Syntyvyys ja lapsilisät

50 vastausta artikkeliin “Syntyvyys ja lapsilisät”

1. Entäs uhkaa­vat ekol­o­giset ongel­mat, ilmas­ton­muu­tos jne.? Mil­lainen on las­ten tulevaisuus?

   Vastaa

   1. Vit­si­hän on siinä että me emme ratkaise mainit­tu­ja ongelmia, vaan joko ne lapset tai ei kukaan

      Vastaa

2. Itsel­leni vähän särähti tämä ehdo­tus. Itse han­kin ensim­mäisen lapsen opiskelu­aikana ja toinen syn­tyi heti valmis­tu­misen jäl­keen, mut­ta en suosit­telisi sitä. Olin iloinen, kun tyt­täreni sai esikoisen­sa 32-vuo­ti­aana, hyvässä vak­i­naises­sa työssä, hänel­lä on kak­si aka­teemista tutk­in­toa. Oma juristin­u­rani lähti hie­man takel­lellen käyn­ti­in vas­ta kolmekymp­pisenä, mikä näkyy eläk­keessä, vaik­ka aika pian pääsin ammat­tikun­nan keskian­sion ylit­tävi­in oman alan töihin.
   Point­ti­ni ei kuitenkaan ole eläk­keen ker­tymi­nen vaan se, että ehdo­tus ajaa naisia taas köy­hyy­teen ja epä­var­muu­teen. Ja mihin raja vede­tään — onko perustel­lumpaa tukea koulut keskeyt­tänyt­tä teiniäi­tiä kuin kolmekymp­pistä tohtoriäitiä.

   Vastaa

   1. Tässä ehdo­tuk­ses­sa yksi olen­nainen seik­ka on mielestäni biolo­gia. Ensik­si las­ten han­k­in­nan viivästyt­tämi­nen las­kee olen­nais­es­ti sen toteu­tu­misen toden­näköisyyt­tä. Toisek­si las­ten lukumäärä halutes­saankin las­kee hel­posti kun aika tulee vas­taan tiimala­sis­sa. Kol­man­te­na “ryh­mä­paine” kaverei­den kesku­udessa ei juuri auta, jos samanikäisen kaveri­porukan ensim­mäi­nen saa lapsen melko vanhana.

      Vastaa

3. 1. Alun­perin biologi­na sanon, että lapset ovat meille yksilöinä sekä yhteiskun­tana tärkein­tä mitä meil­lä on.
   2. Jo nyt tapaa van­henevia naisia jot­ka katu­vat sitä, että halu­si­vat jät­tää lapset uran vuok­si tekemättä.
   3. Ihmisen elinikä oli aiem­min keskimäärin n 35 vuot­ta. Naisen keho on siis suun­nitel­tu ensisyn­nyt­tämään nuore­na, jon­ka jäl­keen lisää lap­sia tulee varmem­min. Tämä on yksi tärkeim­mistä syn­tyvyy­den alen­e­misen syistä, las­ta ei ehkä tule ollenkaan ellet syn­nytä riit­tävän nuore­na. Mak­se­taan mielu­um­min riit­tävä kor­vaus nuorelle per­heelle kuin ote­taan ris­ki per­heen lapsettomuudesta.

   Vastaa

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Minä kuitenkin kaipaisin myös fak­to­ja. Jos toimit­ta­ja ei puolueet­to­muussy­istä johtuen voi tai ei osaa oikaista ilmi­selviä vääriä väit­teitä, pitää keskustelus­sa olla jokin asiantun­te­va ei-poli­itikko, joka voi ja osaa.

   Hal­li­tuk­sen suuret paran­nuk­set lap­siper­hei­den taloudel­liseen ase­maan lap­sil­isiä korot­ta­mal­la ovat kyl­lä huuhaa­ta. Hal­li­tuk­sen säästöt ovat kohdis­tuneet työ­markki­na-ase­mal­taan haavoit­tuvi­in van­hempi­in, eri­tyis­es­ti yksinhuoltajiin.”

   Väite eri­tyis­es­ti yksin­huolta­ji­in kohdis­tu­mis­es­ta ei liene fak­taa. Yksin­huolta­jia on suo­jel­tu leikkauk­sil­ta paljon enem­män kuin kah­den van­hem­man per­heitä. Nimeno­maan kah­den van­hem­man per­heisi­in leikkauk­set ovat osuneet eri­tyis­es­ti. Jos molem­mat van­hem­mat ovat työt­töminä, ja per­heel­lä on vaik­ka sel­l­ainen auto, joka estää toimeen­tu­lotuen saamisen, niin per­heen tulot ovat voineet leikkau­tua jopa yli tuhat euroa vuodessa ver­rat­tuna siihen, mitä tilanne olisi ollut samoil­la tuloil­la ja menoil­la pari vuot­ta sit­ten. Lap­sil­isät ovat olleet jäädytet­tynä indek­siko­ro­tuk­sil­ta jo toista kym­men­tä vuot­ta. Lap­sil­isien rooli per­hei­den tuk­i­jär­jestelmässä on rom­ah­tanut sitä kaut­ta, että tukia ei ole nos­tet­tu edes inflaa­tion vauh­tia, saati ostovoiman kehitystahtia.

   Tukimuu­tosten myötä van­hempainra­ha lapsen syn­tymän tienoil­ta on monis­sa per­heis­sä isom­pi tuki jo yhdelle van­hem­malle kuin lap­sil­isä laps­es­ta koko tämän elin­iän aikana. Se on syytä pitää mielessä. Van­hempainra­hamenot ovat kas­va­neet eri­tyis­es­ti sik­si, että hyvä­tu­loiset isät ovat alka­neet nos­taa van­hempainra­haa. Sitä saa pait­si jäämäl­lä pois töistä, myös esimerkik­si nos­ta­mal­la tukea loma-ajoilta.

   Työt­tömil­lä van­hem­mil­la eri­tyi­nen leikkaus on tul­lut myös siitä blo­gin lis­tauk­ses­ta pois jääneestä asi­as­ta, että työt­tömyys­tur­van lap­siko­ro­tus pois­tet­ti­in. Pelkästään sen vaiku­tus on voin­ut olla jo 240 €/työtön van­hempi, jos on vähin­tään 3 lasta.

   Lap­sil­isi­in liit­tyy väärinkäsi­tys sen osalta, mitä ns. 1 lapsen lap­sil­isä tarkoit­taa. Moni luulee, että sitä mak­se­taan ensim­mäis­es­tä laps­es­ta. Tosi­asi­as­sa sitä mak­se­taan myös viimeis­es­tä laps­es­ta siinä kohtaa, kun muut lapset ovat ylit­täneet lap­sil­isän mak­samisen ikära­jan, jol­loin jäl­jel­lä on enää yksi lap­si saa­mas­sa lapsilisää.

   Näyt­täisi tutkimuskir­jal­lisu­u­den perus­teel­la siltä, että taloudel­lisil­la tuil­la on isom­pi merk­i­tys kuin poli­ti­ikas­sa halu­taan myön­tää. Siltä osin kyse ei ole kyse vain lap­siper­hei­den tilanteesta, jol­laisek­si asia poli­ti­ikas­sa mielel­lään supis­te­taan, vaan myös muiden: syn­tyvyy­den kus­tan­nushan on erään­lainen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus siinä mis­sä moni muukin. Syn­tyvyyt­tä tuskin saa olen­nais­es­ti ylös taloudel­lisin keinoin leikkaa­mat­ta lapset­tomien käteen jääviä tulo­ja suh­teessa lap­sia omaavien tilanteeseen, ja sitä puol­ta asi­as­ta ei kukaan kehtaa esit­tää ääneen. Jos syn­tyvyyt­tä talouden kaut­ta halut­taisi­in ylös, tarvit­taisi­in tosi­aan mas­si­ivisia muu­tok­sia, ei mitään 5 euron siirtoja.

   Vastaa

   1. Etelä-Kore­as­ta tuoreet uutiset Soulista ker­to­vat siitä, että kun siel­lä on nyt päätet­ty panos­taa mil­jar­di­en euro­jen edestä rahaa syn­tyvyy­den nos­tamisek­si, lap­si­akin on alka­nut syn­tymään taas enemmän:
      https://yle.fi/a/74–20173927

      Pienet panos­tuk­set eivät täl­laisia luku­ja kään­nä. Se, onko lap­sil­isä 10 euroa pienem­pi tai suurem­pi, ei las­ten määrään paljon vaiku­ta, mut­ta vaikka­pa 300 €/kk kokoinen lap­sil­isän koro­tus voisi syn­tyvyy­teen jo vaikuttaakin.

      Vastaa

      1. Tuo YLEn uuti­nen kuvaa valitet­ta­van hyvin nykyaikaa. Ker­ro­taan syn­tynei­den las­ten määrän muu­tok­sista ekä hedelmäälisyys­luku­jen muu­tok­sista. Las­ten lukumäärään vaikut­taa myös syn­ny­tysikäis­ten määrän muutokset.

      2. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Tuo YLEn uuti­nen kuvaa valitet­ta­van hyvin nykyaikaa. Ker­ro­taan syn­tynei­den las­ten määrän muu­tok­sista ekä hedelmäälisyys­luku­jen muu­tok­sista. Las­ten lukumäärään vaikut­taa myös syn­ny­tysikäis­ten määrän muutokset.”

         Kun kyse tuos­sa oli peräkkäis­ten vuosien syn­tyvyys­luku­jen muu­tok­sista, noiden syn­tyvyys­luku­jen ja hedelmäl­lisyys­luku­jen muu­tosten suhde olisi itse asi­as­sa hyvin lähel­lä toisi­aan, kos­ka syn­ny­tysikäis­ten kokon­ais­määris­sä ei yhdessä vuodessa tapah­du iso­ja muu­tok­sia. Hedelmäl­lisyys­luku las­ket­ta­neen Etelä-Kore­as­sakin 15–49 ‑vuo­ti­aiden nais­ten syn­ny­tyk­sistä ikäryh­mit­täin lask­ien. Peräkkäis­inä vuosi­na tilas­tolli­nen nais­ten joukko on mil­tei sama (van­hin ikälu­ok­ka pois­tuu ja nuorin tulee tilalle, ja joukon sisäl­lä kukin van­he­nee vuodel­la) kuin edel­lisenä vuon­na, ja lisäk­si on hiukan kuolleisu­ut­ta ja maa­han­muut­toa pois maas­ta ja maa­han. Jos kat­so­taan pidem­män aikavälin tilantei­ta, sit­ten sil­lä on jo enem­män väliä, kat­so­taanko syn­tyvyys­luku­jen vai hedelmäl­lisyys­luku­jen kehi­tys­tä, mut­ta peräkkäis­ten vuosien välil­lä niiden tuot­ta­ma ero luku­jen kehi­tyk­seen on aika usein itse asi­as­sa varsin vähäi­nen, kos­ka pitkälti samat henkilöt, jot­ka oli­vat edel­lisenäkin vuon­na hedelmäl­lisessä iässä ovat hedelmäl­lisessä iässä ole­via seu­raa­vana vuonnakin.

      3. Hedelmäl­lisyys­lu­vut las­ke­taan kaikkial­la ja var­maankin siis myös Etelä-kore­as­sa niin, että las­ke­taan sen vuo­den syn­tyvyys jokaiselle ikäryh­mälle ja sum­mataan näi­den kaikkien ikäryh­mien pros­en­tit. Jos sum­ma on vaikka­pa 150 % saadaan hedelmäl­lisyy­dek­si. 1,5 lasta/nainen. Samal­la taval­la las­ke­taan eli­na­jan odote, mikä saa aikaan kum­mallista käyt­täy­tymistä epi­demioiden aikaan. Ylen uutis­esa mainit­ti­in, että tmä syn­tyvyy­den nousu saat­taa johtua siitä, että sopi­vas­sa iässä ole­via naisia on enem­män. Uutises­sa ei edes mainit­tu hedelmällisyyslukua.

5. https://yle.fi/a/3–11588624

   Virossa syn­tyvyys on saatu nousu­un. 1–3 lapsen han­kkimi­nen on tehtävä meil­läkin kan­nus­tavak­si. Äiti saa täy­den palkan 1,5 vuot­ta Suurper­he on niin har­van toive että sil­lä ei ole merk­i­tys­tä vaan suuri mas­sa on oleellinen. 

   Ei Suomes­sa pri­or­isoi­da lap­sia ja kult­tuuri on muut­tunut itsekkääk­si ja omaan napaan tui­jot­tavak­si yksilökeskeisyy­dek­si. Ei minä­mu­na ihmi­nen lap­sia halua. Lisäk­si poli­itikot miet­tii vaan vähem­mistö­jen etua joten tavalli­nen kansa unohtuu.

   Vastaa

   1. Täy­den palkan mis­tä? Onko kyseessä koti­hoidon tuen tyyp­pinen tuki? 

      Se, mitä en oikein osan­nut pukea sanoik­si ensim­mäisessä kom­men­tis­sani, oli ”äitiys­lo­maan” liit­tynyt näköalat­to­muus tilanteessa, jos­sa työ­paikkaa ei ollut odot­ta­mas­sa. Tilanne oli henkises­ti ihan eri lail­la ras­saa­va kuin tyt­tärel­läni, joka palasi työhön lapsen ollessa vuo­den ja 2 kk tehden aluk­si 4‑päiväystä työvi­ikkoa. 90-luvun ilmapi­iri oli lisäk­si työssäkäyviä äite­jä syyl­listävä. Toiv­ot­tavasti nyt ei pala­ta näi­hin poteroihin.

      Vastaa

      1. Virossa saa siis sen täy­den palkan koti­in 1,5 vuot­ta eli ei tarvitse pelätä tulot­to­muu­tra. Toki se sit­ten on eri jut­tu onko töitä äitiys­va­paan jälkeen

6. Jotenkin ensim­mäiseen lapseen keskit­tymi­nen ei tun­nu tehokkaal­ta. Ihmiset, jot­ka halu­a­vat lap­sia, han­kki­vat sen yhden vaik­ka jou­tu­isi vähän köyhäilemäänkin.

   Syn­tyvyyshän ei ole laskenut vain sik­si, että ei han­ki­ta ensim­mäistäkään las­ta, vaan sik­si että han­ki­taan harvem­min toinen tai kol­mas tai…

   Ensim­mäisiä lap­sia on lisäk­si kaikkein eniten eli tuki jakau­tuu suurim­malle joukolle.

   Samal­la rahal­la saata­neen enem­män vaiku­tus­ta syn­tynyt­tä las­ta kohden, jos ne jae­taan kuten nyt eli ensim­mäis­es­tä vähiten. Ja jos halu­taan nimeno­maan vain vaikut­taa syn­tyvyy­teen , eikä vain paran­taa kaikkien lap­siper­hei­den ase­maa, niin kan­nat­taa ohja­ta rahat tehokkaasti, kos­ka vaikut­tavaak­seen sum­mien pitää olla valtavia.

   Tietenkin tätä voisi yrit­tää tutkia empiirisesti. 

   Mut­ta yksi lap­si mah­tuu helpom­min ihmis­ten nykyiseen elämis­muo­toon, kak­si las­ta alkaa jo hel­posti pakot­ta­maan vai­h­ta­maan suurem­paan asun­toon ja autoonkin.

   Vastaa

7. Kan­natan hal­li­tuk­sen ehdo­tus­ta että ensim­mäisen lapsen lap­sil­isä olisi korkeampi kuin seu­raavien. San­o­taan nyt vaik­ka 20%. Muut saisi­vat siten saman summan.
   Ensim­mäi­nen lap­si mak­sa aina enem­män kos­ka kaik­ki pitää han­kkia uutena.
   Vain jotkut usko­vaiset han­kki­vat nyky­isin yli 3 las­ta joten hei­dän on kek­sit­tävä mui­ta keino­ja rahoit­taa iso­ja per­heitään jos ei hal­li­tuk­sen ehdo­tus miellytä.
   Olen sitä mieltä että lap­sil­isää pitäisi mak­saa 18 vuo­ti­aak­si asti, ei vain 17. Nykyi­nen ikära­ja on joku van­ha jäänne ajoil­ta jol­loin 17-vuo­ti­aat oletet­ti­in ole­van töissä.

   Vastaa

8. Mua on jo pidem­pään nyppiny syvästi se, että numeroi­ta heit­el­lään siten, että niiden merk­i­tys ei selviä.

   Nyt sit­ten ker­rot­ti­in, että lap­sil­isä nos­tet­ti­in 70 M€ 2024 alussa.

   Jää täysin hämäräk­si mikä tuon nos­ton osu­us ja merk­i­tys on.

   Lap­sil­isi­in käytet­ti­in 2024 1300 M€.
   Eli koro­tus oli huR­RR­jat 5,7%!!!

   Kun sit­ten todel­lisu­udessa lap­sil­isän reaalar­vo oli 2018 82% siitä mitä se oli 2000.
   https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f68a709e-6b76-4664-b013-163235990ecf
   “[…]köy­hässä ja sodan trau­ma­ti­soimas­sa Suomes­sa rahas­sa mitat­tuna val­ta­va: vuon­na 1949 lap­sil­isä­menot muo­dos­ti­vat 40 pros­ent­tia kaik­ista Suomen sosiaalimenoista.”

   Jos joku on laskenut, kuin­ka suuri osa lap­sil­isä on medi­aani- tai ka.-lapsiperheen tuloista yli ajan, niin siinä olis se tarvit­ta­va graafi.

   Lap­sil­isä on saman­lainen tuki kuin moni muukin Suomes­sa, jos­sa yhden­ver­taisu­ut­ta tai oikede­un­mukaisu­ut­ta ei hirveesti ole tarkastel­tu, vaan on valit­tu joko olete­tusti tai todel­lis­es­ti tehokkain tapa. Joka oli ihan hyväksyt­tyä eli maan tapa 80 vuot­ta sit­ten, mut­ta vaik­ka ei enää ole, niin mitään ei ole muutettu.
   Joten se, että tuki nousee las­ten määrän noustes­sa, vaik­ka kulut per lap­si luon­nol­lis­es­ti las­kee, on var­maankin sil­lä ide­al­la, että kun on alku­un päästy, on help­po tehtail­la lisää.
   Riip­pumat­ta siitä, mitä se eka lap­si tart­tis ja mikä olis oikeudenmukaista.

   Vastaa

   1. toke
      “Joten se, että tuki nousee las­ten määrän noustes­sa, vaik­ka kulut per lap­si luon­nol­lis­es­ti laskee, ”

      Hei haloo! Käyt­täkää hyvät ihmiset nyt vähän järkeä!

      Eihän lap­sil­isä riitä lapsen kului­hin. Kos­ka ihmis­ten tulot eivät lap­sil­isää luku­unot­ta­mat­ta kas­va per­hekoon mukana, jokainen lap­si lisää tarkoit­taa vähem­män jäl­jelle jäävää rahaa. Näin vaik­ka kulut las­ta kohden laskisivatkin. 

      Tois­es­ta laps­es­ta saa 104€, ei sil­lä rahal­la han­ki uut­ta lapselle ruokia, uut­ta huonet­ta, uut­ta las­tenis­tu­in­ta, vaik­ka esikoisen vaat­teet ja polkupyörän saa kier­rätet­tyä. Kol­mas lap­si tarkoit­taa että autokin on pakko vai­h­taa pykälää suurempaan.

      Vastaa

      1. Joten siis ajat­telet, että on oikeu­den­mukaista, että myöhempi­en las­ten kulu­ja kate­taan _enemmän_, kuin ensimmäisen?
         Ensim­mäi­nen lap­si kuitenkin tuo eniten kuluja.

         Muis­tatko aikaa, jol­loin jokaisel­la lapsel­la ei tarvin­nut olla omaa huonetta?
         Oletko ehkä joskus todis­tanut moi­sen tilanteen?

         Mik­si 3 las­ta ei mah­du takapenkille?
         Mitäs jos ei ole autoa ensinkään?

9. Ode:

   Ennen lapset oli­vat hin­ta sek­sistä. Yli puo­let lap­sista syn­tyi ei-toiv­ot­tuina. Kun ehkäisy tuli kaikkien ulot­tuville, lapset kuitenkin kuu­lui­v­at asi­aan. Enää eivät kuu­lu vaan ovat aidosti harkin­nan­varainen asia. Moni hark­it­see toisin kuin ennen, eikä tähän taloudel­lisil­la seikoil­la ole niin suur­ta merk­i­tys­tä kuin kuvitellaan.

   Tuos­sa on aikavirhe.
   Kuten itsekin sanoit, niin muu­tos on tapah­tunut täl­lä vuosituhannella.
   Sen sijaan ehkäisy ja yleis­es­ti saatavil­la ole­va abort­timah­dol­lisu­us tuli 30 vuot­ta aiemmin.
   Jol­loin jos 60-luvun “sek­suaa­li­nen vapau­tu­mi­nen” (joka tapah­tui tiet­ty Suomes­sa lähin­nä 70-luvul­la) voi olla vaikut­tanut vain hitaan psykol­o­gisen ja sosi­aalisen stig­man katoamisen avul­la. Eli 2 sukupolvea myöhem­min kaik­ki kehtaa­vat, kos­ka nor­maalia, kun aiem­min vain osa kehtasi.

   Miten sit­ten oikeasti on, tart­tis var­maan ottaa selvää?

   Vastaa

   1. Syn­tyvyys oli 1800-luvul­la yli viisi las­ta naista kohden ja las­ki jo 1930-luvul­la alle kah­den ja puolen . Nopea lasku oli 1960-luvul­la niin, että vuon­na 1973 kokon­aishedelmäl­lisyys oli 1,5 nousten sen jäl­keen yli 1,8:n. Nopin kymme­nen vuot­ta sit­ten hedelmäl­lisyys kään­tyi uud­estaan voimakkaaseen lasku­un ollen nyt noin 1,25

      Vastaa

      1. Näitä (viimeisen viiden vuosikymme­nen) syn­tyvyys­luku­ja olisi kiin­nos­ta­va kor­reloi­da ihan puh­taan speku­lati­ivis­es­ti muiden talouden ennustet­tavu­u­den ja ‑luot­ta­muk­sen mittarei­den kanssa. Omas­sa kaveripi­iris­säni (jon­ka oto­skoko on toki las­ket­tavis­sa kah­den käden sormil­la) nau­reskel­laan esimerkik­si Rotkirchin esit­tämille ker­tako­r­vauk­sille. Noin voi ajatel­la ain­oas­taan ihmi­nen, joka on itse tur­va­tus­sa ja hyvä­palkkaises­sa duu­nis­sa. Yksi syy las­ten han­kkimisen lykkäämiselle tai jät­tämiselle on kyl­lä työ­markki­noiden (joko kuvitel­tu tai todel­la koet­tu) jatku­va epä­var­muus. Jos seu­raa­vat YT-neu­vot­te­lut lymyävät jo nurkan takana ja työl­listymis­mah­dol­lisu­us työt­tömyy­den sattues­sa korkeasti koulutue­tu­il­lakin huonot, ei las­ten han­kkimi­nen ole ensim­mäisenä mielessä. Siis ainakin 90-luvun laman itse lapse­na tai nuore­na kokenei­den ikälu­okas­sa. Ja tuol­la kym­menisen ihmisen otoskoolla.

      2. Jos­ta voimme siis päätel­lä, ettei syn­tyvyys ole riip­punut ehkäisys­tä yli puoleen vuo­sisa­taan Suomessa.
         1975–2010 oli hyvin tasaista.
         Mik­si sil­loin kaik­ki mullis­tuk­set eivät vaikuttaneet?
         Rom­ah­dus tapah­tui 2010–2015.
         Mik­si silloin?

         Miten tuona aikana olisi tapah­tunut se muu­tos, jol­loin lapset­to­muus tuli jotenkin huo­mat­ta­van paljon hyväksytymmäksi?
         Tai juuri tuona aikana naiset taju­si­vat, että uraa pitää rak­en­taa läh­es 4‑kymppiseksi, ennen kuin voi ajatel­la han­kki­vansa lapsia?

         Itse kat­soisin tuon ajan ja sitä edeltävän ajan taloudel­lisia tapahtumia.
         Mah­dol­lis­es­ti tuos­sa oli Nok­sun rom­ah­duk­sen ja koulu­tuk­sen tuo­man hyv­in­voin­nin var­muu­den katoaminen?
         Aiem­min uskot­ti­in tule­vaan ja kehitykseen.
         Tuo­hon sit­ten vielä Sip­ilän talkoot, niin pitkä mas­si­ivi­nen joukkop­sykoosi siitä, että Suo­mi näivet­tyy banaanivaltioksi.
         Erikoista, että samaan aikaan se Suomen taloudelli­nen kehi­tys päättyi.

      3. Tois­tan edelleen, että voimakas syn­tyvyy­den alen­tu­mi­nen osuu todel­la moni­in mai­hin, jopa Kiinaan, noin vuo­den 2015 paikkeil­la. Sip­ilän hal­li­tus ei ole voin­ut vaikut­taa niihin kaikkiin.

      4. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         17.7.2025 20:17

         Tois­tan edelleen, että voimakas syn­tyvyy­den alen­tu­mi­nen osuu todel­la moni­in mai­hin, jopa Kiinaan, noin vuo­den 2015 paikkeil­la. Sip­ilän hal­li­tus ei ole voin­ut vaikut­taa niihin kaikkiin.

         Senkun toi­s­tat. Suomes­sa lasku tapah­tui 2010, niin sun mielestä sen on pakko johtua samas­ta syys­tä kun Kiinas­sa 2015?
         Yhden lapsen poli­ti­ik­ka las­ki syn­tyvyyt­tä sen jäl­keen kun se lopetettiin?
         Tuokin on mah­dol­lista. Ihmiset vain tot­tuu asioi­hin ajan myötä. Kuten Suo­mi ole­maan kotona koro­nan aikana.
         Kuukke­li­AI ker­too, että 2017 Kiinan syn­tyvyys oli 1,81.
         2019 1,5 ja vas­ta 2020 1,28 ja 2022 1,18.

         Että tossa on nyt siis yli vuosikym­men erosa Suomel­la ja Kiinalla.

      5. Kiinas­ta on kovin eri­laisia tilas­to­ja syn­tyvyy­den suhteen.

      6. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         18.7.2025 21:43

         Kiinas­ta on kovin eri­laisia tilas­to­ja syn­tyvyy­den suhteen.

         Esit­täisitkö sit­ten edes ensimmäisen?
         Joka ker­too jotain hyvin eri­laista kuin to guugleAI:n?

      7. Sivus­to macrotrends väit­tää Kiinan syn­tyvyy­dek­si vuon­na 2024 1,71 ja YK 1,01. Siinä on mielestäni jo aika iso ero. (https://www.macrotrends.net/global-metrics/countries/chn/china/fertility-rate

      8. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
         20.7.2025 10:15

         Sivus­to macrotrends väit­tää Kiinan syn­tyvyy­dek­si vuon­na 2024 1,71 ja YK 1,01. Siinä on mielestäni jo aika iso ero. (https://www.macrotrends.net/global-metrics/countries/chn/china/fertility-rate

         Ok, kiitos ekas­ta lähde­vi­it­tauk­ses­ta tämän asian suhteen.
         Mei­dän keskustelulle ei kuitenkaan ole olen­naista tämän­hetki­nen ero, vaan se miten ne ovat kehit­tyneet ajan yli.
         Kos­ka sun väite on, että Suomen ja Kiinan syn­tyvyy­den muu­tos tapah­tuu samanaikaises­ti jostain globaal­ista syystä.

         Macrotrends näyt­tää vah­vasti siltä, että on vikaa 2024 & 2025, mis­tä ihmeestä oli­si­vat nuo tiedot edes etukä­teen saa­neet, kristallipallosta?
         Hei­dän käp­pyrästä näkee, että lasku alkoi 2018.

         https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2025_wfr_2024_final.pdf
         s.18 ker­too, että UNSD_n mukaan pudo­tus alkoi 2017.

         Ja siis Suomes­sa paljon aiemmin.

         Jos halu­at pitää kiin­ni teo­ri­as­tasi, niin olis ehkä korkea aika löytää jotain evidenssiä?

         Hie­man turhaut­tavaa, kun kuvit­telet, että sun ideoil­la on kään­teinen todistusvastuu.

      9. Ei se tapah­tunut sekun­nilleen samal­la het­kel­lä, mut­ta 2010-luvul­la on syn­tyyyys laskenut roimasti hyvin mon­es­sa maas­sa. Kyse ei ole täh­tien asen­nos­ta, jol­loin täs­mälleen samanaikaisu­us olisi vaa­timuk­se­na teo­ri­alle, mut­ta elämän­ta­van muu­tok­set voivat vaikut­taa hie­man eri aikataulus­sa eri maissa.

      10. Ei se tapah­tunut sekun­nilleen samal­la het­kel­lä, mut­ta 2010-luvul­la on syn­tyyyys laskenut roimasti hyvin mon­es­sa maassa. 

          Olen näh­nyt heiton että tehokkain tapa ratkaista syn­tyvyysongel­ma olisi kieltää äly­puhe­limet alle 24-vuo­ti­ail­ta. IPhone tuli markki­noille 2007.

      11. Mikko Kivi­ran­tasanoo:
          21.7.2025 8:14

          Olen näh­nyt heiton että tehokkain tapa ratkaista syn­tyvyysongel­ma olisi kieltää äly­puhe­limet alle 24-vuo­ti­ail­ta. IPhone tuli markki­noille 2007.

          On tosi­aan mah­dol­lista, että joku kult­tuuri­nen muu­tos tapah­tui Suomes­sa ja Kiinas­sa 8 vuot­ta toi­sis­taan irrallaan.

          Mut­ta kun se muu­tos on niin jyrkkä ts. yhtäkki­nen, niin kuulis jonkun selvit­tävän syitä.

          “Kän­nykkä on syylli­nen” tun­tuu kyl­lä ihan salaliittoteorialta.
          Ainakin Suomes­sa 2010 äly­puhe­lin oli vielä harvinainen.
          Eka kyse­ly äly­puhe­lim­ista tehti­in 2011 ja sil­loin 38%:lla oli sellainen.
          2010 myy­dyin luuri Suomes­sa oli Nokian C2-01, joka ei siis ollut älypuhelin.
          Ja siihen aikaan somes­sa ja muis­sa äly­puhe­lim­ien “palveluis­sa” vietet­ti­in aikaa ihan min­i­maalis­es­ti nykyiseen verratuna.
          Eli jos äly­lu­u­rit ovat syy Kiinan syn­tyvyy­den rom­ah­tamiseen 2018, niin ne eivät olleet syy Suomen syn­tyvyy­den rom­ah­tamiseen 2010.

          Tämä siis puhuu vas­taan “yhtä yhteistä syytä”.

          Mul­la on tiet­ty oma bias, kun olen hoi­tanut oman somet­tamiseni tiet­sikalla jo 90-luvun alus­ta läh­tien. Ja edelleen pääosin tietokoneel­la. En tykkää pien­estä ruudus­ta ja tykkään näppäimistöstä.

      12. iPhone voi hyvinkin olla syylli­nen syn­tyvyy­den lasku­un län­si­mais­sa 2010 jäl­keen. Siis iPhone yhdessä Twit­terin ja Instan sun muiden sosi­aal­is­ten medioiden jot­ka toimi­vat älypuhelimilla.
          Mil­leni­aalien kulu­tus­tot­tumuk­set ovat eri­laiset kuin edeltävien X ja buumerisukupolvien. Kulut­tamisel­la pitää ker­skua somes­sa ja yksi kulut­tamisen muo­to ovat lukuisat ulko­maan­matkat jot­ka mah­dol­lis­tu­i­v­at lentoli­iken­teen vapau­tu­misen mukana. Siihen elämän­tyyli­in eivät vau­vat kuulu.
          Sit­ten tuli­vat muut ilmiöt jot­ka johti­vat että nuoret miehet ja naiset eivät enää kohtaa samal­la taval­la kuin ennen ja nai­sista on tul­lut valikoivampia. Ensin MeToo liike ja sit­ten Tin­der. Ja lop­pu on sit­ten nykyaikaa.

10. “Taloudel­lakin on merk­i­tys­tä, mut­ta sitä ajatellen lap­siper­hei­den tukea pitäisi nos­taa mas­si­ivis­es­ti. Se olisi sinän­sä oikeu­den­mukaista, sil­lä tuke­vathan lap­siper­heet mas­si­ivis­es­ti lapset­to­mia eläke­jär­jestelmän kautta.”

    Tämä väite oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta täy­tyy olla vitsi? 

    1) Lapset­to­muus ei mon­elle ole val­in­ta, ja esim. homomi­esten tapauk­ses­sa se on varsin selvästi suo­raa seu­raus­ta muiden tekemästä valin­nas­ta kieltää kohdun­vuokraus. Tämä tilanne itsessään on jo aika suuri epäoikeu­den­mukaisu­us, jolle jonkun mielestä ei ehkä “voi mitään” (vaik­ka siis oikeasti voi), mut­ta se että tästä ran­gais­taan vielä taloudel­lis­es­ti ei ainakaan paran­na tilanteen oikeudenmukaisuutta.

    2) Väite eläkkei­den mak­samis­es­ta pätee vain tässä nuorten näkökul­mas­ta erit­täin huono-onnis­es­ti per­i­tyssä pay­go-pain­ot­teises­sa eläke­jär­jestelmässämme. Tämä ei pätisi lainkaan täysin rahas­toidus­sa jär­jestelmässä, joka hitaan talous/väestönkasvun ja vielä enem­män supis­tu­misen aikaan olisi selvästi mak­sa­jalle edullisin. Eli nytkö siis muutenkin surkeas­ta diilistä pitäisi olla lisäk­si kiitol­lisu­u­den velkaa las­ten *van­hem­mille*, jot­ka 3) itse osal­lis­tu­vat eläke­jär­jestelmän kus­tan­nuk­si­in jopa lapset­to­mia vähem­män, ja joka tapauk­ses­sa vain oma­l­la eikä las­ten­sa panoksella?

    Eikä lap­siper­hei­den tuki toki ole pelkästään tulon­si­ir­to lapset­tomil­ta lap­sia saaneille, vaan ylipäätään paljon vero­ja mak­saneil­ta vähän vero­ja mak­saneille, jos kat­so­taan elinkaaren yli. Kun veroast­et­takaan ei noin vain nos­tel­la, niin olisi tämä käytän­nössä pois myös jostain muus­ta verora­hoit­teis­es­ta, mil­lä olisi niin ikään tulonjakovaikutuksia.

    Täl­lainen ratkaisukeskeisyys syn­tyvyy­den nos­tamisek­si vaikut­taa vähän vaar­al­liselta. Äänekkäim­mät “prona­tal­is­tit” ovat täl­lä het­kel­lä enim­mäk­seen kon­ser­vati­ivimiehiä, ja naiset ovat syn­tyvyy­den rom­ah­duk­ses­ta kiusal­lisen hil­jaa. Kun prona­tal­is­teille valke­nee rahal­lis­ten kan­nus­timien tehot­to­muus, voinee arva­ta, mihin suun­taan keino­va­likoima tulee seu­raavak­si laajentumaan.

    Vastaa

    1. Se, että tahal­laan tai pakos­ta lapset­tomat mak­sa­vat kor­vaus­ta laste4n aiheut­tamista menoista lap­siper­heille, jot­ka takaa­vat jonkin­laisen eläke­jär­jestelmän pystyssä pysymisen, ei ole ran­gais­tus vaan oikeu­den­mukainen tulon­si­ir­to. Oli syy mikä hyvän­sä, heille ei koidu kus­tan­nuk­sia lapsista. 

       Pitää paikkansa, että jos eläke­jär­jestelmämme olisi täysin rahas­toi­va, asia olisi toisin, mut­ta se on sel­l­ainen kun se on. 

       Kovin mon­es­sa maas­sa eläke­jär­jestelmä ei voi olla rahas­toi­va, kos­ka sel­l­ainen aiheut­taa val­ta­van vai­h­to­taseen yli­jäämän, eikä kaikkien maid­en vai­h­to­tase voi olla yhtäaikaa ylijäämäinen.

       Vastaa

       1. Lie­nee val­taosa ihmiskun­nas­ta vapautet­tuna kaik­ista eläkejärjestelmistä?
          Joten ihan heti rahas­toin­nista ei olis tul­lu ongelmaa.

          Mut mä en nyt ihan ymmär­rä tätä, että “lap­siper­heet” mak­sa­vat lapset­tomien eläkkeet.
          Lapset mak­sa­vat kaikkien eläk­keet, joten onko tässä jotenkin olen­naista, että ovatko eläk­keen­saa­jat lapsel­lisia vai lapset­to­mia? Miksi?
          Ajat­teletko jotenkin per­imyskaaren mukaan, että opti­m­i­ti­lanteessa lapset mak­sa­vat omien van­hempi­en­sa eläkkeen?

       2. Mut mä en nyt ihan ymmär­rä tätä, että “lap­siper­heet” mak­sa­vat lapset­tomien eläkkeet.

          Aja­tus on kai että lap­siper­heet tekevät investoin­te­ja, omien rahal­lis­ten eläkesäästö­jen­sä lisäk­si, jot­ka koitu­vat myös muiden eläk­keen­saa­jien hyödyk­si, (radikaal­isti) alemp­ina hyödykkei­den ja palvelu­iden hin­toina eläk­keen autin­ta-tule­vaisu­udessa. Investoin­nit tapah­tu­vat aikana ja vaivana las­ten kas­vat­tamisen eteen, mah­dol­lise­na urake­hi­tyk­sen hidas­tu­mise­na, eri­laisi­na ter­veysriskeinä kuin lapset­tomil­la, ylisu­uren asun­non (joka toki voi olla hyväkin sijoi­tus — jos maail­man las­ten mah­dol­lis­ta­ma talouk­sien ei-kutis­tu­mi­nen jatkuu) tai ylisu­uren auton hankintana.
          Lap­sista on myös iloa ja merk­i­tys­tä elämässä, mut­ta päätellen hedelmäl­lisyys­lu­vun laskus­ta, ei niin paljoa kuin urake­hi­tyk­sen tuo­mas­ta hyvänolon­tun­teesta tai parem­man talouden mah­dol­lis­tamista kauko­matkoista tai eksoot­ti­sista har­ras­tuk­sista. Ainakaan tilanteessa jos­sa “jonkun muun” lapset mak­sa­vat joka tapauk­ses­sa eläk­keet — mak­sa­vat merk­i­tyk­sessä että pitävät tule­vaisu­u­den talouden ei-kutis­tu­val­la uralla.
          Tälle mekanis­mille pitäisi kek­siä nimi ja löytää mit­tari. Asioista joille meil­lä ei ole sano­ja on vaikea keskustel­la. Kos­ka kyse on tule­vaisu­u­den odotuk­sista, mit­tari olisi jotain diskont­toko­ron tapaista, ellei peräti diskont­toko­rko itse.
          Tekoä­ly ja roboti­ik­ka toki voivat tehdä mah­dol­lisek­si että lap­si­in investoimisen sijas­ta riit­tää ivestoi­da robot­tite­htaisi­in ja tekoälyfarmeihin.
          (Käytän ter­miä “talouden ei-kutis­tu­mi­nen” ter­min “talouskasvu” sijaan, kos­ka kasvul­la on rajat. Oikeas­t­aan ter­min pitäisi olla “siedet­tävän-hidas-kutis­tu­mi­nen”.)

       3. Eläke­jär­jestelmä on sel­l­ainen kun se on, mut­ta ei se nyt täysin kiveen­hakat­tu ole. Kaik­ki eläke­jär­jestelmät voisi­vat kyl­lä olla rahas­toivia. Eihän näistä yhden sukupol­ven jäl­keen edes näy päälle päin, kumpaa sort­tia tai näi­den yhdis­telmää se on. Mus­taan laatikkoon laite­taan rahaa sisään ja vähän myöhem­min sieltä tulee rahaa ulos, ja täl­laisenähän se juurikin suurim­malle osalle ihmi­sistä näyt­täy­tyy. Vai­h­to­tase voisi nous­ta het­kel­lis­es­ti, jos mus­taan laatikkoon ruve­taan lait­ta­maan rahaa enem­män kuin taval­lis­es­ti, eli säästöaste nousisi, mut­ta näin­hän meille näyt­tää ole­van käymässä joka tapauk­ses­sa. Sekin on oikeas­t­aan ihan sama, lukeeko mus­tan laatikon pääl­lä “eläke” vai jotain muuta.

          En vas­tus­ta lap­siper­hei­den tukemista sil­loin, kun se on vält­tämätön­tä lap­siköy­hyy­den tor­ju­misek­si. Sil­loinkin tosin ajat­telisin mieluiten tuke­vani nimeno­maan las­ta, en hänen van­hempiaan, ja pidän tätä ennen kaikkea elinkaaren aikaise­na tulon­si­ir­tona lapselta itselleen ennem­min kuin lapset­tomil­ta lap­sia saaneille. Voisi­han lap­sil­isänkin kir­ja­ta nos­tok­si “perustililtä”, jos tätä halu­aisi oikein alleviivata.

          Jär­ki menetetään minus­ta siinä kohtaa, kun pyritään jonkin­laiseen per­heen perus­tamisen “kus­tan­nus­neu­traal­isu­u­teen”. Miten erotel­laan laps­es­ta koitu­va kus­tan­nus siitä, että van­hempi yksinker­tais­es­ti val­it­see käyt­tää rahaa tavan x sijaan taval­la y? Eiväthän van­hem­mat käytä mitään stan­dard­is­um­maa lapsiinsa.

          Ote­taan esim. per­hea­sun­to. Asun­to voi olla per­heelle liian pieni, mut­ta eihän asun­non hin­ta yksin koos­ta riipu. Yksiöni hin­nal­la saa ihan kohtu­ullisen matkan päästä per­hea­sun­non. Jos muut­taisin ja perus­taisin per­heen sel­l­aiseen, mikä se kus­tan­nus olisi? 0€, koko asun­non hin­ta, jokin osa siitä? Voidaan minus­ta kohtu­udel­la olet­taa, että en ainakaan tipu alem­malle indif­fer­enssikäyrälle, mik­sipä muuten menisin per­het­tä perustamaan.

          Entä mitä tapah­tuu, kun per­hea­sun­toon jäädään asumaan las­ten pois muutet­tua, kuten usein tapana on? Vastike on yksi päivä laps­es­ta koitu­va kulu, ja seu­raa­vana päivänä ei olekaan? Onko myös lainan lyhen­nyk­set kulu­ja, vaiko ain­oas­taan korot?

          Entä mitä ovat lapset­to­muud­es­ta aiheutu­vat kulut? Jos olisin van­hempi, kävisin var­maankin harvem­min baaris­sa, kos­ka tietenkin halu­aisin viet­tää aikaa per­heeni kanssa kotona. Onko siis kal­jatuop­pi­ni lapset­to­muud­estani aiheutu­va kulu?

    2. 2) Väite eläkkei­den mak­samis­es­ta pätee vain tässä nuorten näkökul­mas­ta erit­täin huono-onnis­es­ti per­i­tyssä pay­go-pain­ot­teises­sa eläke­jär­jestelmässämme. Tämä ei pätisi lainkaan täysin rahas­toidus­sa jär­jestelmässä, joka hitaan talous/väestönkasvun …

       Jopa täysin rahas­toivas­sa eläke­jär­jestelmässä lap­sia tuot­ta­vat per­heet pitävät huolen siitä että ne rahas­toidut eläke­varat voi vai­h­taa johonkin käyt­tökelpoiseen sit­ten joskus. Rahaa ei voi syödä eikä rahaan voi pukeu­tua. Hoiva­palveluitakaan ei tule ole­maan tar­jol­la ilman jälkipolvia, tai kysyn­nän paljouden ja tar­jon­nan niukku­u­den mukaises­ti ne tule­vat ole­maan niin kalli­ita etteivät rahas­toimasi eläke­varat vält­tämät­tä riitä mihinkään.
       Jos meille tarpeel­liset lap­siper­heet eivät muo­dos­tu Suomes­sa, niin ne saat­ta­vat muo­dos­tua ulko­mail­la. Jos eivät muo­dos­tu mis­sään, niin hul­lusti käy.
       Lapset­to­muu­den kaut­ta oman kuor­man keven­tämi­nen ja sitä kaut­ta vapaa­matkus­t­a­mi­nen on muut­tumas­sa kestämät­tömän yleisek­si, joten siihen liit­tyville kan­nusteille on pakko tehdä jotakin. Nim­im. JH antoi esimerkin…

       Oma juristin­u­rani lähti hie­man takel­lellen käyn­ti­in vas­ta kolmekymp­pisenä, mikä näkyy eläkkeessä… 

       …edus­ta jos­ta hän on yleisek­si hyväk­si luop­unut. Vapaa­matkus­ta­jat kiit­tävät, ja osta­vat omil­la eläkkeil­lään vähän parem­man osan niistä taval­laan ali­hin­noitel­luista hoiva­palveluista, sit­ten aikanaan.
       (Ilman omaa syytään lapset­tomik­si jääneet ovat oma poikkeuk­sen­sa. Ja pla­neet­taa väestöräjähdyk­seltä pelas­ta­vat ovat toinen poikkeus, jos­ta on vähän han­kala puhua)

       Vastaa

11. Niin mikä on tärkein tavoite? Jos syn­tyvyys niin tärkein­tä on keskiver­top­er­heitä kan­nus­taa han­kki­maan edes ne pari kolme neljä las­ta aiem­min. Äidin ja isän elin­ta­sos­ta ei halu­ta tin­kiä eli sil­loinkin jää koti­in on olta­va tukea 

    Sil­loin suurper­heet tai muut ei ole oleel­lista. Mas­soista se syn­tyvyys syntyy 

    Jos on vain tärkeää tukea las­ta sit­ten panos­te­taan ilmaiseen matkus­tuk­seen HSL, koulu­un ja päiväkoti­in ja ilmaiseen koulu­tuk­seen JS har­ras­tuk­si­in ja van­hempi­en hyvään van­hem­muu­teen. Sitä ei saa pelkäl­lä rahal­la vaan asen­teil­la. Pois somet

    Vastaa

12. Yritätkö Osmo siis sanoa, että kun suo­jaosat palaute­taan, niin sit­ten ne yksin­huolta­jat rupeavat…

    … tekemään lisää lap­sia? Tai tekevät enem­män lap­sia ennen kuin rupea­vat yksinhuoltajiksi?

    Onhan se mah­dol­lista mut­ta usko tähän mekanis­mi­in vaatii ehkä aika into­hi­moista rakkaut­ta suo­jaosia kohtaan.

    Vastaa

    1. En minä niin sanonut. Sanoin eri­tyis­es­ti, etten oikein usko rahal­lisi­in kan­nus­timi­in lapsen han­kkimiseen. Se oli vas­taus kokoomus­laisen keskusteli­jan väit­teisi­in, että hal­li­tus on paran­tanut eri­tyis­es­ti yksin­huolta­jien asemaa.

       Vastaa

13. Kun val­tio ei pysty hoita­maan hom­maa, on kään­nyt­tävä kansan puoleen.

    Itse lopet­taisin kun­nal­lisen päivähoidon kokon­aan ja mak­saisin KOKO RAHAN las­ten van­hem­mille, puh­taana käteen. Van­hempi­en han­k­in­nat las­ten­sa päivähoidon han­kkimisek­si (esimerkik­si palkat) oli­si­vat saa­jalleen verova­paa­ta tuloa. Niin­hän ne ovat nytkin kun­nalle, kun­ta ei mak­sa veroa val­ti­olle päivähoit­o­mak­su­ista eikä niiden rahoit­tamiseen kerä­ty­istä kunnallisveroista.

    Täl­lä taval­la las­ten kas­vatuk­seen saadaan uusia resursse­ja, esimerkik­si isoäid­it ym suku­laiset, ja merkit­tävä määrä kun­tien palveluk­ses­sa ole­vista päivähoidon työn­tek­i­jöistä siir­ty­isi työ­markki­noille kas­vat­ta­maan kansan­tu­loa. Mon­et «ammat­ti­laiset» perus­taisi­vat päiväkote­ja, kun alku­vai­heessa tilo­ja vapau­tu­isi vuokralle paljon ja edullisesti.

    Kun­natkin saisi­vat jär­jestää päivähoitoa, mut­ta bis­nek­sen on toimit­ta­va samoil­la ehdoil­la alan muiden toim­i­joiden kanssa — eli toim­intaa ei saa rahoit­taa muista lähteistä kuin päivähoit­o­mak­su­ista (esimerkik­si kunnallisverosta).

    Vastaa

14. Kiitos aiheel­lis­es­ta keskustelu­navauk­ses­ta. Mielestäni kyse on suo­ma­laisen yhteiskun­nan polt­tavim­mas­ta ongel­mas­ta, jon­ka räjähtää silmille 10–20v kuluessa. 

    Pienen nap­er­on van­hempana olen poht­in­ut seuraavaa:
    (i) Jostain syys­tä ajatel­laan, että lap­siper­heet ovat poikkeus talousti­eteen ihmisku­vas­ta, so. toim­inta on täysin riip­puma­ton­ta taloudel­li­sista kannustimista/heikennyksistä. Ihan hyvä inter­ven­tio voisi olla, että val­tiot, kun­nat ja HVA:t palaut­taisi­vat lap­siper­hei­den tuet vaik­ka vuo­den 2015 tasolle. 

    Fik­sut äid­it otta­vat nykyään äitiys­pakkauk­sen rahana, sil­lä kirp­pareil­ta ja Temus­ta saa enem­män kuin Kelan paketista. 

    Helsin­gin kohdal­la tämä tarkoit­taisi koti­hoidon Helsin­ki-lisän palaut­tamista. Lisä pois­tet­ti­in 2010-luvun lopus­sa hyvin ontuvil­la perusteil­la: ”van­hem­mat ajat­tel­e­vat las­ten­sa hoitoa sydämel­lä, ei lom­pakol­la”. Eivät­pä ajatelleetkaan, vaan lykkä­sivät pienokaisen­sa päiväkoti­in ja menivät töi­hin. Päiväko­tien kap­a­siteet­ti ylit­tyi, ja hoito oli sitä sun tätä. Kata­janokkalainen sai kiit­tää onneaan, jos lapselle löy­tyi hoitopaik­ka Pasi­las­ta ja hoita­jat eivät näprän­neet kän­nykkään­sä ainakaan ihan koko työpäivää. 

    Samaa lin­jaa jatkaa nyky­hal­li­tuk­sen päätös purkaa käsit­tääk­seni STEA-rahoit­teinen MML:n rahoi­tus. Joskus olisi kiva vaik­ka lähteä rou­van kanssa syömään ja jät­tää lap­si hoitoon. 9€/h‑hoitajan olisin mielu­usti palkan­nut, mut­ta 39€/h hoita­ja jää palkkaa­mat­ta, sil­lä pihville tulisi hintaa. 

    (ii) Tästä lentelee mätiä tomaat­te­ja, mut­ta mielestäni per­he­vap­aau­ud­is­tus johtaa lap­silu­vun pienen­tymiseen. Idea on pähk­inänkuores­sa se, että (nais­ten uran edis­tämisen) takia isän pitää hoitaa las­ta koti-isänä mieluiten 3–6kk, lapsen men­nä vähän yli vuo­ti­aana vau­vana päiväkoti­in tai työssäkäyvän van­hem­man olla niin hyvä­tu­loinen, että pal­ka­lla elät­tää koko per­heen kun toinen van­hempi on koti­hoidontuen varassa. 

    Kaik­ista miehistä ei vaan ole pienen lapsen koti-iseik­si. Ainakaan toista ker­taa, jos ensim­mäisen lapsen kanssa ne kotikuukaudet on tais­tel­tu läpi. 

    (iii) Jostain syys­tä syn­tyvien las­ten radikaal­isti pienen­vään määrään tar­jo­taan ratkaisuk­si ”asen­nekas­va­tus­ta”, eikä esim. lap­siper­hei­den heiken­nys­ten peru­mista. Omaa taipalet­tani isänä on helpot­tanut aja­tus, että ei tässä mikään super­fai­ja tarvi olla. Läs­näo­lo ja nor­maali touhuilu riit­tää. Lau­taselta ei tarvitse löy­tyä kolmea eri väriä luo­mukasviksia, vaan riit­tää, että masu on täynnä. 

    Samas­sa keskus­tan jugend-talon huoneessa vart­tunut suurten ikälu­okkien edus­ta­ja jou­tui pon­nista­maan paljon karum­mista lähtöko­hdista, kuin saman huoneen nurkas­sa pin­nasängyssään untaan tuhi­se­va 2020-luvun stadilaistaapero.

    Vastaa

    1. Tutk­i­ja Punavuorestasanoo:
       18.7.2025 23:05

       Ihan hyvä inter­ven­tio voisi olla, että val­tiot, kun­nat ja HVA:t palaut­taisi­vat lap­siper­hei­den tuet vaik­ka vuo­den 2015 tasolle. 

       Fik­sut äid­it otta­vat nykyään äitiys­pakkauk­sen rahana, sil­lä kirp­pareil­ta ja Temus­ta saa enem­män kuin Kelan paketista. 

       Helsin­gin kohdal­la tämä tarkoit­taisi koti­hoidon Helsin­ki-lisän palaut­tamista. Lisä pois­tet­ti­in 2010-luvun lopus­sa hyvin ontuvil­la perusteil­la: ”van­hem­mat ajat­tel­e­vat las­ten­sa hoitoa sydämel­lä, ei lom­pakol­la”. Eivät­pä ajatelleetkaan, vaan lykkä­sivät pienokaisen­sa päiväkoti­in ja menivät töi­hin. Päiväko­tien kap­a­siteet­ti ylit­tyi, ja hoito oli sitä sun tätä. Kata­janokkalainen sai kiit­tää onneaan, jos lapselle löy­tyi hoitopaik­ka Pasi­las­ta ja hoita­jat eivät näprän­neet kän­nykkään­sä ainakaan ihan koko työpäivää.

       Olen pääosin samaa mieltä: jos halu­taan tulok­sia, annetaan rahan puhua.

       Koti­hoi­dos­ta olen kuitenkin eri mieltä.
       Päiväkoti on kaikille parem­pi vai­h­toe­hto, suurelle osalle ei kuitenkaan alle 2 vuotiaana.
       Kyse ei ole vain rahas­ta tai sydämestä, vaan lapsen sosi­aal­is­tu­mis­es­ta ja van­hempi­en työurista. Joskin, Suomes­sa pitäis ottaa mallia lyhem­mistä työvi­ikoista pien­ten las­ten van­hem­mille, joka ihan val­takau­raa vaik­ka Hollannissa.

       Se, että poli­ti­ik­ka aiheut­taa ongelmia julkiselle palvelulle ei ole ihan hirveen poikkeuksellista.
       Joten sen perus­teel­la ei voi vaa­tia jotain yksit­täistä muutosta.

       Vastaa

15. R.Silfverbergsanoo:
    21.7.2025 18:15

    iPhone voi hyvinkin olla syylli­nen syn­tyvyy­den lasku­un län­si­mais­sa 2010 jälkeen.

    Väsyin kaiva­maan 20 kom­ment­tia ylöspäin sitä “vastaa”-nappulaa (on se tosi­aan kum­ma, ettei sitä saa jokaiseen kom­men­ti­in!?!), niin tänne päätasolle.

    Voi hyvin olla, että äly­puhe­lin toimii katalyyttinä.
    Mut­ta var­masti ihan sama tilanne olisi, jos iPhonea ei koskaan olis tul­lu. Tai jos ihmiset kan­taisi­vat mukanaan tabletteja.
    Hom­ma ei siis kul­mi­noidu lait­teeseen, eikä tosi­aankaan yhteen merkkiin.
    Vaan siihen mitä niil­lä tehdään.
    Joka olis tehty jol­lain toisel­la lait­teel­la, jos äly­puhe­limet olis jotenkin jääny keksimättä.

    Ker­sku­miskult­tuurille hyvin tärkeä aspek­ti on kamera.
    Eli avain men­estyk­seen oli sitoa se netis­sä ole­vaan luuriin.
    Jotenkin tragikoomista, miten huono­ja “oikeat” kam­er­at yhä tuos­sa ovat.
    Ja kuin­ka huonot kam­er­at tableteis­sa on.
    Kun se tarve on tyy­dytet­ty sil­lä luurilla.

    Val­oku­via selaa­mal­la kuka tahansa voi min­uutis­sa sela­ta sata ker­sku­misku­vaa ja vaku­ut­taa itselleen ole­vansa epäon­nis­tunut ihmi­nen. Mart­ti Luther­il­la oli paljon vaikeam­paa ja hitaam­paa ruoskia itseään.

    Vastaa

    1. Tähän kun vielä lisää medi­ana Face­bookin jon­ka suo­sio räjähti 2000-luvun lop­ul­la ja sen jäl­keen Insta­gram ja nyt Tik­tok. On mah­do­ton­ta vält­tyä ver­taile­mas­ta omaa elämää siihen mikä vaikut­taa ole­van mah­dol­lista kaikille muille. Ja siihen­hän eivät lapset kuu­lu. Useim­mat van­hem­mat halu­a­vat var­jel­la las­ten­sa yksi­ty­isyyt­tä joten lap­siper­hei­den elämä on myös aliedustet­tua sosi­aalisen medi­an syötteissä.

       Vastaa

16. Syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen, kaikkial­la, on lop­ul­ta hyvä asia.
    Sitä pitäisi oikeas­t­aan tukea, ei pelätä.
    Perustei­ta on nyt 8 mil­jar­dia. Ja vielä täl­lä vuo­sisadal­la, vaik­ka syn­tyvyys ale­neekin, 10 miljardia.
    Pitää kuitenkin huole­htia niin että laa­jo­ja väestösi­ir­tymiä, mui­ta kuin vält­tämät­tömiä työ- ja opiskelu­peräisiä, ei tapahdu.
    Jokainen maanosa, alue, val­tio kään­täköön väk­ilukun­sa lasku­un oma­l­la alueellaan.
    Se on vähin­tään yhtä vält­tämätön­tä maa­pal­lon ekolo­gian tas­apain­ot­tamisek­si kuin fos­si­ileista irtautuminen. 

    Mitä sit­ten tulee “väestöl­liseen kestävyys­va­jeeseen”, eli vaikka­pa siihen argu­ment­ti­in, että kuka län­ti­si­sis­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa hoitaa sit­ten van­huk­set, on siihen mui­ta ratkaisu­ja kuin uusien väestö­jen tuomi­nen laa­jas­sa mitas­sa kor­vaa­maan jonkun tietyn alueen vähenevää väestöä.
    ‑Työvoimaa mm. län­si­mais­sa tulee monil­la työvoimasek­tor­eil­la AI vähen­tämään rajusti, siitä riit­tää siir­tymään van­hus­ten hoivaan.
    ‑Laskevas­sa syn­tyvyy­dessä myös päiväko­tien ja koulu­jen lap­si­in sidot­tua henkilökun­taa tulee vapautumaan.
    ‑Lisäk­si meil­lä on jo nyt muu­ta­ma satatuhat­ta työtön­tä; työvoimaa on. 

    Tämä em. on tietenkin suuripi­irteinen kär­jistys mut­ta tuos­ta suun­nas­ta voisi kom­pro­mis­se­ja löytyä. 

    Kokon­aan eri asia sit­ten on, onko väestön “riit­tävä” koko itse­tarkoi­tus tai arvo sinänsä.
    Esim. jokin hur­maisän­maalli­nen saat­taisi ajatel­la niin.
    Mut­ta pitääkö suo­ma­laisia esim. aina ja ikuis­es­ti olla se viisi miljoonaa?
    Itse en kek­si mik­si pitäisi.
    Suo­mi oli kyl­lä täysin Suo­mi kak­si ja puoli miljoonaisenakin.

    Vastaa

    1. väestöl­lis­es­tä kestävyysvajeestasanoo:
       24.7.2025 23:27

       ‑Lisäk­si meil­lä on jo nyt muu­ta­ma satatuhat­ta työtön­tä; työvoimaa on.

       Työvoiman saami­nen­han ei ole pitkään aikaan ollu mikään ongelma.
       Ongel­ma on raha.

       Mis­tä saadaan rahaa palkata puo­let väestöstä hoita­maan sitä toista puolta.
       Matkan­var­rel­la tiet­ty pitäs saa­da jostain rahat koulut­taa se toinen puolisko tekemään sitä työtä.

       Mie­lenki­in­toista miten talous voidaan niin usein ohit­taa ihan fun­da­men­taaleim­mis­sakin asioissa.

       Riko­taanko omaisu­u­den­suo­ja oikein kunnolla?
       Kuopataan markkinatalous?

       Vastaa

       1. “Työvoiman saami­nen­han ei ole pitkään aikaan ollu mikään ongelma.
          Ongel­ma on raha.”

          EK:n mielestä meil­lä on jatku­va krooni­nen työvoima­pu­la. Samaan lankaan, ja kokoomushoke­maan, men­nyt myös koko vasem­mis­to: työvoimaa täy­tyy tuo­da, tek­i­jät lop­pu­vat ihan heti.
          Per­suthan, emme voi sille mitään että juuri he, ovat nyt tässä hal­li­tuk­ses­sa sanoneet sen mikä on todel­li­nen tila, työt­tömyys on suuri, työvoimaa on, se pitää vaan saa­da tekemään niitä avoin­ten työ­paikko­jen töitä.
          Jos joku muis­taa, demar­it ja muu vasem­mis­to sanoi­vat läh­es samaa vuosikym­meniä, ei vielä niin kovin kauan sit­ten: työl­lis­tetään koti­maiset työttömät. 

          Monien ske­naar­i­oiden mukaan työt­tömyys tulee ole­maan voimakkaas­sa kasvus­sa sel­l­aisel­la 5–20 vuo­den aika­haarukas­sa koko län­tises­sa maailmassa.
          Eli tarvet­ta työvoimalle muual­ta ei juurikaan ole.
          Väestömme voi siis aivan hyvin laskea,
          ainakin tästä näkökulmasta.
          Tietenkin mon­et eri­ty­is­te­htävät ja asiantun­ti­ja-ammatit ovat eri juttu. 

          Kun Suo­mi on sitoutunut hiilid­iok­sidin nopeaan ja radikaali­in vähen­tämiseen — mitä nyt per­sut vähän jar­rut­taa, mut­ta se kor­jaan­tuu viimeistään kahdessa vuodessa — pitäisi samal­la aja­tus­maail­mal­la myös sitoutua väestön kään­tämiseen lasku­un. Hur­raaisän­maal­lisia ei tässä kan­na­ta kuun­nel­la ‑eikä myöskään sel­l­aisia maail­man­syleil­i­jöitä että kyl­lä tänne pla­nee­talle mahtuu.

       2. työvoimas­ta ei tosi­aan kiinnisanoo:
          26.7.2025 16:42

          “Työvoiman saami­nen­han ei ole pitkään aikaan ollu mikään ongelma.
          Ongel­ma on raha.”

          EK:n mielestä meil­lä on jatku­va krooni­nen työvoima­pu­la. Samaan lankaan, ja kokoomushoke­maan, men­nyt myös koko vasem­mis­to: työvoimaa täy­tyy tuo­da, tek­i­jät lop­pu­vat ihan heti.
          Per­suthan, emme voi sille mitään että juuri he, ovat nyt tässä hal­li­tuk­ses­sa sanoneet sen mikä on todel­li­nen tila, työt­tömyys on suuri, työvoimaa on, se pitää vaan saa­da tekemään niitä avoin­ten työ­paikko­jen töitä.
          Jos joku muis­taa, demar­it ja muu vasem­mis­to sanoi­vat läh­es samaa vuosikym­meniä, ei vielä niin kovin kauan sit­ten: työl­lis­tetään koti­maiset työttömät.

          Jokainen puhuu tahal­laan vain osatotuuksia.
          Pitkäl­lä aikavälil­lä tarvit­semme ulko­maista työvoimaa.
          Joka toisaal­ta toimii parhait­en niin, että maa­han­muut­ta­jat tekevät paljon lap­sia, jot­ka saa­vat suomen kie­len ja koulu­tuk­sen ja ovat vähin­tään yhtä hyviä työn­tek­i­jöitä kuin kantasuomalaiset.

          Käsit­tääk­seni sekä per­sut, että kokka­reet ovat sitä mieltä, että työt­tömyys johtuu laiskuudesta.
          Mut­ta kun se johtuu ammat­ti­taidon puut­teesta ja vääristä asuin­paikoista, niin kukaan ei ole tehnyt mitään asian eteen. Oikeas­t­aan on vain peru­utet­tu taaksepäin.
          Näyt­täis vähän siltä, ettei Suo­mi tätä ump­isol­mua ratkaise.
          Kansan osaamis­ta­ho sen kun vain laskee.
          Ei ver­rat­tuna Suomen his­to­ri­aan, vaan ver­rat­tuna verrokkimaihin.
          Jon­ka takia tänne ei investoi­da ja star­tupit läh­tee pois.
          Ain­oa mikä Suomes­sa voi toimia on ener­gia, kos­ka se tarvii niin vähän työvoimaa ja osaamista.
          Banaani­val­tio, joka tuot­taa vetyä tuulivoimal­la muille maille.
          Aiem­min tuot­ti sel­l­ua. Ei suur­ta muutosta.