MM4: Markkinatalous ei toimi ilman haittaveroja

On san­ot­tu, että ihmi­nen kek­sii kaiken mitä tulee elämän­sä aikana keksi­neek­si alle 25- vuo­ti­aana ja sen jäl­keen vain jalostaa keksimäänsä.

Minä pidin parikymp­pisenä Jouko Pau­nion kansan­talousti­eteen lau­datursem­i­naaris­sa esitelmän aiheesta ulkois­t­en kus­tan­nusten hin­noit­telu. Aiheesta olen sen jäl­keen saar­nan­nut koko ikäni.

Hin­tamekanis­mista puut­tuvat muille osa­puo­lille ja yleiselle edulle koitu­vat hai­tat ja har­mit ja myös mah­dol­liset hyödyt. Näi­den saami­nen osak­si hin­tamekanis­mia tarvi­taan hait­tavero­ja ja mah­dol­lisen hyödyl­lisen toimin­nan subventiota.

Hyvä esimerk­ki ulkois­es­ta kus­tan­nuk­ses­ta on ilmas­ton­muu­tos. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö on hal­paa, kos­ka sen kus­tan­nuk­sista puut­tuvat kiel­teiset vaiku­tuk­set ilmas­toon. Sik­si ulkoiset kus­tan­nuk­set tulee saa­da mukaan markki­namekanis­mi­in verot­toma­l­la hiilidioksidipäästöjä.

Aivan äsket­täin joku taas kir­joit­ti, ettei mitään ilmastopoli­ti­ikkaa tarvi­ta; markki­nat kyl­lä hoita­vat. Eivät nimeno­mais­es­ti hoi­da, jos ilmas­ton pilaami­nen on ilmaista.

Sen sijaan markki­nat kyl­lä hoita­vat, jos hiilipäästöjä verote­taan esimerkik­si päästöoikeuk­sien kaut­ta. Hiilid­iok­sidipäästö­jen hillit­semisek­si päästöt on jaet­tu kum­mallis­es­ti kah­teen ryh­mään: päästökaup­pasek­tori­in ja taakan­jakosek­tori­in, jos­sa jälkim­mäisessä päästö­jen vähen­tämi­nen perus­tuu poli­it­tisi­in päätök­si­in. Tämä outo jako tuot­taa tehot­to­muut­ta, mut­ta tar­joaa hyvän koeasetelman.

Päästökaup­pasek­torin päästöt ovat vähen­tyneet huo­mat­tavasti nopeam­min kuin poli­it­tiseen suh­muroin­ti­in perus­tu­van taakan­jakosek­torin päästöt. Taakan­jakosek­to­ril­la aina jokin taho tulee marise­maan, että emme me voi, kun se tulee niin kalli­ik­si ja saa tah­ton­sa läpi.  Turpeen polton lopet­tamis­es­ta ei saatu Suomes­sa päätöstä aikaan, mut­ta päästöoikeuk­sien hin­nan nousu lopet­ti sen kuin seinään – pait­si pienis­sä kat­tilois­sa, jot­ka joku on onnis­tunut suh­muroimaan päästökau­pan ulkop­uolelle. Samas­ta syys­tä Helsin­ki ei pol­ta enää kivi­hi­iltä. Toisin kuin väitetään, turpeen polt­to ei ole Suomes­sa kiellettyä.

Hait­tavero­ja meil­lä on. Esimerkik­si liiken­nepolt­toainei­den vero, alko­ho­liv­ero ja tupakkavero.

Näistä tupakkavero ei oikeas­t­aan kuu­lu joukkoon, kos­ka tupakoi­ja aiheut­taa hait­taa lähin­nä itselleen. Jos vain rahaa las­ke­taan, tupakoin­ti on julkiselle taloudelle hyvin edullista, kos­ka tupakoi­ja kuolee 10 vuot­ta aiem­min ja säästää siten val­tais­es­ti eläke­varo­ja eikä edes ehdi sairas­tua demen­ti­aan. Oikeas­t­aan koko julkisen talouden vajaus selit­tyy tupakoin­nin vähen­e­misel­lä. Tilas­toti­eteen laitok­sel­la me assis­ten­tit laskimme 1970-luvul­la, että eläkey­htiöi­den kan­nat­taisi mak­saa ilmaiset tupakat kaikille yli 40-vuotiaille.

Ulkois­t­en hyö­ty­jen sub­ven­toimista on myös. Koulu­tuk­ses­ta hyö­tyy koko kansan­talous. Sik­si sitä sub­ven­toidaan. Koulu­tuk­sen sub­ven­toin­ti on myös yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den kysymys kuten on myös julki­nen ter­vey­den­huolto. Työter­vey­den sub­ven­tio­ta perustel­laan sen myön­teisel­lä vaiku­tuk­sel­la työntekoon.

Ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telua kan­nat­taisi hark­in­ta enem­mänkin. Sitä kan­nat­taisi perustel­la eksplisi­it­tis­es­ti aiheutetul­la haital­la, jot­ta hin­noit­telu menisi oikein. Nyt se perus­tuu intu­itioon ja menee sik­si usein vähän vikaan. Kuten kir­jas­sani Talous ja kaupun­ki sanon, kaupunkielämän on yhtä ulkois­vaiku­tusten sekamel­skaa. Sitä hallinnoidaan kiel­loil­la ja käsky­il­lä, mut­ta hin­noit­telu voisi johtaa parem­paan tulokseen.

Liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöjä verote­taan polt­toain­everol­la, ajoneu­voverol­la ja autoverol­la. Joitakin vuosia sit­ten laskin, että tätä kaut­ta hiilid­iok­sidi­ton­nia verote­taan yhteen­sä 750 eurol­la, kun päästöoikeuk­sien hin­nat ovat kymme­ne­sosa tästä. Uut­ta laskel­maa en ole tehnyt, kos­ka asetel­ma on men­nyt niin mon­imutkaisek­si. Pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di on kuitenkin aivan samaa hiilid­iok­sidia kuin pii­pus­ta tule­va hiilid­iok­si­di. Liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöt ovat siis räikeästi yli­hin­noitel­tu­ja mui­hin päästöi­hin verrattuina.

Tässä yhtä virhet­tä kor­jataan toisel­la: autoilus­ta on muu­ta ulkoista hait­taa kaupungeis­sa. Polt­toain­everol­la tor­ju­taan myös näitä hait­to­ja. Mut­ta samo­ja vero­ja mak­se­taan myös haja-asu­tusalueil­la. Autoilu onkin kokon­aisu­udessaan aliv­erotet­tua kaupungeis­sa ja räikeästi yliv­erotet­tua maaseudulla.

Helsin­ki ratkaisi lisään­tyvän liiken­teen hai­tat rajoit­ta­mal­la työ­matko­ja palvele­vien pysäköin­tipaikko­jen määrää. Se  oli val­ta­van tehokas­ta — Helsin­gin niemelle tule­van autoli­iken­teen märä ei ole nous­sut yli 50 vuo­teen — mut­ta on tästä vähän ohi maalin men­emästä keinos­ta myös hait­taa. Se tuot­taa turhaa vaivaa sille, jon­ka on oikeasti tul­ta­va autol­la eikä se rajoi­ta keskus­tan läpi ajamista mitenkään. Pysäköin­tipaikat on kallis rak­en­taa. Tämä kieltä estää niiden hin­nan opti­moin­nin. Ja niin edelleen. Sen tuot­ta­ma kiusa menee hukkaan, kun taas mak­su tuot­taisi vero­tu­lo­ja ja aut­taisi alen­ta­maan mui­ta veroja.

Kaupun­ki tor­juu myös ruuhkia sub­ven­toimal­la voimakkaasti joukkoli­iken­net­tä. Tämä on intu­iti­ivis­es­ti oikein, mut­ta teo­ri­an vas­taista. Joukkoli­iken­teestä ei ole hyö­tyä — myös bussin käryävät ja melu­a­vat — vaan autoista hait­taa. Kun autoilun ulkoiskus­tan­nuk­sia ei verote­ta vaan sub­ven­toidaan vai­h­toe­htoa, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neekin liikku­mista ylipään­sä, mis­tä on esimerkik­si lähiöi­den palve­lu­ta­son lasku. Ja tulee kalliiksi.

Tästä voisi kir­joit­taa kokon­aisen kir­jan. Yhden, Talous ja kaupun­ki, olen jo kirjoittanutkin.

26 vastausta artikkeliin “MM4: Markkinatalous ei toimi ilman haittaveroja”

  1. Ala, joka huu­taa selkeästi päästöoikeus- (tai hiilin­ielu-) hin­noit­telua on met­sän­o­mis­tus. Kun met­sän­o­mis­ta­jat tehdään taloudel­lis­es­ti vas­tu­ullisik­si hakkuiden hiilid­iok­sidi­vaiku­tuk­sista, ohjau­tuu yksi­ty­is­met­sien käyt­tö oikeaan suuntaan.

    1. Val­tio on pakkol­u­nas­tas­tanut met­sän­o­mis­ta­jil­ta met­sien hiilen­si­d­on­takyvyn ilmaisek­si. Jos met­sä­talouden hiilid­iok­sipäästöhai­tat sysätään met­sän­o­mis­ta­jille, niin pitäisi­hän niistä sit­ten olla mah­dol­lista saa­da omis­ta­jan hyö­tykin mikäli hiilen­si­d­on­ta on suurem­pi kuin hakkuupoistuma.

      Ei met­sän­o­mis­ta­ja voi omien met­sien­sä hiilin­ielua myy­dä hiilikred­it­teinä. Toisin kuin pel­tomaal­la, jos­sa ser­ti­fioiduil­la hiiltä sitovil­la vil­je­ly­menetelmil­lä voi ansai­ta pien­tä lisä­tu­loa markkinoilta.

      1. Vuosikym­men sit­ten val­tio tosi­aan sosial­isoi itselleen met­sien kuvitel­lut hiilin­ielut. Nyt kun on ilmen­nyt, että kyse voikin olla hiililähteistä, sosial­isoin­ti voita­neen lopet­taa. Eli met­sän­o­mis­ta­jalle mak­se­taan vuosit­tan, kun met­sän puukuu­tiomäärä kas­vaa ja met­sän­o­mis­ta­ja mak­saa, kun kuu­tiomäärä vähe­nee. Kos­ka kuu­tiomäärä vähe­nee yleen­sä sil­loin, kun met­sän­o­mis­ta­ja saa pyyn­myyn­ti­t­u­lo­ja, niin sil­loin on varaa maksaakin.

        Tästä mallista on syytä jät­tää pois maaperän hiili, kos­ka sen määrän laskelmien epä­var­muus on liian suuri.

      2. Puukuu­tiot ovat vain osa met­sän bio­mas­sas­ta. Juuris­sa on suun­nilleen yhtä paljon ja sit­ten ovat kaik­ki muut.

      3. Puukuu­tioiden (kun ei puhuta kuolleista puista eikä veakosta/taimikosta) mit­taami­nen jopa etäältä on melko luotet­tavaa. Sen sijaan maaperään sitoutuneen hiilen muu­tosten mit­taami­nen on erit­täin epä­var­maa. Lisäk­si on epä­var­maa, miten maaperään sitoutuneeseen hiileen voi vaikut­taa muuten kuin ojil­la ja niiden hoidol­la on. Sik­si maaperän hiilen määrää ei täl­lä het­kel­lä voi käyt­tää minkään yksi­ty­istaloudel­lisen vaiku­tuk­sen perus­teena. Val­tioiden hiil­i­taseet ovat sit­ten asia erikseen.

      4. iVa­lo
        ” Eli met­sän­o­mis­ta­jalle mak­se­taan vuosit­tan, kun met­sän puukuu­tiomäärä kas­vaa ja met­sän­o­mis­ta­ja mak­saa, kun kuu­tiomäärä vähe­nee. Kos­ka kuu­tiomäärä vähe­nee yleen­sä sil­loin, kun met­sän­o­mis­ta­ja saa pyyn­myyn­ti­t­u­lo­ja, niin sil­loin on varaa maksaakin.”

        Se olisikin mie­lenki­in­toinen tilanne, kun pääte­hakku­un jäl­keen met­sästä jou­tu­isi mak­samaan noin 20v hiil­i­mak­su­ja. Pahim­mil­laan menee nimit­täin noin pitkään, ennen kuin uudelleen istutet­tu met­sä alkaa sit­o­maan hiiltä enem­män, mitä maaperästä vapautuu.

      5. Sylt­ty: Tuo kak­sikym­men­tä vuot­ta on kesto, joka kuluu hakku­un jäl­keen siihen, että taimikon kasvu on sitonut hakku­un jälkeis­ten vuosien lisään­tyneet hiilipäästöt. Hiiltä päästävä hakku­uaukea muut­tuu hiiltä sito­vak­si taimikok­si noin kymme­nessä vuodessa.

        Ehdotin hiilikredi­it­tien lasken­taa elävien puiden kuu­tiomäärän perus­teel­la. Tämän mit­taami­nen melko tarkasti ja kus­tan­nuste­hokkaasti yksit­täiseltä met­säti­lal­ta onnis­tuu. Sen sijaan tilan kokonaishiilipäästön/sidonnan mit­taami­nen on vaikeaa ja kallista. Avo­hakku­un jäl­keen elävän puun kuu­tiomäärä ei juurikaan vähene ennen ensi­har­ven­nus­ta, lähin­nä jät­töpui­ta kuolee (enää niitä ei juurikaan kaade­ta polttopuiksi). 

        Kvar­taal­i­taloudel­la (25 vuot­ta) toimi­va met­sän­o­mis­ta­ja toki joutuu jo nykyään varautu­maan rahan kulu­miseen ennen avo­hakku­un jälkeistä ensi­har­ven­nus­ta: vuosi hakku­us­ta maan­muokkaus ja puu­nis­tu­tus, viisi vuot­ta mekaa­ni­nen perkaus ja kymme­nen vuot­ta taimikon harvennus.

  2. Kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous ei tunne mitään rajaa kulu­tuk­selle ellei kulu­tuk­selle asete­ta rajo­ja. Ja ehkä parhaimpia tapo­ja koet­taa hillitä kulu­tus­ta on verot­taa kulu­tus­ta sitä ankaram­min mitä haitallisem­paa se on ympäristölle ja mitä vähem­män tuo­ta kulu­tus­ta tarvi­taan ihmis­ten perus­tarpei­den tyydyttämiseen.

  3. Hait­taverot, kil­pailukyky ja Suomen pienen talouden realiteetit

    ODE muis­tut­taa aivan oikein, että markki­na­t­alous ei toi­mi ilman hait­tavero­ja. Taloudessa on järkevää verot­taa sitä, mikä tuot­taa hait­taa – tupakkaa, alko­ho­lia, päästöjä – ja tukea sitä, mikä on yhteiskun­nalle hyödyk­si kuten koulu­tus­ta, ter­vey­den­huoltoa ja puo­lus­tus­ta. Tämä logi­ik­ka pitää sisäis­es­ti hyvin paikkansa.

    Mut­ta Suomen kaltaises­sa pienessä ja avoimes­sa taloudessa ongel­ma on siinä, että sisäi­nen poli­ti­ik­ka ei aina kohtaa ulkoista todellisuutta.

    Esimerkik­si Suomen osu­us maail­man hiilipäästöistä on noin promillen luokkaa. Sik­si koti­maisil­la ilmas­to­toimil­la ei ole globaali­in ilmas­tonke­hi­tyk­seen juurikaan vaiku­tus­ta, elleivät ne ole osa laa­jem­paa kan­sain­välistä sään­te­lyä. Jos Suo­mi säätää hait­tavero­ja huo­mat­tavasti korkeam­mik­si kuin kil­pail­i­ja­maat, syn­tyy tilanne, jos­sa mak­samme kus­tan­nuk­sia, mut­ta emme saa ilmas­to­hyö­tyä – pait­si symbolisesti.

    Samal­la korkeat kus­tan­nuk­set heiken­tävät vien­timme kil­pailukykyä. Tämä ei ole vain teo­reet­ti­nen ris­ki: mon­et parhaista vien­tiyri­tyk­sistämme ovat jo siirtäneet toim­intansa pois Suomesta. 

    Kun veropo­h­ja kape­nee ja investoin­nit suun­tau­tu­vat muualle, val­tio ajau­tuu velka­kier­teeseen ja sil­lä on kas­vavia vaikeuk­sia rahoit­taa kaikkein vält­tämät­tömimpiä tehtäviä – Koulu­tus­ta, sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltoa sekä puolustusta.

    Hait­taverot ovat siis talousti­eteel­lis­es­ti perustel­tu­ja, mut­ta pienen, avoimen ja haavoittvan talouden kohdal­la ne voidaan säätää vain suh­teessa globaali­in kil­pailu­asetel­maan. Muuten vaarana on, että teemme taloudellemme vahinkoa ilman, että ilmas­to tai yhteinen etu juurikaan hyötyy.

    Suomen ei pidä olla maail­man­taloud­es­ta irral­laan toimi­va koe-lab­o­ra­to­rio, vaan osa globaalia jär­jestelmää, jos­sa kus­tan­nuk­set ja hyödyt jakau­tu­vat tasapainoisemmin.

    1. Suomen osu­ut­ta hiilid­iok­sidipäästöistä tupataan tietyis­sä piireis­sä kuvaa­maan aina mität­tömäk­si. Tämä ei ole koko totu­us ollenkaan . Kansakun­nan hiilid­iok­sidipäästö­jen tase eli mitä jää omaan piikki­in, kun suo­rat omat päästöt, vien­ti­tuot­tei­den myötä muille menevät päästöt ja tuon­ti­tuot­tei­den myötä suo­ma­laisille kohdis­tu­vat päästöt on nimit­täin eri jut­tu kuin omik­si määritel­lyt päästöt. Tuon laskemi­men on aika mon­imutkainen jut­tu. Toinen asia on päästöt per henkilö. Molem­mil­la mittareil­la Suo­mi on kuitenkin var­masti reilusti mainet­taan suurem­pi maailmalla.

      Suuret vien­tiyri­tyk­seet ovat ylipäätään siirtäneet toim­intaansa pois Suomes­ta, kos­ka niiden on niin pitänytkin tehdä saadak­seen kan­sain­välistä kasvua aikaan. Kaikkea ei vain voi Suomes­sa tehdä ja syitä on monia. Kyl­lä ruot­salaiset fir­matkin menevät “maail­malle”, heti kun pitää laa­jen­taa. Valitet­tavasti suo­ma­laiset fir­mat ovat luul­tavasti ruot­salaisia use­am­min tulleet koti­in verissäpäin.

      Hait­tavero­ja on mon­en­laisia. Viime vuon­na osal­lis­tu­in kansalaisen met­sä­pa­neeli­in. Yksi asia, mitä siel­lä nos­tin esille oli, miten on mah­dol­lista, että met­sän­o­mis­ta­ja voi ilman mitään hait­ta­mak­sua tuot­taa sekä esteet­tistä (vesien tum­mu­mi­nen) että todel­lista tap­pi­o­ta (arvokalo­jen häviämi­nen ja tul­vat) vesistön ala­juok­sul­la oleville ojit­ta­mal­la met­sää tai suo­ta ja kas­vat­ta­mal­la siten omaa tuot­toaan. Totesin myös kyl­lä, että hai­tan laskem­i­nen voipi olla “haas­teel­lista”, mutta…

      1. EU on juuri hyväksynyt his­to­ri­al­lisen lain, joka vai­heit­tain kieltää venäläisen kaa­sun tuon­nin: spot-markki­noiden LNG-tuon­ti kiel­letään alku­vuodes­ta 2026, pitkäaikaiset LNG-sopimuk­set päät­tyvät 2027 alus­sa ja putkikaa­su syksyl­lä 2027. Ville Niin­istö toi­mi par­la­mentin pääneu­vot­teli­jana ja ajoi tiukem­paa aikataulua sekä valvon­taa – päätös on merkit­tävä askel irtau­tu­mises­sa Venäjän ener­gia­ri­ip­pu­vu­ud­es­ta ja sen sodan rahoittamisesta.
        Alku­peräi­nen ajatuk­seni kri­ti­soi päätöstä, jos vetyyn ei panos­te­ta riit­tävästi, ja ehdotin venäläisen kaa­sun hyö­dyn­tämistä vedyn tuotannossa.
        Tämä on kuitenkin ongel­mallista: venäläisen kaa­sun käyt­tö (esim. steam reform­ing ‑menetelmäl­lä) tuot­taisi edelleen riip­pu­vu­ut­ta epälu­otet­tavas­ta toimit­ta­jas­ta ja rahoit­taisi Venäjän sotat­alout­ta. Parem­pi vai­h­toe­hto on siir­tyä suo­raan puh­taaseen vetyyn ilman fos­si­il­isia välivaiheita.
        Päätös ei ole surkea, vaan vält­tämätön – kun­han vety­talous ete­nee, pelkkä kiel­to ei riitä. Siir­tymä vety­talouteen on avainase­mas­sa, ja Suo­mi voi todel­lakin nous­ta edelläkävijäksi:
        • Ydin­voima peruskuor­mana: Suo­mi on jo nyt ydin­voiman suur­val­ta (Olk­ilu­o­to 3 mukaan lukien), ja se tar­joaa vakaan, päästöt­tömän sähkön elek­trolyysi­in. Ydin­voiman rooli “low-car­bon” vedyssä tun­nuste­taan EU:ssa, ja Suo­mi puo­lus­taa tätä aktiivisesti.
        • Uusi­u­tu­vat täy­den­tämään: Tuuli- ja aurinkoen­er­gia kas­va­vat nopeasti, ja niiden yli­jäämä voidaan ohja­ta vetytuotantoon.
        • Ket­terä sään­te­ly ja investoin­nit: Suo­mi tarvit­see nopei­ta lupa­pros­esse­ja, tukia (esim. IPCEI-rahoi­tus) ja infra­struk­tu­uria (putket, varas­toin­ti). Poten­ti­aali on val­ta­va: vety­talous voisi luo­da kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja ja nos­taa vien­nin (esim. vihreä teräs, ammoniakki).
        “ Risu­jen” ja turpeen polt­to kan­nat­taa ehdot­tomasti jät­tää his­to­ri­aan – ne ovat tehot­to­mia ja saastuttavia.
        Yhteen­ve­to: Venäjän kaa­sun kiel­to on rohkea ja oikea päätös. Nyt tarvi­taan väl­itön panos­tus vetyyn: lisää ydin­voimaa (ml. pien­reak­torit), tuulivoimaa ja elek­trolyysika­p­a­siteet­tia. Suo­mi voi olla Euroopan vety­talouden kär­jessä – rohkeut­ta ja investoin­te­ja tarvi­taan heti!

  4. Alus­sa mainit­tu ikära­ha on yksi syy sille mik­si yliopis­to-opin­not pitäisi aloit­taa hyvis­sä ajoin ja olisi ehkä hyvä opiskel­la mon­taa eri metodologiaa.

  5. Hait­taverot eivät sovi mas­si­iviseen vajeen kat­tamiseen: Osu­vat kipeim­min pien­i­t­u­loisi­in ja voivat vähen­tää kulu­tus­ta, jol­loin tulot laske­vat pitkäl­lä aikavälil­lä. Suomes­sa tämä näkyy polt­toaine- ja alko­ho­liv­erois­sa, jois­sa koro­tuk­set ovat johta­neet kulu­tuk­sen laskuun.
    ”Varakkaille” hait­taverot ei ole ongelma!
    Köy­hille kyllä.

    1. Mut­ta kan­nat­taako haitallista (yli)kulutusta ylläpitää ylipäätään mis­tään syys­tä. Ja voihan hait­tavero­ja kohden­taa niin että ne eivät ole ongel­ma pien­i­t­u­loisille vaikka­pa tuke­mal­la heitä niin, että rahat riit­tävät veroista huoli­mat­ta tarpeelliseen.

  6. Hie­man leikkimielis­es­ti esit­täisin, että kie­lenkäyt­töä pitää muut­taa siten, että kaikkia vero­ja ale­taan kut­sua sakoik­si. Päästövero olisi sakko saas­tut­tamis­es­ta, mut­ta samoin tulovero olisi sakko työn­teosta ja arvon­lisävero olisi sakko kuluttamisesta.

    Kieli ohjaa ajat­telua ja minä olen ainakin joskus häkel­tynyt miten mon­elle koulute­tullekin ihmiselle on jotenkin erikoinen aja­tus, että kaik­ki vero­tus tosi­aan ohjaa käyt­täy­tymistä johonkin suun­taan ja siten vero­ja suun­nitel­lessa tulee väk­isinkin otet­tua kan­taa siihen, miten ihmis­ten halu­taan suu­ri­na joukkoina käyttäytyvän.

  7. Jos hait­taveroa pitää langet­taa ilmas­ton pilaamisen aiheut­tamis­es­ta, niin Osmoa lainatak­seni, loogis­in­ta olisi määrätä hait­tavero niille ojitet­tu­jen turve­maid­en omis­ta­jille, jot­ka eivät suos­tu turvet­ta mail­taan pois kuori­maan. Pois kuorit­tuna ja joko sel­l­aise­naan poltet­tuna tai biokaa­su­laitok­sis­sa metaaniksi jalostamisen jäl­keen poltet­tuna, tuot­ta­vat oji­tusalueen turvek­er­rostu­mat huo­mat­tavasti edullisem­man päästö­taseen, kuin niiden koske­mat­ta jät­tämi­nen. Koske­mat­ta jätet­ty­inä ojite­tut turvek­er­rostu­mat bio­ha­joa­vat ja tuot­ta­vat pahimpia kasvi­huonekaa­su­ja eli metaa­nia ja typ­piok­sidu­u­lia. Polt­tamiset tuot­ta­vat vain hiilid­iok­sidia, jot­ka kasvit tarvit­se­vat aineen­vai­h­dun­nas­saan. Näitä pahimpia kasvi­huonekaa­su­ja kasvit eivät mitenkään voi hyödyntää.

    1. Mihin luulet sen kuoritun ja polte­tun hiilen katoa­van. Ja ymmär­rätkö mikä merk­i­tys ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­udelle on sil­lä kuin­ka nopeasti hiili vapau­tuu ilmake­hään ja kuin­ka nopeasti se sieltä poistuu. 

      Koeta­pa arva­ta kuin­ka kauan menee siihen, että ojite­tus­ta suos­ta ker­tyneet hiilipäästöt yltävät samaa kuin kuoritun ja polte­tun suon.
      Entä jos suo ennal­lis­te­taan, kuin­ka käy sil­loin vaik­ka 50 vuo­den aikajänteellä?

      1. “Mihin luulet sen kuoritun ja polte­tun hiilen katoa­van. Ja ymmär­rätkö mikä merk­i­tys ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­udelle on sil­lä kuin­ka nopeasti hiili vapau­tuu ilmake­hään ja kuin­ka nopeasti se sieltä poistuu. ”

        Ei tässä asi­as­sa tarvitse luul­la tai arvail­la mitään. On ole­mas­sa valmi­ita tutkimus­tu­lok­sia siitä, mikä val­ta­va ero on sil­lä, polte­taanko esim. ojitet­tu­jen soiden bio­mas­sa, jol­loin tulee hiilid­iok­sidipäästöjä vai annetaanko sen koske­mat­tomana bio­ha­jo­ta mikro­bi­en toimin­nan tulok­se­na, jos­ta aiheutuu metaani- ja typ­piok­sidu­ulipäästöjä. Näi­den ilmake­hää läm­mit­tävien kasvi­huonekaa­supäästö­jen vahin­gol­lisu­us­ta­son takia näitä eri aiheut­tamis­vai­h­toe­hto­ja jyvitetään, ei sen takia, minkä nimisen kaa­sun tulok­se­na hai­tat aiheutuvat.

        “Typ­piok­sidu­ulin ilmake­hää läm­mit­tävä vaiku­tus on noin 300 ker­taa voimakkaampi kuin hiilid­iok­sidin. Typ­piok­sidu­ulin elinikä ilmake­hässä on noin 110 vuot­ta. Metaanin elinikä ilmake­hässä on noin kymme­nen vuot­ta, mut­ta sen ilmake­hää läm­mit­tävä vaiku­tus on 25 ker­taa suurem­pi kuin hiilid­iok­sidil­la.” (Wikipedia)

        Tekoä­ly antoi aiheesta seu­raavia vas­tauk­sia: “Polt­ta­mi­nen on yleen­sä ilmas­ton kannal­ta vähem­män haitallista kuin turpeen hajoami­nen luon­nos­sa, jos hajoamises­sa syn­tyy merkit­täviä määriä metaa­nia (CH₄) ja dityp­piok­sidia (N₂O) — kos­ka nämä kaa­sut ovat CO₂:ta moninker­tais­es­ti voimakkaampia kasvihuonekaasuja.”

        “Jo muu­ta­ma pros­ent­ti hiilen vapau­tu­mis­es­ta CH₄:na tai N₂O:na riit­tää tekemään hajoamisen polt­tamista pahemmaksi.”

      2. “Koeta­pa arva­ta kuin­ka kauan menee siihen, että ojite­tus­ta suos­ta ker­tyneet hiilipäästöt yltävät samaa kuin kuoritun ja polte­tun suon.
        Entä jos suo ennal­lis­te­taan, kuin­ka käy sil­loin vaik­ka 50 vuo­den aikajänteellä?”

        Se turpeesta pois kuoritun suoalueen aiem­paa parem­pi päästö­tase koituu siitä, että päästöt ja varsinkin nämä pahim­mat sel­l­aiset lakkaa­vat lop­ullis­es­ti. Kun turve on pois kuorit­tu, kasvit pää­sevät ulot­ta­maan juuris­ton­sa rav­in­teikkaaseen kiven­näis­maa­han. Suomes­sa kas­vaa lukuisia puu ja vil­je­lykasvi­la­je­ja, jot­ka tuot­ta­vat yhdessä kasvukaudessa bio­mas­saa ja sito­vat hiiltä määrän, jon­ka mil­limetrin vuodessa turvek­er­rostu­maa kas­vat­taval­ta suosam­maleelta menee aikaa sato­ja vuosia. Ojite­tut ja vähärav­in­teiset turvek­er­rostu­mat eivät ole eri­tyisen hyviä maaper­iä edes metsänkasvualustoina.

        Tuo soiden ennal­lis­t­a­mi­nen on han­ke, joka tör­mää siihen mah­dot­to­muu­teen, että maamme puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den raa­ka-aineesta yli kol­ma­sosa tulee oji­tusalueil­ta, kos­ka siel­lä on suurim­mat hakku­usäästöt. Vah­vasti vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta riip­pu­vainen kansan­taloutemme ei kestä sitä, että run­sas kol­mannes puun­jalostus­te­ol­lisu­ud­es­ta, joka on tärkein vien­ti­t­u­lo­jen kar­tut­ta­ja, lopetetaan.

      3. Mietitkö ollenkaan noiden tapah­tu­mi­nen aika­jän­net­tä ja sen merk­i­tys­tä. Sil­lä on nimit­täin suu­ti merk­i­tys mikäli ilmas­ton­muu­tos halu­taan pysäyt­tää edes lähivu­osikym­me­nien aikana.

    2. Taitaa olla niin päin, että ojit­ta­mat­tomat suot tuot­ta­vat eniten metaa­nia. Oji­tus vähen­tää vapau­tu­van metaanin määrää. Ojit­ta­mat­tomaan suo­hon sitoutu­va hiili on kuitenkin suurem­pi nielu kuin siitä pää­sevä metaani.

      1. Luulen että soiden oji­tuk­sen suh­teen kan­nat­taa ennem­min funtsia vaiku­tus­ta vesistöi­hin, kuin ilmastoon.

  8. Nimik­erkin Anonyy­mi aja­tus siitä, että vero­ja kut­sut­taisi­in sakoik­si, on ihan haus­ka. Oli­si­vatko tulon­si­ir­rot ja tuet sit­ten palk­in­to­ja? Vero­ja tietenkin pitää kerätä ja tukia tarvi­taan, mut­ta sanaleik­ki avaa hyvin sitä, että eri­laiset transak­tiot viestit­tävät siitä, mitä asioi­ta kan­nat­taa tehdä ja mitä ei. Silti voi vali­ta toisin ja mak­saa siitä ilosta. Tämä toimii myös palk­in­to­jen suh­teen — voit tehdä val­in­to­ja, joil­la jäät ilman palk­in­to­ja. Aja­tus yhteiskun­nas­ta suure­na, ylhäältä ohjat­ta­vana koneena hämärtää sen, että yksit­täiset ihmiset voivat toimia vas­toin ole­tuk­sia. Usein tämä vielä tun­tuu menevän niin, että vääriä ratkaisui­ta tekevät ne, joil­la ei siihen olisi oikeasti varaa…

  9. Menee hiukan aiheen ohi, mut­ta tupakalla­han on muitakin merkit­täviä ulkoishyö­tyjä kuin tuo keuhkosyövän fiskaa­li­nen vaiku­tus. Esim. rak­soil­la näki vielä 10 vuot­ta sit­ten van­han liiton työukko­ja, jot­ka pain­oi­vat hom­mia sel­l­aista vauh­tia, etteivät hyväkun­toisetkaan nuoret pysyneet perässä. Näistä van­han liiton jäbistä noin 100 % polt­ti ketjus­sa. Aasialais­ten ahkeru­ud­es­ta ja kessut­te­lu­ti­las­toista ei tarvinne maini­ta erik­seen. Koke­muk­sien ja tilas­to­jen perus­teel­la olen päätel­lyt, että nikoti­i­ni inhaloitu­na on jonkin­lainen työukko­jen dop­ing. Se pieni dopami­inirush, jon­ka siitä saa, ehdol­lis­tuu vuosien saatossa työ­paikalle, joten röökaa­va duu­nari jak­saa painaa hom­mia eläkeikään saak­ka, vaik­ka tyrää pukkaa ja nivelet vetelevät viimeisiään. Polt­ta­mat­toma­l­la mieli antaa periksi.

    Myös “bon­daami­nen” röökipaikalla on (oli) kansan­taloudel­lis­es­ti ihan merkit­tävä jut­tu, etenkin Suomen epä­sosi­aalises­sa kult­tuuris­sa. Toki kehi­tys on viime vuosikym­meninä johtanut siihen, että röökipaikalla kokoon­tu­vat enää työ­paikan urpoim­mat nihilis­tit, mut­ta tämän maail­man olemme itse luoneet stig­ma­ti­soimal­la tupakan. Ei sitä tarvit­sisi roman­ti­soidakaan, kuten joskus Marl­boro-miehen aikoi­hin, mut­ta neu­traalimpi suh­tau­tu­mi­nen yhteiskun­nan tahol­ta olisi tervetullut.

    On melkoisen surullista, että nykyi­nen kukka­hat­tuhal­li­tus on korot­tanut tupakkaveroa jokaises­sa bud­jet­tiri­ihessä. Tuol­la ei saavute­ta enää mitään muu­ta kuin lisää har­maa­ta talout­ta. Ratio­naalises­sa yhteiskun­nas­sa tupakalla olisi selvästi nyky­istä alhaisem­mat verot. Roskaami­nen ja vil­je­lyn maankäytöl­liset vaiku­tuk­set pitäisi toki verot­taa, mut­ta jälkim­mäi­nen pitäisi ulot­taa myös esim. kahviin.

    1. “Esim. rak­soil­la näki vielä 10 vuot­ta sit­ten van­han liiton työukko­ja, jot­ka pain­oi­vat hom­mia sel­l­aista vauh­tia, etteivät hyväkun­toisetkaan nuoret pysyneet perässä. Näistä van­han liiton jäbistä noin 100 % polt­ti ketjussa.”

      Täl­lais­takin oli, mut­ta vauhdil­la tehneil­lä jälkikin oli liian usein mitä sat­tuu. Juuri tuli kat­sel­tua erään raken­nuk­sen kun­to­tutkimusti­eto­ja. Tehdessä oli oikaistu vääris­sä paikois­sa, kuten jät­tämäl­lä tuule­tus­raot laa­jalti tekemät­tä kaiken vauhdin keskel­lä. Vauhdil­la oli kyl­lä tehty.

      Itse olen tulkin­nut tilan­net­ta niin, että moni tupakoi­ja raken­nustyö­mail­la on ollut ADHD-taus­tainen. Täl­löin nopeus on johtunut ADHD:stä tai muus­ta neu­roepä­tyyp­il­lisyy­destä, ei tupakoin­nista. Tutkimusten mukaan ADHD lisää nikoti­iniri­ip­pu­vu­u­den riskiä. Valitet­tavasti asi­aan liit­tyy osal­la 0nopeuden ohes­sa myös tarkkaa­mat­to­muut­ta, mikä näkyy työn lopputuloksessa.

      1. En vetäisi ihan noin suo­ravi­ivaisia johtopäätök­siä ADHD:n, tupakoin­nin, ja huonon rak­en­tamisen välil­lä. Rak­soil­la oli 10–100+ vuot­ta sit­ten van­han liiton työukko­ja, jot­ka jät­tivät tyhjiä viina­pul­lo­ja loju­maan ympäri­in­sä, ja joskus esim. savupi­ip­pui­hin, joista niitä on vuosikym­meniä myöhem­min löy­tynyt… Pomot kävivät pitkil­lä ja kosteil­la lounail­la, joten duunare­i­ta yksin ei pidä syyl­listää ajan elin­tavoista. Tupakan­polt­to ver­rat­tuna aikakau­den dokaamisen määrään ei var­maankaan ollut rak­en­tamisen laadun kannal­ta keskeinen ongel­ma. Mut­ta yllä­tys-yllä­tys, suurin syy van­ho­jen talo­jen huonoon laatu­un oli, että ne raken­net­ti­in tietois­es­ti hal­val­la, tai että kun­nol­lisia raken­nus­ma­te­ri­aale­ja ei ollut sopi­vaan hin­taan saatavil­la. Esimerkik­si sata vuot­ta sit­ten kiin­teistö­markki­nat oli­vat Helsingis­sä yliku­umen­tuneet, ja gryn­der­it rak­en­si­vat hal­val­la ja nopeasti ker­rostalo­ja mm. Töölööseen. Ei ole paljon markki­na­t­alouden mekanis­mit muut­tuneet siitä.

Vastaa käyttäjälle AKK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.