Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset

58 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset”

1. Työkaveri­ni on opiskel­lut Puo­las­sa englan­niksi. Ker­toi otta­neen­sa melko suuren opin­to­lainan, kos­ka engan­nin kielel­lä opiskelu piti mak­saa Puo­las­sa itse. Puolan kielel­lä opiskelu olisi kyl­lä ollut ilmaista Puo­lalaisille. Hän piti aivan käsit­tämät­tömänä suo­ma­laista käytän­töä, jos­sa ulko­maalainen voi opiskel­la Suomes­sa ilmaisek­si (tai suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien piikki­in) myös muul­la kuin suomen (tai toisel­la koti­maisel­la) kielellä.

   Vastaa

   1. Suomes­sa­han on ollut lukukausi­mak­sut EU:n ulkop­uolelta tuleville jo vuosia. Vai­htel­e­vat korkeak­ouluit­tain. Eli jär­jestelmä vas­taa pitkälti kuvaa­maasi Puolan systeemiä.

      Ymmärtääk­seni tutkin­not joiden kie­lenä on Suo­mi, ovat ilmaisia myös EU:n ulkop­uolelta tuleville. Täl­löin on kyl­lä osoitet­tu jo melkoista motivaatiota.

      Ja ylivoimais­es­ti suurin osa ulko­maalai­sista opiske­li­joista tulee euroopan ulkop­uolelta. Eli euroop­palaisille ilmainen koulu­tus tääl­lä ei ole mikään val­ta­va mag­neet­ti. Sehän on ilmaista suures­sa osas­sa eurooppaa.

      Vastaa

      1. Muis­tan ajan, kun lukukausi­mak­su­ja ei saanut per­iä (ulko­maalaisil­takaan). Tästä tietämät­tä Otaniemen arkkite­htiosas­to perusti englan­ninkielisen, mak­sullisen mas­ters-kurssin, joka oli varsin suosit­tu, mut­ta ei men­nyt kauan, kun tuli ilmoi­tus, että mak­sulli­nen korkeak­oulu­ope­tus on kiel­let­ty ja kurssi pitää lakkaut­taa. Se oli yksi menetet­ty mah­dol­lisu­us koulu­tus­markki­noil­la ja nyt sitä on turha enää yrit­tää toisintaa.

      2. Ole­tan, että — vai­h­to-opiske­li­joi­ta luku­un otta­mat­ta — ulko­maalais­ten opiske­li­joidenkin pitää läpäistä jonkin­lainen pääsykoe tai todis­tus­val­in­ta suo­ma­lais­ten tapaan, eivätkä he saa tutk­in­to-oikeut­ta vain mak­samal­la lukukausi­mak­sun? Mielestäni sekä ulko­maisille että suo­ma­laisille opiske­li­joille voitaisi­in ihan hyvin antaa mah­dol­lisu­us opiskel­la mak­samal­la opiskelus­ta käypä hin­ta. Ten­tit ja lop­putyöt pitäisi tietenkin läpäistä hyväksy­tysti, mut­ta itse opiskele­maan pääsyyn olisi pääsyko­keen / todis­tus­valin­nan lisäk­si ohi­tuskaista mak­samal­la. Kaiken jär­jen mukaan tämä mah­dol­lis­taisi joko sen, että mak­samat­ta pääsee helpom­min opiskele­maan, tai että yhteiskun­nan mak­samat kus­tan­nuk­set opetuk­ses­ta lask­i­si­vat. Tämä voisi jopa aut­taa siihen ongel­maan, että ihmisiä koulute­taan “väärille” aloille, kos­ka osa koulu­tuk­ses­ta ohjau­tu­isi markki­nae­htois­es­ti, joka lähtöko­htais­es­ti johtaa parem­paan kohtaan­toon työmarkkinoilla 😉

   2. Nyt saat­taa tul­la pikkaisen tuubaakin, joten jos aihe kiin­nos­taa enem­män, niin tark­ista fak­tat. Itsel­läni on muis­tiku­via, mut­ta en edes itse allekir­joi­ta tätä, jos en tark­istaisi tekstiä.

      Euroopas­sa koulu­tuk­sen rahoituk­ses­sa alueet voi jakaa karkeasti alueisi­in itä-pohjoinen-länsi-etelä. 

      Paikoin alueil­la, jois­sa me tode­taan ole­van lukukausi­mak­sut on lukukausi­mak­sut samaa luokkaa, mitä mei­dän yliop­pi­laskun­nan jäsen­mak­sut / yths. Eli ne sum­mat osaa olla jos­sain ihan samaa luokkaa kun tääl­lä, mut­ta jos­sain niitä kut­su­taan mak­suik­si ja tääl­lä ne on vaan lasku­ja, jot­ka opiske­li­jan tulee hoitaa.

      Jos­sain päin län­sieu­roop­paa opiske­li­jan opin­to­jen rahoit­tamis­es­ta mak­se­taan van­hem­mille verovähen­nys­ten kaut­ta ja käsit­tääk­seni hyvinkin avokä­tis­es­ti. Pois­taa toki tehokkaasti luokkanousu­ja, köy­hien koulut­tamista ja mamu­jen koulut­tamista. Rikkaat van­hem­mat saa­vat rahoit­taa las­ten­sa opin­not val­tion rahoil­la ja muut maksaa.

      Lisäk­si löy­tyy tilas­toa siitä, että paljonko opiske­li­ja on joutunut otta­maan opin­to­jen aikana velkaa. Tässäkään Suo­ma­laiset eivät pääse lois­ta­maan. Eli kokon­aisu­udessaan se mei­dän ilmainen koulu­tus ei ole euroop­palaises­sa ver­tailus­sa usein sen ilmaisem­pi kuin mon­es­sa muus­sakaan paikassa.

      Jos aiheut­taa keskustelua, niin voin etsiskel­lä fak­tat ja tarvit­taes­sa sekä täy­den­tää että myös kor­ja­ta noi­ta kommentteja

      Vastaa

2. “Pako­laisek­si pääsem­i­nen on ihmis­ar­vokysymys, siir­to­laisek­si pääsem­i­nen ei ole. Jokaisel­la siir­to­laisia vas­taan­ot­taval­la maal­la on oikeus päät­tää kri­teereistä, joil­la siir­to­laisik­si pääsee.”

   Tuos­sa san­ot­tuna perusa­sia jon­ka pitäisi olla kaikille selvä, mut­ta eipä ole. Meil­lä on paljonkin porukkaa joiden mielestä rajo­jen tulee olla sil­lä taval­la auki että kaik­ki saa­vat tul­la mil­lä perus­teel­la tahansa. Vaik­ka naut­ti­maan vain maan sosiaaliturvaa. 

   Pistey­tys Kanadan mallin perus­teel­la hyvin ajatel­tu. Mut­ta kuvitel­laan­pa että joku ps:stä olisi tuonut esi­in yhtä prag­maat­tisen pistey­tys­mall­in. Huudon määrä.
   Mut­ta mikä siis estää nyt tätä hal­li­tus­ta lait­ta­mas­ta tätä tai saman kaltaista mallia lait­ta­mas­ta laki­in ja käytäntöön? 

   Siinä ps on oike­as­sa nyt, ja ollut koko ajan, että maa­han­muut­to sil­loin kun se ei ole onnis­tunut­ta tuot­taa peru­ut­ta­mat­to­mia muu­tok­sia yhteiskuntaan.
   Näin sik­si että ihmisiä ei tul­la täältä enää pois lähet­tämään, kun kyse on siir­to­laistyyp­pis­es­tä maa­han­tu­losta ja siihen liit­tyvästä per­hei­den yhdis­tämis­es­tä. Maa­hansaa­puneet tule­vat tänne jäämään, se on tietysti oikein. 

   Itse en ajat­tele että Keskisar­jan tapaan heikko­laa­tu­i­sista muut­ta­jista mitään, teot ja elämänkaar­i­han ratkaisee, mut­ta jos otamme vaik­ka kuusi­henkisen per­heen jon­ka van­hem­mat eivät koskaan todel­lis­es­ti työl­listy (esim. 30–65 ‑vuosien­sa pitkässä ikä­jak­sos­sa) ja jon­ka lap­sienkin inte­groi­tu­mi­nen on mah­dol­lis­es­ti hyvin vaikeaa, on selvää että kus­tan­nuk­set Suomelle ovat mas­si­ivisia. Toki mon­et onnis­tu­vatkin. Mut­ta hyvin vaikeaa se on maas­sa jos­sa talous ja työelämä on kuralla.
   Sik­si pis­te­tys­mall­ia tarvi­taan pikaisesti.
   Noil­la kri­teereil­lä siinä on myös inhimil­lisiä piirteitä. Teot ratkai­se­vat eivät tulosta­tus tai abstrak­timpi arvoajattelu.
   Toki maan työolo­jen tulee olla siinä kun­nos­sa että itsen­sä elät­tämi­nen työl­lä on mah­dol­lista ja työ­paikko­ja saatavilla.
   Jos ei ole, emme tarvitse laa­jaa siirtolaisuuttakaan.
   Maa­han­tu­lon ensim­mäi­nen kri­teeri: onko maas­sa todel­lista elan­toa tar­joavaa työtä tarjolla. 

   Lisään vielä tuo­hon kuusi­henkisen per­heen esimerkki­i­ni sen, että on selvää että vas­taavia löy­tyy myös kan­ta­suo­ma­lai­sis­takin. Mut­ta se ei tarkoi­ta kuitenkaan että sil­lä perus­teel­la kuka tahansa mis­tä tahansa voisi vali­ta maamme paikak­si jos­sa koko elämä perus­tuu koko elämän­mit­taiseen sub­jek­ti­ivis-oikeudel­liseen sosi­aal­i­tur­vaan. Ei niin ole Kanadas­sakaan. Eikä oikein mis­sään. Mut­ta siihen suun­taan hai­hat­telijoi­ta meil­lä on vieläkin. 

   Tämä on tosi­asial­lis­es­ti tietenkin eet­tis­es­ti vaikea asia, mut­ta jos asioi­ta ei mietitä ja ratkaista vai­h­toe­htona on sit­ten kaaos­te­o­ri­oiden sat­tuman­varainen toteu­tu­mi­nen. Matem­ati­ik­ka rankaisee myös tyh­myy­destä ja kovaa, ja peruuttamattomasti.

   Vastaa

   1. Suo­mi tarvit­see vuosit­tain 50 000 osaavaa siir­to­laista. Hei­dän maa­han­tu­lon­sa pitää tehdä mahol­lisim­man nopeak­si ja mutkat­tomak­si. Varsinkin AI-osaa­jista on huu­ta­va pula.

      Tässä on pidet­tävä mielis­sä AI:n keskeinen merk­i­tys Suomen pelas­tamises­sa nykyis­es­tä talouskatastrofista.

      Kan­nat­taa kuun­nel­la maail­man parhaan Nati­ivisen tekioä­ly-trans­for­maa­tion asiantun­ti­jaa Mikko Alasaarelaa.

      Hänen mukaansa Suomes­sa on PAKKO tehdä tekoä­ly-agent­ti trans­for­maa­tio, joka todis­te­tusti nos­taa organ­isaa­tion tuot­tavu­ut­ta KOLMINKERTAISEKSI kolmes­sa kuukaudessa. 

      Näin palau­tamme yri­tys­temme ja julk­ishallinnon kil­pailukyvyn takaisin maail­man kärkeen.

      Suo­mi on nyky­isin kokon­aan dig­i­tak­isoitu, joten meil­lä on tässä ilmi­selvä iskun paik­ka! Sitran eri­no­mainen CIO (Chief Infor­ma­tion Offi­cer) Teemu Lin­na on tässä jo hyvässä vauhdissa…

      Mikon ”ohjeet” voit kuun­nel­la tästä: https://youtu.be/M0FSZYlOdKQ?si=iJx6tLbS9updIAeC

      Sep­po Korp­poo, joka käyt­tää tekoä­lyä päivittäin

      Vastaa

      1. Sep­po, AI siis nos­taa “tuot­tavu­u­den” “kolminker­taisek­si.”
         Tarkoit­ta­nee että jos näin, niin se vähen­tää tarvit­tavien työn­tek­i­jöi­den määrää suurin piirtein samas­sa suhteessa.
         AI on työt­tömyyskone todel­la monil­la aloilla.
         Se tul­laan näkemään kyllä. 

         50 000 osavaa siir­to­laista vuodessa? Siis 250 000 viidessä vuodessa. Eikö edes yhtä erää osaavia työn­tek­i­jöitä saa­da noin kolmes­ta sadas­tatuhannes­ta työttömästämme?
         Heistäkin varsin suuri osa on tul­lut tänne siir­to­laise­na viime vuosi­na, paikkaa­maan “työvoima­pu­laa” mut­ta eri syistä pää­tynyt työt­tömik­si työnhakijoiksi.
         Miten varmi­s­tat ettei uusista tuli­joista liian moni siir­ry jonkin ajan kulut­tua “paikkaa­maan” työttömyystilastojamme?
         Jot­ka eivät kyl­lä laskus­sa olekaan.

      2. ”Varsinkin AI-osaa­jista on huu­ta­va pula.”

         Olen tehnyt koneop­pimis ja AI hom­mia kon­sult­ti­na pörssiyri­tyk­sis­sä yli vuosikymme­nen, ja väitän että AI osaa­jista ei ole pulaa oikein mil­lään tasol­la. Pro­jek­te­ja on vähän ja niihin har­voihin hyvi­in hom­mi­in on kym­menit­täin osaa­jia tar­jol­la. Jos kysytte asi­aa alan kon­sult­ti­toimit­ta­jil­ta niin tun­ti­hin­nat ovat vain laske­neet ja osaa­jia on hyvin tar­jol­la. Mon­et muut­ta­vat ulko­maille kos­ka Suomes­sa ei ole töitä.

         Julkisen puolen tehost­a­mi­nen tekoä­lyl­lä tör­mää usein eri­laisi­in lakipykäli­in ja/tai muu­tosvas­tar­in­taan. Yksi­tyisel­lä puolel­la odote­taan niitä kuu­luisia investoin­te­ja. Yri­tyk­sil­lä ei olenol­lut juurikaan rahaa investoin­tei­hin, ja kaiken­laiset tekoä­ly-investoin­nitkin on ajet­tu alas monista firmoista.

   2. Perus­suo­ma­laiset eivät halua tänne yhden yhtä ulko­maalaista. Joo, voivathan he sanoa,että kan­nat­ta­vat työperäistä maa­han­muut­toa, mut­ta sit­ten he vetävät rajan niin korkealle, ettei tänne tulisi ketään.

      Kyl­lä se pitäisi jo pikkuhil­jaa hyväksyä, että Perus­suo­ma­laiset ovat pääosin rasis­te­ja, etenkin nykyään kun jäl­jelle on jääneet vain hardcore-persut.

      Vastaa

      1. TL, esität hyvän kom­mentin kun väität ettei AI-osaa­jista ole pulaa.

         Niistä on nimit­täin sekä pulaa, että yli­tar­jon­taa samaan aikaan.

         Kysyin tätä ChtGTP:ltä ja tässä on vastaus:

         Tämä on eri­no­mainen kysymys, ja ris­tiri­ita on itse asi­as­sa hyvin tyyp­illi­nen ilmiö työ­markki­noil­la, eri­tyis­es­ti uuden ja nopeasti kehit­tyvän teknolo­gian kohdal­la. Suomes­sa (ja muual­lakin) väite ”AI-osaa­jista on pulaa” ja väite ”AI-työ­paikkoi­hin on val­tavasti hak­i­joi­ta” voivat molem­mat olla tot­ta samaan aikaan – ne vain kuvaa­vat eri näkökulmia.

         Tässä keskeiset syyt ristiriidalle:

         1. Osaamisen taso ja laatu
         Yri­tys­ten tarve: Mon­et yri­tyk­set etsivät hyvin kokenei­ta AI-osaa­jia, joil­la on vah­va matem­ati­ikan, koneop­pimisen ja ohjel­moin­nin taus­ta, sekä käytän­nön koke­mus tuotan­to­ta­son mallien rak­en­tamis­es­ta ja käyttöönotosta.
         Hak­i­ja­joukko: Suuri osa hak­i­joista on vas­ta valmis­tunei­ta tai itseop­pinei­ta, joil­la ei vielä ole syvää käytän­nön koke­mus­ta tai osaamista esimerkik­si MLOp­sista, skaalau­tu­vista jär­jestelmistä tai gen­er­ati­ivisen AI:n eet­ti­sistä käytännöistä.
         Seu­rauk­se­na: Työ­paikkoi­hin on paljon hak­i­joi­ta, mut­ta vain pieni osa täyt­tää vaa­di­tun osaamisprofiilin.

         2. Yli­tar­jon­ta tietyis­sä profiileissa
         Mon­et kurssit, boot­campit ja yliopis­to-ohjel­mat tuot­ta­vat “AI-peru­sosaa­jia”, jot­ka osaa­vat esimerkik­si käyt­tää valmi­ita kir­jas­to­ja (Ten­sor­Flow, PyTorch) ja tehdä projektiharjoituksia.
         Yri­tyk­set taas etsivät usein harv­inaisem­pia profiileja:
         Dataa ja infra­struk­tu­uria ymmärtäviä insinööre­jä (MLOps).
         Domain-asiantun­ti­joi­ta, jot­ka osaa­vat yhdis­tää AI:n liiketoimintaan.
         Tutk­i­joi­ta, jot­ka kehit­tävät uusia menetelmiä.
         Tämä johtaa tilanteeseen, jos­sa tietyn­tyyp­pisiä hak­i­joi­ta on liikaa ja toisia liian vähän.

         3. Odotusten ristiriita
         Yri­tys­ten puolel­la: Odote­taan, että AI-pro­jek­tit tuot­ta­vat nopeasti liike­toim­intahyö­tyjä, mut­ta siihen tarvi­taan hyvin kokenut tiimi.
         Hak­i­joiden puolel­la: Odote­taan, että “AI-osaa­ja” on jo hyvä palkkainen ja halut­tu, mut­ta markki­na ei palk­itse pelkkää teo­reet­tista osaamista tai kurssisuorituksia.
         Tämä tuot­taa pet­tymyk­siä molem­mille osapuolille.

         4. Alueelli­nen ja toimi­alako­htainen epätasapaino
         AI-työ­paikat keskit­tyvät suurelta osin Helsinki­in ja muu­tami­in isoi­hin kaupunkei­hin, mut­ta hak­i­joi­ta on ympäri Suomea.
         Lisäk­si osa aloista (esim. teol­lisu­us, ter­vey­den­huolto) etsii hyvin spe­sife­jä AI-sovel­lus­ten osaa­jia, joi­ta ei yksinker­tais­es­ti ole tarpeeksi.

         5. Medi­an ja markki­noin­nin luo­ma kuva
         Kun san­o­taan, että “AI-osaa­jista on pulaa”, viitataan usein kan­sain­väliseen kil­pailu­un huip­puta­son osaajista.
         Kun taas san­o­taan, että “työ­paikkoi­hin on paljon hak­i­joi­ta”, viitataan perus- tai junior­i­ta­son paikkoi­hin, joi­hin hakee iso joukko ihmisiä.

      2. Harv­inaisen järkevä, selkeä kom­ment­ti. Kiitän siitä.

3. Pistey­tysjär­jestelmä olisi hyvä. Se toisi ennakoitavu­ut­ta, läpinäkyvyyt­tä ja kon­trol­lia. Pis­ter­a­jo­ja olisi tarpeen mukaan säädet­tävä niin, että maa­han­muu­ton määrä ei kas­va tavoit­se­ta­soa suurem­mak­si. Sopi­va tavoite­ta­so voisi olla vaikka­pa 50 % suo­ma­lais­ten syn­tyvyy­destä; suo­ma­laisil­la tarkoi­tan tässä koti­maisia kieliä äidinkie­lenään puhu­via. Toisaal­ta tavoite­ta­son alle pitäisi uskaltaa jäädä, jos hyviä hak­i­joi­ta ei ole riittävästi.

   Vastaa

4. Vaikea ja vähiten keskustel­tu maa­han­muu­ton kipuko­h­ta ovat avi­o­li­iton perus­teel­la tänne puolisona tulleet henkilöt. He ovat kaikkien jär­jestelmien ulkopuolella. 

   Työ­nan­ta­ja pääsään­töis­es­ti miet­tii edes jonkin ver­ran kotou­tu­mista ja siihen liit­tyviä asioi­ta. Pako­laisu­us tuo myös jok­seenkin organ­isoidun pol­un. Puoli­son kohdal­la riip­puu tuurista. 

   Pistey­tys ei voi koskea puolisoi­ta. Rakas­tu­mi­nen on rakas­tu­mista ja se ei muille kuulu. 

   Oma kysymys ovat n 60 000 ukrainalaista. He ovat EU:n ulkop­uolelta ja heitä polit­ti­ikan valin­nat potki­vat erityisesti. 

   Täl­lä het­kel­lä kielikurs­seille oppi­maan suomea on tunkua ja samoin puhu­misen treenaamiseen ideoidut kielikahvi­lat ovat tupat­en täynnä.

   Vastaa

5. Käv­in­pä taas ihmettelemässä perus­suo­ma­lais­ten lehteä Suomen uutiset. Siel­lä kauhis­tel­laan Helsin­gin kaupun­gin kan­sain­välistymis­seteteliä, jon­ka työ­nan­ta­ja voi saa­da palkates­saan ulko­maalaisen opiske­li­jan tai vas­tavalmis­tuneen vähin­tään kah­den kuukau­den työhar­joit­telu­un. PS:n mukaan siinä syr­jitään suo­ma­laisia! Tässä olisi kuitenkin kyse juuri niistä korkeak­oulute­tu­ista, jot­ka olisi hyvä saa­da jäämään Suomeen.

   Vastaa

   1. Syr­ji­jän mielestä karmeinkin syr­jin­tä kuten kansan­murhat ovat aina perustel­tua, posi­ti­ivista syr­jin­tää. Sik­si olisi paras soveltaa tin­kimät­tömästi yhden­ver­taisu­us­lain “Ketään ei saa syr­jiä iän, alku­perän, kansalaisu­u­den, kie­len, … perus­teel­la”. Muuten ollaan kalte­val­la pin­nal­la, joka tuot­taa ainavaan enem­män ja vakavam­min syr­jit­tyjä ihmisiä.

      Vastaa

6. “Uuden koti­maan maan sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä. Olen yrit­tänyt selvit­tää, kuin­ka kauan pitää olla töis­sä, mut­ta selkeätä vas­taus­ta en ole tähän saanut. Se taitaa olla tapaoikeutta.”

   Ulko­muis­tista Suomes­sa menee siten, että työt­tömyyspäivära­haa (perus­päivära­haa tai ansiopäivära­haa) voi saa­da kun on täyt­tänyt työssäoloe­hdon. Tähän riit­ti parhaim­mil­lasn 6kk työsken­te­ly vähin­tää 18 tun­tia viikos­sa. Nykyään taitaa olla pidem­pi. Täl­löin ei kuu­lu muuhun sosi­aal­i­tur­vaan, eli ei pysty saa­maan esim. asum­is­tukea, sairaus­päivära­haa, lap­sil­isää jne.

   Jos on ollut kokopäivätöis­sä (vai riit­tikö tähänkin se 18h/vk?) vähin­tään kak­si vuot­ta, pääsee osak­si koko sosi­aal­i­tur­vaa. Muis­taak­seni vielä niin, että jos saa pysyvän työ­suh­teen voi päästä osak­si sosi­aal­i­tur­vaa heti. Täl­löin on oikeutet­tu työ­markki­natu­keen, lap­sil­isään, van­hempaine­tuuk­si­in ym.

   Opt­in­to­tu­ki on yksi toinen har­vo­ja etuuk­sia jon­ka voi saa­da vaik­ka ei kuu­lu sosi­aal­i­tur­vaan. Vaa­timus kuitenkin on, että Suomeen muu­ton syy on ollut joku muu kuin opiskelu. Tässä on tapausko­htaista hark­in­taa, mut­ta tässä voi olla kyse esim. per­he­suhteista. On myös mah­dol­lista, että on töis­sä 1v 11kk eikä pääse sosi­aal­i­tur­van piir­ri­in. Jos täl­löin aloit­taa opin­not voidaan ehkä kat­soa, että Suomeen tulon syy oli alun­perin työn­teko. Työt­tömyys­tur­vaankin olisi tietenkin oikeus työssäoloe­hdon perus­teel­la, mut­ta ei (ainakaan ennen) opin­to­jen ajalle.

   Muis­sa EU-mais­sa on melko var­masti mui­ta käytäntöjä.

   Vastaa

7. “Osa on alun perinkin aikonut tehdä niin, mut­ta suuri osa muut­taa, kos­ka eivät saa töitä Suomesta.”

   Aika moni vain hau­tau­tuu byrokra­ti­aan. Yksi pahim­mista on se, että Suo­ma­lainen fir­ma lait­taa ulko­maan keikalle, jol­loin maas­saoloe­hto katkeaa ja pahim­mil­laan tulee karkoite­tuk­si, kuten yksi min­un kollegani.

   Vastaa

8. > Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voisi ylläpitää, jos maa­han saisi kuka tahansa muut­taa ja pää­sisi välit­tömästi sosi­aal­i­tur­van piiriin.

   Olen muu­ta­maan otteeseen tehnyt tupakkikan­si­laskelmia ulko­maalais­ten kotout­tamiskus­tan­nuk­sista ja ver­tail­lut niitä syn­type­r­äisen suo­ma­laisen veron­mak­sa­jak­si kas­vat­tamisen kus­tan­nuk­si­in. Lähteitä en nyt blogikom­ment­ti­in jak­sa kaivel­la, mut­ta per­su­jen itse kauhis­telemien suurten sum­mien mukaan tur­va­paikan­hak­i­jana Euroop­paan tulleen saat­ta­mi­nen tuot­tavak­si veron­mak­sa­jak­si kestää keskimäärin noin 7–9 vuot­ta ja mak­saa yhteiskun­nalle noin sata tuhat­ta euroa. Vas­taavasti suo­ma­lais­lapsen syn­nyt­tämi­nen, neu­volat, päiväkodit, kouluput­ki jne. mak­saa n. 300 000€/hlö. Suo­ma­lainen siir­tyy työelämään n. 24-vuo­ti­aana. Yleen­sä varsin nuo­ri­na Suomeen tulleet tur­va­paikan­hak­i­jat, puolisot yms. vaa­tivia kotou­tu­mis­palvelui­ta ja sosi­aal­i­tur­vaa tarvit­se­vat oli­si­vat välit­tömistä kus­tan­nuk­sis­taan huoli­mat­ta varsin tur­val­lisia sijoituk­sia — mikäli yhteiskun­ta ja työ­markki­nat toimi­si­vat ja kohtelisi­vat ihmisiä reilusti taus­tois­taan huolimatta. 

   En ole yhtä skepti­nen, etteikö hyv­in­voin­ti­val­tio jonne voisi liki “kuka tahansa” muut­taa olisi mah­dolli­nen. Mut­ta sel­l­aisen rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää meno­laskelmien päivit­tämistä sijoi­tus­matem­ati­ikak­si, kotou­tu­miso­hjelmien kehit­tämistä sekä sel­l­aisia sosi­aal­isia- että työelämä­muu­tok­sia joi­hin epäilen suo­ma­lais­ten ole­van valmiita. 

   Kos­ka siir­to­laisu­ut­ta kuitenkin tarvi­taan liki kaikkial­la, uskon että lähi­t­ule­vaisu­udessa jos­sain päin maail­maa löy­de­tään malli, mis­sä maa­han­pääsyn kyn­nys on suht mata­lal­la, mut­ta maas­sa pysymi­nen on sidot­tu kotou­tu­miso­hjel­mas­sa (kieli­taidon opet­telu, täy­den­nysk­oulu­tus, työo­hjelmi­in osal­lis­tu­mi­nen, sosi­aa­li­nen sopeu­tu­mi­nen…) eten­e­miseen. Täl­läisessä sys­tee­mis­sä voidaan myös hyväksyä jonk­in­ta­soinen etu­pain­ot­teinen investoin­tikus­tan­nus siir­to­lais­ten kotou­tu­miseen, mikä on täl­lä het­kel­lä poli­it­tis­es­ti Euroopas­sa mahdotonta.

   Vastaa

9. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011483092.html

   Eiköhän tuo tilas­to aika lahjo­mat­tomasti ker­ro, mis­tä on kyse kun pidämme mitä tahansa maa­han­tulemista työperäisenä ja vält­tämät­tömänä työvoima­pu­lan, väk­ilukumme kehi­tyk­sen ja maan talouden kannalta.
   En minäkään tästä pidä. Toisen­laiset luvut oli­si­vat olleet kivoja. 

   Luvut eivät alen­na nois­sa tilas­tossa esitet­ty­jen kieliryh­mien ihmis­ar­voa lainkaan, siitä ei ole kyse, mut­ta työl­lisyy­den ja talouden argu­ment­tien kannal­ta vaikeudet näyt­tävät rajuil­ta ja sel­l­aisil­ta että jotain pitäisi tehdä. Ja olisi pitänyt tehdä jo.
   Otet­ta­va huomioon näi­den luku­jen kumu­laa­tio vielä vuosien ja vuosikym­menten myötä, kos­ka hyvä työl­lisyys meitä tuskin on koskaan odottamassa. 

   Ensin maas­sa ole­vat työelämään, mieluiten täystyöl­lis­inä, ennen kuin puhutaan kym­menistä tuhan­sista vuosit­tai­sista tuli­joista välttämättömyytenä.
   Se on ilman muu­ta myös noiden toimeen­tu­lotuen peru­sos­al­la eläjienkin oma etu, ja inhimil­listä heille ja hei­dän perheilleen.

   Vastaa

   1. Sotket taas ilois­es­ti pako­laiset ja siir­to­laiset. Meil­lä ei tai­da olla juurikaan siir­to­laiskri­teere­in maa­han tullei­ta arabiankielisiä.

      Vastaa

      1. En sotkenut, kir­joitin että kaikkea maa­han­tu­loa perustel­laan tuol­la siir­to­laisu­us­pe­rus­teel­la. En ymmär­rä myöskään mik­sei muka pako­lai­sista voi­da koulut­taa tek­i­jöitä, asiantun­ti­joi­ta ja työl­lisiä samaan tapaan kuin on odotus muil­la tavoin tuli­joiden suh­teen. Eihän heis­sä mitään vikaa ole.

      2. > En ymmär­rä myöskään mik­sei muka pako­lai­sista voi­da koulut­taa tek­i­jöitä, asiantun­ti­joi­ta ja työl­lisiä samaan tapaan kuin on odotus muil­la tavoin tuli­joiden suh­teen. Eihän heis­sä mitään vikaa ole.

         Työpe­rus­taisel­la oleskelu­lu­val­la maa­han tulleil­la työ­paikan ole­mas­sao­lo on maas­saoloe­hto. Opiske­li­joil­la opiskelu, jne. Kun maas­saoloe­hto häviää, hei­dän tulee etsiä uusi työ­paik­ka tai tul­la karkote­tuk­si. Vierask­ielis­ten työl­lisyysaste on luon­nol­lis­es­ti hyvin korkea — kos­ka toimeen­tu­loe­hdon raukeami­nen johtaa nopeasti maas­takarko­tuk­seen. Vierask­ielisiä työt­tömiä on vähän, kos­ka hei­dät hääde­tään maas­ta pois.

         Poikkeuk­sen tekevät he joiden maas­saoloe­hto on jokin muu kuin työ­paik­ka. Esimerkik­si pako­laiset ja maas­sa lail­lis­es­ti asu­vien per­heen­jäsenet. Työt­tömyys­ti­las­tot ja täy­den­tävät tulon­si­ir­rot koros­tu­vat väestöryh­mis­sä joiden maas­saoloe­hto on jokin muu kuin työn­teko, kos­ka heitä ei hääde­tä pois maas­ta liian heikon toimeen­tu­lon johdosta.

         Soma­lit ja ara­bi­ankieliset eivät ole sen huonom­paa työvoimaa kuin minkään muunkaan maalaiset. Mut­ta kos­ka hei­dän maas­saoloe­hton­sa on pitkälti human­itääri­nen työn­teon sijaan, he jäävät maa­han työl­listymis­vaikeuk­sista huoli­mat­ta siinä mis­sä työ­paikkansa menet­tävä kiinalainen hääde­tään pois.

      3. Nykyti­lanne on poikkeuk­sel­lisen epäreilu ulko­maalaiselle työvoimalle, jot­ka pakote­taan mak­samaan työn­teostaan kalli­ita työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ja työl­lisyys­ra­has­toille ja kas­saan — mut­ta jot­ka eivät ole käytän­nössä oikeutet­tu­ja vaku­u­tus­mak­suil­la osta­maansa kohde-etu­u­teen kos­ka työt­tömyysko­r­vauk­sia ei mak­se­ta ulko­mail­la tapah­tu­vaan työn­haku­un. Kun nyky­isin karko­tus kohtaa jo kol­men kuukau­den työt­tömyys­jak­son jäl­keen, ei ole perustel­tua kerätä työ­nan­ta­jil­ta ja työn­tek­i­jöiltä vakuutusmaksuja.

         Joko ulko­maalainen työvoima tulisi vapaut­taa työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ista (mikä rikkoisi suo­ma­laisia työ­markki­noi­ta olen­nais­es­ti) — taik­ka ulko­maalaistyövoimalle sal­lit­tu työt­tömyys­jak­so tulisi sitoa työt­tömyysko­r­vausten pitu­u­teen (300–400 päivää riip­puen työssäolo­jak­son pitu­ud­es­ta). Ken­ties ulko­maalaisille voitaisi­in myy­dä ylimääräisiä yksi­ty­isiä vaku­u­tuk­sia, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat tuo­takin pidem­män työttömyysjakson?

10. Näkökul­ma taitaa olla tässä otsikon mukaises­ti hyv­in­voin­ti­val­tion säi­lyt­tämisessä eli miten tätä asi­aa pitäisi ratkoa kansal­lisel­la tasol­la. En näe kuitenkaan, että siir­to­lais­ten pisteyt­tämi­nen ratkai­sisi tätä kysymys­tä ylikansal­lisel­la tasol­la. Pako­laisen määritelmä on käsit­tääk­seni se, että hen­ki tai vapaus on uhat­tuna. Muut ovat siis siir­to­laisia. Esimerkik­si Nige­ri­as­sa on yli 200 miljoo­nan ihmisen väestö — käsit­tääk­seni kas­vaa koko ajan — ostovoimako­r­jat­tu bkt/capita on alle 7000 dol­lar­ia, ts. alle 600 dol­lar­ia kuus­sa ja tämä siis ostovoimako­r­jat­tu luke­ma, nimelli­nen on vielä alhaisem­pi. Eikä tässä vielä kaik­ki kuten Simo vaate­huoneelta sanoisi vaan Nige­ri­as­sa on lisäk­si varsin korkea gini-ker­roin. Puhu­mat­takaan siitä, että Nige­ria on vas­ta yksi maa, vaik­ka toki Afrikankin mit­takaavas­sa iso sel­l­ainen. Otta­mat­ta kan­taa siihen onko tai pitäisikö ihmisel­lä olla oikeus pae­ta köy­hyyt­tä ja näköalat­to­muut­ta syn­ny­in­maas­taan jon­nekin muualle, on minus­ta joka tapauk­ses­sa epäre­al­is­tista olet­taa, että niin ei tulisi tapah­tu­maan. Siir­to­lais­ten pisteyt­tämi­nen tun­tuu tätä taus­taa vas­ten aikamoi­selta näperte­lyltä, vaik­ka toki on täysin ymmär­ret­tävää, ettei mikään jär­jestelmä tai yhteiskun­ta kestä yhtäkkistä ja voimakas­ta siir­to­lais­tul­vaa. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan säi­lyt­tämi­nen vaatisi min­un nähdäk­seni jotain muu­takin, ehkä voimakas­takin kehi­tysy­hteistyötä ja ken­ties jopa valmi­ut­ta tin­kiä omas­ta elin­ta­sos­ta, jot­ta globaale­ja ero­ja saataisi­in tasat­tua. Näkymä tältä osin ei valitet­tavasti ole kovin hyvä, nämä asi­at eivät ole ns. hyvässä huu­dos­sa täl­lä hetkellä.

    Vastaa

    1. Jos vaik­ka moni saat­taisikin halu­ta lähteä Nige­ri­as­ta Suomeen saak­ka siir­to­laisek­si, ei Suomel­la ole velvol­lisu­ut­ta ottaa vas­taan. Globaalien ero­jen tasaami­nen ei ole ensisi­jainen kysymys Suomelle. Toisel­la sijal­la sen jo sopi­ikin olla.

       Vastaa

       1. Ajat­telet edelleen lähin­nä kansal­lisel­la tasol­la tätä asi­aa, ikään kuin Suomikin voisi tässä vain ajaa kansal­lista etua muista välit­tämät­tä. Ei tai­da olla niin yksinker­taista. Ei sekään, että ei vain ote­ta vastaan.

11. Kaik­keen alku­per­iäiskir­joituk­ses­sa vah­va kan­na­tus — ja tämän pitäisi olla vielä suht helppoa. *

    Trage­dia on, että kun sote- ja työelämäkysymyk­sis­sä on vit­saus että kaikil­la puolueil­la on vah­va sisäi­nen insen­ti­ivi sanoa mille muu­tok­sille ei, niin tässä tapauk­ses­sa men­nään iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan puolelle jos­sa se EI tulee läh­es refleksi­no­mais­es­ti sekä vapaam­man että olemat­toman maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jil­ta. Yhteiskun­ta­sopimus-henk­i­nen ajat­telu on tässä vält­tämät­tömyys, mut­ta han­kalaa on.

    * Vaikea rasti on se, että miten kohdel­laan avi­o­li­iton solmimista eri por­tail­la ollessa — sekä puoli­son ase­man kannal­ta että vielä miten kohdel­laan tämän uuden puoli­son mah­dol­lisia alaikäisiä lap­sia. Tätä ei pidä sivu­ut­taa ikävänä jut­tuna tai mar­gin­aaliasiana, vaan tämä on kuitenkin sekä lukumääriltään että oikeu­den­mukaisu­us vs. eri por­tail­la ilman avi­o­li­it­toa ole­vat ‑aspek­tista erit­täin olen­nainen kysymys, ja jotenkin järkevästi tästäkin pitäisi säätää.

    Vastaa

12. Nyt tun­tuu kyl­lä mon­elta hämär­tyneen se mitä Kanadan pistey­ty­malli toimii. Se ei todel­lakaan tarkoi­ta kaikkien maa­han­muut­ta­jien pisteyt­tämistä, ei edes työperäidten maa­han­muut­ta­jien. Se tarkoit­taa lähin­nä “ohi­tuskaistaa” tietyt kri­teer­it täyt­täville työperäisille ja opiskele­maan tuleville maa­han­muut­ta­jille ja on lisä nyky­isi­in maa­han­muut­toväyli­in. Ja ilman muu­ta malli on hyvä jos Suomeen halu­taan saa­da riit­tävästi koulutet­tu­ja osaajia.

    16.9. A‑studiossa Suomen Ottawan suurlähet­tiläs val­ot­taa asi­aa hyvin.

    Vastaa

13. Eeko: “Työpe­rus­taisel­la oleskelu­lu­val­la maa­han tulleil­la työ­paikan ole­mas­sao­lo on maas­saoloe­hto. Opiske­li­joil­la opiskelu, jne. Kun maas­saoloe­hto häviää, hei­dän tulee etsiä uusi työ­paik­ka tai tul­la karkotetuksi.”

    Jos noin on, mik­si sit­ten suuria työt­tömyys­luku­ja pako­lais­statuk­sel­la tulleil­la, se näkyy tuos­sa Kela-korvaustilastossakin,koska täystyöl­lis­inä tulon­si­ir­to­ja ei edes saisi tuos­sa mitassa ?

    Miten mah­dol­lista että Suo­mi karkot­taa esim. irak­i­laisia Iraki­in, esim. rikosseu­raa­muk­se­na, mut­ta sen sijaan pako­lais­sta­tus säi­lyy työ­paikat­takin? Kaikki­han tietävät ja irak­i­laiset itsekin myön­tävät auli­isti että maas­sa käy­dään paljon lomil­la. Kos­kee myös Soma­li­aa. Mon­et kokon­aiset per­heet käyvät siel­lä kesäl­lä tyyli­in “mum­mo­las­sa.” Se on ihan oikein, tietenkin he saa­vat käy­dä koti­mais­saan, mut­ta työssäoloe­htoako ei sovel­leta mis­sään tapauk­ses­sa? Voisiko sitä soveltaa edes sil­loin kun kon­tak­tit ja käyn­nit ovat jatkuvia?
    Tietenkin jol­lakin kohtu­ullisel­la ja inhimil­lisel­lä aikaviiveellä. 

    Onko niin, en aidosti tiedä, että ker­ran saat­ua pako­lais­ta­tus­ta ei voi menettää?
    Kelan tilas­tossa nuo määrät noista maista oli­vat todel­la iso­ja ja OS:n mukaan he eivät ole tänne siir­to­laisi­na tullei­ta vaan pakolaisina.
    Maas­samme on kova työvoima­pu­la, niin­hän san­o­taan ja halu­taan uskoa, vuosikymmen­estä toiseen — vaik­ka samaan aikaa suur­työt­tömyys, kuten nyt.
    En oikeasti hah­mo­ta mitä tapah­tuu ja mik­si, kun halu­taan 50 tuhat­ta uut­ta ihmistä maa­han vuodessa vaik­ka meil­lä on todel­la kelvol­lisia ja koulutet­tuina työelämään var­masti päte­viä ihmisiä koko ajan tilas­to­jen jat­keena. Sadois­sa tuhansissa.
    Onko tässä kyse erään­lais­es­ta vasem­mis­to­laiseen ide­al­is­mi­in piiloutuneesta keskisar­jalaisu­ud­es­ta: mon­et ajat­tel­e­vat ehkä jopa tiedosta­mat­taan että heistä ei niihin hom­mi­in ole, tarvi­taan uusia ja parempia?
    Itse en ajat­tele niin.
    Työt­tömyys­ti­las­tois­sa ole­vat maa­hamuut­ta­jat, pako­laiset, kan­ta­suo­ma­laiset ovat suurim­mak­si osak­si oikein hyvää aines­ta ja hyviä ihmisiä, oike­as­sa työ­paikas­sa oikein koulutet­tuna ja palkat­tuina saamme heistä ainakin seu­raavak­si viidek­si vuodek­si joka vuodelle ne “50 000” vält­tämät­tä tänne saatavaa uut­ta unel­masi­ir­to­laista. He ovat jo tääl­lä! Mik­si eivät kel­paa EK:lle eivätkä vasem­mis­tolle ja kokoomuksellekaan? 

    Jos olen täysin väärässä hei­dän suh­teen­sa, kor­jatkaa min­ua konkreet­tis­es­ti, asia on hyvin keskeinen, mut­ta ei mitään EK-slo­ganei­ta tai some-sarkasmeja.

    Vastaa

    1. “Onko niin … että ker­ran saat­ua pako­lais­ta­tus­ta ei voi menettää?”

       Lyhyesti: ei ole.

       Pidem­min: kan­sain­välistä suo­jelua käsitel­lään ulko­maalais­lais­sa (§87–108 eteen­päin). Ulko­maalais­la­ki löy­tyy esimerkik­si Finlexista: 

       https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2004/301

       Kan­sain­vä­li­nen suo­jelu pitää sisäl­lään sekä varsi­naisen pako­laisas­e­man sekä tois­si­jaisen suo­jelu­ase­man. Näi­den lakkaut­tamista käsit­telee ulko­maalais­lain §107. Lisäk­si ulko­maalais­la­ki tun­tee tilapäisen suo­jelun (§109–111).

       Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että ulko­maalaisen maas­saoleskelun peruste (ja vas­taavasti oleskelu­lu­van tyyp­pi) voi muut­tua ajan myötä. Lisäk­si ulko­maalainen voi riit­tävän pitkään maas­sa oleskel­tuaan ja muut edel­ly­tyk­set täyt­täessään saa­da Suomen kansalaisuuden.

       Vastaa

       1. Kiitos Ris­to Koivunen asial­lis­es­ta vastauksesta. 

          Has­su jut­tu silti että esim. Irak ja Soma­lia ovat mai­ta jois­sa käy­dään paljon lomil­la Suomes­ta, siis irak­i­lais­ten ja soma­lialais­ten tahol­ta. Dubain kaut­ta yleen­sä lennetään. Usein koko per­he mukana kesäisin.
          En sano enkä tarkoi­ta ettei saisi käy­dä, hyvä että yhtey­det säi­lyvät, mut­ta on toki selvää että kyseinen loma­matkailu nos­taa luon­nol­lis­es­ti kysymyk­siä tur­va­paikkas­tatuk­ses­ta joka on kuitenkin saatu noiden maid­en tur­val­lisu­u­solo­suhteisi­in tarkentamalla.
          Toki on var­masti poikkeuk­sia, ja niitäkin paljon, siis ihmisiä jot­ka eivät voi koti­mais­saan käydä. 

          On muuten noloa meille kaikille, niin tääl­lä kuin medi­as­sa, kuin­ka pienikin maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki tulk­i­taan aina poli­it­tis­es­ti per­suiluk­si ja sel­l­aisek­si kri­ti­ikin välit­tömästi esit­täjä tulk­i­taan. Niin kuin muut eivät voisi ajatel­la samo­ja asioi­ta ilman arvolatauksia. 

          Itse olen kan­ta­suo­ma­lainen, ja aivan var­masti Keskisar­jan tarkoit­ta­maa heikom­paa geneet­tistä laat­ua: olen saanut toimeen­tu­lo­tukea, työt­tömyysko­r­vaus­ta, en omista käytän­nössä mitään, min­ul­la on perus­sairauk­sia ja teen työtä korkein­taan medi­aa­ni­palk­ka-alal­la enkä ole edes järin isänmaallinen.
          Että sel­l­ainen persuoikeistolainen.…?

    2. Ensin­näkin yrit­täjät, yri­tyk­set eli työ­nan­ta­jat päät­tävät halu­a­vatko he palkata vai eivät. Ja Orpon, kokoomus/perussuomalaidet/RKP/KD, hal­li­tuk­ses­ta on kiin­ni se mitä he halu­a­vat nyt tehdä kan­ta­suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien työt­tömien työl­listämisek­si., ei mis­tään vasem­mis­tos­ta tai ylipäätään oppo­si­tios­ta. Ja eivätkös nykyiset hal­li­tus­puolueet edus­ta juuri niitä työ­nan­ta­jista ja EK:ta. Ja nehän työn­tek­i­jöi­den ja työt­tömien ase­maa halu­a­vat heiken­tää ja ovat heikentäneet.

       Tiedätkö muuten kuin­ka mon­ta pysyvän tur­va­paikan saanut­ta Suomes­sa on ja moniko saa tur­va­paikan saa vuosit­tain. Siitä voit sit­ten suh­teut­taa asi­at ja miet­tiä hei­dän toimeen­tu­lo­tuken­sa merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Vuosit­tain hei­dän määrän­sä on muuten n. 0,05% koko Suomen väestömäärästä ja suh­teessa kaikki­in työt­tömi­inkin n. 0,1%.

       Ja huo­maatko kuin­ka suo­ma­laisia halu­taan manip­u­loi­da viemäl­lä hei­dän huomion­sa human­itääriseen maa­han­muut­toon jon­ka merk­i­tys on min­i­maal­ista kokokon­aisu­u­den kannal­ta, samal­la kun tehdään toimia joiden merk­i­tys taval­lis­ten kansalais­ten kannal­ta on mon­ta ker­talu­okkaa suurempi.

       Vastaa

       1. Hul­lu­a­han se on. EK vaatii paljon enem­män siir­to­laisu­ut­ta Suomeen, mut­ta tuo kokoomus ei uskalla toimia, kos­ka pelkää per­su­jen saa­van kan­na­tus­ta, jos anta­vat “niiden” tul­la. Ja sit­ten vasem­mik­sok­si san­otun porukan pitää puol­lus­taa EKta. 😉

       2. Tur­va­paikan­hak­i­jat ovat tietenkin kuriosi­teet­ti. Keskustelu lähti liik­keelle kela-tukien osuuk­sista. Työperäi­nen maa­han­muut­to ei toi­mi kun ei ole duu­nia jol­la mak­saa toimeen­tu­lo. On kyl­läkin suur­työt­tömyys joka on oppo­si­tion ham­pais­sa koko ajan mut­ta samaan hen­gen­ve­toon se vaatii lisää maa­han­muut­toa työn perään . Kelao­su­udet ker­to­vat aika suo­raan miten tässä käy. Tästäkin argu­men­tista kan­nat­taisi jotakin ajatel­la. Siis mik­si suo­ma­lainen tai vierasperäi­nen työtön ei kel­paa työl­lisek­si ja työperäisek­si tekijäksi

       3. Työperäistä maa­han­muut­toa­han vaa­ti­vat yrit­täjät, yri­tyk­set ja työ­nan­ta­jat ja siitä mil­laista se on vas­taa hal­li­tus ei oppo­si­tio. Heiltä pitää kysyä myös sitä, mik­si heille eivät kel­paa työt­tömät suo­ma­laiset työntekijät.

          Oppo­si­tio vaatii kyl­lä sitä että työt­tömät saisi­vat töitä työe­htosopimusten mukaisil­la työe­hdoil­la ja että heille pitäisi luo­da työpaikkoja.

          Etkö ole huo­man­nut että Orpo-Purran hal­li­tuk­sen aikana maa­han­muut­to Suomeen on ollut ennä­tys­ta­solle ja samal­la Orpo-Purra on leikan­nut rajusti työt­tömien sosi­aal­i­tur­vaa ja vieläpä tilanteessa jos­sa työ­paikko­ja ei ole. Sitähän oppo­si­tio arvostelee, vai eikö saisi arvostella.

       4. AKK: “Työperäistä maa­han­muut­toa­han vaa­ti­vat yrit­täjät, yri­tyk­set ja työnantajat”

          Juuri niin. Asian ydin on tuos­sa. Tätä olen tois­tanut jo liikaakin. 

          Yri­tyk­set vaa­ti­vat työperäistä maa­han­muut­toa kos­ka se on suurim­mak­si osak­si matalapalkkamaahanmuuttoa.
          Näin saadaan uut­ta ihmis­li­haa koneeseen ja pidet­tyä palkat niin mata­lal­la tasol­la että yrit­täjille var­masti kan­nat­taa varsinkin kos­ka val­tio mak­saa tulon­si­ir­toina pien­tä palkan­lisää omas­ta pussistaan.
          Kun näin elävät ali­palkatut eivät enää jak­sa, siir­tyvät he kortis­toon ja tarvi­taan taas uut­ta ali­palkat­tua väkeä, mis­tä tahansa.
          Tämä on todel­lista elinkei­noelämän pikaruokaa.
          Syr­jäy­tyvien kokon­ais­luku kas­vaa vääjäämättä. 

          En mitenkään voi ymmärtää mik­si vasem­mis­tokin tätä yri­ty­selämän ehkä törkein­tä ja räikein­tä vaadet­ta kan­nat­taa. Vuodes­ta toiseen.
          Sel­l­aista vasem­mis­toa en osaa vasem­mis­tona pitää, työväestön asi­aa se ei ainakaan aja. 

          Toki tiedämme syyn mik­si. Saadaan väkeä jon­ka on pakko äänestää tulon­si­ir­top­uoluei­ta jot­ta edes se pieni toimeen­tu­lon ripe säi­ly­isi, kun mata­la­palk­ka-työ­nan­ta­ja ei kun­nol­lista toimeen­tu­loa työstä tarjoa.
          Luulen että ne jot­ka eivät joko läheltä tai omako­htais­es­ti tunne näitä ihmisiä, eivät tajua kun­nol­la mis­tä on kyse. Pää on sil­loin jos­sakin poli­it­tises­sa pensaassa.
          Myös työt­tömyys­ti­las­tot ker­to­vat saman asian. 

          AKK, juuri tässä on kuvion päälinja.

       5. Nim­imerkeille AKK:lle ja elinkei­noelämän törkein vedä­tyk­selle kom­ment­ti­na että ei työperäis­es­tä maa­han­muu­tossa ole kyse vain työe­htosopimuk­sista vaan se että teknologi­nen kehi­tys on niin nopeaa ettei nykyiset pitkäaikaisia työt­tömiä ole mah­dol­lista koulut­taa nopeal­la aikavälil­lä uuteen teknolo­gian käytöön. Se on val­ta­va kus­tan­nus pk-yri­tyk­sille kun las­ke­taan työ­nan­ta­ja mak­sut ja verot päälle. Tämä kehi­tys näkyy Yhdys­val­lois­sa ja Venäjäl­lä myös Kiinas­sa jos­sa on jo nyt työvoima­pu­laa. Intia on ain­oa kehit­tyvä talous jos­sa työvoimaa vielä riit­tää ja vaik­ka nyt Trump korot­taa työvi­isum­ien hin­taa niin samaa työtä voidaan tehdä Inti­as­sa samoil­la palkoil­la kuin mitä mak­se­taan Kali­for­ni­as­sa ja Inti­as­sa mon­en korkeastik­oulute­tun per­heen tulot ovat jo wes­t­endiläis­ten tulota­soon ver­ratavis­sa. Ovatko nimerk­it AKK ja elinkei­noelämän törkein vedä­tys sitä mieltä ettei mata­la­palk­ka-alo­ja tarvi­ta? Eli siivoo­jat, kul­jet­tat ja muut huoltopalvelu ammat­te­ja ei siis tarvita?

       6. Jois­sakin mata­la­palk­ka-ammateis­sa on liikaa työn­tek­i­jöitä kuten kau­pan alal­la ja taksinkul­jet­ta­ji­na ruokaläheteistä puhu­mat­takaan. Huonot työe­hdot ja palkat todis­ta­vat sen. Ruokaläheteistä voisi luop­ua kokonaan.

       7. Rahul, kysy­it mata­la­palk­ka-aloista; myön­nän rajoit­tuneisuuteni, ajat­te­len aivan aidosti että kenel­läkään kokopäivä­työtä tekeväl­lä ei pitäisi olla niin mata­lal­la palkkata­so ettei sil­lä voi kus­tan­taa kohtu­ullista vuokra-asum­ista, riit­tävää vaate­tus­ta ja monipuolista perus­ruokaa. Kos­kee myös siivoo­jia, kul­jet­ta­jia jne.
          (Ruokalähetit poikkeus, sel­l­ainen palvelu ei ole vält­tämätön vaik­ka sille kysyn­tää onkin.)
          Nythän näin ei ole. 

          Jos tästä näkymys­tä on luovut­tu (vasem­mis­to, EK, oikeis­to) ja tulon­si­ir­topo­h­jaista mallia pide­tään vält­tämät­tömänä ja ain­oana taloudel­lise­na totuute­na, jos­sa val­tio mak­saa tosi­asial­lista palkan­lisää eri kor­vauksin ja tuin, on men­ty pahasti metsään.
          Kyl­lä työ­nan­ta­jan pitäisi mak­saa se palk­ka, tehdä sen ver­ran voitol­lista ja tuot­tavaa yri­tys­toim­intaa. Olen ehkä vart­ti­sosial­isti sitten. 

          Johtunee siitä että tulen työväestöstä itse ja siel­lä työl­lä perus­toimeen­tu­lon ansait­sem­i­nen oli ennakkoe­hto kaikelle. Tulen kyl­lä maail­mas­ta jos­sa tehtaat taka­si­vat hyvänkin toimeen­tu­lon laa­jasti kokon­aisille kaupungeille ja sen työväestölle ja perheille.
          Suo­mi oli sil­loin säädet­ty ja viritet­ty oikein.

       8. Jos tästä näkymys­tä on luovut­tu (vasem­mis­to, EK, oikeis­to) ja tulon­si­ir­topo­h­jaista mallia pide­tään vält­tämät­tömänä ja ain­oana taloudel­lise­na totuute­na, jos­sa val­tio mak­saa tosi­asial­lista palkan­lisää eri kor­vauksin ja tuin, on men­ty pahasti metsään. 

          On var­maan aika kiis­ta­ton­ta että jos mitään tukia ei olisi mata­la­palkkatyölle, rak­en­teelli­nen työt­tömyys olisi var­maan jotain 20% luokkaa nykyisel­lä sosi­aal­ituen tasol­la ja mallil­la. Ellei sit­ten pois­te­ta sosi­aal­i­tur­vaa, jol­loin toki var­masti aina jotain työtä löy­tyy jol­la pahim­mil­laan häd­in­tuskin pysyy elos­sa (ehkä huonos­sa suh­dan­teessa ei sitäkään). 

          Tämä ana­lyysi läh­tee siis siitä lähtöko­hdas­ta että myös pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on jonkin­laista “tukea” ja tulon­si­ir­toa. Vaikea perustel­la miten se ei olisi. Samat­en vaikka­pa työ­tulovähen­nys joka siis merkit­tävästi alen­taa pien­i­t­u­lois­t­en vero­pros­entin jopa nol­laan. Jos nämä kaik­ki pois­tet­taisi­in ja siir­ryt­täisi­in tasaveroon, niin merkit­tävän osan ihmisiä työ­panos ei olisi niin arvokas että se ylit­täisi sosi­aal­i­tur­van tasoa. Toki oikeis­to­lainen ratkaisu tähän sit­ten on tosi­aan alen­taa sitä sosi­aal­i­tur­vaa kunnes opti­maa­li­nen työl­lisyys­ta­so saavute­taan. Jokainen voi miet­tiä miten inhimilli­nen tai kokon­ais­tuot­tavu­u­den kannal­ta järkevä täl­läi­nen malli oikein olisi (vink­ki, ei kovin inhimilli­nen tai tehokas kun ihmiset nälkä­pal­ka­lla tekevät asioi­ta jot­ka olisi oikeasti järkev­in­tä automatisoida).

          Vasem­mis­to­lainen ratkaisu tähän taas on paran­taa työn­teon kan­nustei­ta sosi­aal­i­tur­vaa viilaa­mal­la, usein tekemäl­lä siitä avokä­tisem­pää. Eli vähen­tää tukien leikkaavu­ut­ta, kun nykyi­nen malli ei paljon houkut­tele töi­hin jos jokainen töistä tien­at­tu euro vähen­tää tukia 0,5 — 1,1€ (riip­puen tuista ja elämäntilanteesta).

          Jokat­a­pauk­ses­sa, tässä se iso kuva on. Jos halu­taan lähellekään täysi­työl­lisyyt­tä, tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan jokat­a­pauk­ses­sa. Niitä on jo nyt mit­tavia määriä eri muo­dos­sa jär­jestelmään sisään­leiv­ot­tuna, oli palkkatukea tai perus­tu­loa tai ei. Täten en näe mik­si pitäisi olla jokin peri­aat­teelli­nen kysymys että “pal­ka­lla pitää tul­la toimeen”, jos kuitenkin kan­nat­taa asioi­ta kuten pro­gres­si­ivi­nen vero­tus ja työtulovähennys.

          Siinä toki olen samaa mieltä että tuki pitäisi tehdä palka­nsaa­jalle, eikä työ­nan­ta­jalle. Työ­nan­ta­jan tukem­i­nen esim. palkkatuke­na vahvis­taa työ­nan­ta­jan val­ta-asetel­maa ja vähen­tää työn­tek­i­jän vapaut­ta kun tuki on sidot­tu työhön/työnantajaan.

14. Muis­taako kukaan koulus­sa ker­rot­tua tari­naa lai­tur­ista, joka oli jäänyt työhön vaik­ka oli raken­net­tu siltä viereen? Sitä ker­rot­ti­in kuvauk­se­na suo­ma­lais­es­ta tehokkuudesta.

    Jos joku muis­taa tari­nan tai löytää sen, niin mielel­läni luk­isin sen. Ver­taisin sitä siihen, että itära­jal­la on edelleen passin leimaa­jat töis­sä ja tullin yt otti juuri 6 kk aikalisän. Kun 6 vuo­teen ei ole ollut mitään työtä, niin 6 kk on toki mitätön aika, mut­ta onhan se kum­maa seisot­taa kun­nol­lista tul­lim­i­estä esim. Lappeen­ran­nan sata­man tullissa

    Vastaa

15. Tämä viesti on kaikille edel­lis­ten 1 x 6, 5 viestien vas­taa­jille ja lässyttäjille.

    Menkää te ilmeis­es­ti hyvis­sä töis­sä kob­h­tu­ullisel­la pal­ka­lla työskeleville por­vareille sopi­mat­tomi­in töi­hin 1600 e kuukausi­pal­ka­lla. Sit­ten sanokaa että kyl­lähän täl­lä hyvin pärjää.

    Sit­ten ihme­telkää kun ei sieltä 300000 työt­tömän joukos­ta löy­dy kan­ta­suo­ma­laista, joka elää sil­lä ilman toimeen­tu­lo­tukea. Ja vain ne hyvin toimeen­tule­vat tilaa­vat Wolf-ate­ri­oi­ta. Kai niitä mata­la­palkkaisia ei saisi tuo­da ulko­mail­ta, kun suo­ma­laisia voisi yhtä hyvin pakot­taa noi­hin hom­mi­in teitä palvelemaan.

    Tuo­ta noin, ei muu­ta kuin wolt-kuskeik­si. Tie on vapaa.

    Vastaa

    1. Kir­joitin tuon kom­mentin “ne 50 000.”

       Olen täysin samaa mieltä ettei ketään pitäisi pakot­taa töi­hin 1600 euron kuukausi­pal­ka­lla. Ei, kos­ka sil­lä ei pärjää.
       Mut­ta ei tilanne siitä maas­sa kohene että meille tuo­daan mata­la­palkkasi­ir­to­laisia vaikka­pa se 50 tuhat­ta per vuosi joista aika pian siir­tyy iso osa työt­tömyysko­rtis­toon entis­ten 300 000 jat­keek­si. Niin vajo­taan entistä syvem­mälle vuosi vuodelta. Niin­hän nyt koko ajan tapahtuu. 

       Palkan pitäisi olla työväestöl­lä parem­pi, varsinkin alim­mil­la tasoilla.
       Ennen perus­du­u­narikin rak­en­si työn­sä hedelmil­lä har­ti­a­pank­ki-omakoti­talon, osti Volvon ja ennen eläkeikää han­k­ki vielä kesämökinkin. Nyt kun laa­jat mata­la­palkkatyö­markki­nat ovat uusi nor­maali, hyvä jos saa vuokran mak­set­tua. Aina ei saakaan ilman asum­is­tukea. Aina ei silloinkaan.

       Tämän mah­dol­lis­taa vasem­mis­ton ja EK:n outo sulle-mulle ‑sopimus.
       EK halu­aa aina vaan lisää mata­la­palkkatyöväkeä, uut­ta lihaa tilalle mis­tä tahansa, kun entiset väsyvät ja palavat lop­pu­un. Tiedän paljon esim. laitossi­ivoo­jia jot­ka ovat siinä oravapyörässä.
       Vasem­mis­tolle tämä kuitenkin sopii kun­han palkan­lisä mak­se­taan tulon­si­ir­toina. Sil­loinkin toimeen­tu­lo jää mata­lalle tasolle.
       Tämä orju­ut­taa mata­la­palkkaih­miset taloudel­lis­es­ti val­ti­olle ja Kelalle. Ja jot­ta appa­raat­ti toimii, on hei­dän äänestet­tävä vasem­mis­toa oli siihen halua tai ei. 

       Soin­in­vaara­han olet sitä mieltä että ilman matalia palkko­ja Suomen yri­ty­selämä joutuu suuri­in vaikeuk­si­in. Mik­si tulon­si­ir­to­ja ei sit­ten siir­retä enem­män suorien palkkatukien muo­toon? Sil­loin varsi­nainen palk­ka olisi parem­pi ja se myös kan­nus­taisi työhän? En tarkoi­ta mitään työl­lisyys­töitä, apualaisen apu­laisia, vaan todel­lisia töitä suorit­taval­la portaalla. 

       En tajua mik­si vasem­mis­to ei tätä vaa­di ja aja voimakkaasti. Pelosta että Kela-tukien ja vasem­mis­ton kohtalony­hteys katkeaa?

       Vastaa

       1. Mik­si sen ns. Vasem­mis­ton pitäisi tehdä kaik­ki. Kai se oikeis­tokin voisi tehdä jotain. Jos te oikeis­to­laiset halu­at­te hal­paa työvoimaa niin mik­si te vaa­ditte että vasem­mis­ton pitää tor­jua teitä?

       2. Toivoa sopii, että toimeen­tu­lotuen kor­vaa­van tule­van yleistuen päälle sit­ten raken­netaan palkkatuk­i­jär­jestelmä. Tämä olisi se inhimilli­nen jär­jeste­ly. Vaikea vaan luot­taa oikeis­toon kun heille näyt­tää tärkein­tä ole­van pitää duu­nar­it nöyrinä ja riip­pu­vaisi­na työ­nan­ta­jas­ta ja koko val­tion sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä viritetään tätä varten.

          Kum­masti ei Tan­skan malli kel­paa, vaik­ka sil­lä on ollut ilmeisen hyviä tulok­sia. Se taitaa antaa työn­tek­i­jälle liikaa vapauk­sia vai­h­taa pois huonol­ta työnantajalta/esimieheltä pois.

16. “Kun emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne koti­mais­saan korkeasti koulutet­tu­ja, mei­dän tulee koulut­taa hei­dät itse. Näin myös tapah­tuu. Tekni­ikan alan (insinööri­ti­eteen ja tieto­jenkäsit­te­ly) mais­tereista jo neljäs osa on ulko­mail­la syn­tyneitä ja väitöskir­jan tek­i­jöistä yli puolet.”
    “Suomes­sa koulute­tut ulko­maalaiset eivät pysy Suomessa
    Tämä investoin­ti menee Suomelta kuitenkin osin hukkaan, kos­ka tääl­lä opiskelleista aivan liian moni muut­taa valmis­tut­tuaan pois maas­ta. Osa on alun perinkin aikonut tehdä niin, mut­ta suuri osa muut­taa, kos­ka eivät saa töitä Suomesta.”
    “Korkeasti koulutet­tu­jen ulko­maalais­taus­tais­ten vaikeudet saa­da työ­paik­ka Suomes­ta on asia, jol­la pitäisi tehdä jotain.”

    Tähän aiheeseen liit­tyy myös suo­ma­laisen korkeak­oulu­jär­jestelmän suuri val­u­vi­ka, eli se, että tutkin­noista mak­se­taan. Ulko­maalaisia opiske­li­joi­ta ja varsinkin väitöskir­jan­tek­i­jöitä houkutel­laan tutk­i­jak­oulutet­taviksi pien­tä kor­vaus­ta vas­taan tutkimu­sai­hei­den ollessa aika help­po­ja ellei hep­poisia. Kun tutk­in­to on suoritet­tu, koulu saa rahansa, ja seu­raa­va väitöskir­jan­tek­i­jä tilalle — valmis­tuneelle ei ole tar­jol­la mitään. Jos väitöskir­ja on tehty jonkun yri­tyk­sen tilauk­ses­ta, tilanne voi olla parem­pi, mut­ta näin ei aina ole. Ja sit­ten taas joku voisi olla sitä mieltä, että yliopis­tot ovat jo nyt liiak­si myyneet perus­tutkimuk­sen ideaalin markki­nae­htois­t­en tilaustöi­den alttarille 😉

    Vastaa

    1. Yksi haaste on se, että ulko­maisille opiske­li­joille ei ole yhtään suomenkielistä alan asioi­ta käsit­televää kurssia opin­to­jen­sa aikana. Suomen kie­len alkeiskursse­ja on kyl­lä tar­jol­la, mut­ta kiel­ten alkeiskurs­seil­la opi­taan alak­oul­u­laisen kom­mu­nikoin­ti­ta­soa enem­mänkin kuin korkeak­oulu­ta­soista kom­mu­nikoin­ti­ta­soa. Lukuis­ten maa­han­muut­ta­jien kanssa vuosien aikana tul­lut toimit­tua, ja ker­ta toisen­sa jäl­keen ovat tör­män­neet siihen tilanteeseen, että Suomes­sa on maail­man mit­takaavas­sa eri­tyisen iso osa työ­paikoista on julkisel­la sek­to­ril­la, ja sinne ei pääse töi­hin, ellei osaa edes jonkin ver­ran myös suomea (tai ruot­sia). Mon­een näistä työ­paikoista vaa­di­taan sekä suomen että ruotsin osaamisen toden­t­a­mi­nen, mikä estää maa­han­muut­ta­jil­ta hakumah­dol­lisu­u­den käytän­nössä täysin, kos­ka eivät nämä ainakaan kah­ta uut­ta kieltä tapaa oppia vaa­di­t­ulle tasolle.

       Suomen työ­paikoista tilas­to­jen mukaan yli 700 000 on suo­raan julkisel­la sek­to­ril­la. Lisäk­si yksi­ty­isil­lä yri­tyk­sil­läkin on usein yht­enä asi­akkaana julki­nen sek­tori, mikä vaatii kykyä kom­mu­nikoi­da sen kielel­lä, jos halu­aa toimia asiakasrajapinnassa.

       Jos maa­han­muut­ta­jia halut­taisi­in olen­nais­es­ti enem­män työl­listää Suomeen, pitäisi julkisen sek­torin kieli­taito­vaa­timuk­sia muuttaa.

       Vastaa

17. Kat­soin noi­ta viime kuun työt­tömyys­ti­las­to­ja. Hal­li­tuk­sen +100 lupauk­ses­ta on tul­lut 59 mii­nus­ta, joten nyt puut­tuu joko 159 tai jos suh­teutetaan siihen, mis­sä men­nään, niin 106 ollaan vauhdista jäl­jessä. Ikäväm­pää on tietysti se, että hal­li­tus pitää kiin­ni tästä tavoit­teesta, jol­loin ne las­kee että tuo toteu­tuu ja toteaa sit­ten, että hup­sista kun ei huo­mat­tu, että rahat ei riitä.

    Pikkaisen syvem­mälle vilka­istaes­sa huo­maa, että poli­tikot hur­raa kun liitot ker­too, että työt­tömyys­tur­vaan menevät rahamäärät ovat kään­tyneet lasku­un. Onhan se toki noinkin, mut­ta työt­tömyys­tur­vaa saanei­den määrä kas­vaa ja se, että niistä enem­män ja enem­män menee perus­päivära­halle ei oikein ole hur­raamisen aihe. 

    Ja siis me ollaan jo EU:n huonoim­man työl­lisyy­den omaa­va maa. No ok, tilas­tot on vielä viime kuul­ta, mut­ta kun viimeisenä oli Espan­ja ja Suo­mi toisek­si viimeisenä tilanteessa, jos­sa Espan­ja menee ylöspäin ja Suo­mi alaspäin, niin ensi viikol­la näette sen yllä­ty­suutisen Suomes­ta, että ollaan paskin. Tätäkään ei pystynyt näkemään kuin reilu puoli vuot­ta sit­ten, joten yllä­tyk­senä tämäkin tulee.

    Ja se vel­ka, mitä nyt mak­se­taan niin pirun kovaa, että kansan on kär­sit­tävä. Ymmär­rän kyl­lä, että yli­jäämä ja ali­jäämä on vaikei­ta käsit­tää kuten sekin, että etumerkil­lä on väliä. On vaikea taju­ta, että tässä vai­heessa hal­li­tuskaut­ta koron­a­hal­li­tus oli ottanut velkaa 10 mil­jar­dia vähem­män kuin tämä nykyi­nen hal­li­tus, kun kuitenkin nykyisen hal­li­tuk­sen mukaan kaik­ki edel­lisen kah­den vuo­den ongel­mat ovat olleet edel­lisen hal­li­tuk­sen vika. Sik­si ymmär­rän, että kun hal­li­tus säästää ja siirtää raho­ja parem­min tuot­tavi­in taskui­hin ja saa dynaamisia vaiku­tuk­sia, niin tämä tarkoit­taa sitä, että pur­jevenekaup­pa on kovem­paa kuin koskaan ja ökyau­to­jen myyn­ti on +1000%. Eli jollekin se kansan vel­ka on oikeasti sitä rahu­lia taskussa. 

    Kuitenkin samal­la ymmär­rän, että kos­ka tuo täl­lä het­kel­lä tehtävä val­tion velan vähen­tämi­nen on niin tärkeää, että sitä on lyhen­net­ty nyt mii­nus 10 mil­jaria, niin tätä on vaikea ymmärtää. Se lisää ainakin min­un ymmär­rystä niitä kohtaan, jot­ka käyt­tävät aihet­ta kuvaa­maan lähin­nä haukku­masano­ja. Myös talous­puhe menee pop­ulis­tiseen suuntaan.

    No joo, Suomes­sa on kahdessa vuodessa päädyt­ty tilanteeseen, jos­sa muun euroopan kasvua kat­so­taan vier­estä. Meil­lä tässä ajas­sa työ­tun­tien määrä on ‑2,9% ja työl­lis­ten määrä on ‑2,5%. Talouskasvua ei tääl­lä tai­da olla tulossa.

    Mut­ta jos tuo on sitä taval­lista länky­tys­tä, mikä menee tois­es­ta kor­vas­ta sisään ja tois­es­ta ulos, niin tässä on mon­elle jotain uutta:
    https://pxdata.stat.fi/…/StatFin…/statfin_tyti_pxt_13gf.px/
    https://pxdata.stat.fi/…/StatFin…/statfin_tyti_pxt_13gh.px/
    https://pxdata.stat.fi/…/StatFin…/statfin_tyti_pxt_135z.px/

    Julkisen sek­torin työ­paikat tämän hal­li­tuskau­den aikana ovat keskimäärin noin 40 tuhat­ta korkeam­mal­la tasol­la kuin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana ja vuo­teen ‑21 ver­rat­tuna reilut 60 tuhat­ta korkeam­mal­la. Nykyisen hal­li­tuk­sen aikana julki­nen sek­tori paisuu, vaik­ka työ­paikat katoaa. Työ­paikat ovat kadon­neet pääasi­as­sa yksi­tyiseltä sektorilta.

    Vastaa

18. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että taksinkul­jet­ta­jat ja ruokalähetit kor­vataan kokon­aan muu­ta­man vuosikymme­nen päästä robot­eil­la. Siivoo­jia ei pysty kor­va­ta kokon­aan siivousroboteilla .

    Vastaa

    1. Ruokaro­bot­te­ja on jo liiken­teessä, ne tosin tuo­vat vain kaupoista ruokaa, ei rav­in­toloista, mut­ta ehkä joskus kehit­tyvät. Ja talvel­la eivät oikein toimi.

       Tak­sien osalta toivoisin että niitä automaat­tisia olisi jo, tekni­ik­ka on jo ole­mas­sa mut­ta lain­säädän­tö kieltää useim­mis­sa mais­sa. Kiinas­sa taita­vat olla sallittuja.

       Vastaa

       1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Soin­in­vaara takaisi tarkoit­taa myymälä­varkauk­sia ide­al­o­gis­es­ta syistä eikä sosioekonomi­sista syistä. Oli­han Vasem­mis­toli­itossa viime kun­tavaaleis­sa Helsingis­sä ehdokas jolle myymälä­varkaus oli lähin­nä ide­alogi­nen perustelu kuin sosioekonomi­nen perustelu. Alkohlin varastelu taitaa liit­tyä pelkästään sosioekonomisi­in syihin

19. https://yle.fi/a/74–20185405

    Yleltä hyvä artikkeli.

    Kum­masti ain­oas­taan Per­su­jen aja­ma poli­ti­ik­ka vaikut­taa ole­van tässä mielessä inhimil­listä. Miten lib­er­aalit puolueet ja aate ovat men­neet näin pahasti metsään?

    Mut­ta lib­er­aalit ja markki­nal­ib­er­aalit ovatkin vain autoritäärisiä tyran­ne­ja, esit­tävät vain vapaut­ta ja tasa-arvoa kan­nat­tavia kunnes pää­sevät hal­lit­se­maan mui­ta markki­namekanis­mien ja omis­tus­suhtei­den kautta.

    Saisko tähän hyväk­sikäytön mah­dol­lis­ta­jil­ta ja kan­nat­ta­jil­ta kom­men­tia, vai olet­teko vaan hiljaa?

    “Ei tämän pitänyt men­nä näin” ‑lib­er­aali. Mut­ta niin se vaan menee, mut­ta lib­er­aali ei luon­nol­lis­es­ti ota mitään vas­tu­u­ta poli­ti­ikkansa seurauksista.

    Vastaa

    1. Tuos­sa on kyse lain rikkomis­es­ta. Syytätkö lib­er­aale­ja myös myymälävarkauksista?

       Vastaa

       1. Myymälöistä varas­t­a­mi­nen on usein viimeinen keino han­kkia ruokaa (tai alko­ho­lia tai huumei­ta), ja ote­taan ris­ki vaik­ka voi jäädä kiinni.
          Har­maan työvoiman käyt­tämi­nen vaatii suun­nitel­mallisu­ut­ta ja osaamista por­saan­reikien hyö­dyn­tämiseen ja riskien min­i­moimiseen. Ain­oas­taan jos jää kiin­ni muus­ta rikol­lis­es­ta toimin­nas­ta tyyp­piä talous­rikok­sista voi ihmiskaup­pa paljastua.

       2. “Poli­isi, syyt­täjät ja tuomiois­tuimet epäon­nis­tu­vat usein ihmiskau­pan ja pakko­työn tun­nistamises­sa ja tutkimises­sa. Jut­tu­jen tutkin­nat seiso­vat vuosia tai syyt­teitä ei nos­te­ta. Lop­ul­ta tuomiot ovat lieviä ja uhrien on vaikea saa­da korvauksia.”

          Laiton­ta vähän niin kuin polkupyöräkypärän käyt­tö­pakko? Jos ran­gais­tuk­set lain rikkomis­es­ta ovat mität­tömiä tai suo­ranais­es­ti olemattomia.

          Ja mitä tulee myymälä­varkauk­si­in niin nehän ovat tain­neet lisään­tyä merkit­tävästi nyt sosi­aal­i­tur­valeikkausten myötä. Se on sit­ten makua­sia kat­sooko nyky­hal­li­tuk­sen toim­intaa markki­nal­ib­er­aa­lik­si, minus­ta sosi­aal­i­tur­van leikkauk­set väite­tyn “työn­teon houkut­tele­vu­u­den” lisäämisek­si ovat ihan markki­nal­ib­er­al­is­min ydin­tä. Kir­jaimel­lis­es­ti näi­den tarkoi­tushan on ollut lisätä työn tar­jon­taa [säästö­jen lisäk­si], ihan kuin Suomes­sa olisi pulaa työntekijöistä.

20. Onko siinäkään järkeä että me koulu­tamme siir­to­laiset ja suomin­uorten pitää men­nä ulko­maille opiskele­maan kun ei saa täältä opiskelupaikkaa 

    Kel­paa­vat siel­lä muual­la kyl­lä lääkäreik­si. Noh sit­ten mei­dän lääkärit jos pysyy Suomes­sa puhuu huonos­ti mei­dän kieltä ja suomilääkäri kangertelee ulko­mail­la ulkomssnkielel­lä . Englan­tiko kaikille viral­lisek­si kielik­si — Int­ian tapaan

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Oppipo­jalle kom­ment­ti­na että syy mik­si englan­ti on Inti­as­sa viralli­nen kieli johtuu siitä että se on neu­traalis­sa ase­mas­sa. Inti­as­sa on 32 tun­nustet­tua kieltä. Sama kos­kee Afrikan mai­ta jois­sa pääkie­lenä on joku siir­tomaaval­lan kieli kos­ka paikallisia kieliä on toista kym­men­tä . Englan­ninkieli kyl­lä avaa enem­män mah­dol­lisuuk­sia kuin esimerkik­si venäjäl­lä jota puh­taan vain käytän­nössä yhdessä maassa

       Vastaa