Jussi Halla-aho, ota haaste vastaan!

Jus­si Hal­la-aho kir­joit­ti itselleen tyyp­il­lisen kir­joituk­sen, jos­sa hän leimasi kaik­ki eduskun­tavaalien maa­han­muut­ta­jae­hdokkaat heikko­laa­tu­isik­si toteemiehdokkaik­si, lis­tan koris­teik­si ja sirkushah­moik­si. Vihrei­den ehdokkaana ole­va Ozan Yanar (main­os tuos­sa sivu­palkissa) haas­toi Hal­la-ahon julkises­ti väit­te­lyyn mis­tä poli­ti­ikan lohkos­ta tahansa osoit­taak­seen, ettei väite maa­han­muut­ta­jae­hdokkaiden kyvyt­tömyy­destä pidä paikkaansa. Haaste on julka­istu myös Iltale­hden ja Uuden Suomen blo­geil­laan.  Jos Hal­la-aho on sanansa mit­tainen mies, hän ottaa haas­teen vastaan!

 

 

 

 

119 vastausta artikkeliin “Jussi Halla-aho, ota haaste vastaan!”

  1. Hal­la-aho on idiootti.

    En ymmär­rä miten kaiken jär­jen mukaan älykäs mies voi olla silti noin umpi­tyh­mä. Aivan kuin Hal­la-aho kan­nat­ta­ji­neen olisi jonkin­laisen kollek­ti­ivisen mieli­sairau­den val­las­sa, sel­l­aisen joka estää ajat­tele­mas­ta selkeästi ja pistää kir­joit­tele­maan jut­tu­ja, joi­ta kukaan jär­jis­sään ole­va poli­itikko ei kirjoittaisi. 

    Hal­la-ahon kan­nat­ta­jathan ovat sitä mieltä, että mies on aina oike­as­sa ja eri­tyis­es­ti hän on oike­as­sa sil­loin, kun ei tarkoit­tanut sitä mitä kirjoitti.

    Näin vaik­ka olen hal­lik­sen kanssa aika mon­es­ta asi­as­ta samaa tai aika lail­la mieltä.

  2. Ensin Hal­la-aho leimaa maa­han­muut­ta­jae­hdokkaat heikko­laa­tu­isik­si toteemeik­si, ja sit­ten lopus­sa toteaa että “Ehdokkaiden heikko­laa­tu­isu­us taas johtuu vain siitä, että mamui­hin suh­taudu­taan edelleen toteemiolentoina”.

    En ole riit­tävän sivistynyt kieli­ti­eteil­i­jä jot­ta osaisin sanoa onko tuo kehäpäätelmä, aivopieru vai molempia.

    Olisi toki ilah­dut­tavaa jos joku ottaisi haas­teen vas­taan ja purkaisi sitä auki, enkä nyt tarkoi­ta mitään aivopieru­jen puo­lus­tamisia, vaan kokon­aisu­ut­ta. Ja mieluiten kirjallisesti. 

    Hom­panssi­jen­gi on vuosia kasan­nut vakioar­gu­ment­te­jaan foo­ru­mille. Ja nämä “hyysärit” taas eivät koskaan alen­nu keskustele­maan rasistien kanssa, niin asia ei etene. Molem­mat tahot ovat jumis­sa poterois­saan, huutel­e­vat tois­t­en­sa ohi eikä näistä lähtöko­hdista ole mah­dol­lis­takaan saavut­taa mitään rak­en­tavaa, kos­ka maail­mankat­so­muk­set ja näkökul­mat ovat liian erilaisia. 

    Mut­ta kun ei näis­sä asiois­sa edes ole mitään uni­ver­saalia totu­ut­ta, todel­lisu­us kun on tasan sel­l­ainen mitä yhdessä päätämme luo­da. Ja toi­sis­sa mais­sa todel­lisu­us on ihan toinen.

    Hal­la-ahol­la on ollut scrip­tas­saan usein myös hyviä huomioi­ta. Joista media ja kaik­ki tahot vaikenevat, kos­ka asia halu­taankin vai­eta. Ja kun sit­ten lähin­nä täl­laisia aivopieru­ja nos­te­taan esi­in, tai jopa puh­tai­ta val­hei­ta rotu­to­htorin sanomi­sista, niin näil­lä luo­daan vain sitä vas­takkainaset­telua lisää. 

    Valitet­tavasti tun­tuu että hom­panssien potero on paljon suurem­pi ja syvem­pi kuin hyysärien potero. Onnek­si niistä molem­mista on hyvä huudel­la rauhas­sa tääl­lä Suomen lintukodossa.

  3. No, jos nyt toimin paho­laisen asiana­ja­jana, niin ilmiö johon Hal­la-aho viit­taa on kyl­lä aika todel­li­nen. Jos joku on maa­han­muut­ta­jana ehdokkaana, niin tämä joku aika har­voin pääsee — oikein tai väärin — pro­filoi­tu­maan oikein minkään muun ilmiön kaut­ta kuin maahanmuuttajana. 

    Tämä ei ole ehdokkaan oma vika, enkä voi käy­dä arvaile­maan mitä Hal­la-aho “tarkoit­taa” oma­l­la kir­joituk­sel­laan, mut­ta jos seu­raa sitä, mitä näistä ehdokkaista kir­joite­taan ja mis­tä asioista hei­dän kan­nar­in­sa kumpua­vat, niin ei se mieliku­va kyl­lä ihan kauhean vääräkään minus­ta ole. Jopa Yanar — joka var­masti on aivan fik­su ja asi­api­toinen ehdokas — pro­filoi itsen­sä main­ok­ses­sa maa­han­muut­ta­jak­si sanaleikillään. 

    Lisäk­si huo­maut­taisin siitä yhdestä sanas­ta, joka Hal­la-ahon tek­stis­sä löy­tyy, eli sanas­ta “varsi­nainen”. Täl­lä ilmiöl­lä Hal­la-aho on irvail­lut, ja vaik­ka en jaa hänen käsi­tyk­siään sinän­sä, niin oike­as­sa hän on siinä, että meil­lä on aivan pähkähul­lu käsi­tys siitä mitä “varsi­nainen” maa­han­muut­to on. Sak­sas­ta Suomeen muut­tanut ja suomea puhu­va ei ole näis­sä keskusteilus­sa koskaan “varsi­nainen” maa­han­muut­ta­ja, eikä sel­l­ainen ole myöskään suo­ma­laisen kanssa naimi­sis­sa ole­va venäläi­nen tai viro­lainen. Ain­oas­taan Lähi-idästä tai Afrikas­ta kotoisin ole­vat ovat “varsi­naisia” maa­han­muut­ta­jia, ja sit­ten kuitenkin joka välis­sä kun halu­taan puhua maa­han­muu­ton tilas­toista niin vede­tään — ja Osmokin vetää — sen tilas­ton että viro­laiset ja venäläiset ovat suurim­mat ryh­mät. Tämä on epäreilua, kos­ka eiväthän nämä ole varsi­naisia maa­han­muut­ta­jia, jos Vihreiltä kysytään. 

    No, tämä urpu­tus sik­seen, mut­ta voitaisi­inko oikeasti luop­ua tästä rasis­tis­es­ta kak­sois­stan­dard­ista puolin ja toisin?

  4. Mik­si riehaan­tua tai loukkaan­tua itses­tään­selvyy­destä? Jos ker­ran puoluei­den mamu-ehdokkaat ovat ehdokkaina paras­ta A‑ryhmää, niin loogis­ta­han on että he tule­vat ja pyyhkivät pöy­dät tule­vis­sa vaaleissa.

    En ymmär­rä mie­len­sä­pa­hoit­ta­jien porua, ellei hei­dän mielestään Hal­la-ahon väit­teessä ole perää.

  5. Poterot ja poterot, aika syvis­sä poterois­sa näyt­tää pari nim­imerkkiä ole­van Hal­la-aho fiksaatioissaan.

    Tietyl­lä taval­la Hal­la-aho on ikävä kyl­lä oike­as­sa muu­tamista mamue­hdokkaista. Kun turhan mon­es­sa tiet­ty­jen ehdokkaiden blo­geis­sa kaivel­laan aina jostain per­sut ja hal­la-aho ja rasis­mi, eikä mitään muu­ta san­ot­tavaa ole, niin eiköhän ker­ro niiden ehdokkaiden tasos­ta. Joidenkin ehdokkaiden haas­tat­telu­ja ja väit­te­ly­itä radios­sa kun on tul­lut, tulee mieleen että jos heil­lä olisi muu­ta san­ot­tavaa, heitä voisi äänestääkkin. Mikäli äänestäisin ihon­värin perusteella.

    Olis­han se mie­lenki­in­toista nähdä Hal­la-ahon ja Ozan Yanarin väit­te­ly. Jos pysyt­täisi­in fak­tois­sa, eikä tuo­taisi mieliku­vi­tuk­sel­lista työvoima­pu­laa mukaan, eikä muitakaan per­in­teisiä keppihevosia.

  6. “Ozan Yanar haas­toi Hal­la-ahon julkises­ti väit­te­lyyn mis­tä poli­ti­ikan lohkos­ta tahansa”

    On aika hur­jaa jos Ozan näkee itsen­sä kaikkien poli­ti­ikan aihei­den asiantun­ti­jana. Har­voin tämän luokan kavere­i­ta on löy­tynyt Suomes­ta. Ehkä tässä nyt on sellainen.

    Hal­la-aho on pere­htynyt eri­tyis­es­ti maa­han­muut­toon. Otak­sun, että väit­te­ly siitä aiheesta olisi sil­loin paikallaan. Seu­raan innol­la miten tämä jupak­ka kehit­tyy ja Ozanin pär­jäämistä. Hal­la-ahon osaamista asian tiimoil­ta en epäile.

  7. Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista joskus kuul­la esimerkik­si Husun tai muiden maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ehdokkaiden mielip­iteitä jostain muus­takin kuin Hal­la-Ahos­ta tai Per­Su­ista. Olisi hienoa, että nämä ehdokkaat tuli­si­vat esi­in oma­l­la asiantun­te­muk­sel­laan tai ideoil­laan, ei vain Per­suil­la ratsastamalla.

    Liekö syy asi­api­toisen sanomisen vähyys tai sit­ten media yksinker­tais­es­ti kiin­nos­tuu helpom­min aiheesta, jos mainit­see Persut.

  8. Sääli, että Hal­la-ahon vas­tus­ta­jat omak­su­vat heti Hal­la-ahon ter­mi­nolo­gian. Kieli on val­taa. Koko maa­han­muut­toon liit­tyvä uuskäsit­teistö on Hal­la-ahon luo­maa. Taas tuli uusi “totee­mi”, jos­ta seu­raa liu­ta yhdyssanoja.

  9. Soin­in­vaaran luulisi ymmärtävän tilas­toti­eteilystä sen ver­ran, että näk­isi, miten yhden ehdokkaan väit­te­lykyky ei todista Hal­la-ahon viit­taa­mas­ta ryh­mästä käytän­nössä yhtään mitään.

    Yllä joku oli löytäv­inään ris­tiri­itaa heikko­laa­tu­isu­u­den ja toteemi­o­len­tona olemisen väliltä, mut­ta sitähän ei vält­tämät­tä ole. Jos maa­han­muut­ta­ja nähdään ensisi­jais­es­ti toteemi­o­len­tona puolueelle, niin sil­loin häneltä ei vaa­di­ta juurikaan mui­ta näyt­töjä, kos­ka maa­han­muut­ta­ju­us itsessään jo kat­so­taan suurek­si ansiok­si. Tästä tietenkin seu­raa kaikkien toden­näköisyyk­sien val­os­sa keskimäärin vähem­män näyt­töä kuin jos maa­han­muut­ta­ju­ut­ta ei pidet­täisi ansiona ollenkaan. Toisin san­ot­tuna rima madaltuu.

    Toiv­ot­tavasti Hal­la-aho ei lähde jonkun Vihreän vaali­vankkure­i­ta vetämään. Eiköhän tämä jo itsessään ollut riit­tävä markki­noin­tikik­ka. Väsyt­tää jo etukä­teen, kos­ka var­maankin tämä ylly­tys on vas­ta aluil­laan, että eikö mies uskalla, eikö mies ole sanansa mit­tainen. Minkä sanansa? Eivät hänen sanansa sisältäneet mitään jonkun ran­dom-Vihreän kanssa väittelystä.

  10. Mik­si Hal­la-ahon pitäisi suos­tua väit­te­lyyn, eihän hän ole edes ehdol­la vaaleis­sa? Minus­ta nyt on muutenkin aika nor­maalia vähätel­lä ennen vaale­ja kil­pail­e­van leirin mahdollisuuksia.

    Nyt käsi sydämelle:
    1. Nojaako Yazan Onar­in kam­pan­ja jol­lakin tasol­la hänen maa­han­muut­ta­jataus­taansa, vai onko se kam­pan­jas­sa merk­i­tyk­setön sivu­juonne (tyyli­in: kaikki­han nyt ovat jostakin kotoisin)? Ainakin kam­pan­ja­sivuil­la asialle on annet­tu aika paljon tilaa.
    2. Moniko vihreä on tietois­es­ti vähätel­lyt Per­su­jen mah­dol­lisuuk­sia men­estyä vaaleissa?

    Väit­te­lykut­su on julk­isu­ustemp­pu, jol­la Yazan ei todista mitään. Paras tapa todis­taa Hal­la-ahon kom­ment­ti vääräk­si on keskit­tyä omaan tekemiseen: vetää onnis­tunut kam­pan­ja, väitel­lä julkises­ti mah­dol­lisim­man mon­en edus­ta­jan kanssa, kir­joit­taa paljon kan­nan­ot­to­ja ja tul­la lop­ul­ta valituksi.

  11. Jokaisel­la puolueessa on jokaises­sa vaalis­sa täyte-ehdokkai­ta, joil­la ei ole mitään muu­ta roo­lia kuin täy­den­tää alue‑, sukupuoli‑, ikä ja ammattivalikoimaa. 

    Isois­sa puolueis­sa kärkiehdokkaille rahoite­taan kun­non kam­pan­ja. He pää­sevät parem­pi­in vaali­tent­tei­hin edus­ta­maan puoluet­ta ja he näkyvät yhtei­sis­sä main­ok­sis­sa. Pienistä KD on ään­ten keskit­tämisen mes­tari näil­lä keinoilla. 

    Vaaleis­sa lie­nee ehkä puo­let toiveikkai­ta ehdokkai­ta, jot­ka itse usko­vat mah­dol­lisuuk­si­in­sa, n 1 500 henkeä.
    Kuumal­la listal­la lie­nee n 500 ehdokas­ta, jot­ka toi­sis­saan kam­pan­joi­vat riit­täväl­lä bud­jetil­la ja real­is­tiselta oma­l­la kan­natuk­sel­la. Vihreistä ehkä 30 ehdokas­ta on niitä, joil­la on mah­dol­lista tul­la val­i­tuk­si jol­lain todennäköisyydellä.

    Maa­han­muut­ta­jien määrää en näistä veikkaa. 

    Kyse ei ole pätevyy­destä. Rahat, omat ja tuk­i­joiden, tun­net­tuus ja näkyvyys medi­as­sa, tukiryh­män laatu, kam­pan­jan onnis­tu­mi­nen ja kyky tava­ta ihmisiä ratkai­se­vat. Puolue­toimis­ton tuki on välttämättömyys.

  12. TL:
    Hal­la-ahol­la on ollut scrip­tas­saan usein myös hyviä huomioita. 

    Siinäpä se. Miehel­lä tun­tuu kuitenkin ole­van aivan pakot­ta­va tarve tor­pe­doi­da itse kaiken, mitä on koskaan saanut aikaisek­si. Hyvänä esimerkkinä potkut hallinto­valiokun­nan pj:n paikalta. 

    En oikein ymmärät­nyt että hakiko mies var­mo­ja potku­ja kir­joit­ta­mal­la puh­taan julkisen ket­tuilukir­jeen, jos­sa suurieleis­es­ti ilmoit­taa, ettei aio ero­ta. Sen kun luin, totesin mielessäni että ei tämän ulostu­lon jäl­keen ole kuin yksi mah­dolli­nen lop­putu­los, Hal­la-aho saa kenkää pj:n paikalta. 

    On outoa että se ukko kaataa ker­ta toisen­sa jäl­keen ben­saa liekkei­hin ja sit­ten jäkikä­teen ihme­telee, kun kul­makar­vat kärähtivät.

  13. Sylt­ty: Aivan kuin Hal­la-aho kan­nat­ta­ji­neen olisi jonkin­laisen kollek­ti­ivisen mieli­sairau­den val­las­sa, sel­l­aisen joka estää ajat­tele­mas­ta selkeästi ja pistää kir­joit­tele­maan jut­tu­ja, joi­ta kukaan jär­jis­sään ole­va poli­itikko ei kirjoittaisi. 

    Kum­mallista. Minä kun ajat­te­len näistä monikult­tuurisu­u­den kan­nat­ta­jista ja rajat auki porukoista ihan samal­la tavalla.
    Vaikut­taa myös aivan siltä, että pelkkä sana “Hal­la-aho” saa joil­takin aiv­ot kytkey­tymään pois päältä ja sen jäl­keen lue­tun ymmär­rys muut­tuu ennem­minkin lue­tun väärinymmärrykseksi.

    En edes odota, että näi­den kah­den porukan välille syn­ty­isi mitään keskusteluy­hteyt­tä. Ero ajat­telus­sa on yhtä suuri kuin kiihko­marx­i­laisel­la kom­mu­nis­til­la ja kap­i­tal­is­til­la. Toivon mukaan se kumpi on enem­män oike­as­sa ratkaistaan vaaleis­sa eikä val­takun­nal­lises­sa tur­paan­ve­tok­il­pailus­sa. Etenkin vasem­man puolen anark­isti­lau­mat tun­tu­vat kan­nat­ta­van tur­paan­ve­tok­il­pailua enem­män kuin demokra­ti­aa. Nämä pahamaineiset hal­la-aho­laiset ovat jatku­vasti puhuneet demokra­t­ian puolesta.

  14. Onnek­si ehdokaslis­toil­la ei ole koskaan yhden­teke­viä kiin­tiöyrit­täjiä, ‑opet­ta­jia, ‑poli­ise­ja ja ‑opiske­li­joi­ta.

    Jos olisi, niin sehän tarkoit­taisi, että kaik­ki yrittäjä‑, opettaja‑, poli­isi- ja opiske­li­jae­hdokkaat ovat turhia.

  15. Sylt­ty:
    Hal­la-aho on idiootti.

    Eikö täl­lais­es­ta lauseesta Korkein Oikeus tuomitse sekä Syl­tyn että Soin­in­vaaran jalka­pu­uhun kirkon­mäelle? Oho, ja näköjään nyt myös minut!

  16. Ei Hal­la-aho leiman­nut kaikkia mamue­hdokkai­ta toiseut­ta edus­taviksi lis­tan koris­teik­si, ain­oas­taan eräät heistä.
    Ja mik­si ihmeessä Jussin pitäisi lähteä Vihrei­den yksit­täis­ten ehdokkaiden kam­pan­jati­laisuuk­si­in vet­onaulak­si ja huomio­ta keräämään? Jus­si kam­pan­joi hiki hatus­sa per­sue­hdokkaiden kanssa.

  17. No eihän Hal­la-aho ole koskaan sano­jen­sa takana. Hän vain kir­joit­telee jut­tu­ja ja sit­ten on luk­i­joiden vas­tu­ul­la lukea niitä ja tehdä johtopäätök­siä. Niin­pä Hal­la-aho ei ole koskaan väärässä, vaan hän­tä vain tulk­i­taan väärin ja muutenkin syr­jitään mediassa.

  18. Hal­la-aho esit­ti, nim­iä mainiten, että mon­et maa­han­muut­ta­jataus­taiset ehdokkaat ovat heikko­ta­soisia ehdokkai­ta. Jos Yazan näkee siinä rasis­mia, niin se on hänen tulk­in­tansa, ja joku voisi siitäkin loukkaan­tua. Puolueet aset­ta­vat julkkik­sia, poli­ise­ja jne. yhdel­lä ulot­tuvu­udel­la äänestäji­in vetoavia ehdokkai­ta. Ei maa­han­muut­ta­jataus­taisu­us ken­estäkään huonoa tee, ja sitä Hal­la-aho ei kom­men­tis­saan esittänyt.

    Mikäli Yazan halu­aa har­ras­taa yhteiskun­nal­lista keskustelua, niin siitä vain. Tois­taisek­si näkemäni ei ainakaan vielä vaku­u­ta min­ua. Primääriläh­teenä Hal­la-Ahon vasti­neessa Helsin­gin Sanomien otsikko tutkimus­ra­portista, ilman pere­htymistä sen sisältöön, ei ole hyvä suori­tus. Toise­na primääriläh­teenä hyvin heikko­laa­tu­inen selvi­tys, jon­ka kus­tan­nus­vaiku­tusarviot ovat tekemät­tä ja luotet­tavu­us vajaa.

    http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183753-maahanmuuttokeskustelu-menee-taas-metsaan#comment-2851550

    Jostain syys­tä muuten aivan saman­tyyp­pinen kir­joi­tus, samoil­la argu­menteil­la ja lähteil­lä posahti ulos myös Kale­vi Sor­sa-säätiön blo­gis­sa. Siinä kir­joit­ta­ja kun­nos­tau­tui käyt­tämään Hesari-otsikon lisäk­si primääriläh­teenä Kat­ja Bloigua.
    http://sorsafoundation.fi/2015/02/13/maahanmuuttajat-ja-todellisuus‑2/

    Joko yhteiskun­nalli­nen keskustelumme on heikko­ta­soista tai tarkoi­tushakuista. Mielestäni se vas­ta onkin rasistista.

  19. Taisi olla niin, että Hal­la-aho kir­joit­ti tuon jutun härnätäk­seen ja nos­taak­seen maa­han­muu­ton otsikoi­hin, tietäen val­lan main­iosti, että kir­joituk­ses­ta nousee meteli. Reagoimal­la kir­joituk­seen tanssii täysin Hal­la-ahon pillin mukaan. Hän­hän julka­isi sivuil­laan samaan aikaan lis­tan ehdokkai­ta, joi­ta suosit­telee äänestämään. Ozan Yanarit ja Osmot tekevät siis perus­suo­ma­laisille vaal­i­työtä ja Hal­la-aho kiit­tää & kumartaa.

  20. Kärkäs oli Hal­la-ahon kir­joi­tus, scrip­tas­sa Hal­la-aho argu­men­toi parem­min ja hark­it­se­vam­min. Itse ymmärsin kir­joituk­sen epäi­lyk­senä, että mamu-ehdokkaat ovat lis­toil­l­la lähin­nä kiin­tiöe­hdokkaina ja osoit­ta­mas­sa puolueen “suvait­se­vaisu­ut­ta”.

    Yanarin ehdo­tus on eri­no­mainen, ja jaan OS:n toiveen, että Hal­la-aho ottaisi haas­teen vastaan.

    p.s. Sylt­ty, kan­nat­taa vilka­ista scrip­ta-blo­gia ja arvioi­da sen jäl­keen uud­estaan hie­man ennakkolu­u­loista mielipidettäsi.

  21. Eri puolueis­sa on jo varsin pitkään vaikut­tanut maa­han­muut­ta­jataus­taisia ihmisiä, eikä heitä ole sinne kukaan patis­tanut vaan ovat men­neet ihan itse. Heitä on otet­tu mukaan puoluei­den johtoe­limi­in ja heitä on valit­tu vaaleis­sa kun­nan­val­tu­us­toi­hin ja otet­tu mukaan lau­takun­ti­in. Maa­han­muut­ta­jataus­taisia ihmisiä siis on val­lankäyt­täjinä yhteiskun­nan päät­tävis­sä elimissä.

    Nyt Hal­la-aho väit­tää heitä “koris­teik­si” vain sil­lä perus­teel­la että tois­taisek­si kukaan heistä ei ole päässyt eduskun­taan (todel­lisu­udessa olikin, kun asi­as­ta otet­ti­in hie­man Hal­la-ahon ennakkolu­u­lo­ja tarkem­min selvää). Viimek­si pääsy oli yhdel­lä maa­han­muut­ta­jataus­taisel­la ehdokkaal­la muuten vain 100 äänen päässä.

    Seu­raavak­si Hal­la-aho ehkä väit­tää että maa­han­muut­ta­jat ovat poli­ti­ikas­sa pelkkiä koris­tei­ta kos­ka heitä ei vielä ole min­is­tere­inä tai valit­tu Suomen presidentiksi?

  22. Hm, tähän keskustelu­un en ota kan­taa lainkaan, todel­lisu­us kun on mitä kul­loinkin on vaan ei juuri koskaan sitä mitä olemme kuvitelleet luovamme. 

    Mitä toivoisin on, että kansane­dus­ta­javaaleista ei tehtäisi huu­toäänestys­tä jon­ka lop­putu­lok­ses­ta yllytetään lyömään veto­ja kuin ravikil­pailuis­sa. Osmokin, usein sen­tään tolkun mies.

    Meille ei paljoa jää jos kansane­dus­ta­jista tehdään hevosia.

  23. Has­su­ja nuo ekat kommentit.
    Olen niin tyh­mä että en ymmär­rä mik­si joku on kir­joi­tus tyh­mä sen vuok­si että toinen sanoo sen ole­van tyhmä.

  24. Sylt­ty:

    En ymmär­rä miten kaiken jär­jen mukaan älykäs mies voi olla silti noin umpityhmä. 

    Ilkeys ja pahan­tah­toisu­us eivät ole tyh­mien yksi­noikeus. Hal­lik­sen jutut auke­nee parem­min, jos niiden taustalle ei ole­ta posi­ti­ivisia vaikuttimia.

  25. “Vaik­ka suurin osa suo­ma­lai­sista epäilemät­tä voisi äänestää minkä väristä ehdokas­ta hyvän­sä, val­ta­va enem­mistö heistä edel­lyt­tää kaiken­värisiltä ehdokkail­ta mui­ta kuin toteemiom­i­naisuuk­sia ennen kuin oikeasti äänestää heitä. Tämä on hyvä asia.” 

    “Veikkaan per­stun­tu­mal­la, että Husu saa 700–900 ään­tä. Tämä johtuu siitä, että vaik­ka tum­mai­hoiset ihmiset, etenkin soma­lit, aiheut­ta­vat innos­tus­ta suvait­se­vai­sis­sa ihmi­sis­sä, sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka oikeasti äänestäi­sivät ö‑luokan ehdokkai­ta pelkästään hei­dän ihon­värin­sä takia, on hyvin rajalli­nen määrä.”

    Tain­nut taas monikult­tuurisu­ususkon­non har­joit­ta­jil­ta jäädä kiihkopäis­sään huo­maa­mat­ta koko jutun point­ti. Tuos­sa­han Hal­la-aho vain kri­ti­soi ehdokkai­ta, joiden pääasialli­nen ansio ehdokkaana on se maa­han­muut­ta­jataus­ta. Yhtä aiheel­lista kri­ti­ikkiä voisi esit­tää vaik­ka useim­mista ihan kan­ta­suo­ma­lai­sis­takin julkkise­hdokkaista, joista monien pääan­sio tun­tuu ole­van se jo aiem­min han­kit­tu julkkisstatus.

  26. Eikö tuo nyt ole vaa­timus toisen puolueen kärkin­i­men, joka ei ole edes ehdol­la, lähtemis­es­tä jär­jestämään isoa ilmaista main­os­ta oman puolueen nuorelle ja tun­tem­at­toma­lle ehdokkaalle?

    Olisi reilumpi pyyn­tö, jos Soin­in­vaara tai Haav­is­to suos­tu­isi vas­taavaan väit­te­lyyn jonkun nuoren ja julk­isu­ut­ta tarvit­se­van per­sun kanssa.

  27. No jos H‑A ottaisi haas­teen vas­taan, olisi tämä ilmaista vaal­i­main­os­ta Ozmanille, kos­ka toden­näköis­es­ti hän selviy­ty­isi väit­telystä hyvin. En usko, että H‑A ottaa haastet­ta vastaan.

  28. Mikä idea tuos­sa Juurikkalan main­ok­ses­sa on, että Osmo lymyää tuol­la takana? Oudon näköistä.

  29. Toteemi­o­len­to! Mikä lois­ta­va poli­ti­ikan uusiosana. Tämä saat­taa vielä tul­la kum­mit­tele­maan H‑an uralle. Voiko olla mitään kuvailevampaa.

  30. Hal­la-aho on taita­va kynäniek­ka, mut­ta hän ei ota haastet­ta vas­taan, kos­ka hän on ump­isurkea keskusteli­ja. Sik­si Hal­la-aho on ja pysyy ns. keyboard-warriorina.

    En ymmär­rä mik­si Hal­la-aho sor­tuu po. tek­sti­in. Minus­ta todel­la tarpee­ton­ta ihmis­ten leimaamista ja hal­ven­tamista. Jos tek­sti ei kohdis­tu­isi poli­itikkoi­hin tai sel­l­aisek­si pyrkivi­in, sanois­in, että se on jo rikosoikeudel­lis­es­ti kun­ni­aa loukkaa­va. Maini­taan ihmisiä nimeltä ja liitetään hei­hin todel­la loukkaavia ilmaisu­ja, jot­ka ovat lisäk­si täysin tarpeet­to­mia. Mik­sei voi vain sanoa, että hänen mielestään maa­han­muut­ta­jataus­taiset ehdokkaat eivät saa ääniä näil­lä ja näil­lä perusteilla.

    Mis­tä ihmeestä moinen viha ja mik­si? Täl­laiseenko äänestäjät sit­ten halu­a­vat samais­tua, kuten Hal­la-ahon äänestäjät Hal­la-ahon itsen­sä mielestä ilmeis­es­ti halu­a­vat? Nolo tek­sti ja täy­tyy sanoa, että pidin Hal­la-ahoa fiksumpana.

    Hal­la-aho myös: 

    “Kepu­laisia äänestäjiä on Helsingis­sä vähän, eikä niil­lä vähilläkään ole mitään syytä äänestää Husua, kos­ka tar­jol­la on esimerkik­si Pel­toko­r­pi, Rehn ja Lehtomäki.”

    Pel­toko­r­pi? Ai se Lehtomä­ki, joka junailee kepu­laisille intres­seille raken­nu­soikeut­ta kansal­lispuis­toon vai se, jon­ka kump­pani sijoit­ti tal­vi­vaaraan juuri ennen uraaninot­tolupi­en julk­i­t­u­loa, joista Lehtomä­ki oli päättämässä? 

    Rehnistä voisi kir­joit­taa sato­ja sivu­ja. Yksikään suo­ma­lainen poli­ti­ikko ei ole muuten saanut Krug­manin blo­gis­sa yhtä paljon pal­sta­ti­laa. Rehn nielaisi tar­jon­nan talousti­eteen uskon­non, on edis­tänyt sitä sitkeästi ja uskol­lis­es­ti ja — kuinkas muuten — ollut väärässä kaikessa koko ajan. Li Ander­s­son vei Rehniä tele­vi­siokeskustelus­sa niin, että teki pahaa kat­soa. Sor­ry Rehn, ei tule ään­tä täältä, eikä Olli var­masti min­un ään­täni edes kaipaa.

    Voin käsi sydämel­lä sanoa, että minä äänestäisin ketä tahansa kepun maa­han­muut­ta­jae­hdokas­ta mielum­min. Jäl­ki ei voi myöskään mil­lään mit­tar­il­la las­ket­tuna mitenkään olla enää tämän huonompaa.

  31. Mik­si kansane­dus­ta­jien joukos­sa ei ole maa­han­muut­ta­jia yhtä ruot­salais­taus­taista lukuunottamatta?

  32. Hal­la-aho kan­taa tuomion­sa jäl­keen­sä pait­si mart­tyyrin viit­taa, myös ylim­män tason yhteiskun­nal­lisen näk­i­jän kruunua.

    Oksen­t­a­mi­nen ei ollut kaukana, kun luin ko. kirjoituksen.

  33. Hal­la-aho on väärässä. Tosi­asi­as­sa suurin osa ehdokkaista on heikko­laa­tu­isia toteeme­ja, lis­tan koris­tei­ta ja sirkushah­mo­ja, ikään, sukupuoleen tai ihon­väri­in katsomatta.

  34. jok­eri:
    Mikä idea tuos­sa Juurikkalan main­ok­ses­sa on, että Osmo lymyää tuol­la takana? Oudon näköistä.

    Siinä ehdokas rehellis­es­ti ker­too jo main­ok­ses­saan, että kenen käsky­jen mukaan äänestää ja kenen puhei­ta pitää.

    Harv­inaisen rehellistä ja oikeas­t­aan hyvä idea. Ongelma­han on, että jokaises­sa puolueessa ei ole kuin pari hyvää ehdokas­ta. Jos vaik­ka tietäisi, että ketkä ehdokkaat tekevät juuri niin kuin joku hyvä ehdokas sanoo, niin tämän hyvän ehdokkaan val­lan voisi moninkertaistaa.

    1. Timo Juurikkala nyt ei var­masti voisi toimia min­un käsky­jeni mukaan, kos­ka jätän eduskun­nan. Tietyn­laista värin tun­nus­tamista tuo kuva tietysti on. Olen ilmoit­tanut julkises­ti, että toivon ihmis­ten Uudel­la­maal­la äänestävän hän­tä, kos­ka olen oppin­ut arvosta­maan hänen toim­intaansa, osaamis­taan ja asen­net­taan. Tiina Elo ja Jyr­ki Kasvi ovat myös suosituslistallani.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Zyskow­icz on määritelmän mukaanmaahanmuuttaja.

    Niin on myös mm. orto­pe­di­an prof. Diet­rich Schlenzka.

    Scrip­tas­sa Hal­la-Aho kir­joit­taa älykkäästi ja usein prustelee hyvon näkäko­htansa, mut­ta tuo viitat­tuy blogikir­joi­tus oli kyl­lä alle kaiken arvostelun

  36. Tiedemies: vede­tään — ja Osmokin vetää — sen tilas­ton että viro­laiset ja venäläiset ovat suurim­mat ryhmät. 

    Suurin ryh­mä ovat itse asi­as­sa suo­ma­laiset; viro­laiset ja venäläiset tule­vat vas­ta kakkose­na ja kol­mose­na. (Kieli­toimis­ton sanakir­jan mukaan maa­han­muut­ta­ja on yksinker­tais­es­ti ‘maa­han muut­ta­va t. muut­tanut henkilö’.)

    Osmo Soin­in­vaara:
    Zyskow­icz on määritelmän mukaan maahanmuuttaja. 

    Niin, ja Mart­ti Ahti­saarikin on maahanmuuttajataustainen.

  37. vta­pio: Toteemi­o­len­to! Mikä lois­ta­va poli­ti­ikan uusiosana. Tämä saat­taa vielä tul­la kum­mit­tele­maan H‑an uralle. Voiko olla mitään kuvailevampaa.

    Maskot­ti. Sisältää myös eksploitaatiovivahteen.

  38. 1.) Hal­la-aho ei sano mitään kaik­ista maahanmuuttajaehdokkaista.

    2.) Hal­la-aho ei mainitse kir­joituk­ses­sa Oza­nia. Tästäkin johtuen julk­isu­u­denkipeän Ozanin “haaste” on naurettava.

  39. tje:
    Mik­si Hal­la-ahon pitäisi suos­tua väit­te­lyyn, eihän hän ole edes ehdol­la vaaleis­sa? Minus­ta nyt on muutenkin aika nor­maalia vähätel­lä ennen vaale­ja kil­pail­e­van leirin mahdollisuuksia. 

    Ei tietenkään kan­na­ta suos­tua, tuos­sa­han ei voi voit­taa mitään, vaan ain­oas­taan toisi lisää näkyvyyt­tä vastapuolen ehdokkaille.

    Mut­ta ihan täysin ekvi­valen­tisti vastapuolen ehdokkaan kan­nat­ti haas­taa Hal­la-aho väit­te­lyyn, vaik­ka jo etukä­teen tietää ettei hän tule suos­tu­maan. Täl­läkin haas­teel­la OY on saanut rop­pakau­pal­la täysin ilmaista mainosta.

    Kumpikin osa­puoli on toimin­ut tässä haaste­hom­mas­sa juuri niin kuin vaaleis­sa kan­nat­taa toimia.

    Sem­moinen asi­avirhe näis­sä vaal­i­ju­tuis­sa yleen­sä on, että eduskun­nas­sa­han on ollut mamu­ja jo vaik­ka kuin­ka kauan sit­ten. Hel­la Wuoli­jo­ki, kansane­dus­ta­jak­si 1946, oli syn­tynyt Virossa ja Ben Z on maa­han­muut­ta­jataus­tainen, kos­ka on toisen polveen mamu. Nuo tuli­vat ensim­mäisenä mieleen.

    (en jak­sa kahla­ta kaikkia vieste­jä läpi, ehkä tämäkin on jo mainittu)

  40. Rolle:p.s. Sylt­ty, kan­nat­taa vilka­ista scrip­ta-blo­gia ja arvioi­da sen jäl­keen uud­estaan hie­man ennakkolu­u­loista mielipidettäsi.

    Kuule luin scrip­taa melkein alus­ta asti, kunnes äijän aivopierut alkoi­vat suo­raan san­ot­tuna v***n liikaa. Esson baarin blo­gisti ja vakavas­tiotet­ta­va poli­itikko ovat kak­si eri asi­aa eikä Hal­la-aho kan­nat­ta­ji­neen oikein tun­nu ymmärtävän, mitä eroa näil­lä kahdel­la on.

  41. pekka:Tain­nut taas monikult­tuurisu­ususkon­non har­joit­ta­jil­ta jäädä kiihkopäis­sään huo­maa­mat­ta koko jutun pointti. 

    En nyt oikein ymmär­rä mik­sei sitä voi tehdä jotenkin asiallisesti? 

    Ai hem­met­ti, mä uno­hdin. Asial­lisu­us kos­kee ain­oas­taan Alexan­der Stub­bia, esimerkik­si purkkar­it ovat täysin asi­a­ton jalkine päämin­is­ter­ille! Sen sijaan Euroopan par­la­mentin mep­pi voi kir­joitel­la ihan mitä tahansa ilman, että sitä las­ke­taan asiattomaksi!

    Vas­taavasti Hal­la-ahon nimit­tämi­nen rotu­to­htorik­si on täysin asi­a­ton­ta, mut­ta kun Hal­la-aho ker­too kil­paile­vien puoluei­den ehdokkaiden ole­van pelkkiä toteemieläim­iä, niin tämä on ain­oas­taan sat­apros­ent­tista faktaa.

    Nii­in, näin­hän tämä menee, nämä tupla­s­tan­dard­it on niin nähty.

  42. Jus­si Hal­la-aho on kir­joit­tanut, että blo­gin­sa perus­ta oli monikult­tuurisu­u­den vas­tus­t­a­mi­nen. Vuosien saatossa Hal­la-aho on omak­sunut poli­ti­ikan pöytä­ta­vat, mut­ta kun ideana on vas­tus­t­a­mi­nen, niin ylilyön­te­jä tulee tavan takaa.
    Pres­i­dent­ti Tar­ja Halo­nen sanoi aikanaan, että ihmis­ar­vo kuu­luu kaikille. Varsin kan­natet­ta­va aja­tus, mut­ta Halo­nen imp­likoi tästä sen, että Suomeen saa tul­la (asumaan) kuka tahansa. Nyt ollaan ”mitä asi­at itsessään ovat” ‑ajat­telun äärel­lä. Lähi ‑idän ja Afrikan yli­jäämä väestön siirtämi­nen Euroop­paan ja Suomeen on sitä monikult­tuurel­lisu­ut­ta, jota Hal­la-aho vas­tus­taa. Tämä kysymyk­sen ratkaisu vaatii real­is­mia, jota valitet­tavasti ei ole tarjolla.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Zyskow­icz on määritelmän mukaanmaahanmuuttaja.

    Niin. Ja vieläpä pako­lais­van­hem­mista (Puolan juu­ta­lai­sista). Hän tosin on syn­tynyt Helsingis­sä 1954, mut­ta saanut maameme kansalaisuduen vuo­nan 1959.

  44. Zyskow­icz on maa­han­muut­ta­jan lap­si, mut­ta syn­tynyt per­heen jo ase­tut­tua Suomeen.

    Kun­ni­an­loukkauk­sen kyn­nys on kyl­lä saatu alas jos ö‑luokan ehdokkaan kut­sum­i­nen ö‑luokan ehdokkaak­si on kun­ni­an­loukkaus. Se, että suvait­se­vaisu­ut­taan ja rasis­min­vas­taisu­ut­taan korosta­vat puolueet eivät ole onnis­tuneet rekry­toimaan ehdokkai­ta, jot­ka vetoaisi­vat edes suvait­se­vaisi­in äänestäji­in, ain­oas­taan täyte- tai kiin­tiöe­hdokkai­ta — sitähän se Hal­la-ahon tek­sti käsit­teli — on kaiketi osoi­tus lähin­nä näi­den puoluei­den tai hei­dän äänestäjien­sä rasistisuudesta.

    1. En tieä, mis­sä Ben on syn­tynyt, mut­ta hän ei ole syn­type­r­äi­nen Suomen kansalainen. Piti oikein muut­taa perus­tus­lakia, että hänestä olisi voitu tehdä ministeri.

  45. Totee­mi ei muuten ole kovin uusi kieliku­va. Google totee­mi Halla-aho:

    Exä niinq häpee!? — Jus­si Halla-aho
    http://www.halla-aho.com/scripta/exa_niinqu_hapee.html
    23.10.2006 — “Suvait­se­vainen” on yli­pap­pi monikult­tur­is­mi-nimisessä uskon­nos­sa, jon­ka jumala, totee­mi ja ikoni on tum­mai­hoinen mus­li­mi. Uskon, että 


    Työvoima­pu­las­ta ja rajaseudun elävöittämisestä
    http://www.halla-aho.com/…/tyovoimapulasta_ja_radaseudun_elavoittamisesta….
    11.9.2014 — Heistä tulee tietyn­laisia toteeme­ja, jot­ka asete­taan jalustalle ja lasikaap­pi­in ja joi­ta sit­ten ihme­tel­lään ja ihastel­laan. Mil­lainen on elävöitynyt …
    Maa­han­muut­ta­jien työl­listymis­es­tä — Jus­si Halla-aho
    http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html

    1.4.2012 — Tämän asen­teen seu­rauk­se­na soma­leista tuli toiseu­den ja mon­i­naisu­u­den toteemei­ta. Hei­dät pan­ti­in lasikaap­pi­in ja nos­tet­ti­in jalustalle …
    Vielä raiskauk­sista — Jus­si Halla-aho
    http://www.halla-aho.com/scripta/viela_raiskauksista.html

    13.9.2007 — Maail­ma on täyn­nä nai­ive­ja ihmisiä, jot­ka oikeasti usko­vat monikult­tuuripup­pua. Pro­pa­gan­dan totee­mi ja ikoni on mus­ta mies. Suo­mi ei tarvitse …

  46. tje: 1. Nojaako Yazan Onar­in kam­pan­ja jol­lakin tasol­la hänen maa­han­muut­ta­jataus­taansa, vai onko se kam­pan­jas­sa merk­i­tyk­setön sivu­juonne (tyyli­in: kaikki­han nyt ovat jostakin kotoisin)? Ainakin kam­pan­ja­sivuil­la asialle on annet­tu aika paljon tilaa.

    Jok­seenkin samal­la taval­la kuin tum­matukkaisu­us, äitiys, lääkäriys, kolmekymp­pisyys, jne. toki näyt­telee osaa jokaisen kyseisen ehdokkaan kohdal­la. Ja puolueet pyrkivät tekemään lis­tansa senkin huomioon ottaen, että on suo­tavaa että siel­lä on eril­laisia ihmisiä, eikä esimerkik­si viit­täkym­men­tä äkäistä nuor­tami­estä. Ozanin kohdal­la min­un kor­vaani viiteryh­mäk­si on tosin useim­miten mainit­tu nuoret, Helsin­gin Vihrei­den listal­la ei ole kovin mon­taa alle kolmekymp­pistä ja äänestäjis­sä on.

    Mut­ta se mikä tässä nyt tökkii on että kun kyseessä ei nyt ker­takaikki­aan ole mikään syvästi huole­hti­va kaikkea kivaa kaikille julkkise­hdokas, vaan ihan vakavasti otet­ta­va ja osaa­va nuori poli­ti­ikko jol­la on sub­stanssia. Vähän niin kuin ryh­mit­täisi Oden silmälasipäis­ten miesten ehdokkaak­si, ei sinän­sä etteikö hänel­lä olisi lasit.

  47. Alapo:
    Poterot ja poterot, aika syvis­sä poterois­sa näyt­tää pari nim­imerkkiä ole­van Hal­la-aho fiksaatioissaan.

    No mis­sä poterossa olen? Maa­han­muu­tos­ta olen käsit­tääk­seni Soin­in­vaaran lin­joil­la, tai vielä liberaalimpi. 

    Tietyl­lä taval­la Hal­la-aho on ikävä kyl­lä oike­as­sa muu­tamista mamuehdokkaista.

    Ainakin Hus­sein on erit­täin asialli­nen edus­ta­ja, mitä olen hänen blo­giaan välil­lä silmäil­lyt niin olen ollut enim­mäk­seen samaa mieltä. Toiv­ot­tavasti Husu pääsee eduskuntaan.

    Abdi­rahim Hus­sein (Kesk):
    “Veron­mak­sa­jana kan­natan perus­suo­ma­lais­ten aloit­teen maa­han­muu­ton liit­tyvät rahoi­tus ja tukimuo­to­jen perus­teel­lista selvit­tämistä. Olen sitä mieltä että koko maa­han­muut­to­jär­jestelmän rahoi­tus ja todel­li­nen vaiku­tus pitää tarkastel­la kun­nol­la. Olen sitä mieltä ettei inte­groin­ti toi­mi täl­lä het­kel­lä nykyisel­lä keinol­la ja että se tarvit­see tarkastelua sekä korjausta.”

    http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175444-nostetaan-kissojen-lisaksi-koiratkin-poydalle

    Olis­han se mie­lenki­in­toista nähdä Hal­la-ahon ja Ozan Yanarin väit­te­ly. Jos pysyt­täisi­in fak­tois­sa, eikä tuo­taisi mieliku­vi­tuk­sel­lista työvoima­pu­laa mukaan, eikä muitakaan per­in­teisiä keppihevosia. 

    TV-väit­te­lyt ovat yleen­sä kon­sep­til­taan ala-arvoisia ja tyhjän­päiväisiä. Siis esim. nämä homo- fem­i­nisti- jne illat joi­ta tele­vi­sios­sa on ollut. Haetaan vas­takkainaset­telua, puhutaan kevyesti tois­t­en päälle, ja ihmiset näkevät sit­ten aina sen oman puolen edus­ta­jan ole­van niskan pääl­lä, kos­ka eivät pidä vastapuoles­ta ja tämän argumenteista. 

    Min­ul­la on face­bookissa kave­ri­na puo­len­tusi­naa punav­i­her­fem­i­nis­tiä, jot­ka sään­nöl­lis­es­ti linkit­tävät jonkun Hal­la-aho uutisen, ja sit­ten komp­paa­vat tovere­itaan “iljet­tävää!, rasisti! nat­si! men­gele!”. Mut­ta koskaan eivät kom­men­toi itse asi­aa mil­lään tavalla.

    http://www.ozan.fi/eduskuntavaaliteemat/#kovaatasaarvoa

    Halu­aisin lukea kuin­ka Yanar purkaa kir­jal­lis­es­ti auki “naisen euro on 80 sent­tiä” väit­teen­sä, ja mitä asialle pitäisi tehdä. Tai tarkalleen mil­lä taval­la rasis­mi­in pitäisi puut­tua? Mikä sitä rasis­mia on? 

    Mut­ta aina kun men­nään tilas­toi­hin ja kovi­in yksi­tyisko­hti­in, nämä fem­i­nis­tit vaikenevat.

  48. Maa­han­muut­ta­jista. On jotenkin irvokas­ta, että kokoomus ja SDP esim. maoinos­ta­vat omia kärki­maa­han­muut­ta­janaisi­aan ulkonäön avul­la. Annetaan ymmärtää, että kau­ni­in naisen paik­ka on luon­nol­lis­es­ti eduskunnassa.

    Samat puolueet ovat huolis­saan äänestysak­ti­ivi­su­u­den laskus­ta. Miten se toisaal­ta lisää äänestysak­ti­ivi­su­ut­ta, jos äänestäjille tuo­daan mieliku­va, että ulkonäkö on keskeinen osa ehdokkaan pätevyyt­tä? Toki ilmiö on suurem­paa kuvaa poli­ti­ikan estetisöitymisessä.

  49. Noh, täy­tyy sanoa, että olen Hal­lik­sen kanssa samaa mieltä. Olisi kiva nähdä, että maa­han­muut­ta­jae­hdokkaal­la on muu­takin san­ot­tavaa, kuin haukkua suo­ma­laiset ja Halla-aho.

  50. Kaikeen ylla olevaan,

    Olette te aika saalit­tavaa porukkaa. Mut­ta tehan olette suo­ma­laisia. (mamu­ja, valkoisia, mita tahansa).

    Sel­l­ai­ta ela­ma on.

    t. Mikko

  51. Marko Hami­lo:
    Kun­ni­an­loukkauk­sen kyn­nys on kyl­lä saatu alas jos ö‑luokan ehdokkaan kut­sum­i­nen ö‑luokan ehdokkaak­si on kunnianloukkaus. 

    Oletko ihan vakavis­sasi sitä mieltä, että jos tiet­ty osa perus­suo­ma­lais­ten kansane­dus­ta­jista kor­vat­taisi­in maa­han­muut­ta­jil­la, taso jotenkin merkit­tävästi laskisi?

    Rasis­min his­to­ri­a­han on täyn­nä tätä samaa: määritel­lään joku ryh­mä ja sit­ten ale­taan kut­sua sitä jol­lain nimellä.

    Röyhkeyt­tä on se, että ei edes vaivaudu­ta peit­telemään loukkaus­ta, vaan val­i­taan ihan tietois­es­ti huonoin mah­dolli­nen kat­e­go­ria kuvaa­maan tietyn ihmis­ryh­män edustajia. 

    Se, että maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät heikosti on myös osit­tain asen­nekysymys. Niin kauan kuin yhteiskun­nas­sa on ihmisiä, jot­ka leimaa­vat toisia, kukaan ei halua ottaa riskiä oman yri­tyk­sen leimautumisesta.

    Tämä on mielestäni yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeä kysymys, eikä siitä tah­do­ta uskaltaa puhua, mut­ta siitä olisi tärkeä puhua, kos­ka asen­teisi­in voidaan vaikuttaa. 

    Homous oli joskus syn­tiä ja sairaus, enää se ei kaikkien mielestä sitä ole. Joidenkin mielestä se on sitä vieläkin. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa vaikka­pa Alan Turingista ker­to­va elokuva.

    Olen­naista on kuitenkin havai­ta, että ihmisenä olem­i­nen on kehit­tymistä ja kas­vamista. Ilman mah­dol­lisu­ut­ta kokeil­la siip­iään ihmi­nen ei kehi­ty. Kun olet nuori, mah­dol­lisu­udet usein avau­tu­vat luot­ta­muk­sen kautta.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    En tieä, mis­sä Ben on syn­tynyt, mut­ta hän ei ole syn­type­r­äi­nen Suomen kansalainen. Piti oikein muut­taa perus­tus­lakia, että hänestä olisi voitu tehdä ministeri.

    Ben Zyskow­icz ei ole koskaan ollut Val­tioneu­vos­ton jäsen (min­is­teri), kyl­läkin edusku­nan puhemies.

    Suomen vuo­den 1919 Hal­li­tus­muo­dos­sa luon­nol­li­sista syistä val­tioneu­vos­ton jäseneltä edel­lyteti­in syn­type­r­äistä Suomen kansalaisu­ut­ta. Tämä alkoi tul­la ongel­mak­si jo 70-luvul­la, jol­loin alu­no­erin suomen­vi­ro­lais­es­ta, joskn maas­sammesyn­tyneestä ke Jut­ta Zil­li­a­cus­ta ei voin­ut tul­la min­is­ter­iä. Ja asia koko ajan lisää aktu­al­isoituu maamme kansainvälistyessä.

    Sikäli kuin minä tiedän, asia kor­jat­ti­in vuosi­tuhan­nen vai­h­teen perustuslakiuudistuksessa.

    Ei mil­lään pahal­la: Kuvit­telisi edus­ta­ja Soininvaaran
    jotakin tietävän pitkäaikaises­ta työ- ja ikätoveristaan.

  53. mikko siito­nen:
    Kaikeen ylla olevaan,

    Olette te aika saalit­tavaa porukkaa. Mut­ta tehan olette suo­ma­laisia. (mamu­ja, valkoisia, mita tahansa). 

    Eri­no­maisen tyyp­illi­nen kom­ment­ti sieltä punaviher-poterosta. 

    Jos olet tuo: mikkosiitonen.net niin onnek­si olkoon, olet juuri saman­lainen stereo­tyyp­pinen punav­ihreä fem­i­nisti, jot­ka vuodes­ta toiseen ylim­ielis­es­ti ilkku­vat Oikeamielisen Aat­teen­sa takaa ihmisiä jot­ka yrit­tävät analysoi­da poli­ti­ikkaa, syitä ja seu­rauk­sia eri puolilta.

  54. Markku af Heurlin: Ben Zyskow­icz ei ole koskaan ollut Val­tioneu­vos­ton jäsen (ministeri)…Sikäli kuin minä tiedän, asia kor­jat­ti­in vuosi­tuhan­nen vai­h­teen perustuslakiuudistuksessa.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809188289632_uu.shtml, “Krooni­nen pään­särky sai konkariedus­ta­jan luop­umaan ministerihaaveista”.

    Ei mil­lään pahal­la: Kuvit­telisi edus­ta­ja Soin­in­vaaran jotakin tietävän pitkäaikaises­ta työ- ja ikätoveristaan. 

    Ehkäpä hän tietääkin.

  55. Mik­si sinä Osmo Soin­in­vaara et haas­ta Halla-ahoa?

    Pait­si sin­ul­la ei ole mitään voitet­tavaa pait­si menetet­tävää. Taval­laan se olisi lope­tus sin­un poli­it­tiselle uralle­si, kos­ka Hal­la-aho (kuten mon­et muut) ker­toi aikoinaan äänestäneen sinua.

    Se, jota kaik­ista eniten rakasti — katk­er­im­min vihaa.

  56. tpyy­lu­o­ma:
    Mut­ta se mikä tässä nyt tökkii on että kun kyseessä ei nyt ker­takaikki­aan ole mikään syvästi huole­hti­va kaikkea kivaa kaikille julkkise­hdokas, vaan ihan vakavasti otet­ta­va ja osaa­va nuori poli­ti­ikko jol­la on sub­stanssia. Vähän niin kuin ryh­mit­täisi Oden silmälasipäis­ten miesten ehdokkaak­si, ei sinän­sä etteikö hänel­lä olisi lasit. 

    No jos vaal­is­lo­gan on “maan muut­ta­ja”, niin tuskin se nyt ihan sat­tumal­ta siihen on pää­tynyt… vähän kuin Osmo kam­pan­joisi eduskun­tavaaleis­sa slo­ganil­la “Silmälasipäi­nen mies”. Itseasi­as­sa tuo voisi kyl­lä ollakin aika voit­ta­va veto.

  57. Röyhkeyt­tä on se, että ei edes vaivaudu­ta peit­telemään loukkaus­ta, vaan val­i­taan ihan tietois­es­ti huonoin mah­dolli­nen kat­e­go­ria kuvaa­maan tietyn ihmis­ryh­män edustajia. 

    Ajatel­la Hal­la-Aho julke­si kut­sua täyte­hdokkaina pitämiään maa­han­muut­ta­jae­hdokkai­ta täytehdokkaiksi. 

    Kuin­ka val­ta­va sun suut­tumus olisi, jos joidenkin muiden puoluei­den edus­ta­jat kut­su­isi­vat läh­es kat­e­goris­es­ti kil­pail­e­van puolueen koko äänestäjäkun­taa rasis­teik­si, joka on oikeasti stig­ma­ti­soi­va määre.

  58. Tero Tolo­nen: Oletko ihan vakavis­sasi sitä mieltä, että jos tiet­ty osa perus­suo­ma­lais­ten kansane­dus­ta­jista kor­vat­taisi­in maa­han­muut­ta­jil­la, taso jotenkin merkit­tävästi laskisi?

    Rasis­min his­to­ri­a­han on täyn­nä tätä samaa: määritel­lään joku ryh­mä ja sit­ten ale­taan kut­sua sitä jol­lain nimellä.

    Röyhkeyt­tä on se, että ei edes vaivaudu­ta peit­telemään loukkaus­ta, vaan val­i­taan ihan tietois­es­ti huonoin mah­dolli­nen kat­e­go­ria kuvaa­maan tietyn ihmis­ryh­män edustajia. 

    BLAA BLAA…

    Jos olisit lukenut nälvimäsi tek­stin, olisit tietoinen siitä että siinä kut­sut­ti­in ö‑luokan ehdokkai­ta ö‑luokan ehdokkaik­si. Siinä ei kut­sut­tu maa­han­muut­ta­jia ö‑luokan ihmisiksi.

    Ö‑luokan ehdokkai­ta on kaikil­la puolueil­la eduskun­ta- ja varsinkin kun­nal­lis­vaaleis­sa. Näitä voidaan kut­sua myös kiin­tiöe­hdokkaik­si tai täyte-ehdokkaik­si tai mis­seik­si. Hei­dän tehtävän­sä on tuo­da hie­man ääniä jostakin kapeas­ta nich­estä. Puolueil­la ei kuitenkaan yleen­sä ole pelkoa, että nämä ehdokkaat tuli­si­vat valituiksi.

    Hal­la-ahon havain­to oli, että maa­han­muut­ta­jae­hdokkaat ovat jär­jestään näitä maa­han­muut­ta­janich­estä eli markki­naraos­ta kil­paile­via ehdokkai­ta, eikä kel­lään heistä ole sel­l­aista yleis­poli­it­tista profi­il­ia ja/tai tun­net­tuut­ta ja sel­l­aista CV:tä, jol­la kerätään merkit­tävästi ääniä tuon oman markki­naraon ulkop­uolelta. Lisäk­si samas­ta markki­naraos­ta kil­pailee nyt enem­män ehdokkai­ta kuin sil­loin, kun Zahra Abdul­lah melkein tuli valituksi.

    Jos joku on tästä ana­ly­y­sistä eri mieltä, esit­täköön argu­ment­tin­sa. Suurin osa keskustelus­ta on tavanomaiseen tapaan koskenut jotakin muu­ta kuin alku­peräisen tek­stin sisältöä.

    Ter­veisin ö‑luokan ehdokas (nuors) 1999 eduskun­tavaaleista, 120 ääntä.

  59. Wikipedi­an mukaan BZ on syn­tynyt Suomes­sa mut­ta alku­jaan ollut Puolan kansalainen: 

    Zyskow­icz syn­tyi Helsin­gin Kamp­is­sa. Hänen puolan­ju­u­ta­lainen isän­sä Abram Zyskow­icz (1917–1960) oli kotoisin Puolan Kiel­ces­tä ja työsken­teli ahtaajana.[3] Zyskow­iczin suomen­ju­u­ta­lainen äiti Ester Frid­man (1920–2002)[4] oli Pauligin[4] puhe­lin­vai­h­teen työntekijä.[5] Abram Zyskow­icz selvisi suvus­taan ain­oana Sach­sen­haus­enin ja Maj­danekin keskitysleireiltä[6][4] ja saa­pui Ruot­si­in pakolaisena[5]. Ruot­sis­sa hän tapasi siel­lä väli­aikaises­ti asuneen Ester Frid­manin ja he avioi­tu­i­v­at. Tytär Carmela syn­tyi vuon­na 1952 ja seu­raa­vana vuon­na per­he muut­ti Suomeen. Ben Zyskow­icz syn­tyi vuot­ta myöhem­min. Abram Zyskow­icz hukkui uin­tiretkel­lä Benin ollessa kuusivuotias.[5] Syn­tyessään Ben ja hänen sis­aren­sa Carmela oli­vat Puolan kansalaisia vuo­teen 1959 asti jol­loin he sai­vat Suomen kansalaisu­u­den [7]. Zyskow­icz kävi Helsin­gin juu­ta­laista koulua ja samal­la luokalla oli myöhem­min tun­net­tu filosofi Dan Steinbock.[5] Hän kir­joit­ti yliop­pi­laak­si vuon­na 1973 Töölön yhteisk­oulus­ta ja valmis­tui oikeusti­eteen kan­di­daatik­si Helsin­gin yliopis­tos­ta vuon­na 1978.[8]

  60. Vai on fem­i­nis­mi kaikkien etu? Aika mie­lenki­in­toinen näke­mys. Kokeil­laanko mui­ta ismejä? 

    -Rasis­mi on kaikkien etu! (ei tun­nu lentävän)
    ‑Kom­mu­nis­mi on kaikkien etu! (ei nyt oikein maistu)
    ‑Fasis­mi on kaikkien etu! (en nyt ihan usko)
    jne jne.

    Mik­si fem­i­nis­mi muka on jonkin­lainen poikkeus? Mik­si vihrei­den ehdokkaiden on ihan pakkopakko toitot­taa tätä samaa juttua?

  61. Maa­han­muut­tokri­it­tisyy­dessä on kyse peniskateudesta.

  62. Tiedemies:
    Vai on fem­i­nis­mi kaikkien etu? Aika mie­lenki­in­toinen näke­mys. Kokeil­laanko mui­ta ismejä? 

    -Rasis­mi on kaikkien etu! (ei tun­nu lentävän)
    ‑Kom­mu­nis­mi on kaikkien etu! (ei nyt oikein maistu)
    ‑Fasis­mi on kaikkien etu! (en nyt ihan usko)
    jne jne.

    Mik­si fem­i­nis­mi muka on jonkin­lainen poikkeus? Mik­si vihrei­den ehdokkaiden on ihan pakkopakko toitot­taa tätä samaa juttua?

    Odotan tähän mm. seu­raavia “vas­ta-argu­ment­te­ja”:

    1) Rin­nas­tatko fem­i­nis­min rasis­mi­in, kom­mu­nis­mi­in ja fasismiin?

    2) Fem­i­nis­mi ajaa myös miesten etua “paran­ta­mal­la” nais­ten ase­maa. Näin ollen nais­ten etu ei voi olla miehiltä pois.

  63. Marko Hami­lo: Jos olisit lukenut nälvimäsi tek­stin, olisit tietoinen siitä että siinä kut­sut­ti­in ö‑luokan ehdokkai­ta ö‑luokan ehdokkaik­si. Siinä ei kut­sut­tu maa­han­muut­ta­jia ö‑luokan ihmisiksi. 

    Tein tuon havain­non itse asi­as­sa jo kuin ensim­mäistä ker­taa Hal­la-Ahon Scrip­taa, siis blo­gia jos­sa hän on vuosia ker­tonut ajatuksenkulustaan.

    Tyyli on sel­l­ainen, että ikäänkuin soite­taan sel­l­aista musi­ikkia, joka ensiluke­mal­ta kuu­lostaa hyvin hyökkäävältä maa­han­muut­ta­jia kohtaan — kuitenkin kun tek­stin lukee tarkem­min niin eihän siel­lä oikeas­t­aan luekkaan sitä mitä ensinäkemältä vaikuttaa.

    Mut­ta kun sama teema on jatkunut jo yli kymme­nen vuot­ta, niin ainakin min­un on vaikea tulkia hänen sanomisi­aan minään muu­na kuin maa­han­muut­ta­ji­in suun­nat­tuna halveuksuntana.

    eikä kel­lään heistä ole sel­l­aista yleis­poli­it­tista profi­il­ia ja/tai tun­net­tuut­ta ja sel­l­aista CV:tä, jol­la kerätään merkit­tävästi ääniä tuon oman markki­naraon ulkopuolelta. 

    Tämä on vähän saman­lainen argu­ment­ti kuin tode­ta, että tänävuon­na peruste­tu­il­la yri­tyk­sil­lä ei ole selvästi lähellekään niin kovaa liike­vai­h­toa kuin vaikka­pa kymme­nen vuot­ta sit­ten peruste­tu­il­la yrityksillä.

    Kun maa­han­muut­ta­jia nos­te­taan lis­toille, he hil­jalleen alka­vat saa­da tun­net­tuvu­ut­ta ja tuk­i­joi­ta, he alka­vat oppia miten sys­tee­mi toimii ja kun pääsee mukaan vaikut­ta­maan asioi­hin, myös demokra­t­ian hyvät puo­let alka­vat täl­löin toimia.

  64. Mie­lenki­in­toista näis­sä keskusteluis­sa on niis­sä käytet­ty ter­mi­nolo­gia. Kuten edel­lä käy­dys­tä käy epä­suo­rasti ilmi, ter­miä ‘maa­han­muut­ta­ja’ ei suinkaan sovel­leta kaikki­in muual­ta Suomeen muut­taneisi­in ulko­maalaisi­in tai hei­dän lap­si­in­sa. Vai onko joku joskus nimit­tänyt Beniä ‘toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jak­si’? ‘Maa­han­muut­ta­jia’ eivät myöskään yleen­sä koskaan ole esimerkik­si Kes­ki- tai Län­si-Euroopas­ta (tai muus­ta ns. län­si­maas­ta) tänne muut­ta­neet (tai hei­dän lapsensa).

    ‘Maa­han­muut­ta­ja’ näyt­tääkin etupäässä ole­van yhtey­dessä ko. henkilön ihon­väri­in. Täl­lä kier­toil­mauk­sel­la voidaan näp­pärästi vält­tää sel­l­aiset viit­tauk­set, jot­ka voitaisi­in määritel­lä suo­raan rasistisiksi.

    Eri­tyisen kiin­nos­ta­va on ter­mi ‘toisen pol­ven maa­han­muut­ta­ja’. Sil­lä tarkoite­taan pääasi­as­sa tääl­lä syn­tyneitä ‘väärän­värisiä’, jot­ka ovat usein myös Suomen kansalaisia. Yleen­sä he ovat kuitenkin syn­nyt­tyään ‘muut­ta­neet’ vain Kätilöopis­tol­ta tai Nais­ten­klinikalta esimerkik­si Ruo­ho­lah­teen tai Vuosaareen.

    Onkin mie­lenki­in­toista nähdä, kuin­ka mon­een polveen tämä leimaami­nen jatkuu: onko meil­lä joskus vielä viiden­nen pol­ven maahanmuuttajia?

  65. “Maa­han­muut­tokri­it­tisyy­dessä on kyse peniskateudesta.” 

    Jos­sain määrin var­maankin, mut­ta oli­pa­han silti taas aikamoi­sen aivopiereskelevä yleistys sin­ul­ta. Toisaal­ta, eipä ollut ensim­mäi­nen — eikä var­masti viimeinenkään. 

    Maa­han­muut­tokri­it­tisyyt­tä on niin hyvää kuin huonoakin. Impi­vaar­alaisu­us ja rajat kiin­ni-ajat­telu on huonoa; hyvää taas se, että varo­taan nyt edes vähän puolen maail­man sosi­aal­i­toimis­tok­si jou­tu­mista. EHDOTTOMAN huonoa on minkään­laiseen rodulliseen, poli­it­tiseen tai uskon­nol­liseen syr­jin­tään perus­tu­va puhe tai toim­inta; ei ollenkaan huonoa puolestaan mm. joidenkin län­si­maid­en har­joit­ta­ma pistey­tyspoli­ti­ik­ka, jon­ka nojal­la porukkaa ote­taan sisään tarveharkintaisesti. 

    Mitä human­itääriseen maa­han­muut­toon tulee, niin pako­laisia on kyl­lä syytä ottaa jonkin ver­ran ihan jo siitäkin itsekkäästä syys­tä, että jos tääl­läkin vielä joskus vetelä vetäisee pro­pel­li­in, niin ottaa­pa­han sit­ten joku ehkä _meitäkin_ nurkki­in­sa nuhjaamaan. 

    Mut­ta joo. Lisää prag­ma­tismia ja vähem­män ide­ol­o­gista per­seilyä kum­mal­takaan puolen rin­ta­ma­l­in­jaa, niin ehkäpä se läh­tee siitä selviämään. Käytän­nöl­lisyyt­tä par­ran­päris­te­lyn sijaan, sanon minä!

  66. “Varsi­nainen maa­han­muut­ta­ja” on nimeno­maan suvait­se­vais­ton itsen­sä kek­simä ter­mi juurikin erot­ta­maan nämä sak­salaiset insinöörit etnis­es­ti edis­tyk­sel­li­sistä urbaaneista väreil­i­jöistä. Ter­min “varsi­nainen maa­han­muut­ta­ja” tähän maa­han lanseerasi Astrid Thors, joka eräässä tv-haas­tat­telus­sa selkeyt­ti maa­han­muut­ta­jat-käsitet­tä jaka­mal­la nämä kah­teen ryh­mään – maa­han­muut­ta­jat ja varsi­naiset maahanmuuttajat. 

    Samoin Oden sen­su­urin kohteek­si jou­tui joukko suvait­se­vais­ton _itsensä_ kek­sim­iä ylistäviä luon­nehd­in­to­ja “varsi­nai­sista maa­han­muut­ta­jista” kos­ka ne kuulem­ma oli kir­joitet­tu hal­ven­tavaan sävyyn. Sävy ja sana­muo­to oli täysin suvait­se­vais­ton itsen­sä kehit­tämää. Jos kek­sitään uud­is­sano­ja hal­ven­tavien tilalle kuvaa­maan ilmiötä jos­sa _on_ hal­ven­net­tavaa ollaan juuri täl­laises­sa ode­l­o­gian kier­teessä jos­sa pitää jo kauan ennen osa­ta ennakoi­da kuol­loinkin voimas­sa ole­vat sal­li­tut sanat ja sanon­nat kos­ka koh­ta ne ovat kiellettyjä.

  67. Mikko Kivi­ran­ta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809188289632_uu.shtml, “Krooni­nen pään­särky sai konkariedus­ta­jan luop­umaan ministerihaaveista”.

    Ehkäpä hän tietääkin.

    Tämä on vähn turhaa huu­tamista, mut­ta on pään­särky eikä viit­sisi enää käy­dä sorvin ääreen

    OS: “En tieä, mis­sä Ben on syn­tynyt, mut­ta hän ei ole syn­type­r­äi­nen Suomen kansalainen. Piti oikein muut­taa perus­tus­lakia, että hänestä olisi voitu tehdä ministeri.”

    Käy nyt saman kaupun­gin kansae­dust­ja­toveris­taan, joka vielä on aika näkyvä hah­mo, ottaa selvän tai kuulee, mis­sä kaveri on elänyt lap­suuten­sa ja nuoruuten­sa. Ja mil­loin hän sai Suomen kansalaisuuden.

    Ei kuu­lu asi­aan: Opiske­lu­toveri­ni näyt­ti 50-päivil­lään pres­i­dent­ti Ståhlber­gin päätöstä myön­tää hänen isoisälleen Suomen kansalaisu­us. Kiin­tosia dokuken­tit ja ns. mikrohistoriaa.

  68. Markku af Heurlin:
    Ei mil­lään pahal­la: Kuvit­telisi edus­ta­ja Soininvaaran
    jotakin tietävän pitkäaikaises­ta työ- ja ikätoveristaan.

    Jos on yläas­teen aikaista yhteiskun­taopin opet­ta­jaani uskomi­nen, ja mik­sei olisi kun opet­ta­ja oli lois­ta­va ja asiantun­te­va (ter­veisiä H.R.:lle) niin kyl­lä tuo­ta lakia muutet­ti­in juuri Zyskow­iczin takia. Jot­ta jätetään ovi auki hal­li­tuk­seen. Sehän ei merkin­nyt sitä, että siitä oves­ta oli pakko astua.

    1. Kun lakia muutet­ti­in, keskusteluis­sa mainit­ti­in nimeno­mais­es­ti Ben. Olen kyl­lä tietoinen, että Ben kieltäy­tyi tar­jo­tus­ta min­is­terin paikasta.

  69. Jalankulk­i­ja: Onkin mie­lenki­in­toista nähdä, kuin­ka mon­een polveen tämä leimaami­nen jatkuu: onko meil­lä joskus vielä viiden­nen pol­ven maahanmuuttajia?

    On tietysti, ellei koh­ta kek­sitä jotain järkeväm­pää nim­i­tys­tä kuvaa­maan sel­l­aista suo­ma­laista, joka ei näytä Seit­semän vel­jek­sen Eerol­ta. Syytä olisi kek­siä ja pian! Onhan meil­lä täl­läkin het­kel­lä “kol­man­nen pol­ven maa­han­muut­ta­jia”, joiden iso­van­hem­mat tuli­vat Soma­lias­ta 1990-luvun alus­sa ja sai­vat tääl­lä lap­sia 1990-luvun alkupuolella.

    Kas kun “maahanmuuttaja”-sanalla ei ole kansan kie­lenkäytössä mitään tekemistä sel­l­aisen määritelmän kanssa, jos­sa maa­han­muut­ta­ja olisi muual­la syn­tynyt, Suomeen muu­tanut henkilö. Niin kansa kuin lehdis­tö ja poli­itikot käyt­tävät sanaa yhä enenevässä määrin merk­it­semään sel­l­aista ihmistä, joka ei ole riit­tävän “suo­ma­lainen”, mitä se sit­ten kenenkin mielestä tarkoit­taa. Niin­pä naa­purin Horst, Ham­purista Suomeen muut­tanut ja Siemen­sil­lä työsken­televä kris­tit­ty insinööri, naimi­sis­sa suo­ma­laisen kanssa ja kak­si las­ta, ei ole “maa­han­muut­ta­ja” eivätkä hänen lapsen­sa varsinkaan ole sitä, kun taas naa­purin kolme­vuo­tias Abdi­rah­man, mur­taen suomea puhu­va mus­li­mi, on “maa­han­muut­ta­ja”, vaik­ka niin hän kuin hänen van­hempansa ovat syn­tyneet Suomessa.

    Jos “maa­han­muut­ta­ja” määriteltäisi­in esimerkik­si sen perus­teel­la, miten sanaa kielessä käytetään (net­ti­cor­puk­set), niin toden­näköis­es­ti määritelmä menisi niin, että mitä vier­aampi kult­tuuri, mitä erikoisem­pi kieli, mitä enem­män val­taväestöstä poikkea­va ulkonäkö ja pukeu­tu­mi­nen, mitä enem­män kristi­nuskos­ta poikkea­va uskon­to, sitä enem­män henkilö on “maa­han­muut­ta­ja”. Riip­pumat­ta siitä, mis­sä on syn­tynyt ja mil­loin tänne tullut.

    Suo­ma­laises­sa maa­han­muut­tokeskustelus­sa on pielessä suurin piirtein kaik­ki mah­dolli­nen, käsit­teistä läh­tien. Se on kaikkien kannal­ta sääli.

    Terv. nim­im. 17. pol­ven maa­han­muut­ta­ja (Anton Fed­er­ley saa­pui Sak­san Augs­bur­gista Turku­un vuon­na 1721)

    1. On tietysti, ellei koh­ta kek­sitä jotain järkeväm­pää nim­i­tys­tä kuvaa­maan sel­l­aista suo­ma­laista, joka ei näytä Seit­semän vel­jek­sen Eerolta.

      “Vis­i­ble minori­ties”, Kanada

  70. Markus Vars­ta:
    Kuin­ka val­ta­va sun suut­tumus olisi, jos joidenkin muiden puoluei­den edus­ta­jat kut­su­isi­vat läh­es kat­e­goris­es­ti kil­pail­e­van puolueen koko äänestäjäkun­taa rasis­teik­si, joka on oikeasti stig­ma­ti­soi­va määre. 

    No, var­maankin ensin mieleen tulisi kysyä, mik­si näin on? Onko tässä toises­sa puolueessa ken­ties jotain sel­l­aista, mikä provosoi.

    Aihe on kyl­lä kiin­nos­ta­va ja tärkeä, ostin joskus New York­ista antik­vari­aatista mukaan ihan sat­tumal­ta kir­jan, jos­sa käsitel­lään 1980-luvun lop­un Amerikkalais­ten ajat­telijoiden käsi­tyk­siä hei­dän omas­ta yhteiskun­nas­taan. “A World of Ideas” — Bill Moy­ers. Aiheet vai­htel­e­vat fysi­ikas­ta kulttuuriin.

    Tom Wolfe ker­too New York­ista, joka on kokenut monia suo­ranaisia maa­han­muut­toaal­to­ja, ensim­mäi­nen aal­to oli valkoiset Euroop­palaiset, sak­salaiset ja Irlan­ti­laiset, sit­ten ital­ialaiset ja juu­ta­laiset, myöhem­min Karib­ia, Etelä Amerik­ka, Aasia ja Pohjois-Afrik­ka — on amerikkalaiselle iden­ti­teetille. Se ei ole kuitenkaan johtanut kaupun­gin hajaan­nuk­seen, vaan New York on onnis­tunut aina mukau­tu­maan muu­tok­seen ja tuol­loin 1989 poli­it­tisi­na johta­ji­na nähti­in Ital­ialaiset ja juu­ta­laiset — siis myöhempi­en aal­to­jen edus­ta­jia. Hän kokee, että afroamerikkalaiset alka­vat hil­jalleen tul­la omil­laan toimeen poli­ti­ikas­sa, mut­ta eri­lainen ihon­väri toki vaikeut­taa asioi­ta. Mut­ta kaduil­la ei ole veren­vuo­da­tus­ta ja poli­ti­ik­ka on vai­h­toe­hto sisäl­lis­so­dalle — tärkeä asia pitää mielessä.

    Filosofi Sis­sela Bok taas muis­tut­taa, että Gand­hi ja Mar­tin Luther King oli­vat henkilöitä, jot­ka alkoi­vat tehdä asioi­ta omas­sa yhteisössään aluk­si — joka sit­ten laa­jeni. Eli poli­ti­ikkaa tämäkin.

    Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta oli myös, että 1980-luku nimet­ti­in medi­as­sa “the decade of the His­pan­ic” — jäl­keen­päin tarkastel­tuna muu­tos oli hitaampi, vuosikymme­nen lopus­sa kuitenkin voiti­in sanoa, että muu­tos oli tapah­tunut, latinot oli­vat nousseet esi­in, yhteiskun­nal­liset ongel­mat oli havait­tu — oli tun­nustet­tu että niille tulee tehdä jotain ja asioi­ta oli viety eteenpäin.

    Yksi havain­to, jon­ka kir­joit­ta­jaa en muista, oli, että Amerikas­sa kat­sot­ti­in hie­man kieroon Que­beckin ja Bel­gian tapaa käsitel­lä maa­han­muut­toa: he koki­vat, että Amerikkalainen tapa, jos­sa heti alku­un pain­otet­ti­in englan­nin osaamisen tärkeyt­tä ja tutus­tutet­ti­in Amerikkalaiseen kult­tuuri­in ja his­to­ri­aan — oli olen­nainen osa maa­han­muut­ta­jien inte­groimista yhteiskun­taan. Hei­dän mielestään olisi ollut katas­trofi vain jät­tää ihmiset oman kult­tuurin­sa varaan. Tässä ehkä voi olla jotain mitä Euroop­pa on jol­lain tasol­la ylenkatsonut.

    Pahoit­te­len ylip­itkää vas­taus­ta, mut­ta kun puhutaan rasis­mista, niin halusin luo­da vähän eri­laisen per­spek­ti­ivin kuin vain “juu­pas-eipäs”, vaan pikem­minkin että emme ole yksin emmekä mitenkään ensim­mäisiä, jot­ka ovat näitä ongelmia joskus ratkoneet.

  71. Jalankulk­i­ja:
    ‘Maa­han­muut­ta­ja’ näyt­tääkin etupäässä ole­van yhtey­dessä ko. henkilön ihon­väri­in. Täl­lä kier­toil­mauk­sel­la voidaan näp­pärästi vält­tää sel­l­aiset viit­tauk­set, jot­ka voitaisi­in määritel­lä suo­raan rasistisiksi. 

    Näis­sä kri­it­ti­sis­sä keskusteluis­sa ‘varsi­nainen maa­han­muut­ta­ja’ on kuka tahansa, joka on kult­tuuril­lis­es­ti riit­tävän kaukana suo­ma­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta, ja on sitä myös taloudel­lisil­la mittareil­la. Tämä ‘erot­telu’ ja ‘syr­jin­tä’ ei siis liit­ty ihon­väri­in, pait­si ehkä joil­lain harv­inaisil­la idooteil­la uusnatseilla.

    Hom­mafo­ru­min yms. kri­ti­ik­ki kohdis­tuu tiet­ty­i­hin talout­ta ja oikeuslaitos­ta kuor­mit­tavi­in kult­tuuriryh­mit­tymi­in, ja on siis kult­tuuri­ra­sis­tista, eli tietyn­laisia kult­tuure­i­ta syr­jivää. Suvait­se­vais­to mielel­lään tietysti leimaa täl­laisen kri­ti­ikin ihon­väri­in perus­tu­vak­si rasis­mik­si, kos­ka se on help­po tapa vaien­taa vastapuoli. Mut­ta kun siinä ei ole mitään perää.

    Olen itsekin kult­tuuri­ra­sisti. Vas­tus­tan esimerkik­si ISIS porukan kult­tuuria, tai mitä tahansa kult­tuuria joka fyy­sis­es­ti alis­taa ja vahin­goit­taa toisia. Olen myös huolestunut näi­den tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jien kult­tuurien tiety­istä piirteistä, jot­ka tekevät ne yhteen­sopi­mat­tomik­si län­si­maid­en kanssa. Nämä asi­at näkyvät nyt palav­ina autoina mm. Ruot­sis­sa ja Ran­skas­sa, ja ter­rori-iskuina mm. pilapi­irtäjiä ja juu­ta­laisia kohtaan. 

    PS. Olen enem­män kuin 1/4 osaa maa­han­muut­ta­jien jälkeläi­nen. Jos Ruotsin ja Sak­san kansalaiset las­ke­taan maahamuuttajiksi.

  72. Daniel Fed­er­ley: On tietysti, ellei koh­ta kek­sitä jotain järkeväm­pää nim­i­tys­tä kuvaa­maan sel­l­aista suo­ma­laista, joka ei näytä Seit­semän vel­jek­sen Eerol­ta. Syytä olisi kek­siä ja pian! 

    Jos “maa­han­muut­ta­ja” määriteltäisi­in esimerkik­si sen perus­teel­la, miten sanaa kielessä käytetään (net­ti­cor­puk­set), niin toden­näköis­es­ti määritelmä menisi niin, että mitä vier­aampi kult­tuuri, mitä erikoisem­pi kieli, mitä enem­män val­taväestöstä poikkea­va ulkonäkö ja pukeu­tu­mi­nen, mitä enem­män kristi­nuskos­ta poikkea­va uskon­to, sitä enem­män henkilö on “maa­han­muut­ta­ja”. Riip­pumat­ta siitä, mis­sä on syn­tynyt ja mil­loin tänne tullut.

    Ei ole lainkaan yhden­tekevää, mil­laista ter­mi­nolo­giaa näis­sä keskustelus­sa käytetään. Se on taa­tusti selvää myös Hal­la-aholle, joka on koulu­tuk­seltaan kieli­ti­eteil­i­jä (ja käsit­tääk­seni itse asunut ‘maa­han­mut­ta­jana’ mm. Ukrainan Kiovassa). 

    Nyt medi­aa ja julk­isu­ut­ta pyöritetään usein sen ympäril­lä, ilmoit­taako joku ole­vansa ‘maa­han­muut­tokri­it­ti­nen’ vai ‘maa­han­muut­to­vas­tainen’, kun pitäisi selvit­tää, mitä sanan alku­os­al­la tarkoite­taan ja kei­hin kri­ti­ik­ki tai vas­taisu­us oikeasti kohdistetaan.

    Suomes­sa istuu näköjään edelleen tosi tiukas­sa muukalaiskam­mo, vaik­ka sen ole­mas­saoloa yritetään peit­el­lä eri­laisil­la eufemis­meil­lä. ‘Väärässä’ ihon­väris­sä kun on se ongel­ma, ettei se haal­is­tu kun­nol­la edes Suomen kelmeässä talvivalossa.

  73. TL: “Olen itsekin kult­tuuri­ra­sisti. Vas­tus­tan esimerkik­si ISIS porukan kult­tuuria, tai mitä tahansa kult­tuuria joka fyy­sis­es­ti alis­taa ja vahin­goit­taa toisia. Olen myös huolestunut näi­den tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jien kult­tuurien tiety­istä piirteistä, jot­ka tekevät ne yhteen­sopi­mat­tomik­si län­si­maid­en kanssa. Nämä asi­at näkyvät nyt palav­ina autoina mm. Ruot­sis­sa ja Ran­skas­sa, ja ter­rori-iskuina mm. pilapi­irtäjiä ja juu­ta­laisia kohtaan.”

    Kyl­lä mah­taisi ISIS-poruk­ka häm­mästyä, jos tietäisi, että niiden fun­da­men­tal­is­tista ide­olo­giaa on nimitet­ty kult­tuurik­si, itse kun näyt­tävät ole­van sitä mieltä, että ‘kult­tuuri’ pitäisi pyyhk­iä pois maan päältä.

    Kaik­ki ahdas­mieliset, fun­da­men­tal­is­tiset yhden asian liik­keet ovat yhtä tym­peitä, jos ne yrit­tävät tukah­dut­taa muiden valin­nan­va­pau­den. Eivätkä kaik­ki suinkaan käytä keinoina väki­val­taa. Kyl­lä poli­ti­ikan tar­joamil­la mah­dol­lisuuk­sil­la yritetään ja usein myös päästään pieniä ryh­miä suo­sivi­in lop­putu­lok­si­in, joil­la loukataan muiden demokraat­tisia oikeuk­sia. Esimerkke­jä löy­tyy kyl­lä san­gen läheltäkin.

  74. “Maa­han­muut­ta­ja” ja “maa­han­muut­ta­jataus­tainen” ovat sikäli huono­ja ter­me­jä, että sille ei ole kovinkaan selkeää määrit­te­lyä. Aika isol­la osal­la suo­ma­laisit­sa kun on maah­na­muut­ta­j­taus­taa niin ruot­sista, viros­ta, sak­sas­ta kuin venäjältäkin muu­ta­man sukupol­ven takaa.

    ‘Ulko­maalais­taus­tainen’ taas on ihmi­nen joka itse tai hänen jom­pi kumpi tai molem­mat van­hempansa ovat alun­perin kansalaisu­udeltaan oleet mui­ta kuin Suomen passin omis­ta­jia. Nykyi­nen kansalaisu­us tai äidinkieli ei tähän kuulu.

    Maa­han­muut­ta­ji­in mukaan mah­tu­vat niin sakalaiset, amerikkalaiset kuin Ruot­sis­sa syn­tyneet — kovin mon­en­laisia ihmisiä. Tur­va­paikan saanei­ta maa­han tulleista on pieni osa, siinä 2% 1973 — 2013 tulleista ja 8% 2013 tulleista.

    Pohjo­is­mais­sa pas­si­va­paus ja vapaa liikku­mi­nen on ollut voimas­sa jo 1956 vuodes­ta saak­ka. Isoin osa maa­han tulleista onkin EU:n ja Pohjoids­maid­en vapaan­li­ikku­vu­u­den perus­teel­la muut­tanei­ta. Työ ja avi­o­li­itot per­hei­neen ovat myös iso osa maahanmuuttoa. 

    Perssuo­ma­laiset voisi­vat ker­toa, sali­vatko he ylipäätään vapaan avioi­tu­misen? Eroami­nenkaan suomen kansalis­es­ta ei liene hyvä syy maas­ta karkoittamiseen.

    Län­si­maiseen demokra­ti­aan ja oikeuskäsi­tyk­seen kuu­luu myös se, että ihmiset tuomi­taan oikeudessa ja sitä ennen ovat syyt­tömiä. STASI DDR:ssä ja KGB/FSB Neuvostoliitto/Venäjällä ovat esimerkke­jä, että toisinkin voidaan vali­ta ja läh­es jokaista kansalaista suurel­la kus­tan­nuk­sel­la valvoa. Sitä halun­nee kovin harva.

    Löysä ja yleistävä muukalaisvi­hamielisyys on kum­mallista poli­ti­ikkaa. Siitä on hait­taa sekä maan taloudelle, yri­tyk­sille ja matkailulle, kuin myös ihan taval­lis­ten per­hei­den lapsille.

    Poli­ti­ikas­sa puolueet iste val­it­se­vat johton­sa ja val­tu­us­ton­sa. Jokainen päät­tänee mil­laisia jäsenisä siel­lä on mukana. Poli­ti­ikan laat­ua paran­taa, jos mukana on miehiä ja naisia, suomenkielisä ja ruotsinkielisiä ja kaiken­laisia muunkin­laisia ihmisiä. Se koske­nee myös Eduskuntaa.

  75. TL: Jos Ruotsin ja Sak­san kansalaiset las­ke­taan maahamuuttajiksi.

    Eivät ole varsi­naisia maahanmuuttajia.

  76. TL:
    Halu­aisin lukea kuin­ka Yanar purkaa kir­jal­lis­es­ti auki “naisen euro on 80 sent­tiä” väit­teen­sä, ja mitä asialle pitäisi tehdä. Tai tarkalleen mil­lä taval­la rasis­mi­in pitäisi puut­tua? Mikä sitä rasis­mia on? 

    Mut­ta aina kun men­nään tilas­toi­hin ja kovi­in yksi­tyisko­hti­in, nämä fem­i­nis­tit vaikenevat.

    Ehdokkail­la on muuten aika mah­do­ton tehtävä, jos jokainen asia pitää juur­ta­jak­sain perustella.

    Tuo miesten ja nais­ten palkkaero on itseänikin välil­lä ihme­tyt­tänyt, mut­ta koite­taam­pa ottaa asi­as­ta selvää:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Gender_pay_gap

    Kuvaa­jas­ta “US wom­en’s week­ly earn­ings as a per­cent­age of men’s by age, 1979–2005.” nähdään, että nais­ten ja miesten väli­nen palkkakuilu on tasais­es­ti vähen­tynyt, esimerkik­si nuoret naiset pää­sevät “hyvin lähelle” (n. 94%) samaa palkkaa ikäryh­mässä 16–24 vuot­ta niin ylii 35 vuo­ti­aal­la naisel­la palk­ka on enää 70% siitä mitä se on samanikäisil­lä miehillä.

    Erot ovat kuitenkin kaven­tuneet ja kaven­tu­mas­sa huimaa vauh­tia — ja se eron kaven­tu­mi­nen on se jän­nit­tävä koh­ta tuo­ta kuvaa­ja — mik­si niin tapah­tuu? Ovatko miehet laiskistuneet ja tyh­men­tyneet vuosien saatossa?

    Hel­posti voisi ajatel­la nyt, että kyse on ajan myötä laskev­as­ta syn­tyvyy­destä, OECD maid­en keskiar­vos­sa kuitenkin heikoim­mat pros­en­tit ovat Kore­al­la ja Japanil­la, jois­sa ero on 33% ja 38% kun keskiar­vo on 18%. Moni var­masti tun­tee Japanin syn­tyvyyspyra­midin, eli Japanis­sa ei ole kovin korkea syn­tyyvys ja toisaal­ta esimerik­si Suomes­sa on mata­lampi syn­tyvyys kuin Uudessa See­lan­nis­sa, jos­sa palkkaero on 9% mata­lampi. Jos ver­rataan Suomea, Japa­nia, Sveit­siä ja Uut­ta-See­lan­tia, niin itse asi­as­sa näistä maista kaikkein matal­in syn­tyvyys OECD:n tilas­to­jen mukaan on juuri Japanis­sa, jos­sa se on alle 1,5, ja itse asi­as­sa em. Kore­as­sa se on suo­ras­taan rom­ah­tanut vuodes­ta 1979.. Yksit­täiset esimerk­it eivät tietenkään ker­ro totu­ut­ta, mut­ta kun eri maid­en tilas­to­ja ver­tailee, niin voi havai­ta, että 1970 ‑luvun lop­un jäl­keen syn­tyys ei ole merkit­tävästi laskenut OECD mais­sa, pikem­minkin ehkä aav­is­tuk­sen nous­sut, joten tämä ei tun­nut selit­tävän sitä, mik­si palkkaerot ovat kaventuneet.

    http://data.oecd.org/chart/4fwJ

    Toinen aja­tus on, että kyse on tuot­tavu­ud­es­ta tai tuot­tavu­u­den muu­tok­ses­ta. Ehkä naiset eivät ole olleet yhtä tuot­tavia työelämässä ja ovat nyt kovaa vauh­tia kuro­mas­sa tätä kuilua kiinni? 

    Yksi tutkimus aiheesta:

    http://www.irle.berkeley.edu/workingpapers/139–06.pdf

    “Were men and women to be paidac­cord­ing to their pro­duc­tiv­i­ty, women would at the occupation–establishment lev­el earn about 1% (Swe­den), 2% (U.S.), or at most 3% (Nor­way) less than men. Thesec­on­clu­sions hold across three coun­tries and are based on accu­rate occu­pa­tion– estab­lish­ment wage data on about 1.1 mil­lion work­ers cov­er­ing the peri­od 1970–1990”

    On siis ihan mah­dol­lista, että naiset kurovat tuot­tavu­useroa kiin­ni, mut­ta edes vuosi­na 1970–1990 tuot­tavu­udel­la voiti­in perustel­la vain 1–3% Wikipedi­as­sa maini­tus­ta OECD:n 18% palkkaeros­ta, tai 19% mikäli puhutaan vain Suomesta.

    Näyt­täisi siis siltä, että väitä “naisen euron on 80 sent­tiä” on melko hyvin paikkansapitävä.

    Se mikä tässä on kiin­nos­tavaa on, että jos tuo on tosi­aan kult­tuurin aiheut­ta­ma ero niin se on aika val­ta­va. Se antaa osvi­it­taa sille kuin­ka isoista asioista puhutaan, kun keskustel­laan eri­lai­sista ennakkolu­u­loista tai asen­teista jotain ihmis­ryh­mää kohtaan.

  77. Jalankulk­i­ja: Nyt medi­aa ja julk­isu­ut­ta pyöritetään usein sen ympäril­lä, ilmoit­taako joku ole­vansa ‘maa­han­muut­tokri­it­ti­nen’ vai ‘maa­han­muut­to­vas­tainen’, kun pitäisi selvit­tää, mitä sanan alku­os­al­la tarkoite­taan ja kei­hin kri­ti­ik­ki tai vas­taisu­us oikeasti kohdistetaan.

    Käsitemäärit­te­ly kiin­nos­taa lähin­nä kieli­ti­eteil­i­jöitä, eipä sitä juuri medi­as­sa noteerata.

    Jalankulk­i­ja: Suomes­sa istuu näköjään edelleen tosi tiukas­sa muukalaiskam­mo, vaik­ka sen ole­mas­saoloa yritetään peit­el­lä eri­laisil­la eufemis­meil­lä. ‘Väärässä’ ihon­väris­sä kun on se ongel­ma, ettei se haal­is­tu kun­nol­la edes Suomen kelmeässä talvivalossa.

    Miten muukalaisu­us liit­tyy ihon­väri­in? Minus­ta jakolin­jat menevät aivan muual­la.

  78. Menisikö Osmo mukaan väit­te­lyyn melko tun­tem­at­toman kil­pail­i­jan kanssa antaen näin kil­pail­i­jalle julk­isu­ut­ta ja mah­dol­lisu­u­den päästä enem­män esi­in? Tuskin Osmo sel­l­aista tek­isi, eiköhän poli­ti­ikkaan kuu­lu edus­ta­mansa tahon päämäärien ajami­nen ja siihen kil­pail­i­jan avit­ta­mi­nen tuskin on toimi­va keino.

  79. Kut­suiko yhtä kil­pail­i­jaa toteemik­si vai tiet­tyyn ryh­mään kuu­lu­via? Joten on vähän epä­selvää kelle vas­taisi sanois­taan. Osmo ei vas­tan­nut siihen kysymyk­seen, tek­isikö itse niin, että aut­taisi kil­pail­i­jaa vaaleis­sa saa­maan näin julkisuutta?

  80. Tero Tolo­nen: On siis ihan mah­dol­lista, että naiset kurovat tuot­tavu­useroa kiin­ni, mut­ta edes vuosi­na 1970–1990 tuot­tavu­udel­la voiti­in perustel­la vain 1–3% Wikipedi­as­sa maini­tus­ta OECD:n 18% palkkaeros­ta, tai 19% mikäli puhutaan vain Suomesta. 

    Miten tuot­tavu­us määritelti­in tuos­sa tutkimuksessa?
    Otet­ti­inko yli­työt huomioon?
    Entä alat, työn­imik­keet, työte­htävät, työ­nan­ta­jat, jne.?
    Juuri nyt ei nimit­täin olisi aikaa lukea tuota.

    1. Tuo palkkaero on paljon pienem­pi kuin 19 % jos palk­ka las­ke­taan tehtyä työ­tun­tia kohden, kos­ka nais­val­taisil­la aloil­la lyhyem­pi työaika.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo palkkaero on paljon pienem­pi kuin 19 % jos palk­ka las­ke­taan tehtyä työ­tun­tia kohden, kos­ka nais­val­taisil­la aloil­la lyhyem­pi työaika. 

    En tiedä miten on laskettu:

    http://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maaliskuu2013.pdf

    San­o­taan että “Nais­ten sään­nöl­lisen työajan
    kuukau­sian­sio miesten ansiosta
    (%) sektoreittain”

    Eli siis naisil­la myös sään­nöl­lisen työajan(kin) pitu­us on lyhyem­pi? Aikamoista.

    Entä onko mukana sit­ten lainkaan edes pätkätöitä teke­viä? Sehän on taval­laan vääristää, jos enem­män nai­sista on pätkätöis­sä, mut­ta eivät ole tilas­tois­sa — onko siis näin? 

    Toisaal­ta vääristää sekin, jos miehistä tietyn ikäisenä on osa kokon­aan vail­la työtä, mut­ta eivät ole tilas­tois­sa. Esim. tuos­sa ek:n rapor­tis­sa san­ot­ti­in, että nuoret ja van­hat miehet eivät ole yhtä hyvin työelämässä mukana kuin naiset.

    Sem­moinen tilas­to olisi mie­lenki­in­toinen, jos­sa olisi koko työväestö riip­pumat­ta siitä onko töis­sä vai ei. Eli saataisi­in joku todel­li­nen ker­tymä mikä on elämän aikana tulo­jen — odotusar­vo sukupuolen perusteella.

  82. Etlan paperin (2011) mukaan sukupuolten välisessä palkkaerossa on ennen kaikkea kysymys nais­ten ja miesten tekemistä valin­noista alan ja tehtävien suh­teen. Tämän seu­rauk­se­na työ­markki­nat ovat voimakkaasti seg­re­goituneet, mikä ei ole siis syn­onyy­mi sukupuoleen perus­tu­valle syrjinnälle:

    “Suo­ma­laista yhteiskun­nal­lista keskustelua miesten ja nais­ten välis­es­tä palkkatasa-arvos­ta leimaa hoke­ma ”nais­ten euro on 80 sent­tiä”. Täl­lä viitataan havain­toon, jon­ka mukaan sukupuolten väli­nen keskimääräi­nen palkkaero on sitkeästi vuodes­ta toiseen 20 pros­ent­tia. Valitet­ta­van usein tämä tulos tulk­i­taan siten, että naisille mak­set­taisi­in samas­ta työstä 20 pros­ent­tia vähem­män kuin miehille. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa…

    …Hal­li­tuk­sen ja työ­markki­nakeskusjär­jestö­jen sa-man­palkkaisu­u­so­hjel­man pää­tavoit­teena on kaven­taa sukupuolten väli­nen keskimääräi­nen palkkaero 15 pros­ent­ti­in vuo­teen 2015 men­nessä. Tavoite on äärim­mäisen kova. Yht­enä keinona tavoit­teen saavut­tamisek­si saman­palkkaisu­u­so­hjel­ma mainit­see työelämän ja ammat­tien sukupuolit­tumisen, eli seg­re­gaa­tion, purkamisen. Mut­ta kuten yllä olemme toden­neet, yksi keskeinen tek­i­jä seg­re­gaa­tion taustal­la on miesten ja nais­ten eri­laiset koulu­tus­valin­nat. Mil­lä keinoin naiset saadaan val­it­se­maan aikaisem­paa use­am­min teknisen alan koulu­tuk­sen ja toisaal­ta miten miehet houkutel­laan palvelu­alo­jen tai human­is­tisen koulu­tusalan pari­in? Ja kos­ka koulu­tus­valin­nois­sa on pitkälti kysymys myös henkilön omista miel­tymyk­sistä, mis­sä määrin on edes suo­tavaa pyrk­iä vaikut­ta­maan näi­hin valintoihin?”

    http://www.etla.fi/to/att/julkaisut/2011/Etla_ATT_2011_02.pdf

    Fem­i­nistiehdokkail­ta olisi kiva tietää, minkä he näkevät syyk­si sukupuolten väliselle palkkaero­jen muo­dos­tu­miselle ja mitä he tek­i­sivät käytän­nössä palkkaero­jen tasaamiseksi?

  83. Aina sitä oppii uut­ta. Hal­li­tus­muodon vaa­timuk­ses­ta min­is­terin syn­type­r­äis­es­tä Suomen kansalaisu­ud­es­ta luovut­ti­itnkin jo vuon­na 1991. Tätä ei tietenkään tehty yksi­no­maan kansane­dus­ta­ja Ben Zyscow­ickin mukavu­u­den takia, vaan asia alkoi yhä enem­män ajanko­htais­tua maamme kan­saivälistyessä. Uuis muoot on alla.
    Samas­sa yhet­dyessä usei­ta muitakin HM:n kohtia muutet­ti­in, mm. kansalais­ten peru­soikeuk­sia tarkennettiin:

    Helsingis­sä 22 päivänä heinäku­u­ta 1991
    Tasaval­lan Presidentti
    MAUNO KOIVISTO
    Oikeusministeri
    Han­nele Pokka

    36 §
    ________________________________________
    Val­tioneu­vos­ton jäseniksi kut­suu pres­i­dent­ti, eduskun­nan eri ryh­miä kuul­tuaan, rehellisik­si ja taitaviksi tun­net­tu­ja Suomen kansalaisia. Val­tioneu­vos­ton kokoon­panon merkit­tävästi muuttues­sa on eduskun­nan puhemiestä ja eduskun­nan eri ryh­miä kuul­ta­va tilanteesta sekä eduskun­nan olta­va koolla. 

    ——–

    Kaikissa mais­sa tätä vaa­timus­ta ei ole ollut. Mm. Yhdys­val­tain ulkio­min­is­teri Hen­ry Kissinger oli syn­tyn­ty Sak­sas­sa ja läht­e­ny van­hempi­en­sa maan­pakoon 1938. Sak­san liit­tokans­leri Willy Brandt sai pako­lai­saikanaan Nor­jan kansalaisu­u­den, ja majurin arvon Nor­jan vastarintaliikkeessä.

    Hert­ta Kuusi­nen, Otto-Ville Kuu­sisen tytär oli Val­tioneu­vosn jäsen sodan jäl­keen. Hän oli syn­tynyt Luhangal­la v. 1904 eikä ilmeis­es­ti koskaan ollut luop­unut Suomen kansalaisuudesta.

  84. Mies/­nais-palkkaeroista kiin­nos­tuneet voivat käy­dä yhden asian miehen blogilla:

    paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

  85. Jokin tuos­sa palkkaerossa silti härit­see, vaik­ka ote­taan huomioon nais­ten tehtävä “äit­inä”, niin se on silti melko iso ero — 20% ei ehkä kuvaa tilan­net­ta niin hyvin kuin:

    “Nais­ten keskimääräi­nen ansio­tu­lo oli 22 493 euroa/henkilö ja miesten kes­imääräi­nen ansio­tu­lo oli 29 920 euroa/henkilö”

    Eli keskimääräi­nen nainen saa noin 1874e/kk kun mies taas 2493e/kk, vaik­ka kuin­ka asi­aa selit­tää fak­toil­la toisen­sa perään niin edelleen avoimek­si tun­tuu jäävän se, mikä ihme lop­pu­jen lopuk­si aiheut­taa tuon eron, ellei sit­ten kult­tuuri, jos­sa pääsään­töis­es­ti se, että syn­nyt naisek­si vaikut­taa jo etukä­teen val­in­toi­hin joi­ta tulet tekemään elämässäsi.

    Toisaal­ta — pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen ansios­ta miehet mak­sa­vat myös vero­ja aivan tolkut­toman paljon enemmän:

    http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Uutisia/Verohallinnon_tilastoja_Naisten_ja_miest(31993)

    Miehet mak­sa­vat siis 61% veroista. Se on suh­teel­lis­es­ti tietenkin enem­män kuin miesten osu­us kokonaistuloista.

    Osinko­tu­loi­ja jos kat­soo, niin epä­suh­ta on aivan val­ta­va — miesten osu­us osinko­tu­loista on 75% kun nais­ten tietenkin vain 25%.

    Onko se reilua, se kai se per­im­mäi­nen kysymys on.

  86. Ja vielä lisäk­si eläkekertymä:

    http://www.etk.fi/fi/service/keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4iset_el%C3%A4kkeet/262

    “Nais­ten työeläke keskimäärin 65 pros­ent­tia miesten eläkkeestä”

    Jos mis­sä tahansa kasion­l­la nop­pa­pelis­sä tulisi toisil­la nopil­la 65% vähem­män voit­toa kuin toisil­la, niin nop­pa­pelin pyörit­täjä ei kauaa hom­maa saisi jatkaa, mut­ta ihmisil­lä jostain syys­tä syn­tymän het­kel­lä heit­etään täm­möistä nop­paa, joista ilmeis­es­ti toiset nopat ovat jol­lain taval­la viallisia.

  87. Naisen euro on noin käytet­tävis­säol­e­van elinkaaren tulon osalta noin 1.20. Miehet kuol­e­vat nuorem­pana, mak­sa­vat enem­män vero­ja, saa­vat vähem­män tulon­si­ir­to­ja, ja hei­dän ter­vey­den­huoltoon­sa käytetään vähem­män rahaa.

  88. Esimerkik­si eläket­tä mak­se­taan miehille noin 15 vuot­ta, naisille 22 vuot­ta. Jos elinkaaren tulot jae­taan työ­tun­neil­la, niin työ­tun­nista nainen saa noin 20 pros­ent­tia enem­män julk­isia palvelui­ta ja rahaa.

  89. Kaik­ki ne vaan las­kee paljonko naiset saa­vat fyrkkaa. Ketään ei kiin­nos­ta, että miehet kuol­e­vat 7 vuot­ta aikaisem­min tai että val­taosa vangeista on miehiä.

    KUOLEMINEN JA RIKOKSET OVAT VAIN YKSILÖN VALINTOJA, EIKS NIIN? 

    Mut­ta ammat­in­val­in­ta ja kotona olem­i­nen, vain ja ain­oas­taan omaan työu­raan per­heen sijas­ta panos­t­a­mi­nen, yrit­täjäk­si ryhtymi­nen, ne eivät ole mitään yksilöpyk­silön val­in­to­ja, ne ovat rak­en­teel­lista väkivaltaa!

    PS on ehdot­toman tärkeätä että se promillen tuhan­nesosa kaikkein parhait­en tien­aav­ista nai­sista, juurikin se etuoikeutet­tu sak­ki, joi­ta pörssi­fir­mo­jen hal­li­tu­s­paikat koske­vat, saadaan oikein lain voimal­la viimeiset metrit hal­li­tu­s­paikko­jen jakoon!

  90. Tiedemies:Esimerkik­si eläket­tä mak­se­taan miehille noin 15 vuot­ta, naisille 22 vuot­ta. Jos elinkaaren tulot jae­taan työ­tun­neil­la, niin työ­tun­nista nainen saa noin 20 pros­ent­tia enem­män julk­isia palvelui­ta ja rahaa. 

    Se, kumpaan suun­taan tuo ero on ei ole mielestäni kovin mielekäs kysymys — suosi­iko miehiä vai naisia ja minkä laskel­man mukaan vaan se, että ero on selvästi ole­mas­sa ja joil­lain mittareil­la se on varsin räikeä, esim. nyt vaik­ka tuo osinko­tu­lo­jen suu­ru­us, jos­sa nais­ten osu­us osinko­tu­loista on se vaivaiset 25%.

    Nämä ovat siis ihan oikei­ta arvo­ja verot­ta­jal­ta, ei mitään “olen jakanut tämän arvon toisel­la luvul­la ja saanut täm­möisen tulok­sen” — numero­taiteilua vaan oikeasti ole­mas­saol­e­vaa tilas­toti­etoa siitä mil­lainen tulota­so ihmisil­lä vallitsee.

    Kun miehillä ja naisil­la Men­san mukaan on sama älykkyys, niin mikä on se puut­tu­va ele­ment­ti mikä tuon eron aiheut­taa. Onko se että naisia pide­tään ole­tusar­vois­es­ti sovel­tuvia “avus­ta­jan” rooli­in ja miehiä “edus­ta­jan” rooli­in, kuten vaikka­pa Eduskun­nan rak­en­teesta voisi päätelä vai johtuuko se siitä, että kun nainen on saanut lapset niin hänen on todel­la vaikea enää päästä mukaan työelämään, kos­ka yri­tyk­set palkkaa­vat mielu­um­min 20-vuo­ti­ai­ta naisia kuin 40-vuo­ti­ai­ta naisia ja siten töitä saa helpom­min vaikka­pa julkiselta puolelta ja tilas­tois­sa tämä kat­so­taan “naisen omak­si valin­naksi” vai mis­tä on kyse?

  91. “esim. nyt vaik­ka tuo osinko­tu­lo­jen suu­ru­us, jos­sa nais­ten osu­us osinko­tu­loista on se vaivaiset 25%.” 

    Eli naiset otta­vat vähem­män riskiä ja sijoit­ta­vat varovaisem­min, jol­loin poten­ti­aa­li­nen tuot­tokin on pienem­pi? No voi kyynel. Tarvi­taanko nyt sijoittajakiintiöitä? 

    PS. Mut­ta samas­ta suorit­teesta sama palk­ka silti, oli hem­mo sit­ten setä taik­ka täti. Muu on väärin.

  92. Mau­r­izio:Eli naiset otta­vat vähem­män riskiä ja sijoit­ta­vat varovaisem­min, jol­loin poten­ti­aa­li­nen tuot­tokin on pienem­pi? No voi kyynel. Tarvi­taanko nyt sijoittajakiintiöitä? 

    Ei nois­sa tilas­tois­sa kai mis­sään lukenut että naiset sijoit­taisi­vat varovaisem­min tai huonommin?

    Käytet­tävis­sä ole­va vapaa pääo­ma tietenkin rajoit­taa mah­dol­lisu­ut­ta sijoit­taa — jokainen ymmärtää, että esim. 1800e/kk tuloil­la vs. 2500e/kk tuloil­la mah­dol­lisu­us investoi­da johonkin tuot­tavaan, kuten vaikka­pa omaan asun­toon tai osakkeisi­in on täysin erilainen.

    Yrit­täjäk­si ryhtymi­nen ei takaa iso­ja pääo­mat­u­lo­ja, mut­ta tietenkin nais­ten osu­us isoa kasvua tavoit­tele­vista yri­tyk­sistä ja etenkin niiden peruste­ji­na on huo­mat­ta­van pieni.

    Nykya­jan jopa miehiä parem­min koulute­tu­il­la naisil­la pitäisi olla huo­mat­ta­van hyvät valmi­udet pär­jätä aivan hyvin näis­sä tilas­tois­sa, mut­ta sitä ei ole vielä tapah­tunut. Yhteiskun­ta ei hyö­dyn­nä poten­ti­aali­aan jos lah­jakkaat naiset pää­tyvät pätkätöi­hin tai kortis­toon — en tiedä miten se ratkeaa mut­ta ei ainakaan minkään kiin­tiön avulla.

    Toden­näköis­es­ti kyse on siitä, että nais­ten moti­vaa­tio näi­hin jut­ti­hin ei ole kohdal­laan — urheilup­sykolo­gias­ta olen oppin­ut että moti­ive­ja on ainakin kah­den­laisia: ulkoisia ja sisäisiä. Jos sisäi­nen moti­vaa­tio on kohdal­laan, täl­löin mah­dol­lisu­us sietää stres­siä para­nee. Samoin, jos ulkoinen ympäristö tukee sin­ua tavoit­teessa, se paran­taa valmiuksia.

    Uskon, että työelämässä ja urheilus­sa on paljon samaa — se on hyvin kil­pailuhenkistä, ja psykolo­gia ja itse­var­muus näyt­telee siinä suur­ta roo­lia. Ja se myös hei­jas­tuu niihin val­in­toi­hin, mitä elämässä eteen tulee.

  93. Voisiko­han yrit­täjien sukupuoli­jakau­ma jotenkin selit­tää noi­ta osinkomääriä? Työssäkäyvistä miehistä yrit­täjinä toi­mi 14% ja nai­sista vain 7%.

    http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11–28_kat_001_fi.html

    Vas­taavasti jos ver­tail­laan vaikka­pa lääkärien palkko­ja, huo­mataan että miehet tien­aa­vat paljon enem­män. Taas voi kauhis­tuk­sen kanahäk­ki sen­tään! Sit­ten kun tutk­i­taan tarkem­min, havaitaankin että koulu­tus­määrien sukupuoli­jakau­man vai­h­tu­misen takia nuoris­sa lääkäreis­sä on suh­teel­lis­es­ti paljon naisia ja van­hois­sa lääkäreis­sä taas miehiä. Jälleen ker­ran tapaamme kaamea­ta sor­toa, kokeneille erikois­lääkäreille mak­se­taan enem­män kuin vastavalmistuneille! 

    Koko “nais­ten euro”-pölötys on täyn­nä juuri vas­taa­van­laisia kauhis­tut­tavia vääryyk­siä. Nais­ten mielestä se nyt vain on väärin kun koke­muk­ses­ta ja työssäolosta mak­se­taan ja koke­mat­to­muud­es­ta ja lomailus­ta ei makseta. 

    Koulute­tut muuten muis­taak­seni yrit­tävät harvem­min kuin vähem­män koulute­tut joten odot­taisin, että nais­ten koulut­sta­son nousu suh­teesa miehi­in johtaakin siihen, että hei­dän suh­teelli­nen osu­us yritäjistä las­kee entisestään.

  94. Tero Tolo­nen: Kun miehillä ja naisil­la Men­san mukaan on sama älykkyys, niin mikä on se puut­tu­va ele­ment­ti mikä tuon eron aiheuttaa. 

    PMS.

    Jos nyt sohaisen ampiais­pesää ja yleistän kauhi­asti, niin miehet otta­vat enem­män riske­jä, usko­vat itseen­sä enem­män, kil­pail­e­vat ja haas­ta­vat enem­män, ovat paljon vähem­män empaat­tisia ja paljon enem­män tun­teet­tomampia kuin naiset.

    Kaik­ki nuo omi­naisu­udet ovat niitä joil­la businek­ses­sa pär­jää. Yksi­tyisel­lä puolel­la johto­ta­son naisil­ta tun­tuu aika usein hajoa­van pää, ainakin miehiä herkem­min, kun meno menee kovemmaksi.

    Julkisel­la puolel­la taas nais­val­tai­sis­sa organ­isaa­tiois­sa naiset muo­dosta­vat hel­posti toisi­aan nokki­van kanalau­man, kun taas miehet muo­dosta­vat helpom­min asia- ja työkeskeisen kaveritiimin.

  95. Naiset sovel­tu­vat samoi­hin tehtävi­in kuin miehetkin, pääsään­töis­es­ti. Sukupuoli ei ole olen­nainen seik­ka työte­htävis­sä pär­jäämisessä eikä siinä, miten esimerkik­si yri­tys­tä johdetaan. 

    “Ongel­mana” on se, että naiset käyt­täy­tyvät *keskimäärin* eri taval­la kuin miehet. Naiset esimerkik­si osta­vat merkit­tävästi vähem­män osakkei­ta säästöil­lään kuin miehet. Naiset perus­ta­vat yri­tyk­siä vähem­män kuin miehet. Naiset hake­vat eri alo­jen koulu­tuk­seen kuin miehet. Jne jne. 

    Niin kauan kun näin on, on mieletön­tä ver­tail­la val­in­to­jen lop­putu­lok­sia ja tode­ta että jos­sain on vikaa. Jot­ta tasa-arvoa voitaisi­in tutkia, pitäisi tutkia miten hyvin tehdyt valin­nat pääsee toteut­ta­maan, eli onko ulkoisia esteitä tehty­jen val­in­to­jen toteuttamiselle. 

    Fem­i­nis­mi ei aja tasa-arvoa, vaan se ajaa naisille “vapaut­ta”. Tässä siis “vapaus” tarkoit­ti alun­perin sitä, että naisil­la olisi oikeus tehdä samo­ja val­in­to­ja kuin miehilläkin. Fem­i­nis­mi ei kuitenkaan perus­tu enää nyky­isin tähän, vaan se vaatii myös vapaut­ta omien val­in­to­jen seu­rauk­sista. Omien val­in­to­jen seu­rauk­set ovat miehille fem­i­nis­tisen dok­tri­inin mukaan näi­den oma vika, mut­ta nais­ten val­in­to­jen seu­rauk­set ovat patri­arkaatin vika. Tämän näkee joka välis­sä kun asi­as­ta alkaa keskustel­la. Esimerkik­si kaivele­mal­la vähän, tode­taan usein että yri­tyskult­tuuri on liian “kil­pailulli­nen” ja johtopaikko­ja jaet­taes­sa arvoste­taan taito­ja joi­ta naisil­la on vähem­män, ja että tämä on se ongelma. 

    Minä en kykene ymmärtämään tätä teo­ri­aa lainkaan. Olen kyl­lä yrit­tänyt vuosikaudet, mut­ten ymmär­rä. Sitä nimitetään kyl­lä tasa-arvok­si, mut­ta en ymmär­rä mik­si. Min­un ymmär­ryk­seni tasa-arvos­ta on sitä, että jos kak­si henkilöä toimii samas­sa tilanteessa samal­la taval­la, näi­den toim­intaa arvioidaan vain sen perus­teel­la mitä he tekevät, ei sukupuolen perus­teel­la, esimerkik­si. Tämä ei kuitenkaan fem­i­nis­teille kel­paa, vaan miehille ja naisille pitäisi olla eri pelisään­nöt niin, että miesten ja nais­ten “pis­teet” niis­sä peleis­sä jot­ka Fem­i­nis­tit ovat valin­neet, ovat samat kuin miehillä. Sen­si­jaan niis­sä peleis­sä jot­ka fem­i­nis­te­jä eivät kiin­nos­ta, ei ole asial­la niin väliä. Vangeista ja kodit­tomista saakin suurin osa olla miehiä, pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­set ovat paljon mie­lenki­in­toisem­pia. Vaik­ka kodit­to­mia on moninker­tais­es­ti pörssiy­htiöi­den hal­li­tu­s­paikkoi­hin nähden.

    Tämä myöskään ei ole min­un näke­myk­seni ns. min­i­max-moraal­ista, joka on käsi­tyk­seni mukaan tasa-arvon kul­makivi. Eli yhteiskun­nan tasa-arvon kannal­ta tärkein indikaat­tori on se, miten hyvin se kohtelee niitä joil­la menee kaikkein huonoim­min. Näistä suurin osa on miehiä, mut­ta eihän se ketään kiinnosta.

  96. Päätä alkaa särkeä, kun se osuu ison fir­man lasikat­toon. Ja ne katot voivat olla hel­vetin kovia, eikä niistä men­nä hel­posti läpi omil­la meriiteillä.

  97. Tiedemies:
    “Ongel­mana” on se, että naiset käyt­täy­tyvät *keskimäärin* eri taval­la kuin miehet. Naiset esimerkik­si osta­vat merkit­tävästi vähem­män osakkei­ta säästöil­lään kuin miehet. Naiset perus­ta­vat yri­tyk­siä vähem­män kuin miehet. Naiset hake­vat eri alo­jen koulu­tuk­seen kuin miehet. Jne jne. 

    Niin kauan kun näin on, on mieletön­tä ver­tail­la val­in­to­jen lop­putu­lok­sia ja tode­ta että jos­sain on vikaa. 

    Ymmär­rän mik­si et ymmär­rä, kos­ka minäkään en aina ymmärtänyt.

    Kyse on markki­noin­nista, eli mitä asioi­ta meille markki­noidaan — naiset ovat kulut­ta­jaryh­mä, jolle on suun­nat­tu ihan oma yhteiskun­nalli­nen ja kult­tuurilli­nen main­on­tansa. Meil­lä on sem­moinen hyvin aliar­vostet­tu tukimusala kuin nais­tutkimus, joka tutkii tätä. Kyl­lä, minäkin nau­reske­lin sille, kunnes oli pakko syys­tä tai tois­es­ta tutus­tua siihen.

  98. minä: “suun­nat­tu ihan oma yhteiskun­nalli­nen ja kult­tuurilli­nen mainontansa”

    Täs­men­nän vielä, että tämä ei ole tietoista markki­noin­tia, vaan sem­moista, koko yhteiskun­nan kyl­lästämää käsi­tys­tä siitä mitä eri sukupuolirooleil­ta odotetaan.

    Jos ei sitä erik­seen ala tutkia, mut­ta ote­taan joku help­po esimerk­ki, vaik­ka Suomen suosi­tu­in artisti Cheek ja musi­ikkivideo “Jip­piKay­Jei”

    https://www.youtube.com/watch?v=pzGNWayhrZw

    Miehille se on hyvää viihdet­tä, mut­ta jos ker­rot tuon piilovi­estin mikä tuos­sa on miljoon­al­la — kaik­ki his­to­ri­alli­nen ja tule­va aineis­to joka tois­taa tuo­ta samaa…

    Ja kuten sanoin, en minäkään ymmärtänyt tuo­ta, ennenkuin oli pakko tutus­tua eilaisi­in käytän­nön esimerkkei­hin miten tämä suh­tau­tu­mi­nen näkyy vaik­ka medi­as­sa tai uutisku­vis­sa jne. Luin tämän päivän Hesarin kri­it­tis­es­ti ja ilok­seni havaitsin, että kehi­tys­tä on tapah­tunut, uutisku­vat oli­vat aika neu­traale­ja. Eli kun opin tuon metodin pystyin alus­tavasti analysoimaan esim. uutisku­vat päivän Hesarista ja Hesari sai ihan hyvät pis­teet itseltäni; naiset esitet­ti­in myös akti­ivisi­na toim­i­joina, ei vain pas­si­ivisi­na sivus­takat­so­ji­na. Mate­ri­aali oli ehkä jopa hie­man feminististä.

    Ja sama kos­kee myös miehiä — pitää olla kova ryyp­päämään, pitää olla voit­ta­ja — mies joka häviää on huono ihmi­nen jne. Täm­möisil­lä on merk­i­tys­tä kun ihmi­nen luo omaa minäku­vaansa ja sitä iden­ti­teet­tiä mikä minus­ta tulee isona. Toisaal­ta se vaikut­taa myös vaik­ka rekry­töin­tipäätök­si­in ja minkälaisi­in tehtävi­in voidaan vali­ta minkälaisia ihmisiä.

  99. Tero Tolo­nen: Meil­lä on sem­moinen hyvin aliar­vostet­tu tukimusala kuin nais­tutkimus, joka tutkii tätä.

    Nais­tutkimuk­sen metodolo­gia on sitä, että päätetään etukä­teen tulos ja sit­ten kerätään aineis­to joka tukee johtopäätöstä. 

    Minä pidin nais­tutkimus­ta ja fem­i­nis­miä tärkeinä ja hyödyl­lis­inä yhteiskun­nal­lisi­na ilmiöinä, kunnes pere­hdyin niihin.

  100. Lisään vielä, että nais­tutkimuk­sen nimit­tämi­nen “aliar­voste­tuk­si” on kyl­lä aika hur­jaa. Nais­tutkimus­ta on koko­lail­la mah­do­ton­ta aliarvioida.

  101. Tero Tolo­nen:
    Täs­men­nän vielä, että tämä ei ole tietoista markki­noin­tia, vaan sem­moista, koko yhteiskun­nan kyl­lästämää käsi­tys­tä siitä mitä eri sukupuolirooleil­ta odotetaan. 

    Niin, olen min­is­teri Arhin­mäen kanssa samaa mieltä siitä että Cheek on täyt­tä paskaa. Mut­ta jostain syys­tä jotkut naiset ilmeis­es­ti pitävät siitä. Ja har­ras­ta­vat twerkkaus­ta ja käyvät salil­la kas­vat­ta­mas­sa sitä ghet­to assia. 

    Yleen­sä kun olen näh­nyt vilauk­sia tuol­lai­sista naisia alen­tavista rap-videoista, sisäi­nen fem­i­nisti / kult­tuuri­ra­sisti minus­sa herää kri­ti­soimaan tuo­ta paskaa. Mut­ta tuol­laiset län­si­maiset teineille suun­natut lähin­nä itseiro­niset musi­ikkivideot eivät ole minus­ta kri­ti­soimisen arvoisia.

    Toivoisin että fem­i­nis­tit keskit­ty­i­sivät oikeisi­in asioihin:

    http://yle.fi/uutiset/nakokulma_nykyfeminismista_on_solidaarisuus_kaukana/7689203

  102. TL: Niin, olen min­is­teri Arhin­mäen kanssa samaa mieltä siitä että Cheek on täyt­tä paskaa. Mut­ta jostain syys­tä jotkut naiset ilmeis­es­ti pitävät siitä. Ja har­ras­ta­vat twerkkaus­ta ja käyvät salil­la kas­vat­ta­mas­sa sitä ghet­to assia. 

    Yleen­sä kun olen näh­nyt vilauk­sia tuol­lai­sista naisia alen­tavista rap-videoista, sisäi­nen fem­i­nisti / kult­tuuri­ra­sisti minus­sa herää kri­ti­soimaan tuo­ta paskaa. Mut­ta tuol­laiset län­si­maiset teineille suun­natut lähin­nä itseiro­niset musi­ikkivideot eivät ole minus­ta kri­ti­soimisen arvoisia.

    Toivoisin että fem­i­nis­tit keskit­ty­i­sivät oikeisi­in asioihin: 

    Suur­in­pi­irtein noin minäkin reagoin, kun min­ulle esitet­ti­in muu­ta­ma esimerk­ki siitä miten epä­tasa-arvo näkyy län­si­mais­sa; ajat­telin että ei tämä ole ongel­ma, vaan todel­liset ongel­mat ovat jos­sain muual­la, Suo­mi on aivan riit­tävän tasa-arvoinen.

    Ongel­ma vain oli, että kun opin tuon menetelmän — esimerkik­si tarkastele­maan tiedo­tus­ta siinä val­os­sa esitetäänkö nainen vain tarkkail­i­jana, palveli­jana ja johdet­ta­vana vai itsenäisenä ajat­tel­e­vana olen­tona, tai vai­h­ta­maan eri tilanteis­sa sukupuoliroole­ja keskenään — aloin havai­ta että nais­ten esit­tämi­nen pas­sivise­na tarkkail­i­jana tai miehen alaise­na on aika yleistä, mut­ta kesti vuosia ennenkuin aloin hyväksyä että se on niin yleinen että sil­lä saat­taa olla jotain merkitystä.

    Mut­ta, kuten tuo YLE:n link­ki osoit­taa olen itse myös sitä mieltä, että radikaalei­hin tasa-arvon loukkauk­si­in pitää puut­tua, mut­ta uskoak­seni olemme jo niin pitkäl­lä, että yhteiskun­tana kollek­ti­ivis­es­ti ymmär­rämme että se on väärin — ei tarvi­ta mitään eril­listä tutkimus­ta tämän asian saamiseen ihmis­ten tietoisuuteen.

    Mut­ta, omas­ta koke­muk­ses­tani tiedän mik­si tuo asia on niin vaikea ymmärtää, mut­ta kos­ka itse kri­ti­soin sitä aluk­si ja esitin vas­ta-argu­ment­te­ja, jouduin taipumaan todis­tei­den edessä — syytin mui­ta (kuten sinäkin) törkeäm­mästä loukkauk­ses­ta ja lop­ul­ta pää­tynyt siihen, että ongel­ma tosi­aan näyt­täisi ole­van ole­mas­sa, mut­ta siitä ei juuri puhuta.

    Toinen virhe, minkä tein oli, että ajat­telin, että fem­i­nis­mi tarkoit­taa sitä että nais­ten pitää tul­la miesten kaltaisik­si, mut­ta sitä ei ilmeis­es­ti nais­tutkimuk­ses­sa kai edes pide­tä tasa-arvon käsit­teen mukaisena.

    Toisin sanoen, jos joku hyvin miehisil­lä omi­naisuuk­sil­la varustet­tu nainen pääsee johonkin miehiseen virkaan, niin tätä ei vielä kat­so­takaan tasa-arvok­si. Tämä oli itsel­leni toinen kom­pas­tuskivi, jota en aluk­si tah­tonut ymmärtää. 

    Mut­ta niinkuin tuos­ta nim­imerkin “Anu” lähet­tämästä linkistä tai monista muista arkipäivänkin koke­muk­sista voidaan havai­ta, pelkästään jo se havain­to, että on nainen, voi aiheut­taa jonkin­laisen kult­tuur­ishokin joillekin miehille koskien joitakin tehtävä­val­in­to­ja. Jot­ta nainen voisi päästä tähän työhön, hänen pitäisi ikäänkun “naamioitua” miehek­si, ja sehän on tietenkin täysin absurdia.

    Tietyl­lä taval­la tuo nais­ten ja miesten tasa-arvovi­estin­tä, eli miten naisen ja miehen roolit asetel­laan vaikka­pa Cheekin musi­ikkivideois­sa tai hip-hopis­sa ympäri maa­pal­lon, on erään­laista kieli­tiedet­tä — viestin­tää sanoil­la ja kuvil­la sekä teoilla.

    Tutkim­me­han me markki­noin­ti­akin, mik­si ei voitaisi tutkia siis sitä miten kult­tuurimme viestii nais­ten ja miesten rooleista? Sehän on nyt vain lähtöko­h­ta ymmär­ryk­selle. Ei edes vielä mikään teko tai poli­it­ti­nen. Jos se aut­taa meitä ymmärtämään jotain itses­tämme, ollaan jo saavutet­tu paljon.

  103. Tero Tolo­nen: Tutkim­me­han me markki­noin­ti­akin, mik­si ei voitaisi tutkia siis sitä miten kult­tuurimme viestii nais­ten ja miesten rooleista? 

    Voihan sitä tutkia, mut­ta nuo ovat minus­ta niitä stereo­tyyp­pisiä itses­tään­selvyyk­siä. Ja tuol­lainen näkökul­mi­in ja maail­mankat­so­muk­si­in perus­tu­va fem­i­nis­tikokon­aisu­us on lop­ul­ta lähin­nä muna-kana ongel­ma, tai samas­sa liigas­sa jonkun teolo­gian kanssa. Timo Soinin perustelu “no kun ei voi” kuu­lostaa eivan samal­ta kuin useim­mat fem­i­nistien peruste­lut mon­een asiaan.

    Suurin yksit­täi­nen asia, miesten ja nais­ten tasa-arvon kannal­ta työelämässä, on äitiy­den kus­tan­nusten jakau­tu­mi­nen työ­nan­ta­jille. Ne tulisi tasa­ta ja mak­saa val­tion puolesta.

    Mut­ta tuos­ta ei maini­ta sanal­lakaan vihrei­den vaaliohjelmassa.
    https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vaaliohjelma2015.pdf

    Siel­lä vain “Tais­tel­laan nais­ten alhaisem­pia tulo­ja vastaan.”

  104. TL:
    Suurin yksit­täi­nen asia, miesten ja nais­ten tasa-arvon kannal­ta työelämässä, on äitiy­den kus­tan­nusten jakau­tu­mi­nen työ­nan­ta­jille. Ne tulisi tasa­ta ja mak­saa val­tion puolesta. 

    Tämä on kyl­lä niin tot­ta, ei olisi help­poa olla yrit­täjä nais­val­taisel­la alalla.

  105. Anu: On han­kala kuvitel­la, että nais­ten pienem­pi palk­ka ei joh­tu­isi osit­tain ennakkolu­u­loista naisia vastaan.

    Ihan aluk­si voisi kysyä, että mik­si kuvit­tel­laan naisil­la ole­van pienem­pi palk­ka. Suomes­sa se nimit­täin on työ­tun­tia kohden hyvin saman­lainen. Nais­ten työai­ka on lyhyem­pi, ja naiset tekevät muutenkin eri­laisia töitä.

    Miehet tekevät kulut­tavampia töitä ja enem­män tun­te­ja. He elävät lyhyem­min ja saa­vat vähem­män eläket­tä, vaik­ka mak­sa­vat enem­män eläkemaksuja.

    Tietysti naiset — kuten miehetkin — kär­sivät myös ennakkoluuloista. 

    Mut­ta jonkin­laista osvi­it­taa julkisen tasa-arvokeskustelumme rehellisyy­destä saa, kun tarkastelee Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön tasa-arvoyk­sikön kokoon­panoa. Pelkkiä naisia.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/93132-ministerion-tasa-arvolle-naureskellaan-netissa

    Mitä yksikön johta­ja sanoo tästä?
    “– Hoidamme sekä nais­ten että miesten tasa-arvoa­sioi­ta. Ei viran­halti­jan sukupuolel­la sinän­sä ole siinä merk­i­tys­tä. Tasa-arvoa­sioiden osaami­nen ratkaisee.”

    Mik­si sit­ten samaa ei voi sanoa vaikka­pa pörssiy­htiön hal­li­tuk­ses­ta, jos­sa naisia on jonkun mielestä liian vähän?

  106. pjt: Ihan aluk­si voisi kysyä, että mik­si kuvit­tel­laan naisil­la ole­van pienem­pi palk­ka. Suomes­sa se nimit­täin on työ­tun­tia kohden hyvin saman­lainen. Nais­ten työai­ka on lyhyem­pi, ja naiset tekevät muutenkin eri­laisia töitä. 

    Esim. TEKin palkkatutkimuk­sis­sa nais­ten palk­ka on 95 % miesten palkoista, kun muut tek­i­jät vakioidaan. Ja toisaal­ta, kun muut asi­at vakioidaan, jätetään huomiotta se, että naiset eivät etene ural­laan yhtä hel­posti, kos­ka naisia pide­tään lähtöko­htais­es­ti epäpätev­inä pelkän sukupuolen takia.

  107. San­o­taan­han nykyään ihmisiä tutkivien tiedemiesten toimes­ta, että älykkyyt­tä on mon­en­laista. Hal­la-ahon tapauk­ses­sa täy­tyy olla, että älykkyys osuu tarkasti joillekkin osa-alueille, jät­täen muut alueet pimen­toon. Kum­mallisia luon­non oikkuja?

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.