Lisää ydinvoimaa?

Olin vielä 1980-luvul­la kiihkeä ydin­voiman vas­tus­ta­ja. Siihen aikaan viralli­nen arvio oli, että 10 000 reak­torivuot­ta sietään vakavaa ydi­non­net­to­muut­ta. Kun ydin­reak­to­rien määrän oli aiko­mus nous­ta 2000:een, tarkoit­ti se viiden vuo­den välein yhtä valkoista aluet­ta kart­taan. Ei hyvä.

Sen jäl­keen reak­torit­ur­val­lisu­ut­ta on paran­net­tu niin, että suuren onnet­to­muu­den ris­ki las­ki yhteen miljoon­aa reako­tivuot­ta kohden eli putosi yhteen sada­sosaan.  Myös onnet­to­muusar­gu­mentin paino putosi yhteen sada­sosaan. Eikä tässä kaik­ki. Yti­men kaap­parien ansios­ta poten­ti­aalisen onnet­to­muu­den tuhot jäi­sivät paljon pienem­mik­si. Ei mitään Kiina-ilmiötä siis.

Kysymys ydi­non­net­to­muud­es­ta on min­un silmis­säni kadon­nut. Niin myös vaar­al­lisen ydin­jät­teen säi­lyt­tämisen ongel­ma – Suomes­sa. Muista maista en sano mitään.

Ydin­voimala sota­toimien kohteena tosin on kas­vanut riskinä suuresti.

Kaik­ki vaka­vat ydin­voima-onnet­to­muudet ja läheltä piti ‑tilanteet ovat tapah­tuneet ennen vuot­ta 1980 valmis­tuneille voimaloille.

Huo­mat­takoon, että viimeiset kak­si ydi­non­net­to­muut­ta ovat tapah­tuneet taval­la, jota ei ollut tul­tu ajatelleek­si. Tser­nobylis­sä tehti­in luva­ton­ta koet­ta, joka myöhempi­en laskelmien mukaan johtaisi var­muudel­la juuri siihen, mihin se johti. Fukushi­mas­sa ei tul­tu ajatelleek­si ssunamia. Tämä jälkim­mäi­nen ei tosin jäl­keen päin ajatellen ollut mikään ymmär­ret­tävä virhe. Hyväksyt­tävä ydin­voimaon­net­to­muu­den on siis ker­ran miljoonas­sa vuodessa. Miljoonas­sa vuodessa Tsuname­ja on tuhansia.

Nyt ongelmana on hinta

Ydin­voimaloiden muu­tut­tua tur­val­lisem­mik­si, ydin­sähkön hin­ta on nous­sut – osin juuri niiden tur­val­lisu­us­määräys­ten­jo­h­dos­ta. Olk­ilu­o­to 3:n suo­jakuoren pitäisi kestää lentokoneel­la tör­määmi­nen. Eri­tyis­es­ti Suomes­sa tuulisähkö on niin hal­paa (30 €/MWh) ettei ydin­voima oikein hin­nal­laan 60- 100 €/MWh pärjää.

Ydin­voiman hyvänä puole­na on sen sääri­ip­pumat­to­muus. Tosin ydin­voima voi men­nä huoltoon vuosik­si, kuten on tapah­tunut Ruot­sis­sa. Aika pitk­iä suun­nit­telemat­to­mia seisokke­ja on ollut Suomessakin.

Kos­ka sähkön hin­tavai­hte­lut ovat niin ikäviä, halu­taan var­maa ydinvoimaa.

Ydin­voima ei kuitenkaan pär­jää ilman sub­ven­tio­ta, kuten For­tum on painavasti viestinyt. Tuki on luon­te­vaa per­iä kaik­il­ta sähkönku­lut­ta­jil­ta jonkin­laise­na ydinsähköverona.

Se tasaa hin­tavai­htelua, mut­ta nos­taa vuosit­taista sähkön hin­taa. Minä pörssisähkön käyt­täjänä mak­san mielu­um­min lyhyen ajan kalli­ista sähköstä kuin mak­san vuo­den mit­taan sähköstäni enem­män. Sähköläm­mit­täjän mielipi­de voi olla toinen, kos­ka hänen sähkönku­lu­tuk­sen­sa pain­ot­tuu kalli­isi­in tunteihin.

Vai­htel­e­vaan sähkön tuotan­toon on kuitenkin muitakin vai­h­toe­hto­ja. Sekä kulu­tus että tuotan­to voivat jous­taa hin­nan mukana. Yksi hyvä vai­h­toe­hto ovat akut. joi­ta Fin­grid kut­suu tilas­tois­saan sähkö­varas­toik­si. Niiden osu­us sähkön tuotan­nos­ta vas­taa jo nyt ajoit­tain yli 100 MW. Ydin­voimala mak­saa noin 10 mil­jar­dia. Sil­lä hin­nal­la tekee val­tavasti sähkövarastoja.

Jos keräämme ylimääräistä ydin­voimaveroa estääk­semme sähkön hin­tavai­htelua, viemme markki­nat noil­ta halvem­mil­ta tavoil­ta tasa­ta sähkön hintaa.

Kun kohdalle osu­us sähkön hin­ta piik­ki, näen 2 sekun­tia vaivaa ajoit­taak­seni astian­pe­sukoneen yön tun­tei­hin ja kat­son vähän, mil­loin pesen pyykkiä.  Vähän enem­män vaivaa vaa­di­taan sähköau­ton lataa­jil­ta ja sähköläm­mit­täjiltä. Läm­mön varas­toin­ti on help­poa ja paljon halvem­paa kuin ydin­voiman rakentaminen.

Voitaisi­in tietysti tehdä niin, että jos halu­aa mak­saa mielu­um­min kallimpaa sähköä koko vuo­den, jot­ta sen hin­ta ei vai­htelisi, nämä tahot ostaisi­vat koko vuo­den ydin­sähköä ja muut ostaisi­vat muu­ta sähköä, saisi­vat sen halvem­mal­la mut­ta mak­saisi­vat vai­htel­e­vaa hin­taa ja jou­tu­isi­vat vähän näkemään vaivaa kulu­tuk­se­na ajoittamisesta.

Niin ei pidä tehdä, että meiltä kaik­il­ta per­itään ysin­sähköveroa, jot­ta ulko­maiset datakeskuk­set, joiden työ­paikat ovat siis ulko­mail­la, saisi­vat Suomes­ta hal­paa sähköä tasaiseen hintaan.