettavanaan yhtään enempää kuin ne säädetyt 4,5 lasta. Enkä kyllä lastani myöskään ylisuureen päiväkotiryhmään. Lasten kuskaaminen on pieni riesa siihen nähden, että liian isossa ryhmässä lasten turvallisuus vaarantuu. Harvoin sitä kovin pitkään hoidonaloituksesta menee, että lapset samaan paikkaan saa. Viimeistään elokuussa se onnistuu, kun päiväkodista lähtee ikäluokallinen lapsia kouluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Riitta kirjoitti 11.12.2009 kello 23:20

    Liikuntalautakunnat taas ovat usein kiinnostuneimpia urheiluseurojen jäsenistä eivätkä niistä vähän liikkuvista, joihin toimenpiteet pitäisi kohdistaa.

    Sama pätee liikunnanopettajiin! Koulussa liikunnan pitäisi olla kivaa nimenomaa niiden mielestä, jotka valitaan viimeisenä joukkueeseen. Yleensäkin koululiikunnassa pitäisi numeroarvostelusta kokonaan luopua ja mennä hyväksytty/hylätty -asteikolle. Ammattiurheilijat eivät koululiikuntaa miksikään pohjakoulutukseksi tarvitse, vaan hankkivat peruskoulutuksensa urheiluseuroissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 12.12.2009 kello 8:48

    Mikäli liikuntaa ei oppiaineena arvosteltaisi, niin millä perusteella esim. musiikista saisi arvosanan?

    Taide- ja taitoaineiden arvostelematta jättäminen syrjisi mielestäni vähemmän teoreettisesti lahjakkaita lapsia ja nuoria, jotka saattavat olla näissä aineissa taitavia.

    Ymmärrän Riitan pointin kyllä siinä mielessä, että liikunnan juurtuminen jokapäiväiseen elämään on kansanterveydellinen asia toisin kuin esim. kuvataiteesta kiinnostuminen.

    Itse olisin valmis hyväksymään tuntikehykseen ainakin ala-asteella tunnin liikuntaa ennen ruokailua jokaikinen päivä. Suomalaisten lasten koulupäiväthän ovat kansainvälisesti hyvin lyhyitä, joten tokkopa tämä lapsia rasittaisi, vaan pikemminkin edistäisi lasten jaksamista iltapäivän tunneilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 12.12.2009 kello 9:00

    Tässä oikeudesta vuorohoitoon. Kunta näköjään voi tehdä linjaukset itse.

    http://varttua.stakes.fi/FI/Verkkokonsultointi/konsultointi_kysymys13.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Eagles fly singly kirjoitti 12.12.2009 kello 9:19

    Hieno keskustelunavaus. Hyvät suositukset. Poliittisesti mahdottomia toteuttaa. Arviointi yhden lukukerran perusteella, from the top of my head:

    http://blogit.kauppalehti.fi/entries/edit/16725

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. jouni lundqvist kirjoitti 12.12.2009 kello 10:14

    Kysymys Odelle. Kun sinun mielestäsi lautakuntien, hallituksen ja valtuuston pitäisi päättää vain, mitä tuotetaan ja millä hinnalla, niin kenen tai minkä pitäisi päättää siinä systeemissä Helsingin säästölistan kohteista eli kirjastoista, kouluista jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. lasse kirjoitti 12.12.2009 kello 10:44

    Hyvä, kokonainen puheenvuoro maan tilasta ja tavasta.

    Yksi asia oli , varmaan tarkoituksella, sanottu epäselvästi. Kun puhuit maakuntatason demokraattisesti valituista hallintoelimistä, tarkoititko että kunnallisporras korvattaisiin kokonaan , osittain (esim.terveydenhoito) vai jäisikö heikko tynkädemokratia kunnallistasolle? Aika valtapoliittiselta kuulostaa.

    Yksityisajattelussani olen aina ollut sitä mieltä että suomalaisen hallinnon rakenteellinen perusongelma on ajatus siitä että aina täytyy rakentaa valmiin maailman kokonaisia hallintorakenteita, joissa ei ole tilaa evoluutiolle, aatteelliselle kasvulle(esim. sosialidemokratiasta valistuneeseen pupouteen) tai uusille toimintamalleiille jotka eivät sovi vanhaan runkoon. Eikä varsinkaan supistumisen mahdollisuutta. Tähän ongelmaan ei pamfletissa ollut lääkkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Riitta kirjoitti 12.12.2009 kello 10:55

    Elina: olisiko hyvä arvosteluasteikko koululiikunnalle kolmiportainen (kiitettävä/hyväksytty/hylätty). Siinä oikeasti hyvät saisivat erityishuomiota, mutta erityisen huonoja ei masenneta. Ihan liian monella vähän liikkuvalla on traumoja liikuntatunneilta. Se taas on kansanterveydellinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. jouni lundqvist kirjoitti 12.12.2009 kello 11:38

    Minun kouluaikanani lihavat pojat laitettiin jalkapallossa maalivahdiksi ja huonoille laulajille naurettiin joulun alla luokan laulukokeissa. Toivon että tämä keskustelu päättyy tähän, ja keskityttäisiin pääaiheeseen eli miten kunnalliset palvelut pitäisi tuottaa ja toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 12.12.2009 kello 12:22

    Eikö hylätty masenna?

    Mitkä olisivat kriteerit hylätylle suoritukselle liikunnassa? Neliraajahalvaus?

    Mitä eroa nyt loppujen lopuksi on sillä, onko arvosteluasteikko kolmi-, neli- vai seitsenportainen? Asteikko se joka tapauksessa on.

    Dikotomia syntyisi käytännössä kiitettävän ja hyväksytyn välille ja aina joku tuntisi itsensä väärin kohdelluksi.

    Arvostelun poistaminen kokonaan voisi ehkä auttaa innostumaan liikunnasta. Koululiikunta olisi kuin kouluruokailu — kuuluu jokaiseen päivään ilman mitäään arvostelua.

    En kuitenkaan ole oikein päättänyt kantaani tässä asiassa eli puollanko liikunnan vapauttamista arvioinnista vai en…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Nimetön kirjoitti 12.12.2009 kello 13:13

    Opetuksen pedagogisesta käsikirjoittamisesta on pitkä matka tietokoneeseen opettajana. Ihmisopettaja kun kykenee arvioimaan tulosten lisäksi myös ulkoisten merkkien perusteella tarkemman ohjauksen tarvetta ja tarvittaessa jopa improvisoimaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja selitysmalleja opetettavalle asialle sekä antamaan tukea jo läsnäolollaan. Näin opetuksen perillemeno ja asian todellinen ymmärtäminen varmistetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2009 kello 13:25

    Hei multa puuttu sivut 25-26 tuosta linkissä olevasta pdf:stä.

    Se johtuu taittajasta. Hän on taittanut mukaan kaksi tyhjää sivua saadakseen uuden luvun alkamaan aukeaman oikealta puolelta niin, että vasen sivu on tyhjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 12.12.2009 kello 13:27

    Lapsella ei ole varsinaisia metakognitiivisia taitoja, ei tietoisuutta oppimisprosessista eikä itseohjautuvuutta. Näiden valmiuksien kehittyminen on yksilöllistä, mutta yleensä ennen murrosikää kyseisiä ominaisuuksia on turha odottaa.

    Osmo käsittääkseni siis tarkoitti, että on ammatteja ja asemia, joissa ihmisten välinen kontakti on välttämätön ja opettajan roolin näkisin myös nimenomaan näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Anna-Liisa kirjoitti 12.12.2009 kello 13:36

    Kommentteja pamflettiin, osa 1

    S. 14: “Helsingin sanomien kulttuuritoimituksen esimies Saska Saarikoski yksinkertaisti työnjaon muutoksen sanomalla, että teollisuusmaiden ihmisillä on paljon rahaa ja vähän aikaa ja kehitysmaiden ihmisillä paljon aikaa ja vähän rahaa. Molemmat osapuolet hyötyvät kun näitä vaihdetaan siten, että teollisuusmaiden ihmiset saavat aikaa ja kehitysmaiden ihmiset rahaa.

    Eikö tämä itse asiassa merkitse, että on sydämettömän itsekästä kauhistella sitä, että suuryritykset siirtävät tuotantoaan kehitysmaihin – kauhistella nimenomaan kehitysmaiden kannalta, ei länsimaiden työttömäksi jäävien? Mitä tähän sanovat ne, joiden mielestä köyhien maiden köyhyys on teollisuusmaiden riiston seurausta ja jotka tuntevat omakohtaista syyllisyyttä köyhien maiden köyhyydestä?

    Vasemmisto järkyttynee tästä näkökannasta. Olen jollain foorumilla väitellyt olan takaa siitä, onko hyvä, että jättifirma antaa töitä kehitysmaiden kansalaisille kohtuullisesti paremmilla työehdoilla ja palkkaeduilla kuin paikalliset orjatyölaitokset. Vasemmistolainen vastaanväittäjäni oli väittelyn hiipumiseen asti sillä kannalla, että jättifirman pitäisi joko pysyä poissa kehitysmaasta tai palkata työntekijät täysin länsimaisin työehdoin ja palkkaeduin, maksaa siis järjetöntä tuhatkertaista palkkaa paikalliseen palkka- ja hintatasoon verrattuna.

    Pyydän muistamaan, että hyväksyttävänä jättifirman toimintana pidän vain sitä, että se maksaa paikalliseen tasoon nähden kunnollisesti ja pitää työolot kohtuullisina.

    S. 16: “Kun lama pakotti karsimaan henkilökuntaa sairaaloista ja vanhainkodeista, tämä näkyi laskelmissa ‘tuottavuuden’ nousuna, vaikka moni koki sen hoidon huononemisena. Kun kuntasektorin talous vähän hellitti ja henkilökuntaa palkattiin lisää, mittarit näyttivät punaista: tuottavuus on laskenut.

    Tämä päivänselvyys (sekä blogi-isännän jatkomietinnät seuraavilla sivuilla) erottaa julkisen sektorin niin totaalisesti yksityisestä. Tämän takia yrityksiltä matkitut liikkeenjohto-opit ovat julkiselle sektorille tuotuina – mikä on ollut jo kauan muodissa – niin epäonnistuneita ja korneja ja henkilöstöä pilkkaavia. Plus sen poliittisesti epäkorrektin tosiasian takia, että trendikkäiden yrityskonsulttien markkinointi-ideoiden toteutus jää julkisella sektorilla kunkin yksittäisen työntekijän henkilökohtaisen innostuksen varaan. Jos kukaan ei innostu, asialle ei tehdä mitään. Julkisella sektorilla on tässä mielessä hyvin suuri vapaus toteuttaa itseään työssään.

    S. 19: “Kysymys kulttuuripalvelujen subventoimisesta kietoutuu myös voimakkaasti positiivisten ulkoisvaikutusten oletukseen.” Tästä ja minkkiturkkiavustuksesta (s. 20) tulevat mieleen monenlaiset komeat jutut, joiden tarpeellisuutta en näe, vaikka miten vakuuteltaisiin positiivisia ulkoisvaikutuksia. Yksi esimerkki on onneksi hylätty suunnitelma uimastadionin lämmityksestä sitä varten, että voisi uida pakkastaivaan alla talvella. Toinen esimerkki on umpihullu maailman muotoilupääkaupungiksi ryhtyminen. Ovatko tällaiset komeat paraatijutut todella poliitikoille (ja ylimmille virkamiehille) niin tärkeitä, ettei niistä voi luopua? Uskotaanko niiden aikaansaajien jäävän sankareina kunnallishistoriaan? Miksi ne sitten herättävät yleisönosastoissa ja verkkokeskusteluissa miltei yksinomaista suuttumusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. eggo kirjoitti 12.12.2009 kello 15:05

    tcrown: “Lääkäreiden avuksi (ja mitä ilmeisemmin myöhemmin kilpailijoiksi) on jo pitkään kehitetty ohjelmistoja, joihin syötetään oireita ja mittaustuloksia, joiden perusteella ohjelma antaa arvion sairastelun syistä. Ei ole kuin ajan kysymys kun tuo antaa suuressa osassa tapauksista nopeamman ja paremman tuloksen kuin ihmislääkäri.”

    Hyllyssäni nököttävä Kodin lääketieteellinen käsikirja vuodelta 1897 toimii samalla periaatteella. Tosin se toimii hiukan hitaammin. Nopeampia versioita on varmaan nykyään saatavilla, onhan sellaisen tekeminen naurettavan helppoa, puhelinluettelon automatisoimiseen verrattavaa: oireet ja labrat ja kuvantamislöydökset ovat kuitenkin ihan julkista tietoa.

    Miksiköhän lääkäreitä on silti niin pirusti enemmän nykyään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2009 kello 15:38

    “Esimerkkinä hyvää tarkoittavasta normista on ehdoton määräys, kuinka monta lasta saa yhdellä perhepäivähoitajalla olla ryhmässään. Määräys
    kuulostaa perustellulta, mutta se voi johtaa tilanteeseen, jossa saman perheet lapset joudutaan sijoittamaan eri hoitajille kauas toisistaan, mikä ei ainakaan helpota perheiden arkea.

    Minä en ainakaan haluaisi lastani pph:lle, jolla on hoidettavanaan yhtään enempää kuin ne säädetyt 4,5 lasta. Enkä kyllä lastani myöskään ylisuureen päiväkotiryhmään. Lasten kuskaaminen on pieni riesa siihen nähden, että liian isossa ryhmässä lasten turvallisuus vaarantuu. Harvoin sitä kovin pitkään hoidonaloituksesta menee, että lapset samaan paikkaan saa. Viimeistään elokuussa se onnistuu, kun päiväkodista lähtee ikäluokallinen lapsia kouluun.”

    K o k e n u t perhepäivähoitaja pysty hyvin hoitamaan 5 -6 lasta, riippuen tietenkin lasten iästä jne. – Järjestelmän toimivuus perustuu siihen, että lapset myös pitävät toisilleen seuraa ja isommat (tytöt) vähän katsovat pienempien perään ja samlal oppivat lastenhoito- ja ihmissuhdetaitoja.

    Edellyttää myös tukilpalveluja kuten lastenpuistoja, musiikkileikkikouluja jne. Omien lasteni hoitotädin luona saattoi iltapäivällä olla yli 20 lasta naaputrista ja hyvin viihtyivät ja kummasti mahtuivat perheen 70 m2:n kolmioonsa. (lisättävä, että ei ollut huolena syöttämiustä jne.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kari kirjoitti 12.12.2009 kello 15:50

    tpyyluoma: Käsityksesi teleliikennetoiminnasta ja sen kehittymisestä Suomessa on väärä.

    Teleliiketoiminta Suomessa on pääsääntöisesti polkaistu pystyyn ihan yksityisenä liiketoimintana. Yksityishenkilöt aikanaan toivat maahan puhelimia ja pistivät pystyyn tuhansittain puhelinfirmoja (ja yhdistyksiä).

    Toki maassa toimi myös Lennätinlaitos (myöhemmin Posti- ja lennätinlaitos, Posti-tele, Telecom Finland, Sonera…), joka harjoitti muun ohella puhelinbisnestä valtakunnassa, mutta sen asema oli mainitussa bisneksessä merkittävästi pienempi kuin useimmissa muissa maissa.

    Kieltämättä järjestely on ollut aikanaan hassu: PTL:llä oli viranomais- ja säätelyvalta muihin operaattoreihin, mutta samaan aikaan se myös kilpaili näiden operaattoreiden kanssa. Tämä epäkohta lienee suurin syy siihen, että pulju lopulta yksityistettiin (ja paljon aiemmin kuin muualla maailmassa, jossa yksityistäminen on monesti vieläkin vaiheessa!)

    Suomi on ainoita maita maailmassa, jossa on ollut jollakin tavoin toimivat yksityiset telemarkkinat “aina” (en tiedä, onko ainoa, mutta epäilen Ruotsissa olleen vastaavan tilanteen). Melkein kaikkialla muualla bisnestä hoiti paikallinen valtion liikelaitos. Yhdysvalloissa tosin hommaa hoiti yksityinen monopoli, joka sittemmin pilkottiin:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_System_divestiture

    Ei ole perusteita väittää, että ala olisi yksityistetty “kunhan tuottavuus oli noussut riittävästi”. Pikemmin tilanne on ollut se, että valtio on Suomessa ollut aikanaan liian heikko ottaakseen koko bisneksen haltuunsa.

    Sen sijaan on perusteita väittää, että nimenomaan yksityiset markkinat ja kilpailu ovat olleet keskeisiä syitä siihen, että Suomi on tietoliikennetekniikan huipulla tänä päivänä.

    Käsittääkseni Suomessa aikanaan surkuteltiin sitä tehottomuutta, joka syntyi näiden erilaisten operaattorien ja tekniikoiden yhteensovittamisesta. Näkemys oli sinänsä perusteltu, sillä muissa maissa oli vain yksi (tekninen) “standardi” ja yksi operaattori, jolloin siellä ei ollut samanlaista tarvetta tuskastella erilaisten sopimusteknisten, lainsäädännöllisten ja teknisten yhteensopivuusongelmien kanssa.

    Sitten bisnes muuttui globaaliksi ja käytännössä kaikki länsimaat päättivät siirtyä avoimien markkinoiden suuntaan. Silloin tietysti tarvittiin kovaa osaamista sopimuksista, lainsäädännön soveltamisesta, bisnesmalleista ja erityisesti erilaisten järjestelmien yhteensovittamisesta. Suomessa tätä osaamista oli kerätty vuosikymmenet, jolloin täkäläisillä firmoilla oli erinomaiset mahdollisuudet liiketoimintaan. Siitä se Nokiankin kasvu alkoi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Riitta kirjoitti 12.12.2009 kello 17:08

    Elina: liikunnan hylätty vastaisi tietenkin nykyistä nelosta.

    Minun käsitykseni liikuntatunneista ovat 20-30 vuoden takaa, joten voi olla, että ilmapiiri ovat nykyään paremmin heikoimpia kannustava. Yhtä kaikki, kansanterveyden edistäjinä ja sitä myöten terveysmenojen pienentäjinä liikunnanopettajat ovat tärkeässä asemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. BRG kirjoitti 12.12.2009 kello 17:52

    Ystäväni meni opettajaksi maakuntaliiton kouluun, kunnallisista kouluista poiketen tuli heti työsuhdepuhelin yms. Hän piti vitsinä kun kokouksessa joku sanoi että toimitko sihteerinä, saat 70e, ei ollut vitsi. Koulun hyvää rahatilannetta ihmetellessään hän sai vastaukseksi että rahat tulee suoraan valtiolta, ilman välikäsiä. Kunnissa valtion koulutukseen antamat rahat hassataan itsehallinnon nimissä vaikkapa johonkin parashankkeeseen tai minne vaan sattuu mieli tekemään sillä vaalikaudella. Tämä ihan kahvipöytäkeskustelun perusteella joten en mene takuuseen joka yksityiskohdasta mutta en kyllä ole ihan satavarma kunnallisen itsehallinon autuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Samuli Saarelma kirjoitti 12.12.2009 kello 18:22

    Sylvesteri:”Uskokoot ken tahtoo. Meillä olisi vain Euroopan kovimmat puheluhinnat.”

    Hmm, teleliikenteessä taitaa kaikki Euroopan maat olla nykyisin yksityisten yritysten pyörittämiä, joten siellä ei voi oikein tehdä vertailua.

    Kuitenkin rautateiden kohdalla Euroopan maiden välillä eroja löytyy. Britanniassa rautatiet on yksityisten junafirmojen pyörittämää ja melkein kaikkialla muualla valtiollisen monopolin. Ja yllättäen monopolit pesevät etenkin palvelun tasossa yksityiset (Britanniassa ei Pariisiin menevää Eurostaria lukuunottamatta ole yhtään Pendolinon tai TGV:n tasoista luotijunayhteyttä), eivätkä hinnatkaan käsittääkseni Britanniassa ainakaan halvempia ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2009 kello 19:48

    Olen kyllä ajanut pendolinolla Britanniassa. Oli jopa oikein hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Fillariton kirjoitti 12.12.2009 kello 20:32

    “Olen kyllä ajanut pendolinolla Britanniassa. Oli jopa oikein hyvä.”

    Suomessa tuosta joutuu edesvastuuseen, koska junankuljettajalla pitää olla veturinkuljettajan pätevyys. Ehkä Britanniassa asia on toisin. Kaikki eivät pääse toteuttamaan joka pojan unelmaa junan ajamisesta. Hieno Homma Osmo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Elina kirjoitti 12.12.2009 kello 23:23

    Riitalle:

    Ei liikunnasta voi saada nelosta kuten ei mistään muustakaan taide- tai taitoaineesta.

    Laadultaan huono suoritus ei voi olla siis hylätty. Nelonen voisi tulla ainoastaan lintsaamalla jokainen tunti, mikä ei käytännössä ole enää koulumaailmassa mahdollista.

    Joten asteikkosi olisi tosiasiallisesti kaksiportainen, kuten sanoin. Silloin hyväksytty olisi huonompi kuin kiitettävä eikä nyt sen kummemmin kannustaisi ketään enempää kuin se pakollinen seiska, jonka saa nykyäänkin osallistumalla tunneille asiallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Elina kirjoitti 12.12.2009 kello 23:31

    Kielisaivartelua:

    Minusta vaikkapa “ajaa bussilla” viittaa kyydissä oloon, ja jos kuljettaja itse kertoo ammatistaan käyttää hän muotoa “ajaa bussia”.

    Eli lähtekäämme perustellusti olettamuksesta, että Osmo ei itse ollut pendolinon puikoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Gc kirjoitti 12.12.2009 kello 23:44

    SS, junat ja teleliikenneverkko eivät ole verrannollisia, jo pelkästään siksi koska teleliikenneverkkoon mahtuu hyvin useampi kuin yksi rinnakkainen toimija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Juha kirjoitti 13.12.2009 kello 0:22

    Osmo on kyllä oikealla asialla. Mutta: julkinen hallinto on läpensä politisoinunut sekä ay-liikkeeen, että lukuisten muiden poliittisten toimijoiden kautta. Tämä tulee halvaannuttamaan julkisen sektorin täältä ikuisuuteen, eikä tuottavuuden nousua tulla näkemään. Ohjaus puuttuu.

    Tästä syystä oikeiston linja on oikea. Ainoa mahdollisuus on supistaa julkista sektoria. Tämä lähtökohta ei poista ongelmaa, mutta supistaa sitä, mikä on parasta, mitä voidaan saada aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Jaakko Särelä kirjoitti 13.12.2009 kello 2:05

    Erittäin hyvä kirjoitus! Sitä lukiessa tuli mieleeni, onko mahdollista, että olisit saanut / saisit Suomessa enemmän aikaan olematta poliitikko ja olemalla sen sijaan joku korkea virkamies?

    Poliitikolla (varsinkin pienehkön puolueen poliitikolla) on aina ongelmana se, että vaikutuksen määrää huomattavassa määrin henkilökohtaisten kykyjen lisäksi puoluepoliittinen tilanne.

    Näin ei välttämättä ole virkamiehillä: ajatellaan vaikka, miten paljon Raimo Sailaksella on valtaa riippumatta siitä, mitkä puolueet istuvat hallituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. jouni lundqvist kirjoitti 13.12.2009 kello 7:44

    Huomautus fillarittomalle. Huumorilla on ennenkin pilattu monta asiallista keskustelua. Huumori on politiikan pahin vihollinen. Että näin vaan tiedoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. nos kirjoitti 13.12.2009 kello 8:45

    Terveydenhuollon huono tuottavuus johtuu siitä, että sitä ei vasemmiston takia ole voitu kehittää itsepalvelun suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. eggo kirjoitti 13.12.2009 kello 12:19

    Hienoa, että käsittelit myös poliittisia virkanimityksiä, jotka ovat yllättävän vaiettu aihe. Niiden olemassaolo muualla kuin aivan ylimmällä tasolla aiheuttaa pätevän työvoiman pysymistä poissa julkiselta sektorilta sekä tehottomuutta ja huonoa työilmapiiriä. Onneksi tilanne ei usein ole enää ihan niin naurettavan surullinen kuin ennen.

    Tuttavani oli 90-luvulla pienen suomalaisen kunnan sosiaalijohtaja ja kertoi kuinka silloin perushoitajan paikkaa täytettäessä keskusteltiin tämän puoluekannasta avoimesti.

    Yksityisen sektorin todellinen hintakilpailukyky terveydenhuollossa voitaisiin muuten saada selville niin, että ulkoistettaisiin yksi kokonainen sairaanhoitopiiri, jolloin hoitojen kaikki kustannukset tulisivat niiden hinnoitteluun myös yksityisillä, esim leikkauskomplikaatiot ja vaikeiden potilaiden osuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tapio Peltonen kirjoitti 13.12.2009 kello 12:37

    Koululiikunnasta:

    Eikös ongelman ratkaisisi se, että jaettaisiin koko oppiaine “liikunta” kahtia: pakolliseen “liikuntaan”, josta ei saa arvosanaa, ja vapaaehtoiseen “urheiluun”, jossa pyritään mahdollisimman hyviin tuloksiin. Ehkäpä jopa niin, että “urheiluun” osallistumalla saisi vapautuksen ainakin osasta “liikuntaa”, jotta vähemmän kyvykkäät voisivat harrastaa esim. joukkuepelejä keskenään ilman että tarvitsee kokea itseään alempiarvoiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. tcrown kirjoitti 13.12.2009 kello 13:00

    Opetuksen pedagogisesta käsikirjoittamisesta on pitkä matka tietokoneeseen opettajana. Ihmisopettaja kun kykenee arvioimaan tulosten lisäksi myös ulkoisten merkkien perusteella tarkemman ohjauksen tarvetta ja tarvittaessa jopa improvisoimaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja selitysmalleja opetettavalle asialle sekä antamaan tukea jo läsnäolollaan. Näin opetuksen perillemeno ja asian todellinen ymmärtäminen varmistetaan.

    Osmo käsittääkseni siis tarkoitti, että on ammatteja ja asemia, joissa ihmisten välinen kontakti on välttämätön ja opettajan roolin näkisin myös nimenomaan näin.

    On täysin selvää, että nykyinen teknologia on hyvin kaukana tilanteesta, jossa opettajat voitaisiin kokonaan korvata tietokoneilla. Mutta tuottavuuden tai tehokkuuden parantamiseksi ei tuohon tarvitsekaan päästä, vaan riittää, että osa oppilaista osan aikaa voidaan jättää interaktiivisen opetusohjelman huomaan. Jos kaksi kolmasosaa oppilaista voidaan opettaa kaksi kolmasosaa ajasta ilman opettajaa, tarkoittaa se, että opettajilla on lähes kaksi kertaa enemmän aikaa käytettävissä oppilaisiin ja asioihin, joita ei voi ilman ihmiskontaktia opettaa (tai opettajia tarvitaan lähes puolet vähemmän. Tehokkuuskolikon toinen puoli). Ja tästä ei enää teknisesti olla mitenkään kovin kaukana, olettaen, että tiukan pedagogisen käsikirjoituksen noudattaminen on edes kohtuullisen tehokas tapa opettaa. Ja tutkimuksethan osoittavat, että tuo on jopa tehokkaampi tapa opettaa kuin opettajan vapaamuotoinen omaan asiantuntemukseen ja oppilaiden tuntemiseen perustuva opetus.

    Hyllyssäni nököttävä Kodin lääketieteellinen käsikirja vuodelta 1897 toimii samalla periaatteella. Tosin se toimii hiukan hitaammin. Nopeampia versioita on varmaan nykyään saatavilla, onhan sellaisen tekeminen naurettavan helppoa, puhelinluettelon automatisoimiseen verrattavaa: oireet ja labrat ja kuvantamislöydökset ovat kuitenkin ihan julkista tietoa.

    Miksiköhän lääkäreitä on silti niin pirusti enemmän nykyään?

    Luulisin, että ihan lainsäädäntö estää, että kukaan muu kuin lääkäri voi tehdä diagnoosia. Luulisin myös, että vaikka joskus saataisiin aikaiseksi kone, joka pystyy ihmislääkäriä tarkemmin tekemään jotkin diagnoosit (ja jopa ilmoittamaan koska diagnoosi ei ole luotettava), lääkärilobbarit onnistunevat vaatimaan, että ihmislääkärin tarvitsee käyttää sikainfluenssadiagnoosin vahvistamiseen se sama aika kuin ilmankin tuota konetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kari kirjoitti 13.12.2009 kello 13:26

    Samuli Saarelma:

    Kuitenkin rautateiden kohdalla Euroopan maiden välillä eroja löytyy. Britanniassa rautatiet on yksityisten junafirmojen pyörittämää ja melkein kaikkialla muualla valtiollisen monopolin. Ja yllättäen monopolit pesevät etenkin palvelun tasossa yksityiset (Britanniassa ei Pariisiin menevää Eurostaria lukuunottamatta ole yhtään Pendolinon tai TGV:n tasoista luotijunayhteyttä), eivätkä hinnatkaan käsittääkseni Britanniassa ainakaan halvempia ole.

    Jatkan valitsemallani linjalla: käsityksesi junaliikenteestä ja sen kehityksestä britaniassa on väärä.

    Britaniassahan rautatiet olivat yksityisiä aina maailmansotiin asti, jolloin ne kansallistettiin. Sen jälkeen niitä operoi valtion liikelaitos, kunnes Thatcher ja hänen seuraajansa, osin ideologisista syistä, yksityistivät toiminnan.

    Brittien yksityistämisen ongelmia käytetään usein (perusteettomasti) mm. VR:n monopolin puolustamiseen. Tosiasia on kuitenkin se, että yksityistäminen toi selkeitä etuja: esimerkiksi matkustajamäärät kasvoivat huomattavasti ja subventioiden määrä pieneni. Olennaisesti vaikutukset olivat samoja, jotka Ruotsissa havaittiin jo aiemmin, kun siellä rautatieliikennettä “yksityistettiin”.

    Toki myös ongelmia ilmeni. Ratojen yksityistämisen katsotaan olevan syynä ali-investointeihin ja jopa turvallisuusongelmiin. Vielä karmaisevampi esimerkki tästä löytyy Virosta, jossa yksityisen radanomistajan lyhytnäköinen voitontavoittelu on johtanut ratainfran lähes täydelliseen tuhoon.

    Kaikkinensa voidaan kuitenkin sanoa Britanian rautatieliikenteen yksityistämisen olleen enemmän onnistuminen kuin epäonnistuminen.

    Viitaten sekä tähän että aiempaan kommenttiini tietoliikenteestä totean, että tietyillä aloilla yksityisten markkinoiden toimintaedellytysten luominen on vaikeaa. Tehottomien valtiollisten organisaatioiden purkaminen vaatii suurta asiantuntemusta ja paljon aikaa ja rahaa.

    Ennustan, että yliopistojen yksityistäminen, jota nyt tehdään (Aalto) tulee olemaan tuskaisen tien takana. Terveydenhuolto ja muu sellainen tullee olemaan vielä vaikeampaa….

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Nimetön kirjoitti 13.12.2009 kello 14:19

    “Huumori on politiikan pahin vihollinen.”

    Ja epätäsmällisyyskö ei sitten ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. eggo kirjoitti 13.12.2009 kello 15:38

    “Luulisin, että ihan lainsäädäntö estää, että kukaan muu kuin lääkäri voi tehdä diagnoosia.”

    Näin on. Siihen on syynsä.

    “Luulisin myös, että vaikka joskus saataisiin aikaiseksi kone, joka pystyy ihmislääkäriä tarkemmin tekemään jotkin diagnoosit (ja jopa ilmoittamaan koska diagnoosi ei ole luotettava), lääkärilobbarit onnistunevat vaatimaan, että ihmislääkärin tarvitsee käyttää sikainfluenssadiagnoosin vahvistamiseen se sama aika kuin ilmankin tuota konetta.”

    Yritin havainnollistaa sitä, että tieto sairauksien oireista ja löydöksistä ei vielä ole kuin ensimmäinen askel ihmisten sairauksien hoitamisessa. Sitä tietoa on osattava soveltaa tässä elämässä ja siksi lääkärikirjat eivät ole poistaneet lääkärien tarvetta. Oireiden ymmärtäminen ja relevanttien asioiden huomioiminen on vaikeaa. Potilas keskittyy hyvin usein täysin epärelevantteihin asioihin sairauden suhteen ja se onkin nuorelle lääkärille aluksi välillä aika huvittavaa. Potilaan tutkiminen perustuu kaikkien aistien käyttöön ja potilaan kertomat oireet ovat vain yksi asia, jonka perusteella diagnoosi tehdään. Sitten kun potilas on varaa tutkia heti monenlaisilla kokovartaloskannereilla ja huippuohjelmistoilla sekä labrakokeilla joskus tulevaisuudessa, niin lääkäreitä tarvitaan enää hoidon kehittämiseen, valvontaan, valikoimiseen, tutkimukseen ja säätelyyn sekä toteuttamiseen, ei potilaan tutkimiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. jouni lundqvist kirjoitti 13.12.2009 kello 15:39

    Kertaus. Totuus politiikasta, lyhyesti tässä.

    Oli kylä ja joki, mutta joen yli ei ollut siltaa, koska sillan paikasta ei päästy yksimielisyyteen. Vaihtoehtoja oli kolme.

    Lopulta kylä kyllästyi ja päätti, että silta tehdään ja valitsi toimikunnan, jolle annettiin tehtäväksi päättää sillan paikka.

    Toimikunta kokoontui. Tuli ilta ja tuli yö ja vasta aamulla puheenjohtaja pääsi ilmoittamaan, että ratkaisu oli syntynyt. Kylä hurrasi. Yes.

    Puheenjohtaja ilmoitti, sttä silta tehdään paikkaan numero neljä. Aivan uusi vaihtoehto. Kylä napisi ja kaikki olivat tyytymättömiä, mutta silta tehtiin.

    Harmia lisäsi vielä se, että naapurikylän päällikkö vierailullaan totesi, että teillä on hyvä yhteistyö, kun olette saaneet joen yli sillan. Meillä riidellään edelleen sillan paikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. jouni lundqvist kirjoitti 13.12.2009 kello 15:45

    Minusta on aivan turha napista koulun liikunnan numerosta. Geeneistä siinä numero annetaan aivan yhtä lailla kuin matematiikasta tai englannista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Catilina kirjoitti 13.12.2009 kello 17:08

    Kannatan lämpimästi ajatusta siitä, että diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tietokoneohjelmat olisivat vapaasti kaikkien käytettävissä ja kaikki lääkkeet olisivat vapaasti kaupan hyllyiltä ostettavissa.

    Tällöin munun itseni ei tarvitsisi koskaan enää konkreettisessa mielessä _tehdä_ yhtään mitään vaan voisin keskittyä laiskanlinnastani käsin rahastamaan sillä yhdellä asialla, jossa minä olen hyvä:
    Selvittämään, miten tähän kamalaan sotkuun oikeastaan onkaan jouduttu? Mikä on johtanut mihin ja missä järjestyksessä, ja miltä suunnalta ulospääsyä kannattaisi ryhtyä etsimään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Riitta kirjoitti 13.12.2009 kello 17:15

    Jouni: niinhän sitä annetaan, mutta koulusta saatu matematiikkakammo ei vie ihmiseltä terveyttä, liikuntakammo voi viedä.

    Ehdotus jakaa oppiaine “liikunnaksi” ja “urheiluksi” on minusta hyvä. Jos esimerkiksi joukkueessa on kovin eritasoisia pelaajia, niin heikoimmat lähinnä pyörivät keskikentällä, yrittävät näyttää touhukkailta ja varovat haittaamasta peliä. Vieläkin käy sääliksi sitä tyttöä, joka lukiossa joutui kanssani pelaamaan squashia: ei se ole kivaa, jos vastapelaaja ei kertaakaan osu palloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Samuli Saarelma kirjoitti 13.12.2009 kello 18:58

    Ok, en ollut tarkka sen Pendolinon suhteen. Sen huippunopeus Britanniassa on kuitenkin rataverkon vuoksi rajoitettu 200 km/h:in, kun Saksassa ja Ranskassa junat pyyhkii yli 300 km/h ja Italiassakin Pendolinot menee 250 km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Samuli Saarelma kirjoitti 13.12.2009 kello 19:01

    GC:”teleliikenneverkkoon mahtuu hyvin useampi kuin yksi rinnakkainen toimija.”

    Eh, minun talooni tulee kyllä vain yksi puhelinpiuha. Toki operaattoreita voi olla useita, mutta samalla tavoin rautateillä voi periaatteessa ajaa useamman firman junia. Juuri tällä tavoinhan Birtannian junaverkko juuri toimiikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Samuli Saarelma kirjoitti 13.12.2009 kello 19:19

    Kari:”käsityksesi junaliikenteestä ja sen kehityksestä britaniassa on väärä.”

    En kirjoittanut mitään junaliikenteen kehityksestä, vaan vertasin ainoastaan Britannian systeemiä Ranskan ja Saksan vastaaviin. Minun käsitykseni on, että se on Britanniassa surkeampi kuin noissa kahdessa. Tähän avainkohtaan et ottanut lainkaan kantaa, mutta silti totesit käsitykseni olevan “väärä”.

    Löysit näköjään itsekin syyn rautateiden matkustajamäärien nousuun ja subvention vähenemiseen. Rataverkko jätettiin ylläpitämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Ilpo Pernaa kirjoitti 13.12.2009 kello 19:28

    Seminaarista toiseen terveyspoliitikot toistavat, että panostaminen
    ennaltaehkäisyyn on paljon kustannustehokkaampaa kuin sairauksien
    hoito. Kun tästä asiasta on niin pitkään vallinnut yksimielisyys ja asiat
    menevät silti alati väärään suuntaan, on varmaankin jokin systeemivirhe,
    joka tuottaa näin väärää käyttäytymistä. Mistä tämä voi siis johtua?

    Soininvaara on oikeilla jäljillä, ja täydennän ennaltaehkäisyn keinoja. Tuolla ylempänä on taitettu peistä koululiikunnan numeroarvioinnin vaikutuksesta elämänikäiseen liikunnan harrastamiseen. Kannanottoja varjostavat henkilökohtaiset kokemukset 30 vuoden takaa. Oppiaine on kuitenkin muuttunut.

    Kaikki , jopa asiantuntijatkin, ovat sitä mieltä, että liikkuminen ja oikea ravintokäyttäytyminen ovat parasta ja kustannustehokkainta ennaltaehkäisyä. Seuraavassa tulee vinkkini, jota voi vapaasti lainata ilman royalteja:

    Suomessa on Euroopan vähiten koululiikuntaa, joten viikottaiseen kahteen oppituntiin ( 2×45 min) olisi saatava ainakin yksi tunti lisää. Jo alakoulusta olisi lapsen saatava ammattitaitoisen liikunnanopettajan opetusta. Myös liikuntaan erikoistuneen luokanopettajan ammattitaito alkaa nykypäivinä olla korkeaa tasoa.

    Toisella asteella (lukiossa)liikuntaa on enää 72 oppituntia kahden ja puolen vuoden aikana. Sen lisäksi on terveystietoa 36 oppituntia samassa ajanjaksossa. Sen lisäksi on tarjolla vapaaehtoisia valinnaisia kursseja . On kuitenkin käynyt niin, että valinnaisia kursseja valitsevat vain ne , jotka jo muutenkin liikkuvat riittävästi. Onhan päivän selvää, että nuo “pakolliset ” 72 oppituntia (45 min) eivät täytä terveysliikunnan kriteeriä määrällisesti.

    Ratkaisuna on “pakollisen”, kaikille yhteisen liikunnan lisääminen toiselle asteeelle ja miksi ei myös ammattikorkea- ja yliopistotasolle.

    Tämä on tehokkain ja halvin keino vähentää yhteiskunta – ja sosioekonomisten luokkien välisiä terveyseroja.

    Ihminen on tunnetusti laiska “eläin”. Meillä on luonnostaan tarve nukkua ja syödä, mutta ei liikkua. Alkujaankin liikkumisen motiivina oli ruuan hankinta. Nyt ruuan voi vaikka tilata suoraan kotisohvalle.

    Soininvaaralla on kovin insinöörimäinen ajattelutapa liikuntapalveluiden suhteen. Se tulee esille golfkenttien , venepaikkojen , ampumaratojen jne. karsastamisessa. Nekin olisi hänen mielestään parempi kaavoittaa asuntoalueiksi. Jos terveysliikuntapalvelut ovat kaukana, niin niiden saavuttaminen on vaikeaa, kallista ja saastuttavaa. Opetusministeriö ja SLU ovat linjanneet tulevien vuosien tavoitteiksi mm. lähiliikuntapaikkojen kehittämisen.

    http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Olosuhteet_PDF/Lhiliikuntap_raportti_2007.pdf

    On erotettava toisistaan käsitteet liikunta ja kilpaurheilu. Koulussa virallisena kasvatustavoitteena on elämänikäinen liikunnan harrastus , ei kilpaurheilu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tcrown kirjoitti 13.12.2009 kello 21:04

    Yritin havainnollistaa sitä, että tieto sairauksien oireista ja löydöksistä ei vielä ole kuin ensimmäinen askel ihmisten sairauksien hoitamisessa. Sitä tietoa on osattava soveltaa tässä elämässä ja siksi lääkärikirjat eivät ole poistaneet lääkärien tarvetta.

    On täysin selvää että vielä pitkään, pitkään aikaan olla tilanteessa, jossa teknologia on “poistanut lääkärien tarpeen”. Yhtä selvää pitäisi olla, että ei ole yhtäkään teknologista estettä sille, että sikainfluenssan diagnosointi voitaisiin siirtää korkeasti koulutetulta kalliilta lääkäriltä halvemmalle sairaanhoitaja-kone-kombinaatiolle ilman minkäänlaista mittaustarkkuuden heikkenemistä. Kone kun sen näytteen taitaa jo nyt analysoida. Lääkäreitä tarvitaan sitten, kun oireet täsmäävät influenssaan, mutta kone ei influenssaa näytä. Tuottavuus ei parane niin, että lääkäreistä päästään eroon kertarysäyksellä, vaan niin, että aluksi selvimmät tapaukset diagnosoidaan ilman lääkäreitä ja myöhemmin teknologian kehittyessä sitten enemmän.

    Luonnollisesti MTK:n propaganda- ja lobbauskoneisto tulee vaikuttamaan pikkupoikien näpertelyltä siihen verrattuna kun lääkärit alkavat vastustamaan tällaista kehityssuuntaa. Ja korostan, että en usko että aivan vielä ollaan siinä pisteessä, että edes sitä sikainfluenssaa kannattaisi diagnosoida ilman lääkäreitä, vaan pointtini on se, että teknologian kehitystä ei kannata aliarvioida pitkällä tähtäimellä, ja teknologia joskus ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa voi tähänkin tarjota tuottavuuden parannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Otso Auterinen kirjoitti 13.12.2009 kello 21:52

    Erittäin ansiokkaassa ja terävänäköisessä paperissa Ode näyttää syyllistyvän ainakin yhdessä kohtaa numeroilla mitattavien asioiden suuruusluokkien virhearvioon, vaikka tämänkaltaiset analyysit yleensä ovatkin hänen vahvuutensa.

    Veneiden talvisäilytyksen rinnastaminen tilaavievyydeltään ja tilasta alihinnoittelun osalta harrasteilmailuun, ampumarataan ja golfkenttään.

    Veneen talvisäilytysneliön hinta on 6 euroa, ja alueen täyttöaste lienee tyypillisesti ainakin 50%.

    Kaupunkilaisten veneilyharrastajien pakottaminen johonkin Kirkkonummimatkailuun veneiden nosto-, lasku- ja kunnostustöiden tekemisen vuoksi ei liene kestävää kaupunkisuunnittelua. Golffaajat ja ilmailuharrastajat – ehkä ampujatkin – lienevät autoilevaa kansanosaa, mutta veneilijät eivät läheskään samassa mitassa, eikä veneilijöistä pidä pakottamalla autoilijoita tehdäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2009 kello 22:03

    Kuusi euroa rantatontista on aika vähän. Tai siis miltä ajalta. Jos se on kuukaudessa, hinta vastaa Hitas-tonttien vuokraa, mutta juos se on vuodelta, hinta on aika alakantissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. tpyyluoma kirjoitti 13.12.2009 kello 23:52

    Baumolin tauti ei ole sitä, että matalan tuottavuuden alat jäisivät yhteiskunnan kontolle, vaan että julkisissa palveluissa tuottavuus nousee hitaammin, koska niitä on vaikeampi automatisoida.

    Baumolin tauti alunperin on nimenomaan sitä että työvaltaisten palveluiden tuottavuuden kasvu on hitaampaa kuin muiden palveluiden, ei siis ainoastaan julkisten. Ja jos sanotaan että julkisen sektorin tuottavuuskehitys on hidasta niin se on sitä suhteessa johonkin, eli käytännössä yksityiseen sektoriin.

    Julkinen ja yksityinen eivät ole historiallisesti staattisia kategorioita, eli niiden työnjako elää koko ajan. Spekuloin vain että työvaltaiset palvelut eivät kiinnosta yksityistä sektoria, ja sen takia jäävät julkisen harteille. Tämä ei ole argumentti yksityistämistä vastaan, ja muutenkin varsinaisen asian eli julkisen sektorin tuottavuuden nostamisen kannalta toissijaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Antti Lehtoranta kirjoitti 14.12.2009 kello 1:05

    errataan voisi laittaa korjauksen kuva 1:n kuvateksistä. Varmaankin _nouseva_ käyrä kuvaa tuotantokustannuksia (supply) ja _laskeva_ kuvaa maksuhalukkuutta (demand), eikä toisinpäin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Gc kirjoitti 14.12.2009 kello 5:30

    Eh, itsellesi. Teleliikenneverkko on nykyään langaton. Lisäksi, tiettyyn aikaan asemalla tulee yleensä vain yksi juna, joten kyseessä on kuitenkin vahvemmalla tavalla luonnollinen monopoli kuin teleliikenneverkko, joten kuluttuja ei voi käytännössä valita mitä junafirmaa käyttää. On selvää, että operaattoritoiminnassa, jossa voidaan järkevästi kilpailla, yksityistöminen parantaa tuottavuutta.
    Ongelma on tässä eräällä tavalla kuitenkin sama mitä rautatieverkossa. Infraan ei jostain syystä ole yksityisillä riittävästi halua investoida. Siksi olisi minusta hyvä, että rautatiet ja teleliikenneverkon omistaisi valtio, jotta se pysyisi kunnossa ja ajan tasalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.12.2009 kello 8:57

    Soininvaara:”Kuusi euroa rantatontista on aika vähän.”

    Se on juuri oikea hinta. Kaupungin sisällä olevat liikunta- ja vapaa-ajan palvelut tulevat aikanaan säästämään yhteiskunnalle mittaamattoman määrän rahaa. Sen määrä on niin suuri, että edes lahjakas matemaatikko Soininvaara ei pysty hahmottamaan sitä.

    Ihmettelen Soininvaaran koviin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa terveys- ja ympäristöasioissa hänen vihreän taustansa vuoksi. Onko O.S. luopunut vihreydestä, vai onko vihreä aate koskaan ollutkaan muuta kuin talous- ja valtapeliä?

    Täällä mietitään sairaanhoitokulujen vähentämistä teknologian avulla. Voi tätä teknologia- ja markinavoimauskonnnon määrää, sanoisi lipponenkin. Soininvaarakaan ei näe selkeästi ennaltaehkäisevän liikunnan , vapaa-aikapalveluiden ja terveyskasvatuksen merkitystä kaupungin tonttineliöiden hintojen takaa.

    Ehdotus kustannustehokkaasta teknologian ja kerrosneliöiden hyötykäytöstä. Kaupunki vuokraa vanhan teollisuushallin taajama-alueen ulkopuolelta. Sinne kuljetetaan kuntopyöräilijät busseilla kaupungin keskustasta. Hallissa on korkeudesta riippuen 10 tasoa, joissa on kuntopyöriä esim. sata per kerros . Tunnin vuoro maksaa polkijalle kympin enemmän mitä kustannukset ko. palveluun vaativat. Miljoona polkijaa päivässä tuo 10 miljoonaa kaupungin kassaan, ja tuo kolme kertaa viikossa, mikä visio…

    Poljennon jälkeen polkijat kävelevät pesulinjaston läpi autopesulan malliin, ja lopussa on jumalattoman iso propelli , joka kuivaa kävelijät. Virkistävän kuntoilun jälkeen kansalaiset kuskataan takaisin kaupunkiasuntoihin. Automatkalla olisi tietenkin oiva tilaisuus viihdyttää kansalaisia hallituksen saavutuksia ylistävillä tiedotuksilla.

    Ideaa voi vielä jalostaa pidemmälle. Jokaiseen kuntopyörään voitaisiin konstruoida pieni dynamo, joka tuottaisi sähköä kaupungin verkkoon, pesuvedet tietenkin kierrätetään jne.

    Meni vähän överiksi, mutta ei paljon verrattuna ylempänä esitettyyn robottilääkäriin. “Piipmitenkässitäonvoitu-minulla on ollut särkypiipistukaatestauspenkkiinjakiinnittäkääelektroditvasemapaankyynärverteen-ja, että mitkä?piipvalitkaapaneelistamoodi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. tcrown kirjoitti 14.12.2009 kello 10:43

    Mahtaakohan Ilpo olla sukua seuraavan kirjoittajalle?

    http://www.student.oulu.fi/~tfinnila/agenttipuhelin.PNG

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. eggo kirjoitti 14.12.2009 kello 11:44

    “Yhtä selvää pitäisi olla, että ei ole yhtäkään teknologista estettä sille, että sikainfluenssan diagnosointi voitaisiin siirtää korkeasti koulutetulta kalliilta lääkäriltä halvemmalle sairaanhoitaja-kone-kombinaatiolle ilman minkäänlaista mittaustarkkuuden heikkenemistä.”

    Sen jälkeen kun on laboratoriotutkimuksella varmennettu tuollainen väestössä epidemiana jylläävä infektio jollain tyypillisesti oireilevalla potilaalla, ei varsinaisesti ole enää mitään diagnostiikkaa jäljellä. Kyse on vain siitä kuka näpyttää sitä atk-järjestelmää ja jokainen lääkäri varmasti erittäin mielellään antaisi sen työn sairaanhoitajalle tai paremminkin jollekin viikon kurssin käyneelle sihteerille. Tosin näitä lievempiä sikainfluenssia ei ole varmennettu testeillä, koska siihen ei ole tarvetta. Lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Suomen järjestelmään noita sihteerejä/apulaisia ei ole millään saatu lääkäreiden esityksistä huolimatta. Hoitajillakin on nykyään välillä sellainen asenne, että he keskittyvät mieluummin “moniammatilliseen voimaannuttavaan arjen vaativaan hoitotyöhön” tai sitten kirjoittamaan siitä väitöskirjoja kuin esimerkiksi auttamaan lääkäriä vaikka tämä kauniisti pyytää.

    Diagnoosi on ilmeisen merkityksensä lisäksi yhteiskunnallis-juridinen instrumentti, jolla valtiot, kunnat ja vakuutusyhtiöt yms kontrolloivat resurssejaan. Diagnoosin tekemisen yhtämittaisuus on myös tärkeä ihmisten oikeusturvan ja tasa-arvon takia.

    Itseäni on ihmetyttänyt se, miten yhteiskunnassa muuten yksinkertaisimpiinkin tehtäviin vaaditaan nykyään erilaisia koulutuksia ja perusmaistereita ei huolita oikein mihinkään, ja samalla terveydenhuollossa osaamisvaatimuksia halutaan laskea monessa tehtävässä.

    Ihan ensiksi voisi poistaa ne työntekijät terveydenhuollosta, jotka eivät tee mitään tuottavaa, jos haluaa nostaa tuottavuutta. Eikö totta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Elina kirjoitti 14.12.2009 kello 11:48

    Olen Ilpo Pernaan kanssa täysin samaa mieltä lähiliikuntapaikkojen ja virkistysalueiden merkityksestä taajamassa.

    Ei-rakennetuilla keitalla kaupungin keskellä on myös ulkoisvaikutuksensa, jotka varmasti näkyvät kansanterveydessä. Nautin Talin golf-kentän maisemasta, venerannat ovat kauniita, ilahdun, kun nurmella lapset pelaavat jalkapalloa isiensä kanssa jne.

    Eli ei aina itse edes tarvitse olla paikan varsinainen käyttäjä saadakseen “hyötyä” kaupunkialueen monimuotoisuudesta, en esim. omista venettä.

    Tiivis pakokaasujen ja hälyn täyttämä ympäristö, jossa lapset eivät voi leikkiä kuin aidatuissa turvaleikkipuistoissaan varmasti altistaa stressille ja heikentää näin ihmisten terveyttä.

    Mitä Osmon vihreyteen tulee, se on kupla, joka viimeistään tämän blogin myötä on puhjennut. Mustinkin kokoomuslainen on mitä todennäköisimmin vähemmän elitistinen teknokraatti ja enemmän aito luonnon ja eläinten ystävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Samuli Saarelma kirjoitti 14.12.2009 kello 14:03

    Gc, vaikka osa teleliikenteestä on langatonta, niin myös niiden lankapuhelujen hinta on laskenut ja sen lisäksi sen kuparilangan kautta on mahdollista saada paljon sellaista, mitä ei ennen internet-aikaa ollut tarjolla. Silti se tulee kaikki sitä yhtä piuhaa pitkin. Se on siis vähintään samanlainen monopoli kuin junaratakin.

    Mitä tulee juniin, niin vaikka yhdelle asemalle tulisikin vain yhden firman juna, niin tämä ei osoita, ettei siellä voisi olla kilpailua. Kilpailu on vain tapahtunut siinä vaiheessa, kun junayhteyksiä on jaettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Jukka Siren kirjoitti 14.12.2009 kello 14:12

    Veneiden talvisäilytyshintaan en ota kantaa, mutta talvisäilytyksen “esteettisestä” puolesta on noussut turha kohu. Siihen Osmo ei viittaakaan, mutta sanonpa nyt:/

    On joitakin talvisäilytyspaikkoja jotka lähiympäristönsä kaavoituksen yhteydessä häviävät (Koivusaari, Rajasaari?) ja se kuuluu ns. kehitykseen.

    Sen sijaan en ymmärrä, miksi Merisataman rannan talvisäilytyksestä on noussut semmoinen poru. Muista kuin hinnoittelusyistä.

    Eihän sinne mitään rakenneta kuitenkaan. Ja satamakaupunkiin kuuluvat veneet. Myös talviteloillaan.

    Asiasta osittain toiseen:
    joskus 30-luvulla Humallahti, Rajasaarenpenger ja Hietaniemi olivat kaupungin röntsyistä laitaa. Sieltä annettiin avokätisesti tontteja melonta- ja soutukerhoille. Niinpä siellä nyt on 4 melontaseuraa ja onko 2 vai 3 soutuklubia.
    Ja soutustadion, tietty.

    Enää tuollainen ei onnistuisi, vaan alueet otettaisiin kipin kapin luksustaloille.

    Nyt noin 1500-2000 harrastajaa pääsevät fillarilla tai julkisilla iltalenkille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. tpyyluoma kirjoitti 14.12.2009 kello 14:20

    Se on juuri oikea hinta. Kaupungin sisällä olevat liikunta- ja vapaa-ajan palvelut tulevat aikanaan säästämään yhteiskunnalle mittaamattoman määrän rahaa.
    Se että veneet nostetaan talveksi Kaivopuiston rantaan hiekkakentälle eikä niitä esimerkiksi viedä Vuosaareen tai johonkin muuhun paikkaan säästää “mittaamattoman määrän rahaa”?

    Elina on ihan oikeassa siinä että avointa tilaa tarvitaan kaupungissa, ja pihalla siinä että tällä voidaan perustella ihan mitä tahansa avointa tilaa. En ole juuri mitään mieltä Kaivopuiston venesäilytyksestä, kesäisin se tila on parkkipaikka joten samapa tuo, mutta järkevä perustelu sen puolesta ei ole että avointa tilaa noin niin ku yleensä tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Sylvesteri kirjoitti 14.12.2009 kello 19:21

    tpyyluoma
    “Spekuloin vain että työvaltaiset palvelut eivät kiinnosta yksityistä sektoria, ja sen takia jäävät julkisen harteille.”

    Ai samalla tavalla kuten tukanleikkuu, insinöörityö, hampurilaisenpaisto ja kotisiivous?

    Eiköhän se ole siitä kiinni kuka maksaa ja minkälaisia palveluita on. Karrikoiden sanoen terveydenhuollossa on yksityisen keskussairaalan pärjääminen hyvin hankalaa, kun ei sinne saa mistään maksavia asiakkaita kun naapurissa julkinen keskussairaala hoitaa kaikki puoli-ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Riccado kirjoitti 15.12.2009 kello 0:23

    Julkaisussasi kirjoitat kunnallisesta päätöksenteosta. Allekirjoitan useimmat argumenttisi myös Turun osalta. Ensisijainen näkökulmani on peruspalvelulautakunta / sosiaali- ja terveystoimi mutta ongelma on laajempi.
    Tähän liittyen, ns. Turun tauti, ‘keskustan arvotalojen tuhoaminen’ aikanaan on ollut valtakunnallinen hanke, ja näkyy kaikkien suurten (historiallisten) kaupunkien katukuvassa, joissa jotain purettavaa joskus on ollut. (Tampereella kun on ollut vain pari vanhaa tehdasta ja Pispalan harju ei keskustelua tietysti ole vastaavasti syntynyt, vaikka Pispalan uudistuotanto on osin kamalaa.)
    Kun luottamushenkilöissä ja virkamiehissä on samaa konservatiivisuutta (joka voi myös nimestään huolimatta tarkoittaa purkamista) ja yhteydet näiden välillä ovat ‘liian tiiviit’ niin se on se tauti. Päätöksenteko on jumissa ja ‘ylimielistä’, mistä kärsitään pitkään. Kun Osmon esitykseen viitaten ei riitä, että jompi kumpi uudistuu, molempien pitäisi. Se vie Turussa(kin) paljon aikaa.
    Mutta ongelmat ovat jo 1970-luvun puolivälillä saavuttaneet Turussa ensimmäisen käännekohtansa. Tutustukaapa Turun Asunto- ja maankäyttöohjelmaan 2009-2013.

    http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=96079&GUID={DB1CA100-55D3-4C59-9030-16C385A1058A}

    Turun väkiluvun kasvu kääntyi nettotappioksi n. 1975. Sen jälkeen on tullut joitakin nettokasvun vuosia lähinnä maahanmuutajien ja opiskelijoiden (muuttuneiden kirjaamisperusteiden) seurauksena ym.
    Ja hyvä niin. Varisuon lähiöstä on tiettyjen kasvu- ja muutoskipujen kautta tullut mainettaan parempi lähiö. Se on rauhoittunut, ja vähitellen eri ryhmät ovat alkeneet ‘tulla toimeen’. Tätä tukevat sekä tilastot että ihmisten kertomukset (ihan viime vuosina oikeastaan vasta, puhe seuraa toteutunutta). Ongelmallisimmat lähiöt ovat nykyään toisaalla, joissa maahanmuuttajia on vähemmän. (Eksyin sivupolulle.)
    Turun sosiaali- ja terveystoimessa organisaatio on rakennettu tilaaja-tuottaja -mallin hyödynnettävyyteen. Vielä se on enemmän malli piirustuspöydällä. Mutta hyvät lähtökohdat sinänsä on. Turussa sosiaalipuolella luottamustoimi taitaa kuitenkin johtaa 1-0. He haluavat vaihtoehtoja. Virkamiehistö (sote, jossa on hirvittävä organisaatiomalli, älkää tutustuko) toteaa (keskusteluissa), että kunta tarjotkoon palvelut muut ovat täydentäjiä – laadusta ja kustannuksista piittaamatta (selitykset ovat monet). Virkamiehet vievät tanssia. Nyt kun KH sanoi peruspalvelulautakunnan menojen ylityksille ‘ei käy’, asettunee siilipuolustus entistä vankemmin asemiin.
    Mutta tulevaisuus on hyvä vaikka vähän se vielä kestää: Turussa kaavoitetaan ja on tulossa paljon hyviä ja mielenkiintoisia kohteita asumiseen, (sekä uusille alueille, saarille, että täydennysrakentamista) sekä pientaloja että että kerrostaloja.
    Ennustan, että Turun seutu on seuraava kasvun vyöhyke Itämeri-Tukholma yhteyksineen, vuonna about 2015. Nokia on nostanut Oulua ja keskellä Suomea asuminen Tamperetta ja Jyväskylää (vanhan ajan logistiikkaa). Nämä edut hiipuvat.
    Aika aikaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Gc kirjoitti 15.12.2009 kello 0:49

    Edelleen kuluttaja voi vaihtaa liittymää yhdellä puhelinsoitolla, mutta se mikä juna tulee mihinkin aikaan millekin asemalla on viimekädessä byrokraattien päätettävissä. Mutta ei tästä, selvästä asiasta, enää sen enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Jukka T kirjoitti 15.12.2009 kello 9:35

    “..suun terveydenhuollon sairausvakuutuskorvaukset pannaan kunnan maksettaviksi.”
    Tästä kohdasta Osmo unohdit sen seikan, että ehdotuksesi edellytyksenä olisi potilaan sama omavastuuosuus sekä julkisella että yksityispuolella.
    Nykyäänhän kunnallisessa hammashoidossa potilaan itse maksama osuus on n 30%, lopusta vastaa KUNTA.
    Yksityispuolella potilas maksaa 70%, loput VALTIO.
    Totta kai kunnan kanattaisi lopettaa oma hamashoitonsa ja lähettää kaikki potilaat yksityiselle, kun joutuisi korvaamaan vain 30 % nykyisen 70 sijaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Artturi kirjoitti 15.12.2009 kello 10:02

    Tämä keskustelu siitä mitkä alat jäävät julkiselle sektorille on vähän älytön. Ei kyse ole siitä, että nämä alat olisivat työvaltaisia tai että niiden tuottavuus ei nouse ja ne jäävät siksi julkiselle sektorille.

    Noin pääsääntöisesti julkiselle sektorille jää alat, joita ei voi tehdä markkinaehtoisesti, eli siis alat joista ihmiset eivät ole valmiita markkinoilla maksamaan niiden tuottamisen kustannuksia, mutta joita poliitikot silti haluavat kansalaisille tarjota. (Tähän joukkoon kuuluu sitten myös alat joiden tuottamat hyödykkeet ovat julkishyödykkeitä, eli sellaisia joiden käyttöä on vaikea estää keneltäkään.)

    Julkiselle sektorille jätetyt alat ovat työvoimavaltaisia ja niiden tuottavuus kehittyy hitaasti siksi, että ne ovat julkisella sektorilla, jossa ei ole tuoton ja tappion aiheuttamia kannustimia kehittää toimintaa optimaaliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. tpyyluoma kirjoitti 15.12.2009 kello 11:21

    Noin pääsääntöisesti julkiselle sektorille jää alat, joita ei voi tehdä markkinaehtoisesti, eli siis alat joista ihmiset eivät ole valmiita markkinoilla maksamaan niiden tuottamisen kustannuksia, mutta joita poliitikot silti haluavat kansalaisille tarjota.

    Markkinaehtoisina eivät myöskään toimi sellaiset palvelut joista laskuttaminen on kallista. Tieverkko on perinteinen esimerkki, tiemaksujen kerääminen esimerkiksi tullipisteillä maksaisi niin paljon ja hidastaisi liikennettä ettei tuo käytännössä laajassa mittakaavassa toimi. Toisaalta jos jatkossa on vaikka satelliittipaikannukseen perustuva maksujärjesjestelmä niin asia on eri. Nimenomaan tällaiset teknologiset muutokset muuttavat julkisen ja yksityisen työnjakoa.

    Toinen helppo esimerkki on terveydenhoito mistä tällä blogilla on aiemminkin puhuttu, käytännön kokemusten perusteella vaikuttaa siltä että yksityisvakuutuspohjainen järjestelmä on erittäin kallis hallinnoida. Jos joku keksii fiksumman vakuutusjärjestelmän niin tämäkin asia on eri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Kari kirjoitti 15.12.2009 kello 12:55

    Jos oletamme, että:
    1) kilpailtu yksityissektori toimii tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin kuin julkinen sektori, ja
    2) merkittävä osa julkissektorin hoitamista tehtävistä on ko. sektorin hoitamia, koska niiden käytöstä laskuttaminen on kallista (johon tpyyluoma viittasi) tai jopa mahdotonta (Artturin julkishyödykkeet),

    niin eikö silloin kannattaisi julkisen sektorin työtehtävien tehostamisessa keskittyä nykyistä enemmän nimenomaan noiden transaktiokustannusten pienentämiseen (tai laskutuksen mahdollistamiseen ylipäätään) ja sitä kautta toiminnan yksityistämiseen?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Syltty kirjoitti 15.12.2009 kello 13:54

    tpyyluoma
    “tiemaksujen kerääminen esimerkiksi tullipisteillä maksaisi niin paljon ja hidastaisi liikennettä ettei tuo käytännössä laajassa mittakaavassa toimi.”

    Käyppäs tutustumassa asiaan Osmonkin kehumassa Barcelonan ympäristössä. Rahastus vie vähemmän aikaa kuin liikennevalot, sillä systeemin saa toimimaan etälukijoilla.

    Enemmän olisin huolissani tienkäytön hinnoittelusta ja siitä että se hodietaan tehokkaasti. Viereen kun on turhan kallista vetää kilpailevaa moottoritietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Ilpo Pernaa kirjoitti 15.12.2009 kello 17:05

    Artturi:”Noin pääsääntöisesti julkiselle sektorille jää alat, joita ei voi tehdä markkinaehtoisesti, eli siis alat joista ihmiset eivät ole valmiita markkinoilla maksamaan niiden tuottamisen kustannuksia, mutta joita poliitikot silti haluavat kansalaisille tarjota.”

    Tuossa on perää, ja lisäisin vielä sen, että tasa-arvon vuoksi niistä ei voi periä markkinahintaa. Taas joku väittää, että on halvempaa maksaa avustus suoraan maksukyvyttömille. Voi olla, mutta tuon ohjausjärjestelmän tekeminen ja ylläpitäminen maksaa myös.

    Tulee väistämättä mieleen maatalous. Senkään tuotteista eivät kuluttajat ole valmiita maksamaan täyttä hintaa. Subventio ohjataan tuottajille vaikka joidenkin mielestä tulisi halvemmaksi tukea suoraan maksukyvyttömiä.

    Markkinoiden avulla toteutettu säätely ja ohjaus heikentää palvelua ja saattaa maksukyvyttömät eriarvoiseen asemaan rikkaimpiin nähden. Tämä pätee samalla tavalla niin terveyspalveluissa kuin maataloudessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. tpyyluoma kirjoitti 15.12.2009 kello 19:46

    Kari, joo transaktiokustannuksia kannattaa pyrkiä pienentämään, kuten syltty mainitsee esimerkiksi etälukijoilla tiemaksut onnistuvat (minun pointti oli se että tekninen kehitys kuten RFID muuttaa tilannetta…). Mitään takeita siitä että tässä onnistutaan ei tietenkään ole, ja esimerkiksi terveysvakuutusten suhteen en näe mitään syytä optimistisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Artturi kirjoitti 15.12.2009 kello 22:31

    Ilpo Pernaa:

    Tulee väistämättä mieleen maatalous. Senkään tuotteista eivät kuluttajat ole valmiita maksamaan täyttä hintaa.

    yhyyy… ei nyt taas…

    Jos kuluttajat ovat jostakin valmiita maksamaan tuotantokustannusten mukaista hintaa niin se todellakin on ruoasta, koska kaikkien on sitä pakko ostaa. Ilman ei tule toimeen. Tuottajat taas eivät voi myydä sitä alle tuotantokustannusten, koska muuten he menevät konkurssiin ja joutuvat lopettamaan tuotannon.

    Markkinoilla ei ikinä ole kyse pelkästään siitä mitä kaupan toinen osapuoli haluaa tehdä. Tottakai kuluttaja haluaisi aina maksaa vähemmän ja myyjä haluaisi aina myydä kalliimmalla. Tämä ei tarkoita sitä etteikö kuluttaja olisi valmis maksamaan tuotantokustannusten mukaista hintaa tai että myyjä ei olisi valmis myymään tuotantokustannusten hinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Liian vanha kirjoitti 16.12.2009 kello 2:00

    “Spekuloin vain että työvaltaiset palvelut eivät kiinnosta yksityistä sektoria, ja sen takia jäävät julkisen harteille.”

    Ai samalla tavalla kuten tukanleikkuu, insinöörityö, hampurilaisenpaisto ja kotisiivous? ”

    Yksityinen sektori keskittyy aina kulutuskykyisimpiin asiakkaisiin, ei yksityinen koskaan edes ajattele palvelevansa kaikkia.
    Hyvä esimerkki on Sonera: Valtion laitoksena se tarjosi palveluita kaikille asuinpaikasta riippumtta,nyt pörssiyhtiönä se kerää langat pois, koska pienen määrän tilaajia, jotka tarvitsevat erityistekniikkaa, palveleminen katsotaan rönsyksi, josta pitää päästä eroon .
    Kanttavuuskaan ei ratkaise, vaan volyymi, pienet kanttavatkin palvelut katsotaan rönsyiksi.
    Kun standardointikin on siirtynyt valmistajille niin kukaan ei edes speksaa standardeja, joilla palvelu voitaisiin toimittaa kaikille.

    Toinen ongelma-alue on terveydenhoito , sielläkin yksityinen keksityy volyymeihin , pieniä sairausvolyymejä ei haluta hoitaa, ne katsotaan rönsyiksi.
    Toinen ongelma on kilpailun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Liian vanha kirjoitti 16.12.2009 kello 2:11

    vaikka osa teleliikenteestä on langatonta, niin myös niiden lankapuhelujen hinta on laskenut ja sen lisäksi sen kuparilangan kautta on mahdollista saada paljon sellaista, mitä ei ennen internet-aikaa ollut tarjolla. Silti se tulee kaikki sitä yhtä piuhaa pitkin. Se on siis vähintään samanlainen monopoli kuin junaratakin.

    Mobiili liikenne on kaupungeissa langatonta vain satoja metrejä ja kun nopeudet kasvavat niin matka lyhenee edelleen
    Vanhan kuparinkaan kautta ei saa nopeaa laajakaistaa kuin keskuksen lähialueilla asuville. Kun kupariverkko on max 5 km pitkä niin täysi nopeus on mahdollista saavuttaa vain alle 800 m yhteyksillä. Noille 5 km tilaajille saadaan vain 1-2 Mbittiä.
    Mutta kaupalliselle riittää tuo 60-70 % kattavuus.

    Hyvä esimerkki on myös HTV , se ei rakentanut koskaan omakotialuepeittoa, vaikka se olisi ollut kanttavaakin. Aivan vain sen takia,että se katsottiin liian pieneksi volyymiltaan eli rönsyksi.

    Ei yksityinen koskaan huolehdi, että kaikki kansalaiset tulisivat palvelun piiriin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Ilpo Pernaa kirjoitti 16.12.2009 kello 9:49

    Artturi:”Tottakai kuluttaja haluaisi aina maksaa vähemmän ja myyjä haluaisi aina myydä kalliimmalla. ”

    Et tavoittanut ajatustani tai sitten en osannut kuvata sitä riittävän tarkasti.

    Maatalous ympäristöpalveluineen ja ruuan tuotantoineen on sosiaalisiin palveluihin verrattavissa oleva toimiala. Maataloutta ohjataan tiukalla lainsäädännöllä ja valvonnalla, jotka heikentävät tuottavuutta. Heikkoa tuottavuutta kompensoimaan on kehitetty maataloustuki, joka samalla pitää ruuan raaka-aineen hinnan alhaisena.

    Yhteiskunnan terveydenhoitopalveluita tuetaan verorahalla koska niiden palvelut halutaan jokaisen ulottuville, ei ainoastaan maksukykyisten. Markkinauskovaiset luulevat tällaisen palvelun olevan tehottomuutta.

    Tehottomuudessa he ovat oikeassa, mutta jonkun pitää kuitenkin huolehtia vähäosaisista. Se on sivistysyhteiskunnan tehtävä, markkinavoimat eivät siihen kykene.

    Artturi:”Tämä ei tarkoita sitä etteikö kuluttaja olisi valmis maksamaan tuotantokustannusten mukaista hintaa tai että myyjä ei olisi valmis myymään tuotantokustannusten hinnalla.”

    Tämä ajatus torperoituu siihen tosiasiaan, että kuluttajat eivät ymmärrä tuotantokustannusten muodostumisen kokonaisuutta. Sen vuoksi tuottajan toimeentulosta suurin osa maksetaan verovaroista. Esimerkkinä voisi käyttää vesien ja ilmastonsuojelua. Kuluttaja ei ymmärrä , että hänen pitäisi maksaa vesien suojelusta ruuan hinnassa. He haluavat suojelun yksistään viljelijän maksettavaksi.

    Valtio on tullut kuluttajia vastaan ja maksaa kustannukset verovaroista. Näin mahdollistuu yksittäiselle kansalaisen suurempi rahankäyttö muuhun kuluttamiseen. Maataloustuki on näin tulonsiirto elinkeinoelämän muille sektoreille.

    Maataloustuki mahdollistaa esim. uuden kännykän ostamisen jokaisen mallin, muodin tai vaatekerran vaihtumisen yhteydessä.

    Nyt joku tylyttää, että mehän ne verot maksamme. Ette te maksa veroja. Hyvätuloiset maksavat veromme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Artturi kirjoitti 16.12.2009 kello 10:15

    Pyydän anteeksi kaikilta blogin lukijoilta, että en osannut hillitä itseäni. Ei tule toistumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Syltty kirjoitti 16.12.2009 kello 11:57

    Kylläpä taa Ilpo Pernaalta tuli kuormallinen sitä ihteään.

    On se maataloustuki hieno asia, kun sen ansiosta ihmisillä on varaa kännyköihin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. eggo kirjoitti 16.12.2009 kello 12:23

    Olisi kyllä kiinnostavaa jos joku tekisi arvion siitä, kuinka suuren osan kansalaisten maksamasta tuloverokertymästä vihreiden äänestäjät tuovat. Oma veikkaukseni 1-2 prosenttia. Itsekin tähän vaatimattomaan aikaansaannokseen osallistuvana asia mietityttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Ilpo Pernaa kirjoitti 16.12.2009 kello 16:41

    Syltty on päässyt sylttytehtaan jäljille ja talouselämän perusteet alkavat hiljalleen hahmottua.

    Joillekin on suuri järkytys kun he huomaavat, että heitä on vedätetty vuosikymmenet. Maataloustukia ja maatalouden harjoittajia on syyllistetty poliittisen doktriinin mukaan milloin mistäkin syystä. Totuus ei olekaan mustavalkoinen.

    Artturin toteamus muistuttaa pikkulasten leikkejä kun ei haluta kuunnella toisen puhetta. Kädet korville ja solkotetaan omaa puhetta , niin ettei toisen ääni kuulu.

    Unohdin , että palstaa luetaan insinöörilogiikalla. Tämä lause pitää käsittää yleisellä tasolla: “Ette te maksa veroja. Hyvätuloiset maksavat veromme.”

    Enemmistö kansasta nauttii maataloustukien subventiota halvemman ruuan muodossa, koska hyvätuloiset maksavat suhteellisesti enemmän veroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Otso Auterinen kirjoitti 16.12.2009 kello 16:46

    Tuskinpa veneiden talvisäilytystä tonttimaahan tulee verrata!
    Kyseessä on kausikäyttö erilaisten virkistystoimintojen kesken. Rakennetut alueet ovat eri asia.

    Kysymys 1) kuuluuko veneiden talvisäilytys todella noiden muiden joukkoon? Eikö juuri kausikäyttömahdollisuus tee asian aivan toiseksi – siis tuon perittävän 6 euroa/neliö/talvi lisäksi?

    Kysymys 2) eikös tässä veneiden talvisäilytys’ongelmassa’ ole kysymys haluttomuudesta ratkaista sitä? Esimerkikkinä tuo alla linkittämäni Hermannin ranta-alue. Mitäs jos siellä olisi talvikautena veneitä ja kesällä karavaanareille parkkialue, ja/tai kenttä liikuntatarkoituksille?

    Kaavassa tuossa on laaja VU ja VP alue, ja havaintojeni mukaan ei kovinkaan viihtyisää, eikä virkistysarvot ole kovin intensiivisessä käytössä.

    Ansiokkaan pamfletin huitaisu veneilyn suuntaan on todella epäonnistunut.

    http://ptp.hel.fi/hanke/windows/CreateMap.aspx?pixWidth=470&pixHeight=246&easting=51628&northing=21548&resolution=1&category=thm307618c9-b4c7-47d4-a799-fc8ab7e18e97,30,-1,-1,-1|thm65e047c9-72be-47e9-87da-b79bbdf69108,30,-1,-1,-1&theme=&stext=&copyright=Aineistot|Helsingin kaupunki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Evert The NeveRest kirjoitti 16.12.2009 kello 21:25

    Kuntien raha on isännätöntä rahaa. Kuopio hakee palvelujohtajia aivan kummallisilla tehtäväkuvauksilla. Avaintehtäviin haetaan diakoneita ja samaan aikaan kaupunki talous on siinä kunnossa, että henkilökuntaa lomautetaan.

    Ilmoitus Kuopion sivuilta tässä:

    “Kuopio on siirtymässä asiakaslähtöiseen prosessijohtamiseen ja hakee nyt luovia tulevaisuuden johtajia. Haettavaksi julistetaan

    KOLME PALVELUALUEJOHTAJAN VIRKAA

    Palvelualuejohtajien tehtäväkokonaisuudet ovat:

    I palvelualuejohtaja johtaa arjessa selviytymisen tukemisen ja terveyden huoltamisen palvelualueita

    II palvelualuejohtaja johtaa hyvinvoinnin edistämisen sekä kasvun ja oppimisen tukemisen palvelualueita

    III palvelualuejohtaja johtaa asuin- ja toimintaympäristön kehittämisen ja ylläpitämisen palvelualuetta.

    Palvelualuejohtaja

    johtaa palvelualuettaan ja toimii esittelijänä alueensa toimielimissä
    yhteensovittaa kaupungin strategisen kokonaisedun ja johtamansa palvelualueen toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarat edustaa johtamansa palvelualueen asiakasnäkökulmaa arvioi palvelualueensa tuloksia ja kehittää avaintehtäviä yhdessä henkilöstönsä kanssa.
    Palvelualuejohtajan kelpoisuusehtoina ovat:

    virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
    kokemus tuloksellisesta johtamisesta.

    Arvostamme myös

    hyvää prosessi-, talous- ja henkilöstöjohtamisosaamista
    hyvää kirjallista ja suullista asioiden esittämistaitoa yhteistyö-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja
    kykyä johtaa ja viedä eteenpäin vaativia muutosprosesseja virkakokonaisuuteen liittyvien alojen tuntemusta englannin kielen taitoa.

    Palvelualuejohtajat muodostavat kaupunginjohtajan ydinjohtoryhmän.

    Tehtäväkohtainen palkka on 7.500 euroa kuukaudessa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. eggo kirjoitti 17.12.2009 kello 11:10

    KOLME PALVELUALUEJOHTAJAN VIRKAA

    Vaatimukset: paskantärkeä naama ja passeli puoluekirja.

    Tulosvastuu: Jos jotain hyvää tapahtuu, niin olit siitä vastuussa.

    Palkka: 7500e, kun ei kehattu viisinumeroista, tuleehan siitä suunnilleen sata kiloa silti vuodessa, eikös vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. jouni lundqvist kirjoitti 17.12.2009 kello 19:41

    Ei ole ihme, jos Kuopion talous on hunningolla. Meillä täällä Kouvolassa on iso virkaherra nimeltään strategiapäällikkö, joka osaa kirjoittaa yhtä soopaa kuin Kuopion tapaus. Mistä näitä oikein tulee. Jostain yliopistosta, vai. Ei kai.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus