Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta

Tänään per­jan­tai­na jul­kai­sen Bot­tal­la Tehok­kaan Tuo­tan­non Tut­ki­mus­sää­tiön tilauk­ses­ta kir­joit­ta­ma­ni pamfle­tin “Jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus” Voit lukea sen täs­tä.

========

Pamfle­tin sivul­la 22 sano­taan, että yksi­tyis­len­to­ko­neet on vapau­tet­tu arvon­li­sä­ve­ros­ta. Oikai­su­na todet­ta­koon, että tie­to on van­hen­tu­nut, eikä täl­lais­ta vapau­tus­ta enää ole.

98 vastausta artikkeliin “Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta”

  1. TILAA VIEVÄT HARRASTUKSET KAUPUNGISSA
    Ampu­ma­ra­ta, har­ras­teil­mai­lu­kent­tä, golf­kent­tä ja venei­den talvisäilytys
    kan­ta­kau­pun­gin ran­noil­la ovat toi­min­to­ja, jot­ka ovat mah­dol­li­sia vain
    siten, että maa-alue anne­taan käyt­töön räi­keäl­lä ali­hin­nal­la. Jos kaupunkialueella
    gol­fra­taa yllä­pi­tä­vä seu­ra ei oli­si vuo­kran­nut maa­ta vaan omistaisi
    sen, se vaa­ti­si voi­mak­kaas­ti alu­een kaa­voit­ta­mis­ta asun­to­tuo­tan­toon, kos­ka myy­mäl­lä maan seu­ra voi­si raken­taa kym­me­nen golfkenttää
    hal­vem­mal­le maalle

    Ilmai­suut­ta ja voi­ma­kas­ta sub­ven­tio­ta on perus­tel­tu implisiittisesti
    myös jon­kin toi­min­nan koh­tuut­to­mal­la kal­leu­del­la. Kut­sun tätä minkkiturkkiavustukseksi.
    Kos­ka kal­liin har­ras­tuk­sen hin­ta ylit­tää oman maksukyvyn
    tai ‑halun, tar­vi­taan veron­mak­sa­jien panos­ta. Täl­lä perusteella
    esi­mer­kik­si har­ras­teil­mai­lus­sa käy­tet­tä­vät len­to­ko­neet on vapau­tet­tu arvonlisäverosta
    samal­la kun toi­min­taa sub­ven­toi­daan yllä­pi­tä­mäl­lä verovaroin
    tap­piol­li­sia len­to­kent­tiä ja kat­so­mal­la len­non­joh­don kustannuksia
    läpi sormien.

    Mie­len­kiin­toi­nen, terä­vä ja luo­va ana­lyy­si jul­ki­sen puo­len kulun muo­dos­tuk­seen. Oman Osmo­mai­sen lisän pamflet­ti saa pak­ko­syö­te­tyil­lä Enem­mis­tö­läi­sil­lä agen­doil­la, kuten vas­tus­tet­ta­koon golf- ja len­to­kent­tiä sekä samal­la tavoin eli­tis­tis­tä yksi­tyi­sau­toi­lua. Oli­si­kin mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mikä on kyseis­ten toi­min­to­jen vuo­sit­tai­nen kulun­muo­dos­tus nime­no­maan kun­ta­ta­lou­des­sa (ei val­tion­ta­lou­des­sa) ver­rat­tu­na pamfle­tis­sa kes­kei­seen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ylläpitoon. 

    Nii­den, jot­ka ihmet­te­le­vät kan­nan­ot­to­ja­ni, niin pal­jas­tan äänes­tä­nee­ni Osmoa perä­ti kah­des­ti — ja sii­nä on minun man­daat­ti täl­lä pals­tal­la ilmei­sen epä­so­vin­nai­seen maailmankatsomukseen.

    1. Tämä ei suo­ra­na kulu­na ole iso, mut­ta neliö­ki­lo­met­ri raken­nus­maa­ta ase­man vie­res­sä on välil­li­se­nä kulu­na mittava.

  2. Onko HTML lii­an vaa­ti­va formaatti?
    Voi­si nimit­täin lait­taa pdf:n rinnalle..

  3. Todel­la hyvä, ellei loistava!

    Mitään pel­kää­mät­tö­miä, raik­kai­ta aja­tuk­sia ummeh­tu­neen byro­kra­tian alasajoksi. 

    Kai­kes­ta luon­nol­li­ses­ti­kaan en ole samaa miel­tä, mut­ta se ei ko. läpys­kän arvoa vähen­nä… ehkä jopa nos­taa sitä 🙂

  4. Erit­täin hyvää teks­tiä. Toi­vot­ta­vas­ti tämä pamflet­ti saa ansait­se­man­sa mää­rän jul­ki­suut­ta, eikä ehdo­tet­tu­ja uudis­tuk­sia vesi­te­tä poliit­ti­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den nimissä.

  5. Heti sivul­la 13 on väi­te, joka ei pidä paik­kaan­sa: “Opet­ta­jaa ei voi kor­va­ta koneella”.

    Opet­ta­jan voi kor­va­ta koneel­la ja on kor­vat­tu­kin. Tai pikem­min: koneel­la plus itseoh­jau­tu­vuu­del­la. Tie­to­ko­ne tekee monia perin­tei­sen opet­ta­jan hom­mia aika tehok­kaas­ti ja jos­kus tehok­kaam­min­kin kuin opet­ta­ja. Lisäk­si on etä­ope­tus, jos­sa eri­lai­set koneet ja ver­kot tehos­ta­vat ope­tus­ta merkittävästi.

    Tule­vai­suu­den kan­nal­ta on aivan oleel­lis­ta eten­kin kehi­tys­mais­sa, että opet­ta­jat yhä enem­män kor­va­taan koneil­la ja tietoverkoilla.

  6. teol­li­suus­mai­den ihmi­sil­lä on pal­jon rahaa ja vähän aikaa ja kehitysmaiden
    ihmi­sil­lä pal­jon aikaa ja vähän rahaa.”

    Kehi­tys­mai­den ihmi­sil­lä on kes­ki­mää­rin pal­jon vähem­män vapaa-aikaa kuin teol­li­suus­mai­den ihmisillä.

  7. Luen kun­nol­la ja kom­men­toin sit­ten var­si­nais­ta teks­tiä, mut­ta Bau­mo­lin tau­dis­ta: Epäi­len sen ole­van osin tilas­to­har­ha. Siis niin että mata­lan tuot­ta­vuu­den pal­ve­lut jää­vät yhteis­kun­nan kon­tol­le ja yksi­tyi­set poi­mi­vat rusi­nat pul­las­ta. Eli jul­ki­nen sek­to­ri tekee sitä mitä yksi­tyi­nen sek­to­ri ei suos­tu tekemään.

    Esi­merk­ke­jä:
    — Teleyh­tey­det oli­vat jul­ki­nen pal­ve­lu, ja se yksi­tyis­tet­tiin sii­nä vai­hees­sa kun sen tuot­ta­vuus alkoi kas­va­maan astro­no­mi­ses­ti (ja minus­ta sen kas­vun syy on tek­no­lo­gi­set muu­tok­set, ei yksi­tyis­tä­mi­nen sinän­sä) ja sii­hen uusien tek­no­lo­gioi­den käyt­töön tar­vit­tiin pää­omia (täs­sä yksi­tyis­tä­mi­nen toki auttoi).
    — Pos­tin jake­lu jat­kos­sa, toden­nä­köi­ses­ti syr­jä­seu­tu­jen tap­piol­li­nen jake­lu jää yhteis­kun­nan kon­tol­le, ja yksi­tyi­set yri­tyk­set hoi­ta­vat kaupungit.
    — Työ­ter­veys­hoi­to (yksi­tyi­nen) hoi­taa hel­pot poti­laat, jul­ki­nen van­huk­set ja muut vaikeat.
    — Aiem­min usein yksi­tyi­set kult­tuu­ri­lai­tok­set, kuten se ylei­nen esi­merk­ki Oop­pe­ra, on tip­pu­nut jul­ki­sen rahoi­tuk­sen varaan.

    Eli para­dok­saa­li­ses­ti, jos jokin jul­ki­nen pal­ve­lu nos­taa tuot­ta­vuut­taan tar­peek­si niin se yksi­tyis­te­tään. Mah­dol­li­sia täl­lai­sia alo­ja oli­si esi­mer­kik­si jouk­ko­lii­ken­ne (oikein jär­jes­tet­ty­nä ja sopi­vas­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa hyvin­kin voi­tol­lis­ta), leik­ki­puis­tot (vrt. Liplop­hoplan­diat) ja van­hain­ko­dit (jos auto­maa­tiol­la saa­daan nos­tet­tua tuottavuutta).

    1. Bau­mo­lin tau­ti ei ole sitä, että mata­lan tuot­ta­vuu­den alat jäi­si­vät yhteis­kun­nan kon­tol­le, vaan että jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa tuot­ta­vuus nousee hitaam­min, kos­ka nii­tä on vai­keam­pi automatisoida.

  8. Niin ja Kim­mo, se että Enem­mis­tö Ry vas­tus­taa golf-kent­tiä tai venei­den tal­vi­säi­ly­tys­tä on minul­le uuti­nen. (Ei, en ole jäsen.)

  9. Samaa miel­tä Tapion kans­sa. Esi­te­tyt uudis­tuk­set ovat aina­kin minun näkö­kul­mas­ta­ni ns. poliit­tis­neut­raa­le­ja, eli puh­taas­ti sel­lai­sia, jot­ka kan­nat­tai­si teh­dä, oli sit­ten mis­sä koh­ti oikeis­to-vasem­mis­to-akse­lia. Pare­to-opti­maa­li­suus oli­si kai se hie­nom­pi ter­mi, eli ne toteut­ta­mal­la kukaan ei häviä, mut­ta jot­kut tai jopa kaik­ki voittavat.

  10. Hei mul­ta puut­tu sivut 25–26 tuos­ta lin­kis­sä ole­vas­ta pdf:stä.

    Tähän men­nes­sä vai­kut­taa kyl­lä tosi hyväl­tä, ei oo nokan koput­ta­mis­ta ku ihan muu­ta­mas­ta epäolennaisuudesta.

  11. OS, minus­ta tpyy­luo­mal­la on tuos­sa point­tin­sa. Jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa tuot­ta­vuus nousee hitaam­min osin sik­si, että sen pii­ris­tä pois­te­taan asioi­ta, jos niis­sä tuot­ta­vuus läh­tee kovaan kasvuun. 

    Se tele­lii­ken­ne oli täs­tä hyvä esi­merk­ki. Joh­tuen sii­tä, että tuot­ta­vuu­den paran­nus joh­tui siel­lä ennen kaik­kea tek­no­lo­gian nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä, oli­si tuot­ta­vuus siel­lä nyt lähes samaa luok­kaa, vaik­ka sitä pyö­rit­täi­si Pos­ti- ja tele­lai­tos monopolinaan. 

    Sinäl­lään tämä on tie­ten­kin luon­nol­lis­ta­kin, kos­ka voi­ma­kas tuot­ta­vuu­den kas­vu joh­taa yleen­sä hin­to­jen las­kuun suh­tees­sa ihmis­ten palk­koi­hin, eikä sen vuok­si ole tar­vet­ta enää tuot­taa asioi­ta jul­ki­ses­ti, kos­ka kai­kil­la on varaa ostaa ne muu­ten­kin. Mitä­hän esim. yksi puhe­lu mak­saa nykyi­sin ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se inflaa­tio huo­mioi­den mak­soi 20 vuot­ta sitten?

  12. Oikein hyvä pamflet­ti, tulee mie­leen Max Webe­rin lähes­ty­mis­ta­pa byk­ro­ta­ti­aan — ei lii­an tiuk­ka ja sopi­vas­ti mie­li­ku­vi­tus­ta käyttävä.

    Minä en ole kos­kaan pääs­syt jyväl­le, miten empi­ria koh­taa Bau­mo­lian teo­ria. Täy­sin sama­na­lai­nen työ, ter­veys­pal­ve­lut, ne hoi­tu­vat kyl­lä tehok­kaam­min yksi­tyi­ses­sä fir­mas­sa kuin kun­nal­li­sel­la puo­lel­la, mis­sä työ­eh­to­so­pi­mus on yhtä pak­su kuin lääkärinkirja.

    Mitä auto­maa­tioon tulee, niin kun­nis­sa on auto­ma­ti­soi­tu lii­kaa­kin:) Omat jär­jes­tel­mät on 350 kun­nal­la ja 250 kun­tayh­ty­mäl­lä. Kes­ki­ko­koi­sel­la kau­pun­gil­la voi olla jopa sato­ja jär­jes­tel­miä, jot­ka eivät edes kom­mu­ni­koi keskenään.Tampereella on ope­ra­tii­vi­sia­kin tie­to­hal­lin­non jär­jes­tel­miä 32. 

    Jos per­he muut­taa Tam­pe­reel­ta kehys­kun­taa, kai­ki per­heen­jä­se­nien tie­dot napu­tel­laan ko. kun­nan jär­jes­tel­miin uudel­leen. Suo­men ja Ruot­sin val­tion välil­lä tie­to vaih­tuu parem­min kuin kah­den kun­nan välillä.

  13. Samu­li Saarelma
    “Se tele­lii­ken­ne oli täs­tä hyvä esi­merk­ki. Joh­tuen sii­tä, että tuot­ta­vuu­den paran­nus joh­tui siel­lä ennen kaik­kea tek­no­lo­gian nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä, oli­si tuot­ta­vuus siel­lä nyt lähes samaa luok­kaa, vaik­ka sitä pyö­rit­täi­si Pos­ti- ja tele­lai­tos monopolinaan.”

    Usko­koot ken tah­too. Meil­lä oli­si vain Euroo­pan kovim­mat puheluhinnat.

  14. Sanot, että lau­ta­kun­tien, hal­li­tuk­sen ja val­tuus­ton pitäi­si päät­tää, mitä tuo­te­taan ja mil­lä hin­nal­la. Min­kä tai kenen pitäi­si päät­tää se, tuo­te­taan­ko se joku yksi­tyi­ses­ti, jul­ki­ses­ti vai joten­kin muuten.

    Minus­ta tuos­sa sinun ajat­te­lus­sa­si anne­taan vir­ka­mie­hil­le myös poliit­tis­ta pää­tös­val­taa. Ulkois­te­taan­ko esim. lää­kä­ri­pal­ve­lut, osa ope­tuk­ses­ta, sii­vous jne. Se kuka hal­vim­mal­la ottaa, se saa. Tuot­ta­vuus kas­vaa kohis­ten, kun hal­pa­voi­ma hoi­taa hom­mat tasos­ta välittämättä.

  15. Mie­len­kiin­toi­nen pamflet­ti, pal­jon tääl­lä­kin kes­kus­tel­tua asi­aa. Jois­sa­kin koh­dis­sa oli­sin toi­vo­nut radi­kaa­lim­pia näke­myk­siä, mut­ta syy sii­hen lie­nee minun nai­vius vs. Osmon poliit­ti­nen realismi.

    Hie­man oli­sin odot­ta­nut poh­din­taa jon­kun­lai­ses­ta ter­veys­ti­li­mal­lis­ta, se kun vai­kut­taa aina­kin tois­tai­sek­si näke­mis­tä­ni ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­mal­leis­ta sel­väs­ti mielenkiintoisimmalta.

    Jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nus­ten siir­tä­mi­nen kun­nil­ta koko­naan val­tiol­le lie­nee poliit­ti­ses­ti täy­sin epä­rea­lis­tis­ta? Miksi?

    Jos pal­kat mää­räy­tyi­si­vät vapaas­ti mark­ki­noil­la, palk­ka oli­si oikea työ­mää­rän mit­ta­ri. Jos vaih­toeh­to­na oli­si pal­kit­se­va ja miel­lyt­tä­vä työ tai ras­kas ja epä­miel­lyt­tä­väk­si koet­tu, jäl­kim­mäi­ses­tä työ­nan­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan enemmän.

    Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä, ras­kaat ja epä­miel­lyt­tä­väk­si koe­tut työt löy­ty­vät siel­tä huo­noim­min pal­ka­tus­ta pääs­tä. Ja kun ei nii­tä palk­ko­ja kui­ten­kaan aivan niin pal­joa sää­del­lä, on vai­kea teh­dä muu­ta joh­to­pää­tös­tä kuin että talous­tie­teel­lä on vie­lä hie­man hiot­ta­vaa työ­mark­ki­noi­den teoriassa.

    Mitä tulee jo edel­lä mai­nit­tuun totea­muk­seen sii­tä, että opet­ta­jia ei voi kor­va­ta koneel­la, niin tren­di, että auto­ma­ti­saa­tio tekee jat­ku­vas­ti uusia alue­val­tauk­sia oli­si ehkä ansain­nut jon­kun ver­ran poh­din­taa, vaik­ka onkin koko talout­ta kos­ke­va ilmiö eikä vain jul­kis­ta talout­ta. Mut­ta jos nyt tar­kas­tel­laan kah­ta perin­tei­ses­ti “koneil­la kor­vaa­ma­ton­ta” jul­ki­sen talou­den ammat­ti­kun­taa, läkä­rei­tä ja opet­ta­jia, niin ei se aina­kaan minun mie­les­tä­ni ole ollen­kaan sel­vää, ettei­kö työn tuot­ta­vuus jol­lain aika­tau­lul­la para­ni­si mer­kit­tä­väs­ti. Kir­jas­sa Super Crunc­hers Ian Ayres käsit­te­li sat­tu­mal­ta molem­pia aloja. 

    Lää­kä­rei­den avuk­si (ja mitä ilmei­sem­min myö­hem­min kil­pai­li­joik­si) on jo pit­kään kehi­tet­ty ohjel­mis­to­ja, joi­hin syö­te­tään oirei­ta ja mit­taus­tu­lok­sia, joi­den perus­teel­la ohjel­ma antaa arvion sai­ras­te­lun syis­tä. Ei ole kuin ajan kysy­mys kun tuo antaa suu­res­sa osas­sa tapauk­sis­ta nopeam­man ja parem­man tulok­sen kuin ihmislääkäri. 

    Ope­tuk­ses­sa taas, tut­ki­muk­sis­sa tehok­kaim­mak­si ope­tus­me­to­dik­si monis­sa asiois­sa on osoit­tau­tu­nut (osin hie­man yllät­tä­väs­ti) mal­li, jos­sa opet­ta­ja (ja oppi­laat) vain nou­dat­taa tar­kas­ti ennal­ta suu­ni­tel­tua käsi­kir­joi­tus­ta. Täs­tä askel sii­hen, että nor­maa­lis­ti pär­jää­vien opet­ta­ja olis­kin inte­rak­tii­vi­nen tie­to­ko­neoh­jel­ma ei ole kovin iso. Lisä­tie­to­ja yllä­mai­nit­se­mas­ta­ni kir­jas­ta tai vaik­ka http://en.wikipedia.org/wiki/Direct_Instruction

  16. Erit­täin hyvä keskustelunavaus.

    Kai­pai­sin kyl­lä vähän roh­keam­paa ravis­te­lua mm. sii­hen, mikä on kun­nan teh­tä­vä ja mikä ei ole.

    Esim. ter­vey­den­huol­lon ei nyky­ään mie­les­tä­ni pitäi­si olla kun­nan vas­tuul­la, vaan jär­jes­tet­ty­nä joten­kin muu­ten. Mui­ta tuot­ta­mis­ta­po­ja­han tuos­sa käsit­te­lit­kin myös mut­ta oikeas­ti kun­nan teh­tä­vät oli­si se, mikä pitäi­si lait­taa tar­kas­te­lun alle.

    Luot­ta­muis­mie­se­lin­ten ja nor­maa­lin pal­ve­lun tuot­ta­mi­sen väli­sen ongel­man esiin­tuon­ti on myös hyvä jut­tu. Nykyi­sel­lään luot­ta­mus­mie­het nimit­tä­vät vir­ka­mie­hiä ja samal­la ovat myös hei­dän erot­ta­ji­aan, ja se oikeas­taan tekee näi­den vir­ka­mies­ten esi­mie­his­tä täy­sin aseet­to­mia alai­si­aan vas­taan töi­den järjestelyissä.

    Koko­nai­suu­te­na erit­täin rai­kas ja hyvä pamfletti.


  17. VUOROHOITO
    Sub­jek­tii­vi­nen oikeus päi­vä­hoi­toon mer­kit­see vuo­ro- tai yötyö­tä teke­vil­le oikeut­ta tuo­da lap­sen­sa myös yöhoi­toon. Tämä on kun­nal­le erit­täin kal­lis pal­ve­lu. Hyvin usein sen hin­ta ylit­tää sen pal­kan, jon­ka vuo­ro­työ­tä teke­vä isä tai äiti työs­tään saa. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää orga­ni­soi­da yhteis­kun­ta niin, ettei­vät pien­ten las­ten van­hem­mat jou­tui­si teke­mään vuo­ro­työ­tä? Pien­ten las­ten van­hem­mat teki­si­vät tus­kin vuo­ro­työ­tä, jos oikeus päi­vä­hoi­toon kor­vat­tai­siin kiin­teä­hin­tai­sel­la pal­ve­luse­te­lil­lä, jol­loin vuo­ro­työ­tä teke­vä tai hänen työ­nan­ta­jan­sa jou­tui­si mak­sa­maan vuo­ro­hoi­dos­ta aiheu­tu­vat yli­mää­räi­set kus­tan­nuk­set itse.

    Alkuun seman­tiik­kaa:

    Vuo­ro­työ­tä teke­vät kyl­lä ovat itse sitä sano­vat, että hei­dän lap­sil­laan ei ole sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta päi­vä­hoi­toon. Hei­dän lap­sen­sa pää­se­vät päi­vä­ko­tiin vain ja ainoas­taan sil­loin, kun molem­mat van­hem­mat ovat töis­sä tai nuk­ku­vat yövuo­ron jäl­keen. Näi­tä sää­del­lään hyvin tar­kas­ti, jois­sa­kin päi­vä­ko­deis­sa jopa lap­sen edun vas­tai­ses­ti: jos esi­mer­kik­si työ­vuo­ro alkaa puo­li kah­del­ta las­ta ei saa tuo­da päi­vä­unil­leen (12–14) päi­vä­ko­tiin, vaan hänet on koto­na herä­tet­tä­vä kes­ken päi­vä­unien ja kii­ku­tet­ta­va yhdek­si päi­vä­ko­tiin. Toi­sis­sa taas kan­nus­te­taan tuo­maan jo lou­naal­le (11.00), jol­loin ilta­päi­vä ja ilta on hyvin nukut­tu­jen päi­vä­unien jäl­keen lap­sel­le hel­pom­pi (ja työn­te­ki­jöil­le myös). 

    Sub­jek­tii­vi­nen oikeus päi­vä­hoi­toon tar­koit­taa sitä, että lap­sen voi tuo­da päi­vä­ko­tiin päi­vä­sai­kaan juu­ri sil­loin, kun van­hem­mat hyväk­si näke­vät, eikä sil­loin kysel­lä, mitä van­hem­mat hoi­to­päi­vän aika­na teke­vät — ellei hoi­toa halu­ta “päi­vys­ty­sai­kaan”, ennen seit­se­mää tai vii­den jälkeen.

    Var­si­nai­seen asiaan:

    Jos kak­si vuo­ro­työn­te­ki­jää saa useam­man lap­sen, niin nämä lap­set ovat hel­pos­ti alun tois­ta­kym­men­tä vuot­ta päi­vä­hoi­dos­sa. Minä en ole lain­kaan var­ma, että jär­jes­tel­mä kes­täi­si sitä, että muu­ten­kin työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­väl­lä hoi­toa­lal­la iso jouk­ko pien­ten las­ten van­hem­pia jäi­si töis­tä pois tai alkai­si teh­dä vain päi­vä­vuo­ro­ja. Yksi­löl­le pit­kä kat­kos työ­uras­sa voi joh­taa syr­jäy­ty­mi­seen työ­elä­mäs­tä tai aina­kin ura­ke­hi­tyk­sen tyssäämistä.

    Jos vuo­ro­hoi­don kus­tan­nuk­set pis­te­tään työ­nan­ta­jien mak­set­ta­vak­si, niin se ei aina­kaan paran­na poten­ti­aa­lis­ten pien­ten las­ten van­hem­pien, var­sin­kaan nais­ten, työllistymismahdollisuuksia.

  18. Esi­merk­ki­nä hyvää tar­koit­ta­vas­ta nor­mis­ta on ehdo­ton mää­räys, kuin­ka mon­ta las­ta saa yhdel­lä per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­la olla ryh­mäs­sään. Määräys
    kuu­los­taa perus­tel­lul­ta, mut­ta se voi joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa saman per­heet lap­set jou­du­taan sijoit­ta­maan eri hoi­ta­jil­le kau­as toi­sis­taan, mikä ei aina­kaan hel­po­ta per­hei­den arkea.

    Minä en aina­kaan haluai­si las­ta­ni pph:lle, jol­la on hoi­det­ta­va­naan yhtään enem­pää kuin ne sää­de­tyt 4,5 las­ta. Enkä kyl­lä las­ta­ni myös­kään yli­suu­reen päi­vä­ko­ti­ryh­mään. Las­ten kus­kaa­mi­nen on pie­ni rie­sa sii­hen näh­den, että lii­an isos­sa ryh­mäs­sä las­ten tur­val­li­suus vaa­ran­tuu. Har­voin sitä kovin pit­kään hoi­do­na­loi­tuk­ses­ta menee, että lap­set samaan paik­kaan saa. Vii­meis­tään elo­kuus­sa se onnis­tuu, kun päi­vä­ko­dis­ta läh­tee ikä­luo­kal­li­nen lap­sia kouluun.

  19. Lii­kun­ta­lau­ta­kun­nat taas ovat usein kiin­nos­tu­neim­pia urhei­luseu­ro­jen jäse­nis­tä eivät­kä niis­tä vähän liik­ku­vis­ta, joi­hin toi­men­pi­teet pitäi­si kohdistaa.

    Sama pätee lii­kun­nan­opet­ta­jiin! Kou­lus­sa lii­kun­nan pitäi­si olla kivaa nime­no­maa nii­den mie­les­tä, jot­ka vali­taan vii­mei­se­nä jouk­ku­ee­seen. Yleen­sä­kin kou­lu­lii­kun­nas­sa pitäi­si nume­roar­vos­te­lus­ta koko­naan luo­pua ja men­nä hyväksytty/hylätty ‑astei­kol­le. Ammat­tiur­hei­li­jat eivät kou­lu­lii­kun­taa mik­si­kään poh­ja­kou­lu­tuk­sek­si tar­vit­se, vaan hank­ki­vat perus­kou­lu­tuk­sen­sa urheiluseuroissa.

  20. Mikä­li lii­kun­taa ei oppiai­nee­na arvos­tel­tai­si, niin mil­lä perus­teel­la esim. musii­kis­ta sai­si arvosanan?

    Tai­de- ja tai­toai­nei­den arvos­te­le­mat­ta jät­tä­mi­nen syr­ji­si mie­les­tä­ni vähem­män teo­reet­ti­ses­ti lah­jak­kai­ta lap­sia ja nuo­ria, jot­ka saat­ta­vat olla näis­sä aineis­sa taitavia. 

    Ymmär­rän Rii­tan poin­tin kyl­lä sii­nä mie­les­sä, että lii­kun­nan juur­tu­mi­nen joka­päi­väi­seen elä­mään on kan­san­ter­vey­del­li­nen asia toi­sin kuin esim. kuva­tai­tees­ta kiinnostuminen. 

    Itse oli­sin val­mis hyväk­sy­mään tun­ti­ke­hyk­seen aina­kin ala-asteel­la tun­nin lii­kun­taa ennen ruo­kai­lua jokai­ki­nen päi­vä. Suo­ma­lais­ten las­ten kou­lu­päi­vät­hän ovat kan­sain­vä­li­ses­ti hyvin lyhyi­tä, joten tok­ko­pa tämä lap­sia rasit­tai­si, vaan pikem­min­kin edis­täi­si las­ten jak­sa­mis­ta ilta­päi­vän tunneilla.

  21. Kysy­mys Odel­le. Kun sinun mie­les­tä­si lau­ta­kun­tien, hal­li­tuk­sen ja val­tuus­ton pitäi­si päät­tää vain, mitä tuo­te­taan ja mil­lä hin­nal­la, niin kenen tai min­kä pitäi­si päät­tää sii­nä sys­tee­mis­sä Hel­sin­gin sääs­tö­lis­tan koh­teis­ta eli kir­jas­tois­ta, kou­luis­ta jne.

  22. Hyvä, koko­nai­nen puheen­vuo­ro maan tilas­ta ja tavasta.

    Yksi asia oli , var­maan tar­koi­tuk­sel­la, sanot­tu epä­sel­väs­ti. Kun puhuit maa­kun­ta­ta­son demo­kraat­ti­ses­ti vali­tuis­ta hal­lin­toe­li­mis­tä, tar­koi­tit­ko että kun­nal­lis­por­ras kor­vat­tai­siin koko­naan , osit­tain (esim.terveydenhoito) vai jäi­si­kö heik­ko tyn­kä­de­mo­kra­tia kun­nal­lis­ta­sol­le? Aika val­ta­po­liit­ti­sel­ta kuulostaa.

    Yksi­tyi­sa­jat­te­lus­sa­ni olen aina ollut sitä miel­tä että suo­ma­lai­sen hal­lin­non raken­teel­li­nen perus­on­gel­ma on aja­tus sii­tä että aina täy­tyy raken­taa val­miin maa­il­man koko­nai­sia hal­lin­to­ra­ken­tei­ta, jois­sa ei ole tilaa evo­luu­tiol­le, aat­teel­li­sel­le kasvulle(esim. sosia­li­de­mo­kra­tias­ta valis­tu­nee­seen pupou­teen) tai uusil­le toi­min­ta­mal­leiil­le jot­ka eivät sovi van­haan run­koon. Eikä var­sin­kaan supis­tu­mi­sen mah­dol­li­suut­ta. Tähän ongel­maan ei pamfle­tis­sa ollut lääkkeitä.

  23. Eli­na: oli­si­ko hyvä arvos­te­luas­teik­ko kou­lu­lii­kun­nal­le kol­mi­por­tai­nen (kiitettävä/hyväksytty/hylätty). Sii­nä oikeas­ti hyvät sai­si­vat eri­tyis­huo­mio­ta, mut­ta eri­tyi­sen huo­no­ja ei masen­ne­ta. Ihan lii­an monel­la vähän liik­ku­val­la on trau­mo­ja lii­kun­ta­tun­neil­ta. Se taas on kan­san­ter­vey­del­li­nen asia.

  24. Minun kou­luai­ka­na­ni liha­vat pojat lai­tet­tiin jal­ka­pal­los­sa maa­li­vah­dik­si ja huo­noil­le lau­la­jil­le nau­ret­tiin jou­lun alla luo­kan lau­lu­ko­keis­sa. Toi­von että tämä kes­kus­te­lu päät­tyy tähän, ja kes­ki­tyt­täi­siin pää­ai­hee­seen eli miten kun­nal­li­set pal­ve­lut pitäi­si tuot­taa ja toteuttaa.

  25. Eikö hylät­ty masenna?

    Mit­kä oli­si­vat kri­tee­rit hylä­tyl­le suo­ri­tuk­sel­le lii­kun­nas­sa? Neliraajahalvaus?

    Mitä eroa nyt lop­pu­jen lopuk­si on sil­lä, onko arvos­te­luas­teik­ko kolmi‑, neli- vai seit­sen­por­tai­nen? Asteik­ko se joka tapauk­ses­sa on. 

    Diko­to­mia syn­tyi­si käy­tän­nös­sä kii­tet­tä­vän ja hyväk­sy­tyn välil­le ja aina joku tun­ti­si itsen­sä vää­rin kohdelluksi. 

    Arvos­te­lun pois­ta­mi­nen koko­naan voi­si ehkä aut­taa innos­tu­maan lii­kun­nas­ta. Kou­lu­lii­kun­ta oli­si kuin kou­lu­ruo­kai­lu — kuu­luu jokai­seen päi­vään ilman mitäään arvostelua. 

    En kui­ten­kaan ole oikein päät­tä­nyt kan­taa­ni täs­sä asias­sa eli puol­lan­ko lii­kun­nan vapaut­ta­mis­ta arvioin­nis­ta vai en…

  26. Ope­tuk­sen peda­go­gi­ses­ta käsi­kir­joit­ta­mi­ses­ta on pit­kä mat­ka tie­to­ko­nee­seen opet­ta­ja­na. Ihmi­so­pet­ta­ja kun kyke­nee arvioi­maan tulos­ten lisäk­si myös ulkois­ten merk­kien perus­teel­la tar­kem­man ohjauk­sen tar­vet­ta ja tar­vit­taes­sa jopa impro­vi­soi­maan vaih­toeh­toi­sia tul­kin­to­ja ja seli­tys­mal­le­ja ope­tet­ta­val­le asial­le sekä anta­maan tukea jo läs­nä­olol­laan. Näin ope­tuk­sen peril­le­me­no ja asian todel­li­nen ymmär­tä­mi­nen varmistetaan.

  27. Hei mul­ta puut­tu sivut 25–26 tuos­ta lin­kis­sä ole­vas­ta pdf:stä.

    Se joh­tuu tait­ta­jas­ta. Hän on tait­ta­nut mukaan kak­si tyh­jää sivua saa­dak­seen uuden luvun alka­maan aukea­man oikeal­ta puo­lel­ta niin, että vasen sivu on tyhjä.

  28. Lap­sel­la ei ole var­si­nai­sia meta­kog­ni­tii­vi­sia tai­to­ja, ei tie­toi­suut­ta oppi­mis­pro­ses­sis­ta eikä itseoh­jau­tu­vuut­ta. Näi­den val­miuk­sien kehit­ty­mi­nen on yksi­löl­lis­tä, mut­ta yleen­sä ennen mur­ro­si­kää kysei­siä omi­nai­suuk­sia on tur­ha odottaa. 

    Osmo käsit­tääk­se­ni siis tar­koit­ti, että on ammat­te­ja ja ase­mia, jois­sa ihmis­ten väli­nen kon­tak­ti on vält­tä­mä­tön ja opet­ta­jan roo­lin näki­sin myös nime­no­maan näin.

  29. Kom­ment­te­ja pamflet­tiin, osa 1

    S. 14: “Hel­sin­gin sano­mien kult­tuu­ri­toi­mi­tuk­sen esi­mies Sas­ka Saa­ri­kos­ki yksin­ker­tais­ti työn­jaon muu­tok­sen sano­mal­la, että teol­li­suus­mai­den ihmi­sil­lä on pal­jon rahaa ja vähän aikaa ja kehi­tys­mai­den ihmi­sil­lä pal­jon aikaa ja vähän rahaa. Molem­mat osa­puo­let hyö­ty­vät kun näi­tä vaih­de­taan siten, että teol­li­suus­mai­den ihmi­set saa­vat aikaa ja kehi­tys­mai­den ihmi­set rahaa.

    Eikö tämä itse asias­sa mer­kit­se, että on sydä­met­tö­män itse­käs­tä kau­his­tel­la sitä, että suu­ry­ri­tyk­set siir­tä­vät tuo­tan­to­aan kehi­tys­mai­hin – kau­his­tel­la nime­no­maan kehi­tys­mai­den kan­nal­ta, ei län­si­mai­den työt­tö­mäk­si jää­vien? Mitä tähän sano­vat ne, joi­den mie­les­tä köy­hien mai­den köy­hyys on teol­li­suus­mai­den riis­ton seu­raus­ta ja jot­ka tun­te­vat oma­koh­tais­ta syyl­li­syyt­tä köy­hien mai­den köyhyydestä?

    Vasem­mis­to jär­kyt­ty­nee täs­tä näkö­kan­nas­ta. Olen jol­lain foo­ru­mil­la väi­tel­lyt olan takaa sii­tä, onko hyvä, että jät­ti­fir­ma antaa töi­tä kehi­tys­mai­den kan­sa­lai­sil­le koh­tuul­li­ses­ti parem­mil­la työ­eh­doil­la ja palk­kae­duil­la kuin pai­kal­li­set orja­työ­lai­tok­set. Vasem­mis­to­lai­nen vas­taan­väit­tä­jä­ni oli väit­te­lyn hii­pu­mi­seen asti sil­lä kan­nal­la, että jät­ti­fir­man pitäi­si joko pysyä pois­sa kehi­tys­maas­ta tai pal­ka­ta työn­te­ki­jät täy­sin län­si­mai­sin työ­eh­doin ja palk­kae­duin, mak­saa siis jär­je­tön­tä tuhat­ker­tais­ta palk­kaa pai­kal­li­seen palk­ka- ja hin­ta­ta­soon verrattuna.

    Pyy­dän muis­ta­maan, että hyväk­syt­tä­vä­nä jät­ti­fir­man toi­min­ta­na pidän vain sitä, että se mak­saa pai­kal­li­seen tasoon näh­den kun­nol­li­ses­ti ja pitää työ­olot kohtuullisina. 

    S. 16: “Kun lama pakot­ti kar­si­maan hen­ki­lö­kun­taa sai­raa­lois­ta ja van­hain­ko­deis­ta, tämä näkyi las­kel­mis­sa ‘tuot­ta­vuu­den’ nousu­na, vaik­ka moni koki sen hoi­don huo­no­ne­mi­se­na. Kun kun­ta­sek­to­rin talous vähän hel­lit­ti ja hen­ki­lö­kun­taa pal­kat­tiin lisää, mit­ta­rit näyt­ti­vät punais­ta: tuot­ta­vuus on las­ke­nut.

    Tämä päi­vän­sel­vyys (sekä blo­gi-isän­nän jat­ko­mie­tin­nät seu­raa­vil­la sivuil­la) erot­taa jul­ki­sen sek­to­rin niin totaa­li­ses­ti yksi­tyi­ses­tä. Tämän takia yri­tyk­sil­tä mat­ki­tut liik­keen­joh­to-opit ovat jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tuo­tui­na – mikä on ollut jo kau­an muo­dis­sa – niin epä­on­nis­tu­nei­ta ja kor­ne­ja ja hen­ki­lös­töä pilk­kaa­via. Plus sen poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tin tosi­asian takia, että tren­dik­käi­den yri­tys­kon­sult­tien mark­ki­noin­ti-ideoi­den toteu­tus jää jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kun­kin yksit­täi­sen työn­te­ki­jän hen­ki­lö­koh­tai­sen innos­tuk­sen varaan. Jos kukaan ei innos­tu, asial­le ei teh­dä mitään. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on täs­sä mie­les­sä hyvin suu­ri vapaus toteut­taa itse­ään työssään.

    S. 19: “Kysy­mys kult­tuu­ri­pal­ve­lu­jen sub­ven­toi­mi­ses­ta kie­tou­tuu myös voi­mak­kaas­ti posi­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten ole­tuk­seen.” Täs­tä ja mink­ki­turk­kia­vus­tuk­ses­ta (s. 20) tule­vat mie­leen monen­lai­set komeat jutut, joi­den tar­peel­li­suut­ta en näe, vaik­ka miten vakuu­tel­tai­siin posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Yksi esi­merk­ki on onnek­si hylät­ty suun­ni­tel­ma uimas­ta­dio­nin läm­mi­tyk­ses­tä sitä var­ten, että voi­si uida pak­kas­tai­vaan alla tal­vel­la. Toi­nen esi­merk­ki on umpi­hul­lu maa­il­man muo­toi­lu­pää­kau­pun­gik­si ryh­ty­mi­nen. Ovat­ko täl­lai­set komeat paraa­ti­ju­tut todel­la polii­ti­koil­le (ja ylim­mil­le vir­ka­mie­hil­le) niin tär­kei­tä, ettei niis­tä voi luo­pua? Usko­taan­ko nii­den aikaan­saa­jien jää­vän san­ka­rei­na kun­nal­lis­his­to­ri­aan? Mik­si ne sit­ten herät­tä­vät ylei­sön­osas­tois­sa ja verk­ko­kes­kus­te­luis­sa mil­tei yksin­omais­ta suuttumusta?

  30. tcrown: “Lää­kä­rei­den avuk­si (ja mitä ilmei­sem­min myö­hem­min kil­pai­li­joik­si) on jo pit­kään kehi­tet­ty ohjel­mis­to­ja, joi­hin syö­te­tään oirei­ta ja mit­taus­tu­lok­sia, joi­den perus­teel­la ohjel­ma antaa arvion sai­ras­te­lun syis­tä. Ei ole kuin ajan kysy­mys kun tuo antaa suu­res­sa osas­sa tapauk­sis­ta nopeam­man ja parem­man tulok­sen kuin ihmislääkäri.”

    Hyl­lys­sä­ni nököt­tä­vä Kodin lää­ke­tie­teel­li­nen käsi­kir­ja vuo­del­ta 1897 toi­mii samal­la peri­aat­teel­la. Tosin se toi­mii hiu­kan hitaam­min. Nopeam­pia ver­sioi­ta on var­maan nyky­ään saa­ta­vil­la, onhan sel­lai­sen teke­mi­nen nau­ret­ta­van help­poa, puhe­lin­luet­te­lon auto­ma­ti­soi­mi­seen ver­rat­ta­vaa: oireet ja labrat ja kuvan­ta­mis­löy­dök­set ovat kui­ten­kin ihan jul­kis­ta tietoa.

    Mik­si­kö­hän lää­kä­rei­tä on sil­ti niin pirus­ti enem­män nykyään?

  31. Esi­merk­ki­nä hyvää tar­koit­ta­vas­ta nor­mis­ta on ehdo­ton mää­räys, kuin­ka mon­ta las­ta saa yhdel­lä per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­la olla ryh­mäs­sään. Määräys
    kuu­los­taa perus­tel­lul­ta, mut­ta se voi joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa saman per­heet lap­set jou­du­taan sijoit­ta­maan eri hoi­ta­jil­le kau­as toi­sis­taan, mikä ei aina­kaan hel­po­ta per­hei­den arkea.

    Minä en aina­kaan haluai­si las­ta­ni pph:lle, jol­la on hoi­det­ta­va­naan yhtään enem­pää kuin ne sää­de­tyt 4,5 las­ta. Enkä kyl­lä las­ta­ni myös­kään yli­suu­reen päi­vä­ko­ti­ryh­mään. Las­ten kus­kaa­mi­nen on pie­ni rie­sa sii­hen näh­den, että lii­an isos­sa ryh­mäs­sä las­ten tur­val­li­suus vaa­ran­tuu. Har­voin sitä kovin pit­kään hoi­do­na­loi­tuk­ses­ta menee, että lap­set samaan paik­kaan saa. Vii­meis­tään elo­kuus­sa se onnis­tuu, kun päi­vä­ko­dis­ta läh­tee ikä­luo­kal­li­nen lap­sia kouluun.”

    K o k e n u t per­he­päi­vä­hoi­ta­ja pys­ty hyvin hoi­ta­maan 5 ‑6 las­ta, riip­puen tie­ten­kin las­ten iäs­tä jne. — Jär­jes­tel­män toi­mi­vuus perus­tuu sii­hen, että lap­set myös pitä­vät toi­sil­leen seu­raa ja isom­mat (tytöt) vähän kat­so­vat pie­nem­pien perään ja sam­lal oppi­vat las­ten­hoi­to- ja ihmissuhdetaitoja. 

    Edel­lyt­tää myös tukil­pal­ve­lu­ja kuten las­ten­puis­to­ja, musiik­ki­leik­ki­kou­lu­ja jne. Omien las­te­ni hoi­to­tä­din luo­na saat­toi ilta­päi­väl­lä olla yli 20 las­ta naa­put­ris­ta ja hyvin viih­tyi­vät ja kum­mas­ti mah­tui­vat per­heen 70 m²:n kol­mioon­sa. (lisät­tä­vä, että ei ollut huo­le­na syöt­tä­mius­tä jne.)

  32. tpyy­luo­ma: Käsi­tyk­se­si tele­lii­ken­ne­toi­min­nas­ta ja sen kehit­ty­mi­ses­tä Suo­mes­sa on väärä.

    Tele­lii­ke­toi­min­ta Suo­mes­sa on pää­sään­töi­ses­ti pol­kais­tu pys­tyyn ihan yksi­tyi­se­nä lii­ke­toi­min­ta­na. Yksi­tyis­hen­ki­löt aika­naan toi­vat maa­han puhe­li­mia ja pis­ti­vät pys­tyyn tuhan­sit­tain puhe­lin­fir­mo­ja (ja yhdistyksiä).

    Toki maas­sa toi­mi myös Len­nä­tin­lai­tos (myö­hem­min Pos­ti- ja len­nä­tin­lai­tos, Pos­ti-tele, Telecom Fin­land, Sone­ra…), joka har­joit­ti muun ohel­la puhe­lin­bis­nes­tä val­ta­kun­nas­sa, mut­ta sen ase­ma oli mai­ni­tus­sa bis­nek­ses­sä mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa maissa. 

    Kiel­tä­mät­tä jär­jes­te­ly on ollut aika­naan has­su: PTL:llä oli viran­omais- ja sää­te­ly­val­ta mui­hin ope­raat­to­rei­hin, mut­ta samaan aikaan se myös kil­pai­li näi­den ope­raat­to­rei­den kans­sa. Tämä epä­koh­ta lie­nee suu­rin syy sii­hen, että pul­ju lopul­ta yksi­tyis­tet­tiin (ja pal­jon aiem­min kuin muu­al­la maa­il­mas­sa, jos­sa yksi­tyis­tä­mi­nen on mones­ti vie­lä­kin vaiheessa!)

    Suo­mi on ainoi­ta mai­ta maa­il­mas­sa, jos­sa on ollut jol­la­kin tavoin toi­mi­vat yksi­tyi­set tele­mark­ki­nat “aina” (en tie­dä, onko ainoa, mut­ta epäi­len Ruot­sis­sa olleen vas­taa­van tilan­teen). Mel­kein kaik­kial­la muu­al­la bis­nes­tä hoi­ti pai­kal­li­nen val­tion lii­ke­lai­tos. Yhdys­val­lois­sa tosin hom­maa hoi­ti yksi­tyi­nen mono­po­li, joka sit­tem­min pilkottiin:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_System_divestiture

    Ei ole perus­tei­ta väit­tää, että ala oli­si yksi­tyis­tet­ty “kun­han tuot­ta­vuus oli nous­sut riit­tä­väs­ti”. Pikem­min tilan­ne on ollut se, että val­tio on Suo­mes­sa ollut aika­naan lii­an heik­ko ottaak­seen koko bis­nek­sen haltuunsa.

    Sen sijaan on perus­tei­ta väit­tää, että nime­no­maan yksi­tyi­set mark­ki­nat ja kil­pai­lu ovat olleet kes­kei­siä syi­tä sii­hen, että Suo­mi on tie­to­lii­ken­ne­tek­nii­kan hui­pul­la tänä päivänä.

    Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa aika­naan sur­ku­tel­tiin sitä tehot­to­muut­ta, joka syn­tyi näi­den eri­lais­ten ope­raat­to­rien ja tek­nii­koi­den yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta. Näke­mys oli sinän­sä perus­tel­tu, sil­lä muis­sa mais­sa oli vain yksi (tek­ni­nen) “stan­dar­di” ja yksi ope­raat­to­ri, jol­loin siel­lä ei ollut saman­lais­ta tar­vet­ta tus­kas­tel­la eri­lais­ten sopi­mus­tek­nis­ten, lain­sää­dän­nöl­lis­ten ja tek­nis­ten yhteen­so­pi­vuuson­gel­mien kanssa.

    Sit­ten bis­nes muut­tui glo­baa­lik­si ja käy­tän­nös­sä kaik­ki län­si­maat päät­ti­vät siir­tyä avoi­mien mark­ki­noi­den suun­taan. Sil­loin tie­tys­ti tar­vit­tiin kovaa osaa­mis­ta sopi­muk­sis­ta, lain­sää­dän­nön sovel­ta­mi­ses­ta, bis­nes­mal­leis­ta ja eri­tyi­ses­ti eri­lais­ten jär­jes­tel­mien yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta. Suo­mes­sa tätä osaa­mis­ta oli kerät­ty vuo­si­kym­me­net, jol­loin täkä­läi­sil­lä fir­moil­la oli erin­omai­set mah­dol­li­suu­det lii­ke­toi­min­taan. Sii­tä se Nokian­kin kas­vu alkoi.

    Kari

  33. Eli­na: lii­kun­nan hylät­ty vas­tai­si tie­ten­kin nykyis­tä nelosta.

    Minun käsi­tyk­se­ni lii­kun­ta­tun­neis­ta ovat 20–30 vuo­den takaa, joten voi olla, että ilma­pii­ri ovat nyky­ään parem­min hei­koim­pia kan­nus­ta­va. Yhtä kaik­ki, kan­san­ter­vey­den edis­tä­ji­nä ja sitä myö­ten ter­veys­me­no­jen pie­nen­tä­ji­nä lii­kun­nan­opet­ta­jat ovat tär­keäs­sä asemassa.

  34. Ystä­vä­ni meni opet­ta­jak­si maa­kun­ta­lii­ton kou­luun, kun­nal­li­sis­ta kou­luis­ta poi­ke­ten tuli heti työ­suh­de­pu­he­lin yms. Hän piti vit­si­nä kun kokouk­ses­sa joku sanoi että toi­mit­ko sih­tee­ri­nä, saat 70e, ei ollut vit­si. Kou­lun hyvää raha­ti­lan­net­ta ihme­tel­les­sään hän sai vas­tauk­sek­si että rahat tulee suo­raan val­tiol­ta, ilman väli­kä­siä. Kun­nis­sa val­tion kou­lu­tuk­seen anta­mat rahat has­sa­taan itse­hal­lin­non nimis­sä vaik­ka­pa johon­kin paras­hank­kee­seen tai min­ne vaan sat­tuu mie­li teke­mään sil­lä vaa­li­kau­del­la. Tämä ihan kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lun perus­teel­la joten en mene takuuseen joka yksi­tyis­koh­das­ta mut­ta en kyl­lä ole ihan sata­var­ma kun­nal­li­sen itse­hal­li­non autuudesta.

  35. Sylvesteri:“Uskokoot ken tah­too. Meil­lä oli­si vain Euroo­pan kovim­mat puheluhinnat.”

    Hmm, tele­lii­ken­tees­sä tai­taa kaik­ki Euroo­pan maat olla nykyi­sin yksi­tyis­ten yri­tys­ten pyö­rit­tä­miä, joten siel­lä ei voi oikein teh­dä vertailua. 

    Kui­ten­kin rau­ta­tei­den koh­dal­la Euroo­pan mai­den välil­lä ero­ja löy­tyy. Bri­tan­nias­sa rau­ta­tiet on yksi­tyis­ten juna­fir­mo­jen pyö­rit­tä­mää ja mel­kein kaik­kial­la muu­al­la val­tiol­li­sen mono­po­lin. Ja yllät­täen mono­po­lit pese­vät eten­kin pal­ve­lun tasos­sa yksi­tyi­set (Bri­tan­nias­sa ei Parii­siin mene­vää Euros­ta­ria lukuu­not­ta­mat­ta ole yhtään Pen­do­li­non tai TGV:n tasois­ta luo­ti­ju­nayh­teyt­tä), eivät­kä hin­nat­kaan käsit­tääk­se­ni Bri­tan­nias­sa aina­kaan hal­vem­pia ole.

  36. Olen kyl­lä aja­nut pen­do­li­nol­la Bri­tan­nias­sa. Oli jopa oikein hyvä.”

    Suo­mes­sa tuos­ta jou­tuu edes­vas­tuuseen, kos­ka junan­kul­jet­ta­jal­la pitää olla vetu­rin­kul­jet­ta­jan päte­vyys. Ehkä Bri­tan­nias­sa asia on toi­sin. Kaik­ki eivät pää­se toteut­ta­maan joka pojan unel­maa junan aja­mi­ses­ta. Hie­no Hom­ma Osmo.

  37. Rii­tal­le:

    Ei lii­kun­nas­ta voi saa­da nelos­ta kuten ei mis­tään muus­ta­kaan tai­de- tai taitoaineesta. 

    Laa­dul­taan huo­no suo­ri­tus ei voi olla siis hylät­ty. Nelo­nen voi­si tul­la ainoas­taan lint­saa­mal­la jokai­nen tun­ti, mikä ei käy­tän­nös­sä ole enää kou­lu­maa­il­mas­sa mahdollista. 

    Joten asteik­ko­si oli­si tosia­sial­li­ses­ti kak­si­por­tai­nen, kuten sanoin. Sil­loin hyväk­syt­ty oli­si huo­nom­pi kuin kii­tet­tä­vä eikä nyt sen kum­mem­min kan­nus­tai­si ketään enem­pää kuin se pakol­li­nen seis­ka, jon­ka saa nyky­ään­kin osal­lis­tu­mal­la tun­neil­le asiallisesti.

  38. Kie­li­sai­var­te­lua:

    Minus­ta vaik­ka­pa “ajaa bus­sil­la” viit­taa kyy­dis­sä oloon, ja jos kul­jet­ta­ja itse ker­too amma­tis­taan käyt­tää hän muo­toa “ajaa bussia”. 

    Eli läh­te­kääm­me perus­tel­lus­ti olet­ta­muk­ses­ta, että Osmo ei itse ollut pen­do­li­non puikoissa.

  39. SS, junat ja tele­lii­ken­ne­verk­ko eivät ole ver­ran­nol­li­sia, jo pel­käs­tään sik­si kos­ka tele­lii­ken­ne­verk­koon mah­tuu hyvin useam­pi kuin yksi rin­nak­kai­nen toimija.

  40. Osmo on kyl­lä oikeal­la asial­la. Mut­ta: jul­ki­nen hal­lin­to on läpen­sä poli­ti­soi­nu­nut sekä ay-liik­keeen, että lukuis­ten mui­den poliit­tis­ten toi­mi­joi­den kaut­ta. Tämä tulee hal­vaan­nut­ta­maan jul­ki­sen sek­to­rin tääl­tä ikui­suu­teen, eikä tuot­ta­vuu­den nousua tul­la näke­mään. Ohjaus puuttuu.

    Täs­tä syys­tä oikeis­ton lin­ja on oikea. Ainoa mah­dol­li­suus on supis­taa jul­kis­ta sek­to­ria. Tämä läh­tö­koh­ta ei pois­ta ongel­maa, mut­ta supis­taa sitä, mikä on paras­ta, mitä voi­daan saa­da aikaiseksi.

  41. Erit­täin hyvä kir­joi­tus! Sitä lukies­sa tuli mie­lee­ni, onko mah­dol­lis­ta, että oli­sit saa­nut / sai­sit Suo­mes­sa enem­män aikaan ole­mat­ta polii­tik­ko ja ole­mal­la sen sijaan joku kor­kea virkamies?

    Polii­ti­kol­la (var­sin­kin pie­neh­kön puo­lu­een polii­ti­kol­la) on aina ongel­ma­na se, että vai­ku­tuk­sen mää­rää huo­mat­ta­vas­sa mää­rin hen­ki­lö­koh­tais­ten kyky­jen lisäk­si puo­lue­po­liit­ti­nen tilanne. 

    Näin ei vält­tä­mät­tä ole vir­ka­mie­hil­lä: aja­tel­laan vaik­ka, miten pal­jon Rai­mo Sai­lak­sel­la on val­taa riip­pu­mat­ta sii­tä, mit­kä puo­lu­eet istu­vat hallituksessa.

  42. Huo­mau­tus fil­la­rit­to­mal­le. Huu­mo­ril­la on ennen­kin pilat­tu mon­ta asial­lis­ta kes­kus­te­lua. Huu­mo­ri on poli­tii­kan pahin vihol­li­nen. Että näin vaan tiedoksi.

  43. Ter­vey­den­huol­lon huo­no tuot­ta­vuus joh­tuu sii­tä, että sitä ei vasem­mis­ton takia ole voi­tu kehit­tää itse­pal­ve­lun suuntaan.

  44. Hie­noa, että käsit­te­lit myös poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä, jot­ka ovat yllät­tä­vän vai­et­tu aihe. Nii­den ole­mas­sao­lo muu­al­la kuin aivan ylim­mäl­lä tasol­la aiheut­taa päte­vän työ­voi­man pysy­mis­tä pois­sa jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta sekä tehot­to­muut­ta ja huo­noa työil­ma­pii­riä. Onnek­si tilan­ne ei usein ole enää ihan niin nau­ret­ta­van surul­li­nen kuin ennen.

    Tut­ta­va­ni oli 90-luvul­la pie­nen suo­ma­lai­sen kun­nan sosi­aa­li­joh­ta­ja ja ker­toi kuin­ka sil­loin perus­hoi­ta­jan paik­kaa täy­tet­täes­sä kes­kus­tel­tiin tämän puo­lue­kan­nas­ta avoimesti.

    Yksi­tyi­sen sek­to­rin todel­li­nen hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky ter­vey­den­huol­los­sa voi­tai­siin muu­ten saa­da sel­vil­le niin, että ulkois­tet­tai­siin yksi koko­nai­nen sai­raan­hoi­to­pii­ri, jol­loin hoi­to­jen kaik­ki kus­tan­nuk­set tuli­si­vat nii­den hin­noit­te­luun myös yksi­tyi­sil­lä, esim leik­kaus­kompli­kaa­tiot ja vai­kei­den poti­lai­den osuus.

  45. Kou­lu­lii­kun­nas­ta:

    Eikös ongel­man rat­kai­si­si se, että jaet­tai­siin koko oppiai­ne “lii­kun­ta” kah­tia: pakol­li­seen “lii­kun­taan”, jos­ta ei saa arvo­sa­naa, ja vapaa­eh­toi­seen “urhei­luun”, jos­sa pyri­tään mah­dol­li­sim­man hyviin tulok­siin. Ehkä­pä jopa niin, että “urhei­luun” osal­lis­tu­mal­la sai­si vapau­tuk­sen aina­kin osas­ta “lii­kun­taa”, jot­ta vähem­män kyvyk­käät voi­si­vat har­ras­taa esim. jouk­kue­pe­le­jä kes­ke­nään ilman että tar­vit­see kokea itse­ään alempiarvoiseksi.

  46. Ope­tuk­sen peda­go­gi­ses­ta käsi­kir­joit­ta­mi­ses­ta on pit­kä mat­ka tie­to­ko­nee­seen opet­ta­ja­na. Ihmi­so­pet­ta­ja kun kyke­nee arvioi­maan tulos­ten lisäk­si myös ulkois­ten merk­kien perus­teel­la tar­kem­man ohjauk­sen tar­vet­ta ja tar­vit­taes­sa jopa impro­vi­soi­maan vaih­toeh­toi­sia tul­kin­to­ja ja seli­tys­mal­le­ja ope­tet­ta­val­le asial­le sekä anta­maan tukea jo läs­nä­olol­laan. Näin ope­tuk­sen peril­le­me­no ja asian todel­li­nen ymmär­tä­mi­nen varmistetaan.

    Osmo käsit­tääk­se­ni siis tar­koit­ti, että on ammat­te­ja ja ase­mia, jois­sa ihmis­ten väli­nen kon­tak­ti on vält­tä­mä­tön ja opet­ta­jan roo­lin näki­sin myös nime­no­maan näin.

    On täy­sin sel­vää, että nykyi­nen tek­no­lo­gia on hyvin kau­ka­na tilan­tees­ta, jos­sa opet­ta­jat voi­tai­siin koko­naan kor­va­ta tie­to­ko­neil­la. Mut­ta tuot­ta­vuu­den tai tehok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si ei tuo­hon tar­vit­se­kaan pääs­tä, vaan riit­tää, että osa oppi­lais­ta osan aikaa voi­daan jät­tää inte­rak­tii­vi­sen ope­tus­oh­jel­man huo­maan. Jos kak­si kol­mas­osaa oppi­lais­ta voi­daan opet­taa kak­si kol­mas­osaa ajas­ta ilman opet­ta­jaa, tar­koit­taa se, että opet­ta­jil­la on lähes kak­si ker­taa enem­män aikaa käy­tet­tä­vis­sä oppi­lai­siin ja asioi­hin, joi­ta ei voi ilman ihmis­kon­tak­tia opet­taa (tai opet­ta­jia tar­vi­taan lähes puo­let vähem­män. Tehok­kuus­ko­li­kon toi­nen puo­li). Ja täs­tä ei enää tek­ni­ses­ti olla miten­kään kovin kau­ka­na, olet­taen, että tiu­kan peda­go­gi­sen käsi­kir­joi­tuk­sen nou­dat­ta­mi­nen on edes koh­tuul­li­sen teho­kas tapa opet­taa. Ja tut­ki­muk­set­han osoit­ta­vat, että tuo on jopa tehok­kaam­pi tapa opet­taa kuin opet­ta­jan vapaa­muo­toi­nen omaan asian­tun­te­muk­seen ja oppi­lai­den tun­te­mi­seen perus­tu­va opetus. 

    Hyl­lys­sä­ni nököt­tä­vä Kodin lää­ke­tie­teel­li­nen käsi­kir­ja vuo­del­ta 1897 toi­mii samal­la peri­aat­teel­la. Tosin se toi­mii hiu­kan hitaam­min. Nopeam­pia ver­sioi­ta on var­maan nyky­ään saa­ta­vil­la, onhan sel­lai­sen teke­mi­nen nau­ret­ta­van help­poa, puhe­lin­luet­te­lon auto­ma­ti­soi­mi­seen ver­rat­ta­vaa: oireet ja labrat ja kuvan­ta­mis­löy­dök­set ovat kui­ten­kin ihan jul­kis­ta tietoa.

    Mik­si­kö­hän lää­kä­rei­tä on sil­ti niin pirus­ti enem­män nykyään?

    Luu­li­sin, että ihan lain­sää­dän­tö estää, että kukaan muu kuin lää­kä­ri voi teh­dä diag­noo­sia. Luu­li­sin myös, että vaik­ka jos­kus saa­tai­siin aikai­sek­si kone, joka pys­tyy ihmis­lää­kä­riä tar­kem­min teke­mään jot­kin diag­noo­sit (ja jopa ilmoit­ta­maan kos­ka diag­noo­si ei ole luo­tet­ta­va), lää­kä­ri­lob­ba­rit onnis­tu­ne­vat vaa­ti­maan, että ihmis­lää­kä­rin tar­vit­see käyt­tää sikainfluens­sa­diag­noo­sin vah­vis­ta­mi­seen se sama aika kuin ilman­kin tuo­ta konetta.

  47. Samu­li Saarelma:

    Kui­ten­kin rau­ta­tei­den koh­dal­la Euroo­pan mai­den välil­lä ero­ja löy­tyy. Bri­tan­nias­sa rau­ta­tiet on yksi­tyis­ten juna­fir­mo­jen pyö­rit­tä­mää ja mel­kein kaik­kial­la muu­al­la val­tiol­li­sen mono­po­lin. Ja yllät­täen mono­po­lit pese­vät eten­kin pal­ve­lun tasos­sa yksi­tyi­set (Bri­tan­nias­sa ei Parii­siin mene­vää Euros­ta­ria lukuu­not­ta­mat­ta ole yhtään Pen­do­li­non tai TGV:n tasois­ta luo­ti­ju­nayh­teyt­tä), eivät­kä hin­nat­kaan käsit­tääk­se­ni Bri­tan­nias­sa aina­kaan hal­vem­pia ole. 

    Jat­kan valit­se­mal­la­ni lin­jal­la: käsi­tyk­se­si juna­lii­ken­tees­tä ja sen kehi­tyk­ses­tä bri­ta­nias­sa on väärä.

    Bri­ta­nias­sa­han rau­ta­tiet oli­vat yksi­tyi­siä aina maa­il­man­so­tiin asti, jol­loin ne kan­sal­lis­tet­tiin. Sen jäl­keen nii­tä ope­roi val­tion lii­ke­lai­tos, kun­nes Thatc­her ja hänen seu­raa­jan­sa, osin ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä, yksi­tyis­ti­vät toiminnan.

    Brit­tien yksi­tyis­tä­mi­sen ongel­mia käy­te­tään usein (perus­teet­to­mas­ti) mm. VR:n mono­po­lin puo­lus­ta­mi­seen. Tosia­sia on kui­ten­kin se, että yksi­tyis­tä­mi­nen toi sel­kei­tä etu­ja: esi­mer­kik­si mat­kus­ta­ja­mää­rät kas­voi­vat huo­mat­ta­vas­ti ja sub­ven­tioi­den mää­rä pie­ne­ni. Olen­nai­ses­ti vai­ku­tuk­set oli­vat samo­ja, jot­ka Ruot­sis­sa havait­tiin jo aiem­min, kun siel­lä rau­ta­tie­lii­ken­net­tä “yksi­tyis­tet­tiin”.

    Toki myös ongel­mia ilme­ni. Rato­jen yksi­tyis­tä­mi­sen kat­so­taan ole­van syy­nä ali-inves­toin­tei­hin ja jopa tur­val­li­suuson­gel­miin. Vie­lä kar­mai­se­vam­pi esi­merk­ki täs­tä löy­tyy Viros­ta, jos­sa yksi­tyi­sen rada­no­mis­ta­jan lyhyt­nä­köi­nen voi­ton­ta­voit­te­lu on joh­ta­nut ratain­fran lähes täy­del­li­seen tuhoon.

    Kaik­ki­nen­sa voi­daan kui­ten­kin sanoa Bri­ta­nian rau­ta­tie­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­sen olleen enem­män onnis­tu­mi­nen kuin epäonnistuminen.

    Vii­ta­ten sekä tähän että aiem­paan kom­ment­tii­ni tie­to­lii­ken­tees­tä totean, että tie­tyil­lä aloil­la yksi­tyis­ten mark­ki­noi­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten luo­mi­nen on vai­ke­aa. Tehot­to­mien val­tiol­lis­ten orga­ni­saa­tioi­den pur­ka­mi­nen vaa­tii suur­ta asian­tun­te­mus­ta ja pal­jon aikaa ja rahaa.

    Ennus­tan, että yli­opis­to­jen yksi­tyis­tä­mi­nen, jota nyt teh­dään (Aal­to) tulee ole­maan tus­kai­sen tien taka­na. Ter­vey­den­huol­to ja muu sel­lai­nen tul­lee ole­maan vie­lä vaikeampaa.…

    Kari

  48. Huu­mo­ri on poli­tii­kan pahin vihollinen.”

    Ja epä­täs­mäl­li­syys­kö ei sit­ten ole?

  49. Luu­li­sin, että ihan lain­sää­dän­tö estää, että kukaan muu kuin lää­kä­ri voi teh­dä diagnoosia.”

    Näin on. Sii­hen on syynsä.

    Luu­li­sin myös, että vaik­ka jos­kus saa­tai­siin aikai­sek­si kone, joka pys­tyy ihmis­lää­kä­riä tar­kem­min teke­mään jot­kin diag­noo­sit (ja jopa ilmoit­ta­maan kos­ka diag­noo­si ei ole luo­tet­ta­va), lää­kä­ri­lob­ba­rit onnis­tu­ne­vat vaa­ti­maan, että ihmis­lää­kä­rin tar­vit­see käyt­tää sikainfluens­sa­diag­noo­sin vah­vis­ta­mi­seen se sama aika kuin ilman­kin tuo­ta konetta.”

    Yri­tin havain­nol­lis­taa sitä, että tie­to sai­rauk­sien oireis­ta ja löy­dök­sis­tä ei vie­lä ole kuin ensim­mäi­nen askel ihmis­ten sai­rauk­sien hoi­ta­mi­ses­sa. Sitä tie­toa on osat­ta­va sovel­taa täs­sä elä­mäs­sä ja sik­si lää­kä­ri­kir­jat eivät ole pois­ta­neet lää­kä­rien tar­vet­ta. Oirei­den ymmär­tä­mi­nen ja rele­vant­tien asioi­den huo­mioi­mi­nen on vai­ke­aa. Poti­las kes­kit­tyy hyvin usein täy­sin epä­re­le­vant­tei­hin asioi­hin sai­rau­den suh­teen ja se onkin nuo­rel­le lää­kä­ril­le aluk­si välil­lä aika huvit­ta­vaa. Poti­laan tut­ki­mi­nen perus­tuu kaik­kien ais­tien käyt­töön ja poti­laan ker­to­mat oireet ovat vain yksi asia, jon­ka perus­teel­la diag­noo­si teh­dään. Sit­ten kun poti­las on varaa tut­kia heti monen­lai­sil­la koko­var­ta­los­kan­ne­reil­la ja huip­puoh­jel­mis­toil­la sekä labra­ko­keil­la jos­kus tule­vai­suu­des­sa, niin lää­kä­rei­tä tar­vi­taan enää hoi­don kehit­tä­mi­seen, val­von­taan, vali­koi­mi­seen, tut­ki­muk­seen ja sää­te­lyyn sekä toteut­ta­mi­seen, ei poti­laan tutkimiseen.

  50. Ker­taus. Totuus poli­tii­kas­ta, lyhyes­ti tässä. 

    Oli kylä ja joki, mut­ta joen yli ei ollut sil­taa, kos­ka sil­lan pai­kas­ta ei pääs­ty yksi­mie­li­syy­teen. Vaih­toeh­to­ja oli kolme.

    Lopul­ta kylä kyl­läs­tyi ja päät­ti, että sil­ta teh­dään ja valit­si toi­mi­kun­nan, jol­le annet­tiin teh­tä­väk­si päät­tää sil­lan paikka.

    Toi­mi­kun­ta kokoon­tui. Tuli ilta ja tuli yö ja vas­ta aamul­la puheen­joh­ta­ja pää­si ilmoit­ta­maan, että rat­kai­su oli syn­ty­nyt. Kylä hur­ra­si. Yes.

    Puheen­joh­ta­ja ilmoit­ti, sttä sil­ta teh­dään paik­kaan nume­ro nel­jä. Aivan uusi vaih­toeh­to. Kylä napi­si ja kaik­ki oli­vat tyy­ty­mät­tö­miä, mut­ta sil­ta tehtiin.

    Har­mia lisä­si vie­lä se, että naa­pu­ri­ky­län pääl­lik­kö vie­rai­lul­laan tote­si, että teil­lä on hyvä yhteis­työ, kun olet­te saa­neet joen yli sil­lan. Meil­lä rii­del­lään edel­leen sil­lan paikasta.

  51. Minus­ta on aivan tur­ha napis­ta kou­lun lii­kun­nan nume­ros­ta. Gee­neis­tä sii­nä nume­ro anne­taan aivan yhtä lail­la kuin mate­ma­tii­kas­ta tai englannista.

  52. Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti aja­tus­ta sii­tä, että diag­nos­ti­set ja hoi­toa ohjaa­vat tie­to­ko­neoh­jel­mat oli­si­vat vapaas­ti kaik­kien käy­tet­tä­vis­sä ja kaik­ki lääk­keet oli­si­vat vapaas­ti kau­pan hyl­lyil­tä ostettavissa.

    Täl­löin munun itse­ni ei tar­vit­si­si kos­kaan enää kon­kreet­ti­ses­sa mie­les­sä _tehdä_ yhtään mitään vaan voi­sin kes­kit­tyä lais­kan­lin­nas­ta­ni käsin rahas­ta­maan sil­lä yhdel­lä asial­la, jos­sa minä olen hyvä:
    Sel­vit­tä­mään, miten tähän kama­laan sot­kuun oikeas­taan onkaan jou­dut­tu? Mikä on joh­ta­nut mihin ja mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä, ja mil­tä suun­nal­ta ulos­pää­syä kan­nat­tai­si ryh­tyä etsimään?

  53. Jou­ni: niin­hän sitä anne­taan, mut­ta kou­lus­ta saa­tu mate­ma­tiik­ka­kam­mo ei vie ihmi­sel­tä ter­veyt­tä, lii­kun­ta­kam­mo voi viedä.

    Ehdo­tus jakaa oppiai­ne “lii­kun­nak­si” ja “urhei­luk­si” on minus­ta hyvä. Jos esi­mer­kik­si jouk­ku­ees­sa on kovin eri­ta­soi­sia pelaa­jia, niin hei­koim­mat lähin­nä pyö­ri­vät kes­ki­ken­täl­lä, yrit­tä­vät näyt­tää tou­huk­kail­ta ja varo­vat hait­taa­mas­ta peliä. Vie­lä­kin käy sää­lik­si sitä tyt­töä, joka lukios­sa jou­tui kans­sa­ni pelaa­maan squas­hia: ei se ole kivaa, jos vas­ta­pe­laa­ja ei ker­taa­kaan osu palloon.

  54. Ok, en ollut tark­ka sen Pen­do­li­non suh­teen. Sen huip­pu­no­peus Bri­tan­nias­sa on kui­ten­kin rata­ver­kon vuok­si rajoi­tet­tu 200 km/h:in, kun Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa junat pyyh­kii yli 300 km/h ja Ita­lias­sa­kin Pen­do­li­not menee 250 km/h.

  55. GC:“teleliikenneverkkoon mah­tuu hyvin useam­pi kuin yksi rin­nak­kai­nen toimija.”

    Eh, minun taloo­ni tulee kyl­lä vain yksi puhe­lin­piu­ha. Toki ope­raat­to­rei­ta voi olla usei­ta, mut­ta samal­la tavoin rau­ta­teil­lä voi peri­aat­tees­sa ajaa useam­man fir­man junia. Juu­ri täl­lä tavoin­han Bir­tan­nian juna­verk­ko juu­ri toimiikin.

  56. Kari:“käsityksesi juna­lii­ken­tees­tä ja sen kehi­tyk­ses­tä bri­ta­nias­sa on väärä.”

    En kir­joit­ta­nut mitään juna­lii­ken­teen kehi­tyk­ses­tä, vaan ver­ta­sin ainoas­taan Bri­tan­nian sys­tee­miä Rans­kan ja Sak­san vas­taa­viin. Minun käsi­tyk­se­ni on, että se on Bri­tan­nias­sa sur­keam­pi kuin nois­sa kah­des­sa. Tähän avain­koh­taan et otta­nut lain­kaan kan­taa, mut­ta sil­ti tote­sit käsi­tyk­se­ni ole­van “vää­rä”.

    Löy­sit näkö­jään itse­kin syyn rau­ta­tei­den mat­kus­ta­ja­mää­rien nousuun ja sub­ven­tion vähe­ne­mi­seen. Rata­verk­ko jätet­tiin ylläpitämättä.

  57. Semi­naa­ris­ta toi­seen ter­veys­po­lii­ti­kot tois­ta­vat, että panostaminen
    ennal­taeh­käi­syyn on pal­jon kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa kuin sairauksien
    hoi­to. Kun täs­tä asias­ta on niin pit­kään val­lin­nut yksi­mie­li­syys ja asiat
    mene­vät sil­ti ala­ti vää­rään suun­taan, on var­maan­kin jokin systeemivirhe,
    joka tuot­taa näin vää­rää käyt­täy­ty­mis­tä. Mis­tä tämä voi siis johtua?

    Soi­nin­vaa­ra on oikeil­la jäl­jil­lä, ja täy­den­nän ennal­taeh­käi­syn kei­no­ja. Tuol­la ylem­pä­nä on tai­tet­tu peis­tä kou­lu­lii­kun­nan nume­roar­vioin­nin vai­ku­tuk­ses­ta elä­mä­ni­käi­seen lii­kun­nan har­ras­ta­mi­seen. Kan­nan­ot­to­ja var­jos­ta­vat hen­ki­lö­koh­tai­set koke­muk­set 30 vuo­den takaa. Oppiai­ne on kui­ten­kin muuttunut.

    Kaik­ki , jopa asian­tun­ti­jat­kin, ovat sitä miel­tä, että liik­ku­mi­nen ja oikea ravin­to­käyt­täy­ty­mi­nen ovat paras­ta ja kus­tan­nus­te­hok­kain­ta ennal­taeh­käi­syä. Seu­raa­vas­sa tulee vink­ki­ni, jota voi vapaas­ti lai­na­ta ilman royalteja:

    Suo­mes­sa on Euroo­pan vähi­ten kou­lu­lii­kun­taa, joten vii­kot­tai­seen kah­teen oppi­tun­tiin ( 2x45 min) oli­si saa­ta­va aina­kin yksi tun­ti lisää. Jo ala­kou­lus­ta oli­si lap­sen saa­ta­va ammat­ti­tai­toi­sen lii­kun­nan­opet­ta­jan ope­tus­ta. Myös lii­kun­taan eri­kois­tu­neen luo­kan­opet­ta­jan ammat­ti­tai­to alkaa nyky­päi­vi­nä olla kor­ke­aa tasoa.

    Toi­sel­la asteel­la (lukiossa)liikuntaa on enää 72 oppi­tun­tia kah­den ja puo­len vuo­den aika­na. Sen lisäk­si on ter­veys­tie­toa 36 oppi­tun­tia samas­sa ajan­jak­sos­sa. Sen lisäk­si on tar­jol­la vapaa­eh­toi­sia valin­nai­sia kurs­se­ja . On kui­ten­kin käy­nyt niin, että valin­nai­sia kurs­se­ja valit­se­vat vain ne , jot­ka jo muu­ten­kin liik­ku­vat riit­tä­väs­ti. Onhan päi­vän sel­vää, että nuo “pakol­li­set ” 72 oppi­tun­tia (45 min) eivät täy­tä ter­veys­lii­kun­nan kri­tee­riä määrällisesti.

    Rat­kai­su­na on “pakol­li­sen”, kai­kil­le yhtei­sen lii­kun­nan lisää­mi­nen toi­sel­le asteeel­le ja mik­si ei myös ammat­ti­kor­kea- ja yliopistotasolle. 

    Tämä on tehok­kain ja hal­vin kei­no vähen­tää yhteis­kun­ta — ja sosio­eko­no­mis­ten luok­kien väli­siä terveyseroja.

    Ihmi­nen on tun­ne­tus­ti lais­ka “eläin”. Meil­lä on luon­nos­taan tar­ve nuk­kua ja syö­dä, mut­ta ei liik­kua. Alku­jaan­kin liik­ku­mi­sen motii­vi­na oli ruu­an han­kin­ta. Nyt ruu­an voi vaik­ka tila­ta suo­raan kotisohvalle.

    Soi­nin­vaa­ral­la on kovin insi­nöö­ri­mäi­nen ajat­te­lu­ta­pa lii­kun­ta­pal­ve­lui­den suh­teen. Se tulee esil­le golf­kent­tien , vene­paik­ko­jen , ampu­ma­ra­to­jen jne. kar­sas­ta­mi­ses­sa. Nekin oli­si hänen mie­les­tään parem­pi kaa­voit­taa asun­toa­lueik­si. Jos ter­veys­lii­kun­ta­pal­ve­lut ovat kau­ka­na, niin nii­den saa­vut­ta­mi­nen on vai­ke­aa, kal­lis­ta ja saas­tut­ta­vaa. Ope­tus­mi­nis­te­riö ja SLU ovat lin­jan­neet tule­vien vuo­sien tavoit­teik­si mm. lähi­lii­kun­ta­paik­ko­jen kehittämisen.

    http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Olosuhteet_PDF/Lhiliikuntap_raportti_2007.pdf

    On ero­tet­ta­va toi­sis­taan käsit­teet lii­kun­ta ja kil­paur­hei­lu. Kou­lus­sa viral­li­se­na kas­va­tus­ta­voit­tee­na on elä­mä­ni­käi­nen lii­kun­nan har­ras­tus , ei kilpaurheilu.

  58. Yri­tin havain­nol­lis­taa sitä, että tie­to sai­rauk­sien oireis­ta ja löy­dök­sis­tä ei vie­lä ole kuin ensim­mäi­nen askel ihmis­ten sai­rauk­sien hoi­ta­mi­ses­sa. Sitä tie­toa on osat­ta­va sovel­taa täs­sä elä­mäs­sä ja sik­si lää­kä­ri­kir­jat eivät ole pois­ta­neet lää­kä­rien tarvetta.

    On täy­sin sel­vää että vie­lä pit­kään, pit­kään aikaan olla tilan­tees­sa, jos­sa tek­no­lo­gia on “pois­ta­nut lää­kä­rien tar­peen”. Yhtä sel­vää pitäi­si olla, että ei ole yhtä­kään tek­no­lo­gis­ta estet­tä sil­le, että sikainfluens­san diag­no­soin­ti voi­tai­siin siir­tää kor­keas­ti kou­lu­te­tul­ta kal­liil­ta lää­kä­ril­tä hal­vem­mal­le sai­raan­hoi­ta­ja-kone-kom­bi­naa­tiol­le ilman min­kään­lais­ta mit­taus­tark­kuu­den heik­ke­ne­mis­tä. Kone kun sen näyt­teen tai­taa jo nyt ana­ly­soi­da. Lää­kä­rei­tä tar­vi­taan sit­ten, kun oireet täs­mää­vät influens­saan, mut­ta kone ei influens­saa näy­tä. Tuot­ta­vuus ei para­ne niin, että lää­kä­reis­tä pääs­tään eroon ker­ta­ry­säyk­sel­lä, vaan niin, että aluk­si sel­vim­mät tapauk­set diag­no­soi­daan ilman lää­kä­rei­tä ja myö­hem­min tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä sit­ten enemmän. 

    Luon­nol­li­ses­ti MTK:n pro­pa­gan­da- ja lob­baus­ko­neis­to tulee vai­kut­ta­maan pik­ku­poi­kien näper­te­lyl­tä sii­hen ver­rat­tu­na kun lää­kä­rit alka­vat vas­tus­ta­maan täl­lais­ta kehi­tys­suun­taa. Ja koros­tan, että en usko että aivan vie­lä ollaan sii­nä pis­tees­sä, että edes sitä sikainfluens­saa kan­nat­tai­si diag­no­soi­da ilman lää­kä­rei­tä, vaan point­ti­ni on se, että tek­no­lo­gian kehi­tys­tä ei kan­na­ta aliar­vioi­da pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, ja tek­no­lo­gia jos­kus ei niin kau­kai­ses­sa tule­vai­suu­des­sa voi tähän­kin tar­jo­ta tuot­ta­vuu­den parannuksia.

  59. Erit­täin ansiok­kaas­sa ja terä­vä­nä­köi­ses­sä pape­ris­sa Ode näyt­tää syyl­lis­ty­vän aina­kin yhdes­sä koh­taa nume­roil­la mitat­ta­vien asioi­den suu­ruus­luok­kien vir­hear­vioon, vaik­ka tämän­kal­tai­set ana­lyy­sit yleen­sä ovat­kin hänen vahvuutensa.

    Venei­den tal­vi­säi­ly­tyk­sen rin­nas­ta­mi­nen tilaa­vie­vyy­del­tään ja tilas­ta ali­hin­noit­te­lun osal­ta har­ras­teil­mai­luun, ampu­ma­ra­taan ja golfkenttään. 

    Veneen tal­vi­säi­ly­tys­ne­liön hin­ta on 6 euroa, ja alu­een täyt­tö­as­te lie­nee tyy­pil­li­ses­ti aina­kin 50%.

    Kau­pun­ki­lais­ten venei­ly­har­ras­ta­jien pakot­ta­mi­nen johon­kin Kirk­ko­num­mi­mat­kai­luun venei­den nosto‑, las­ku- ja kun­nos­tus­töi­den teke­mi­sen vuok­si ei lie­ne kes­tä­vää kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Golf­faa­jat ja ilmai­lu­har­ras­ta­jat — ehkä ampu­jat­kin — lie­ne­vät autoi­le­vaa kan­san­osaa, mut­ta venei­li­jät eivät lähes­kään samas­sa mitas­sa, eikä venei­li­jöis­tä pidä pakot­ta­mal­la autoi­li­joi­ta tehdäkään.

    1. Kuusi euroa ran­ta­ton­tis­ta on aika vähän. Tai siis mil­tä ajal­ta. Jos se on kuu­kau­des­sa, hin­ta vas­taa Hitas-tont­tien vuo­kraa, mut­ta juos se on vuo­del­ta, hin­ta on aika alakantissa.

  60. Bau­mo­lin tau­ti ei ole sitä, että mata­lan tuot­ta­vuu­den alat jäi­si­vät yhteis­kun­nan kon­tol­le, vaan että jul­ki­sis­sa pal­ve­luis­sa tuot­ta­vuus nousee hitaam­min, kos­ka nii­tä on vai­keam­pi automatisoida.

    Bau­mo­lin tau­ti alun­pe­rin on nime­no­maan sitä että työ­val­tais­ten pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den kas­vu on hitaam­paa kuin mui­den pal­ve­lui­den, ei siis ainoas­taan jul­kis­ten. Ja jos sano­taan että jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus­ke­hi­tys on hidas­ta niin se on sitä suh­tees­sa johon­kin, eli käy­tän­nös­sä yksi­tyi­seen sektoriin.

    Jul­ki­nen ja yksi­tyi­nen eivät ole his­to­rial­li­ses­ti staat­ti­sia kate­go­rioi­ta, eli nii­den työn­ja­ko elää koko ajan. Spe­ku­loin vain että työ­val­tai­set pal­ve­lut eivät kiin­nos­ta yksi­tyis­tä sek­to­ria, ja sen takia jää­vät jul­ki­sen har­teil­le. Tämä ei ole argu­ment­ti yksi­tyis­tä­mis­tä vas­taan, ja muu­ten­kin var­si­nai­sen asian eli jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuu­den nos­ta­mi­sen kan­nal­ta toissijaista.

  61. erra­taan voi­si lait­taa kor­jauk­sen kuva 1:n kuva­tek­sis­tä. Var­maan­kin _nouseva_ käy­rä kuvaa tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia (supply) ja _laskeva_ kuvaa mak­su­ha­luk­kuut­ta (demand), eikä toisinpäin…

  62. Eh, itsel­le­si. Tele­lii­ken­ne­verk­ko on nyky­ään lan­ga­ton. Lisäk­si, tiet­tyyn aikaan ase­mal­la tulee yleen­sä vain yksi juna, joten kysees­sä on kui­ten­kin vah­vem­mal­la taval­la luon­nol­li­nen mono­po­li kuin tele­lii­ken­ne­verk­ko, joten kulut­tu­ja ei voi käy­tän­nös­sä vali­ta mitä juna­fir­maa käyt­tää. On sel­vää, että ope­raat­to­ri­toi­min­nas­sa, jos­sa voi­daan jär­ke­väs­ti kil­pail­la, yksi­tyis­tö­mi­nen paran­taa tuottavuutta.
    Ongel­ma on täs­sä erääl­lä taval­la kui­ten­kin sama mitä rau­ta­tie­ver­kos­sa. Infraan ei jos­tain syys­tä ole yksi­tyi­sil­lä riit­tä­väs­ti halua inves­toi­da. Sik­si oli­si minus­ta hyvä, että rau­ta­tiet ja tele­lii­ken­ne­ver­kon omis­tai­si val­tio, jot­ta se pysyi­si kun­nos­sa ja ajan tasalla.

  63. Soininvaara:“Kuusi euroa ran­ta­ton­tis­ta on aika vähän.”

    Se on juu­ri oikea hin­ta. Kau­pun­gin sisäl­lä ole­vat lii­kun­ta- ja vapaa-ajan pal­ve­lut tule­vat aika­naan sääs­tä­mään yhteis­kun­nal­le mit­taa­mat­to­man mää­rän rahaa. Sen mää­rä on niin suu­ri, että edes lah­ja­kas mate­maa­tik­ko Soi­nin­vaa­ra ei pys­ty hah­mot­ta­maan sitä.

    Ihmet­te­len Soi­nin­vaa­ran koviin arvoi­hin perus­tu­vaa lähes­ty­mis­ta­paa ter­veys- ja ympä­ris­tö­asiois­sa hänen vih­reän taus­tan­sa vuok­si. Onko O.S. luo­pu­nut vih­rey­des­tä, vai onko vih­reä aate kos­kaan ollut­kaan muu­ta kuin talous- ja valtapeliä?

    Tääl­lä mie­ti­tään sai­raan­hoi­to­ku­lu­jen vähen­tä­mis­tä tek­no­lo­gian avul­la. Voi tätä tek­no­lo­gia- ja mar­ki­na­voi­maus­konn­non mää­rää, sanoi­si lip­po­nen­kin. Soi­nin­vaa­ra­kaan ei näe sel­keäs­ti ennal­taeh­käi­se­vän lii­kun­nan , vapaa-aika­pal­ve­lui­den ja ter­veys­kas­va­tuk­sen mer­ki­tys­tä kau­pun­gin tont­ti­ne­liöi­den hin­to­jen takaa.

    Ehdo­tus kus­tan­nus­te­hok­kaas­ta tek­no­lo­gian ja ker­ros­ne­liöi­den hyö­ty­käy­tös­tä. Kau­pun­ki vuo­kraa van­han teol­li­suus­hal­lin taa­ja­ma-alu­een ulko­puo­lel­ta. Sin­ne kul­je­te­taan kun­to­pyö­räi­li­jät bus­seil­la kau­pun­gin kes­kus­tas­ta. Hal­lis­sa on kor­keu­des­ta riip­puen 10 tasoa, jois­sa on kun­to­pyö­riä esim. sata per ker­ros . Tun­nin vuo­ro mak­saa pol­ki­jal­le kym­pin enem­män mitä kus­tan­nuk­set ko. pal­ve­luun vaa­ti­vat. Mil­joo­na pol­ki­jaa päi­väs­sä tuo 10 mil­joo­naa kau­pun­gin kas­saan, ja tuo kol­me ker­taa vii­kos­sa, mikä visio…

    Pol­jen­non jäl­keen pol­ki­jat käve­le­vät pesu­lin­jas­ton läpi auto­pe­su­lan mal­liin, ja lopus­sa on juma­lat­to­man iso pro­pel­li , joka kui­vaa käve­li­jät. Vir­kis­tä­vän kun­toi­lun jäl­keen kan­sa­lai­set kus­ka­taan takai­sin kau­pun­kia­sun­toi­hin. Auto­mat­kal­la oli­si tie­ten­kin oiva tilai­suus viih­dyt­tää kan­sa­lai­sia hal­li­tuk­sen saa­vu­tuk­sia ylis­tä­vil­lä tiedotuksilla.

    Ide­aa voi vie­lä jalos­taa pidem­mäl­le. Jokai­seen kun­to­pyö­rään voi­tai­siin kon­struoi­da pie­ni dyna­mo, joka tuot­tai­si säh­köä kau­pun­gin verk­koon, pesu­ve­det tie­ten­kin kier­rä­te­tään jne.

    Meni vähän öve­rik­si, mut­ta ei pal­jon ver­rat­tu­na ylem­pä­nä esi­tet­tyyn robot­ti­lää­kä­riin. “Piip­mi­ten­käs­si­tä­on­voi­tu-minul­la on ollut sär­ky­pii­pis­tu­kaa­tes­taus­penk­kiin­ja­kiin­nit­tä­kää­e­lekt­ro­dit­va­se­ma­paan­kyy­när­ver­teen-ja, että mitkä?piipvalitkaapaneelistamoodi…

  64. Yhtä sel­vää pitäi­si olla, että ei ole yhtä­kään tek­no­lo­gis­ta estet­tä sil­le, että sikainfluens­san diag­no­soin­ti voi­tai­siin siir­tää kor­keas­ti kou­lu­te­tul­ta kal­liil­ta lää­kä­ril­tä hal­vem­mal­le sai­raan­hoi­ta­ja-kone-kom­bi­naa­tiol­le ilman min­kään­lais­ta mit­taus­tark­kuu­den heikkenemistä.”

    Sen jäl­keen kun on labo­ra­to­rio­tut­ki­muk­sel­la var­men­net­tu tuol­lai­nen väes­tös­sä epi­de­mia­na jyl­lää­vä infek­tio jol­lain tyy­pil­li­ses­ti oirei­le­val­la poti­laal­la, ei var­si­nai­ses­ti ole enää mitään diag­nos­tiik­kaa jäl­jel­lä. Kyse on vain sii­tä kuka näpyt­tää sitä atk-jär­jes­tel­mää ja jokai­nen lää­kä­ri var­mas­ti erit­täin mie­lel­lään antai­si sen työn sai­raan­hoi­ta­jal­le tai parem­min­kin jol­le­kin vii­kon kurs­sin käy­neel­le sih­tee­ril­le. Tosin näi­tä lie­vem­piä sikainfluens­sia ei ole var­men­net­tu tes­teil­lä, kos­ka sii­hen ei ole tar­vet­ta. Lää­kä­ri arvioi hoi­don tar­peen. Suo­men jär­jes­tel­mään noi­ta sihteerejä/apulaisia ei ole mil­lään saa­tu lää­kä­rei­den esi­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta. Hoi­ta­jil­la­kin on nyky­ään välil­lä sel­lai­nen asen­ne, että he kes­kit­ty­vät mie­luum­min “moniam­ma­til­li­seen voi­maan­nut­ta­vaan arjen vaa­ti­vaan hoi­to­työ­hön” tai sit­ten kir­joit­ta­maan sii­tä väi­tös­kir­jo­ja kuin esi­mer­kik­si aut­ta­maan lää­kä­riä vaik­ka tämä kau­niis­ti pyytää. 

    Diag­noo­si on ilmei­sen mer­ki­tyk­sen­sä lisäk­si yhteis­kun­nal­lis-juri­di­nen instru­ment­ti, jol­la val­tiot, kun­nat ja vakuu­tus­yh­tiöt yms kont­rol­loi­vat resurs­se­jaan. Diag­noo­sin teke­mi­sen yhtä­mit­tai­suus on myös tär­keä ihmis­ten oikeus­tur­van ja tasa-arvon takia.

    Itseä­ni on ihme­tyt­tä­nyt se, miten yhteis­kun­nas­sa muu­ten yksin­ker­tai­sim­piin­kin teh­tä­viin vaa­di­taan nyky­ään eri­lai­sia kou­lu­tuk­sia ja perus­mais­te­rei­ta ei huo­li­ta oikein mihin­kään, ja samal­la ter­vey­den­huol­los­sa osaa­mis­vaa­ti­muk­sia halu­taan las­kea mones­sa tehtävässä. 

    Ihan ensik­si voi­si pois­taa ne työn­te­ki­jät ter­vey­den­huol­los­ta, jot­ka eivät tee mitään tuot­ta­vaa, jos halu­aa nos­taa tuot­ta­vuut­ta. Eikö totta!

  65. Olen Ilpo Per­naan kans­sa täy­sin samaa miel­tä lähi­lii­kun­ta­paik­ko­jen ja vir­kis­ty­sa­luei­den mer­ki­tyk­ses­tä taajamassa. 

    Ei-raken­ne­tuil­la kei­tal­la kau­pun­gin kes­kel­lä on myös ulkois­vai­ku­tuk­sen­sa, jot­ka var­mas­ti näky­vät kan­san­ter­vey­des­sä. Nau­tin Talin golf-ken­tän mai­se­mas­ta, vene­ran­nat ovat kau­nii­ta, ilah­dun, kun nur­mel­la lap­set pelaa­vat jal­ka­pal­loa isien­sä kans­sa jne. 

    Eli ei aina itse edes tar­vit­se olla pai­kan var­si­nai­nen käyt­tä­jä saa­dak­seen “hyö­tyä” kau­pun­kia­lu­een moni­muo­toi­suu­des­ta, en esim. omis­ta venettä. 

    Tii­vis pako­kaa­su­jen ja hälyn täyt­tä­mä ympä­ris­tö, jos­sa lap­set eivät voi leik­kiä kuin aida­tuis­sa tur­va­leik­ki­puis­tois­saan var­mas­ti altis­taa stres­sil­le ja hei­ken­tää näin ihmis­ten terveyttä. 

    Mitä Osmon vih­rey­teen tulee, se on kupla, joka vii­meis­tään tämän blo­gin myö­tä on puh­jen­nut. Mus­tin­kin kokoo­mus­lai­nen on mitä toden­nä­köi­sim­min vähem­män eli­tis­ti­nen tek­no­kraat­ti ja enem­män aito luon­non ja eläin­ten ystävä.

  66. Gc, vaik­ka osa tele­lii­ken­tees­tä on lan­ga­ton­ta, niin myös nii­den lan­ka­pu­he­lu­jen hin­ta on las­ke­nut ja sen lisäk­si sen kupa­ri­lan­gan kaut­ta on mah­dol­lis­ta saa­da pal­jon sel­lais­ta, mitä ei ennen inter­net-aikaa ollut tar­jol­la. Sil­ti se tulee kaik­ki sitä yhtä piu­haa pit­kin. Se on siis vähin­tään saman­lai­nen mono­po­li kuin junaratakin. 

    Mitä tulee juniin, niin vaik­ka yhdel­le ase­mal­le tuli­si­kin vain yhden fir­man juna, niin tämä ei osoi­ta, ettei siel­lä voi­si olla kil­pai­lua. Kil­pai­lu on vain tapah­tu­nut sii­nä vai­hees­sa, kun junayh­teyk­siä on jaettu.

  67. Venei­den tal­vi­säi­ly­tys­hin­taan en ota kan­taa, mut­ta tal­vi­säi­ly­tyk­sen “esteet­ti­ses­tä” puo­les­ta on nous­sut tur­ha kohu. Sii­hen Osmo ei viit­taa­kaan, mut­ta sanon­pa nyt:/

    On joi­ta­kin tal­vi­säi­ly­tys­paik­ko­ja jot­ka lähiym­pä­ris­tön­sä kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä häviä­vät (Koi­vusaa­ri, Raja­saa­ri?) ja se kuu­luu ns. kehitykseen.

    Sen sijaan en ymmär­rä, mik­si Meri­sa­ta­man ran­nan tal­vi­säi­ly­tyk­ses­tä on nous­sut sem­moi­nen poru. Muis­ta kuin hinnoittelusyistä. 

    Eihän sin­ne mitään raken­ne­ta kui­ten­kaan. Ja sata­ma­kau­pun­kiin kuu­lu­vat veneet. Myös talviteloillaan. 

    Asias­ta osit­tain toiseen:
    jos­kus 30-luvul­la Humal­lah­ti, Raja­saa­ren­pen­ger ja Hie­ta­nie­mi oli­vat kau­pun­gin rönt­syis­tä lai­taa. Siel­tä annet­tiin avo­kä­ti­ses­ti tont­te­ja melon­ta- ja sou­tu­ker­hoil­le. Niin­pä siel­lä nyt on 4 melon­ta­seu­raa ja onko 2 vai 3 soutuklubia.
    Ja sou­tus­ta­dion, tietty.

    Enää tuol­lai­nen ei onnis­tui­si, vaan alu­eet otet­tai­siin kipin kapin luksustaloille.

    Nyt noin 1500–2000 har­ras­ta­jaa pää­se­vät fil­la­ril­la tai jul­ki­sil­la iltalenkille.

  68. Se on juu­ri oikea hin­ta. Kau­pun­gin sisäl­lä ole­vat lii­kun­ta- ja vapaa-ajan pal­ve­lut tule­vat aika­naan sääs­tä­mään yhteis­kun­nal­le mit­taa­mat­to­man mää­rän rahaa.
    Se että veneet nos­te­taan tal­vek­si Kai­vo­puis­ton ran­taan hiek­ka­ken­täl­le eikä nii­tä esi­mer­kik­si vie­dä Vuo­saa­reen tai johon­kin muu­hun paik­kaan sääs­tää “mit­taa­mat­to­man mää­rän rahaa”?

    Eli­na on ihan oikeas­sa sii­nä että avoin­ta tilaa tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, ja pihal­la sii­nä että täl­lä voi­daan perus­tel­la ihan mitä tahan­sa avoin­ta tilaa. En ole juu­ri mitään miel­tä Kai­vo­puis­ton vene­säi­ly­tyk­ses­tä, kesäi­sin se tila on park­ki­paik­ka joten sama­pa tuo, mut­ta jär­ke­vä perus­te­lu sen puo­les­ta ei ole että avoin­ta tilaa noin niin ku yleen­sä tarvitaan.

  69. tpyy­luo­ma
    “Spe­ku­loin vain että työ­val­tai­set pal­ve­lut eivät kiin­nos­ta yksi­tyis­tä sek­to­ria, ja sen takia jää­vät jul­ki­sen harteille.”

    Ai samal­la taval­la kuten tukan­leik­kuu, insi­nöö­ri­työ, ham­pu­ri­lai­sen­pais­to ja kotisiivous? 

    Eikö­hän se ole sii­tä kiin­ni kuka mak­saa ja min­kä­lai­sia pal­ve­lui­ta on. Kar­ri­koi­den sanoen ter­vey­den­huol­los­sa on yksi­tyi­sen kes­kus­sai­raa­lan pär­jää­mi­nen hyvin han­ka­laa, kun ei sin­ne saa mis­tään mak­sa­via asiak­kai­ta kun naa­pu­ris­sa jul­ki­nen kes­kus­sai­raa­la hoi­taa kaik­ki puoli-ilmaiseksi.

  70. Jul­kai­sus­sa­si kir­joi­tat kun­nal­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta. Alle­kir­joi­tan useim­mat argu­ment­ti­si myös Turun osal­ta. Ensi­si­jai­nen näkö­kul­ma­ni on perus­pal­ve­lu­lau­ta­kun­ta / sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi mut­ta ongel­ma on laajempi.
    Tähän liit­tyen, ns. Turun tau­ti, ‘kes­kus­tan arvo­ta­lo­jen tuhoa­mi­nen’ aika­naan on ollut val­ta­kun­nal­li­nen han­ke, ja näkyy kaik­kien suur­ten (his­to­rial­lis­ten) kau­pun­kien katu­ku­vas­sa, jois­sa jotain puret­ta­vaa jos­kus on ollut. (Tam­pe­reel­la kun on ollut vain pari van­haa teh­das­ta ja Pis­pa­lan har­ju ei kes­kus­te­lua tie­tys­ti ole vas­taa­vas­ti syn­ty­nyt, vaik­ka Pis­pa­lan uudis­tuo­tan­to on osin kamalaa.)
    Kun luot­ta­mus­hen­ki­löis­sä ja vir­ka­mie­his­sä on samaa kon­ser­va­tii­vi­suut­ta (joka voi myös nimes­tään huo­li­mat­ta tar­koit­taa pur­ka­mis­ta) ja yhtey­det näi­den välil­lä ovat ‘lii­an tii­viit’ niin se on se tau­ti. Pää­tök­sen­te­ko on jumis­sa ja ‘yli­mie­lis­tä’, mis­tä kär­si­tään pit­kään. Kun Osmon esi­tyk­seen vii­ta­ten ei rii­tä, että jom­pi kum­pi uudis­tuu, molem­pien pitäi­si. Se vie Turussa(kin) pal­jon aikaa.
    Mut­ta ongel­mat ovat jo 1970-luvun puo­li­vä­lil­lä saa­vut­ta­neet Turus­sa ensim­mäi­sen kään­ne­koh­tan­sa. Tutus­tu­kaa­pa Turun Asun­to- ja maan­käyt­tö­oh­jel­maan 2009–2013.

    http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=96079&GUID={DB1CA100-55D3-4C59-903016C385A1058A}

    Turun väki­lu­vun kas­vu kään­tyi net­to­tap­piok­si n. 1975. Sen jäl­keen on tul­lut joi­ta­kin net­to­kas­vun vuo­sia lähin­nä maa­han­muu­ta­jien ja opis­ke­li­joi­den (muut­tu­nei­den kir­jaa­mis­pe­rus­tei­den) seu­rauk­se­na ym.
    Ja hyvä niin. Vari­suon lähiös­tä on tiet­ty­jen kas­vu- ja muu­tos­ki­pu­jen kaut­ta tul­lut mai­net­taan parem­pi lähiö. Se on rau­hoit­tu­nut, ja vähi­tel­len eri ryh­mät ovat alke­neet ‘tul­la toi­meen’. Tätä tuke­vat sekä tilas­tot että ihmis­ten ker­to­muk­set (ihan vii­me vuo­si­na oikeas­taan vas­ta, puhe seu­raa toteu­tu­nut­ta). Ongel­mal­li­sim­mat lähiöt ovat nyky­ään toi­saal­la, jois­sa maa­han­muut­ta­jia on vähem­män. (Eksyin sivupolulle.)
    Turun sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mes­sa orga­ni­saa­tio on raken­net­tu tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑mal­lin hyö­dyn­net­tä­vyy­teen. Vie­lä se on enem­män mal­li pii­rus­tus­pöy­däl­lä. Mut­ta hyvät läh­tö­koh­dat sinän­sä on. Turus­sa sosi­aa­li­puo­lel­la luot­ta­mus­toi­mi tai­taa kui­ten­kin joh­taa 1–0. He halua­vat vaih­toeh­to­ja. Vir­ka­mie­his­tö (sote, jos­sa on hir­vit­tä­vä orga­ni­saa­tio­mal­li, älkää tutus­tu­ko) tote­aa (kes­kus­te­luis­sa), että kun­ta tar­jot­koon pal­ve­lut muut ovat täy­den­tä­jiä — laa­dus­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta piit­taa­mat­ta (seli­tyk­set ovat monet). Vir­ka­mie­het vie­vät tans­sia. Nyt kun KH sanoi perus­pal­ve­lu­lau­ta­kun­nan meno­jen yli­tyk­sil­le ‘ei käy’, aset­tu­nee sii­li­puo­lus­tus entis­tä van­kem­min asemiin.
    Mut­ta tule­vai­suus on hyvä vaik­ka vähän se vie­lä kes­tää: Turus­sa kaa­voi­te­taan ja on tulos­sa pal­jon hyviä ja mie­len­kiin­toi­sia koh­tei­ta asu­mi­seen, (sekä uusil­le alueil­le, saa­ril­le, että täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta) sekä pien­ta­lo­ja että että kerrostaloja.
    Ennus­tan, että Turun seu­tu on seu­raa­va kas­vun vyö­hy­ke Itä­me­ri-Tuk­hol­ma yhteyk­si­neen, vuon­na about 2015. Nokia on nos­ta­nut Oulua ja kes­kel­lä Suo­mea asu­mi­nen Tam­pe­ret­ta ja Jyväs­ky­lää (van­han ajan logis­tiik­kaa). Nämä edut hiipuvat.
    Aika aikaansa.

  71. Edel­leen kulut­ta­ja voi vaih­taa liit­ty­mää yhdel­lä puhe­lin­soi­tol­la, mut­ta se mikä juna tulee mihin­kin aikaan mil­le­kin ase­mal­la on vii­me­kä­des­sä byro­kraat­tien pää­tet­tä­vis­sä. Mut­ta ei täs­tä, sel­väs­tä asias­ta, enää sen enempää.

  72. ..suun ter­vey­den­huol­lon sai­raus­va­kuu­tus­kor­vauk­set pan­naan kun­nan maksettaviksi.”
    Täs­tä koh­das­ta Osmo unoh­dit sen sei­kan, että ehdo­tuk­se­si edel­ly­tyk­se­nä oli­si poti­laan sama oma­vas­tuu­osuus sekä jul­ki­sel­la että yksityispuolella.
    Nyky­ään­hän kun­nal­li­ses­sa ham­mas­hoi­dos­sa poti­laan itse mak­sa­ma osuus on n 30%, lopus­ta vas­taa KUNTA.
    Yksi­tyis­puo­lel­la poti­las mak­saa 70%, loput VALTIO.
    Tot­ta kai kun­nan kanat­tai­si lopet­taa oma hamas­hoi­ton­sa ja lähet­tää kaik­ki poti­laat yksi­tyi­sel­le, kun jou­tui­si kor­vaa­maan vain 30 % nykyi­sen 70 sijaan!

  73. Tämä kes­kus­te­lu sii­tä mit­kä alat jää­vät jul­ki­sel­le sek­to­ril­le on vähän äly­tön. Ei kyse ole sii­tä, että nämä alat oli­si­vat työ­val­tai­sia tai että nii­den tuot­ta­vuus ei nouse ja ne jää­vät sik­si jul­ki­sel­le sektorille.

    Noin pää­sään­töi­ses­ti jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jää alat, joi­ta ei voi teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti, eli siis alat jois­ta ihmi­set eivät ole val­mii­ta mark­ki­noil­la mak­sa­maan nii­den tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia, mut­ta joi­ta polii­ti­kot sil­ti halua­vat kan­sa­lai­sil­le tar­jo­ta. (Tähän jouk­koon kuu­luu sit­ten myös alat joi­den tuot­ta­mat hyö­dyk­keet ovat jul­kis­hyö­dyk­kei­tä, eli sel­lai­sia joi­den käyt­töä on vai­kea estää keneltäkään.)

    Jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jäte­tyt alat ovat työ­voi­ma­val­tai­sia ja nii­den tuot­ta­vuus kehit­tyy hitaas­ti sik­si, että ne ovat jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, jos­sa ei ole tuo­ton ja tap­pion aiheut­ta­mia kan­nus­ti­mia kehit­tää toi­min­taa optimaaliseksi.

  74. Noin pää­sään­töi­ses­ti jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jää alat, joi­ta ei voi teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti, eli siis alat jois­ta ihmi­set eivät ole val­mii­ta mark­ki­noil­la mak­sa­maan nii­den tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia, mut­ta joi­ta polii­ti­kot sil­ti halua­vat kan­sa­lai­sil­le tarjota.

    Mark­ki­naeh­toi­si­na eivät myös­kään toi­mi sel­lai­set pal­ve­lut jois­ta las­kut­ta­mi­nen on kal­lis­ta. Tie­verk­ko on perin­tei­nen esi­merk­ki, tie­mak­su­jen kerää­mi­nen esi­mer­kik­si tul­li­pis­teil­lä mak­sai­si niin pal­jon ja hidas­tai­si lii­ken­net­tä ettei tuo käy­tän­nös­sä laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa toi­mi. Toi­saal­ta jos jat­kos­sa on vaik­ka satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­va mak­su­jär­jes­jes­tel­mä niin asia on eri. Nime­no­maan täl­lai­set tek­no­lo­gi­set muu­tok­set muut­ta­vat jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen työnjakoa.

    Toi­nen help­po esi­merk­ki on ter­vey­den­hoi­to mis­tä täl­lä blo­gil­la on aiem­min­kin puhut­tu, käy­tän­nön koke­mus­ten perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä että yksi­tyis­va­kuu­tus­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä on erit­täin kal­lis hal­lin­noi­da. Jos joku kek­sii fik­sum­man vakuu­tus­jär­jes­tel­män niin tämä­kin asia on eri.

  75. Jos ole­tam­me, että:
    1) kil­pail­tu yksi­tyis­sek­to­ri toi­mii tehok­kaam­min ja asia­kas­läh­töi­sem­min kuin jul­ki­nen sek­to­ri, ja
    2) mer­kit­tä­vä osa jul­kis­sek­to­rin hoi­ta­mis­ta teh­tä­vis­tä on ko. sek­to­rin hoi­ta­mia, kos­ka nii­den käy­tös­tä las­kut­ta­mi­nen on kal­lis­ta (johon tpyy­luo­ma viit­ta­si) tai jopa mah­do­ton­ta (Art­tu­rin julkishyödykkeet), 

    niin eikö sil­loin kan­nat­tai­si jul­ki­sen sek­to­rin työ­teh­tä­vien tehos­ta­mi­ses­sa kes­kit­tyä nykyis­tä enem­män nime­no­maan noi­den tran­sak­tio­kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­seen (tai las­ku­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mi­seen yli­pää­tään) ja sitä kaut­ta toi­min­nan yksityistämiseen?

    Kari

  76. tpyy­luo­ma
    “tie­mak­su­jen kerää­mi­nen esi­mer­kik­si tul­li­pis­teil­lä mak­sai­si niin pal­jon ja hidas­tai­si lii­ken­net­tä ettei tuo käy­tän­nös­sä laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa toimi.”

    Käyp­päs tutus­tu­mas­sa asi­aan Osmon­kin kehu­mas­sa Barce­lo­nan ympä­ris­tös­sä. Rahas­tus vie vähem­män aikaa kuin lii­ken­ne­va­lot, sil­lä sys­tee­min saa toi­mi­maan etälukijoilla. 

    Enem­män oli­sin huo­lis­sa­ni tien­käy­tön hin­noit­te­lus­ta ja sii­tä että se hodie­taan tehok­kaas­ti. Vie­reen kun on tur­han kal­lis­ta vetää kil­pai­le­vaa moottoritietä.

  77. Artturi:“Noin pää­sään­töi­ses­ti jul­ki­sel­le sek­to­ril­le jää alat, joi­ta ei voi teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti, eli siis alat jois­ta ihmi­set eivät ole val­mii­ta mark­ki­noil­la mak­sa­maan nii­den tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia, mut­ta joi­ta polii­ti­kot sil­ti halua­vat kan­sa­lai­sil­le tarjota.”

    Tuos­sa on perää, ja lisäi­sin vie­lä sen, että tasa-arvon vuok­si niis­tä ei voi periä mark­ki­na­hin­taa. Taas joku väit­tää, että on hal­vem­paa mak­saa avus­tus suo­raan mak­su­ky­vyt­tö­mil­le. Voi olla, mut­ta tuon ohjaus­jär­jes­tel­män teke­mi­nen ja yllä­pi­tä­mi­nen mak­saa myös.

    Tulee väis­tä­mät­tä mie­leen maa­ta­lous. Sen­kään tuot­teis­ta eivät kulut­ta­jat ole val­mii­ta mak­sa­maan täyt­tä hin­taa. Sub­ven­tio ohja­taan tuot­ta­jil­le vaik­ka joi­den­kin mie­les­tä tuli­si hal­vem­mak­si tukea suo­raan maksukyvyttömiä.

    Mark­ki­noi­den avul­la toteu­tet­tu sää­te­ly ja ohjaus hei­ken­tää pal­ve­lua ja saat­taa mak­su­ky­vyt­tö­mät eriar­voi­seen ase­maan rik­kaim­piin näh­den. Tämä pätee samal­la taval­la niin ter­veys­pal­ve­luis­sa kuin maataloudessakin.

  78. Kari, joo tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia kan­nat­taa pyr­kiä pie­nen­tä­mään, kuten sylt­ty mai­nit­see esi­mer­kik­si etä­lu­ki­joil­la tie­mak­sut onnis­tu­vat (minun point­ti oli se että tek­ni­nen kehi­tys kuten RFID muut­taa tilan­net­ta…). Mitään takei­ta sii­tä että täs­sä onnis­tu­taan ei tie­ten­kään ole, ja esi­mer­kik­si ter­veys­va­kuu­tus­ten suh­teen en näe mitään syy­tä optimistisuuteen.

  79. Ilpo Per­naa:

    Tulee väis­tä­mät­tä mie­leen maa­ta­lous. Sen­kään tuot­teis­ta eivät kulut­ta­jat ole val­mii­ta mak­sa­maan täyt­tä hintaa. 

    yhyyy… ei nyt taas…

    Jos kulut­ta­jat ovat jos­ta­kin val­mii­ta mak­sa­maan tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten mukais­ta hin­taa niin se todel­la­kin on ruo­as­ta, kos­ka kaik­kien on sitä pak­ko ostaa. Ilman ei tule toi­meen. Tuot­ta­jat taas eivät voi myy­dä sitä alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, kos­ka muu­ten he mene­vät kon­kurs­siin ja jou­tu­vat lopet­ta­maan tuotannon.

    Mark­ki­noil­la ei iki­nä ole kyse pel­käs­tään sii­tä mitä kau­pan toi­nen osa­puo­li halu­aa teh­dä. Tot­ta­kai kulut­ta­ja haluai­si aina mak­saa vähem­män ja myy­jä haluai­si aina myy­dä kal­liim­mal­la. Tämä ei tar­koi­ta sitä ettei­kö kulut­ta­ja oli­si val­mis mak­sa­maan tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten mukais­ta hin­taa tai että myy­jä ei oli­si val­mis myy­mään tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten hinnalla.

  80. Spe­ku­loin vain että työ­val­tai­set pal­ve­lut eivät kiin­nos­ta yksi­tyis­tä sek­to­ria, ja sen takia jää­vät jul­ki­sen harteille.”

    Ai samal­la taval­la kuten tukan­leik­kuu, insi­nöö­ri­työ, ham­pu­ri­lai­sen­pais­to ja kotisiivous? ”

    Yksi­tyi­nen sek­to­ri kes­kit­tyy aina kulu­tus­ky­kyi­sim­piin asiak­kai­siin, ei yksi­tyi­nen kos­kaan edes ajat­te­le pal­ve­le­van­sa kaikkia.
    Hyvä esi­merk­ki on Sone­ra: Val­tion lai­tok­se­na se tar­jo­si pal­ve­lui­ta kai­kil­le asuin­pai­kas­ta riippumtta,nyt pörs­siyh­tiö­nä se kerää lan­gat pois, kos­ka pie­nen mää­rän tilaa­jia, jot­ka tar­vit­se­vat eri­tyis­tek­niik­kaa, pal­ve­le­mi­nen kat­so­taan rön­syk­si, jos­ta pitää pääs­tä eroon .
    Kant­ta­vuus­kaan ei rat­kai­se, vaan volyy­mi, pie­net kant­ta­vat­kin pal­ve­lut kat­so­taan rönsyiksi.
    Kun stan­dar­doin­ti­kin on siir­ty­nyt val­mis­ta­jil­le niin kukaan ei edes spek­saa stan­dar­de­ja, joil­la pal­ve­lu voi­tai­siin toi­mit­taa kaikille.

    Toi­nen ongel­ma-alue on ter­vey­den­hoi­to , siel­lä­kin yksi­tyi­nen kek­si­tyy volyy­mei­hin , pie­niä sai­raus­vo­lyy­me­jä ei halu­ta hoi­taa, ne kat­so­taan rönsyiksi.
    Toi­nen ongel­ma on kilpailun

  81. vaik­ka osa tele­lii­ken­tees­tä on lan­ga­ton­ta, niin myös nii­den lan­ka­pu­he­lu­jen hin­ta on las­ke­nut ja sen lisäk­si sen kupa­ri­lan­gan kaut­ta on mah­dol­lis­ta saa­da pal­jon sel­lais­ta, mitä ei ennen inter­net-aikaa ollut tar­jol­la. Sil­ti se tulee kaik­ki sitä yhtä piu­haa pit­kin. Se on siis vähin­tään saman­lai­nen mono­po­li kuin junaratakin. 

    Mobii­li lii­ken­ne on kau­pun­geis­sa lan­ga­ton­ta vain sato­ja met­re­jä ja kun nopeu­det kas­va­vat niin mat­ka lyhe­nee edelleen
    Van­han kupa­rin­kaan kaut­ta ei saa nope­aa laa­ja­kais­taa kuin kes­kuk­sen lähia­lueil­la asu­vil­le. Kun kupa­ri­verk­ko on max 5 km pit­kä niin täy­si nopeus on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa vain alle 800 m yhteyk­sil­lä. Noil­le 5 km tilaa­jil­le saa­daan vain 1–2 Mbittiä.
    Mut­ta kau­pal­li­sel­le riit­tää tuo 60–70 % kattavuus.

    Hyvä esi­merk­ki on myös HTV , se ei raken­ta­nut kos­kaan oma­ko­tia­lue­peit­toa, vaik­ka se oli­si ollut kant­ta­vaa­kin. Aivan vain sen takia,että se kat­sot­tiin lii­an pie­nek­si volyy­mil­taan eli rönsyksi.

    Ei yksi­tyi­nen kos­kaan huo­leh­di, että kaik­ki kan­sa­lai­set tuli­si­vat pal­ve­lun piiriin

  82. Artturi:“Tottakai kulut­ta­ja haluai­si aina mak­saa vähem­män ja myy­jä haluai­si aina myy­dä kalliimmalla. ”

    Et tavoit­ta­nut aja­tus­ta­ni tai sit­ten en osan­nut kuva­ta sitä riit­tä­vän tarkasti.

    Maa­ta­lous ympä­ris­tö­pal­ve­lui­neen ja ruu­an tuo­tan­toi­neen on sosi­aa­li­siin pal­ve­lui­hin ver­rat­ta­vis­sa ole­va toi­mia­la. Maa­ta­lout­ta ohja­taan tiu­kal­la lain­sää­dän­nöl­lä ja val­von­nal­la, jot­ka hei­ken­tä­vät tuot­ta­vuut­ta. Heik­koa tuot­ta­vuut­ta kom­pen­soi­maan on kehi­tet­ty maa­ta­lous­tu­ki, joka samal­la pitää ruu­an raa­ka-aineen hin­nan alhaisena.

    Yhteis­kun­nan ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lui­ta tue­taan vero­ra­hal­la kos­ka nii­den pal­ve­lut halu­taan jokai­sen ulot­tu­vil­le, ei ainoas­taan mak­su­ky­kyis­ten. Mark­ki­naus­ko­vai­set luu­le­vat täl­lai­sen pal­ve­lun ole­van tehottomuutta.

    Tehot­to­muu­des­sa he ovat oikeas­sa, mut­ta jon­kun pitää kui­ten­kin huo­leh­tia vähä­osai­sis­ta. Se on sivis­ty­syh­teis­kun­nan teh­tä­vä, mark­ki­na­voi­mat eivät sii­hen kykene.

    Artturi:“Tämä ei tar­koi­ta sitä ettei­kö kulut­ta­ja oli­si val­mis mak­sa­maan tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten mukais­ta hin­taa tai että myy­jä ei oli­si val­mis myy­mään tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten hinnalla.”

    Tämä aja­tus tor­pe­roi­tuu sii­hen tosia­si­aan, että kulut­ta­jat eivät ymmär­rä tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten muo­dos­tu­mi­sen koko­nai­suut­ta. Sen vuok­si tuot­ta­jan toi­meen­tu­los­ta suu­rin osa mak­se­taan vero­va­rois­ta. Esi­merk­ki­nä voi­si käyt­tää vesien ja ilmas­ton­suo­je­lua. Kulut­ta­ja ei ymmär­rä , että hänen pitäi­si mak­saa vesien suo­je­lus­ta ruu­an hin­nas­sa. He halua­vat suo­je­lun yksis­tään vil­je­li­jän maksettavaksi. 

    Val­tio on tul­lut kulut­ta­jia vas­taan ja mak­saa kus­tan­nuk­set vero­va­rois­ta. Näin mah­dol­lis­tuu yksit­täi­sel­le kan­sa­lai­sen suu­rem­pi rahan­käyt­tö muu­hun kulut­ta­mi­seen. Maa­ta­lous­tu­ki on näin tulon­siir­to elin­kei­noe­lä­män muil­le sektoreille.

    Maa­ta­lous­tu­ki mah­dol­lis­taa esim. uuden kän­ny­kän osta­mi­sen jokai­sen mal­lin, muo­din tai vaa­te­ker­ran vaih­tu­mi­sen yhteydessä. 

    Nyt joku tylyt­tää, että mehän ne verot mak­sam­me. Ette te mak­sa vero­ja. Hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat veromme.

  83. Pyy­dän anteek­si kai­kil­ta blo­gin luki­joil­ta, että en osan­nut hil­li­tä itseä­ni. Ei tule toistumaan.

  84. Kyl­lä­pä taa Ilpo Per­naal­ta tuli kuor­mal­li­nen sitä ihteään. 

    On se maa­ta­lous­tu­ki hie­no asia, kun sen ansios­ta ihmi­sil­lä on varaa kännyköihin!

  85. Oli­si kyl­lä kiin­nos­ta­vaa jos joku teki­si arvion sii­tä, kuin­ka suu­ren osan kan­sa­lais­ten mak­sa­mas­ta tulo­ve­ro­ker­ty­mäs­tä vih­rei­den äänes­tä­jät tuo­vat. Oma veik­kauk­se­ni 1–2 pro­sent­tia. Itse­kin tähän vaa­ti­mat­to­maan aikaan­saan­nok­seen osal­lis­tu­va­na asia mietityttää.

  86. Sylt­ty on pääs­syt sylt­ty­teh­taan jäl­jil­le ja talous­e­lä­män perus­teet alka­vat hil­jal­leen hahmottua. 

    Joil­le­kin on suu­ri jär­ky­tys kun he huo­maa­vat, että hei­tä on vedä­tet­ty vuo­si­kym­me­net. Maa­ta­lous­tu­kia ja maa­ta­lou­den har­joit­ta­jia on syyl­lis­tet­ty poliit­ti­sen dokt­rii­nin mukaan mil­loin mis­tä­kin syys­tä. Totuus ei ole­kaan mustavalkoinen.

    Art­tu­rin totea­mus muis­tut­taa pik­ku­las­ten leik­ke­jä kun ei halu­ta kuun­nel­la toi­sen puhet­ta. Kädet kor­vil­le ja sol­ko­te­taan omaa puhet­ta , niin ettei toi­sen ääni kuulu.

    Unoh­din , että pals­taa lue­taan insi­nöö­ri­lo­gii­kal­la. Tämä lause pitää käsit­tää ylei­sel­lä tasol­la: “Ette te mak­sa vero­ja. Hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat veromme.”

    Enem­mis­tö kan­sas­ta naut­tii maa­ta­lous­tu­kien sub­ven­tio­ta hal­vem­man ruu­an muo­dos­sa, kos­ka hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat suh­teel­li­ses­ti enem­män veroja.

  87. Tus­kin­pa venei­den tal­vi­säi­ly­tys­tä tont­ti­maa­han tulee verrata!
    Kysees­sä on kausi­käyt­tö eri­lais­ten vir­kis­tys­toi­min­to­jen kes­ken. Raken­ne­tut alu­eet ovat eri asia.

    Kysy­mys 1) kuu­luu­ko venei­den tal­vi­säi­ly­tys todel­la noi­den mui­den jouk­koon? Eikö juu­ri kausi­käyt­tö­mah­dol­li­suus tee asian aivan toi­sek­si — siis tuon perit­tä­vän 6 euroa/neliö/talvi lisäksi?

    Kysy­mys 2) eikös täs­sä venei­den tal­vi­säi­ly­tys’on­gel­mas­sa’ ole kysy­mys halut­to­muu­des­ta rat­kais­ta sitä? Esi­mer­kik­ki­nä tuo alla lin­kit­tä­mä­ni Her­man­nin ran­ta-alue. Mitäs jos siel­lä oli­si tal­vi­kau­te­na venei­tä ja kesäl­lä kara­vaa­na­reil­le park­kia­lue, ja/tai kent­tä liikuntatarkoituksille? 

    Kaa­vas­sa tuos­sa on laa­ja VU ja VP alue, ja havain­to­je­ni mukaan ei kovin­kaan viih­tyi­sää, eikä vir­kis­ty­sar­vot ole kovin inten­sii­vi­ses­sä käytössä.

    Ansiok­kaan pamfle­tin hui­tai­su venei­lyn suun­taan on todel­la epäonnistunut.

    http://ptp.hel.fi/hanke/windows/CreateMap.aspx?pixWidth=470&pixHeight=246&easting=51628&northing=21548&resolution=1&category=thm307618c9-b4c7-47d4-a799-fc8ab7e18e97,30,-1,-1,-1|thm65e047c9-72be-47e9-87da-b79bbdf69108,30,-1,-1,-1&theme=&stext=&copyright=Aineistot|Helsingin kau­pun­ki

  88. Kun­tien raha on isän­nä­tön­tä rahaa. Kuo­pio hakee pal­ve­lu­joh­ta­jia aivan kum­mal­li­sil­la teh­tä­vä­ku­vauk­sil­la. Avain­teh­tä­viin hae­taan dia­ko­nei­ta ja samaan aikaan kau­pun­ki talous on sii­nä kun­nos­sa, että hen­ki­lö­kun­taa lomautetaan. 

    Ilmoi­tus Kuo­pion sivuil­ta tässä:

    Kuo­pio on siir­ty­mäs­sä asia­kas­läh­töi­seen pro­ses­si­joh­ta­mi­seen ja hakee nyt luo­via tule­vai­suu­den joh­ta­jia. Haet­ta­vak­si julistetaan

    KOLME PALVELUALUEJOHTAJAN VIRKAA

    Pal­ve­lua­lue­joh­ta­jien teh­tä­vä­ko­ko­nai­suu­det ovat: 

    I pal­ve­lua­lue­joh­ta­ja joh­taa arjes­sa sel­viy­ty­mi­sen tuke­mi­sen ja ter­vey­den huol­ta­mi­sen palvelualueita 

    II pal­ve­lua­lue­joh­ta­ja joh­taa hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen sekä kas­vun ja oppi­mi­sen tuke­mi­sen palvelualueita 

    III pal­ve­lua­lue­joh­ta­ja joh­taa asuin- ja toi­min­taym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­sen ja yllä­pi­tä­mi­sen palvelualuetta. 

    Pal­ve­lua­lue­joh­ta­ja

    joh­taa pal­ve­lua­luet­taan ja toi­mii esit­te­li­jä­nä alu­een­sa toimielimissä
    yhteen­so­vit­taa kau­pun­gin stra­te­gi­sen koko­nai­se­dun ja joh­ta­man­sa pal­ve­lua­lu­een toi­min­nan, talou­den ja hen­ki­lös­tö­voi­ma­va­rat edus­taa joh­ta­man­sa pal­ve­lua­lu­een asia­kas­nä­kö­kul­maa arvioi pal­ve­lua­lu­een­sa tulok­sia ja kehit­tää avain­teh­tä­viä yhdes­sä hen­ki­lös­tön­sä kanssa.
    Pal­ve­lua­lue­joh­ta­jan kel­poi­suuseh­toi­na ovat:

    vir­kaan sovel­tu­va ylem­pi korkeakoulututkinto
    koke­mus tulok­sel­li­ses­ta johtamisesta. 

    Arvos­tam­me myös

    hyvää prosessi‑, talous- ja henkilöstöjohtamisosaamista
    hyvää kir­jal­lis­ta ja suul­lis­ta asioi­den esit­tä­mis­tai­toa yhteistyö‑, neu­vot­te­lu- ja vuorovaikutustaitoja
    kykyä joh­taa ja vie­dä eteen­päin vaa­ti­via muu­tos­pro­ses­se­ja vir­ka­ko­ko­nai­suu­teen liit­ty­vien alo­jen tun­te­mus­ta englan­nin kie­len taitoa. 

    Pal­ve­lua­lue­joh­ta­jat muo­dos­ta­vat kau­pun­gin­joh­ta­jan ydinjohtoryhmän.

    Teh­tä­vä­koh­tai­nen palk­ka on 7.500 euroa kuukaudessa.”

  89. KOLME PALVELUALUEJOHTAJAN VIRKAA

    Vaa­ti­muk­set: pas­kan­tär­keä naa­ma ja pas­se­li puoluekirja.

    Tulos­vas­tuu: Jos jotain hyvää tapah­tuu, niin olit sii­tä vastuussa.

    Palk­ka: 7500e, kun ei kehat­tu vii­si­nu­me­rois­ta, tulee­han sii­tä suun­nil­leen sata kiloa sil­ti vuo­des­sa, eikös vaan.

  90. Ei ole ihme, jos Kuo­pion talous on hun­nin­gol­la. Meil­lä tääl­lä Kou­vo­las­sa on iso vir­ka­her­ra nimel­tään stra­te­gia­pääl­lik­kö, joka osaa kir­joit­taa yhtä soo­paa kuin Kuo­pion tapaus. Mis­tä näi­tä oikein tulee. Jos­tain yli­opis­tos­ta, vai. Ei kai.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.