Radion ykkösaamussa keskusteltiin tänään syntyvyydestä ja Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen ehdotuksesta, että nuoret äidit saisivat korkeampaa lapsilisää kuin vähän vanhemmat, jotta synnytyksiä aikaistettaisiin ja lapsimäärä kasvaisi.
Käyty keskustelu oli kaoottista. Kokoomuksen Karoliina Partanen kehui, kuinka hallitus on valtavasti parantanut lapsiperheiden asemaa ja korottanut yksinhuoltajien lapsilisää, ja oppositiota edustaneet Elisa Gebhard (sdp) ja Antti Kurvinen (kesk) esittivät asian toisin. Varsinaisia faktoja keskustelussa käytiin läpi niukasti, mutta faktoillahan ei ole niin väliä, kun kysymys on mielikuvista.
Minä kuitenkin kaipaisin myös faktoja. Jos toimittaja ei puolueettomuussyistä johtuen voi tai ei osaa oikaista ilmiselviä vääriä väitteitä, pitää keskustelussa olla jokin asiantunteva ei-poliitikko, joka voi ja osaa.
Hallituksen suuret parannukset lapsiperheiden taloudelliseen asemaan lapsilisiä korottamalla ovat kyllä huuhaata. Hallituksen säästöt ovat kohdistuneet työmarkkina-asemaltaan haavoittuviin vanhempiin, erityisesti yksinhuoltajiin. Kun summataan suojaosan poistaminen työttömyysturvasta ja asumistuesta sekä asumistuen heikentäminen, helsinkiläisen kaupan kassalla osa-aikatyötä tekevän yksinhuoltajan talous heikkeni yli 500 €/kk. Siinä ei vitosen korotus lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen paljon auta. Lapsilisät eivät sitä paitsi ole sidottuja hintaindeksiin, joten inflaation vuoksi lapsilisien reaaliarvo on laskenut eikä noussut.
Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, mikä kertoo parhaiten toteutuneesta politiikasta. Palaan myöhemmin siihen, mitä vaikutusta tällä on ollut syntyvyyteen.
Talouden realiteetit nostavat ensisynnyttäjien ikää
Pitäisikö nuoren äidin lapsesta maksaa korkeampaa lapsilisää kuin vanhan? Periaatteessa pitäisi, sillä lapsi vaikuttaa työuraan. Mitä nuorempana tulojen kasvu taittuu, sitä suurempi on menetys koko elinkaarella. Tässä on kuitenkin kyse niin suurista rahoista, ettei muutaman kympin kompensaatio auta.
Menestyäkseen maailmassa pitäisi opiskella ennen kuin tekee lapsia. Lapsi ei enää johda erottamiseen yliopistosta, mutta opiskelua lapsenhoito ei varsinaisesti tue.
Tämän lisäksi on kuitenkin säädetty, että lasta ei pidä hankkia myöskään heti opintojen jälkeen, vaan ensin pitää olla riittävän kauan hyväpalkkaisessa työssä. Vankilaan ei joudu, jos tätä sääntöä rikkoo, mutta taloudellinen sanktio on melkoinen. Äitiys ja vanhempainpäivärahat ovat tulosidonnaisia, joten rangaistus lapsen tekemisestä liian aikaisin on rahassa mitattuna mittava. Aika rankka rikos pitää tehdä saadakseen yhtä suuren sakon. On perusteltua, että nämä päivärahat ovat tulosidonnaisia, mutta perusteena olevat tulot mitataan sosiaaliturvajärjestelmässämme siten, että niiden pitää olla toteutuneita eikä todennäköisiä.
Liikennevakuutuksessa on toisin. Jos lääketieteen opiskelija päätyy onnettomuuden seurauksena työkyvyttömäksi, hänen korvauksensa perustuu lääkäreiden ansiotasoon, ei opintorahaan. Paljon auttaisi, jos äitiys- ja vanhempainpäivärahoissa olisi samoin. Tai sitten ei auttaisi. Urakehitystä ajatellen työelämään kannattaisi joka tapauksessa saada jalka ovenväliin ennen äitiyttä.
Onko hallitus alentanut pienituloisten syntyvyyttä?
Ennen pienituloiset saivat Suomessa enemmän lapsia kuin suurituloiset. Nyt on toisin päin. Voisiko tämä johtua siitä, että hallitus on heikentänyt niin paljon pienituloisten lapsiperheiden asemaa?
Houkutteleva väite, mutta ei täsmää tosiasioihin. Syntyvyyden painopisteen siirtyminen hyvin koulutettuihin ja siten parempituloisiin on tapahtunut pikkuhiljaa parin-kolmenkymmenen vuoden aikana. Syy pitää siis olla muualla.
Syntyvyys on laskenut reippaasti vähän kaikkialla. Ilmiöön kannattaa etsiä syitä muulta kuin vain Suomesta. Jotain on muuttunut kulttuurissa ja elämäntavassa eikä vain Suomessa.
Ennen lapset olivat hinta seksistä. Yli puolet lapsista syntyi ei-toivottuina. Kun ehkäisy tuli kaikkien ulottuville, lapset kuitenkin kuuluivat asiaan. Enää eivät kuulu vaan ovat aidosti harkinnanvarainen asia. Moni harkitsee toisin kuin ennen, eikä tähän taloudellisilla seikoilla ole niin suurta merkitystä kuin kuvitellaan.
Taloudellakin on merkitystä, mutta sitä ajatellen lapsiperheiden tukea pitäisi nostaa massiivisesti. Se olisi sinänsä oikeudenmukaista, sillä tukevathan lapsiperheet massiivisesti lapsettomia eläkejärjestelmän kautta.
Paljon syntyvyyteen vaikuttaa myös se, etteivät nuoret aikuiset löydä sopiva kumppania, mutta siitä ehkä toisessa kirjoituksessa.
Entäs uhkaavat ekologiset ongelmat, ilmastonmuutos jne.? Millainen on lasten tulevaisuus?
Vitsihän on siinä että me emme ratkaise mainittuja ongelmia, vaan joko ne lapset tai ei kukaan
Itselleni vähän särähti tämä ehdotus. Itse hankin ensimmäisen lapsen opiskeluaikana ja toinen syntyi heti valmistumisen jälkeen, mutta en suosittelisi sitä. Olin iloinen, kun tyttäreni sai esikoisensa 32-vuotiaana, hyvässä vakinaisessa työssä, hänellä on kaksi akateemista tutkintoa. Oma juristinurani lähti hieman takellellen käyntiin vasta kolmekymppisenä, mikä näkyy eläkkeessä, vaikka aika pian pääsin ammattikunnan keskiansion ylittäviin oman alan töihin.
Pointtini ei kuitenkaan ole eläkkeen kertyminen vaan se, että ehdotus ajaa naisia taas köyhyyteen ja epävarmuuteen. Ja mihin raja vedetään — onko perustellumpaa tukea koulut keskeyttänyttä teiniäitiä kuin kolmekymppistä tohtoriäitiä.
Tässä ehdotuksessa yksi olennainen seikka on mielestäni biologia. Ensiksi lasten hankinnan viivästyttäminen laskee olennaisesti sen toteutumisen todennäköisyyttä. Toiseksi lasten lukumäärä halutessaankin laskee helposti kun aika tulee vastaan tiimalasissa. Kolmantena “ryhmäpaine” kavereiden keskuudessa ei juuri auta, jos samanikäisen kaveriporukan ensimmäinen saa lapsen melko vanhana.
1. Alunperin biologina sanon, että lapset ovat meille yksilöinä sekä yhteiskuntana tärkeintä mitä meillä on.
2. Jo nyt tapaa vanhenevia naisia jotka katuvat sitä, että halusivat jättää lapset uran vuoksi tekemättä.
3. Ihmisen elinikä oli aiemmin keskimäärin n 35 vuotta. Naisen keho on siis suunniteltu ensisynnyttämään nuorena, jonka jälkeen lisää lapsia tulee varmemmin. Tämä on yksi tärkeimmistä syntyvyyden alenemisen syistä, lasta ei ehkä tule ollenkaan ellet synnytä riittävän nuorena. Maksetaan mieluummin riittävä korvaus nuorelle perheelle kuin otetaan riski perheen lapsettomuudesta.
Soininvaara kirjoitti:
“Minä kuitenkin kaipaisin myös faktoja. Jos toimittaja ei puolueettomuussyistä johtuen voi tai ei osaa oikaista ilmiselviä vääriä väitteitä, pitää keskustelussa olla jokin asiantunteva ei-poliitikko, joka voi ja osaa.
Hallituksen suuret parannukset lapsiperheiden taloudelliseen asemaan lapsilisiä korottamalla ovat kyllä huuhaata. Hallituksen säästöt ovat kohdistuneet työmarkkina-asemaltaan haavoittuviin vanhempiin, erityisesti yksinhuoltajiin.”
Väite erityisesti yksinhuoltajiin kohdistumisesta ei liene faktaa. Yksinhuoltajia on suojeltu leikkauksilta paljon enemmän kuin kahden vanhemman perheitä. Nimenomaan kahden vanhemman perheisiin leikkaukset ovat osuneet erityisesti. Jos molemmat vanhemmat ovat työttöminä, ja perheellä on vaikka sellainen auto, joka estää toimeentulotuen saamisen, niin perheen tulot ovat voineet leikkautua jopa yli tuhat euroa vuodessa verrattuna siihen, mitä tilanne olisi ollut samoilla tuloilla ja menoilla pari vuotta sitten. Lapsilisät ovat olleet jäädytettynä indeksikorotuksilta jo toista kymmentä vuotta. Lapsilisien rooli perheiden tukijärjestelmässä on romahtanut sitä kautta, että tukia ei ole nostettu edes inflaation vauhtia, saati ostovoiman kehitystahtia.
Tukimuutosten myötä vanhempainraha lapsen syntymän tienoilta on monissa perheissä isompi tuki jo yhdelle vanhemmalle kuin lapsilisä lapsesta koko tämän eliniän aikana. Se on syytä pitää mielessä. Vanhempainrahamenot ovat kasvaneet erityisesti siksi, että hyvätuloiset isät ovat alkaneet nostaa vanhempainrahaa. Sitä saa paitsi jäämällä pois töistä, myös esimerkiksi nostamalla tukea loma-ajoilta.
Työttömillä vanhemmilla erityinen leikkaus on tullut myös siitä blogin listauksesta pois jääneestä asiasta, että työttömyysturvan lapsikorotus poistettiin. Pelkästään sen vaikutus on voinut olla jo 240 €/työtön vanhempi, jos on vähintään 3 lasta.
Lapsilisiin liittyy väärinkäsitys sen osalta, mitä ns. 1 lapsen lapsilisä tarkoittaa. Moni luulee, että sitä maksetaan ensimmäisestä lapsesta. Tosiasiassa sitä maksetaan myös viimeisestä lapsesta siinä kohtaa, kun muut lapset ovat ylittäneet lapsilisän maksamisen ikärajan, jolloin jäljellä on enää yksi lapsi saamassa lapsilisää.
Näyttäisi tutkimuskirjallisuuden perusteella siltä, että taloudellisilla tuilla on isompi merkitys kuin politiikassa halutaan myöntää. Siltä osin kyse ei ole kyse vain lapsiperheiden tilanteesta, jollaiseksi asia politiikassa mielellään supistetaan, vaan myös muiden: syntyvyyden kustannushan on eräänlainen vaihtoehtoiskustannus siinä missä moni muukin. Syntyvyyttä tuskin saa olennaisesti ylös taloudellisin keinoin leikkaamatta lapsettomien käteen jääviä tuloja suhteessa lapsia omaavien tilanteeseen, ja sitä puolta asiasta ei kukaan kehtaa esittää ääneen. Jos syntyvyyttä talouden kautta haluttaisiin ylös, tarvittaisiin tosiaan massiivisia muutoksia, ei mitään 5 euron siirtoja.
Etelä-Koreasta tuoreet uutiset Soulista kertovat siitä, että kun siellä on nyt päätetty panostaa miljardien eurojen edestä rahaa syntyvyyden nostamiseksi, lapsiakin on alkanut syntymään taas enemmän:
https://yle.fi/a/74–20173927
Pienet panostukset eivät tällaisia lukuja käännä. Se, onko lapsilisä 10 euroa pienempi tai suurempi, ei lasten määrään paljon vaikuta, mutta vaikkapa 300 €/kk kokoinen lapsilisän korotus voisi syntyvyyteen jo vaikuttaakin.
Tuo YLEn uutinen kuvaa valitettavan hyvin nykyaikaa. Kerrotaan syntyneiden lasten määrän muutoksista ekä hedelmäälisyyslukujen muutoksista. Lasten lukumäärään vaikuttaa myös synnytysikäisten määrän muutokset.
Osmo Soininvaara kirjoitti:
“Tuo YLEn uutinen kuvaa valitettavan hyvin nykyaikaa. Kerrotaan syntyneiden lasten määrän muutoksista ekä hedelmäälisyyslukujen muutoksista. Lasten lukumäärään vaikuttaa myös synnytysikäisten määrän muutokset.”
Kun kyse tuossa oli peräkkäisten vuosien syntyvyyslukujen muutoksista, noiden syntyvyyslukujen ja hedelmällisyyslukujen muutosten suhde olisi itse asiassa hyvin lähellä toisiaan, koska synnytysikäisten kokonaismäärissä ei yhdessä vuodessa tapahdu isoja muutoksia. Hedelmällisyysluku laskettaneen Etelä-Koreassakin 15–49 ‑vuotiaiden naisten synnytyksistä ikäryhmittäin laskien. Peräkkäisinä vuosina tilastollinen naisten joukko on miltei sama (vanhin ikäluokka poistuu ja nuorin tulee tilalle, ja joukon sisällä kukin vanhenee vuodella) kuin edellisenä vuonna, ja lisäksi on hiukan kuolleisuutta ja maahanmuuttoa pois maasta ja maahan. Jos katsotaan pidemmän aikavälin tilanteita, sitten sillä on jo enemmän väliä, katsotaanko syntyvyyslukujen vai hedelmällisyyslukujen kehitystä, mutta peräkkäisten vuosien välillä niiden tuottama ero lukujen kehitykseen on aika usein itse asiassa varsin vähäinen, koska pitkälti samat henkilöt, jotka olivat edellisenäkin vuonna hedelmällisessä iässä ovat hedelmällisessä iässä olevia seuraavana vuonnakin.
Hedelmällisyysluvut lasketaan kaikkialla ja varmaankin siis myös Etelä-koreassa niin, että lasketaan sen vuoden syntyvyys jokaiselle ikäryhmälle ja summataan näiden kaikkien ikäryhmien prosentit. Jos summa on vaikkapa 150 % saadaan hedelmällisyydeksi. 1,5 lasta/nainen. Samalla tavalla lasketaan elinajan odote, mikä saa aikaan kummallista käyttäytymistä epidemioiden aikaan. Ylen uutisesa mainittiin, että tmä syntyvyyden nousu saattaa johtua siitä, että sopivassa iässä olevia naisia on enemmän. Uutisessa ei edes mainittu hedelmällisyyslukua.
https://yle.fi/a/3–11588624
Virossa syntyvyys on saatu nousuun. 1–3 lapsen hankkiminen on tehtävä meilläkin kannustavaksi. Äiti saa täyden palkan 1,5 vuotta Suurperhe on niin harvan toive että sillä ei ole merkitystä vaan suuri massa on oleellinen.
Ei Suomessa priorisoida lapsia ja kulttuuri on muuttunut itsekkääksi ja omaan napaan tuijottavaksi yksilökeskeisyydeksi. Ei minämuna ihminen lapsia halua. Lisäksi poliitikot miettii vaan vähemmistöjen etua joten tavallinen kansa unohtuu.
Täyden palkan mistä? Onko kyseessä kotihoidon tuen tyyppinen tuki?
Se, mitä en oikein osannut pukea sanoiksi ensimmäisessä kommentissani, oli ”äitiyslomaan” liittynyt näköalattomuus tilanteessa, jossa työpaikkaa ei ollut odottamassa. Tilanne oli henkisesti ihan eri lailla rassaava kuin tyttärelläni, joka palasi työhön lapsen ollessa vuoden ja 2 kk tehden aluksi 4‑päiväystä työviikkoa. 90-luvun ilmapiiri oli lisäksi työssäkäyviä äitejä syyllistävä. Toivottavasti nyt ei palata näihin poteroihin.
Virossa saa siis sen täyden palkan kotiin 1,5 vuotta eli ei tarvitse pelätä tulottomuutra. Toki se sitten on eri juttu onko töitä äitiysvapaan jälkeen
Jotenkin ensimmäiseen lapseen keskittyminen ei tunnu tehokkaalta. Ihmiset, jotka haluavat lapsia, hankkivat sen yhden vaikka joutuisi vähän köyhäilemäänkin.
Syntyvyyshän ei ole laskenut vain siksi, että ei hankita ensimmäistäkään lasta, vaan siksi että hankitaan harvemmin toinen tai kolmas tai…
Ensimmäisiä lapsia on lisäksi kaikkein eniten eli tuki jakautuu suurimmalle joukolle.
Samalla rahalla saataneen enemmän vaikutusta syntynyttä lasta kohden, jos ne jaetaan kuten nyt eli ensimmäisestä vähiten. Ja jos halutaan nimenomaan vain vaikuttaa syntyvyyteen , eikä vain parantaa kaikkien lapsiperheiden asemaa, niin kannattaa ohjata rahat tehokkaasti, koska vaikuttavaakseen summien pitää olla valtavia.
Tietenkin tätä voisi yrittää tutkia empiirisesti.
Mutta yksi lapsi mahtuu helpommin ihmisten nykyiseen elämismuotoon, kaksi lasta alkaa jo helposti pakottamaan vaihtamaan suurempaan asuntoon ja autoonkin.
Kannatan hallituksen ehdotusta että ensimmäisen lapsen lapsilisä olisi korkeampi kuin seuraavien. Sanotaan nyt vaikka 20%. Muut saisivat siten saman summan.
Ensimmäinen lapsi maksa aina enemmän koska kaikki pitää hankkia uutena.
Vain jotkut uskovaiset hankkivat nykyisin yli 3 lasta joten heidän on keksittävä muita keinoja rahoittaa isoja perheitään jos ei hallituksen ehdotus miellytä.
Olen sitä mieltä että lapsilisää pitäisi maksaa 18 vuotiaaksi asti, ei vain 17. Nykyinen ikäraja on joku vanha jäänne ajoilta jolloin 17-vuotiaat oletettiin olevan töissä.
Mua on jo pidempään nyppiny syvästi se, että numeroita heitellään siten, että niiden merkitys ei selviä.
Nyt sitten kerrottiin, että lapsilisä nostettiin 70 M€ 2024 alussa.
Jää täysin hämäräksi mikä tuon noston osuus ja merkitys on.
Lapsilisiin käytettiin 2024 1300 M€.
Eli korotus oli huRRRjat 5,7%!!!
Kun sitten todellisuudessa lapsilisän reaalarvo oli 2018 82% siitä mitä se oli 2000.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f68a709e-6b76-4664-b013-163235990ecf
“[…]köyhässä ja sodan traumatisoimassa Suomessa rahassa mitattuna valtava: vuonna 1949 lapsilisämenot muodostivat 40 prosenttia kaikista Suomen sosiaalimenoista.”
Jos joku on laskenut, kuinka suuri osa lapsilisä on mediaani- tai ka.-lapsiperheen tuloista yli ajan, niin siinä olis se tarvittava graafi.
Lapsilisä on samanlainen tuki kuin moni muukin Suomessa, jossa yhdenvertaisuutta tai oikedeunmukaisuutta ei hirveesti ole tarkasteltu, vaan on valittu joko oletetusti tai todellisesti tehokkain tapa. Joka oli ihan hyväksyttyä eli maan tapa 80 vuotta sitten, mutta vaikka ei enää ole, niin mitään ei ole muutettu.
Joten se, että tuki nousee lasten määrän noustessa, vaikka kulut per lapsi luonnollisesti laskee, on varmaankin sillä idealla, että kun on alkuun päästy, on helppo tehtailla lisää.
Riippumatta siitä, mitä se eka lapsi tarttis ja mikä olis oikeudenmukaista.
toke
“Joten se, että tuki nousee lasten määrän noustessa, vaikka kulut per lapsi luonnollisesti laskee, ”
Hei haloo! Käyttäkää hyvät ihmiset nyt vähän järkeä!
Eihän lapsilisä riitä lapsen kuluihin. Koska ihmisten tulot eivät lapsilisää lukuunottamatta kasva perhekoon mukana, jokainen lapsi lisää tarkoittaa vähemmän jäljelle jäävää rahaa. Näin vaikka kulut lasta kohden laskisivatkin.
Toisesta lapsesta saa 104€, ei sillä rahalla hanki uutta lapselle ruokia, uutta huonetta, uutta lastenistuinta, vaikka esikoisen vaatteet ja polkupyörän saa kierrätettyä. Kolmas lapsi tarkoittaa että autokin on pakko vaihtaa pykälää suurempaan.
Joten siis ajattelet, että on oikeudenmukaista, että myöhempien lasten kuluja katetaan _enemmän_, kuin ensimmäisen?
Ensimmäinen lapsi kuitenkin tuo eniten kuluja.
Muistatko aikaa, jolloin jokaisella lapsella ei tarvinnut olla omaa huonetta?
Oletko ehkä joskus todistanut moisen tilanteen?
Miksi 3 lasta ei mahdu takapenkille?
Mitäs jos ei ole autoa ensinkään?
Ode:
Tuossa on aikavirhe.
Kuten itsekin sanoit, niin muutos on tapahtunut tällä vuosituhannella.
Sen sijaan ehkäisy ja yleisesti saatavilla oleva aborttimahdollisuus tuli 30 vuotta aiemmin.
Jolloin jos 60-luvun “seksuaalinen vapautuminen” (joka tapahtui tietty Suomessa lähinnä 70-luvulla) voi olla vaikuttanut vain hitaan psykologisen ja sosiaalisen stigman katoamisen avulla. Eli 2 sukupolvea myöhemmin kaikki kehtaavat, koska normaalia, kun aiemmin vain osa kehtasi.
Miten sitten oikeasti on, tarttis varmaan ottaa selvää?
Syntyvyys oli 1800-luvulla yli viisi lasta naista kohden ja laski jo 1930-luvulla alle kahden ja puolen . Nopea lasku oli 1960-luvulla niin, että vuonna 1973 kokonaishedelmällisyys oli 1,5 nousten sen jälkeen yli 1,8:n. Nopin kymmenen vuotta sitten hedelmällisyys kääntyi uudestaan voimakkaaseen laskuun ollen nyt noin 1,25
Näitä (viimeisen viiden vuosikymmenen) syntyvyyslukuja olisi kiinnostava korreloida ihan puhtaan spekulatiivisesti muiden talouden ennustettavuuden ja ‑luottamuksen mittareiden kanssa. Omassa kaveripiirissäni (jonka otoskoko on toki laskettavissa kahden käden sormilla) naureskellaan esimerkiksi Rotkirchin esittämille kertakorvauksille. Noin voi ajatella ainoastaan ihminen, joka on itse turvatussa ja hyväpalkkaisessa duunissa. Yksi syy lasten hankkimisen lykkäämiselle tai jättämiselle on kyllä työmarkkinoiden (joko kuviteltu tai todella koettu) jatkuva epävarmuus. Jos seuraavat YT-neuvottelut lymyävät jo nurkan takana ja työllistymismahdollisuus työttömyyden sattuessa korkeasti koulutuetuillakin huonot, ei lasten hankkiminen ole ensimmäisenä mielessä. Siis ainakin 90-luvun laman itse lapsena tai nuorena kokeneiden ikäluokassa. Ja tuolla kymmenisen ihmisen otoskoolla.
Josta voimme siis päätellä, ettei syntyvyys ole riippunut ehkäisystä yli puoleen vuosisataan Suomessa.
1975–2010 oli hyvin tasaista.
Miksi silloin kaikki mullistukset eivät vaikuttaneet?
Romahdus tapahtui 2010–2015.
Miksi silloin?
Miten tuona aikana olisi tapahtunut se muutos, jolloin lapsettomuus tuli jotenkin huomattavan paljon hyväksytymmäksi?
Tai juuri tuona aikana naiset tajusivat, että uraa pitää rakentaa lähes 4‑kymppiseksi, ennen kuin voi ajatella hankkivansa lapsia?
Itse katsoisin tuon ajan ja sitä edeltävän ajan taloudellisia tapahtumia.
Mahdollisesti tuossa oli Noksun romahduksen ja koulutuksen tuoman hyvinvoinnin varmuuden katoaminen?
Aiemmin uskottiin tulevaan ja kehitykseen.
Tuohon sitten vielä Sipilän talkoot, niin pitkä massiivinen joukkopsykoosi siitä, että Suomi näivettyy banaanivaltioksi.
Erikoista, että samaan aikaan se Suomen taloudellinen kehitys päättyi.
Toistan edelleen, että voimakas syntyvyyden alentuminen osuu todella moniin maihin, jopa Kiinaan, noin vuoden 2015 paikkeilla. Sipilän hallitus ei ole voinut vaikuttaa niihin kaikkiin.
Osmo Soininvaarasanoo:
17.7.2025 20:17
Senkun toistat. Suomessa lasku tapahtui 2010, niin sun mielestä sen on pakko johtua samasta syystä kun Kiinassa 2015?
Yhden lapsen politiikka laski syntyvyyttä sen jälkeen kun se lopetettiin?
Tuokin on mahdollista. Ihmiset vain tottuu asioihin ajan myötä. Kuten Suomi olemaan kotona koronan aikana.
KuukkeliAI kertoo, että 2017 Kiinan syntyvyys oli 1,81.
2019 1,5 ja vasta 2020 1,28 ja 2022 1,18.
Että tossa on nyt siis yli vuosikymmen erosa Suomella ja Kiinalla.
Kiinasta on kovin erilaisia tilastoja syntyvyyden suhteen.
Osmo Soininvaarasanoo:
18.7.2025 21:43
Esittäisitkö sitten edes ensimmäisen?
Joka kertoo jotain hyvin erilaista kuin to guugleAI:n?
Sivusto macrotrends väittää Kiinan syntyvyydeksi vuonna 2024 1,71 ja YK 1,01. Siinä on mielestäni jo aika iso ero. (https://www.macrotrends.net/global-metrics/countries/chn/china/fertility-rate
Osmo Soininvaarasanoo:
20.7.2025 10:15
Ok, kiitos ekasta lähdeviittauksesta tämän asian suhteen.
Meidän keskustelulle ei kuitenkaan ole olennaista tämänhetkinen ero, vaan se miten ne ovat kehittyneet ajan yli.
Koska sun väite on, että Suomen ja Kiinan syntyvyyden muutos tapahtuu samanaikaisesti jostain globaalista syystä.
Macrotrends näyttää vahvasti siltä, että on vikaa 2024 & 2025, mistä ihmeestä olisivat nuo tiedot edes etukäteen saaneet, kristallipallosta?
Heidän käppyrästä näkee, että lasku alkoi 2018.
https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2025_wfr_2024_final.pdf
s.18 kertoo, että UNSD_n mukaan pudotus alkoi 2017.
Ja siis Suomessa paljon aiemmin.
Jos haluat pitää kiinni teoriastasi, niin olis ehkä korkea aika löytää jotain evidenssiä?
Hieman turhauttavaa, kun kuvittelet, että sun ideoilla on käänteinen todistusvastuu.
Ei se tapahtunut sekunnilleen samalla hetkellä, mutta 2010-luvulla on syntyyyys laskenut roimasti hyvin monessa maassa. Kyse ei ole tähtien asennosta, jolloin täsmälleen samanaikaisuus olisi vaatimuksena teorialle, mutta elämäntavan muutokset voivat vaikuttaa hieman eri aikataulussa eri maissa.
Olen nähnyt heiton että tehokkain tapa ratkaista syntyvyysongelma olisi kieltää älypuhelimet alle 24-vuotiailta. IPhone tuli markkinoille 2007.
Mikko Kivirantasanoo:
21.7.2025 8:14
On tosiaan mahdollista, että joku kulttuurinen muutos tapahtui Suomessa ja Kiinassa 8 vuotta toisistaan irrallaan.
Mutta kun se muutos on niin jyrkkä ts. yhtäkkinen, niin kuulis jonkun selvittävän syitä.
“Kännykkä on syyllinen” tuntuu kyllä ihan salaliittoteorialta.
Ainakin Suomessa 2010 älypuhelin oli vielä harvinainen.
Eka kysely älypuhelimista tehtiin 2011 ja silloin 38%:lla oli sellainen.
2010 myydyin luuri Suomessa oli Nokian C2-01, joka ei siis ollut älypuhelin.
Ja siihen aikaan somessa ja muissa älypuhelimien “palveluissa” vietettiin aikaa ihan minimaalisesti nykyiseen verratuna.
Eli jos älyluurit ovat syy Kiinan syntyvyyden romahtamiseen 2018, niin ne eivät olleet syy Suomen syntyvyyden romahtamiseen 2010.
Tämä siis puhuu vastaan “yhtä yhteistä syytä”.
Mulla on tietty oma bias, kun olen hoitanut oman somettamiseni tietsikalla jo 90-luvun alusta lähtien. Ja edelleen pääosin tietokoneella. En tykkää pienestä ruudusta ja tykkään näppäimistöstä.
iPhone voi hyvinkin olla syyllinen syntyvyyden laskuun länsimaissa 2010 jälkeen. Siis iPhone yhdessä Twitterin ja Instan sun muiden sosiaalisten medioiden jotka toimivat älypuhelimilla.
Milleniaalien kulutustottumukset ovat erilaiset kuin edeltävien X ja buumerisukupolvien. Kuluttamisella pitää kerskua somessa ja yksi kuluttamisen muoto ovat lukuisat ulkomaanmatkat jotka mahdollistuivat lentoliikenteen vapautumisen mukana. Siihen elämäntyyliin eivät vauvat kuulu.
Sitten tulivat muut ilmiöt jotka johtivat että nuoret miehet ja naiset eivät enää kohtaa samalla tavalla kuin ennen ja naisista on tullut valikoivampia. Ensin MeToo liike ja sitten Tinder. Ja loppu on sitten nykyaikaa.
“Taloudellakin on merkitystä, mutta sitä ajatellen lapsiperheiden tukea pitäisi nostaa massiivisesti. Se olisi sinänsä oikeudenmukaista, sillä tukevathan lapsiperheet massiivisesti lapsettomia eläkejärjestelmän kautta.”
Tämä väite oikeudenmukaisuudesta täytyy olla vitsi?
1) Lapsettomuus ei monelle ole valinta, ja esim. homomiesten tapauksessa se on varsin selvästi suoraa seurausta muiden tekemästä valinnasta kieltää kohdunvuokraus. Tämä tilanne itsessään on jo aika suuri epäoikeudenmukaisuus, jolle jonkun mielestä ei ehkä “voi mitään” (vaikka siis oikeasti voi), mutta se että tästä rangaistaan vielä taloudellisesti ei ainakaan paranna tilanteen oikeudenmukaisuutta.
2) Väite eläkkeiden maksamisesta pätee vain tässä nuorten näkökulmasta erittäin huono-onnisesti perityssä paygo-painotteisessa eläkejärjestelmässämme. Tämä ei pätisi lainkaan täysin rahastoidussa järjestelmässä, joka hitaan talous/väestönkasvun ja vielä enemmän supistumisen aikaan olisi selvästi maksajalle edullisin. Eli nytkö siis muutenkin surkeasta diilistä pitäisi olla lisäksi kiitollisuuden velkaa lasten *vanhemmille*, jotka 3) itse osallistuvat eläkejärjestelmän kustannuksiin jopa lapsettomia vähemmän, ja joka tapauksessa vain omalla eikä lastensa panoksella?
Eikä lapsiperheiden tuki toki ole pelkästään tulonsiirto lapsettomilta lapsia saaneille, vaan ylipäätään paljon veroja maksaneilta vähän veroja maksaneille, jos katsotaan elinkaaren yli. Kun veroastettakaan ei noin vain nostella, niin olisi tämä käytännössä pois myös jostain muusta verorahoitteisesta, millä olisi niin ikään tulonjakovaikutuksia.
Tällainen ratkaisukeskeisyys syntyvyyden nostamiseksi vaikuttaa vähän vaaralliselta. Äänekkäimmät “pronatalistit” ovat tällä hetkellä enimmäkseen konservatiivimiehiä, ja naiset ovat syntyvyyden romahduksesta kiusallisen hiljaa. Kun pronatalisteille valkenee rahallisten kannustimien tehottomuus, voinee arvata, mihin suuntaan keinovalikoima tulee seuraavaksi laajentumaan.
Se, että tahallaan tai pakosta lapsettomat maksavat korvausta laste4n aiheuttamista menoista lapsiperheille, jotka takaavat jonkinlaisen eläkejärjestelmän pystyssä pysymisen, ei ole rangaistus vaan oikeudenmukainen tulonsiirto. Oli syy mikä hyvänsä, heille ei koidu kustannuksia lapsista.
Pitää paikkansa, että jos eläkejärjestelmämme olisi täysin rahastoiva, asia olisi toisin, mutta se on sellainen kun se on.
Kovin monessa maassa eläkejärjestelmä ei voi olla rahastoiva, koska sellainen aiheuttaa valtavan vaihtotaseen ylijäämän, eikä kaikkien maiden vaihtotase voi olla yhtäaikaa ylijäämäinen.
Lienee valtaosa ihmiskunnasta vapautettuna kaikista eläkejärjestelmistä?
Joten ihan heti rahastoinnista ei olis tullu ongelmaa.
Mut mä en nyt ihan ymmärrä tätä, että “lapsiperheet” maksavat lapsettomien eläkkeet.
Lapset maksavat kaikkien eläkkeet, joten onko tässä jotenkin olennaista, että ovatko eläkkeensaajat lapsellisia vai lapsettomia? Miksi?
Ajatteletko jotenkin perimyskaaren mukaan, että optimitilanteessa lapset maksavat omien vanhempiensa eläkkeen?
Eläkejärjestelmä on sellainen kun se on, mutta ei se nyt täysin kiveenhakattu ole. Kaikki eläkejärjestelmät voisivat kyllä olla rahastoivia. Eihän näistä yhden sukupolven jälkeen edes näy päälle päin, kumpaa sorttia tai näiden yhdistelmää se on. Mustaan laatikkoon laitetaan rahaa sisään ja vähän myöhemmin sieltä tulee rahaa ulos, ja tällaisenähän se juurikin suurimmalle osalle ihmisistä näyttäytyy. Vaihtotase voisi nousta hetkellisesti, jos mustaan laatikkoon ruvetaan laittamaan rahaa enemmän kuin tavallisesti, eli säästöaste nousisi, mutta näinhän meille näyttää olevan käymässä joka tapauksessa. Sekin on oikeastaan ihan sama, lukeeko mustan laatikon päällä “eläke” vai jotain muuta.
En vastusta lapsiperheiden tukemista silloin, kun se on välttämätöntä lapsiköyhyyden torjumiseksi. Silloinkin tosin ajattelisin mieluiten tukevani nimenomaan lasta, en hänen vanhempiaan, ja pidän tätä ennen kaikkea elinkaaren aikaisena tulonsiirtona lapselta itselleen ennemmin kuin lapsettomilta lapsia saaneille. Voisihan lapsilisänkin kirjata nostoksi “perustililtä”, jos tätä haluaisi oikein alleviivata.
Järki menetetään minusta siinä kohtaa, kun pyritään jonkinlaiseen perheen perustamisen “kustannusneutraalisuuteen”. Miten erotellaan lapsesta koituva kustannus siitä, että vanhempi yksinkertaisesti valitsee käyttää rahaa tavan x sijaan tavalla y? Eiväthän vanhemmat käytä mitään standardisummaa lapsiinsa.
Otetaan esim. perheasunto. Asunto voi olla perheelle liian pieni, mutta eihän asunnon hinta yksin koosta riipu. Yksiöni hinnalla saa ihan kohtuullisen matkan päästä perheasunnon. Jos muuttaisin ja perustaisin perheen sellaiseen, mikä se kustannus olisi? 0€, koko asunnon hinta, jokin osa siitä? Voidaan minusta kohtuudella olettaa, että en ainakaan tipu alemmalle indifferenssikäyrälle, miksipä muuten menisin perhettä perustamaan.
Entä mitä tapahtuu, kun perheasuntoon jäädään asumaan lasten pois muutettua, kuten usein tapana on? Vastike on yksi päivä lapsesta koituva kulu, ja seuraavana päivänä ei olekaan? Onko myös lainan lyhennykset kuluja, vaiko ainoastaan korot?
Entä mitä ovat lapsettomuudesta aiheutuvat kulut? Jos olisin vanhempi, kävisin varmaankin harvemmin baarissa, koska tietenkin haluaisin viettää aikaa perheeni kanssa kotona. Onko siis kaljatuoppini lapsettomuudestani aiheutuva kulu?
Jopa täysin rahastoivassa eläkejärjestelmässä lapsia tuottavat perheet pitävät huolen siitä että ne rahastoidut eläkevarat voi vaihtaa johonkin käyttökelpoiseen sitten joskus. Rahaa ei voi syödä eikä rahaan voi pukeutua. Hoivapalveluitakaan ei tule olemaan tarjolla ilman jälkipolvia, tai kysynnän paljouden ja tarjonnan niukkuuden mukaisesti ne tulevat olemaan niin kalliita etteivät rahastoimasi eläkevarat välttämättä riitä mihinkään.
Jos meille tarpeelliset lapsiperheet eivät muodostu Suomessa, niin ne saattavat muodostua ulkomailla. Jos eivät muodostu missään, niin hullusti käy.
Lapsettomuuden kautta oman kuorman keventäminen ja sitä kautta vapaamatkustaminen on muuttumassa kestämättömän yleiseksi, joten siihen liittyville kannusteille on pakko tehdä jotakin. Nimim. JH antoi esimerkin…
…edusta josta hän on yleiseksi hyväksi luopunut. Vapaamatkustajat kiittävät, ja ostavat omilla eläkkeillään vähän paremman osan niistä tavallaan alihinnoitelluista hoivapalveluista, sitten aikanaan.
(Ilman omaa syytään lapsettomiksi jääneet ovat oma poikkeuksensa. Ja planeettaa väestöräjähdykseltä pelastavat ovat toinen poikkeus, josta on vähän hankala puhua)
Niin mikä on tärkein tavoite? Jos syntyvyys niin tärkeintä on keskivertoperheitä kannustaa hankkimaan edes ne pari kolme neljä lasta aiemmin. Äidin ja isän elintasosta ei haluta tinkiä eli silloinkin jää kotiin on oltava tukea
Silloin suurperheet tai muut ei ole oleellista. Massoista se syntyvyys syntyy
Jos on vain tärkeää tukea lasta sitten panostetaan ilmaiseen matkustukseen HSL, kouluun ja päiväkotiin ja ilmaiseen koulutukseen JS harrastuksiin ja vanhempien hyvään vanhemmuuteen. Sitä ei saa pelkällä rahalla vaan asenteilla. Pois somet
Yritätkö Osmo siis sanoa, että kun suojaosat palautetaan, niin sitten ne yksinhuoltajat rupeavat…
… tekemään lisää lapsia? Tai tekevät enemmän lapsia ennen kuin rupeavat yksinhuoltajiksi?
Onhan se mahdollista mutta usko tähän mekanismiin vaatii ehkä aika intohimoista rakkautta suojaosia kohtaan.
En minä niin sanonut. Sanoin erityisesti, etten oikein usko rahallisiin kannustimiin lapsen hankkimiseen. Se oli vastaus kokoomuslaisen keskustelijan väitteisiin, että hallitus on parantanut erityisesti yksinhuoltajien asemaa.
Kun valtio ei pysty hoitamaan hommaa, on käännyttävä kansan puoleen.
Itse lopettaisin kunnallisen päivähoidon kokonaan ja maksaisin KOKO RAHAN lasten vanhemmille, puhtaana käteen. Vanhempien hankinnat lastensa päivähoidon hankkimiseksi (esimerkiksi palkat) olisivat saajalleen verovapaata tuloa. Niinhän ne ovat nytkin kunnalle, kunta ei maksa veroa valtiolle päivähoitomaksuista eikä niiden rahoittamiseen kerätyistä kunnallisveroista.
Tällä tavalla lasten kasvatukseen saadaan uusia resursseja, esimerkiksi isoäidit ym sukulaiset, ja merkittävä määrä kuntien palveluksessa olevista päivähoidon työntekijöistä siirtyisi työmarkkinoille kasvattamaan kansantuloa. Monet «ammattilaiset» perustaisivat päiväkoteja, kun alkuvaiheessa tiloja vapautuisi vuokralle paljon ja edullisesti.
Kunnatkin saisivat järjestää päivähoitoa, mutta bisneksen on toimittava samoilla ehdoilla alan muiden toimijoiden kanssa — eli toimintaa ei saa rahoittaa muista lähteistä kuin päivähoitomaksuista (esimerkiksi kunnallisverosta).
Kiitos aiheellisesta keskustelunavauksesta. Mielestäni kyse on suomalaisen yhteiskunnan polttavimmasta ongelmasta, jonka räjähtää silmille 10–20v kuluessa.
Pienen naperon vanhempana olen pohtinut seuraavaa:
(i) Jostain syystä ajatellaan, että lapsiperheet ovat poikkeus taloustieteen ihmiskuvasta, so. toiminta on täysin riippumatonta taloudellisista kannustimista/heikennyksistä. Ihan hyvä interventio voisi olla, että valtiot, kunnat ja HVA:t palauttaisivat lapsiperheiden tuet vaikka vuoden 2015 tasolle.
Fiksut äidit ottavat nykyään äitiyspakkauksen rahana, sillä kirppareilta ja Temusta saa enemmän kuin Kelan paketista.
Helsingin kohdalla tämä tarkoittaisi kotihoidon Helsinki-lisän palauttamista. Lisä poistettiin 2010-luvun lopussa hyvin ontuvilla perusteilla: ”vanhemmat ajattelevat lastensa hoitoa sydämellä, ei lompakolla”. Eivätpä ajatelleetkaan, vaan lykkäsivät pienokaisensa päiväkotiin ja menivät töihin. Päiväkotien kapasiteetti ylittyi, ja hoito oli sitä sun tätä. Katajanokkalainen sai kiittää onneaan, jos lapselle löytyi hoitopaikka Pasilasta ja hoitajat eivät näpränneet kännykkäänsä ainakaan ihan koko työpäivää.
Samaa linjaa jatkaa nykyhallituksen päätös purkaa käsittääkseni STEA-rahoitteinen MML:n rahoitus. Joskus olisi kiva vaikka lähteä rouvan kanssa syömään ja jättää lapsi hoitoon. 9€/h‑hoitajan olisin mieluusti palkannut, mutta 39€/h hoitaja jää palkkaamatta, sillä pihville tulisi hintaa.
(ii) Tästä lentelee mätiä tomaatteja, mutta mielestäni perhevapaauudistus johtaa lapsiluvun pienentymiseen. Idea on pähkinänkuoressa se, että (naisten uran edistämisen) takia isän pitää hoitaa lasta koti-isänä mieluiten 3–6kk, lapsen mennä vähän yli vuotiaana vauvana päiväkotiin tai työssäkäyvän vanhemman olla niin hyvätuloinen, että palkalla elättää koko perheen kun toinen vanhempi on kotihoidontuen varassa.
Kaikista miehistä ei vaan ole pienen lapsen koti-iseiksi. Ainakaan toista kertaa, jos ensimmäisen lapsen kanssa ne kotikuukaudet on taisteltu läpi.
(iii) Jostain syystä syntyvien lasten radikaalisti pienenvään määrään tarjotaan ratkaisuksi ”asennekasvatusta”, eikä esim. lapsiperheiden heikennysten perumista. Omaa taipalettani isänä on helpottanut ajatus, että ei tässä mikään superfaija tarvi olla. Läsnäolo ja normaali touhuilu riittää. Lautaselta ei tarvitse löytyä kolmea eri väriä luomukasviksia, vaan riittää, että masu on täynnä.
Samassa keskustan jugend-talon huoneessa varttunut suurten ikäluokkien edustaja joutui ponnistamaan paljon karummista lähtökohdista, kuin saman huoneen nurkassa pinnasängyssään untaan tuhiseva 2020-luvun stadilaistaapero.
Tutkija Punavuorestasanoo:
18.7.2025 23:05
Olen pääosin samaa mieltä: jos halutaan tuloksia, annetaan rahan puhua.
Kotihoidosta olen kuitenkin eri mieltä.
Päiväkoti on kaikille parempi vaihtoehto, suurelle osalle ei kuitenkaan alle 2 vuotiaana.
Kyse ei ole vain rahasta tai sydämestä, vaan lapsen sosiaalistumisesta ja vanhempien työurista. Joskin, Suomessa pitäis ottaa mallia lyhemmistä työviikoista pienten lasten vanhemmille, joka ihan valtakauraa vaikka Hollannissa.
Se, että politiikka aiheuttaa ongelmia julkiselle palvelulle ei ole ihan hirveen poikkeuksellista.
Joten sen perusteella ei voi vaatia jotain yksittäistä muutosta.
R.Silfverbergsanoo:
21.7.2025 18:15
Väsyin kaivamaan 20 kommenttia ylöspäin sitä “vastaa”-nappulaa (on se tosiaan kumma, ettei sitä saa jokaiseen kommentiin!?!), niin tänne päätasolle.
Voi hyvin olla, että älypuhelin toimii katalyyttinä.
Mutta varmasti ihan sama tilanne olisi, jos iPhonea ei koskaan olis tullu. Tai jos ihmiset kantaisivat mukanaan tabletteja.
Homma ei siis kulminoidu laitteeseen, eikä tosiaankaan yhteen merkkiin.
Vaan siihen mitä niillä tehdään.
Joka olis tehty jollain toisella laitteella, jos älypuhelimet olis jotenkin jääny keksimättä.
Kerskumiskulttuurille hyvin tärkeä aspekti on kamera.
Eli avain menestykseen oli sitoa se netissä olevaan luuriin.
Jotenkin tragikoomista, miten huonoja “oikeat” kamerat yhä tuossa ovat.
Ja kuinka huonot kamerat tableteissa on.
Kun se tarve on tyydytetty sillä luurilla.
Valokuvia selaamalla kuka tahansa voi minuutissa selata sata kerskumiskuvaa ja vakuuttaa itselleen olevansa epäonnistunut ihminen. Martti Lutherilla oli paljon vaikeampaa ja hitaampaa ruoskia itseään.
Tähän kun vielä lisää mediana Facebookin jonka suosio räjähti 2000-luvun lopulla ja sen jälkeen Instagram ja nyt Tiktok. On mahdotonta välttyä vertailemasta omaa elämää siihen mikä vaikuttaa olevan mahdollista kaikille muille. Ja siihenhän eivät lapset kuulu. Useimmat vanhemmat haluavat varjella lastensa yksityisyyttä joten lapsiperheiden elämä on myös aliedustettua sosiaalisen median syötteissä.
Syntyvyyden aleneminen, kaikkialla, on lopulta hyvä asia.
Sitä pitäisi oikeastaan tukea, ei pelätä.
Perusteita on nyt 8 miljardia. Ja vielä tällä vuosisadalla, vaikka syntyvyys aleneekin, 10 miljardia.
Pitää kuitenkin huolehtia niin että laajoja väestösiirtymiä, muita kuin välttämättömiä työ- ja opiskeluperäisiä, ei tapahdu.
Jokainen maanosa, alue, valtio kääntäköön väkilukunsa laskuun omalla alueellaan.
Se on vähintään yhtä välttämätöntä maapallon ekologian tasapainottamiseksi kuin fossiileista irtautuminen.
Mitä sitten tulee “väestölliseen kestävyysvajeeseen”, eli vaikkapa siihen argumenttiin, että kuka läntisisissä hyvinvointivaltioissa hoitaa sitten vanhukset, on siihen muita ratkaisuja kuin uusien väestöjen tuominen laajassa mitassa korvaamaan jonkun tietyn alueen vähenevää väestöä.
‑Työvoimaa mm. länsimaissa tulee monilla työvoimasektoreilla AI vähentämään rajusti, siitä riittää siirtymään vanhusten hoivaan.
‑Laskevassa syntyvyydessä myös päiväkotien ja koulujen lapsiin sidottua henkilökuntaa tulee vapautumaan.
‑Lisäksi meillä on jo nyt muutama satatuhatta työtöntä; työvoimaa on.
Tämä em. on tietenkin suuripiirteinen kärjistys mutta tuosta suunnasta voisi kompromisseja löytyä.
Kokonaan eri asia sitten on, onko väestön “riittävä” koko itsetarkoitus tai arvo sinänsä.
Esim. jokin hurmaisänmaallinen saattaisi ajatella niin.
Mutta pitääkö suomalaisia esim. aina ja ikuisesti olla se viisi miljoonaa?
Itse en keksi miksi pitäisi.
Suomi oli kyllä täysin Suomi kaksi ja puoli miljoonaisenakin.
väestöllisestä kestävyysvajeestasanoo:
24.7.2025 23:27
Työvoiman saaminenhan ei ole pitkään aikaan ollu mikään ongelma.
Ongelma on raha.
Mistä saadaan rahaa palkata puolet väestöstä hoitamaan sitä toista puolta.
Matkanvarrella tietty pitäs saada jostain rahat kouluttaa se toinen puolisko tekemään sitä työtä.
Mielenkiintoista miten talous voidaan niin usein ohittaa ihan fundamentaaleimmissakin asioissa.
Rikotaanko omaisuudensuoja oikein kunnolla?
Kuopataan markkinatalous?
“Työvoiman saaminenhan ei ole pitkään aikaan ollu mikään ongelma.
Ongelma on raha.”
EK:n mielestä meillä on jatkuva krooninen työvoimapula. Samaan lankaan, ja kokoomushokemaan, mennyt myös koko vasemmisto: työvoimaa täytyy tuoda, tekijät loppuvat ihan heti.
Persuthan, emme voi sille mitään että juuri he, ovat nyt tässä hallituksessa sanoneet sen mikä on todellinen tila, työttömyys on suuri, työvoimaa on, se pitää vaan saada tekemään niitä avointen työpaikkojen töitä.
Jos joku muistaa, demarit ja muu vasemmisto sanoivat lähes samaa vuosikymmeniä, ei vielä niin kovin kauan sitten: työllistetään kotimaiset työttömät.
Monien skenaarioiden mukaan työttömyys tulee olemaan voimakkaassa kasvussa sellaisella 5–20 vuoden aikahaarukassa koko läntisessa maailmassa.
Eli tarvetta työvoimalle muualta ei juurikaan ole.
Väestömme voi siis aivan hyvin laskea,
ainakin tästä näkökulmasta.
Tietenkin monet erityistehtävät ja asiantuntija-ammatit ovat eri juttu.
Kun Suomi on sitoutunut hiilidioksidin nopeaan ja radikaaliin vähentämiseen — mitä nyt persut vähän jarruttaa, mutta se korjaantuu viimeistään kahdessa vuodessa — pitäisi samalla ajatusmaailmalla myös sitoutua väestön kääntämiseen laskuun. Hurraaisänmaallisia ei tässä kannata kuunnella ‑eikä myöskään sellaisia maailmansyleilijöitä että kyllä tänne planeetalle mahtuu.
työvoimasta ei tosiaan kiinnisanoo:
26.7.2025 16:42
Jokainen puhuu tahallaan vain osatotuuksia.
Pitkällä aikavälillä tarvitsemme ulkomaista työvoimaa.
Joka toisaalta toimii parhaiten niin, että maahanmuuttajat tekevät paljon lapsia, jotka saavat suomen kielen ja koulutuksen ja ovat vähintään yhtä hyviä työntekijöitä kuin kantasuomalaiset.
Käsittääkseni sekä persut, että kokkareet ovat sitä mieltä, että työttömyys johtuu laiskuudesta.
Mutta kun se johtuu ammattitaidon puutteesta ja vääristä asuinpaikoista, niin kukaan ei ole tehnyt mitään asian eteen. Oikeastaan on vain peruutettu taaksepäin.
Näyttäis vähän siltä, ettei Suomi tätä umpisolmua ratkaise.
Kansan osaamistaho sen kun vain laskee.
Ei verrattuna Suomen historiaan, vaan verrattuna verrokkimaihin.
Jonka takia tänne ei investoida ja startupit lähtee pois.
Ainoa mikä Suomessa voi toimia on energia, koska se tarvii niin vähän työvoimaa ja osaamista.
Banaanivaltio, joka tuottaa vetyä tuulivoimalla muille maille.
Aiemmin tuotti sellua. Ei suurta muutosta.