Helsingin keskustan elinvoima

49 vastausta artikkeliin “Helsingin keskustan elinvoima”

1. Ei ratikkalipun hin­nal­la ole mitään vaiku­tus­ta siihen, ketkä asu­vat Helsin­gin keskustassa.

   Vastaa

   1. Sil­lä on vaiku­tus­ta siihen, miten palve­lut Helsin­gin keskus­tas­sa men­estyvät, eri­tyis­es­ti ravintolat

      Vastaa

      1. On muis­tet­ta­va että ne jot­ka kävi rav­in­tolois­sa 20 v sit­ten on peterny­man­nisoituneet. 30–40 v isot juh­lat, 50 v pienet juh­lat, 60 v vai­mon kansaa pikku reis­su. (IS haastattelu)

         Keskus­tan hieno­jen rav­in­toloiden hin­tata­so tun­tuu kalli­il­ta kun pitää mak­saa lapsetkin ja joskus nuorten tyt­töys­tävätkin. Arke­na jos käy lounaal­la töis­sä niin halu­aako sitä enää rav­in­to­laruokaa lisää? Ennen ehkä oli jotain asi­aa keskus­taan min­ul­la ja kavereil­la niin siinä samal­la tavat­ti­in. Pelkkä rav­in­to­la ei ole syy tuh­la­ta aikaa keskus­taan men­e­miseen. Ja asun niinkin kaukana kuin Krunikas­sa. Ja onhan se ratikkalip­pukin arvokas ja sitä ei viit­si ostaa huvin vuok­si kuten ei enää nykyään sitä lat­teakaan. Kiinalai­sis­sakaan en käy kos­ka lihan alku­perä ällöt­tää ja tofu ei maistu. 

         Kyl­lä keskus­tas­sa vieläkin nuori­son suosik­it on täyn­nä, olet oike­as­sa siinä että aika enti­nen ei koskaan enää palaa. Eletään sen kanssa. 

         Ne 50–60 v huo­masimme myös että eläket­tä varten on säästet­tävä ja sijoitet­ta­va. Siinä hupeni rav­in­to­lakäyn­nit taas.

      2. Omat koke­muk­seni ovat hyvin samat kuin alla Ter­mi­itin. Lisäyk­senä, että juuri eläk­keelle jääneinä Krunikas­sa asuvina käymme eläkeläisalen­nuk­sel­la syömässä Kaupung­in­talol­la tai Folkhäl­sanil­la Topeliuk­senkadul­la ker­ran, pari viikos­sa. Meil­lä on myös koko ajan voimas­sa ole­vat AB-vyöhyk­keen liput, ettei elämän­pi­iri supis­tu liikaa.

2. Voihan johdon bonuk­si­in vuokrata­so jotenkin vaikut­taa mut­ta suurem­pi vaiku­tus on kovenan­teil­la, ts jos vuokrat­u­loista las­ket­tu kiin­teistön arvo putoaa voi rahoi­tus muut­tua oleel­lis­es­ti kalli­im­mak­si. Toisek­seen, esim joku Citykanin omis­ta­ja tekee ja yhtiön­sä johto tekee juuri niin kuin omis­ta­ja halu­aa, siinä ei johdon bonuk­sil­la ole yhtään mitään merkitystä.

   Vastaa

3. “Samas­sa kir­jas­sa esitin vähän ilkikuris­es­ti, että kaavois­sa ei pitäisi määrätä, mitä ton­til­la on olta­va vaan mitä siel­lä ei saa olla – siis esimerkik­si käryävä ja melu­avaa tehdas­ta asuinalueel­la. Tähän ei ehkä ole valmi­ut­ta, mut­ta monel­la ton­til­la pitäisi sal­lia asum­i­nen ja toimis­tot ja eri­laiset palvelut.”

   Meil­lähän on ase­makaavoitus­ta varten ihan Ympäristömin­is­ter­iön ase­tuk­sel­la vakioitu kaavamerk­in­tä keskus­ta­toim­into­jen kort­telialueelle, joka nimeno­maan mah­dol­lis­taisi juuri liike- toimis­to- palvelu- julk­isten- ja asuin­raken­nusten rakentamisen. 

   Helsingis­sä ain­oat ase­makaavoite­tut keskus­ta­toim­i­to­jen kort­telialueet löy­tyvät Kes­ki-Pasi­las­ta, Hert­toniemen entiseltä teol­lisu­usalueelta ja Munkkiniemestä…

   Vastaa

   1. Mitä tämä mielestäsi ker­too Helsin­gin asemakaavoituksesta..?

      Yleiskaavas­sa keskus­ta­toim­into­jen alueet on määritel­ty jär­jevästi. Mik­si tarvi­taan van­hen­tunut ja seka­va ase­makaa­vata­so. Mon­es­sa maas­sa pär­jätään yleiskaaval­la ja huolel­lisel­la raken­nuslu­pa­pros­es­sil­la (joka voidaan jakaa ton­tin käyt­töön ja tarkem­pi­in raken­nusteknisi­in suorituksiin).

      Meil­lä viras­tokaavoit­ta­jat ovat ahne­hti­neet itselleen raken­nusten muo­toilun ja mon­et han­kkeet jäävät julk­i­sivupro­jek­teik­si. Pos­timerkkikaa­vat erikois­raken­nusten kohdal­la ovat turha välivaihe.

      Vastaa

4. Jos ei asu keskus­tas­sa, siel­lä on enää hyvin vähän mitään syitä men­nä sinne. Kaiken­laiset työ­paikat ja viras­tot on siir­ret­ty pois, samoin erikoiskaup­pa. Joskus on jotain ilta­meno­ja tai teat­te­ria, muuten kyl­lä ympäröivässä kan­takaupungis­sa on kivempaa.

   Helsin­gin tapauk­ses­sa kaavoitus ja museo­jen­gi on kyl­lä onnis­tunut tap­pa­maan ainakin osan mah­dol­lis­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Lisäk­si poli­ti­ik­ka näyt­täy­tyy lähin­nä farssi­na, kun nahis­tel­laan siitä, saako ajaa nastarenkail­la jonkun liik­keen eteen. Kukaan ei aidosti joh­da tilan­net­ta tai visioi sitä.

   Helsin­gin keskus­tan vetovoima voisi olla merel­lisyys. Ran­noille voisi aidosti kehit­tää paljon enem­män raken­nu­s­paikko­ja, reit­te­jä, puis­to­ja ja uut­ta liiken­net­tä rantaan ja veteen. Näin­hän on tehty niin mon­es­sa pohjo­is­maises­sakin pääkaupungis­sa. Kukaan ei halua olla jos­sain Kai­vokadul­la, vaik­ka sinne pää­sisi ”pikaratikalla”.

   Vastaa

5. En ole käynyt Stadin keskus­tas­sa sit­ten kevään. Ei ole ollut tarvet­ta. Asun Pohjois-Helsingissä.

   Vastaa

6. Osmo puhuu asi­aa. Kiin­nit­täisin kuitenkin huomio­ta tuo­hon raken­nusten ja tont­tien käyt­tö­tarkoituk­seen kaava­muu­tosten tapauk­ses­sa.
   Min­ua suuresti ihme­tyt­tää, että Helsin­gin kan­takaupun­gin alueel­la on iso toimis­toraken­nus muutet­tu ”kop­pi­varas­tok­si” tavaroiden tilapäis­säi­ly­tys­tä varten. Minä en sal­lisi täl­laista. Lähtisin siitä, että tavarat tilapäis­säi­ly­tyk­seen viedään muut­toau­tol­la tai vas­taaval­la. Samal­la tavarat voi viedä kauemmaksikin.

   Vastaa

7. Mik­si töölöläis­ten pitäisi matkus­taa raitio­vaunul­la johonkin ydinkeskus­tan tur­i­s­tirysään syömään kun kotikul­mil­la riit­tää hyviä rav­in­toloi­ta? Sama pätee tietysti Kallioon ja Ullanlinnaan/Punavuoreen.

   Helsin­gin ydinkeskus­ta ei ole eri­tyisen viihty­isä ja väitän, että aika moni kan­takaupungis­sa asu­va jopa vält­telee sitä, tai ainakin pär­jää aivan hyvin ilman.

   Ydinkeskus­tan roo­lia Helsingille myös yliarvioidaan poli­ti­ikas­sa. Kaupunkikult­tuurin näkökul­mas­ta kaik­ki mie­lenki­in­toinen on jo pitkään syn­tynyt kan­takaupun­gin muil­la alueil­la. Lähin­nä sik­si, että ydinkeskus­tas­sa toim­i­ti­la on hel­posti kym­menker­tais­es­ti kalli­im­paa kuin vaikka­pa Vallilas­sa tai Punavuoren perukoil­la. Kaavamääräyk­set ainakin kivi­jalko­jen liiketiloista ovat sik­si myös perustel­tu­ja, vaik­ka ne ehkä laske­vat kaupun­gin ton­teista saa­maa vuokraa: edullisel­la liiketi­lal­la on posi­ti­ivisia ulkoisvaikutuksia.

   Noin muuten samaa mieltä, asum­ista voisi olla enem­män. Ainakin Espoista etelään ja Man­skun län­sipuolel­la pitäisi olla todel­la suo­pea toimis­to­jen muut­tamiseen (takaisin) asuinkäyttöön.

   Vastaa

8. Keskus­tas­sa asum­i­nen muut­tuu kun asum­istuet ote­taan pois. Nyt siel­lä on asunut niitä joil­la ei ole varaa. Ja vuokrat ovat kohon­neet keinotekois­es­ti niin korkeik­si että taas pienem­pi­palkkainen ei ole voin­ut asua keskus­tas­sa. Oikea hin­tata­so löy­tyy 10 v kulues­sa ei heti nyt

   Vastaa

   1. Asum­istuen turvin ei Helsin­gin keskus­tas­sa kyl­lä pysty asumaan. Sotketko toimeentulotukeen?

      Vastaa

      1. Asum­is­tu­ki voinee aut­taa jotaku­ta osa-aikaista mata­la­palkkatyötä tekevää sinkkua asumaan Helsin­gin keskus­tan halvem­mis­sa asun­nois­sa. Tämä on var­maan real­is­tisem­paakin kuin kokon­aan tulot­tomana ja varat­tomana toimeen­tu­lotuen varas­sa asum­i­nen Helsin­gin keskustassa.

      2. Tilas­to­jen mukaan kohta­lainen osu­us koti­talouk­sista saa asum­is­tukea Helsin­gin keskus­tas­sa. On pien­tä eläket­tä osal­la, on per­he­vap­ai­ta, on mata­laa työr­römyys­tukea, mata­laa palkkaa jne. Osa heistä saa myös toimeen­tu­lo­tukea, osa ei, kos­ka oma tai per­heen­jäse­nen omaisu­us esimerkik­si voi estää toimeen­tu­lotuen, vaik­ka asum­is­tukea voikin saa­da. On ihan selvä asia, että asum­is­tu­ki on mah­dol­lis­tanut osalle asumisen keskus­tas­sa, jos­sa ilman asum­is­tukea ei vält­tämät­tä niil­lä tuloil­la asuttaisi.

9. Pieni anek­doot­ti Helsin­gin vetovoimas­ta: Suomen 50 parhaas­ta rav­in­to­las­ta 35 on Helsingis­sä, lähin­nä keskus­tas­sa ja 1000 parhaas­ta 63. Van­taal­ta sadan parhaan joukkoon mah­tuu yksi rav­in­to­la, mut­ta Espoos­ta ei yhtään.

   Mon­es­sa muus­sakin toimin­nas­sa Helsin­gin keskus­ta on maan verovoimaisin.

   Lis­tan ykkö­nen on ollut ykköi­nen jo koh­ta vuosikymme­nen ja veikkaan, että se on aika har­valle Helsinkiläi­nen vetovoi­matek­i­jä. Esim. limp­par­it menu­un mak­saa 100 euroa ja nor­mi menu viineil­lä on 580 euroa / henkilö. On aika nyans­seis­sa selit­tää, että lähin­nä ammat­ti­lais­ten pönki­tys­listal­la olisi jotain tekemistä kaupun­gin vetovoiman kanssa. Ja nimeäp­pä yksikin suurkaupun­ki, jos­sa et pääse vas­taavaan kokemukseen?

   Vastaa

10. Eiköhän keskus­taa näivetä nimeno­maan asumisen hin­ta ja hin­nan kehi­tys, eli gen­tri­fikaa­tio. Kun asumisen tar­jon­ta tai hin­ta eivät ole kehit­tyneet keskus­tas­sa tai sen välit­tömässä läheisyy­dessä posi­ti­ivis­es­ti ja liikku­mi­nen on kallista niin mon­et 20–50-vuotiaat asu­vat muual­la kun keskus­tas­sa tai sen välit­tömässä läheisyy­dessä. Näin­hän kävi aikaisem­min käytän­nössä punavuores­sa, tosin siel­lä nykyään on jonkin ver­ran rav­in­toloi­ta, on tain­nut nuoren­tua hie­man viime vuosi­na, kun eivät nuo hissit­tömät tai veräjähissil­liset talot tai­da olla iäkkäille mikään kovin mieluisa paik­ka eläköi­tyä jos alka­vat jalat ja lonk­ka reistailemaan.

    Tietysti myös Suomen vero­jär­jestelmä rankaisee taloudelle hyödyl­lis­es­tä toimin­nas­ta eli kulu­tuk­ses­ta (rahan kiertonopeus on tärkeää), mikä oleel­lis­es­ti hidas­taa luon­te­vaa siir­tymistä kohti kaupungis­tunut­ta palveluy­hteiskun­taa. Sen sijaan veroko­htelu on kaiken­laisille sijoituk­sille ja investoin­neille paljon edullisem­paa. Tässä tulee vain sel­l­ainen perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma, että talous ei pyöri sil­lä jos kaik­ki vain säästävät seini­in ja sijoit­ta­vat ja investoi­vat. Lisäk­si Suomes­sa tulon- ja var­al­lisu­u­den­jakoti­las­to taitaa olla sel­l­ainen, että nuoret sijoit­ta­vat ja säästävät todel­la vähän kun ei ole tulo­ja, taas ne keil­lä on tulo­ja eivät kulu­ta vaan säästävät ja sijoit­ta­vat. Sit­ten ääripäässä eläk­keel­lä olevil­la on monel­la jopa todel­la eri­no­maiset tulot todel­lisi­in kului­hin ja ker­tyneeseen var­al­lisu­u­teen suhteutettuna.

    Oikeas­t­aan sanois­in, että Suomea näivet­tää pitkälti mei­dän eläke­jär­jestelmä, joka ottaa nuo­ril­ta ja antaa nämä rahat iäkkäille, jot­ka eivät kulu­ta. Sit­ten kun iäkkäi­den osu­us kas­vaa ja nuorten osu­us piene­nee niin tämä näivet­tävä vaiku­tus moninker­tais­tuu. Omas­sakin per­heessä ja tut­taville iäkkäät van­hem­mat anta­vat suuria rahamääriä lap­sille. Tämä on aivan nau­ret­tavaa rahan piir­ileikkiä, mak­se­taan suuria eläke­mak­su­ja tehot­tomien eläkey­htiöi­den kaut­ta ja sit­ten van­hem­mat anta­vat rahaa takaisin­päin kun kaik­ki on jo heil­lä eivätkä tarvitse juurikaan mitään kun vela­ton talo täyn­nä roinaa.

    Vastaa

    1. Mei­dän eläke­jär­jestelmä on kan­sain­välis­es­ti ver­tail­tuna hyvä. Siitä on tehty arvioi­ta ulko­mais­ten asiantun­ti­joiden toimes­ta. Ne löy­tyvät esim. eläke­tur­vakeskuk­sen sivuil­ta. Eläke­jär­jestelmän ymmärtämi­nen vaatii vaku­u­tus­matem­ati­ikan osaamista, muuten sen arvioimis­es­ta ei tule mitään. Yleisekon­o­mistil­la har­voin on vaku­u­tus­matemaat­tista koulutusta.

       Medi­aanieläke on noin 2000€ brut­to. Kun siitä verot mak­se­taan, niin ei sil­lä kulu­tusjuh­lia vietetä. Eläkeläis­ten elämi­nen on oikeasti pihis­telemistä. Kaik­ki menee kulutukseen.

       Vastaa

11. Olen kyl­lä sitä mieltä että toimis­tot pitää säi­lyt­tää keskus­tas­sa ja saa­da ihmiset takaisin etätöistä lähitöi­hin.
    Pelkät asukkaat eivät elvytä Helsin­gin kan­takaupunkia vaan siihen tarvi­taan valkokaulusväkeä jot­ka päivit­täin asioi­vat siel­lä.
    On muuten kanssa parem­pi että valkokaulusvä­ki tulee julk­isil­la keskus­taan töi­hin kuin että aja­vat autol­la kehä­tien var­rel­la ole­vaan kont­tori­in tai tekevät etätöitä. HSL:n kan­nat­tavu­u­songel­mat parani­si­vat kanssa jos julk­isten täyt­töaste nousisi.
    Kaik­ki rav­in­to­lat eivät ole fine din­ing ruokar­avin­toloi­ta vaan keskus­taan tarvi­taan kanssa baare­ja, klube­ja ja yök­er­ho­ja, jois­sa on musi­ikkio­hjel­maa. Keskus­tan baar­it ovat viihty­isämpiä kos­ka niis­sä käy myös naisia, ja ulkoa­su­un panos­te­taan kun men­nään viih­teelle. Samaa ei voi sanoa lähiöi­den baareista.

    Vastaa

12. Työ­paikko­jen ja asumisen sekoit­tamises­sa on sekin ilmiö, että samaan paikkaan saadaan päivän aikana kahdet ihmiset, jol­loin rav­in­toloil­la on parem­pi mah­dol­lisu­us nap­a­ta sekä lounas- että ilta-asiakkaat. 

    Aiem­min­han keskus­ta oli myös joukkoli­iken­teen vai­h­topaik­ka ja siten siel­lä oli asi­akkai­ta kak­en­laiselle, mut­ta metro ja kehäs­po­ra ovat vähen­täneet tätä. Metro heiken­si myös suo­ria yhteyk­siä Espoos­ta kaupungille, aiem­min pääsi dösäl­lä yhdel­lä istu­misel­la Kamp­pi­in ja siitä rav­in­to­laan, nyt pitää suun­nitel­la ja vaihtaa.

    Helsin­ki tun­tuu kuitenkin piristyvän koko ajan ja rav­in­to­latar­jon­ta on etenkin kiin­nos­tavaa, toisin kuin vaikka­pa Espoos­sa, jos­sa on enim­mäk­seen pseu­do-etnisiä ketju­ja ostareis­sa (onko “aasialainen” jokin kuli­naari­nen jut­tu, kuka syö sushia kiinalaise­na itseän­sä main­os­tavas­sa rav­in­to­las­sa?). Suo­ma­lainen tex-mex oli jotain kiin­nos­tavaa viime vuo­sisadal­la, nyt on kaupungis­sa jo aito­jakin mek­siko­laisia rav­in­toloi­ta ja lupaavaa alkua muun lati­nalaisen amerikan tarjonnasta.

    Joka tapauk­ses­sa Helsingillä menee hyvin ja suun­ta on parem­paan, ongelma­han on miten kehit­tää jo hyvää vielä parem­mak­si. Espoo, jos­sa asun expat­ti­na helsinkiläisenä, on sit­ten paljon surullisem­pi tarina.

    PS. Käymme usein Hakaniemen hal­lis­sa bunkraa­mas­sa parem­paa pro­viant­tia, kun Stock­an herkku ajet­ti­in alas. Viime viikol­la oli kiva huraut­taa liki oven mak­sulliseen parkki­in hallin viereen, ostok­sia kun ei viit­si rou­da­ta hitaal­la julkisel­la ja auto on. Eikä liiken­net­täkään ole liikaa, kun vält­tää ne vähäiset ruuhka-ajat.

    Vastaa

13. Keskus­tan ongel­ma on myös rautatiease­man ympäristön kamala meno. Tein sen virheen sun­nun­taina että vai­h­doin bus­sista ratikkaan rautatiease­mal­la. Kak­si peukkupäätä kiersin. Ratikkaa odotel­lessa (onnek­si vain 3 min­u­ut­tia) kuun­telin älämölöä ja riito­ja joi­ta käyti­in ase­man ovien pielessä. Samoin olen näh­nyt huumepi­iri­en­tap­pelui­ta. Muistinkin mik­si olen vai­h­tanut aiem­min jo Töölössä jos on ilta-aika. Samas­ta syys­tä en halua illal­la rav­in­to­laan keskus­taan kos­ka koti­matkaseu­ra julk­i­sis­sa näinä päiv­inä on liian usein pelot­tavaa jengiä. 

    Pelkkä tak­si­basaarisi­ivous ei riitä. Kaisaniemen puis­toon ei aut­tane muu kuin rak­en­t­a­mi­nen. Kaupun­gin pimeät nurkat vetää puoleen­sa epämääräistä selaisin ole­vaa kulkijaa

    Vastaa

    1. Se on sitä oleilua, jota halu­taan lisää mm. Kai­vokadun sulkemisel­la. Oleilu­ti­lan täyt­tää nis­tit, holis­tit, tasku­varkaat, avo­hoidok­it jne.

       Vastaa

14. Käyn Helsin­gin keskus­tas­sa joka viikko toimis­tol­la, välil­lä yövyn jos­sain parin kilo­metrin säteel­lä rautatiease­mas­ta. Parhaat rav­in­to­lat ovat ehkä Töölössä tai sil­lä puolel­la muutenkin. Kul­jen välil­lä ratikalla, käytän 10 ker­ran kort­tia. Usein käve­len sen 1–2km suun­taan tai toiseen, tuo ei ole ongel­ma. Mut­ta mik­si men­nä varsi­naiseen keskus­taan syömään? Ne keskus­tan kiinalaiset, torni-hotellin takana, edus­ta­vat pimeähköltä sis­us­tuk­seltaan umme­htunut­ta 90-lukua ja ovat nyt ryhtyneet kil­paile­maan korea buf­fet­tien kanssa friteer­at­ul­la kanal­la. Muu­ta­ma keski­laadukas rav­in­to­la siel­lä on, mut­ta varsi­naiset hyvät rav­in­to­lat ovat muual­la kuin keskustassa.

    Helsin­gin varsi­nainen keskus­ta ei ole eri­tyisen viihty­isä tai siel­lä ei yksinker­tais­es­ti ole oikein ole mitään kiin­nos­tavaa. Rautatiease­ma-Kamp­pi-Stock­mann kolmio on eri­lais­ten porukoiden tai tur­istien kan­soit­ta­ma ruuhkainen alue. Mik­si kukaan edes halu­aisi sinne muuten kuin läpikulkumatkalle?

    Vastaa

    1. Et tai­da tutea Helsin­gin ravintolatarjontaa.

       Vastaa

       1. No itseasi­as­sa syön mon­ta ker­taa viikos­sa Helsin­gin rav­in­tolois­sa, ja välil­lä Helsin­gin laadukkaam­mis­sa rav­in­tolois­sa, myös miche­lin rav­in­tolois­sa. Top-50 rav­in­to­lal­is­tan rav­in­toloista yli puo­let on tut­tu­ja. Töölössä viit­tasin esim. finnjäveli­in ja oste­ria dei gusti­in, jois­sa tulee use­am­minkin käy­tyä. Punavuores­sa vas­taa­vat ehkä bas­bas tai oste­ria dei manci­ni, mut­ta jälkim­mäi­nen ei ole kovin eri­tyi­nen ja Bas­bas vaatii pöytä­va­rauk­sen viikko­ja etukä­teen. Ja nuo siis eivät ole enää Helsin­gin keskus­tas­sa, vaan vähän syr­jem­mäl­lä. Punavuori näyt­tää iltaisin aika kuolleelta, siel­lä ei ole edes niitä wolt-kuskien lau­mo­ja mitä Kalliossa. 

          Varsi­naisen keskus­tan ital­ialai­sista viimeisen kuukau­den aikana olen käynyt Retro Enote­cas­sa, joka on hyvä, ja rautatiease­man uusi Olivia oli myös ihan ok alle 50€ menun hin­nal­la. Alexan­der­plazis­sa hyvä lounas, ja pom­pieris­sa Kaik­ki esplanadin rav­in­to­lat on tul­lut käy­tyä läpi ainakin lounaal­la, pom­pi­er espa ja bac­co use­am­mankin ker­ran. Kiinalai­sista lounask­ier­rossa on lähin­nä Dong­bei sää­ty­talon vieressä.

          Helsin­gin keskus­ta on min­ulle siis arki­nen työ­paik­ka, kun työt sat­tuvat siel­lä nyt ole­maan. Mut­ta harvem­min sinne tulee iltaisin enää eksyt­tyä. Tam­peretta kehutaan usein elin­voimak­sek­si, ja syy on ehkä se että Tam­pereen keskus­ta on oikeasti sel­l­ainen selkeä keskus­ta-alue jos­sa on ihmisille kaiken­laisia palvelui­ta ja muu­ta lähel­lä käve­lyetäisyy­del­lä. Helsingistä ehkä vähän puut­tuu sel­l­ainen varsi­nainen keskus­ta, tai se on hajau­tunut laa­jem­malle alueelle. Eikä Rautatiease­ma tai Kamp­pi nyt vain ole kovin houkut­tel­e­vaa aluet­ta. En kyl­lä toisaal­ta Tukhol­mas­sakaan menisi iltaisin enää Sergelin torille.

       2. Osmo Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tässä kohtaa yhdyn nim­imerk­ki TL:än näke­myk­seen kos­ka olen itse havain­nut samaa. Parhaat rav­in­to­lat Helsingistä löy­tyy ruuan ja laadun kannal­ta keskus­tan ulkop­uolelta kuten Töölöstä, Vallilas­ta ja Käpylästä. Myös lähiöistä. Jouduin itse use­asti syömään ulkona viime vuo­den syksyl­lä kun oma keit­tiö oli remon­tis­sa. Kävin syömässä Helsingis­sä ja Espoossa .

15. Oletko käynyt Tukhol­mas­sa viime aikoina? Olisi kiin­nos­tavaa lukea ana­lyysia siitä, mik­si siel­lä on niin eri meinin­ki. Kadut kuhi­se­vat ihmisiä ihan taval­lise­na tiis­taina keskel­lä päivää.

    Vastaa

    1. https://hse-econ.fi/tervio/figs/tiheyskartat2021.html

       Helsin­ki on vaan paljon enem­män lev­äl­lään ver­rat­tuna mui­hin pohjo­is­maisi­in kaupunkei­hin ja varsinkin kes­ki-euroop­palaisi­in kaupunkei­hin verrattuna.

       Suo­ma­laiset tietenkin itse halu­a­vat kovasti uskotel­la itselleen, että Helsin­ki on kaupun­gin tehokku­u­den laf­fer-käyräl­lä juuri oike­as­sa pis­teessä tai vähän liian tiivis ollak­seen tehokas. Ja sit­ten samal­la logi­ikalla kes­ki-euroopan kaupunkien pitäisi olla slummeja.

       Samaan aikaan moni suo­ma­lainen ja helsinkiläi­nen haaveilee ja osa jopa julkises­ti valit­taa kun on niin vaikeaa saa­da oma talo oma­l­la pihal­la ilman että mak­saa itsen­sä kipeäk­si. Kum­masti kuitenkin muis­sa euroop­palai­sis­sa sivistys­mais­sa tiivis kaupun­ki toimii.

       Vastaa

16. Suomes­sa ei ole amerikkalaistyylistä rav­in­to­lakult­tuuria mis­sä käy­dään usein, jopa mon­ta ker­taa viikos­sa ulkona syömässä. Suo­ma­lainen käy rav­in­to­las­sa eri­tyis­es­ti merkkipäiv­inä ja fir­man din­nereil­lä sil­lä onhan rav­in­to­las­sa syömi­nen suh­teel­lis­es­ti suuri panos­tus omaan tulota­soon näh­den. Väitän kuitenkin että rav­in­to­las­sa käymi­nen on vähen­tynyt nimeno­maan ter­veys- ja pitkäikäisyys tren­di­en myötä. En väitä että rav­in­to­las­sa tar­joil­taisi­in epäter­veel­listä ruokaa vaan että itse tehtynä tiedät tarkalleen mitä syöt eli mitkä on raa­ka-aineet ja miten ruo­ka on valmis­tet­tu. Ja tässäkin asi­as­sa data on kuningas, sil­lä sil­lähän se tulos tehdään. Ter­veystren­di näkyy myös alko­holin käytön vähen­e­misessä mil­lä lie­nee myös kor­re­laa­tio­ta rav­in­to­lakäyn­tien määrässä.

    Vastaa

17. Mitä kukin toivoo rav­in­to­lal­ta. Jos toivoo kallista niin sit­ten keskus­taan? Rav­in­to­la on useim­mille arkea eikä juh­laa. Eli lähi­rav­in­to­la tai wolt­ti on se val­in­ta. Rav­in­tolan hin­nal­la on väliä myös. Sin­un hyvä tai paras ei ole jonkun toisen paras

    Vastaa

18. Oikeampi ongel­ma rav­in­toloil­lle on se että ihmiset juo vähem­män. Huo­maan sen kyl­lä — van­hem­miten moni ottaa max yhden lasin olut­ta tai viiniä ruuan kanssa. Arke­na ei sitäkään. Kat­teet on viinas­sa ja ruokaan on palkat­ta­va se kok­ki. Alko­holi ne kat­teet triplaa. . 

    Toinen ongel­ma on laatuhin­ta­suhde. Toki kiinalaisko­re­alaiset buf­fat kan­nat­taa jois­sa syötetään thaikanaa ja muu­ta bulkkia jota voi syödä jos ei ajat­tele asi­aa. Esim. Samat sushit kaikil­la jot­ka tulee jostain keskuskeit­tiöstä. Raa­ka-ainei­den halpu­ut­ta­mi­nen on ongel­ma rav­in­tolois­sa, kotona saa laadukkaam­paa ja sekin on syy jäädä koti­in. Annok­setkin ovat selvästi pienen­tyneet ja isom­malle miehelle jää nälkä. 

    Töölöläisen medi­aan­i­t­u­lot ovat noi.n 32000 per vuosi joten ei sil­lä kovin usein viiden kympin ate­ri­oi­ta vedel­lä. Etenkään jos on lap­si. Rahal­la ei ole samaa arvoa kun inflaa­tio jyl­lää ja asun­to­jen pitää maksaa.

    Vastaa

19. Töölössä asu­val­la pariskun­nal­la ei ole mitään syytä men­nä ydinkeskus­tan rav­in­toloi­hin. Töölöstä löy­tyvät mm. klas­sikko­rav­in­to­lat Elite, Mam­ma Rosa ja Lehto­vaara sekä luke­ma­ton määrä vahem­män tun­net­tu­ja eri­no­maisia ruokapaikkoja.

    Noi­hin voi tul­la syömään jopa Pohjois-Stadista esim. Viikon­lop­puina, kun parkkipaikko­ja löytyy.

    Vastaa

    1. Rav­in­tolan kannal­ta autoli­ja on huono asi­akas, kos­ka hän ei juo alko­ho­lia, jos­sa on isom­pi kate kuin ruuas­sa. Sik­si vain tyh­mä rav­in­toloit­si­ja valit­taa parkkipaiko­jen määrästä.

       Vastaa

    2. Ydinkeskus­tas­sa on parkki­laitok­sia joka nurkalla. Pariskun­nan illalli­nen mak­saa hel­posti 150–200€. Vaikea uskoa, että kympin parkki­mak­su on este. Kadun­var­sille mainit­semiesi rav­in­toloiden läheisyy­dessä taide­taan pysäköidä, ei kovin näp­pärää sekään.

       Töölöstä pääsee näp­pärästi julk­isil­la tai jopa kävellen ydinkeskus­taan. Ruoas­ta enem­män kiin­nos­tunut tuskin rajoit­taa itseään muu­ta­maan töölöläisravintolaan.

       Parkkikeskustelus­sa kukaan ei *koskaan* suos­tu ker­tomaan minne parkkipaikat tulisi jär­jestää. Helsingis­sä kaik­ki kadun­var­ret on jo parkkipaikkoina muu­ta­maa kadun­pätkää luku­un otta­mat­ta. Tilaa ei vain ole, mut­ta silti auto pitäisi saa­da ilmaisek­si rav­in­tolan tai kau­pan oven eteen. Kat­so vaik­ka ilmakuvasta.

       Vastaa

20. Arve­len, että uusil­la kaup­pakeskuk­sil­la on osuuten­sa keskus­tan hiljen­tymiseen.
    Mik­si men­nä keskus­taan saak­ka, kun Pasi­las­sa ja Kalasa­ta­mas­sa on samat kau­pat?
    Ennen asioin Foru­mis­sa ja Kampin keskuk­ses­sa, mut­ta Tripla on syr­jäyt­tänyt tämä omas­sa arjessa.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten oli vielä Rauta­tien­to­ril­la talvisin luistin­ra­ta. Siel­lä tuli käy­tyä. Mik­si lie katosi?
    Myös Kaisaniemen puis­ton remon­tin yhtey­dessä olisi kan­nat­tanut rak­en­taa oikein eep­pinen mega­leikkipuis­to, joka olisi vetänyt lap­siper­heitä keskus­taan. Jotain yri­tys­tä oli, mut­ta piip­pu­un jäi.

    Oma­l­la taval­laan taas kiihtyvä inflaa­tio voi elvyt­tää keskus­taa. Reaalis­es­ti liiketilo­jen vuokrat laskea­vat, vaik­ka kir­jan­pidos­sa pysyvät samoina.

    Vastaa

21. Voihan se olla että parin euron ratikkalip­pu aut­taisi, mut­ta var­maa se ei ole. On muitakin syitä jäädä koti­in kuin se HSLn hin­ta. Jos ei ole tarvet­ta niin ei ole syytä ostaa lip­pua. Hal­val­lakin pitää olla tarve. Ostat­teko te halpo­ja ris­teilyltä vain sik­si että on hal­paa? Tallinnaan pääsee lokaku­us­sa 11 eurol­la. Ai ei vai tai vain jos on lomaa ja hiih­tolo­ma­lais­ten kanssa huvit­taa tehdä pieni reissu. 

    Voi toki olla niinkin että on piile­viä tarpei­ta ja jonkun käve­ly voi muut­tua ratikkaan jos lip­pu on edukas. Ain­oa jon­ka voin ostaa var­muu­den vuok­si olisi kk lip­pu mut­ta sil­loin hin­ta voi olla 30–39 euroa. Ei nyky­hin­ta kos­ka var­masti en tarvitse lip­pua niin paljon

    Vastaa

22. Tämä ei ole sopi­va paik­ka kysyä tätä, mut­ta saa kel­va­ta. Mik­si Helsin­ki ei ole pakkol­u­nas­tanut kaikkea maa­ta Öster­sun­domista raaka­maan hin­nal­la ja kaavoit­tanut omakoti­talo­tont­te­ja alueelle. Eikö tämä pitäisi tehdä, jot­ta kaupun­gin tekemät investoin­nit alueeseen voidaan rahoit­taa ja maan arvon nousu menisi oikealle taholle. Ei kai tässä käy nyt niin, että yhdet maan­omis­ta­jat ovat parem­pia kuin toiset.

    Vastaa

    1. Kaupung­in­jo­hta­ja lupasi, ettei Helsin­ki käytä Öster­sun­domis­sa lunastusoikeutta.

       Vastaa

23. Soin­in­vaara:

    “Valitet­tavasti kiin­teistön omis­ta­jat toimi­vat tyh­mästi ja pitävät talon­sa mielu­um­min tyhjinä kuin alen­ta­vat vuokria. Se johtuu johdon vääristä kan­nus­timista. Jos vuokria alen­net­taisi­in, pitäisi alen­taa myös kiin­teistö­jen arvoa tilin­päätök­sessä, ja se veisi bonuk­set. Sidot­takoot bonuk­set tuloihin.”

    Ei johdu vain tasear­vos­ta vaan isoil­la kiin­teistön­o­mis­ta­jil­la tuo paran­taa kokon­aisvuokratuot­toakin. On kan­nat­tavam­paa pitää 90 %:n täyt­töastet­ta, ja vuokrat 10 % korkeamp­ina kuin tin­kiä vuokrista kaikil­la 10% ja saa­da 98 %:n täyt­töaste. Kohteista tulee sil­loin enem­män tuloa ja silti vähem­män menoakin. Tämä toimii taloudel­lis­es­ti, jos vuokranan­ta­jat tekevät niin laajasti.

    Vastaa

    1. Kiitos kom­men­tista.

       Täl­lainen kokon­aisop­ti­moin­ti toimii vain, jos omis­tus on keskit­tynyt­tä — kaik­ki voivat keskenään yhteisym­mär­ryk­sessä pitää hin­nat vähän korkeamp­ina ja hyväksyä mata­lam­man käyt­töas­teen. Jos omis­t­a­mi­nen olisi hajaute­tumpaa niin pienem­män port­fo­lion toim­i­jat eivät voi tätä har­ras­taa, 100:lla kohteel­la on helpom­pi tas­apain­otel­la 90% käyt­töas­teessa eli 90 kohteessa kuin 10 kohteel­la tas­apain­otel­la 90% käyt­töas­teessa 9 kohteessa. Jos käytössä ole­vien kiin­teistö­jen määrä putoaa 9:stä 8:aan niin tulovir­ta las­kee 11%. Pienel­lä port­fo­li­ol­la siis kan­nat­taa pitää käyt­töaste mielum­min 100% kuin 90%:ssa. Taas 90 kohteen kanssa pudo­tus 89:ään las­kee tulovir­taa vain 1%. Eli suuret markki­na­toim­i­jat voivat omaa etua tavoitellen pää­tyä käyt­täy­tymään koordi­noidusti vaik­ka mitään ei ole sovit­tu yhdessä. Pienem­mät toim­i­jat ovat käyt­töas­teen lask­ies­sa pakotet­tu­ja kil­paile­maan aggres­si­ivis­es­ti hin­nal­la.
       Tätä on skaalae­tu, ja samas­ta syys­tä puut­tel­lisen kil­pailun tilanteessa hallinnon ja johto­por­taan kom­pen­saa­tio kas­vaa, sil­lä puut­teelli­nen kil­pailu mah­dol­lis­taa tehot­toman byrokra­t­ian ylläpitämisen. Kovem­mas­sa kil­pailus­sa joudu­taan lait­ta­maan koville muutkin kuin suorit­ta­va por­ras, mut­ta suorit­tavaa ei täl­löin usein voi lop­ut­tomasti potkia päähän kun parhaim­mat saat­ta­vat lähteä sit­ten kil­pail­i­jalle.
       Vielä kun sosi­aalidemokraatit ja vasem­mis­to tajuaisi­vat, että markki­na­t­alous, toimi­vat markki­nat eli riit­tävä määrä markki­na­toim­i­joi­ta ja kil­pailua sekä tehokas kil­pailu­valvon­ta ei todel­lisu­udessa joh­da työn­tek­i­jöi­den etu­jen polkemiseen automaat­tis­es­ti. Paljon suurem­pi ris­ki työn­tek­i­jöille on työn­tek­i­jöi­den yli­tar­jon­ta yhdessä muu­ta­man poten­ti­aalisen työ­nan­ta­jan kanssa eli markki­noiden epä­tas­apaino sekä työn­tek­i­jöi­den päässä että työ­nan­ta­jien päässä.

       Tässäkin ovat markki­nal­ib­er­aalit ja yri­tyk­set onnis­tuneet lob­baa­maan juuri sel­l­aista oli­gop­o­le­ja hyödyt­tävää ja stag­naa­tioon johtavaa poli­ti­ikkaa, eli työvoiman yli­tar­jon­ta ja pieni määrä kil­pailua, kos­ka kil­pailu­valvon­ta on ollut todel­la löysää.

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na että päin­vas­toin markki­nal­ib­er­aalit eivät kan­nat­ta oli­gop­o­le­ja. Mon­et markki­nal­ib­er­aalit ovat päin­vas­toin vas­tus­ta­neet oli­gop­o­le­ja. Kil­pailun rajoit­tamista ajaa pro­tek­tion­is­tit joi­ta ovat tuke­neet monop­o­lit, kartel­lit ja trustit. Nämä kolme tek­i­jää ovat aja­neet talouden stag­naa­tioon ei markki­nal­ib­er­al­is­mi joka vas­tus­taa nimeno­maan pro­tek­tion­is­mia. Myös val­tio­jo­htoisel­la teol­lisu­us­poli­ti­ikalla ei edis­tetä avoin­ta kil­pailua. Yksi­tyi­nen monop­o­li on yhtä huonoa asia kuin val­ti­olli­nen monop­o­li mikäli kyseinen liike­toim­inta on mah­dol­lista ava­ta kil­pailulle kuten Alkon monop­o­li. Luon­nol­liset mon­pole­ja ei pitäisi yksi­ty­istää vaan ne ovat jo säädel­ty jot­ta ne eivät nos­ta hintoja.

24. “Suomen 50 parhaas­ta rav­in­to­las­ta 35 on Helsingis­sä, lähin­nä keskus­tas­sa ja 1000 parhaas­ta 63. Van­taal­ta sadan parhaan joukkoon mah­tuu yksi rav­in­to­la, mut­ta Espoos­ta ei yhtään.”

    Miten olet määritelmän tehnyt? Oletko kaikissa käynyt syömässä? Entä kri­teer­it? Lai­ta perustelut.

    Vastaa

    1. Jokin alan asitun­ti­jaraati teki listauksen

       Vastaa

       1. Tuo lista on hyvin Helsinkipain­ot­teinen, kos­ka helsinkiläiset rav­in­toloit­si­jat sen kasaa­vat. Mut­ta siis peri­aat­teessa ja miche­lin rav­in­toloi­ta har­ras­ta­vana olen sen kanssa keskimäärin ihan samaa mieltä. https://viisitahtea.com/50-parasta-ravintolaa-2026/

          Hyvässä rav­in­to­las­sa, joka on elämys jopa ns. food­ielle ja jää mieleen vuosik­si, mak­sa­vat menut usein reilusti yli 100€ ja juoma­paket­tei­neen illal­liseen saa hel­posti kulumaan 3 tun­tia ja 200€ hen­geltä. Nois­sa lis­tan kärkipään rav­in­tolis­sa olen oikeasti kokenut että ruo­ka on raa­ka-ainei­ta ja valmis­tus­ta myöten aivan viimeisen päälle ja kok­it tule­vat ker­tomaan ja jut­tele­maan annok­sista intohimolla.

          Mut­ta toki on myös per­in­teisiä ihan hyviä rav­in­toloi­ta, kuten vaikka­pa Töölössä Kuukuu tai Elite, tai moni tuon lis­tan rav­in­toloista, jois­sa saa 50 eurol­la kol­men ruokala­jin menun ilman sen kum­mem­pia ser­e­mo­ni­oi­ta. Ja sit­ten ovat ne lähiöi­den ketju­rav­in­to­lat jois­sa on joka päivä kana/sushibuffa 14,90 tai “tosi iso pihvi ei jää näläkä” ‑kansan ravintoloita.

          Etelän mais­sa tun­netaan käsite päivän menu, “menu del dia” tai “pran­zo di lavoro” jos­sa on kolme ruokala­jia tai lasi/pullo viiniä. Espan­jas­sa / ital­ias­sa tuol­lainen mak­saa yleen­sä 20–30€ hen­geltä. Suomes­sa hel­posti 50–100€, kiitos viinin hin­nan. Espan­jas­sa miche­lin rav­in­toloi­hin pääsee myös paikoitellen syömään alle 50€ menu­ja. Suomes­sa harvem­min on alle 100€ menu­ja, busi­ness lounail­la 40–50€ on ollut joskus todel­la hyviä elämyksiä.

          Helsin­gin “elin­voima” tulee siis käytän­nössä siitä että se on maan pääkaupun­ki jos­sa on sen maan ostovoimainen eli­it­ti ja tur­is­tit. Elin­voima on siis rahan keskit­tymä. Ja tuo raha riit­tää Suomes­sa pyörit­tämään kalli­impia rav­in­toloi­ta Helsin­gin tur­is­tialueel­la ja sen laita­mil­la (lähetys­tö­jen naa­puris­sa). Muual­la maas­sa on yksinker­tais­es­ti paljon vähem­män ostovoimaa ja kansa ei nykyään halua enää istua tun­te­ja fiineis­sä kalli­is­sa ravintoloissa.

          Itse arvostan tuon top 50 lis­tan rav­in­toloi­ta, jos pitää miet­tiä että menenkö teat­teri­in (80€ lip­pu) ja perus rav­in­to­laan (50€) niin koen saa­vani parem­man elämyk­sen 7–9 ruokala­jin miche­lin tason rav­in­to­las­ta (150–200€).

          Mut­ta yleis­es­ti se Suomen kus­tan­nus­ta­so ja kansan ostovoima…

25. >   ratikka­matko­jen räikeä ylihinnoittelu

    Olen aina kuvitel­lut, että bus­sikuskit saa­vat irtomatko­jen myyn­nistä palkkion.

    No,
         –> Siitä seu­raa, että irtolip­pu­jen pois­t­a­mi­nen tai hin­nan alen­t­a­mi­nen aiheut­taa kuskeille ansion mene­tyk­sen.
         –> Siitä seu­raa, että heille pitää kom­pen­soi­da vaki­in­tuneen palkan mene­tys kiin­teänä palkkana.
         –> Siitä seu­raa, että palk­ka-tasa-arvon vuok­si samako­ro­tus pitää antaa kaikille yli tuhan­nelle kuskille.
         Jos bus­siy­htiön hal­li­tus läh­tee “palkko­jen alen­tamisen tielle”, niin
         –> Siitä seu­raa, että SAK ottaa yhteyt­tä liiken­nelau­takun­nan poli­itikkoi­hin ja muis­tut­taa “vaali­avus­tusten katoavas­ta luon­teesta” ja
         –> Siitä seu­raa, että liiken­nelaitok­sen hal­li­tus ja toim­i­tusjo­hta­ja erote­taan
         –> tai ainakin lau­takun­ta peruu päätök­sen,
         –> kos­ka kaupun­ki on ole­mas­sa virkakun­taa varten, ei sen asukkaita.

    Vastaa

    1. Helsin­gin ratikois­sa eivät ole kuskit myyneet irtolip­pu­ja vuo­den 2018 jäl­keen. Kuvit­telun sijaan kan­nat­taa joko ihan itse pere­htyä koke­muk­sel­lis­es­ti tai edes vaivau­tua googlaamaan.

       Vastaa

       1. Per­suk­las­sikkoa lainatak­seni:
          ‘Onko tari­na tosi tai ei, se on toinen jut­tu. Näin nämä asi­at koetaan.’

26. Vuosikau­sia valitet­ti­in kun lähiöis­sä ei ole mitään muu­ta kuin pari pien­tä ruokakaup­paa, apteek­ki ja kal­jakup­pi­la. Nyt käve­ly­matkan päässä on ruokakaup­pa, jon­ka tasoa ei kan­takaupungista löy­dy. On kahviloi­ta, leipo­moi­ta ja hyvä­ta­soisia rav­in­toloi­ta. Ja hyvä näin. Täl­lais­ta­han elämä suurkaupungeis­sakin on. Läheltä löy­tyy ja netistä lop­ut.
    Keskus­tan ongel­mana on se, että se on taval­laan puo­likas tai vähän vähem­mänkin. Enem­män mer­ta kuin maa­ta. Mikään ratikkalipun hin­ta ei ratkaise Helsin­gin keskus­tan elin­voimaa. Ihmiset viihtyvät nykyään kotikaupungi­nosis­saan aina vaan parem­min. Töölöläiset Töölössä ja Kallios­sa asu­vat Kallios­sa ja minä Hert­toniemessä.
    Minus­ta Helsin­gin keskus­ta on nykyään raken­net­tu jo kokon­aan tur­is­mille. Aut­ent­tisu­us on siitä kaukana ja sik­si viih­dyn kotikul­mil­lani tai oikeas­t­aan mis­sä tahansa ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la.
    Saman olen kuul­lut paikallisil­ta Liss­abonis­sa, Barcelonas­sakin ja niin tääl­lä Helsingissäkin.

    Vastaa

27. Nyt alkaa ole­maan jo kohtu­ullisen kova toden­näköisyys sille, että jääkiekon pelaami­nen vähe­nee Helsingis­sä merkit­tävästi. Molem­mat hensin­gin joukkueet oli­si­vat täl­lä het­kel­lä tip­pumas­sa ja toden­näköisyys sille, että ainakin toinen tip­puu on nyt suurem­pi kuin että molem­mat säilyy.

    Ja tämä siis vedonlyöntimatematiikalla

    Vastaa