Mitä ajattelen Helsinki Energy Challence ‑ehdotuksista?

Odotin mie­lenki­in­nol­la Jan Vapaavuoren näyt­tävää Helsin­ki Ener­gy Chal­lence ‑kil­pailun tulosta. Se odot­ta­mi­nen on ollut Hele­nille vähän kak­si­jakoista, kos­ka Helsin­ki on pitänyt oman ener­giay­htiön­sä täysin pimen­nos­sa siitä, mitä kil­pailus­ta on tulos­sa ja mitä ei. Mei­dän piti varautua sekä siihen, että sieltä tulee jokin yllät­tävä hopealu­oti,  että siihen, ettei tule.

Tun­tui epä­to­den­näköiseltä, että kil­pailu voisi tuot­taa jonkin sel­l­aisen mullis­ta­van oival­luk­sen, joka ei olisi ollut Helenin tiedos­sa, mut­ta aina saat­toi toivoa paras­ta. Kehotin doku­men­toimaan Helenis­sä teh­dyn selvi­tystyön ihan vain sitä ajatellen, ettei kil­pailu­tu­lok­sen julk­istamisen jäl­keen tule erim­ielisyyt­tä IPR-oikeuk­sista. Näitä teemo­ja oli yli sata.

Helenis­sä tutk­i­taan suur­ta joukkoa pieniä ratkaisu­ja ja kah­ta isoa: Sato­jen megawat­tien tuot­tamista joko merivesiläm­pöpumpuil­la tai putkea pitkin Kilpilahdesta.

Olen Helen Oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja. Seu­raa­va ana­lyysi kil­pailun annista on silti puh­taasti omani. Helenis­sä tehdään perus­teel­lisem­pi ana­lyysi parem­pi­en asiantun­ti­joiden voimin. Esitän nämä kuitenkin, kos­ka minus­ta näistä asioista pitäisi käy­dä kat­tavaa julk­ista keskustelua ja kos­ka Helsin­gin ener­giapoli­ti­ikas­ta on tul­lut intohimoni.

En lähde analysoimaan kil­pailue­hdo­tuk­sia jokaista erik­seen, vaan lähin­nä sitä, mitä ajatuk­sia ne yhteen­sä minus­sa herät­tivät samal­la, kun ker­ron mitä itse ajat­te­len ener­giapoli­ti­ikas­ta täl­lä hetkellä.

Yleishuo­mau­tuk­se­na sanois­in, että moni kil­pail­i­ja kehui, että hei­dän ratkaisun­sa on paljon halvem­pi kun Helein kaukoläm­mön nykyi­nen kulut­ta­jahin­ta. Tähän ver­tailu­un on sanottava

  • Kaukoläm­mön kulut­ta­jahin­nas­ta viides­osa on arvonlisäveroa.
  • Kaukoläm­pöverkko on kallis. Sähkön verot­tomas­ta hin­nas­ta puo­let on sähkön siir­toa, eikä läm­mön siir­to ole sen halvempaa.
  • Kaukoläm­pö olisi paljon halvem­paa, jos ei tarvit­sisi taa­ta, että sitä riit­tää myös paukkupakkasilla.

Taloudelli­nen malli

Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neena pidän ener­gian tuotan­toa ohjaavaa talous­mall­ia aivan olen­naisen tärkeänä. Minkä insinööri ratkaisee, sen huono ekon­o­misti voi tuhota.

Muu­ta­ma vuosi sit­ten olin sitä mieltä, että kaukoläm­mön tuot­ta­mi­nen pitää ava­ta kil­pailulle samal­la taval­la kuin sähkön tuot­ta­mi­nenkin on avat­tu. Sit­tem­min olen ymmärtänyt, ettei tämä ole yhtä yksinker­taista, kos­ka läm­mössä on olen­naisen tärkeätä, että sitä tuote­taan pait­si oikeaan aikaan myös oike­as­sa paikas­sa. Kun Helen opti­moi tuotan­toaan tun­tiko­htais­es­ti, mukana ei ole vain se, mikä on minkin laitok­sen mar­gin­aa­likus­tan­nus vaan myös se, mis­sä kohdas­sa verkkoa laitos sijait­see. Oike­as­sa kohdas­sa ole­va läm­mön­lähde on paljon arvokkaampi kuin väärässä kohdas­sa oleva.

Tuotan­non kil­pailun voi jär­jestää joko niin, että

  • Hele­nil­lä on velvol­lisu­us ostaa läm­pöä mar­gin­aal­i­hin­taan muil­ta tuot­ta­jil­ta tai niin, että
  • Muut tuot­ta­jat voivat myy­dä läm­pöä suo­raan asiakkaille.

Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto tuo val­taosan teo­reet­ti­sista tehokku­ushyödy­istä, jälkim­mäi­nen tuo lisähyö­ty­jen lisäk­si mukanaan suuren joukon teknisiä ongelmia ja esimerkik­si sen, onko Heleil­lä kuitenkin velvol­lisu­us pelas­taa asi­akkaat, kun läm­pöä myynyt tuot­ta­ja ei pystykään tuot­ta­maan sitä 30 asteen pakkasel­la riittävästi.

Kakkos­vai­h­toe­htoon liit­tyy piirre, jon­ka takia minä pidän siitä ja moni muu kammok­suu. Se johtaisi siihen, että hyvä asi­akkaat saisi­vat läm­pöä paljon halvem­mal­la kuin huonot. Ker­rostalo­jen läm­mön hin­ta lask­isi ja pien­talo­jen nousisi niin paljon, että niiden olisi käytän­nössä pakko luop­ua kaukoläm­möstä. Ker­rostaloa­sukkaat sub­ven­toi­vat pien­taloa­sukkai­ta nyt myös sähkön siir­rossa ja vesi­laskus­sa. Tämä toisi siihen lop­un sen­tään kaukoläm­mön osalta. Pien­talot siir­ty­i­sivät maaläm­pöön. Se ei olisi niille opti­maa­li­nen ratkaisu. Opti­maa­li­nen olisi hybridi­ratkaisu, jos­sa käytet­täisi­in kumpaakin ­ – mut­ta paran­taisi Helenin talout­ta. Helenin kaukoläm­möstä pien­talo­jen osu­us on kolme pros­ent­tia, kaukoläm­pöverkos­ta muis­taak­seni 30 %.

Sitä, että muut voisi­vat kuo­ria ker­man päältä ja Helenin pitäisi huole­htia verkon vakaud­es­ta ja huonoista asi­akkaista, ei voi oikein pitää reilu­na kilpailuna.

Käytän­nössä Helenin pitäisi yhtiöit­tää siir­toverkko, jot­ta se voisi kil­pail­la tas­a­puolis­es­ti läm­mön tuotan­tomarkki­noil­la, mut­ta kenen velvol­lisu­udek­si jäisi huole­htia huip­puläm­möstä ja tuotan­non riit­tävyy­destä kaikki­na ajankohtina?

On myös san­ot­tu, että Helenin ei tarvit­sekaan voi­da osal­lis­tua kil­pailu­un tasaveroise­na, kos­ka se on liian ylivoimainen ja työn­täisi hal­paa fos­si­iliener­giaa verkkoon. Näin ehkä oli tilanne kymme­nen vuot­ta sit­ten. Nyt fos­si­iliener­gia on niin kallista, ettei sen avul­la oikein pysty kil­paile­maan. Torstaina päästöoikeuk­sien hin­ta oli 43 €/tonni, mikä tarkoit­taa Hele­nille noin 130 miljoo­nan euron kus­tan­nus­ta. Se suosii päästöt­tömiä ratkaisu­ja rajusti – niin kuin pitääkin.

Läm­pöä hal­vas­ta sähköstä varastoon

Use­assa ehdo­tuk­ses­sa tois­tui aja­tus, että Helsingis­sä kan­nat­taa tuot­taa läm­pöä varas­toon sähkön avul­la sil­loin kun sähkö on läh­es ilmaista. Kes­ki-Euroopas­sa tämä tois­tuu yht­enään, mut­ta meil­lä tois­taisek­si lähin­nä vain kevät­tul­vien aikaan. Tuulivoiman osu­u­den kas­vaes­sa sähkön hin­tavai­hte­lut tule­vat kuitenkin jyrken­tymään ja ilmaisen sähkön tun­te­ja tulee lisää.

Ilmaiselle sähkölle on kuitenkin toinenkin otta­ja. Vetyte­knolo­gialle kaavail­laan val­tavaa tule­vaisu­ut­ta. Se nos­taisi sähkön kysyn­tää niin paljon, että sähkölle muo­dos­tu­isi poh­jahin­taa, joka ei ole lähellekään nollaa.

Jos hal­paa sähköä riit­tää varas­toitavak­si, myös Helen voi varas­toi­da sitä vetynä maakaa­su­voimalois­sa poltet­tavak­si. Kumpi on järkevämpi tapa varas­toi­da, vety vai läm­pö, ei kuu­lu ide­olo­gian poh­jal­ta ratkaistavi­in asioi­hin, vaan on ongel­mana puh­taan teknokraattinen.

Kaukoläm­pöä ehdotet­ti­in tehtäväk­si hal­van sähkön tun­teina jopa sähköboil­ereil­la, siis suo­raan sähkö­vas­tuk­sil­la. On sanomat­takin selvää, ettei tämä pelitä niin kauan kuin meil­lä on sel­l­ainen sähkövero kuin on. Vety­talouden läpimur­toa odoteltaes­sa tämä voisi sinän­sä olla järkevä tapa käyt­tää nol­lahin­taista sähköä, mut­ta meil­lä se on nähty järkeväk­si estää vero­tuk­sel­la, Tan­skas­sa ei ole.

Läm­mön varastointi

Kuka hyvän­sä pystyy esit­tämään ratkaisun siihen, miten Helsin­ki läm­mitetään päästöt­tömästi kesäl­lä. Ongel­ma on sydän­talvi, jol­loin auringos­ta ei ole oikein avuk­si. Niin­pä läm­pöä pitää varastoida.

Läm­mön varas­toin­tite­knolo­giana Hele­nil­lä on tutkit­tu lähin­nä kah­ta mahdollisuutta:

  • Suuri vesisäil­iö, jos­sa vet­tä läm­mitetään ja jäähdytetään tarpeen mukaan. Tar­jol­la on van­ho­ja öljy­lu­o­lia, mut­ta ne ovat aivan liian pieniä siirtämään läm­pöä kesästä talveen. Tarvit­taisi­in vähän yli 10 miljoo­nan kuu­tiometrin luo­la, että talves­ta selvit­täisi­in. Van­taan en4rgia louhii miljoo­nan kuu­tion läm­pöakkua. En ymmär­rä, miten tämä saadaan kannattavaksi.
  • Maaläm­pökaiv­ot. Syvät läm­pökaiv­ot on tarkoitet­tu ensisi­jais­es­ti geot­er­misen läm­mön pump­paamiseen kaukoläm­pöverkkoon. Vaik­ka kai­vo olisi pari kolme kilo­metriä syvä, sen teho heikke­nee, kun sitä jäähdytetään. Niin­pä kesäl­lä pump­pu voisi toimia toisin päin: läm­mit­tää kallio­ta siel­lä syväl­lä, jot­ta sitä voitaisi­in taas talvel­la jäähdyttää.

Kil­pailus­sa esitet­ti­in kah­ta muu­ta tapaa läm­mön varastointiin.

Veden kor­vaami­nen läm­pöakuis­sa jol­lakin muul­la aineel­la, jol­loin käytet­täisi­in hvväk­si faasimuun­nok­seen (sulamis­läm­pöön) sisäl­tyvää ener­giaa. Olen tutus­tunut ajatuk­seen käyt­tää parafi­inia tähän tarkoituk­seen, mut­ta sil­loin on puhut­tu omakoti­talon kel­laris­sa olev­as­ta läm­pöakus­ta, johon päiväl­lä ohjataan auringon läm­pöä.  Nyt ehdotet­ti­in joidenkin suolo­jen käyt­töä samas­sa tarkoituk­ses­sa. Tämäkin on tut­tu teknolo­gia, mut­ta se ei ole tois­taisek­si läpäis­syt taloudel­lista tarkastelua. Ener­giati­heys on kyl­lä paljn suurem­pi, joten pienem­pi luo­la riit­tää, mut­ta vesi on toisaal­ta val­ta­van paljon halvem­paa. Ehkä pitäisi laskea uud­estaan nyt kun päästöoikeuk­sien korkea hin­ta on tehnyt fos­si­iliener­gias­ta todel­la kallista. Joidenkin suolo­jen sulamis­läm­pöti­la voi olla hyvin korkea, jol­loin saadaan suo­raan riit­tävän kuumaa kaukoläm­pöä, mut­ta sil­loin sen läm­mit­tämi­nen ei oikein suju läm­pöpumpul­la vaan se pitäisi tehdä sähköl­lä. Tämä var­maankin analysoidaan tarkem­min. Suo­laa käyt­tämäl­lä voitaisi­in Helenin läm­pöakku­jen kap­a­siteet­ti moninkertaistaa.

Val­ta­vat läm­pöakut mer­essä oli­vat min­ulle ain­oa kokon­aan uusi idea. Tehtäisi­in viiden hehtaarin kokoisia tekosaaria, joiden alla olisi yhteen­sä 10 miljoo­nan kuu­tion vesisäil­iöt. Kun säil­iö on veden alla, seinän ei tarvitse olla kovin vah­va. Onhan paine sen molem­mil­la puo­lil­la sama. Läm­pöä hyvin eristävä sen pitää tietysti olla. Säil­iöis­sä ole­va vesi kuumen­net­taisi­in mer­iläm­pöpumpuil­la kesäl­lä ja läm­pöä puret­taisi­in talvella.

Kuinka­han hyvin nämä kel­lu­vat saaret pitää ankkuroi­da myrsky­jen ja vir­taa­van veden varalta?

Tätä pitää todel­lakin tutkia.

Läm­pö­tankker­it

Yksi ehdo­tus, joka oli päässyt kymme­nen parhaan joukkoon, mut­ta jota ei palkit­tu, esit­ti kuuman veden kul­jet­tamista kolmel­la suurel­la tankker­il­la esimerkik­si Lovi­isas­ta tai Kilpi­lahdes­ta. Tut­tu aja­tus sinän­sä. Put­ki tulee Kilpi­lahdes­ta kyl­lä halvem­mak­si kuin tankkeri. Tilanne olisi toinen, jos etäisyys olisi pidem­pi tai siir­ret­tävä läm­pömäärä pienem­pi – tai läm­pöä olisi tar­jol­la niin vähän aikaa, ettei putkea kan­na­ta rak­en­taa. Lovi­isas­ta ehkä, jos Kilpi­lahtea ei olisi sinä välissä.

Ei tai­da men­nä jatko­tarkastelu­un Helsingis­sä, mut­ta Perämerel­lä aja­tus voisi olla harkin­nan arvoinen. Tornios­ta, Kemistä ja Raa­h­es­ta voisi kul­jet­taa teol­lisu­u­den hukkaläm­pöä Ouluun.

En oikein ymmär­rä, miten Perämeren kaupungeis­sa kaukoläm­pöä tehdään mis­tään muus­ta kuin teol­lisu­u­den hukkalämmöstä.

 

68 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen Helsinki Energy Challence ‑ehdotuksista?”

  1. Eikö Kilpi­lah­den hukkaläm­pöön tur­vau­tu­mi­nen olisi fos­si­iliseen ener­giaan tur­vau­tu­mista? Fos­si­ilis­ten jalostuk­ses­ta­han se läm­pö syn­tyy — ja jos fos­si­ilis­ten kysyn­tä vähe­nee, vähe­nee hukkalämpökin.

    Iso­jen kalli­olu­olien louhimis­es­ta syn­tyvän hiekan voisi ehkä myy­dä johonkin? Siitä on kuulem­ma pulaa ympäri maailman.

    Vetyke­hit­ti­men kaupunkien alle läm­pöä tuot­ta­maan. Samoin kaik­ki datakeskukset. 

    Miten suurten vede­nalais­ten säil­iöi­den tur­val­lisu­us kaiken­moist­en ter­ror­istien ja vihol­lis­ten näkökulmasta?

  2. Pieny­d­in­voimaa ja sel­l­ainen lin­nan­mäen kallion sisään?

    Oma into­hi­mo on ollut kiin­teistöpään hyö­tysy­h­teessa, mut­ta sitä tässä ei pohdit­tu ollenkaan.
    Miten kan­nustet­taisi­in taloy­htiöitä nos­ta­maan läm­mön­vai­h­ti­men­sa hyö­ty­suhdet­ta ja palkit­taisi­in siitä?
    Eli kan­nus­timet vir­tauk­sen min­i­moin­ti­in sekä tule­van ja lähtevän veden läm­poti­laeron maksimointiin.
    Tämä edel­lyt­tää tietenkin pat­teriverkos­ton säätämistä painepe­rus­tais­es­ti ja huoneis­toko­htais­es­ti. Itseasi­as­sa vir­taus­pe­rus­tainen ‘säätö’ pitäisi lail­la kieltää, kos­ka se hukkaa tolkut­tomasti ener­giaa. Samat­en kaik­ki talot pitäisi kuva­ta ilmas­ta ja tun­nistaa hyvin eris­te­tyt ja antaa heille alen­nus­ta myös tästä syystä.

    Alan ykkö­sosaa­ja löy­tyy https://insinooritoimistorenholm.fi/

  3. Helpoin halvin,puhtain ja tehokkain tapa ratkaista ener­gia ongel­ma olisi lisätä maakaa­sun käyttöä.unohdetaan poli­ti­ik­ka ja ilmas­ton­muu­tos ja keski­tytään tule­vaisu­u­den hyvinvointiin.

    1. Pekka Pajunen:
      Helpoin halvin,puhtain ja tehokkain tapa ratkaista ener­gia ongel­ma olisi lisätä maakaa­sun käyttöä.unohdetaan poli­ti­ik­ka ja ilmas­ton­muu­tos ja keski­tytään tule­vaisu­u­den hyvinvointiin.

      Maakaa­sun CO2 päästöt ovat noin puo­let kivi­hi­ilen päästöistä, ei läh­eskään puh­tain tapa tuot­taa energiaa.

    2. Pekka Pajunen:
      Helpoin halvin,puhtain ja tehokkain tapa ratkaista ener­gia ongel­ma olisi lisätä maakaa­sun käyttöä.unohdetaan poli­ti­ik­ka ja ilmas­ton­muu­tos ja keski­tytään tule­vaisu­u­den hyvinvointiin.

      On vaar­al­lista uno­htaa poli­ti­ik­ka. Maakaa­suhana on Krem­lin hallinnassa.

      1. TTK: On vaar­al­lista uno­htaa poli­ti­ik­ka. Maakaa­suhana on Krem­lin hallinnassa.

        Suomen öljyn­jalostus on sata pros­ent­tis­es­ti Krem­lin hallinnas­sa, kuten myös maatalouskin.

        Jos venäläistä raakaöljyä ei saa, pysähtyy Suo­mi seinään. Trak­torit eivät kul­je, eivätkä rekat.

      2. FOOBAR: Suomen öljyn­jalostus on sata pros­ent­tis­es­ti Krem­lin hallinnas­sa, kuten myös maatalouskin.

        Jos venäläistä raakaöljyä ei saa, pysähtyy Suo­mi seinään. Trak­torit eivät kul­je, eivätkä rekat.

        Myös kivi­hi­ili Helsinki­in tulee Venäjän kautta. 

        Fos­si­iliset polt­toaineet ovat Krem­lin liekanaru.

  4. Yksi on joukos­ta pois­sa: pienet mod­u­laariset ydin­voimalat. Miksi?

    Tässä esitel­ly­istä vai­h­toe­hdoista vety­taloudel­la on lukuisia etu­ja mui­hin ratkaisui­hin ver­rat­tuna. Vety luovut­taa siihen säilö­tyn ener­gian jous­tavasti joko läm­mök­si, sähkök­si, liiken­teen polt­to­ken­nois­sa käytet­täväk­si. Siitä voidaan tehdä myös lentokerosi­inia. Ainakin maal­likon mielestä tämä palet­ti on ylivoimainen kos­ka se tuo kysyn­täjous­tavu­ut­ta. Toki nuo ympäri vuo­den troop­piset kuumavesisaaret herät­tävät posi­ti­ivista pöhinää ainakin scifiharrastajassa ;).

    1. Onko tur­val­lisu­us kun­nos­sa? Maail­man alta tuhannes­ta reak­torista usei­ta on posah­tanut. Se on aika paljon. Ihmiset her­mostuu jos on edes 1% toden­näköisyys että Helsingin­niemeltä pitää muut­taa jon­nekin tur­vaan säteilyltä. Tarvi­taan näyt­tö että tur­val­lisu­udessa on tapah­tunut parin ker­talu­okan parannus?
      Samat­en tarvi­taan näyt­töä että uusi tekni­ik­ka on nopeam­min toteutet­tavis­sa kuin van­ha. Olkiluoto3 piti käyn­nistyä 2009. Jos pro­jek­t­in­hallinta on edelleen tätä tasoa, niin pieny­d­in­voima ei ehdi tähän nykyiseen ilmas­ton­muu­tok­seen, ehkä seuraavaan.

    2. un archos:
      Yksi on joukos­ta pois­sa: pienet mod­u­laariset ydin­voimalat. Miksi?

      Tässä esitel­ly­istä vai­h­toe­hdoista vety­taloudel­la on lukuisia etu­ja mui­hin ratkaisui­hin ver­rat­tuna. Vety luovut­taa siihen säilö­tyn ener­gian jous­tavasti joko läm­mök­si, sähkök­si, liiken­teen polt­to­ken­nois­sa käytet­täväk­si. Siitä voidaan tehdä myös lentokerosi­inia. Ainakin maal­likon mielestä tämä palet­ti on ylivoimainen kos­ka se tuo kysyn­täjous­tavu­ut­ta. Toki nuo ympäri vuo­den troop­piset kuumavesisaaret herät­tävät posi­ti­ivista pöhinää ainakin scifiharrastajassa ;).

      Pienet mod­u­laariset ydin­voimalat puut­tuvat, kos­ka ne ovat sci­fiä: niitä ei ole ole­mas­sa. Ne ovat pelkkää pöhinää, ne ovat lait­to­mia, ne ovat teknis­es­ti raak­ilei­ta ja taloudel­li­sis­sa laskelmis­sa niistä on uno­hdet­tu polt­toaineeseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si ne eivät ole uusi­u­tu­vaa energiaa.

      1. Krtek: Pienet mod­u­laariset ydin­voimalat puut­tuvat, kos­ka ne ovat sci­fiä: niitä ei ole ole­mas­sa. Ne ovat pelkkää pöhinää, ne ovat lait­to­mia, ne ovat teknis­es­ti raak­ilei­ta ja taloudel­li­sis­sa laskelmis­sa niistä on uno­hdet­tu polt­toaineeseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si ne eivät ole uusi­u­tu­vaa energiaa.

        Toisaal­ta myös maail­man suurin lämpöakku/tekosaari keskel­lä mer­ta on juuri niin päätön aja­tus, miltä se kuu­lostaakin, mut­ta silti sil­lä heltisi jaet­tu ykkössija. 

        Uraani ei maa­pal­lol­ta lopu, joten sen uusi­u­tu­vu­us on sinän­sä yhden­tekevää. Bio­mas­sa (joka on “uusi­u­tu­va”) sen sijaan lop­puu nykytrendil­lä hyvinkin pian ja sil­loin lop­puisi ihmis­tenkin taru.

      2. Ensim­mäi­nen ydin­sukel­lusvene otet­ti­in käyt­töön 1955. Tästä eteen­päin minireak­tore­ja on käytet­ty merenku­lus­sa laa­jalti, joten kovin fik­ti­ivis­es­tä tekni­ikas­ta ei liene enää kyse. Kau­pal­lisia SMR-reak­tore­ja ener­gian tuotan­toon kehitel­lään täl­lä het­kel­lä kiivaasti ympäri maail­maa. Suomes­sa on kak­si SMR-pro­jek­tia käyn­nis­sä (LUT & VTT), mut­ta mielestäni panos­taa kan­nat­taisi moninker­tais­es­ti. SMR vaikut­taa eri­no­maiselta mah­dol­lisu­udelta sekä hiililoikkaan että korkean teknolo­gian vientuotteeksi.

      3. un archos:
        Ensim­mäi­nen ydin­sukel­lusvene otet­ti­in käyt­töön 1955. Tästä eteen­päin minireak­tore­ja on käytet­ty merenku­lus­sa laa­jalti, joten kovin fik­ti­ivis­es­tä tekni­ikas­ta ei liene enää kyse. Kau­pal­lisia SMR-reak­tore­ja ener­gian tuotan­toon kehitel­lään täl­lä het­kel­lä kiivaasti ympäri maail­maa. Suomes­sa on kak­si SMR-pro­jek­tia käyn­nis­sä (LUT & VTT), mut­ta mielestäni panos­taa kan­nat­taisi moninker­tais­es­ti. SMR vaikut­taa eri­no­maiselta mah­dol­lisu­udelta sekä hiililoikkaan että korkean teknolo­gian vientuotteeksi.

        Eihä nuo kaivo­jen ygin­voimal­la toini­vat moot­torit yleistyneet. Ne ovat jääneet pelkästään mil­li­taaripuolen ongelmik­si. Kuolan niemi­maan sukul­lusvenei­den raadot osoit­ta­vat että myös näis­sä pikku­rui­sis­sa ydin­voimalois­sa samo­ja ongelmia jälk­i­hoidon suhteen..

      4. Krtek: Pienet mod­u­laariset ydin­voimalat puut­tuvat, kos­ka ne ovat sci­fiä: niitä ei ole ole­mas­sa. Ne ovat pelkkää pöhinää, ne ovat lait­to­mia, ne ovat teknis­es­ti raak­ilei­ta ja taloudel­li­sis­sa laskelmis­sa niistä on uno­hdet­tu polt­toaineeseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si ne eivät ole uusi­u­tu­vaa energiaa.

        Eivät ole sci­fiä! Venäläisessä kel­lu­vas­sa “Akademik Lomonosov” — voimalas­sa on kak­si 35 MW SMRää, ja niitä on rak­en­teil­la ainakin Kiinas­sa ja Argen­ti­inas­sa. Jopa USAn ydin­tur­val­lisu­usvi­ra­nomainen on tyyp­pi­hyväksynyt yhden SMR-konstruktion.

        Pelkkää kaukoläm­pöä tuot­ta­va SMR on hyvin yksinker­tainen, ja sen tur­val­lisu­usjär­jestelmät voidaan toteut­taa täysin pas­si­ivisil­la ratkaisuil­la. Ulkop­uolista ener­giaa, esim sähköä ei tarvita.

  5. Eri­no­mainen kir­joi­tus aiheesta, huip­pute­hon huomioimi­nen on ensi arvoisen tärkeää. Hin­noit­telul­la voidaan vaikut­taa lop­pukäyt­täjien ener­gian­säästö halukku­u­teen, mut­ta kuuman suihkun vält­tämi­nen paukku­pakkasille taitaa kuitenkin olla useim­mille liikaa.
    Kovasti esil­lä olevas­sa ener­gian pien­tuotan­nos­sa uno­hde­taan usein suu­ru­u­den ekono­mia. Van­ho­ja toim­i­joi­ta rasit­tavil­la veroil­la ja uusien tuotan­to­muo­to­jen avokätisil­lä tuki­aisil­la päädytään jo nyt tilanteeseen, mikä ei isos­sa kokon­aisu­udessa ole optimaalinen.

  6. Äkkiseltään arvioitu­na: liikaa focus­ta läm­mön tal­len­tamiseen akkui­hin, maa­han tai veteen. Turha sitä on sinne tal­letel­la: läm­pöä saa maas­ta ja vedestä edullisem­min ilman tal­let­tamis­takin ja varsinkin jos/kun faasimuun­nos­ta saadaan säädet­tyä sopi­vaan lämpötilapisteeseen.

  7. Tuo suuren läm­pösäil­iön louhin­ta olisi muuten aivan klassi­nen esimerk­ki tapauk­ses­ta, jos­sa ydin­räjähteitä voisi käyt­tää vas­tu­ullis­es­ti ja rauhanomais­es­ti. Se vaatisi kyl­lä lakimuu­tos­ta, kos­ka nykyisel­lään rikosla­ki kieltää myös rauhanomaisen ydinräjäytyksen. 

    Eri asia on, että poli­it­tis­es­ti rauhanomainen ydin­louhin­ta on aika kuol­lut aja­tus. Tur­val­lisu­us­poli­it­tis­es­ti on selvää, että emme voi antaa sel­l­aista ulkopoli­it­tista sig­naalia, jota ydin­räjäh­teen ost­a­mi­nen Venäjältä tai Kiinas­ta merk­it­sisi, eikä ydinkärkeä voi ostaa län­si­maista rahal­lakaan. Israel ei puolestaan voi tun­nus­taa, että sil­lä olisi kau­pat­tavaaa, vaik­ka Israelil­la ei muuten ole asekaupois­saan eri­ty­isiä oman­tun­nonkysymyk­siä. (Saako Gabriel-ohjuk­seen ydinkär­jen? Uteliaisuuteni heräsi, mut­ta jäänee iki­a­joik­si tyy­dyt­tämät­tä. Puo­lus­tusvoimat tietää kyl­lä, sil­lä elek­tron­i­ikan kom­po­nent­ti­valin­noista ja piirikaavioista näkee var­maan, onko täl­lainen mah­dol­lisu­us huomioitu.) Se, että rak­en­taisimme itse infran “rauhanomais­ten” ydin­räjähtei­den tuotan­toon, olisi teo­ri­as­sa kyl­lä mah­dol­lista ydin­sulku­sopimuk­sen puit­teis­sa, mut­ta johtaisi käytän­nössä hyvin vakavi­in seurauksiin.

    On siis parem­pi tode­ta, että ydin­louhin­ta ei ole kustannustehokasta.

  8. Olemme Rau­mal­la tutki­neet muu­ta­man ker­ran mah­dol­lisu­ut­ta kul­jet­taa kuumaa vet­tä vesitse TVOl­ta sata­maan ja käyt­tää kaukoläm­pöönä. Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta kos­ka vaatii muu­tok­sia voimalan syn­teemei­hin jot­ta saadaan oikean läm­pöistä vet­tä laivaan tai läm­pöpumpun. Sit­ten siir­to muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin matkan ka sit­ten läm­mön purkamisen. Vaik­ka pääo­maku­lut uno­hdet­taisi­in ei syn­ny lisäar­voa ver­rat­tuna sel­l­ute­htaan jätelämpöön.
    Yarvit­ta­va siir­ret­tävä mas­sa on tolkut­toman suuri jot­ta tulisi joku jär­ki. Super­tankkerin kokolu­okkaa. Jos ko. Jäteläm­pöä ajatel­laan vain put­ki on mah­dolli­nen kuljetusmuoto.

  9. Onhan jois­sakin ehdo­tuk­sis­sa aja­tus­ta. Mut­ta mik­si tosi­aan ei ole otet­tu vai eikö kukaan ehdot­tanut ydin­voimaa. Jos vain läm­mitetään, niin laitos on yksinkertainen. 

    Vedyn tuot­tamises­sa sähköl­lä on melko huono hyö­ty­suhde, olisiko luokkaa 30 %.

    1. Elek­trolyysin hyö­ty­suhde van­hanaikaisel­la menetelmäl­lä on noin 60 % ja korkean läm­pöti­lan eketrolyy­seis­sa noin 85 %.

      1. Puhut siis vedyn valmis­tamis­es­ta nyt. Sen lisäk­si vety pitää säilöä (jos halu­taan tiivis säilömi­nen, se vaatii alhaista läm­pöti­laa, joka vaatii ener­giaa). Lisäk­si se vielä käytetään, eli yleen­sä muute­taan takaisin sähkök­si polt­to­ken­nos­sa. Kaikkien näi­den vai­hei­den yhteen­sä las­ket­tu hyö­ty­suhde voi hyvinkin olla tuo 30%, kuu­lostaa uskot­taval­ta näin maallikkona.

  10. Mitä mieltä olet muuten siitä, että Helsin­ki piiloverot­taa Heleniä ja sen kaukoläm­pöasi­akkai­ta, rahathan käytetään kaupun­gin bud­jetista kaikkien hyväk­si. Taitaa olla tuol­lainen 0,5 veroärin ran­gais­tus­mak­su kaukoläm­mön käyt­täjiltä muille, onko tämä tas­a­puolista tai edes lakien mukaista, huomioiden että kyseessä on monopoliyhtiö.

    1. Piiloverot­taa kaukoläm­mön käyt­täjiä? Helenin kaukoläm­pö on yksi maan halvim­mista. Pitäisikö sitä suio­ras­taan subventoida?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Piiloverot­taa kaukoläm­mön käyt­täjiä? Helenin kaukoläm­pö on yksi maan halvim­mista. Pitäisikö sitä suio­ras­taan subventoida? 

        Ei tarvitse sub­ven­toi­da. Riit­tää, ettei käytetä laiton­ta siir­to­hin­noit­telua. Helenin lain­oista en tiedä, mut­ta ainakin vesi­laitok­sil­la tyyp­il­lisin tapa suorit­taa laiton­ta siir­to­hin­noit­telua on ottaa markki­nahin­taa kalli­impi laina omistajalta/kunnalta. “Piilovero­tus” on ihan oikea ter­mi täl­läi­sistä käytännöistä.

  11. Kaukoläm­mön hin­nas­ta, jos hin­taa nos­taa lupaus toim­i­taa läm­pöä myös paukku­pakkasil­la, niin pitäisikö Helenin hin­noitel­la läm­pö ulkoläm­pöti­lan funktiona?

  12. Jot­ta tulok­si­in voisi ottaa kan­taa, ne pitää ensin lukea. Se ei ollutkaan ihan help­poa, varsinkin eri ratkaisu­jen mit­taami­nen yhteis­mi­tallis­es­ti on han­kalaa (ja Hot Heartin pdf:n lukem­i­nen jopa ergonomis­es­ti han­kalaa). Kaikille oli tyyp­il­listä, että kukaan ei ratkaissut ongel­maa kokon­aisu­udessaan, vaan esille tuoti­in lähin­nä vain jotain omas­ta osaamisalueestaan, ja se puut­tu­va tuotan­tioka­p­a­siteet­ti jäi osin täyt­tämät­tä. Varsinkin maakaa­sus­ta lop­ullis­es­ti eroon pääsem­i­nen näyt­tää näil­lä näkymin mah­dot­toma­l­ta. Kaikissa todet­ti­in tarvit­ta­van säästöä, läm­pöti­lata­so­jen alen­tamista, eri­laisia läm­pöpump­pu­ja, jäteläm­pöjä, maaläm­pöjä, läm­pökaivo­ja, bio­mas­saa, jät­teen­polt­toa, läm­pökaup­paa, kysyn­täjous­toa, geot­er­mista ja varsinkin varas­to­ja, mut­ta harvem­mas­sa ydinen­er­giaa. Kaik­ki nuo keinot ovat olleet akti­ivises­sa tutkin­nas­sa ainakin 50 vuot­ta. Eikä noista monista pienistä puroista nytkään näytä ker­tyvän riittävästi.

    Pienet purot eivät yhdis­ty ilman uuden­laisia kau­pankäyn­ti­jär­jeste­lyjä. Mut­ta paha harha-askel ote­taan, jos kaukoläm­pöverkko yhtiöitetään. Kyse­hän on enem­mänkin kaukoläm­mit­täjien osakaskun­nas­ta, jos­sa osakkaat huole­hti­vat verkon ylläpi­dos­ta ja käytöstä omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la ilman sijoit­ta­jave­toisia välikäsiä. Verkon laa­jen­t­a­mi­nen pienem­män läm­pöti­hey­den alueelle on kuitenkin kaikissa toim­inta­malleis­sa han­kalaa. Tuotan­non riit­tävyy­den varmis­t­a­mi­nen tietenkin jäisi kaupun­gin vas­tu­ulle, ja se käytän­nössä merk­it­sisi nyky­is­ten maakaa­suläm­pökeskusten säi­lyt­tämistä hamaan tule­vaisu­u­teen. Helenin roolin en näe mil­lään lail­la vähen­tyneen, jatkos­sakin se pyörit­tää läm­mi­tys­palvelu­ja ja perii toimin­nas­taan kohtu­ullisen mak­sun kaupunkidemokra­t­ian valvon­nas­sa. Sähkön myyn­nin lop­ut­tua mitään tulosvelvoit­tei­ta kaupungille ei ole. Toisen­lainen olisi meno yksi­ty­is­te­tyssä ratkaisussa. 

    Varas­tot oli­vat kaikessa mukana. Ekon­o­mistien mukaan raha seisoo varas­tois­sa, joten niitä ei saa­da taloudel­lis­es­ti kan­nat­taviksi, kiertonopeudet eivät riitä. Teknis­es­ti ne voisi­vat hyvinkin toimia. Olisi­pa vaan sitä hal­paa ja hel­posti kerät­tävää ener­giaa, mitä varas­toi­da! Suolavaras­tokon­sep­ti oli varsin hoopo, varas­toa ladataan (hal­val­la) sähköl­lä. Suomen ali­jäämäalueel­la sähkön alue­hin­ta on perin har­voin riit­tävän hal­paa. Kaik­ki Power2X han­kkeet ovat tämän kirouk­sen alla, ja läm­pöpump­pu­ratkaisut puolestaan kär­sivät kalli­in sähkön jak­soista. Suolavaras­tos­ta saa ener­gian ulos höyrynä. Höyry pitäisi muka johtaa van­ho­jen voimalaitosten tur­bi­inei­hin (ne muuten pure­taan), jois­sa siitä saa sähköä ja läm­pöä. No, parem­pi on läm­mit­tää höyryl­lä suo­raan kaukolämpövettä. 

    Mon­et lask­i­vat ehdo­tusten­sa vaiku­tuk­sia malleil­la. Se toi konkere­ti­aa tulosten tulk­in­taan. Beyond Fos­sils ehdo­tus sisäl­si mallin, joka opti­moi anne­tu­ista tekni­ikoista investoin­ti- ja käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan halvim­mat esille, ja sitä kai läm­mön osta­jat nimeno­maan halu­a­vat. Täl­laisel­la mallil­la saataisi­in kaik­ki ehdo­tuk­set parem­muusjärjestyk­seen. Ode oli oike­as­sa siinä, että kil­pail­i­jat eivät osan­neet (tai halun­neet) laskea läm­mön kokon­aish­in­taa oikein. Toisaal­ta hin­ta tulee ole­maan se, mikä se on. Tässä vai­heessa alkaa olla jo myöhäistä aset­taa ehto­ja hin­nalle. Toimeen­panovai­heel­la alkaa olla kiire.

  13. > viiden hehtaarin kokoisia tekosaaria

    Jatku­va­toimise­na tuol­lainen keinosaari saa veten­sä mer­estä. Vesi pumpataan altaaseen poh­jas­sa ole­vien geot­er­mis­ten kaivo­jen kaut­ta. Näin maaläm­pö olisi ener­gian alku­peräisenä lähteenä.

    Lyhyen aikavälin kulu­tushuip­pu­ja sään­nel­lään sil­lä että vesi­pus­si supis­tuu ja laa­je­nee aivan samal­la taval­la kuin vet­tä täyn­nä ole­va muovikas­si vedessä, kun siitä ote­taan vet­tä tai sinne laite­taan lisää.

    Rantaan (tai läm­mön­vai­h­tosaarelle) menevä siir­top­ut­ki valmis­te­taan samais­es­ta mate­ri­aal­ista kuin itse saaren alla ole­vat jous­ta­vat seinämät. Täl­laisen löysän putkien halka­isi­ja on “val­ta­van suuri”, mut­ta sen sisäl­lä kulke­van veden vir­tausnopeus pieni, se on osa tuo­ta lämpösaarta.

    Saaria voisi olla use­ampi peräkkäin. Jokainen niistä läm­mit­tää vähän lisää edel­lis­es­tä saares­ta saat­ua vet­tä ja jokaisen saaren läm­mön­tuotan­tomenetelmä olisi eri­lainen, se joka parhait­en sovel­tuu millekin läm­pötilavälille. Saariketjun viimeisenä voisi olla näin äkkiä ajatellen sit­ten se sähkö­vas­tus. Jos yhdessä vai­heessa yritetään nos­taa veden läm­pöti­laa hyvin paljon, hävitään hyötysuhteessa.

  14. Helenin kaukoläm­möstä pien­talo­jen osu­us on kolme pros­ent­tia, kaukoläm­pöverkos­ta muis­taak­seni 30 %.”

    Tässä on vielä se ongel­ma, että kun ker­rostaloy­htiöt siir­tyvät lasken­nal­lis­es­ti edullisem­paan maaläm­pöön, pien­talo­jen osu­us vain kas­vaa. Tai sit­ten pien­taloasi­akkaista han­kki­udu­taan eroon hin­to­ja nos­ta­mal­la. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa ole­mas­sa ole­vaa infraa jää vajaakäytölle, sekään ei vaiku­ta viisaal­ta ratkaisulta…

    Kaukoläm­pö olisi paljon halvem­paa, jos ei tarvit­sisi taa­ta, että sitä riit­tää myös paukkupakkasilla.

    Jos kaukoläm­mön hin­ta vai­htelisi kysyn­nän mukaan, paukku­pakkasil­la voitaisi­in läm­mit­tää pien­talo­ja polt­ta­mal­la puu­ta takas­sa ja ker­rostalois­sa voitaisi­in käyt­tää sähköä (sekin on paukku­pakkasil­la kallista, mut­ta olisi kiin­nos­ta­va tietää, miten suuri kus­tan­nusero on, jos huomioidaan Helenin var­avoimalaitosten kus­tan­nuk­set ja vaihtoehtoiskustannukset).

  15. En olisi häm­mästynyt jos joskus tule­vaisu­udessa Suomen ener­giatarpeista merkit­tävä osa katet­taisi­in tutul­la taval­la: tuo­ma­l­la tankkereil­la jotain korkean ener­giati­hey­den mön­jää Lähi-idän hiekka­maista. Sitä odotel­lessa Helen voisi varas­toi­da lämpöä.

    Nelikym­me­nasteises­sa vedessä lil­lim­i­nen kun ulkona sataa rän­tää on ylel­lisyyt­tä: Mer­i­haan ja Som­pasaaren väli­in voisi rak­en­taa padon ja tehdä alueesta maail­man suurim­man sauna­paljun (lop­pukeväästä sit­ten avan­touin­tia). Syvyyt­tä on kiitet­tävästi, sijain­ti keskeinen, ja infra­struk­tu­urista iso osa valmi­ina. Lisäk­si, kun Helsingis­sä kuitenkin on varaudut­tu meren pin­nan nousu­un, pin­taa voisi nos­taa valmi­ik­si sen verran.

    Varsi­naiset kuumavesisäil­iöt, jos sel­l­aisia halu­taan, oli­si­vat tur­val­lisu­ussy­istä poh­jas­sa, ja vuodon var­al­ta suo­raan yhtey­dessä mereen.

  16. Paljonko monop­o­liy­htiö Helen mak­soi kaupungille osinkoa, 70 miljoon­aa? Paljonko monop­o­liy­htiö Helen mak­saa kaupungille vuokraa tai muu­ta vastinet­ta tai korko­tuot­toa maa-alueis­taan, ver­tailu mielel­lään mui­hin teol­lisu­uyri­tyk­si­in? Paljonko keskimääräi­nen osinko­tuot­to on teol­lisu­usyri­tyk­sil­lä? Mikäli alal­la olisi kil­pailua, hin­nat lask­i­si­vat merkit­tävästi. Ei nykyi­nen mui­ta alem­pi hin­tata­so johdu Helenistä, vaan kaupunki­rak­en­teesta ja siitä että muis­sa kaupungeis­sa kaukoläm­pöy­htiöt ovat vielä härskimpiä kaupun­gin piiloverot­ta­jia (kuten yle ker­toi). Tilanteessa ei olisi ongel­maa, jos voisi vapaasti siir­tyä käyt­tämään jotain muut läm­pöy­htiötä tai vaik­ka siir­tyä maalam­pöön, mut­ta sekin on tehty monille mah­dot­tomak­si mm maanalaisen kaa­van takia. Ps. Kyl­lä, sel­l­ainen päätös pitää tehdä heti, että kaukoläm­pöä ei sen­tään asi­akasko­htais­es­ti sub­ven­toi­da ker­rostaloista omakoti­taloille periferiaan.

  17. Mikään ei ole niin erikoista kuin korona-ajan poli­ti­ik­ka. Lappeen­ran­nas­sa vihreät tekevät päätök­siä yksi­ty­isautoilun edis­tämisek­si ja perus­suo­ma­laiset vaa­ti­vat rajo­ja auki.

    Elämme kum­mia aikoja.

    1. häm­men­tynyt:

      Mikään ei ole niin erikoista kuin korona-ajan poli­ti­ik­ka. Lappeen­ran­nas­sa vihreät tekevät päätök­siä yksi­ty­isautoilun edis­tämisek­si ja perus­suo­ma­laiset vaa­ti­vat rajo­ja auki.

      Elämme kum­mia aikoja.

      On tapah­tunut paljon muu­takin. Kak­si vuot­ta sit­ten en olisi ikinä uskonut, että viher-vasem­mis­to ‑val­tainen hal­li­tus voisi kieltää mie­lenosoi­tusten jär­jestämisen Suomes­sa. Luulin, että mie­lenosoit­tamisoikeut­ta julkisel­la paikalla on pidet­ty näis­sä liikkeis­sä jo his­to­ri­al­li­sista syistä aivan luovut­ta­mat­tomana asiana. Mut­ta niin vain meil­lä on jo pitkään ollut voimas­sa val­tion aset­ta­mat rajoituk­set, jot­ka käytän­nössä kieltävät julk­isten mie­lenosoi­tusten jär­jestämisen. Tosin en olisi uskonut RKP:nkään suos­tu­van sel­l­ais­ten määräys­ten antamiseen, jot­ka lait­ta­vat jäi­hin laivali­iken­teen Helsinkin ja Tukhol­man väliltä, mut­ta niinkin on tehty. Tai että keskus­ta voisi olla hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa annetaan kiel­to matkus­taa mökeille, kuten viime vuo­den kevääl­lä tapah­tui. Sit­tem­min tosin ilmeis­es­ti hal­li­tuk­ses­sa hok­sat­ti­in, että mökeil­lä kon­tak­tit ovat aika vähissä tässä tilanteessa, ja että voi olla jopa koronatur­val­lisem­paa, jos ihmisiä menee mökeille elelemään omis­sa kuplissaan.

      Meil­lä on ympäristöstä puhu­va hal­li­tus, joka mah­dol­lis­es­ti tukee kaudel­laan lentoli­iken­net­tä taloudel­lis­es­ti val­tion tuil­la enem­män kuin 2000-luvun aiem­mat hal­li­tuk­set Suomes­sa yhteensä.

      Käytän­nön real­is­mi on tul­lut vas­taan. Ennem­min on halut­tu esim. suo­jel­la lentoli­iken­teen työ­paikko­ja, ja pitää pystyssä Finnairia ja Finavi­aa kuin päästää niitä ajau­tu­maan konkurssi­in tai yri­tys­sa­neer­auk­seen tulo­jen rom­ahdet­tua ja mak­su­valmi­u­den heikennyttyä.

      Oppo­si­tiop­uolueetkin ovat yllät­täneet monin tavoin. Jo sitäkin kaut­ta, että ne ovat saa­neet yllät­tävän vähän ään­tä mediois­sa siitä, mitä vai­h­toe­hto­ja koron­apoli­ti­ikkaan liit­tyen olisi tar­jol­la. Siitä ei ole juurikaan käy­ty julk­ista keskustelua, mitä vai­h­toe­hto­ja olisi. Siitä on ollut kyl­lä puheen­vuoro­ja, että kuin­ka mikäkin ratkaisu ei ole onnis­tunut. Mut­ta moit­tei­den jako jo tehdy­istä ratkaisu­ista on vain räkyt­tämistä eikä se ole vielä ana­lyyt­tistä ja perus­teel­lista keskustelua siitä, mitä vai­h­toe­hto­ja tavoit­tei­den saavut­tamiseen olisi, ja mitkä niistä oli­si­vat mui­ta perustel­lumpia reittejä.

      1. sit: On tapah­tunut paljon muu­takin. Kak­si vuot­ta sit­ten en olisi ikinä uskonut, että viher-vasem­mis­to ‑val­tainen hal­li­tus voisi kieltää mie­lenosoi­tusten jär­jestämisen Suomes­sa. Luulin, että mie­lenosoit­tamisoikeut­ta julkisel­la paikalla on pidet­ty näis­sä liikkeis­sä jo his­to­ri­al­li­sista syistä aivan luovut­ta­mat­tomana asiana. Mut­ta niin vain meil­lä on jo pitkään ollut voimas­sa val­tion aset­ta­mat rajoituk­set, jot­ka käytän­nössä kieltävät julk­isten mie­lenosoi­tusten jär­jestämisen. Tosin en olisi uskonut RKP:nkään suos­tu­van sel­l­ais­ten määräys­ten antamiseen, jot­ka lait­ta­vat jäi­hin laivali­iken­teen Helsinkin ja Tukhol­man väliltä, mut­ta niinkin on tehty. Tai että keskus­ta voisi olla hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa annetaan kiel­to matkus­taa mökeille, kuten viime vuo­den kevääl­lä tapah­tui. Sit­tem­min tosin ilmeis­es­ti hal­li­tuk­ses­sa hok­sat­ti­in, että mökeil­lä kon­tak­tit ovat aika vähissä tässä tilanteessa, ja että voi olla jopa koronatur­val­lisem­paa, jos ihmisiä menee mökeille elelemään omis­sa kuplissaan.

        Meil­lä on ympäristöstä puhu­va hal­li­tus, joka mah­dol­lis­es­ti tukee kaudel­laan lentoli­iken­net­tä taloudel­lis­es­ti val­tion tuil­la enem­män kuin 2000-luvun aiem­mat hal­li­tuk­set Suomes­sa yhteensä.

        Käytän­nön real­is­mi on tul­lut vas­taan. Ennem­min on halut­tu esim. suo­jel­la lentoli­iken­teen työ­paikko­ja, ja pitää pystyssä Finnairia ja Finavi­aa kuin päästää niitä ajau­tu­maan konkurssi­in tai yri­tys­sa­neer­auk­seen tulo­jen rom­ahdet­tua ja mak­su­valmi­u­den heikennyttyä.

        Oppo­si­tiop­uolueetkin ovat yllät­täneet monin tavoin. Jo sitäkin kaut­ta, että ne ovat saa­neet yllät­tävän vähän ään­tä mediois­sa siitä, mitä vai­h­toe­hto­ja koron­apoli­ti­ikkaan liit­tyen olisi tar­jol­la. Siitä ei ole juurikaan käy­ty julk­ista keskustelua, mitä vai­h­toe­hto­ja olisi. Siitä on ollut kyl­lä puheen­vuoro­ja, että kuin­ka mikäkin ratkaisu ei ole onnis­tunut. Mut­ta moit­tei­den jako jo tehdy­istä ratkaisu­ista on vain räkyt­tämistä eikä se ole vielä ana­lyyt­tistä ja perus­teel­lista keskustelua siitä, mitä vai­h­toe­hto­ja tavoit­tei­den saavut­tamiseen olisi, ja mitkä niistä oli­si­vat mui­ta perustel­lumpia reittejä.

        Nykyi­nen hal­li­tus on luon­teeltaan poikkeusti­la­hal­li­tus . Peri­aat­teessa sen poh­jaa vois laa­jen­taa ottaa­mal­la Kokoomus myös mukaan.

  18. Perämeren kaupun­git saa­vat kaukoläm­pön­sä pääosin teol­lisu­u­den hukkaläm­möstä. Kemis­sä, Oulus­sa ja Pietarsaa­res­sa on suuria sel­l­ute­htai­ta. Ja sit­ten on muu­takin tarkoituk­seen sopi­vaa suurteollisuutta.

    Uuden­maan alueelle, Helsin­gin läheisyy­teen, kan­nat­taisi rak­en­taa suuri sel­l­ute­hdas jo osit­tain läm­mön takia. Alueen puu­varat mielestäni riit­tävät, kos­ka paper­in­tuotan­to esim. Kirkniemessä tulee supis­tu­maan. 1 miljoon­aan ton­nin sel­l­ute­hdas tuot­taa sel­l­un lisäk­si suuria määriä sähköä ja lämpöä.

    1. Sekä rikkipäästöjä, eli kansanomaisem­min san­ot­tuna pierunhajua 🙂

    2. Real­isti:
      Perämeren kaupun­git saa­vat kaukoläm­pön­sä pääosin teol­lisu­u­den hukkaläm­möstä. Kemis­sä, Oulus­sa ja Pietarsaa­res­sa on suuria sel­l­ute­htai­ta. Ja sit­ten on muu­takin tarkoituk­seen sopi­vaa suurteollisuutta.

      Uuden­maan alueelle, Helsin­gin läheisyy­teen, kan­nat­taisi rak­en­taa suuri sel­l­ute­hdas jo osit­tain läm­mön takia. Alueen puu­varat mielestäni riit­tävät, kos­ka paper­in­tuotan­to esim. Kirkniemessä tulee supis­tu­maan. 1 miljoon­aan ton­nin sel­l­ute­hdas tuot­taa sel­l­un lisäk­si suuria määriä sähköä ja lämpöä.

      Niin kan­nat­taisi. Lisäk­si puu kas­vaa etelässä nopeam­min kuin jos­sain Kemin korkeudel­la jos­sa tehomet­sä­talous aiheut­taa vain riitoja.
      Etelässä ovat lisäk­si tiet, rautati­et ja sata­mat valmi­ina. Mut­ta kun se alue­poli­ti­ik­ka on Suomes­sa pyhä asia ja päämäärä lie­nee koko Helsin­gin hajasi­joit­ta­mi­nen muuanne.

      1. R.Silfverberg: Niin kan­nat­taisi. Lisäk­si puu kas­vaa etelässä nopeam­min kuin jos­sain Kemin korkeudel­la jos­sa tehomet­sä­talous aiheut­taa vain riitoja.
        Etelässä ovat lisäk­si tiet, rautati­et ja sata­mat valmiina.Mutta kun se alue­poli­ti­ik­ka on Suomes­sa pyhä asia ja päämäärä lie­nee koko Helsin­gin hajasi­joit­ta­mi­nen muuanne.

        Onko sel­l­un keit­to huomis­päivän teol­lisu­ut­ta. Puu­ta pitäisi jalostaa pitemmälle.

      2. R.Silfverberg:
        Etelässä ovat lisäk­si tiet, rautati­et ja sata­mat valmiina.Mutta kun se alue­poli­ti­ik­ka on Suomes­sa pyhä asia ja päämäärä lie­nee koko Helsin­gin hajasi­joit­ta­mi­nen muuanne.

        Helsin­gin sel­lu-ja paperi­te­ol­lisu­us taidet­ti­in “hajasi­joit­taa” jo vuon­na 1925, kun Bögel­lundin kar­tonkite­hdas nykyisel­lä Alek­sis Kiv­en kadul­la lopet­ti toim­intansa viiden toim­intavuo­den jäl­keen. Se oli Pasi­lan konepa­ja-aluet­ta vastapäätä, komea talo.

    3. Real­isti:
      Uuden­maan alueelle, Helsin­gin läheisyy­teen, kan­nat­taisi rak­en­taa suuri sel­l­ute­hdas jo osit­tain läm­mön takia. Alueen puu­varat mielestäni riit­tävät, kos­ka paper­in­tuotan­to esim. Kirkniemessä tulee supis­tu­maan. 1 miljoon­aan ton­nin sel­l­ute­hdas tuot­taa sel­l­un lisäk­si suuria määriä sähköä ja lämpöä.

      Kirkkis tuot­taa noin 300 000 t/a mekaanista mas­saa omi­in tarpeisi­in­sa (lop­ut 750 000 t/a tuote­tus­ta paperi­sta lienevät ostet­tua sel­l­ua, kier­rä­tys­pa­pe­ria ja kivikun­taa ole­via ainek­sia päällysteenä/täyteaineena). Mekaaniseen mas­saan käyte­tys­tä puus­ta saisi ehkä noin 125 000 t/a sel­l­ua. Miljoo­nan ton­nin sel­l­ute­hdas tarvit­sisi kahdek­sanker­taisen määrän puu­ta. Sel­l­ute­htaan kalleim­mat pros­es­si­lait­teet (soodakat­ti­la ja meesauu­ni) ovat joka tapauk­ses­sa kalli­ita, joten pien­tä tehdas­ta ei kan­na­ta tehdä.

      1. Kun­han nyt edes Vuosaaren bioläm­pökeskuk­seen saataisi­in puu­ta jostain. Ulko­maat voinevat aut­taa. Niin kävi Naan­talin bipvoimalassakin.

  19. Helen voisi men­nä osakkaak­si tehtaaseen. Toinen omis­ta­ja olisi joku kolmes­ta Suomes­sa toimi­vas­ta sel­l­u­jätistä. Sel­l­ute­hdas tarvit­see sijain­nin, raaka­pu­u­ta ja makeaa vettä.

    1. Real­isti:
      Helen voisi men­nä osakkaak­si tehtaaseen. Toinen omis­ta­ja olisi joku kolmes­ta Suomes­sa toimi­vas­ta sel­l­u­jätistä. Sel­l­ute­hdas tarvit­see sijain­nin, raaka­pu­u­ta ja makeaa vettä.

      Mis­täs makea vesi Helsingis­sä tai sen lähistöl­lä? Järviä ei ole eikä joki­akaan. En tiedä olisiko Bodom-järvi riit­tävän iso. Espoon Pitkäjärvi tuskin on mata­lana rutakkona kelvolli­nen. Tuusu­las­sa on isohko, mut­ta mata­la järvi. Entä Vit­träsk? Siinä isot järvet lähel­lä Helsinkiä. 

      Otet­taisi­iko vesi Päi­jän­teestä tun­nelia pitkin? Tehtaan kun kuitenkin pitäisi olla aika lähel­lä Helsinkiä, jot­ta läm­mön saisi tal­teen ja hyödyksi.

      1. Mat­ti Kin­nunen: Mis­täs makea vesi Helsingis­sä tai sen lähistöl­lä? Järviä ei ole eikä joki­akaan. En tiedä olisiko Bodom-järvi riit­tävän iso. Espoon Pitkäjärvi tuskin on mata­lana rutakkona kelvolli­nen. Tuusu­las­sa on isohko, mut­ta mata­la järvi. Entä Vit­träsk? Siinä isot järvet lähel­lä Helsinkiä. 

        Otet­taisi­iko vesi Päi­jän­teestä tun­nelia pitkin? Tehtaan kun kuitenkin pitäisi olla aika lähel­lä Helsinkiä, jot­ta läm­mön saisi tal­teen ja hyödyksi. 

        Van­taan­joes­ta?

      2. R.Silfverberg:

        Van­taan­joes­ta?

        Tarkoi­tatko, että uskoisit jonkun vira­nomaisen myön­tävän luvat Van­taan­joen veden käyt­tämiseen bio­tuotete­htaal­la, jos edes Finnpulp ei saanut Kuo­pios­sa ympäristölu­paa mm. sen vuok­si, että han­kkeen arvioiti­in aiheut­ta­vani hait­taa Kallave­den vesialueelle. Lupa on huo­mat­tavasti helpom­pi saa­da jon­nekin, jos­sa on ennestään ympäristölle ongel­malli­nen tehdas, kun uud­is­tuk­sen voi tode­ta paran­ta­van ympäristön tilan­net­ta — kuin koit­taa saa­da lupaa paikkaan, jos­sa ei ole tehdas­ta ennestään, jol­loin lupa­pros­es­sis­sa han­kkeen tulk­i­taan aiheut­ta­van uut­ta hait­taa ympäristölle. Asu­tus­ta halko­van joen käyt­tö uuden tehtaan käyt­töön ei ole ihan ongel­ma­ton ehdo­tus, varsinkaan kun Van­taan­jo­ki on varat­tu juo­mave­den läh­teek­si sil­loin kun ensisi­jai­sista juo­mave­den lähteistä ei Helsinki­in vet­tä saa riit­tävästi. Juo­mavesikäyt­töön varat­tu­jen jok­ien hyö­dyn­tämiseen teol­lisu­us­pros­es­seis­sa on eri­tyisen vaikea saa­da lupia.

      3. sit: Tarkoi­tatko, että uskoisit jonkun vira­nomaisen myön­tävän luvat Van­taan­joen veden käyt­tämiseen bio­tuotete­htaal­la, jos edes Finnpulp ei saanut Kuo­pios­sa ympäristölu­paa mm. sen vuok­si, että han­kkeen arvioiti­in aiheut­ta­vani hait­taa Kallave­den vesialueelle. Lupa on huo­mat­tavasti helpom­pi saa­da jon­nekin, jos­sa on ennestään ympäristölle ongel­malli­nen tehdas, kun uud­is­tuk­sen voi tode­ta paran­ta­van ympäristön tilan­net­ta – kuin koit­taa saa­da lupaa paikkaan, jos­sa ei ole tehdas­ta ennestään, jol­loin lupa­pros­es­sis­sa han­kkeen tulk­i­taan aiheut­ta­van uut­ta hait­taa ympäristölle. Asu­tus­ta halko­van joen käyt­tö uuden tehtaan käyt­töön ei ole ihan ongel­ma­ton ehdo­tus, varsinkaan kun Van­taan­jo­ki on varat­tu juo­mave­den läh­teek­si sil­loin kun ensisi­jai­sista juo­mave­den lähteistä ei Helsinki­in vet­tä saa riit­tävästi. Juo­mavesikäyt­töön varat­tu­jen jok­ien hyö­dyn­tämiseen teol­lisu­us­pros­es­seis­sa on eri­tyisen vaikea saa­da lupia.

        Sen tiedän että Van­taan­jo­ki toimii var­avesiläh­teenä päi­jän­netun­nelille. Mut­ta Siihen tehtävään sopi­vat myös Nuuk­sion Pitkäjärvi ja Bodomjärvi varauk­sel­la. Osa Espoon talousvedestä tulee nytkin Nuuksiosta. 

        No mis­tä jär­vestä tai joes­ta Pietarsaren sel­l­ute­hdas saa vettä?
        Van­taan­jo­ki kuitenkin val­uu mereen ja jos tehdas olisi lähel­lä lop­pupäätä niin ei se vesi­huoltoa hait­taisi. Tietysti kuor­mit­taisi meriv­et­tä, mut­ta miten muut merel­lä ole­vat tehtaat ovat hoi­ta­neet sen?

      4. R.Silfverberg: Sen tiedän että Van­taan­jo­ki toimii var­avesiläh­teenä päi­jän­netun­nelille. Mut­ta Siihen tehtävään sopi­vat myös Nuuk­sion Pitkäjärvi ja Bodomjärvi varauk­sel­la. Osa Espoon talousvedestä tulee nytkin Nuuksiosta. 

        No mis­tä jär­vestä tai joes­ta Pietarsaren sel­l­ute­hdas saa vettä?

        Ilmeis­es­ti Luodon­jär­vestä (teko­järvi), johon laske­vat Ähtävän­jo­ki, Kru­unupyyn­jo­ki, Pur­mon­jo­ki ja Kovjo­ki. Ähtävän­joen vir­taa­ma yksinään lie­nee samaa luokkaa Van­taan­joen kanssa.

      5. R.Silfverberg: Van­taan­joes­ta?

        Van­taan­joen keskivir­taa­ma on n. 17 m³/s. Jos tätä ver­taa Rau­man kaupun­gin ja siel­lä ole­van met­sä­te­ol­lisu­u­den (paperite­hdas ja sel­l­ute­hdas, molem­mat suuria) raakavesilähteinä käyt­tämi­in Lap­in­jo­keen (3.6 m³/s) ja Eura­jo­keen (9.2 m³/s), Van­taan­joes­sa vir­taa enem­män vettä.

        Toisaal­ta, jos olete­taan, että sel­l­ute­hdas tuot­taa 750 000 t/a, kulut­taa vet­tä vähin­tään 30 m³/t tuotet­tua sel­l­ua (tämä tieto on parikym­men­tä vuot­ta van­has­ta kir­jal­lisu­ud­es­ta) ja tehdas­ta aje­taan noin 50 viikkoa vuodessa, niin vet­tä tarvi­taan vähin­tään 7,4 m³/s, mikä on moninker­tainen Van­taan­joen min­imivir­taa­maan 1.4 m³/s ver­rat­tuna. Eli vesi riit­täisi kyl­lä, mut­ta Van­taan­jokea olisi sään­nösteltävä. Rau­man tapauk­ses­sa vet­tä varas­toidaan pari­in järveen (Äyhön­järvi ja Pitkäjärvi) ja lisäk­si Eura­joen vir­taa­maa sään­nöstel­lään Pyhäjär­ven vedellä.

        Eli vähän han­kalak­si menee ja Van­taan­joen lohikaloille joudut­taisi­in heit­tämään hyvästit

      6. TTK: Van­taan­joen keskivir­taa­ma on n. 17 m³/s. Jos tätä ver­taa Rau­man kaupun­gin ja siel­lä ole­van met­sä­te­ol­lisu­u­den (paperite­hdas ja sel­l­ute­hdas, molem­mat suuria) raakavesilähteinä käyt­tämi­in Lap­in­jo­keen (3.6 m³/s) ja Eura­jo­keen (9.2 m³/s), Van­taan­joes­sa vir­taa enem­män vettä.

        Toisaal­ta, jos olete­taan, että sel­l­ute­hdas tuot­taa 750 000 t/a, kulut­taa vet­tä vähin­tään 30 m³/t tuotet­tua sel­l­ua (tämä tieto on parikym­men­tä vuot­ta van­has­ta kir­jal­lisu­ud­es­ta) ja tehdas­ta aje­taan noin 50 viikkoa vuodessa, niin vet­tä tarvi­taan vähin­tään 7,4 m³/s, mikä on moninker­tainen Van­taan­joen min­imivir­taa­maan 1.4 m³/s ver­rat­tuna. Eli vesi riit­täisi kyl­lä, mut­ta Van­taan­jokea olisi sään­nösteltävä. Rau­man tapauk­ses­sa vet­tä varas­toidaan pari­in järveen (Äyhön­järvi ja Pitkäjärvi) ja lisäk­si Eura­joen vir­taa­maa sään­nöstel­lään Pyhäjär­ven vedellä.

        Eli vähän han­kalak­si menee ja Van­taan­joen lohikaloille joudut­taisi­in heit­tämään hyvästit

        Min­un ehdo­tus oli sel­l­ainen worst-case ske­naario. Jos uut­ta “noki­aa” ei synnny ja pk-seudun työl­lisyys ei kohene merkit­tävästi, ja Suomen vien­ti heikke­nee, niin pitää ilmeis­es­ti saa­da savupi­ip­pute­htai­ta pk-seudulle takaisin. Ja varmis­ta­maan kaukoläm­mön tuot­tamisen jatkuvuuden. 

        Täl­laiset han­kkeet edel­lyt­tävät pitkää ja syväl­listä kansalaiskeskustelua ennenkuin voidan mitään päät­tää, kos­ka saata­va laa­jem­pi hyväksyn­tä sille että ympäristöhait­to­ja voi tul­la, mut­ta ker­rot­ta­va kanssa mitkä ne muut vai­h­toe­hdot ovat, kuten läm­mi­ty­sen­er­gian kallis­tu­mi­nen, palvelu­iden kuten ter­vey­den­hoidon ja koulu­tuk­sen huonone­m­i­nen, kun­nal­lis- ja kiin­teistövero­jen nos­to, asun­not­to­muu­den lisään­tymi­nen, muut­to­tap­pio jne.

      7. Min­un ehdo­tus oli sel­l­ainen worst-case ske­naario. Jos uut­ta ”noki­aa” ei synnny ja pk-seudun työl­lisyys ei kohene merkit­tävästi, ja Suomen vien­ti heikke­nee, niin pitää ilmeis­es­ti saa­da savupi­ip­pute­htai­ta pk-seudulle takaisin.

        Kemin uusi sel­l­ute­hdas työl­listää per5äti 250 henkeä. Helsin­gin seudulle muut­taa 20 000 ihmistä vuodessa. Sel­l­ate­hdas työl­listäisi viikon tai kah­den viikon muuttajat

      8. Osmo Soin­in­vaara: Kemin uusi sel­l­ute­hdas työl­listää per5äti 250 henkeä. Helsin­gin seudulle muut­taa 20 000 ihmistä vuodessa. Sel­l­ate­hdas työl­listäisi viikon tai kah­den viikon muuttajat

        Kyl­lä se nyt enem­män työl­listää, sivu­vaiku­tuk­se­na mon­ta tuhat­ta, ja jos Helsinki­in muut­to olisi todel­lista työn perään muut­tamista niin asiathan ovat sil­loin kunnossa.
        Helsin­gin työl­lisyys­ti­lanne on kuitenkin huonoim­mas­ta päästä kaupunkien vertailussa.

      9. Nuo työl­lisyy­den sivu­vaiku­tuk­set suyn­tyvät siel­lä met­säsääs ihan siitä riip­pumat­ta, mis­sa sel­l­ute­hdas sijaitsee.

      10. R.Silfverberg: Min­un ehdo­tus oli sel­l­ainen worst-case ske­naario. Jos uut­ta ”noki­aa” ei synnny ja pk-seudun työl­lisyys ei kohene merkit­tävästi, ja Suomen vien­ti heikke­nee, niin pitää ilmeis­es­ti saa­da savupi­ip­pute­htai­ta pk-seudulle takaisin. Ja varmis­ta­maan kaukoläm­mön tuot­tamisen jatkuvuuden.

        No ei nyt sen­tään. Houkutel­laan vaik­ka muu­ta­ma iso datakeskus Helsinki­in — nehän ovat jät­timäisiä sähköläm­mit­tim­iä ja niitä tavi­taan koko ajan lisää. Lisäk­si muu­ta­ma iso vedestä vetyä erot­ta­va laitos. Nehän sekä läm­mit­tävät kaupunkia että varas­toi­vat sähköä muus­sa muodossa. 

        Ja sit­ten tiet­ty raken­netaan 5–7 GW ver­ran lisää tuulivoimaan Suomeen + parem­mat piuhat tuo­maan viemään sähköä Nor­jaan ja Ruotsiin. 

        Ei tartte pala­ta sel­l­unkeit­toon — ei edes Suomessa.

      11. Mat­ti J Kin­nunen: No ei nyt sen­tään. Houkutel­laan vaik­ka muu­ta­ma iso datakeskus Helsinki­in – nehän ovat jät­timäisiä sähköläm­mit­tim­iä ja niitä tavi­taan koko ajan lisää. Lisäk­simuu­ta­ma iso vedestä vetyä erot­ta­va laitos. Nehän sekä läm­mit­tävät kaupunkia että varas­toi­vat sähköä muus­sa muodossa.

        Ja sit­ten tiet­ty raken­netaan 5–7 GW ver­ran lisää tuulivoimaan Suomeen + parem­mat piuhat tuo­maan viemään sähköä Nor­jaan ja Ruotsiin. 

        Ei tartte pala­ta sel­l­unkeit­toon – ei edes Suomessa.

        Datakeskus olisi tulos­sa Espooseen, kehäkol­mosen ja voima­l­in­jan var­teen. Valitet­tavasti sitä vas­tuste­taan kos­ka pilaa hiihtäjien maise­mat. Hiih­to­latu­jen var­teen on viety iso­ja plakaat­te­ja havain­neku­vi­neen. Asun melkein naa­puris­sa ja hiihdän kanssa mut­ta en kuu­lu vastustajiin. 

        Geot­er­mistä ener­giaa on kokeil­tu Otaniemessä mut­ta sitäkin vas­tuste­taan kos­ka se kuulem­ma tärisyttää. 

        Tuulivoimaa vas­tuste­taan. Lep­akot kuol­e­vat ja porot vauhkoontuvat.

      12. R.Silfverberg: Datakeskus olisi tulos­sa Espooseen, kehäkol­mosen ja voima­l­in­jan varteen.Valitettavasti sitä vas­tuste­taan kos­ka pilaa hiihtäjien maise­mat. Hiih­to­latu­jen var­teen on viety iso­ja plakaat­te­ja havain­neku­vi­neen. Asun melkein naa­puris­sa ja hiihdän kanssa mut­ta en kuu­lu vastustajiin. 

        Geot­er­mistä ener­giaa on kokeil­tu Otaniemessä mut­ta sitäkin vas­tuste­taan kos­ka se kuulem­ma tärisyttää. 

        Tuulivoimaa vas­tuste­taan. Lep­akot kuol­e­vat ja porot vauhkoontuvat.

        Ei datakeskuskaan mikään ikili­ikku­ja ole. Läm­pö vain sivu­tuote, mut­ta sähkönku­lu­tu­is aika moista. Luitko kuin­ka paljon bit­coinien louhin­ta vie sähköä.

      13. Kyt­tyra:

        Moi, olen tietoinen bit­coin ongel­mas­ta mut­ta sen louhin­ta on lähin­nä amatöörien puuhaa. Mut­ta kos­ka heitäkin on maail­mal­la var­maan miljoo­nia niin sähkönku­lu­tus on aikamoista ja turhaa tässä tapauk­ses­sa. Ei oikeaa rahaa mikään voita.

    2. Real­isti:
      Helen voisi men­nä osakkaak­si tehtaaseen. Toinen omis­ta­ja olisi joku kolmes­ta Suomes­sa toimi­vas­ta sel­l­u­jätistä. Sel­l­ute­hdas tarvit­see sijain­nin, raaka­pu­u­ta ja makeaa vettä.

      Ei riitä puu­ta Uudel­la­maal­la uudelle sel­l­ute­htaalle. Met­säin­ven­toin­tien mukaan Uuden­maan met­sien kasvu on vuodessa n 4 miljoon­aa kuu­tio­ta, ja suun­nilleen saman ver­ran hakataan. Kemin uuden sel­l­ute­htaan puun käyt­tö tulee ole­maan n 6.5 miljoon­aa kuu­tio­ta vuodessa. Jos samankokoinen tehdas raken­net­taisi­in tänne, puu­ta pitäisi tuo­da paljon ja kaukaa. Tietysti puun kas­va­tus­ta voitaisi­in tehostaa istu­tuk­sil­la, raivauk­sil­la, har­ven­nuk­sil­la ja lan­noituk­sil­la, mut­ta kun niitä ei kaikissa met­sis­sä täl­läkään­hetkel­lä tehdä, niin tuskin uuden tehtaan rak­en­t­a­mi­nen mitenkään oleel­lis­es­ti tilan­net­ta muuttaisi.

  20. Helenin nykyiset CO2-päästöt, tasoa 3 milj CO2-ton­nia tekee jotakin 4–5 tonnia/helsinkiläinen. Aikamoinen CO2-päästö. LCA-ana­ly­y­sis­sa pitää laskea lähimpi­en tuotan­to­laitosten mukaan. Käytän­nössä likainen hiil­isähkö ehkä myy­dään verkkoon, ja välitetään enem­män CO2-vapaa­ta. Mut­ta täl­löin muut saa­vat enem­män tätä fossiilista.

    1. Noin­han siinä käy. Ilmake­hä näkee vain ne sähkön tuotan­non päästöt, mitä tupru­aa savupi­ipuista. Ilmake­hä on sokea sille, minkä väristä sähköä me toisillemme myymme. Jois­sakin kil­pailutöis­sä läm­pöpump­pu­jen sähkö las­ket­ti­in päästöt­tömäk­si, jois­sakin käytet­ti­in keskimääräisiä päästök­er­toimia. Sekin on väärin , kos­ka läm­pöpumput lisäävät sähkön kulu­tus­ta, mut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä lisä­tuotan­toa ei saa­da tuules­ta eikä vedestä, kos­ka niitähän ei ole otet­tavis­sa heti lisää. Väl­itön lisäys saadaan lapi­oimal­la enem­män kivi­hi­iltä kat­ti­laan. Vas­ta pitem­mäl­lä aikavälil­lä fos­si­il­i­tuotan­to Euroopan sähköverkois­sa vähe­nee. Toki läm­pöpump­pu on parem­pi kuin pelkkä sähkölämmitys.

      1. Veikko Kekko­nen:
        Noin­han siinä käy. Ilmake­hä näkee vain ne sähkön tuotan­non päästöt, mitä tupru­aa savupi­ipuista. Ilmake­hä on sokea sille, minkä väristä sähköä me toisillemme myymme. Jois­sakin kil­pailutöis­sä läm­pöpump­pu­jen sähkö las­ket­ti­in päästöt­tömäk­si, jois­sakin käytet­ti­in keskimääräisiä päästök­er­toimia. Sekin on väärin , kos­ka läm­pöpumput lisäävät sähkön kulu­tus­ta, mut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä lisä­tuotan­toa ei saa­da tuules­ta eikä vedestä, kos­ka niitähän ei ole otet­tavis­sa heti lisää. Väl­itön lisäys saadaan lapi­oimal­la enem­män kivi­hi­iltä kat­ti­laan. Vas­ta pitem­mäl­lä aikavälil­lä fos­si­il­i­tuotan­to Euroopan sähköverkois­sa vähe­nee. Toki läm­pöpump­pu on parem­pi kuin pelkkä sähkölämmitys. 

        No, viime vuo­den tilas­to­jen mukaan tuulivoimaa kyl­lä saadaan nopeasti lisät­tyä. Myös Suomessa. 

        Find­ings
        Europe installed 14.7 GW of new wind pow­er capac­i­ty in 2020 (gross installations). …
        The Nether­lands installed the most wind pow­er capac­i­ty in 2020 (1.98 GW). …
        Europe will install around 105 GW of new wind ener­gy capac­i­ty over the next five years.

        Ja Suomes­ta

        Finland’s wind pow­er poten­tial is many times high­er than the capac­i­ty cur­rent­ly avail­able (2 284 MW / 6 TWh). Accord­ing to FWPA’s spring 2020 updat­ed project list, there are more than 18,500 megawatts of wind pow­er projects under devel­op­ment in Fin­land. Not all projects are like­ly to be imple­ment­ed for var­i­ous rea­sons, such as the windi­ness of the area or nature val­ues. How­ev­er, almost 7,000 MW of projects already have a land use plan or a land use plan and a build­ing permit.

        Tuulivoiman määrän lisäämi­nen on vain järjestelykysymys.

      2. Veikko Kekko­nen:
        Noin­han siinä käy. Ilmake­hä näkee vain ne sähkön tuotan­non päästöt, mitä tupru­aa savupi­ipuista. Ilmake­hä on sokea sille, minkä väristä sähköä me toisillemme myymme. Jois­sakin kil­pailutöis­sä läm­pöpump­pu­jen sähkö las­ket­ti­in päästöt­tömäk­si, jois­sakin käytet­ti­in keskimääräisiä päästök­er­toimia. Sekin on väärin , kos­ka läm­pöpumput lisäävät sähkön kulu­tus­ta, mut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä lisä­tuotan­toa ei saa­da tuules­ta eikä vedestä, kos­ka niitähän ei ole otet­tavis­sa heti lisää. Väl­itön lisäys saadaan lapi­oimal­la enem­män kivi­hi­iltä kat­ti­laan. Vas­ta pitem­mäl­lä aikavälil­lä fos­si­il­i­tuotan­to Euroopan sähköverkois­sa vähe­nee. Toki läm­pöpump­pu on parem­pi kuin pelkkä sähkölämmitys.

        Kan­nat­taa päivit­tää tiedot => https://www.wartsila.com/energy/transition-lab#wartsilaenergytransitionlab , jot­ta huo­maan miten vähän Suomes­sa hiilel­lä sähköä tuote­taan. Uusi­u­tu­vat sähkön­tuotan­non osu­us on Suomes­sa läh­es puo­let ja sitä on ihan help­poa lisätä rak­en­ta­mal­la nopeasti lisää tuulivoimaa.

  21. Real­isti:
    Helen voisi men­nä osakkaak­si tehtaaseen. Toinen omis­ta­ja olisi joku kolmes­ta Suomes­sa toimi­vas­ta sel­l­u­jätistä. Sel­l­ute­hdas tarvit­see sijain­nin, raaka­pu­u­ta ja makeaa vettä.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000002642690.html

    Tämä pitäisi tutkia ja selvit­tää kun­nol­la. Huo­mat­ta­va osa nykyte­htaiden läm­mön­tuotan­tokyvys­tä val­uu pros­es­sivesinä hukkaan, eri­no­maista “raa­ka-ainet­ta” läm­pöpump­pu­laitok­sille lämpövarastoineen.

    1. Real­isti:

      Tämä pitäisi tutkia ja selvit­tää kun­nol­la. Huo­mat­ta­va osa nykyte­htaiden läm­mön­tuotan­tokyvys­tä val­uu pros­es­sivesinä hukkaan, eri­no­maista ”raa­ka-ainet­ta” läm­pöpump­pu­laitok­sille lämpövarastoineen.

      Teo­ri­as­sa noin. Käytän­nössä sel­l­ute­htaalle on erit­täin vaikea saa­da enää nykyään ympäristölu­paa tiheästi asu­tulle alueelle. Vuosikym­meniä sit­ten ei tarvit­tu ympäristölu­pia, ja näitä tehtai­ta raken­net­ti­in keskelle kaupunki­raken­net­ta — tai kaupunki­rakenne raken­net­ti­in niiden ympärille. Edes Kuo­pi­on bio­tuotete­hdas ei saanut ympäristölu­paa. Kemin bio­tuotete­hdas, kuten Äänekoskenkin vas­taa­va, sijait­see etääl­lä tiheästä asu­tuk­ses­ta. Jo lähialueen hajuhai­tat ovat bio­tuotete­htais­sa sel­l­ainen asia, mikä pitää huomioi­da myös sijoit­tumiskysymyk­sen kannal­ta — kos­ka laki kieltää aiheut­ta­mas­ta hajuhait­to­ja asu­tuk­selle. Tiheäm­min asu­tul­la alueel­la esimerkik­si siitä voi aiheut­tua ongelmia. Jopa hakeläm­pölaitok­sia on vas­tustet­tu naa­pu­rus­tois­sa biol­o­gisen ainek­sen mukana tule­vi­in hajuhait­toi­hin vedoten, kun taas isos­sa bio­tuotete­htaas­sa bio­mas­san kul­je­tus- ja varas­toin­tivolyymit ovat jotain ihan muu­ta suuruusluokkaa.

      Mut­ta jos sopi­va sijain­ti riit­tävän etääl­lä tiheästä asu­tuk­ses­ta löy­ty­isi, niin sit­ten asia voisi olla kyl­lä ihan poten­ti­aa­li­nen. Hukkaläm­pö kan­nat­taa hyö­dyn­tää, eikä laskea sitä vaik­ka mereen.

  22. Helsinki­in tuskin tulee helpol­la uusia kan­sain­välisiä datakeskuk­sia, jos uusi­u­tu­vaa ener­giaa ei ole tar­jol­la. Tietääk­seni Helsingis­sä ei ole yhtään tuulivoimaa. Sen sijaan sitä löy­tyy paljon län­sir­an­nikol­ta ja Oulu-Kemi väiltä.

    1. Helen omis­taa kyl­lä aika paljon tuulivoimaa ja rak­en­taa sitä huo­matavasti lisää. Juuri pää­timme sadan miljoo­nan eur5on tuulivoimainvestoinnista.

    2. Datakeskuk­sen olisi help­po ostaa uusi­u­tu­van sähkön­sä alku­perä­taku­ut vaikka­pa Kyprokselta. Ja hyvä niin, aidol­la tuulivoimal­la ei datakeskus pyörisi kuin vain tuulisel­la säällä.

  23. Mitäpä jos joka ker­rostalon kel­laris­sa tuotet­taisi­in sähköä läm­pövoimalaitok­ses­sa, jota läm­mit­täisi mah­dol­lisim­man kuuma kaukoläm­pö ja viilen­täisi läm­pö­pat­ter­it ynnä muut?

    Entäpä jos olisi jään­tuotan­to­laitos? Jos ko. laitos muun­taisi 20 miljoon­aa kuu­tio­ta vet­tä sohjok­si tal­ven aikana, niin hukkaläm­möl­lä läm­mit­täisi Helsin­gin. (Siis oikeasti se sohjo on tässä jätet­tä ja läm­pö arvokas­ta tuotetta)

    1. Uno­hdin ker­toa, että kun­han kyt­kee sar­jaan lumi­tykin ja ilmaläm­pöpumpun, niin siinä on laite joka ottaa läm­pöä vaik­ka merivedesstä. Siis lumi­tyk­ki läm­mit­tää ilman nol­la-asteisek­si, joka ilma sit­ten ohjataan ilmalämpöpumppuun.

      Ideaa saa vapaasti käyttää.

Vastaa käyttäjälle Pekka Pajunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.