Miksi yksityinen rautatieliikenne menestyy?

Euroo­pan mais­ta Ruot­si ja Bri­tan­nia ovat yksi­tyis­tä­neet rau­ta­tie­lii­ken­teen. Nuo kak­si maa­ta poik­kea­vat suu­res­ti muis­ta Euroo­pan mais­ta sii­nä, mihin suun­taan rau­ta­tie­lii­ken­teen mark­ki­nao­suus kehit­tyy. Suo­sit­tua oli­si väit­tää, että nii­den on pak­ko ottaa kulut­ta­jien toi­veet huo­mioon, ja tämä onkin ehkä mer­kit­tä­vä syy. Mut­ta on toinenkin.

Miten tue­taan vähä­lii­ken­tei­siä rato­ja? Vero­va­roin, vai ristisubventiolla?

Ris­ti­sub­ven­tio, jota har­joi­te­taan esi­mer­kik­si Suo­mes­sa,  tar­koit­taa, että meil­lä on rau­ta­tie­lii­ken­ne­ve­ro hyvil­lä yhteyk­sil­lä (Hel­sin­ki-Tre, esim.) jol­la sub­ven­toi­daan Joen­suu-Nur­mes ‑väliä. Yksi­tyis­te­tyil­lä rau­ta­teil­la näin ei voi teh­dä. Hil­jai­sia rato­ja voi edel­leen sub­ven­toi­da, mut­ta rei­lus­ti vero­va­roin, eikä rau­ta­tei­den omin­ta aluet­ta verottamalla.

Jos meil­lä­kin vilk­kaat yhtey­det oli­si­vat niin hal­po­ja kuin nii­den pitäi­si olla, rau­ta­tei­den suo­sio oli­si pal­jon suurempi.

Bri­tan­nia yksi­tyis­ti myös rai­tei­den pidon. Se oli vir­he, kos­ka se joh­ti tur­val­li­suuson­gel­miin. Bus­si­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­nen­kään ei ole tar­koit­ta­nut tien­pi­don yksityistämistä.

Suo­mes­sa on juu­ri pää­tet­ty, ettei VR:n hen­ki­lö­lii­ken­net­tä ase­ta­ta kil­pai­luun aina­kaan kym­me­neen vuoteen.

57 vastausta artikkeliin “Miksi yksityinen rautatieliikenne menestyy?”

  1. Älä unoh­da poliit­ti­ses­ti pää­tet­tyä tur­hien vau­nu­jen tilaamista.

  2. Tuos­ta ris­ti­sub­ven­toin­nis­ta olen samaa miel­tä, samoin kuin yksi­tyis­tä­mi­sen muis­ta­kin eduista.

    Mut­ta tätä voi­si ehkä kommentoida:

    Bri­tan­nia yksi­tyis­ti myös rai­tei­den pidon. Se oli vir­he, kos­ka se joh­ti turvallisuusongelmiin. 

    Ei se vält­tä­mät­tä ollut vir­he tuol­la perus­teel­la. On myös mah­dol­lis­ta, että ongel­mat syn­tyi­vät ihan pel­käs­tään sik­si, että yksi­tyis­tä­mi­nen teh­tiin jol­lain tavoin “vää­rin”, eli esi­mer­kik­si rato­jen omis­ta­jien ja ope­raat­to­rei­den väli­set sopi­muk­set ja vel­voit­teet oli vää­rin ase­tet­tu, sään­nök­set epä­mää­räi­siä tai vää­riä, jne.

    Yksi­tyis­tä­mi­nen on vaa­ti­va pro­ses­si, mut­ta ei ole mah­do­ton­ta, että jol­lain tavoin parem­min toi­mi­mal­la rato­jen­kin yksi­tyis­tä­mi­nen voi­si kan­nat­taa. Tie­ten­kään Bri­ta­nian esi­merk­ki ei täs­sä valos­sa ole rohkaiseva.

    Minä suh­tau­dun kyl­lä­kin skep­ti­ses­ti tei­den ja rato­jen kal­tai­sen infran myyn­tiin noin muu­ten­kin. Tai sano­taan näin: en läh­ti­si tuol­ta suun­nal­ta ensim­mäi­sek­si toi­min­taa kehittämään.

    Täs­sä pitäi­si oikeas­taan erot­taa yksi­tyis­tä­mi­nen *) kol­meen tasoon:
    1) ope­roin­nin yksi­tyis­tä­mi­nen (siis junien ajaminen)
    2) radan huol­lon, yllä­pi­don ja raken­ta­mi­sen yksityistäminen
    3) radan omis­ta­mi­sen yksityistäminen

    (peri­aat­tees­sa on ole­mas­sa vie­lä nel­jäs­kin taso: hal­lin­noin­nin, siis mää­räys­ten laa­ti­mi­sen, tur­val­li­suus­val­von­nan yms. yksityistäminen)

    Suo­mes­sa rau­ta­tie­lii­ken­tees­sä on yksi­tyis­tet­ty radan yllä­pi­to (VR-rata kil­pai­lee yllä­pi­dos­ta) ja osit­tain ope­roin­ti (tava­ra­lii­ken­tees­sä).

    Se, mis­tä yleen­sä puhu­taan, ja mitä Osmo­kin tar­koit­ti, on nime­no­maan tuo mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­nen. Ja se nyt on sit­ten kai, ikä­vä kyl­lä, lai­tet­tu jäi­hin. Tai no, ei täy­sin: EU-mai­den väli­ses­sä lii­ken­tees­sä kai pitäi­si voi­da kil­pail­la. En kui­ten­kaan pidät­te­li­si hen­gi­tys­tä­ni aina­kaan ennen sitä Tal­lin­nan tunnelia 🙂

    Bus­si­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­nen­kään ei ole tar­koit­ta­nut tien­pi­don yksityistämistä. 

    Joten­kin has­sua puhua bus­si­lii­ken­teen “yksi­tyis­tä­mi­ses­tä”, kun maas­sa on kui­ten­kin ollut yksi­tyi­siä bus­si­fir­mo­ja sii­tä asti, kun moi­sia Ame­ri­kan ihmei­tä on tän­ne saatu 🙂

    Mut­ta asial­li­ses­ti ottaen: Suo­mes­sa on kyl­lä var­sin pal­jon (myös) yksi­tyis­tei­tä. Tai­taa olla jopa pää­osa tie­ki­lo­met­reis­tä (olkoon­kin, että käy­tän­nös­sä häviä­vän pie­ni osa lii­ken­tees­tä liik­kuu nii­den kautta).

    Ja myös Ykkös­tie ja Nelos­tie ovat täl­lä het­kel­lä (osit­tain) yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ks. esim.:
    http://www.nelostie.net/?id=17

    Kari

    *) kos­ka käsit­teis­sä on seka­mels­kaa, täs­men­nän tar­koit­ta­va­ni yksi­tyis­tä­mi­sel­lä sitä että peri­aat­tees­sa avoi­mil­la mark­ki­noil­la voi kuka tahan­sa toi­mi­ja toi­min­taa har­joit­taa. Täl­löin esi­mer­kik­si len­to­lii­ken­teen ope­roin­ti ja tava­ra­ju­na­lii­ken­teen ope­roin­ti on Suo­mes­sa yksi­tyis­tet­ty (vaik­ka VR:llä ei Suo­mes­sa tava­ra­lii­ken­teel­lä ole­kaan kil­pai­li­joi­ta ja vaik­ka val­tio omis­taa­kin VR:n koko­naan ja Fin­nai­ris­ta­kin enemmistön).

  3. Ris­ti­sub­ven­tio, jota rau­ta­tei­den lisäk­si käy­te­tään jos­sain laa­juu­des­sa bus­si­lii­ken­tees­sä väis­ty­vän lin­ja­lu­pa­käy­tän­nön puit­teis­sa, hämär­tää lii­ken­neyh­teyk­sien talou­del­li­suu­den arviointia. 

    Rau­ta­tie­lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mi­nen asteit­tain laa­jen­taen oli­si pitä­nyt saa­da käyt­töön jo vuo­si­sa­dan alus­sa. Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa lip­pu­jen hin­noit­te­lu tosin on kyl­lä var­sin kovaa ja ene­ne­väs­sä mää­rin yhtä sot­kuis­ta kuin lentoliikenteessä.

  4. Vähän samaan tapaan koti­maan­len­not ovat hal­vem­pia kuin mitä pitäi­si, kos­ka Hel­sin­gin len­to­ken­tän tuloil­la pide­tään maa­seu­tu­ken­tät pys­tys­sä. Tämä hei­ken­tää rai­de­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä. Ulko­maan­lii­ken­tees­sä, jos­ta Hel­sin­gin len­to­kent­tä kerää suu­rel­ta osin tulon­sa, rai­de­lii­ken­ne ei oikein toi­mi, ja lai­vat eivät hitau­ten­sa takia ole yleen­sä todel­li­nen vaihtoehto.

  5. Rau­ta­tie­kil­pai­lua ei voi sal­lia, kos­ka alue­po­li­tiik­ka vaa­tii muu­ta. Mik­si tämän sano­mi­nen on niin vaikeata?

    Van­ha­sen talous­po­liit­ti­nen neu­vo­nan­ta­ja kuka­lie ehdot­ti radios­sa, Hel­sin­ki-vas­tai­sen stra­te­gian nimis­sä, että Suo­mes­sa oli­si kol­me kes­kus­ta: Hel­sin­gin lisäk­si Tam­pe­re ja Oulu.

    Että täl­lai­sil­la mie­li­ku­vil­la mennään …

  6. Sep­po Vepsäläinen:

    Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa lip­pu­jen hin­noit­te­lu tosin on kyl­lä var­sin kovaa ja ene­ne­väs­sä mää­rin yhtä sot­kuis­ta kuin lentoliikenteessä. 

    Voi­ko hin­ta­dif­fe­roin­ti olla huo­no asia, jos se saman­ai­kai­ses­ti lisää kulut­ta­jien yli­jää­mää (enem­män mat­kus­ta­jia, hal­vem­mat hin­nat) ja tehos­taa ope­roin­tia (tasai­sem­pi kuormitus)?

    Kari

  7. Jos rau­ta­tei­ta ruve­taan tuke­maan lii­ken­teen sisäi­sen bud­je­tin ulko­puo­lel­ta ja jos tämä joh­taa hin­to­jen mer­kit­tä­vään las­kuun, niin toki rata­lii­ken­teen suo­sio luul­ta­vas­ti kasvaa.

    Yksi­tyis­tä­mi­seen­hän tämä ei lii­ty kui­ten­kaan miten­kään. Val­tio voi­si nyt­kin päät­tää tukea syr­jä­seu­tu­jen rata­verk­ko­ja val­tion bud­je­tis­ta vaik­ka VR ope­roi radoil­la yksinoikeudella.

    Yksi­tyi­sen lii­ken­ne­lai­tok­sen taas puo­les­taan oli­si tar­ve tuot­taa omis­ta­jil­leen voit­toa, joten tar­vit­tai­siin yksi raha­rei­kä lisää. Tämä taas tar­koit­taa hin­to­jen nos­to­pai­net­ta. Ja kun piak­koin tämän­kin lii­ken­ne­lai­tok­sen sit­ten koh­ta omis­ta­vat ulko­mai­set sijoit­ta­jat, tuki­si val­tio kier­to­kaut­ta vero­va­roin ulko­mai­sia sijoit­ta­jia, aina­kin ver­rat­tu­na nykytilanteeseen.

    Sii­tä, että rata­ver­kon yksi­tyis­tä­mi­nen oli­si kata­stro­fi, olen kyl­lä ehdot­to­man samaa miel­tä. Sil­lä rataa oltai­siin kym­me­nen vuo­den pääs­tä samas­sa jamas­sa kuin nyt mm. Telia-Sone­ran puhe­lin­ver­kon ja Digi­tan TV-ver­kon kanssa.

  8. Vaik­ka VR onkin pal­ve­lualt­tiu­des­saan ja luo­tet­ta­vuu­des­saan val­ko­ve­nä­läis­tä tasoa, niin se on kyl­lä hie­no asia että juna­lip­pu mak­saa aina saman ver­ran. Rans­kas­sa juna­lip­pu Lyonis­ta Parii­siin mak­saa haa­ru­kas­sa 14–160€, riip­puen ostoa­jan­koh­das­ta ja muis­ta para­met­reis­ta. Ruot­sis­sa sama hom­ma. Ihan jär­jet­tö­män rasittavaa.

    Elä­mä on huo­mat­ta­vas­ti pal­jon rau­hal­li­sem­paa kun tie­tää että Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le on aina sen 27€, tai mitä nyt lieneekään.

  9. Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le on aina sen 27€”, joo ei ihme että ei ole tul­lut junal­la kul­jet­tua, tuo on neli­hen­ki­sel­le per­heel­le lähes pik­ku auton kuu­kausi mak­sun ver­ran ben­soi­neen ja park­kei­neen yms. 

    Eli mis­tä ihmees­tä joh­tuu että junai­lu on kai­kis­sa län­si­mais­sa per­heel­le niin pal­jon kal­liim­paa kuin autoi­lu? Aina­kin jos nyt sano­taan pari pitem­pää mat­kaa kuu­kau­des­sa haluaa/tarvii tehdä. 

    Oli­si­ko niin että rato­jen yllä­pi­to on sit­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa kuin teiden? 

    Vaik­ka Suo­mee­sa joku sub­ven­toin­ti ongel­ma oli­si­kin, ei kait sama ongel­ma voi olla joka länsimaassa?

  10. Suo­mes­sa on juu­ri pää­tet­ty, että seu­raa­vat kym­me­nen vuot­ta aje­len Lap­peen­ran­ta-Hel­sin­ki väliä yksi­tyi­sau­tol­la. Ellei len­to­yh­tiöl­lä satu ole­maan tarjouskampanjaa.

  11. YTV-alu­eel­la sub­ven­toi­daan jul­kis­ta lii­ke­net­tä aivan tol­kut­to­mas­ti, eikä se sil­ti ole aika­te­ki­jät huo­mioon ottaen kil­pai­lu­ky­kyis­tä usein­kaan. On kysee­na­lais­ta, onko tou­hu kannattavaa.

    Kan­nat­ta­va jul­ki­nen lii­ken­ne oli­si vaa­ti­nut 50-luvul­la toi­sen­lai­sia pää­tök­siä. Onne­ton pää­tös raken­taa ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­tä kes­kel­le ei mitään, on kui­ten­kin yhä vai­kut­ta­va tekijä.

  12. Rato­jen kun­nos­sa­pi­to on hal­paa tou­hua tei­hin ver­rat­tu­na. Kau­ko­ju­na­lii­ken­ne on kal­lis­ta lähin­nä hen­ki­lös­tö­ku­lu­jen vuok­si, ja sen vuok­si, ettei kau­ko­ju­na­lii­ken­ne edes yri­tä kil­pail­la hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen kans­sa, vaan lentoliikenteen.

    Jos VR oikeas­ti haluai­si kil­pail­la hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen kans­sa, ei paik­ka­lip­pu­jen pak­ko­myyn­tiä oli­si, tai aina­kin osa 2. luo­kan vau­nuis­ta muu­tet­tai­siin 3. luo­kak­si, jos­sa ei oli­si pai­kan­va­raus­mah­dol­li­suut­ta, mut­ta liput mak­sai­si­vat noin puo­let sii­tä mitä 2. luokassa.

    Rata­ver­kon yksi­tyis­tä­mi­nen oli­si kata­stro­fi. Jo nyky­ti­lan­ne on ongel­ma, kun VR saa lak­kaut­taa aika lail­la mitä vain (kan­nat­ta­via­kin) yhteyk­siä siir­tääk­seen pää­omaa vie­lä kan­nat­ta­vam­piin. Juna­lii­ken­neo­pe­raat­to­rei­ta sai­si tie­tys­ti olla useam­pia­kin, tämä luul­ta­vas­ti joh­tai­si kevyi­den kis­koil­la kul­ke­vien rat­kai­su­jen syn­ty­mi­seen maa­kun­tiin, mitä VR on hin­noit­te­lu- ja inves­toin­ti­po­li­tii­kal­laan rajoittanut.

  13. Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le on aina sen 27€”, joo ei ihme että ei ole tul­lut junal­la kul­jet­tua, tuo on neli­hen­ki­sel­le per­heel­le lähes pik­ku auton kuu­kausi mak­sun ver­ran ben­soi­neen ja park­kei­neen yms. ”

    Lon­too ‑Bris­tol yhden­suun­tai­nen lip­pu mak­saa 229 £, kuu­kausi­li­pul­la sel­vi­ää 91 £ suun­ta, mat­ka suu­rin piir­tein Tam­pe­re-Hel­sin­ki, 161 km

  14. His­to­rial­li­sia syi­tä ”veeär­rien” kan­nat­ta­mat­to­muu­teen on tääl­lä jo mainittu:

    -vel­vol­li­suus tila­ta koti­maas­ta vaik­ka kal­liim­mal­la, ja las­ku­kausi­na­kin. Tämä on jo pää­sään­töi­ses­ti kau­kai­sem­paa his­to­ri­aa. AP:n viit­taa­ma tapaus oli enem­män­kin poik­keus joka vah­vis­ti säännön. 

    -oli pal­jon väkeä, eikä irti­sa­not­tu huo­noi­na­kaan aikoi­na. Joku voi tuo­ta pahek­sua­kin. Minus­ta se kuu­lui sil­loi­seen yhteis­kun­ta­so­pi­muk­seen että val­tion lei­pä oli pit­kä ja kapea. Onhan se monil­la vieläkin. 

    -ennen­kaik­kea: vel­vol­li­suus raken­taa kan­nat­ta­mat­to­mia­kin rato­ja ja pitää yllä lii­ken­net­tä niillä. 

    Yri­tin pur­kaa Osmon aja­tus­mal­lia ja sain täm­möi­set osat:
    VR jou­tuu pitä­mään kovia hin­to­ja suo­si­tuil­la ratao­suuk­sil­la kos­ka se sub­ven­toi tuo­tol­la sivu­ra­to­jen liikennettä.

    -VR mak­si­moi tulo­jaan noil­ta suo­si­tuil­ta osuuk­sil­ta, kuten mono­po­li aina tekee. Val­tion mono­po­li sen­tään käyt­tää rahat ns. hyviin tarkoituksiin.

    -jos pää­ra­to­jen hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä oli­si kil­pai­lua, yri­tyk­set toki myös mak­si­moi­si­vat voit­to­jaan mut­ta kil­pai­lu las­ki­si hintoja.

    Noh. En jak­sa googlet­taa joten naput­te­len tähän vain sen min­kä uskon tietäväni.

    - Englan­nis­sa oli yksi­tyi­set rau­ta­tie­yh­tiöt 40-luvul­le saak­ka (eli ”koke­mus­ta on”) ja maa on tihe­ään asut­tu ja rato­ja ris­tiin rastiin. 

    -Sil­ti monet suo­si­tut­kin ratao­suu­det ovat käy­tän­nös­sä mono­po­le­ja. Esi­mer­kik­si Lon­too – Cam­brid­ge, jos halu­aa nopean yhtey­den. Ja sika­hin­tai­nen joi­ta­kin eri­kois­tar­jouk­sia lukuun ottamatta.

    -Englan­nis­sa val­lit­si yksi­tyis­tä­mi­sen jäl­keen vuo­si­kausia lyhyes­ti sanot­tu­na kaa­os sekä vaih­to­yh­teyk­sien, luo­tet­ta­vuu­den että tur­val­li­suu­den osal­ta. Alkaa vähi­tel­len helpottaa. 

    Ruot­si on mie­len­kiin­toi­sem­pi tapaus. Enem­män Suo­mea muis­tut­ta­va maa mones­sa suh­tees­sa. Olen jos­kus yrit­tä­nyt sel­vit­tää miten yksi­tyis­tä­mi­nen siel­lä hoidettiin.

    Onko se tosi­aan levin­nyt hen­ki­lö­lii­ken­teen puo­lel­la muu­al­le kuin iso­jen kau­pun­kien lähi­lii­ken­tee­seen ja len­to­kent­tä­ju­niin sekä Tans­kan-yhteyk­siin? Kii­tos ei KVG-vas­tauk­sia vaan joku var­maan tie­tää ja kertoo?

  15. YTV-alu­eel­la sub­ven­toi­daan jul­kis­ta lii­ke­net­tä aivan tol­kut­to­mas­ti, eikä se sil­ti ole aika­te­ki­jät huo­mioon ottaen kil­pai­lu­ky­kyis­tä usein­kaan. On kysee­na­lais­ta, onko tou­hu kannattavaa.

    YTV-alu­eel­le sub­ven­toi­daan ihan kaik­kea lii­ken­net­tä tol­kut­to­mas­ti, ja jos YTV-kan­sa­lai­set halu­aa ja on val­mis mak­sa­maan veroi­na ja mui­na kului­na sen että tien käyt­tö ja pysä­köin­ti on ilmais­ta, ja bus­sit pör­rää jos­sain haja-asu­tusa­lueil­la, niin en minä nyt tie­dä onko tämä edes ongel­ma. Jouk­ko­lii­ken­ne on sekä kil­pai­lu­ky­kuis­tä että ihan suht kan­nat­ta­vaa esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­gis­sa, säteit­täi­sel­lä lin­joil­la kau­em­paa­kin ja osit­tain poik­kit­tais­lii­ken­tees­sä. Sub­ven­tiot valuu noi­hin pus­ka­bus­sei­hin ja sii­hen että lip­pu­jen hin­to­ja pide­tään mak­su­ky­kyä alhai­sem­pa­na, jäl­kim­mäi­nen on käy­tän­nös­sä sosiaalipolitiikkaa.

    Koko­nai­suu­te­na YTV-alu­een koti­ta­lou­det käyt­tä­vät tuol­lai­set rei­lu puo­li­sen mil­jar­dia vähem­män autoi­luun kuin maas­sa kes­ki­mää­rin, vaik­ka tääl­lä on kes­ki­mää­räis­tä pidem­mät työ­mat­kat ja ole­tet­ta­vas­ti kal­liim­mat autot (Tilas­to­kes­kus voi­si jos­kus tut­kia tämän ihan kun­nol­la, mut­ta tuol­ta se näyt­tää kulu­tus­tut­ki­muk­sen perus­teel­la). Tämä on ihan lin­jas­sa kan­sain­vä­li­ses­ti­kin, kts. esim. kaa­vio kul­je­tus­kus­tan­nus­ten BKT-osuu­den ja joukko/kevytliikenteen osuu­den yhtey­des­tä sivul­ta 22 esi­tyk­ses­sä innovatiivinenkaupunki.tkk.fi/pdf/Penttila_081118.pdf

  16. Lon­too ‑Bris­tol yhden­suun­tai­nen lip­pu mak­saa 229 £,

    Ei hel­vet­ti sen­tään. Jos jos­kus täy­tyy mat­kus­taa Lon­toon kaut­ta Bris­to­liin, on päi­vän­sel­vää, että menen bus­sil­la. Auton­kin voi­si vuo­kra­ta, jos oli­si tar­vet­ta pysäh­tyä useis­sa pai­kois­sa ja jos lii­ken­ne oli­si oikeanpuoleinen.

  17. Mat­ti H:

    Jos rau­ta­tei­ta ruve­taan tuke­maan lii­ken­teen sisäi­sen bud­je­tin ulko­puo­lel­ta ja jos tämä joh­taa hin­to­jen mer­kit­tä­vään las­kuun, niin toki rata­lii­ken­teen suo­sio luul­ta­vas­ti kasvaa.

    Yksi­tyis­tä­mi­seen­hän tämä ei lii­ty kui­ten­kaan miten­kään. Val­tio voi­si nyt­kin päät­tää tukea syr­jä­seu­tu­jen rata­verk­ko­ja val­tion bud­je­tis­ta vaik­ka VR ope­roi radoil­la yksinoikeudella. 

    Osmon kom­ment­ti kai ei läh­te­nyt sii­tä, että nykyi­sin­kin ei voi­tai­si noin toi­mia. Ei ole muu­ten­kaan mitään peri­aat­teel­lis­ta syy­tä, mik­sei mono­po­li­fir­ma voi toi­mia tehok­kaamm­pin kuin kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la toi­mi­va. Näin vain ei näy­tä käy­tän­nös­sä kayvän.

    Kyse on sii­tä, että jos mark­ki­noil­la on kil­pai­lua, niin toi­min­ta monin osin jär­ke­vöi­tyy väistämättä.

    Yksi­tyi­sen lii­ken­ne­lai­tok­sen taas puo­les­taan oli­si tar­ve tuot­taa omis­ta­jil­leen voit­toa, joten tar­vit­tai­siin yksi raha­rei­kä lisää. Tämä taas tar­koit­taa hin­to­jen nostopainetta 

    Ensin­nä­kin: myös VR:n pitää tuot­taa voit­toa, kos­ka muu­ten se menee kon­kurs­siin. Toi­saal­ta voit­to­jen kas­vat­ta­mi­sen tavoit­te­lu tar­koit­taa myös sitä, että yhtiön pitää tuot­taa parem­min sel­lai­sia pal­ve­lu­ja, jois­ta ihmi­set ovat val­mii­ta maksamaan.

    Sii­tä, että rata­ver­kon yksi­tyis­tä­mi­nen oli­si kata­stro­fi, olen kyl­lä ehdot­to­man samaa miel­tä. Sil­lä rataa oltai­siin kym­me­nen vuo­den pääs­tä samas­sa jamas­sa kuin nyt mm. Telia-Sone­ran puhe­lin­ver­kon ja Digi­tan TV-ver­kon kanssa. 

    Mikäs kata­stro­fi Telian puhe­lin­verk­ko on?

    Suo­mes­sa on kui­ten­kin kan­sai­vä­li­ses­ti ver­rat­tu­na edul­li­set puhe­lun­hin­nat, kat­ta­va verk­ko ja toi­mi­va kilpailu.

    Ylen toi­min­nas­ta noin ylei­ses­ti ei ter­mi “kata­stro­fi” lie­ne kau­kaa haet­tu, mut­ta eipä tuo TV-ver­kon yksi­tyis­tä­mi­nen sii­nä sot­kus­sa tai­da enää pal­joa painaa…

    Vil­le M

    Eli mis­tä ihmees­tä joh­tuu että junai­lu on kai­kis­sa län­si­mais­sa per­heel­le niin pal­jon kal­liim­paa kuin autoilu? 

    Sen vuok­si, että ver­taat kes­ki­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia (juna) mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­siin (auto).

    Jos sub­ven­tio ohi­te­taan, niin juna­li­pus­sa mak­se­taan peri­aat­tees­sa kaik­ki radan ja junien yllä­pi­toon sekä nii­den han­kin­taan liit­ty­vät kus­tan­nuk­set. Autol­la yleen­sä huo­mioi­daan vain polt­toai­ne­ku­lut (kos­ka auto on muu­ten­kin jo “han­kit­tu”)

    Vaik­ka ver­tai­sit vuo­kra-autoa junaan (jol­loin autos­ta mak­se­taan kyl­lä kaik­ki kus­tan­nuk­set), pää­tyy per­he sil­ti­kin sihen että autol­la meno on hal­vem­paa. Tämä joh­tuu sii­tä, että kul­jet­ta­jan jäl­keen lisät­tä­vien per­heen­jä­sen­ten aiheut­ta­mat mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat lähes nol­la. Sen sijaan junayh­tiö ei ota täl­lai­seen kan­taa, vaan veloit­taa kai­kil­ta kes­ki­mää­räi­set kustannukset. 

    Tie­ten­kin voi­tai­siin jär­jes­tää las­ten­lip­pu­ja, per­hea­len­nuk­sia, tai muu­ta sel­lais­ta — tämä jon­kin ver­ran kor­jaa tilan­net­ta. Sitä kut­su­taan hintadifferoinniksi.

    Tapio Pel­to­nen:

    Rato­jen kun­nos­sa­pi­to on hal­paa tou­hua tei­hin verrattuna. 

    Jaa, on vai? Joten­kin Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön bud­jet­tia sela­tes­sa jää hie­man toi­sen­lai­nen olo:

    Perus­väy­län­pi­toon hal­li­tus ehdot­taa yhteen­sä 888 mil­joo­nan euron mää­rä­ra­haa. Täs­tä tien­pi­toon käy­te­tään 536 mil­joo­naa, radan­pi­toon 295 mil­joo­naa ja vesi­väy­liin 57 mil­joo­naa euroa.”

    Koti­teh­tä­vä: sel­vi­tä, pal­jon­ko meil­lä on rata­ki­lo­met­re­ja suh­tees­sa tie­ki­lo­met­rei­hin. Jat­ko­teh­tä­vä: entäs hen­ki­lö ja tava­ra­lii­ken­teen mää­rät tie- ja rataverkoilla.

    Kari

  18. Eikös rau­ta­tei­den hoi­to ole täy­sin val­tion vas­tuul­la ja vain osa tie­lii­ken­teen hoi­dos­ta ole val­tion vas­tuul­la? Muut kulut menee kun­nil­le, vai?

  19. Jaa, on vai? Joten­kin Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön bud­jet­tia sela­tes­sa jää hie­man toi­sen­lai­nen olo:

    Perus­väy­län­pi­toon hal­li­tus ehdot­taa yhteen­sä 888 mil­joo­nan euron mää­rä­ra­haa. Täs­tä tien­pi­toon käy­te­tään 536 mil­joo­naa, radan­pi­toon 295 mil­joo­naa ja vesi­väy­liin 57 mil­joo­naa euroa.”

    Eikös tuo­hon “radan­pi­toon” kuu­luu myös uusin­ves­toin­te­ja, esim. sähköistys?

  20. Suo­mes­sa on juu­ri pää­tet­ty, että seu­raa­vat kym­me­nen vuot­ta aje­len Lap­peen­ran­ta-Hel­sin­ki väliä yksi­tyi­sau­tol­la. Ellei len­to­yh­tiöl­lä satu ole­maan tarjouskampanjaa.”

    Mik­si. Mat­ka-aika 2h 20 minuut­tia voi käyt­tää hyö­dyk­seen. Mat­kan hin­ta 39,10 e vähän kor­kea. Mat­ka 220 km. Autol­la kus­tan­nuk­set ovat (ilman pää­oma­kus­tan­nuk­sia) 55e. Käsit­tääk­se­ni VR:llä on tar­jol­la alen­nuk­sia pal­jon matkaaville.

  21. joo ei ihme että ei ole tul­lut junal­la kul­jet­tua, tuo on neli­hen­ki­sel­le per­heel­le lähes pik­ku auton kuu­kausi mak­sun ver­ran ben­soi­neen ja park­kei­neen yms.”
    No jos 27 eurol­la kuu­kau­des­sa tank­kaat ja pysa­koit ja hoi­dat autoa niin kilo­met­re­ja ei tai­da pal­joa tul­la… 🙂 Nojoo­no­joo, edel­la tama jo selvitettiin. 

    kari:
    “Voi­ko hin­ta­dif­fe­roin­ti olla huo­no asia, jos se saman­ai­kai­ses­ti lisää kulut­ta­jien yli­jää­mää (enem­män mat­kus­ta­jia, hal­vem­mat hin­nat) ja tehos­taa ope­roin­tia (tasai­sem­pi kuormitus)?”

    Itsel­la on tas­ta koke­mus­ta lahin­na len­to­lii­ken­teen osal­ta, mut­ta hal­vim­man lipun etsi­mi­seen menee hel­pos­ti tunti/paivakausia. Her­mo mei­naa men­na ja kah­via kuluu. Itsel­le se yli­jaa­ma min­ka sii­ta saa voi olla suu­ri­kin, mut­ta ylei­ses­ti ottaen jaa kyl­la tun­ti­pal­kan alle. Tasa­hin­ta on mie­lestq­ni parempî.

    1. Se sinun tun­nin uuras­tuk­se­si tuot­taa tulojk­sek­si sen, että mat­kus­tat pai­kal­la, joka jäi­si muu­ten tyh­jäk­si. Nämä uuras­ta­jat tuot­ta­vat oikeas­ti ilmai­sia lentomatkoja.

  22. Ei yksi­tyis­tä­mi­nen ole vält­tä­mät­tä mikään avain onneen. VR:n ylin joh­to on vali­tel­lut rata­ver­kon huo­noa kun­toa ja alue­po­lit­ti­sia rat­kai­su­ja (ennen­ai­kais­te­tut vau­nu­kau­pat Tal­gol­le), joil­la on syö­ty joh­dol­ta avai­met suun­ni­tel­la toi­min­taa jär­ke­väs­ti pit­käl­lä jänteellä.

    Jot­ta rai­de­lii­ken­ne tuli­si kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si vaih­toeh­dok­si, niin mie­les­tä­ni hin­taa oleel­li­sem­pi kil­pai­lu­te­ki­jä on nopeus. Esim. Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin välil­lä Fin­nai­rin lii­ken­nöin­ti on käsit­tääk­se­ni aika kovis­sa pai­neis­sa (len­to­ja peru­taan “tek­nis­ten viko­jen” vuok­si), kos­ka junayh­teys on täl­lä het­kel­lä 1) riit­tä­vän tiheä (tun­nin välein) ja riit­tä­vän nopea (tun­ti Pen­do­li­nol­la Tik­ku­ri­las­ta). Sama on tois­tu­nut myös euroo­pas­sa, jos­sa joi­den­kin iso­jen kau­pun­kien väli­nen len­to­lii­ken­ne on käy­tän­nös­sä lakan­nut nopei­den rau­ta­tie­yh­teyk­sien val­mis­tu­mi­sen jälkeen. 

    Sit­ten se mut­ta. Junien nopeuk­sien nos­to ei onnis­tu juna­lii­ken­net­tä yksi­tyis­tä­mäl­lä. Se onnis­tuu vain riit­tä­vän kor­kea­ta­soi­sil­la radoilla. 

    Jos VR pys­tyy hyö­dyn­tä­mään poh­jan­maan radan tason nos­ton ja onnis­tuu puris­ta­maan Oulu-Tam­pe­re välin alle kol­men ja puo­len tun­nin, niin tuo­ta väliä ope­roi­vat len­to­yh­tiöt tule­vat ole­maan vai­keuk­sis­sa (tai­ta­vat kyl­lä olla pulas­sa ihan ilman­kin). Sama päteen myös Hel­sin­ki-Jyväs­ky­lä väliin. 2h20min oli­si hyvä aika tuol­le välille.

  23. Bri­tan­nias­sa yksi­tyis­tä­mi­nen on tuo­nut myös ongel­mia. Käy­tän­nös­sä vain yllät­tä­vän har­voil­la kau­ko­rei­teil­lä on mitään kil­pai­lua. Sitä on, jos Vir­gin sat­tuu kil­pai­le­maan rei­til­lä, mut­ta muu­ten joku suun­ta on täy­sin jon­kun alu­eel­li­sen mono­po­lin hal­lin­nas­sa. Minun kul­mil­ta­ni Dove­riin saak­ka ainoa ope­raat­to­ri on Sout­heas­tern trains. 

    Mitään tosia­sial­lis­ta kil­pai­lun tuo­maa etua ei siis ole havait­ta­vis­sa. Hait­ta­puo­li on ollut se, että kun esi­mer­kik­si Lon­toon ase­mil­ta ope­roi tois­ta­kym­men­tä eri junayh­tiö­tä yhteis­lip­pua­lu­een­kin reit­te­jä, yhteis­li­put eivät käy val­tao­sas­sa junia ja mat­kus­ta­ja ei voi tie­tää oikein mis­tään, mis­sä lip­pu käy ja mis­sä ei. Nyt asi­aan tulee vii­mein muu­tos alku­vuo­des­ta, mut­ta se on edel­lyt­tä­nyt neu­vot­te­lu­ja kau­pun­gin ja parin­kym­me­nen yhtiön kans­sa, ja jos neu­vot­te­lu­kump­pa­ni oli­si ollut Bri­tish rail, val­mis­ta oli­si tul­lut vuo­sia sitten. 

    Sama­ten ikui­nen kiis­ta­pal­lo on nopei­den rato­jen raken­ta­mi­nen. Jos ratayh­tiö tekee mil­jar­di-inves­toin­nin nopei­siin pää­ra­toi­hin pal­ve­lun paran­ta­mi­sek­si, ei ole mitään takei­ta, että yksi­kään junayh­tiö hom­maa nope­aa kalus­toa. Jos taas junayh­tiöt sitou­te­taan hank­kee­seen mak­suo­suuk­sil­la, kaik­ki haluai­si­vat mono­po­lin uudel­le radal­le. Tämä asia ei ole eden­nyt mihin­kään vuo­si­kausiin, vaik­ka kaik­ki tie­tä­vät, että Bri­tan­nian kokoi­ses­sa maas­sa luo­ti­ju­na­verk­ko oli­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä paras tapa lii­ku­tel­la ihmi­siä kau­pun­kien välillä.

  24. Itsel­la on tas­ta koke­mus­ta lahin­na len­to­lii­ken­teen osal­ta, mut­ta hal­vim­man lipun etsi­mi­seen menee hel­pos­ti tunti/paivakausia. Her­mo mei­naa men­na ja kah­via kuluu. Itsel­le se yli­jaa­ma min­ka sii­ta saa voi olla suu­ri­kin, mut­ta ylei­ses­ti ottaen jaa kyl­la tun­ti­pal­kan alle. Tasa­hin­ta on mie­lestq­ni parempî.

    Omien koke­muk­sie­ni perus­teel­la jo yhden haun perus­teel­la löy­tää hal­vim­paan ryh­mään kuu­lu­van len­to­li­pun. Muu­ta­mia lisäeu­ro­ja tai jopa pari kymp­piä voi saa­da lisä­työl­lä sääs­tet­tyä, mut­ta jos mat­ka­päi­vä on kiin­teä, yleen­sä lisä­työl­lä en ole saa­vut­ta­nut suur­akaan säästöä.

    Yleen­sä haku­tu­lok­sis­sa on kysei­sel­le päi­väl­le kaik­ki mah­dol­li­set kel­lo­na­jat, joten omis­ta pre­fe­rens­seis­tä riip­puen voi mak­saa “parem­mas­ta” kel­lo­na­jas­ta enemmän.

    Toki jos mat­kus­tus­päi­vät ovat jous­ta­via, voi käyt­tää enem­män aikaa hal­vim­pien päi­vien etsi­mi­seen. Tämä­kin on mie­les­tä­ni (tai ei kai se edes ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys) fik­sua, kos­ka suo­si­tuim­pien päi­vien tuli­si­kin olla kal­liim­pia ja vähem­män suo­sit­tu­jen hal­vem­pia, jot­ta kapa­si­teet­ti on tehok­kaas­sa käytössä.

    Ihan tot­ta, että monet hin­noit­te­le­vat aikan­sa niin kal­liik­si, ettei hal­vem­man päi­vän etsi­mi­nen ole kan­nat­ta­vaa, mut­ta ihan takuul­la on ihmi­siä, joil­la on aikaa etsiä nii­tä lip­pu­ja ja vapaus vali­ta mikä tahan­sa päi­vä tai ajan­koh­ta matkalleen.

  25. Itsel­la on tas­ta koke­mus­ta lahin­na len­to­lii­ken­teen osal­ta, mut­ta hal­vim­man lipun etsi­mi­seen menee hel­pos­ti tunti/paivakausia. Her­mo mei­naa men­na ja kah­via kuluu. Itsel­le se yli­jaa­ma min­ka sii­ta saa voi olla suu­ri­kin, mut­ta ylei­ses­ti ottaen jaa kyl­la tun­ti­pal­kan alle. Tasa­hin­ta on mie­lestq­ni parempî. 

    Niin, tyh­mem­pi voi­si kuvi­tel­la, että jos tus­kas­tut­taa eikä pää­se tun­til­pal­koil­le, niin ostaa sit­ten sen kal­liim­man — tai ukois­taan opti­moin­nin vaik­ka jol­le­kin mat­ka­toi­mis­tol­le. Mut­ta ehkä minä en vain kaik­kea ymmärrä.…

    Kari

  26. Minä kul­jin ker­ran 1990 luvul­la Lon­toos­ta ete­lään junal­la, kun peril­le ei muil­la julk­sis­sä pääs­syt. Lono­toos­ta läh­det­tiin VR-luo­kan junal­la, mut­ta sit­ten vaih­det­tiin maaseutujunaan.

    Maa­seu­tu­ju­na oli antiik­ki­nen. Sii­nä oli kuor­ma-auton tai trak­to­rin ään­tä pitä­vä vetu­ri. Vau­nu­ja oli nel­jä ja ne oli­vat eril­li­siä eli kon­duk­töö­rin piti aina ase­mal­la vaih­taa toi­seen vau­nuun. Mat­kus­ta­jia oli kourallinen.

    Ilmei­ses­ti tämä rau­ta­tie oli vetu­rin­kul­jet­ta­jan ja kon­duk­töö­rin oma yri­tys. Kalus­to oli aiko­ja sit­ten kuo­le­tet­tu. Rai­teet oli ihan OK — siel­lä ei edes rou­ta möyri. 

    Hen­ki­lö­lii­ken­teen kil­pai­lu­kiel­to kos­kee yhteyk­siä, jois­sa VR:llä on hen­ki­lö­lii­ken­net­tä ja voi­si hyvin täl­lai­nen yksi­tyi­nen Low Cost juna toi­mia vaik­ka­pa välil­lä Tur­ku-Uusi­kau­pun­ki, mis­sä ennen kul­ki lät­tä­hat­tu. Muu­al­ta­kin var­maan löy­tyy vas­taa­via paikkoja.

  27. Mei­kä­läi­nen on juu­ri nii­tä, joil­la on aikaa etsiä hal­vim­pia lip­pu­ja. Vii­mek­si Bri­tan­nias­sa junail­les­sa­ni löy­sin mai­niot liput Lon­toos­ta Llan­dud­noon (Poh­jois-Wale­sis­sa). En muis­ta enää tark­kaa sum­maa, mut­ta ne oli­vat huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mat kuin mitä VR:n liput oli­si­vat yhtä pit­käl­lä mat­kal­la. Toi­saal­ta, ostin toki lip­pu­ni kol­mi­sen viik­koa etu­kä­teen ja minul­la oli hiu­kan valin­nan­va­raa päi­vien ja kel­lo­nai­ko­jen suh­teen, mil­loin voi­sin mennä.

    Itse arvos­tan täl­lais­ta hin­ta­dif­fe­roin­tia paljonkin.

  28. Kun brit­ti­rau­ta­tiet yksi­tyis­tet­tiin, rata­verk­ko jäi yhden yhtiön, Railt­rac­kin, hal­tuun, ja sen yllä­pi­to oli edel­leen sekä tuet­tua että ran­kas­ti sää­del­tyä. Tar­koi­tuk­se­na oli, että rahoi­tus oli­si lopul­ta saa­tu puh­taas­ti yksi­tyi­sil­tä (mikä onkin täy­sin mah­dol­lis­ta kun hom­ma teh­dään oikein), mut­ta kun tavoit­tee­na oli myös rata­ver­kon laa­jen­ta­mi­nen ja uusi­mi­nen yksi­tyi­sin varoin, siel­lä­kin mis­sä tuo ei ollut kan­nat­ta­vaa, ja vie­lä­pä myyn­ti­voit­to val­tiol­le, insen­tii­vion­gel­mat hävit­ti­vät yksi­tyi­set sijoi­tuk­set. Samaan ongel­ma­vyyh­teen kuu­lui myös seu­raa­van hal­li­tuk­sen hätäi­ses­ti kasaa­ma ympä­ris­tö­tu­ki­pa­ket­ti, joka veti Railt­rac­kia koko­naan toi­seen suun­taan. Railt­rac­kin rahoi­tus meni pit­käk­si aikaa retu­pe­räl­le, eikä yksi­tyi­seen toi­min­taan sopeu­tu­mi­nen­kaan taa­tus­ti ollut rau­ta­tie­by­ro­kraa­teil­le helppoa.

    Var­si­nai­nen juna­lii­ken­ne jaet­tiin jär­jet­tö­män pie­niin (paha asia), samoil­la yhteyk­sil­lä kil­pai­le­viin (sinän­sä hyvä asia) yri­tyk­siin, joi­ta estet­tiin kil­pai­lu­lain­sää­dän­nöl­lä yhdis­ty­mäs­tä sil­loin­kaan kun se oli­si ollut teho­kas­ta (paha asia). Näin teh­tiin kil­pai­lut­ta­mi­sen nimis­sä, mut­ta täs­sä men­tiin aika pahas­ti yli — mark­ki­nois­ta yri­tet­tiin teh­dä täy­del­li­sem­mät kuin ne luon­nos­taan ovat. Myös yksi­tyis­koh­tai­nen aika­tau­lu- ja hin­ta­sään­te­ly kyt­key­tyi­vät tähän — val­tio yrit­ti täl­lä taval­la aikaan­saa­da yksi­tyi­ses­ti rahoi­te­tun mut­ta myös val­tion täs­mäl­li­siä mie­li­ha­lu­ja seu­raa­van jär­jes­tel­män. Sään­te­lyl­lä pyrit­tiin paran­ta­maan pal­ve­lun­ta­soa väki­sin, hävit­tä­mään yksi­tyis­tä­mi­sen “windfall”-voitot sekä har­ras­ta­maan aggres­sii­vis­ta mono­po­li­kont­rol­lia. Tulok­se­na oli mm. äärim­mäi­sen ikä­viä “regu­la­to­ry capture”-tyyppisiä ongel­mia reit­tien ja rata­sii­vu­jen jaos­sa ja kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä, kun lip­pu­jen hin­to­ja ei saa­nut­kaan aset­taa jär­ke­väs­ti. Pie­ni yhtiö­ko­ko teki täs­tä vie­lä sii­nä mie­les­sä ikä­väm­män tilan­teen, että kan­nat­ta­mat­to­mien reit­tien joh­don­mu­kai­nen alas­ajo ei ollut mah­dol­lis­ta — jon­kun piti kui­ten­kin ostaa nekin, eikä tap­pioi­ta voi­tu tasa­ta suu­rem­man yri­tys­mas­san yli.

    Yksi­tyis­tä­mi­sel­lä tavoi­tel­tiin myös sekun­daa­ris­ta pää­mää­rää, eli eko­hen­kis­tä rai­de­lii­ken­teen lisää­mis­tä. Tämän takia yksi­tyis­tä­mis­suun­ni­tel­maan kuu­lui myös moni­mut­kai­nen kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä jol­la pyrit­tiin saa­maan yksi­tyi­set pump­paa­maan rahaa rai­de­lii­ken­tee­seen, joka oli muu­ten­kin monil­la alueil­la yli­mi­toi­tet­tua. Tulok­se­na oli val­tion tuot­ta­ma hin­ta­kupla, yksi­tyis­tet­tä­vien reit­tien ja kalus­ton yli­hin­noit­te­lu, sekä konkursseja.

    Edel­leen kan­nat­taa muis­taa, että rau­ta­tiet yksi­tyis­tet­tiin kun ne oli­vat jo pääs­seet rapa­kun­toon. Niin rai­de­verk­ko kuin lai­te­kan­ta­kin oli­vat yksi­tyis­tä­mi­sen aikaan kovas­sa uudis­tus­tar­pees­sa. Onnet­to­muus­ris­kit saa­tiin pidet­tyä kuris­sa oikeas­taan vain jat­ku­vas­ti kas­va­val­la val­tion­ra­hoi­tuk­sel­la ja huo­nos­ti toi­mi­val­la juna­lii­ken­teel­lä. Sii­nä vai­hees­sa kun yksi­tyis­tä­mi­nen pakot­ti toi­min­nan tehos­ta­mi­seen, osa ris­keis­tä sit­ten toteu­tui tila­päi­ses­ti kas­va­nei­na myö­häs­te­lyi­nä ja onnet­to­muuk­si­na. Nyky­ään brit­ti­rau­ta­tiet ovat kes­ki­myö­häs­ty­mi­sis­sä, onnet­to­muuk­sis­sa per kilo­met­ri ja lai­te­kan­nan kes­ki-iäs­sä mita­ten parem­mas­sa kun­nos­sa kuin ker­taa­kaan parin­kym­me­nen yksi­tyis­tä­mis­tä edel­tä­neen vuo­den aikana.

    Ikä­vin jut­tu tuos­sa yksi­tyis­tä­mis­säh­läyk­ses­sä kui­ten­kin oli sen tem­poi­le­vuus ja ris­ti­rii­tai­set pää­mää­rät. Toi­saal­ta tar­koi­tuk­se­na oli vapaut­taa kysei­nen talou­de­na­la, toi­saal­ta taas pum­pa­ta rau­ta­teis­tä rahaa val­tion­kas­saan ja vain jul­ki­sen rahoi­tuk­sen kor­vaa­mi­nen yksi­tyi­sel­lä. Nämä ovat sel­väs­ti tois­ten­sa vas­tai­sia tavoit­tei­ta: yksi­tyi­nen talous ei ole instru­ment­ti jol­la kor­va­taan val­tion toi­mia­lo­ja, vaan koko­naan oma talous­muo­ton­sa joka toi­mii omien sään­tö­jen­sä mukaan. Sitä ei voi­da ohjail­la tukah­dut­ta­mat­ta sitä. Tämä unoh­tui kil­pai­lu­by­ro­kraa­teil­ta täysin.

    Poliit­ti­nen appa­raat­ti myös osoit­tau­tui pal­jon lyhyt­jän­tei­sem­mäk­si kuin joh­don­mu­kai­nen yksi­tyis­tä­mis­po­li­tiik­ka vaa­tii — yksi­tyis­tä­mi­nen edel­lyt­tää vank­kaa uskoa sii­hen, ettei val­tio enää puu­tu asioi­hin, ei hyväs­sä eikä pahas­sa, eikä uskot­ta­vuut­ta ole jos seu­raa­va hal­li­tus saat­taa jäl­leen sub­ven­toi­da alaa. Näin tapah­tui, se oli odo­tet­ta­vis­sa, ja näin yksi­tyis­tä­mis­pe­li monis­sa tapauk­sis­sa muut­tui kei­not­te­luk­si, ei niin­kään jär­ke­väk­si sijoi­tus­toi­min­nak­si tule­vai­suu­den yksi­tyi­seen raideliikenteeseen.

    Yhteen­ve­to­na voi­si tode­ta, että brit­ti­rau­ta­tei­den yksi­tyis­tä­mi­sen suu­rim­mat ongel­mat oli­vat a) vas­tak­kai­set pää­mää­rät: rau­ta­tiet oli­si vain pitä­nyt yksi­tyis­tää, ilman lii­ken­ne­po­liit­ti­sia sivu­pää­mää­riä; b) lii­al­li­nen hätäi­ly Railt­rac­kin kans­sa: Suo­men mal­li jos­sa rai­de­verk­ko jäi aina­kin tois­tai­sek­si jul­ki­sek­si oli­si ollut pie­nem­pi ja vähem­män vaa­ral­li­nen askel; ja c) kuvi­tel­ma sii­tä, että sää­te­lyl­lä ja yltiö­kil­pai­lut­ta­mi­sel­la voi­daan saa­da aikaan parem­mat mark­ki­nat kuin mark­ki­nat luon­nos­taan ovat: tämä ei kos­kaan onnis­tu, vaan joh­taa syn­ty­vien mark­ki­noi­den toimimattomuuteen.

    Bri­tan­nian juna­lii­ken­teen nyky­ti­las­ta ei siis voi syyt­tää mark­ki­na­ta­lout­ta, vaan nime­no­maan val­tion mokia. Tätä ei voi pitää yleis­pä­te­vä­nä esi­merk­ki­nä mark­ki­na­ta­lou­den ongel­mis­ta. Toi­saal­ta Sak­sas­sa juna­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus on onnis­tu­nut erin­omai­ses­ti, kos­ka se teh­tiin siel­lä oikein.

  29. Lon­too ‑Bris­tol yhden­suun­tai­nen lip­pu mak­saa 229 £”

    Voi siel­tä noin kal­lis­kin lip­pu löy­tyä, mut­ta pikai­sen google­tuk­sen perus­teel­la hin­nat ovat enim­mäk­seen huo­mat­ta­vas­ti halvempia.

  30. (EDIT)
    Tuo­mas S, siis 27 yhdel­tä, las­ke­pa 4 x 2 vii­kon­lop­pu mat­kaa vaik­ka­pa n. 300km.
    Rans­kas­sa on per­he­lip­pu, mut­ta siel­lä ilmei­ses­ti vie­lä enem­män sub­ven­toi­tu Val­tion Rautatiet.
    Mis­sään län­si maas­sa ei junai­lu vaik­ka muka­vaa ei ole hal­vem­paa per­heel­le kuin autoi­lu pit­kil­lä mat­koil­la. Var­sin­kaan muu­ta­man pitem­män mat­kan kuus­sa “luon­toon” esim hiih­tä­mään teke­väl­le, jois­sa juna vaa­tii vie­lä bus­sin-taxin lop­pu päissä.
    Kiin­nos­tai­si näh­dä glo­baa­lia ver­tai­lua miten junai­lun kus­tan­nuk­set muodostuvat?

  31. Lii­an van­ha kirjoitti:

    Lon­too ‑Bris­tol yhden­suun­tai­nen lip­pu mak­saa 229 £ 

    Kat­soin­pa osoit­tees­sa http://nationalrail.co.uk/ ja esi­mer­kik­si kes­ki­vii­kol­la 20.1.2010 klo 09:45 Lon­toon Pad­ding­to­nis­ta läh­te­vään junaan saa, aina­kin nyt ennak­koon (“Advance”), ostet­tua lipun Bris­to­liin hin­taan £15.

    Ensim­mäi­sen luo­kan (“First class advance”) hin­ta on £22.

    Toi­saal­ta jos haluai­si lipun huo­mi­sek­si (15.12.1009), niin ennen klo 08 läh­te­viin juniin lip­pu mak­saa­kin jo £76.50, tosin 08:15 junaan sit­ten vain £29.50. Myös “First Class Any­ti­me” lip­pu näyt­tää mak­sa­van vain £127. Mut­ta ehkä jol­lain taval­la ko. mat­kas­ta on mah­dol­lis­ta mak­saa myös tuo mai­nit­se­ma­si £229.

  32. kari:
    “Niin, tyh­mem­pi voi­si kuvi­tel­la, että jos tus­kas­tut­taa eikä pää­se tun­til­pal­koil­le, niin ostaa sit­ten sen kal­liim­man – tai ukois­taan opti­moin­nin vaik­ka jol­le­kin mat­ka­toi­mis­tol­le. Mut­ta ehkä minä en vain kaik­kea ymmärrä….”

    Näin­hän minä aika­lail­la aina teen­kin, kun olen löy­tä­nyt mie­les­tä­ni hal­vim­man len­non niin pysyn sit­ten sii­nä. Seik­ka mitä var­ten hal­van len­to­li­pun hin­nan löy­ty­mi­seen menee aikaa on se, että nii­tä len­töyh­tiöi­tä on niin pirus­ti ja nii­den tar­jouk­set ei tule noil­le haku­moot­to­reil­le, niin ne pitää sit­ten aina itse etsiä. En ihan oikeas­ti tie­dä kum­pi on kan­nat­ta­vam­paa- las­kea itsel­leen tun­ti­palk­kaa ja ottaa joku koh­tuu­hin­tai­nen len­to vai käyt­tää pal­jon aikaa tar­jous­ten kyttäämiseen.

    Itse ajoin aika pal­jon junal­la vii­me vuo­si­na (osin eri työ­nan­ta­jien pik­kiin ja osin omaan las­kuun) ja ennen kaik­kea Hel­sin­ki-Tam­pe­re- väliä. 

    Kai mei­dän pää on raken­net­tu sit­ten jol­lain lail­la eri taval­la, mut­ta minus­ta on ihmeel­lis­tä jos juna­lip­pu Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le mak­saa sano­taan vaik­ka 40 euroa, mut­ta Tam­pe­reel­ta Hel­sin­kiin hin­ta onkin nous­sut 80 euroon. Tai sit­ten pudon­nut super­tar­jouk­se­na 10 euroon. Tam­pe­ren ja Hel­sin­gin välil­lä on kai­ken lisäk­si juna tun­nin välein, joten juna­mat­kus­tus­ta voi sovi­tel­la omien meno­jen mukaan. Saat­taa olla että kokous menee pit­käk­si tai kah­vit­te­lut suku­lais­ten kans­sa venyy. Tai että nii­tä ei jak­sa ja halu­aa läh­teä aiemmin. 

    Nyt­hän se onnis­tuu, jat­kos­sa sit­ten pitää koit­taa sovit­taa omat menot juna­lii­ken­teen hin­toi­hin ja toi­voa että kaik­ki menot saa­daan sovit­tua muu­ta­maa kuu­kaut­ta aikai­sem­min, että saa hal­po­ja juna­lip­pu­ja. Ja ennen kaik­kea pitää toi­voa, ettei kenel­le­kään tule mie­leen­kään muut­taa näi­tä muu­ta­maa kuu­kaut­ta aiem­min sovit­tu­ja aikatauluja. 

    Vähän niin­kuin kau­pas­sa, peru­noi­den hin­ta nousee tai las­kee arbit­raat­ti­ses­ti tun­te­mat­to­mal­la funk­tiol­la- löy­häs­ti riip­puen sii­tä ostaa­ko peru­noi­ta aamul­la vai illal­la vai käy­kö peru­noil­la futuu­ri­kaup­paa vai luot­taa­ko peru­na­muusi­hi­mon iskies­sä tuuriin.

  33. Suh­tees­sa lii­an kal­lii­den juna­lip­pu­jen dilem­maan on tar­jol­la Hel­sin­gis­sä koe­tel­tua meto­diik­kaa tar­jol­la. Hidas­ta­mal­la muu­ta lii­ken­net­tä ja nos­ta­mal­la muun lii­ken­teen kulu­ja saa­daan juna­mat­kai­lu pal­jon hou­kut­te­le­mak­si. Bus­si­rei­teil­le voi­tai­siin mää­rä­tä yli­mää­räi­siä, pakol­li­sia lepo­tau­ko­ja ja pysäk­ke­jä. Auto­lii­ken­teel­le sopi­si taas tie­koh­tai­set ruuh­ka­mak­sut ja kokeel­li­set 60km/h kat­to­no­peu­det moot­to­ri­teil­le. Näil­lä kei­noil­la saa­daan alen­net­tua mer­kit­tä­väs­ti rai­de­lii­ken­teen suh­teel­lis­ta hin­taa ja nos­tet­tua sen suo­sioi­ta. Asias­ta on tur­ha deba­toi­da, kos­ka kei­not toi­mi­vat — sii­tä on Hel­sin­gis­tä vah­va näyttö!

  34. Ris­ti­sub­ven­tio, jota rau­ta­tei­den lisäk­si käy­te­tään jos­sain laa­juu­des­sa bus­si­lii­ken­tees­sä väis­ty­vän lin­ja­lu­pa­käy­tän­nön puit­teis­sa, hämär­tää lii­ken­neyh­teyk­sien talou­del­li­suu­den arviointia.

    Rau­ta­tie­lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mi­nen asteit­tain laa­jen­taen oli­si pitä­nyt saa­da käyt­töön jo vuo­si­sa­dan alus­sa. Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa lip­pu­jen hin­noit­te­lu tosin on kyl­lä var­sin kovaa ja ene­ne­väs­sä mää­rin yhtä sot­kuis­ta kuin lentoliikenteessä.”

    Onko tämä ris­ti­sub­ven­tio niin kau­hean huo­no asia. Jouk­ko­lii­ke­nen­jär­jes­tel­mä­hön on kokonaisuus.

    Lao Tse on sano­nut joten­sa­kin seuraavasti:
    “Pyö­rän navas­sa yhdis­ty­vät kak­si­tois­ta puo­laa, mut­ta oleel­li­nen on tyh­jä tila nii­den välissä.”

  35. Tääl­lä on puhut­tu Iso-Bri­tan­nias­ta niin kai­vel­laan nyt sit­ten kun­nol­la. Vaik­ka se ei ole kovin hyvä ver­rok­ki Suo­mel­le. Edes varoit­ta­va­na esi­merk­ki­nä, kos­ka asu­tus­ra­ken­ne, rata­verk­ko ja monet muut sei­kat ovat lii­an eri­lai­sia. Täs­sä tulee var­maan monel­le tut­tua jut­tua, mut­ta ikään­kuin yhteenvedoksi:

    Bri­teil­lä oli aikoi­naan mel­ko hyvin toi­mi­va yksi­tyi­nen rau­ta­tie­lii­ken­ne. Poik­keuk­se­na Suur-Lon­too joka oli kun­nal­lis­tet­tu jo, oli­ko­han 1900-luvun alus­sa? Ja toi­mi sekin hyvin.

    Att­leen labour-hal­li­tus kan­sal­lis­ti II MS jäl­keen radat ja lii­ken­teen. Sil­lä piti olla posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia kalus­ton ja yhteyk­sien ratio­na­li­soin­nin kaut­ta. Hom­ma hoi­det­tiin huo­nos­ti ja edut jäi­vät pal­jol­ti saa­vut­ta­mat­ta. Pal­ve­lu­ta­so pysyi kui­ten­kin pit­kään koh­tuul­li­se­na ja tur­val­li­suus kan­sain­vä­li­ses­ti ver­rat­tu­na hyvänä. 

    Vähi­tel­len BR rap­peu­tui kuten moni muu­kin asia sil­lä saarella:/ Näin oli­si toden­nä­köi­ses­ti käy­nyt ilman kan­sal­lis­ta­mis­ta­kin. Syyt oli­vat syväl­lä Iso-Bri­tan­nian 1950–70-lukujen kehityksessä.

    BR oli yksi huo­noim­min hoi­det­tu­ja veeär­riä koko Euroo­pas­sa kun tul­tiin 70-luvulle.
    Thatc­her yksi­tyis­ti yltiö­päi­ses­ti kuten mon­ta muu­ta­kin asi­aa ja sekoit­ti asioi­ta lisää. Ja Blair kor­jai­li asioi­ta kankeasti
    Tämän vai­heen LW tuol­la jo hyvin kertoi.

    Nyt kuva on kir­ja­va: on yhteyk­siä jot­ka toi­mi­vat hyvin ja koh­tuu­hin­taan, yhteyk­siä jot­ka toi­mi­vat joten­kin ja yhteyk­siä joi­den käyt­tä­jät liet­so­vat asia­kas­lak­koa kuten vii­mek­si käy­des­sä­ni puo­li­tois­ta vuot­ta sitten.
    Vaih­to­yh­tey­det tök­ki­vät usein. 

    Mie­len­kiin­toi­sem­pi ver­tai­lu­koh­ta meil­le oli­si Ruot­si jota eilen jo vähän kaivelin.
    Sum­ma Sum­ma­rum: Vik­to­rian ja Sher­lock Hol­me­sin aikaan Lon­too-Edin­burgh kes­ti 6 1/2 tun­tia. Suun­nil­leen saman­pi­tui­nen Hel­sin­ki-Oulu 22 tuntia.

    Nyt Äidin­pör­röön pää­see nopeim­mil­laan 4 1/2 tun­nis­sa ja Ouluun 5 3/4 tun­nis­sa. Hyvä me.

    Okei, rei­lu tul­kin­ta tuos­ta on tie­tys­ti että sil­loin run­saat sata vuot­ta sit­ten meni brit­tien junat kovaa…

  36. Jokai­ses­sa kau­pun­gis­sa jos­sa on len­to­kent­tä, tai­taa myös olla juna-ase­ma. Näi­den väli­ses­sä mat­ka­ver­tai­lus­sa pitää ottaa huo­mioon, että junal­la men­nään kes­kus­ta-kes­kus­ta, len­täen tyy­liin taksi-odotus-lento-taksi.

    Junan nopeu­teen vai­kut­taa kui­ten­kin oleel­li­ses­ti pysäh­dys­ten mää­rä (jar­ru­tus-pysäh­dys-läh­tö­kiih­dy­tys) joka lie­nee muu­ta­man minuu­tin per ase­ma. Joten oli­si jär­ke­vää teh­dä juna­reit­te­jä, jot­ka pysäh­ty­vät vain lentokenttäkaupungeissa.

    Täl­lä tapaa len­to­ja pys­tyt­täi­siin siir­tä­mään Kuo­pio-Jyväs­ky­lä-Kok­ko­la-Vaa­sa akse­lil­ta pois. Poh­joi­sen lii­ken­tee­seen on Ruot­sis­sa kek­sit­ty näp­pä­rä rat­kai­su. Tuk­hol­mas­ta pää­see Luu­la­jaan vain kah­del­la yöju­nal­la (eli astut junaan, nukut ja herä­tes­sä­si ole perillä)

  37. Lii­an van­ha: Mis­tä­kö­hän oikein nap­pa­sit nuo Lon­too-Bris­tol hin­nat? Nopeal­la juna­lip­pu­jen net­tios­to­vil­kai­sul­la näyt­täi­si sil­tä, että yhden­suun­tai­nen lip­pu mak­saa £9. Paluu­lip­pu mak­sai­si­kin sit­ten omil­la hakuasetuksillani 

    Ken ei usko, voi käy­dä kat­so­mas­sa tääl­tä: http://www.firstgreatwestern.co.uk/

    (Huom. etu­kä­teen ostet­tu lip­pu on hal­vem­pi kuin sama­na päi­vä­nä ostettu).

    Ei kan­na­ta uskoa kaik­kea, mitä net­ti­kes­kus­te­lu­pals­tal­la ihmi­set väit­tä­vät, vaan aina­kin välil­lä tar­kis­taa itse.

  38. Bri­tan­nian ongel­mat joh­tui­vat rata­ver­kon — siis infra­struk­tuu­rin — yksi­tyis­tä­mi­ses­tä. Ks. http://www.raideryhma.fi/britannia.html

    Suo­mes­sa ei tapah­du ris­ti­sub­ven­tio­ta eri ratao­suuk­sien välil­lä. Lii­ken­ne- ja Vies­tin­tä­mi­nis­te­riö ostaa kan­nat­ta­ma­ton­ta juna­lii­ken­net­tä VR Osa­keyh­tiöl­tä. Ks. http://www.rautatiematkustajat.fi/ sivun ala­lai­das­sa link­ki näi­hin vas­ti­kään voi­maan­tul­lei­siin osto­lii­ken­ne­so­pi­muk­siin ( Uudet hen­ki­lö­lii­ken­ne­so­pi­muk­set ). Jopa Z ‑junat Hel­sin­gis­tä Lah­teen ovat tuet­tua lii­ken­net­tä! Hyvin osaa VR:n las­ku­tik­ku­mie­het muut­taa kan­nat­ta­van tap­piol­li­sek­si! Ai niin, Z ‑junien Hel­sin­ki-Lah­ti välil­lä kul­jet­ta­mat mat­kus­ta­jat ovat pois InterCi­ty- ja Pen­do­li­no ‑junis­ta syö­den nii­den junien kan­nat­ta­vuut­ta ja joten­kin­han se pitää VR Osa­keyh­tiöl­le kor­vat­ta ( muu­ta­mil­la osto­lii­ken­ne­mil­joo­nil­la — 30 — per vuosi ).

  39. Bör­je: [quote]Suomessa ei tapah­du ris­ti­sub­ven­tio­ta eri ratao­suuk­sien välil­lä. Lii­ken­ne- ja Vies­tin­tä­mi­nis­te­riö ostaa kan­nat­ta­ma­ton­ta juna­lii­ken­net­tä VR Osakeyhtiöltä.[/quote]

    Ris­ti­sub­ven­tio ei edel­ly­tä, että sub­ven­toi­ta­va lii­ken­ne oli­si tap­piol­lis­ta (riit­tää, että se on vähem­män voi­tol­lis­ta kuin sub­ven­toi­va lii­ken­ne), eikä osto­lii­ken­ne miten­kään indi­koi ris­ti­sub­ven­tion puu­tet­ta tai olemassaoloa.

    Ris­ti­sub­ven­tio­ta tapah­tuu rau­ta­tie­lii­ken­tees­sä aina, jos kysyn­tä ero­aa eri rei­teil­lä tai tar­jon­nan hin­ta­ra­ken­ne muut­tuu, mut­ta hin­ta ei ole sidot­tu tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin. Kos­ka juna­li­pun hin­ta on sidot­tu kilo­met­rei­hin eikä mark­ki­noi­hin, ris­ti­sub­ven­tio­ta on väki­sin­kin, kos­ka VR:lle tar­jot­tu­jen paik­ka­ki­lo­met­rien kus­tan­nus vaih­te­lee suurestikin.

    Ris­ti­sub­ven­tio on mah­dol­lis­ta vain, jos tar­jon­nas­sa val­lit­see mono­po­li, ja ris­ti­sub­ven­tiol­la myös opti­moi­daan mono­po­liy­ri­tyk­sen tulos­ta. Jos kil­pai­lu on vapaa­ta ja toi­mi­vaa, ris­ti­sub­ven­tio ei ole mah­dol­lis­ta, kos­ka kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa tar­joa­ja ei voi pyy­tää toi­ses­ta pai­kas­ta mark­ki­noi­ta suu­rem­paa hin­taa, jol­la sub­ven­toi­da tois­ta paikkaa.

  40. Äh, pitää­kö WordPres­sil­lä teh­dä lai­nauk­set ihan html-blockquo­te-tageil­la, vai mil­lä noi­ta “oikeaop­pi­sia” lai­nauk­sia (esim. Karin ekas­sa vies­tis­sä) te muut teette?

    1. Äh, pitää­kö WordPres­sil­lä teh­dä lai­nauk­set ihan html-blockquo­te-tageil­la, vai mil­lä noi­ta “oikeaop­pi­sia” lai­nauk­sia (esim. Karin ekas­sa vies­tis­sä) te muut teette?

      Juu­ri niin.

  41. Mul­le luki­ja­na riit­tää aina­kin ihan hyvin, että kur­si­voi vaan, se on pal­jon nopeem­paa ja ihan yhtä lail­la näkee, että on lainaus. 

    Mut ei mul­la mitään tota sinis­tä vii­vaa­kaan vas­taan ole, jos joku viit­sii rimp­sun näpy­tel­lä. Onko sys­tee­mis­sä muu­ten väri­vaih­toeh­to­ja?.. halui­sin vaa­leen­pu­na­sen viivan.

  42. Kii­tos Bör­je hyväs­tä lin­kis­tä ja siel­tä löy­ty­nees­tä jatkolinkistä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Privatisation_of_British_Rail

    Samal­la anteek­si­pyyn­tö­ni: se ei ollut Mag­gie joka yksi­tyis­ti rau­ta­tiet, vaan vas­ta Major.

    Wiki näyt­tää ole­van samaa miel­tä kuin minä:/ ja monet tän­ne kir­joit­ta­neet. Bri­tan­nian rau­ta­tei­den yksi­tyis­tä­mi­nen ei ollut suo­ra­vii­vai­nen menes­tys­ta­ri­na ja ongel­mia oli mui­ta­kin kuin radan­pi­don yksi­tyis­tä­mi­nen “vää­rin”.

    Lii­ken­ne yksi­tyis­tet­tiin siten, että käy­tän­nös­sä luo­tiin pai­kal­li­sia mono­po­le­ja tai duo­po­le­ja, vaik­ka samal­la jul­ki­lausu­tus­ti juu­ri sitä yri­tet­tiin vält­tää. Tie­dä sit­ten miten sen oli­si pys­ty­nyt monil­la alueil­la välttämäänkään.

    Kuvi­tel­laan että Uusi­maa ja ete­läi­nen Häme oli­si­vat pal­jon tiheäm­min asut­tu­ja kuin ovat. Ja rata­verk­ko oli­si suun­nil­leen kuin nyt (Aina­kin Por­voo­seen ja len­to­ken­täl­le meni­si junat mut­ta se ei ole nyt oleellista).

    Haluai­sit mat­kus­taa usein Lahteen. 

    Jos sys­tee­mi oli­si sama kuin monil­la väleil­lä Englan­nis­sa, oli­si uudel­la oiko­ra­dal­la vain yksi yrit­tä­jä, jon­ka hin­noit­te­lu juu­ri pen­de­löin­tiai­kaan oli­si suo­lais­ta. Tar­jouk­sia kyl­lä löytyisi.

    Rii­hi­mäen kaut­ta pää­si­si tun­tia hitaam­min ja 60-luvun kalus­tol­la. Tosin myös halvemmalla.

    Jos­pa emme lii­kaa ottai­si oppia bri­teil­tä — muu­ta kuin vir­heis­tä. Jos lii­ken­net­tä nyt pitää pri­va­ti­soi­da, on Ruot­sin mal­li parempi. 

    En ole var­ma pri­va­ti­soin­nin siu­nauk­sel­li­suu­des­ta mut­ta jos sitä jos­sain voi­si kokeil­la niin pk-seu­dun, Tam­pe­reen ja/tai Turun seu­dun lähi­lii­ken­tees­sä. Voi­si olla puolensakin.

  43. Kim­mo kir­joit­ti 14.12.2009 kel­lo 21:20:
    Suh­tees­sa lii­an kal­lii­den juna­lip­pu­jen dilem­maan on tar­jol­la Hel­sin­gis­sä koe­tel­tua meto­diik­kaa tar­jol­la. Hidas­ta­mal­la muu­ta lii­ken­net­tä ja nos­ta­mal­la muun lii­ken­teen kulu­ja saa­daan juna­mat­kai­lu pal­jon houkuttelemaksi.”
    Hel­sin­ki (kuin muul­la­kaan suo­mes­sa) ei sit­ten­kaan kovin hyvin hoi­ta­nut väit­tä­män­ne mene­tel­mä, kos­ka edel­leen yri­te­tään rat­kais­ta tie­lii­ken­ne ongel­mat reken­teil­lä pää­tei­ta, park­ki­hal­le­ja joka pai­kaan ja vie­lä keskus“huolto“tunneli jot­ta voi­daan hou­ku­tel­la lisää auto­ja tieverkoon.

  44. Hel­sin­ki (kuin muul­la­kaan suo­mes­sa) ei sit­ten­kaan kovin hyvin hoi­ta­nut väit­tä­män­ne mene­tel­mä, kos­ka edel­leen yri­te­tään rat­kais­ta tie­lii­ken­ne ongel­mat reken­teil­lä pää­tei­ta, park­ki­hal­le­ja joka pai­kaan ja vie­lä keskus”huolto”tunneli jot­ta voi­daan hou­ku­tel­la lisää auto­ja tieverkoon.

    Tuo on vain Suun­ni­tel­man nerok­kuut­ta, hou­kut­te­le­mal­la lisää auto­li­joi­ta uusil­la teil­lä saa­daan vie­lä suu­rem­mat jonot. Toki aina joku yrit­tää jonos­ta kar­kuun, mut­ta sitä var­ten on mus­tat rati­kat, http://www.vartti.fi/artikkeli/9b6b99aa-fa1b-405e-b90b-cee7f61fb5b5#content

  45. Yksi ihmet­te­lyn aihe mie­les­tä­ni on tava­ra­lii­ken­ne: sehän on ollut vapaa­ta kil­pai­lul­le jo usei­ta vuo­sia ja siel­lä jos mis­sä tehok­kuus ratkaisee.

    Muu­ta­ma fir­ma on poh­ti­nut rai­teil­le tuloa mut­ta yksi­kään ei ole vie­lä teh­nyt edes sään­nöt täyt­tä­vää lupa­ha­ke­mus­ta. Eri­lai­sia visioi­ta toki on mut­ta lii­ken­net­tä ei.

    Osaat­ko, Osmo ana­ly­soi­da mikä aiheut­taa tämän tava­ra­lii­ken­ne­puo­len kil­pai­lun puut­teen? Mark­ki­nat­han oli­si­vat ole­mas­sa ja vie­lä­pä aika hou­kut­te­le­vat (muu­ta­mia suu­ry­ri­tyk­siä, jot­ka mie­luus­ti sääs­täi­si­vät kustannuksissa).

    Myös­kin rajan ylit­tä­vä hen­ki­lö­lii­ken­ne on sal­lit­tua eli kuka tahan­sa voi­si ava­ta rei­tin Hel­sin­ki-Oulu-Haa­pa­ran­ta mat­kus­ta­ja­ju­nil­le; tuo reit­ti vuo­si koko­nai­suu­te­na olla hyvin­kin kan­nat­ta­va (run­ko­kuor­ma Oulu-Helsinki-matkoista).

    Eli mik­si mitään ei ole vie­lä tapah­tu­nut vaik­ka jo nyt em. asiat oli­si­vat täy­sin mahdollisia?

  46. Rau­ta­tie­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­nen oli­si var­maan­kin kan­na­tet­ta­va asia. Sitä ei kui­ten­kaan ole rata­ver­kon yksi­tyis­tä­mi­nen. Rata­verk­ko on luon­nol­li­nen mono­po­li ja kerää “vuo­kra­na” yrit­tä­jil­tä hei­dän kat­teen­sa. Lop­pu­jen lopuk­si kär­si­mään jou­tu­vat kan­sa­lai­set kas­va­vien mono­po­li­voit­to­jen ja hin­to­jen myö­tä. Joko yhteis­kun­ta pitää itsel­lään rata­ve­ron ja vuo­kraa ratain­fra­struk­tuu­ria (vuo­sit­tai­sil­la vuo­kran­tar­kis­tuk­sil­la) lii­ken­nöit­si­jöil­tä tai sit­ten verot­taa tai sään­nös­te­lee rata­verk­ko­mo­no­po­lin voit­to­ja tai hintoja.

  47. Jopa Z ‑junat Hel­sin­gis­tä Lah­teen ovat tuet­tua lii­ken­net­tä! Hyvin osaa VR:n las­ku­tik­ku­mie­het muut­taa kan­nat­ta­van tappiolliseksi! 

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa, että Lah­den oiko­ra­taa perus­tel­tiin aika­naan (pää­osin) niil­lä sääs­töil­lä, joi­ta saa­vu­te­taan lii­ken­teen (eri­tyi­ses­ti tava­ra­lii­ken­teen) lyhen­ty­nei­nä kuljetusmatkoina.

    Kuin­kas sit­ten kävikään.

    Val­tio suu­res­sa vii­sau­des­saan tote­si, että kos­ka VR mitä ilmei­sem­min hyö­tyy täs­tä val­tion mak­sa­mas­ta hank­kees­ta, oli­si koh­tuul­lis­ta, että VR mak­sai­si tuol­ta osuu­del­ta kor­keam­paa ratamaksua.

    No, VR:n las­ku­tik­ku­mie­het sit­ten tote­si­vat, että noi­den kor­keam­pien rata­mak­su­jen jäl­keen ko. ratao­suu­del­la ei kan­na­ta ajaa ainoa­ta­kaan (tai aina­kin hyvin vähäi­ses­sä mää­rin) junaa.

    Täs­sä oli­si sit­ten var­maan­kin joku ™ menet­tä­nyt kas­von­sa, kun uudel­le radal­le ei oli­si tul­lut juu­ri­kaan käyt­töä. Tämän jäl­keen pää­tet­tiin alkaa tuke­maan hen­ki­lö­lii­ken­net­tä kysei­sel­lä radal­la. Seu­raus: sitä tava­ra­lii­ken­net­tä (jol­la rataa perus­tel­tiin) ei sit­ten kysei­sel­le pät­käl­le kos­kaan tul­lut, mut­ta sen sijaan tuli tuet­tua matkustajaliikennettä.

    On muu­ten aika omi­tui­nen aja­tus­kul­ku, että Lah­den radan lii­ken­ne oli­si joten­kin eri­tyi­sen “kan­nat­ta­vaa”. Tosia­sias­sa näi­tä poik­keuk­sel­li­sen pit­kiä työ­mat­ko­ja tue­taan veron­mak­sa­jien rahoil­la kym­me­nil­lä­tu­han­sil­la euroil­la per pendelöijä.
    (http://www.valt.helsinki.fi/staff/kkurunma/2008_Nakokulmia_kaupunkiin/ATalvitie.pdf)

    Eipä tule pöl­jem­pää han­ket­ta lähi­men­nei­syy­des­tä mie­leen, jos ei nyt sitä, minul­le niin rakas­ta, Län­si­met­roa lasketa.

    Kari

  48. Paras­ta on lop­pu­jen lopuk­si pitää rata­verk­ko yhteis­kun­nan omis­tuk­ses­sa. Lii­ken­teen arvo kapi­ta­li­soi­tuu radan vuo­kraan ja se voi­si olla yhteis­kun­nal­le kan­nat­ta­va­kin bis­nes, nykyi­sen sijaan. Yksi­tyi­set mono­po­lit kui­ten­kin toi­mi­vat vel­ka­pää­omal­la ja aiheut­ta­vat kas­va­via kus­tan­nuk­sia kor­ko­ku­lui­na, joh­ta­jien palk­koi­na ja kiinteistö/maakeinotteluilla.

  49. ihmet­te­li­jä: Luul­ta­vas­ti sen vuok­si, ettei niil­le rau­ta­tei­den tava­ra­lii­ken­ne­mark­ki­noil­le kan­na­ta läh­teä kil­pai­le­maan. Tuos­sa kui­ten­kin jou­tuu jos­tain hom­maa­maan päte­vää hen­ki­lö­kun­taa ja pis­tä­mään koko hom­man pys­tyyn “tyh­jäs­tä”. Lisäk­si sit­ten saa vie­lä ihme­tel­lä, toi­mii­ko tuo kil­pai­lu käy­tän­nös­sä kuin­ka hyvin. VR:llä on kui­ten­kin skaa­lae­dut puo­lel­laan ja myös kumi­pyö­rä­lii­ken­ne on tar­vit­taes­sa vaihtoehto.

    Hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä tilan­ne on hie­man eri, kos­ka esi­mer­kik­si YTV:llä (pian HSL:llä) oli­si sinän­sä osaa­mis­ta ja moti­vaa­tio­ta alkaa ope­roi­maan. Lähi­lii­ken­tees­tä las­ku­te­taan nykyi­sin ilmeis­tä yli­hin­taa (ja sub­ven­toi­daan, taval­la tai toi­sel­la, muu­ta VR:n liikennettä).

    Kari

  50. Eli­na kirjoitti:

    halui­sin vaa­leen­pu­na­sen viivan 

    Blockquo­te-ele­men­til­le var­maan voi antaa inli­ne­nä lisää css-määrittelyjä;
    <blockquo­te style=“border-left: color: pink;”> (ellei Osmon WordPress sit­ten pois­ta noita).

  51. …Ja edel­li­ses­sä siis yri­tin jo, mut­ta näem­mä oli­vat blockquo­te-ele­men­til­le kir­joit­ta­ma­ni mää­reet kadon­neet (eli WordPress ei pääs­tä nii­tä läpi), joten vali­tet­ta­vas­ti tai­taa Eli­na jää­dä ilman pink­ke­jä viivoja :-(.

  52. Aina ah niin luo­tet­ta­va val­tion mono­po­lim­me on jul­ki­suu­des­sa ker­to­nut tar­kas­te­le­van­sa juna­vuo­ro­jen kan­nat­ta­vuut­ta ratao­sa ja juna­koh­tai­ses­ti. Ris­ti­sub­ven­tio on myös jyr­käs­ti kiis­tet­ty tava­ra­lii­ken­ne­puo­len ja hen­ki­lö­lii­ken­ne­puo­len välil­lä. Ei ole kovin­kaan mon­taa vuot­ta sii­tä, kun VR julis­ti tava­ra­lii­ken­teen tuo­van tulok­ses­ta suu­rim­man osan ja hen­ki­lö­lii­ken­teen ole­van riip­pa­ki­vi, joka ei kan­na­ta ilman tukiai­sia. Sit­ten VR pako­tet­tiin erit­te­le­mään jul­kis­ta tilin­pää­tös­tään ja niin vain kävi, että hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä alkoi sata­maan voit­to­ja val­tion laa­riin. Tosin usein vain hie­man enem­män kuin val­tio mak­soi ns. osto­lii­ken­ne­tu­ke­na. Ja kun tava­ra­lii­ken­ne vapau­tui myös muil­le ope­raat­to­reil­le — joi­ta vie­lä ei ole — tava­ra­lii­ken­ne alkoi teke­mään nol­la­tu­los­ta. Suh­dan­teet­han ne vaan heilahtelee…

  53. Paluuviite: Xanax.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.