Jussi Halla-aho, ota haaste vastaan!

Jus­si Hal­la-aho kir­joit­ti itsel­leen tyy­pil­li­sen kir­joi­tuk­sen, jos­sa hän lei­ma­si kaik­ki edus­kun­ta­vaa­lien maa­han­muut­ta­jaeh­dok­kaat heik­ko­laa­tui­sik­si totee­mieh­dok­kaik­si, lis­tan koris­teik­si ja sir­kus­hah­moik­si. Vih­rei­den ehdok­kaa­na ole­va Ozan Yanar (mai­nos tuos­sa sivu­pal­kis­sa) haas­toi Hal­la-ahon jul­ki­ses­ti väit­te­lyyn mis­tä poli­tii­kan loh­kos­ta tahan­sa osoit­taak­seen, ettei väi­te maa­han­muut­ta­jaeh­dok­kai­den kyvyt­tö­myy­des­tä pidä paik­kaan­sa. Haas­te on jul­kais­tu myös Ilta­leh­den ja Uuden Suo­men blo­geil­laan.  Jos Hal­la-aho on sanan­sa mit­tai­nen mies, hän ottaa haas­teen vastaan!

 

 

 

 

119 vastausta artikkeliin “Jussi Halla-aho, ota haaste vastaan!”

  1. Hal­la-aho on idiootti.

    En ymmär­rä miten kai­ken jär­jen mukaan äly­käs mies voi olla sil­ti noin umpi­tyh­mä. Aivan kuin Hal­la-aho kan­nat­ta­ji­neen oli­si jon­kin­lai­sen kol­lek­tii­vi­sen mie­li­sai­rau­den val­las­sa, sel­lai­sen joka estää ajat­te­le­mas­ta sel­keäs­ti ja pis­tää kir­joit­te­le­maan jut­tu­ja, joi­ta kukaan jär­jis­sään ole­va polii­tik­ko ei kirjoittaisi. 

    Hal­la-ahon kan­nat­ta­jat­han ovat sitä miel­tä, että mies on aina oikeas­sa ja eri­tyi­ses­ti hän on oikeas­sa sil­loin, kun ei tar­koit­ta­nut sitä mitä kirjoitti.

    Näin vaik­ka olen hal­lik­sen kans­sa aika mones­ta asias­ta samaa tai aika lail­la mieltä.

  2. Ensin Hal­la-aho lei­maa maa­han­muut­ta­jaeh­dok­kaat heik­ko­laa­tui­sik­si totee­meik­si, ja sit­ten lopus­sa tote­aa että “Ehdok­kai­den heik­ko­laa­tui­suus taas joh­tuu vain sii­tä, että mamui­hin suh­tau­du­taan edel­leen toteemiolentoina”.

    En ole riit­tä­vän sivis­ty­nyt kie­li­tie­tei­li­jä jot­ta osai­sin sanoa onko tuo kehä­pää­tel­mä, aivo­pie­ru vai molempia.

    Oli­si toki ilah­dut­ta­vaa jos joku ottai­si haas­teen vas­taan ja pur­kai­si sitä auki, enkä nyt tar­koi­ta mitään aivo­pie­ru­jen puo­lus­ta­mi­sia, vaan koko­nai­suut­ta. Ja mie­lui­ten kirjallisesti. 

    Hom­pans­si­jen­gi on vuo­sia kasan­nut vakio­ar­gu­ment­te­jaan foo­ru­mil­le. Ja nämä “hyy­sä­rit” taas eivät kos­kaan alen­nu kes­kus­te­le­maan rasis­tien kans­sa, niin asia ei ete­ne. Molem­mat tahot ovat jumis­sa pote­rois­saan, huu­te­le­vat tois­ten­sa ohi eikä näis­tä läh­tö­koh­dis­ta ole mah­dol­lis­ta­kaan saa­vut­taa mitään raken­ta­vaa, kos­ka maa­il­man­kat­so­muk­set ja näkö­kul­mat ovat lii­an erilaisia. 

    Mut­ta kun ei näis­sä asiois­sa edes ole mitään uni­ver­saa­lia totuut­ta, todel­li­suus kun on tasan sel­lai­nen mitä yhdes­sä pää­täm­me luo­da. Ja toi­sis­sa mais­sa todel­li­suus on ihan toinen.

    Hal­la-ahol­la on ollut scrip­tas­saan usein myös hyviä huo­mioi­ta. Jois­ta media ja kaik­ki tahot vai­ke­ne­vat, kos­ka asia halu­taan­kin vai­e­ta. Ja kun sit­ten lähin­nä täl­lai­sia aivo­pie­ru­ja nos­te­taan esiin, tai jopa puh­tai­ta val­hei­ta rotu­toh­to­rin sano­mi­sis­ta, niin näil­lä luo­daan vain sitä vas­tak­kai­na­set­te­lua lisää. 

    Vali­tet­ta­vas­ti tun­tuu että hom­pans­sien pote­ro on pal­jon suu­rem­pi ja syvem­pi kuin hyy­sä­rien pote­ro. Onnek­si niis­tä molem­mis­ta on hyvä huu­del­la rau­has­sa tääl­lä Suo­men lintukodossa.

  3. No, jos nyt toi­min paho­lai­sen asia­na­ja­ja­na, niin ilmiö johon Hal­la-aho viit­taa on kyl­lä aika todel­li­nen. Jos joku on maa­han­muut­ta­ja­na ehdok­kaa­na, niin tämä joku aika har­voin pää­see — oikein tai vää­rin — pro­fi­loi­tu­maan oikein min­kään muun ilmiön kaut­ta kuin maahanmuuttajana. 

    Tämä ei ole ehdok­kaan oma vika, enkä voi käy­dä arvai­le­maan mitä Hal­la-aho “tar­koit­taa” omal­la kir­joi­tuk­sel­laan, mut­ta jos seu­raa sitä, mitä näis­tä ehdok­kais­ta kir­joi­te­taan ja mis­tä asiois­ta hei­dän kan­na­rin­sa kum­pua­vat, niin ei se mie­li­ku­va kyl­lä ihan kau­hean vää­rä­kään minus­ta ole. Jopa Yanar — joka var­mas­ti on aivan fik­su ja asia­pi­toi­nen ehdo­kas — pro­fi­loi itsen­sä mai­nok­ses­sa maa­han­muut­ta­jak­si sanaleikillään. 

    Lisäk­si huo­maut­tai­sin sii­tä yhdes­tä sanas­ta, joka Hal­la-ahon teks­tis­sä löy­tyy, eli sanas­ta “var­si­nai­nen”. Täl­lä ilmiöl­lä Hal­la-aho on irvail­lut, ja vaik­ka en jaa hänen käsi­tyk­si­ään sinän­sä, niin oikeas­sa hän on sii­nä, että meil­lä on aivan päh­kä­hul­lu käsi­tys sii­tä mitä “var­si­nai­nen” maa­han­muut­to on. Sak­sas­ta Suo­meen muut­ta­nut ja suo­mea puhu­va ei ole näis­sä kes­kus­tei­lus­sa kos­kaan “var­si­nai­nen” maa­han­muut­ta­ja, eikä sel­lai­nen ole myös­kään suo­ma­lai­sen kans­sa nai­mi­sis­sa ole­va venä­läi­nen tai viro­lai­nen. Ainoas­taan Lähi-idäs­tä tai Afri­kas­ta kotoi­sin ole­vat ovat “var­si­nai­sia” maa­han­muut­ta­jia, ja sit­ten kui­ten­kin joka välis­sä kun halu­taan puhua maa­han­muu­ton tilas­tois­ta niin vede­tään — ja Osmo­kin vetää — sen tilas­ton että viro­lai­set ja venä­läi­set ovat suu­rim­mat ryh­mät. Tämä on epä­rei­lua, kos­ka eivät­hän nämä ole var­si­nai­sia maa­han­muut­ta­jia, jos Vih­reil­tä kysytään. 

    No, tämä urpu­tus sik­seen, mut­ta voi­tai­siin­ko oikeas­ti luo­pua täs­tä rasis­ti­ses­ta kak­soiss­tan­dar­dis­ta puo­lin ja toisin?

  4. Mik­si rie­haan­tua tai louk­kaan­tua itses­tään­sel­vyy­des­tä? Jos ker­ran puo­luei­den mamu-ehdok­kaat ovat ehdok­kai­na paras­ta A‑ryhmää, niin loo­gis­ta­han on että he tule­vat ja pyyh­ki­vät pöy­dät tule­vis­sa vaaleissa.

    En ymmär­rä mie­len­sä­pa­hoit­ta­jien porua, ellei hei­dän mie­les­tään Hal­la-ahon väit­tees­sä ole perää.

  5. Pote­rot ja pote­rot, aika syvis­sä pote­rois­sa näyt­tää pari nimi­merk­kiä ole­van Hal­la-aho fiksaatioissaan.

    Tie­tyl­lä taval­la Hal­la-aho on ikä­vä kyl­lä oikeas­sa muu­ta­mis­ta mamueh­dok­kais­ta. Kun tur­han mones­sa tiet­ty­jen ehdok­kai­den blo­geis­sa kai­vel­laan aina jos­tain per­sut ja hal­la-aho ja rasis­mi, eikä mitään muu­ta sanot­ta­vaa ole, niin eikö­hän ker­ro nii­den ehdok­kai­den tasos­ta. Joi­den­kin ehdok­kai­den haas­tat­te­lu­ja ja väit­te­lyi­tä radios­sa kun on tul­lut, tulee mie­leen että jos heil­lä oli­si muu­ta sanot­ta­vaa, hei­tä voi­si äänes­tääk­kin. Mikä­li äänes­täi­sin ihon­vä­rin perusteella.

    Olis­han se mie­len­kiin­tois­ta näh­dä Hal­la-ahon ja Ozan Yana­rin väit­te­ly. Jos pysyt­täi­siin fak­tois­sa, eikä tuo­tai­si mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta työ­voi­ma­pu­laa mukaan, eikä mui­ta­kaan perin­tei­siä keppihevosia.

  6. Ozan Yanar haas­toi Hal­la-ahon jul­ki­ses­ti väit­te­lyyn mis­tä poli­tii­kan loh­kos­ta tahansa”

    On aika hur­jaa jos Ozan näkee itsen­sä kaik­kien poli­tii­kan aihei­den asian­tun­ti­ja­na. Har­voin tämän luo­kan kave­rei­ta on löy­ty­nyt Suo­mes­ta. Ehkä täs­sä nyt on sellainen.

    Hal­la-aho on pereh­ty­nyt eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­toon. Otak­sun, että väit­te­ly sii­tä aihees­ta oli­si sil­loin pai­kal­laan. Seu­raan innol­la miten tämä jupak­ka kehit­tyy ja Oza­nin pär­jää­mis­tä. Hal­la-ahon osaa­mis­ta asian tii­moil­ta en epäile.

  7. Oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta jos­kus kuul­la esi­mer­kik­si Husun tai mui­den maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ehdok­kai­den mie­li­pi­tei­tä jos­tain muus­ta­kin kuin Hal­la-Ahos­ta tai Per­Suis­ta. Oli­si hie­noa, että nämä ehdok­kaat tuli­si­vat esiin omal­la asian­tun­te­muk­sel­laan tai ideoil­laan, ei vain Per­suil­la ratsastamalla.

    Lie­kö syy asia­pi­toi­sen sano­mi­sen vähyys tai sit­ten media yksin­ker­tai­ses­ti kiin­nos­tuu hel­pom­min aihees­ta, jos mai­nit­see Persut.

  8. Sää­li, että Hal­la-ahon vas­tus­ta­jat omak­su­vat heti Hal­la-ahon ter­mi­no­lo­gian. Kie­li on val­taa. Koko maa­han­muut­toon liit­ty­vä uus­kä­sit­teis­tö on Hal­la-ahon luo­maa. Taas tuli uusi “totee­mi”, jos­ta seu­raa liu­ta yhdyssanoja.

  9. Soi­nin­vaa­ran luu­li­si ymmär­tä­vän tilas­to­tie­tei­lys­tä sen ver­ran, että näki­si, miten yhden ehdok­kaan väit­te­ly­ky­ky ei todis­ta Hal­la-ahon viit­taa­mas­ta ryh­mäs­tä käy­tän­nös­sä yhtään mitään.

    Yllä joku oli löy­tä­vi­nään ris­ti­rii­taa heik­ko­laa­tui­suu­den ja totee­mio­len­to­na ole­mi­sen välil­tä, mut­ta sitä­hän ei vält­tä­mät­tä ole. Jos maa­han­muut­ta­ja näh­dään ensi­si­jai­ses­ti totee­mio­len­to­na puo­lu­eel­le, niin sil­loin hänel­tä ei vaa­di­ta juu­ri­kaan mui­ta näyt­tö­jä, kos­ka maa­han­muut­ta­juus itses­sään jo kat­so­taan suu­rek­si ansiok­si. Täs­tä tie­ten­kin seu­raa kaik­kien toden­nä­köi­syyk­sien valos­sa kes­ki­mää­rin vähem­män näyt­töä kuin jos maa­han­muut­ta­juut­ta ei pidet­täi­si ansio­na ollen­kaan. Toi­sin sanot­tu­na rima madaltuu.

    Toi­vot­ta­vas­ti Hal­la-aho ei läh­de jon­kun Vih­reän vaa­li­vank­ku­rei­ta vetä­mään. Eikö­hän tämä jo itses­sään ollut riit­tä­vä mark­ki­noin­ti­kik­ka. Väsyt­tää jo etu­kä­teen, kos­ka var­maan­kin tämä ylly­tys on vas­ta aluil­laan, että eikö mies uskal­la, eikö mies ole sanan­sa mit­tai­nen. Min­kä sanan­sa? Eivät hänen sanan­sa sisäl­tä­neet mitään jon­kun ran­dom-Vih­reän kans­sa väittelystä.

  10. Mik­si Hal­la-ahon pitäi­si suos­tua väit­te­lyyn, eihän hän ole edes ehdol­la vaa­leis­sa? Minus­ta nyt on muu­ten­kin aika nor­maa­lia vähä­tel­lä ennen vaa­le­ja kil­pai­le­van lei­rin mahdollisuuksia.

    Nyt käsi sydämelle:
    1. Nojaa­ko Yazan Ona­rin kam­pan­ja jol­la­kin tasol­la hänen maa­han­muut­ta­ja­taus­taan­sa, vai onko se kam­pan­jas­sa mer­ki­tyk­se­tön sivu­juon­ne (tyy­liin: kaik­ki­han nyt ovat jos­ta­kin kotoi­sin)? Aina­kin kam­pan­ja­si­vuil­la asial­le on annet­tu aika pal­jon tilaa.
    2. Moni­ko vih­reä on tie­toi­ses­ti vähä­tel­lyt Per­su­jen mah­dol­li­suuk­sia menes­tyä vaaleissa?

    Väit­te­ly­kut­su on jul­ki­suus­temp­pu, jol­la Yazan ei todis­ta mitään. Paras tapa todis­taa Hal­la-ahon kom­ment­ti vää­räk­si on kes­kit­tyä omaan teke­mi­seen: vetää onnis­tu­nut kam­pan­ja, väi­tel­lä jul­ki­ses­ti mah­dol­li­sim­man monen edus­ta­jan kans­sa, kir­joit­taa pal­jon kan­nan­ot­to­ja ja tul­la lopul­ta valituksi.

  11. Jokai­sel­la puo­lu­ees­sa on jokai­ses­sa vaa­lis­sa täy­te-ehdok­kai­ta, joil­la ei ole mitään muu­ta roo­lia kuin täy­den­tää alue‑, sukupuoli‑, ikä ja ammattivalikoimaa. 

    Isois­sa puo­lueis­sa kär­kieh­dok­kail­le rahoi­te­taan kun­non kam­pan­ja. He pää­se­vät parem­piin vaa­li­tent­tei­hin edus­ta­maan puo­luet­ta ja he näky­vät yhtei­sis­sä mai­nok­sis­sa. Pie­nis­tä KD on ään­ten kes­kit­tä­mi­sen mes­ta­ri näil­lä keinoilla. 

    Vaa­leis­sa lie­nee ehkä puo­let toi­veik­kai­ta ehdok­kai­ta, jot­ka itse usko­vat mah­dol­li­suuk­siin­sa, n 1 500 henkeä.
    Kuu­mal­la lis­tal­la lie­nee n 500 ehdo­kas­ta, jot­ka toi­sis­saan kam­pan­joi­vat riit­tä­väl­lä bud­je­til­la ja rea­lis­ti­sel­ta omal­la kan­na­tuk­sel­la. Vih­reis­tä ehkä 30 ehdo­kas­ta on nii­tä, joil­la on mah­dol­lis­ta tul­la vali­tuk­si jol­lain todennäköisyydellä.

    Maa­han­muut­ta­jien mää­rää en näis­tä veikkaa. 

    Kyse ei ole päte­vyy­des­tä. Rahat, omat ja tuki­joi­den, tun­net­tuus ja näky­vyys medias­sa, tuki­ryh­män laa­tu, kam­pan­jan onnis­tu­mi­nen ja kyky tava­ta ihmi­siä rat­kai­se­vat. Puo­lue­toi­mis­ton tuki on välttämättömyys.

  12. TL:
    Hal­la-ahol­la on ollut scrip­tas­saan usein myös hyviä huomioita. 

    Sii­nä­pä se. Mie­hel­lä tun­tuu kui­ten­kin ole­van aivan pakot­ta­va tar­ve tor­pe­doi­da itse kai­ken, mitä on kos­kaan saa­nut aikai­sek­si. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä pot­kut hal­lin­to­va­lio­kun­nan pj:n paikalta. 

    En oikein ymmä­rät­nyt että haki­ko mies var­mo­ja pot­ku­ja kir­joit­ta­mal­la puh­taan jul­ki­sen ket­tui­lu­kir­jeen, jos­sa suu­rie­lei­ses­ti ilmoit­taa, ettei aio ero­ta. Sen kun luin, tote­sin mie­les­sä­ni että ei tämän ulos­tu­lon jäl­keen ole kuin yksi mah­dol­li­nen lop­pu­tu­los, Hal­la-aho saa ken­kää pj:n paikalta. 

    On outoa että se ukko kaa­taa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen ben­saa liek­kei­hin ja sit­ten jäki­kä­teen ihme­te­lee, kun kul­ma­kar­vat kärähtivät.

  13. Sylt­ty: Aivan kuin Hal­la-aho kan­nat­ta­ji­neen oli­si jon­kin­lai­sen kol­lek­tii­vi­sen mie­li­sai­rau­den val­las­sa, sel­lai­sen joka estää ajat­te­le­mas­ta sel­keäs­ti ja pis­tää kir­joit­te­le­maan jut­tu­ja, joi­ta kukaan jär­jis­sään ole­va polii­tik­ko ei kirjoittaisi. 

    Kum­mal­lis­ta. Minä kun ajat­te­len näis­tä moni­kult­tuu­ri­suu­den kan­nat­ta­jis­ta ja rajat auki poru­kois­ta ihan samal­la tavalla.
    Vai­kut­taa myös aivan sil­tä, että pelk­kä sana “Hal­la-aho” saa joil­ta­kin aivot kyt­key­ty­mään pois pääl­tä ja sen jäl­keen lue­tun ymmär­rys muut­tuu ennem­min­kin lue­tun väärinymmärrykseksi.

    En edes odo­ta, että näi­den kah­den poru­kan välil­le syn­tyi­si mitään kes­kus­te­lu­yh­teyt­tä. Ero ajat­te­lus­sa on yhtä suu­ri kuin kiih­ko­marxi­lai­sel­la kom­mu­nis­til­la ja kapi­ta­lis­til­la. Toi­von mukaan se kum­pi on enem­män oikeas­sa rat­kais­taan vaa­leis­sa eikä val­ta­kun­nal­li­ses­sa tur­paan­ve­to­kil­pai­lus­sa. Eten­kin vasem­man puo­len anar­kis­ti­lau­mat tun­tu­vat kan­nat­ta­van tur­paan­ve­to­kil­pai­lua enem­män kuin demo­kra­ti­aa. Nämä paha­mai­nei­set hal­la-aho­lai­set ovat jat­ku­vas­ti puhu­neet demo­kra­tian puolesta.

  14. Onnek­si ehdo­kas­lis­toil­la ei ole kos­kaan yhden­te­ke­viä kiin­tiöy­rit­tä­jiä, ‑opet­ta­jia, ‑polii­se­ja ja ‑opis­ke­li­joi­ta.

    Jos oli­si, niin sehän tar­koit­tai­si, että kaik­ki yrittäjä‑, opettaja‑, polii­si- ja opis­ke­li­jaeh­dok­kaat ovat turhia.

  15. Sylt­ty:
    Hal­la-aho on idiootti.

    Eikö täl­lai­ses­ta lausees­ta Kor­kein Oikeus tuo­mit­se sekä Syl­tyn että Soi­nin­vaa­ran jal­ka­puu­hun kir­kon­mäel­le? Oho, ja näkö­jään nyt myös minut!

  16. Ei Hal­la-aho lei­man­nut kaik­kia mamueh­dok­kai­ta toi­seut­ta edus­ta­vik­si lis­tan koris­teik­si, ainoas­taan eräät heistä.
    Ja mik­si ihmees­sä Jus­sin pitäi­si läh­teä Vih­rei­den yksit­täis­ten ehdok­kai­den kam­pan­ja­ti­lai­suuk­siin veto­nau­lak­si ja huo­mio­ta kerää­mään? Jus­si kam­pan­joi hiki hatus­sa per­sueh­dok­kai­den kanssa.

  17. No eihän Hal­la-aho ole kos­kaan sano­jen­sa taka­na. Hän vain kir­joit­te­lee jut­tu­ja ja sit­ten on luki­joi­den vas­tuul­la lukea nii­tä ja teh­dä joh­to­pää­tök­siä. Niin­pä Hal­la-aho ei ole kos­kaan vää­räs­sä, vaan hän­tä vain tul­ki­taan vää­rin ja muu­ten­kin syr­ji­tään mediassa.

  18. Hal­la-aho esit­ti, nimiä mai­ni­ten, että monet maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set ehdok­kaat ovat heik­ko­ta­soi­sia ehdok­kai­ta. Jos Yazan näkee sii­nä rasis­mia, niin se on hänen tul­kin­tan­sa, ja joku voi­si sii­tä­kin louk­kaan­tua. Puo­lu­eet aset­ta­vat julk­kik­sia, polii­se­ja jne. yhdel­lä ulot­tu­vuu­del­la äänes­tä­jiin vetoa­via ehdok­kai­ta. Ei maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­suus kenes­tä­kään huo­noa tee, ja sitä Hal­la-aho ei kom­men­tis­saan esittänyt.

    Mikä­li Yazan halu­aa har­ras­taa yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua, niin sii­tä vain. Tois­tai­sek­si näke­mä­ni ei aina­kaan vie­lä vakuu­ta minua. Pri­mää­ri­läh­tee­nä Hal­la-Ahon vas­ti­nees­sa Hel­sin­gin Sano­mien otsik­ko tut­ki­mus­ra­por­tis­ta, ilman pereh­ty­mis­tä sen sisäl­töön, ei ole hyvä suo­ri­tus. Toi­se­na pri­mää­ri­läh­tee­nä hyvin heik­ko­laa­tui­nen sel­vi­tys, jon­ka kus­tan­nus­vai­ku­tusar­viot ovat teke­mät­tä ja luo­tet­ta­vuus vajaa.

    http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183753-maahanmuuttokeskustelu-menee-taas-metsaan#comment-2851550

    Jos­tain syys­tä muu­ten aivan saman­tyyp­pi­nen kir­joi­tus, samoil­la argu­men­teil­la ja läh­teil­lä posah­ti ulos myös Kale­vi Sor­sa-sää­tiön blo­gis­sa. Sii­nä kir­joit­ta­ja kun­nos­tau­tui käyt­tä­mään Hesa­ri-otsi­kon lisäk­si pri­mää­ri­läh­tee­nä Kat­ja Bloigua.
    http://sorsafoundation.fi/2015/02/13/maahanmuuttajat-ja-todellisuus‑2/

    Joko yhteis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lum­me on heik­ko­ta­sois­ta tai tar­koi­tus­ha­kuis­ta. Mie­les­tä­ni se vas­ta onkin rasistista.

  19. Tai­si olla niin, että Hal­la-aho kir­joit­ti tuon jutun här­nä­täk­seen ja nos­taak­seen maa­han­muu­ton otsi­koi­hin, tie­täen val­lan mai­nios­ti, että kir­joi­tuk­ses­ta nousee mete­li. Rea­goi­mal­la kir­joi­tuk­seen tans­sii täy­sin Hal­la-ahon pil­lin mukaan. Hän­hän jul­kai­si sivuil­laan samaan aikaan lis­tan ehdok­kai­ta, joi­ta suo­sit­te­lee äänes­tä­mään. Ozan Yana­rit ja Osmot teke­vät siis perus­suo­ma­lai­sil­le vaa­li­työ­tä ja Hal­la-aho kiit­tää & kumartaa.

  20. Kär­käs oli Hal­la-ahon kir­joi­tus, scrip­tas­sa Hal­la-aho argu­men­toi parem­min ja har­kit­se­vam­min. Itse ymmär­sin kir­joi­tuk­sen epäi­lyk­se­nä, että mamu-ehdok­kaat ovat lis­toill­la lähin­nä kiin­tiö­eh­dok­kai­na ja osoit­ta­mas­sa puo­lu­een “suvait­se­vai­suut­ta”.

    Yana­rin ehdo­tus on erin­omai­nen, ja jaan OS:n toi­veen, että Hal­la-aho ottai­si haas­teen vastaan.

    p.s. Sylt­ty, kan­nat­taa vil­kais­ta scrip­ta-blo­gia ja arvioi­da sen jäl­keen uudes­taan hie­man ennak­ko­luu­lois­ta mielipidettäsi.

  21. Eri puo­lueis­sa on jo var­sin pit­kään vai­kut­ta­nut maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia ihmi­siä, eikä hei­tä ole sin­ne kukaan patis­ta­nut vaan ovat men­neet ihan itse. Hei­tä on otet­tu mukaan puo­luei­den joh­toe­li­miin ja hei­tä on valit­tu vaa­leis­sa kun­nan­val­tuus­toi­hin ja otet­tu mukaan lau­ta­kun­tiin. Maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia ihmi­siä siis on val­lan­käyt­tä­ji­nä yhteis­kun­nan päät­tä­vis­sä elimissä.

    Nyt Hal­la-aho väit­tää hei­tä “koris­teik­si” vain sil­lä perus­teel­la että tois­tai­sek­si kukaan heis­tä ei ole pääs­syt edus­kun­taan (todel­li­suu­des­sa oli­kin, kun asias­ta otet­tiin hie­man Hal­la-ahon ennak­ko­luu­lo­ja tar­kem­min sel­vää). Vii­mek­si pää­sy oli yhdel­lä maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sel­la ehdok­kaal­la muu­ten vain 100 äänen päässä.

    Seu­raa­vak­si Hal­la-aho ehkä väit­tää että maa­han­muut­ta­jat ovat poli­tii­kas­sa pelk­kiä koris­tei­ta kos­ka hei­tä ei vie­lä ole minis­te­rei­nä tai valit­tu Suo­men presidentiksi?

  22. Hm, tähän kes­kus­te­luun en ota kan­taa lain­kaan, todel­li­suus kun on mitä kul­loin­kin on vaan ei juu­ri kos­kaan sitä mitä olem­me kuvi­tel­leet luovamme. 

    Mitä toi­voi­sin on, että kan­san­edus­ta­ja­vaa­leis­ta ei teh­täi­si huu­to­ää­nes­tys­tä jon­ka lop­pu­tu­lok­ses­ta ylly­te­tään lyö­mään veto­ja kuin ravi­kil­pai­luis­sa. Osmo­kin, usein sen­tään tol­kun mies.

    Meil­le ei pal­joa jää jos kan­san­edus­ta­jis­ta teh­dään hevosia.

  23. Has­su­ja nuo ekat kommentit.
    Olen niin tyh­mä että en ymmär­rä mik­si joku on kir­joi­tus tyh­mä sen vuok­si että toi­nen sanoo sen ole­van tyhmä.

  24. Sylt­ty:

    En ymmär­rä miten kai­ken jär­jen mukaan äly­käs mies voi olla sil­ti noin umpityhmä. 

    Ilkeys ja pahan­tah­toi­suus eivät ole tyh­mien yksi­noi­keus. Hal­lik­sen jutut auke­nee parem­min, jos nii­den taus­tal­le ei ole­ta posi­tii­vi­sia vaikuttimia.

  25. Vaik­ka suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta epäi­le­mät­tä voi­si äänes­tää min­kä väris­tä ehdo­kas­ta hyvän­sä, val­ta­va enem­mis­tö heis­tä edel­lyt­tää kai­ken­vä­ri­sil­tä ehdok­kail­ta mui­ta kuin totee­mio­mi­nai­suuk­sia ennen kuin oikeas­ti äänes­tää hei­tä. Tämä on hyvä asia.” 

    Veik­kaan pers­tun­tu­mal­la, että Husu saa 700–900 ään­tä. Tämä joh­tuu sii­tä, että vaik­ka tum­mai­hoi­set ihmi­set, eten­kin soma­lit, aiheut­ta­vat innos­tus­ta suvait­se­vai­sis­sa ihmi­sis­sä, sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka oikeas­ti äänes­täi­si­vät ö‑luokan ehdok­kai­ta pel­käs­tään hei­dän ihon­vä­rin­sä takia, on hyvin rajal­li­nen määrä.”

    Tain­nut taas moni­kult­tuu­ri­suusus­kon­non har­joit­ta­jil­ta jää­dä kiih­ko­päis­sään huo­maa­mat­ta koko jutun point­ti. Tuos­sa­han Hal­la-aho vain kri­ti­soi ehdok­kai­ta, joi­den pää­asial­li­nen ansio ehdok­kaa­na on se maa­han­muut­ta­ja­taus­ta. Yhtä aiheel­lis­ta kri­tiik­kiä voi­si esit­tää vaik­ka useim­mis­ta ihan kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta­kin julk­ki­seh­dok­kais­ta, jois­ta monien pää­an­sio tun­tuu ole­van se jo aiem­min han­kit­tu julkkisstatus.

  26. Eikö tuo nyt ole vaa­ti­mus toi­sen puo­lu­een kär­ki­ni­men, joka ei ole edes ehdol­la, läh­te­mi­ses­tä jär­jes­tä­mään isoa ilmais­ta mai­nos­ta oman puo­lu­een nuo­rel­le ja tun­te­mat­to­mal­le ehdokkaalle?

    Oli­si rei­lum­pi pyyn­tö, jos Soi­nin­vaa­ra tai Haa­vis­to suos­tui­si vas­taa­vaan väit­te­lyyn jon­kun nuo­ren ja jul­ki­suut­ta tar­vit­se­van per­sun kanssa.

  27. No jos H‑A ottai­si haas­teen vas­taan, oli­si tämä ilmais­ta vaa­li­mai­nos­ta Ozma­nil­le, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti hän sel­viy­tyi­si väit­te­lys­tä hyvin. En usko, että H‑A ottaa haas­tet­ta vastaan.

  28. Mikä idea tuos­sa Juu­rik­ka­lan mai­nok­ses­sa on, että Osmo lymy­ää tuol­la taka­na? Oudon näköistä.

  29. Totee­mio­len­to! Mikä lois­ta­va poli­tii­kan uusio­sa­na. Tämä saat­taa vie­lä tul­la kum­mit­te­le­maan H‑an ural­le. Voi­ko olla mitään kuvailevampaa.

  30. Hal­la-aho on tai­ta­va kynä­niek­ka, mut­ta hän ei ota haas­tet­ta vas­taan, kos­ka hän on umpi­sur­kea kes­kus­te­li­ja. Sik­si Hal­la-aho on ja pysyy ns. keyboard-warriorina.

    En ymmär­rä mik­si Hal­la-aho sor­tuu po. teks­tiin. Minus­ta todel­la tar­pee­ton­ta ihmis­ten lei­maa­mis­ta ja hal­ven­ta­mis­ta. Jos teks­ti ei koh­dis­tui­si polii­tik­koi­hin tai sel­lai­sek­si pyr­ki­viin, sanoi­sin, että se on jo riko­soi­keu­del­li­ses­ti kun­ni­aa louk­kaa­va. Mai­ni­taan ihmi­siä nimel­tä ja lii­te­tään hei­hin todel­la louk­kaa­via ilmai­su­ja, jot­ka ovat lisäk­si täy­sin tar­peet­to­mia. Mik­sei voi vain sanoa, että hänen mie­les­tään maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set ehdok­kaat eivät saa ääniä näil­lä ja näil­lä perusteilla.

    Mis­tä ihmees­tä moi­nen viha ja mik­si? Täl­lai­seen­ko äänes­tä­jät sit­ten halua­vat samais­tua, kuten Hal­la-ahon äänes­tä­jät Hal­la-ahon itsen­sä mie­les­tä ilmei­ses­ti halua­vat? Nolo teks­ti ja täy­tyy sanoa, että pidin Hal­la-ahoa fiksumpana.

    Hal­la-aho myös: 

    Kepu­lai­sia äänes­tä­jiä on Hel­sin­gis­sä vähän, eikä niil­lä vähil­lä­kään ole mitään syy­tä äänes­tää Husua, kos­ka tar­jol­la on esi­mer­kik­si Pel­to­kor­pi, Rehn ja Lehtomäki.”

    Pel­to­kor­pi? Ai se Leh­to­mä­ki, joka junai­lee kepu­lai­sil­le int­res­seil­le raken­nusoi­keut­ta kan­sal­lis­puis­toon vai se, jon­ka kump­pa­ni sijoit­ti tal­vi­vaa­raan juu­ri ennen uraa­nin­ot­to­lu­pien jul­ki­tu­loa, jois­ta Leh­to­mä­ki oli päättämässä? 

    Reh­nis­tä voi­si kir­joit­taa sato­ja sivu­ja. Yksi­kään suo­ma­lai­nen poli­tiik­ko ei ole muu­ten saa­nut Krug­ma­nin blo­gis­sa yhtä pal­jon pals­ta­ti­laa. Rehn nie­lai­si tar­jon­nan talous­tie­teen uskon­non, on edis­tä­nyt sitä sit­keäs­ti ja uskol­li­ses­ti ja — kuin­kas muu­ten — ollut vää­räs­sä kai­kes­sa koko ajan. Li Anders­son vei Reh­niä tele­vi­sio­kes­kus­te­lus­sa niin, että teki pahaa kat­soa. Sor­ry Rehn, ei tule ään­tä tääl­tä, eikä Olli var­mas­ti minun ään­tä­ni edes kaipaa.

    Voin käsi sydä­mel­lä sanoa, että minä äänes­täi­sin ketä tahan­sa kepun maa­han­muut­ta­jaeh­do­kas­ta mie­lum­min. Jäl­ki ei voi myös­kään mil­lään mit­ta­ril­la las­ket­tu­na miten­kään olla enää tämän huonompaa.

  31. Mik­si kan­san­edus­ta­jien jou­kos­sa ei ole maa­han­muut­ta­jia yhtä ruot­sa­lais­taus­tais­ta lukuunottamatta?

  32. Hal­la-aho kan­taa tuo­mion­sa jäl­keen­sä pait­si mart­tyy­rin viit­taa, myös ylim­män tason yhteis­kun­nal­li­sen näki­jän kruunua.

    Oksen­ta­mi­nen ei ollut kau­ka­na, kun luin ko. kirjoituksen.

  33. Hal­la-aho on vää­räs­sä. Tosia­sias­sa suu­rin osa ehdok­kais­ta on heik­ko­laa­tui­sia totee­me­ja, lis­tan koris­tei­ta ja sir­kus­hah­mo­ja, ikään, suku­puo­leen tai ihon­vä­riin katsomatta.

  34. joke­ri:
    Mikä idea tuos­sa Juu­rik­ka­lan mai­nok­ses­sa on, että Osmo lymy­ää tuol­la taka­na? Oudon näköistä.

    Sii­nä ehdo­kas rehel­li­ses­ti ker­too jo mai­nok­ses­saan, että kenen käs­ky­jen mukaan äänes­tää ja kenen puhei­ta pitää.

    Har­vi­nai­sen rehel­lis­tä ja oikeas­taan hyvä idea. Ongel­ma­han on, että jokai­ses­sa puo­lu­ees­sa ei ole kuin pari hyvää ehdo­kas­ta. Jos vaik­ka tie­täi­si, että ket­kä ehdok­kaat teke­vät juu­ri niin kuin joku hyvä ehdo­kas sanoo, niin tämän hyvän ehdok­kaan val­lan voi­si moninkertaistaa.

    1. Timo Juu­rik­ka­la nyt ei var­mas­ti voi­si toi­mia minun käs­ky­je­ni mukaan, kos­ka jätän edus­kun­nan. Tie­tyn­lais­ta värin tun­nus­ta­mis­ta tuo kuva tie­tys­ti on. Olen ilmoit­ta­nut jul­ki­ses­ti, että toi­von ihmis­ten Uudel­la­maal­la äänes­tä­vän hän­tä, kos­ka olen oppi­nut arvos­ta­maan hänen toi­min­taan­sa, osaa­mis­taan ja asen­net­taan. Tii­na Elo ja Jyr­ki Kas­vi ovat myös suosituslistallani.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Zys­kowicz on mää­ri­tel­män mukaanmaahanmuuttaja.

    Niin on myös mm. orto­pe­dian prof. Diet­rich Schlenzka.

    Scrip­tas­sa Hal­la-Aho kir­joit­taa älyk­kääs­ti ja usein prus­te­lee hyvon näkä­koh­tan­sa, mut­ta tuo vii­tat­tuy blo­gi­kir­joi­tus oli kyl­lä alle kai­ken arvostelun

  36. Tie­de­mies: vede­tään — ja Osmo­kin vetää — sen tilas­ton että viro­lai­set ja venä­läi­set ovat suu­rim­mat ryhmät. 

    Suu­rin ryh­mä ovat itse asias­sa suo­ma­lai­set; viro­lai­set ja venä­läi­set tule­vat vas­ta kak­ko­se­na ja kol­mo­se­na. (Kie­li­toi­mis­ton sana­kir­jan mukaan maa­han­muut­ta­ja on yksin­ker­tai­ses­ti ‘maa­han muut­ta­va t. muut­ta­nut henkilö’.)

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Zys­kowicz on mää­ri­tel­män mukaan maahanmuuttaja. 

    Niin, ja Mart­ti Ahti­saa­ri­kin on maahanmuuttajataustainen.

  37. vta­pio: Totee­mio­len­to! Mikä lois­ta­va poli­tii­kan uusio­sa­na. Tämä saat­taa vie­lä tul­la kum­mit­te­le­maan H‑an ural­le. Voi­ko olla mitään kuvailevampaa.

    Mas­kot­ti. Sisäl­tää myös eksploitaatiovivahteen.

  38. 1.) Hal­la-aho ei sano mitään kai­kis­ta maahanmuuttajaehdokkaista.

    2.) Hal­la-aho ei mai­nit­se kir­joi­tuk­ses­sa Oza­nia. Täs­tä­kin joh­tuen jul­ki­suu­den­ki­peän Oza­nin “haas­te” on naurettava.

  39. tje:
    Mik­si Hal­la-ahon pitäi­si suos­tua väit­te­lyyn, eihän hän ole edes ehdol­la vaa­leis­sa? Minus­ta nyt on muu­ten­kin aika nor­maa­lia vähä­tel­lä ennen vaa­le­ja kil­pai­le­van lei­rin mahdollisuuksia. 

    Ei tie­ten­kään kan­na­ta suos­tua, tuos­sa­han ei voi voit­taa mitään, vaan ainoas­taan toi­si lisää näky­vyyt­tä vas­ta­puo­len ehdokkaille.

    Mut­ta ihan täy­sin ekvi­va­len­tis­ti vas­ta­puo­len ehdok­kaan kan­nat­ti haas­taa Hal­la-aho väit­te­lyyn, vaik­ka jo etu­kä­teen tie­tää ettei hän tule suos­tu­maan. Täl­lä­kin haas­teel­la OY on saa­nut rop­pa­kau­pal­la täy­sin ilmais­ta mainosta.

    Kum­pi­kin osa­puo­li on toi­mi­nut täs­sä haas­te­hom­mas­sa juu­ri niin kuin vaa­leis­sa kan­nat­taa toimia.

    Sem­moi­nen asia­vir­he näis­sä vaa­li­ju­tuis­sa yleen­sä on, että edus­kun­nas­sa­han on ollut mamu­ja jo vaik­ka kuin­ka kau­an sit­ten. Hel­la Wuo­li­jo­ki, kan­san­edus­ta­jak­si 1946, oli syn­ty­nyt Viros­sa ja Ben Z on maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­nen, kos­ka on toi­sen pol­veen mamu. Nuo tuli­vat ensim­mäi­se­nä mieleen.

    (en jak­sa kah­la­ta kaik­kia vies­te­jä läpi, ehkä tämä­kin on jo mainittu)

  40. Rol­le:p.s. Sylt­ty, kan­nat­taa vil­kais­ta scrip­ta-blo­gia ja arvioi­da sen jäl­keen uudes­taan hie­man ennak­ko­luu­lois­ta mielipidettäsi.

    Kuu­le luin scrip­taa mel­kein alus­ta asti, kun­nes äijän aivo­pie­rut alkoi­vat suo­raan sanot­tu­na v***n lii­kaa. Esson baa­rin blo­gis­ti ja vaka­vas­tio­tet­ta­va polii­tik­ko ovat kak­si eri asi­aa eikä Hal­la-aho kan­nat­ta­ji­neen oikein tun­nu ymmär­tä­vän, mitä eroa näil­lä kah­del­la on.

  41. pek­ka:Tain­nut taas moni­kult­tuu­ri­suusus­kon­non har­joit­ta­jil­ta jää­dä kiih­ko­päis­sään huo­maa­mat­ta koko jutun pointti. 

    En nyt oikein ymmär­rä mik­sei sitä voi teh­dä joten­kin asiallisesti? 

    Ai hem­met­ti, mä unoh­din. Asial­li­suus kos­kee ainoas­taan Alexan­der Stub­bia, esi­mer­kik­si purk­ka­rit ovat täy­sin asia­ton jal­ki­ne pää­mi­nis­te­ril­le! Sen sijaan Euroo­pan par­la­men­tin mep­pi voi kir­joi­tel­la ihan mitä tahan­sa ilman, että sitä las­ke­taan asiattomaksi!

    Vas­taa­vas­ti Hal­la-ahon nimit­tä­mi­nen rotu­toh­to­rik­si on täy­sin asia­ton­ta, mut­ta kun Hal­la-aho ker­too kil­pai­le­vien puo­luei­den ehdok­kai­den ole­van pelk­kiä totee­mie­läi­miä, niin tämä on ainoas­taan sata­pro­sent­tis­ta faktaa.

    Niiin, näin­hän tämä menee, nämä tuplas­tan­dar­dit on niin nähty.

  42. Jus­si Hal­la-aho on kir­joit­ta­nut, että blo­gin­sa perus­ta oli moni­kult­tuu­ri­suu­den vas­tus­ta­mi­nen. Vuo­sien saa­tos­sa Hal­la-aho on omak­su­nut poli­tii­kan pöy­tä­ta­vat, mut­ta kun idea­na on vas­tus­ta­mi­nen, niin yli­lyön­te­jä tulee tavan takaa.
    Pre­si­dent­ti Tar­ja Halo­nen sanoi aika­naan, että ihmi­sar­vo kuu­luu kai­kil­le. Var­sin kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta Halo­nen impli­koi täs­tä sen, että Suo­meen saa tul­la (asu­maan) kuka tahan­sa. Nyt ollaan ”mitä asiat itses­sään ovat” ‑ajat­te­lun äärel­lä. Lähi ‑idän ja Afri­kan yli­jää­mä väes­tön siir­tä­mi­nen Euroop­paan ja Suo­meen on sitä moni­kult­tuu­rel­li­suut­ta, jota Hal­la-aho vas­tus­taa. Tämä kysy­myk­sen rat­kai­su vaa­tii rea­lis­mia, jota vali­tet­ta­vas­ti ei ole tarjolla.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Zys­kowicz on mää­ri­tel­män mukaanmaahanmuuttaja.

    Niin. Ja vie­lä­pä pako­lais­van­hem­mis­ta (Puo­lan juu­ta­lai­sis­ta). Hän tosin on syn­ty­nyt Hel­sin­gis­sä 1954, mut­ta saa­nut maa­me­me kan­sa­lai­su­duen vuo­nan 1959.

  44. Zys­kowicz on maa­han­muut­ta­jan lap­si, mut­ta syn­ty­nyt per­heen jo ase­tut­tua Suomeen.

    Kun­nian­louk­kauk­sen kyn­nys on kyl­lä saa­tu alas jos ö‑luokan ehdok­kaan kut­su­mi­nen ö‑luokan ehdok­kaak­si on kun­nian­louk­kaus. Se, että suvait­se­vai­suut­taan ja rasis­min­vas­tai­suut­taan koros­ta­vat puo­lu­eet eivät ole onnis­tu­neet rek­ry­toi­maan ehdok­kai­ta, jot­ka vetoai­si­vat edes suvait­se­vai­siin äänes­tä­jiin, ainoas­taan täy­te- tai kiin­tiö­eh­dok­kai­ta — sitä­hän se Hal­la-ahon teks­ti käsit­te­li — on kai­ke­ti osoi­tus lähin­nä näi­den puo­luei­den tai hei­dän äänes­tä­jien­sä rasistisuudesta.

    1. En tieä, mis­sä Ben on syn­ty­nyt, mut­ta hän ei ole syn­ty­pe­räi­nen Suo­men kan­sa­lai­nen. Piti oikein muut­taa perus­tus­la­kia, että hänes­tä oli­si voi­tu teh­dä ministeri.

  45. Totee­mi ei muu­ten ole kovin uusi kie­li­ku­va. Google totee­mi Halla-aho:

    Exä niinq häpee!? — Jus­si Halla-aho
    http://www.halla-aho.com/scripta/exa_niinqu_hapee.html
    23.10.2006 — “Suvait­se­vai­nen” on yli­pap­pi moni­kult­tu­ris­mi-nimi­ses­sä uskon­nos­sa, jon­ka juma­la, totee­mi ja iko­ni on tum­mai­hoi­nen mus­li­mi. Uskon, että 


    Työ­voi­ma­pu­las­ta ja raja­seu­dun elävöittämisestä
    http://www.halla-aho.com/…/tyovoimapulasta_ja_radaseudun_elavoittamisesta….
    11.9.2014 — Heis­tä tulee tie­tyn­lai­sia totee­me­ja, jot­ka ase­te­taan jalus­tal­le ja lasi­kaap­piin ja joi­ta sit­ten ihme­tel­lään ja ihas­tel­laan. Mil­lai­nen on elävöitynyt …
    Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­ses­tä — Jus­si Halla-aho
    http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html

    1.4.2012 — Tämän asen­teen seu­rauk­se­na soma­leis­ta tuli toi­seu­den ja moni­nai­suu­den totee­mei­ta. Hei­dät pan­tiin lasi­kaap­piin ja nos­tet­tiin jalustalle …
    Vie­lä rais­kauk­sis­ta — Jus­si Halla-aho
    http://www.halla-aho.com/scripta/viela_raiskauksista.html

    13.9.2007 — Maa­il­ma on täyn­nä naii­ve­ja ihmi­siä, jot­ka oikeas­ti usko­vat moni­kult­tuu­ri­pup­pua. Pro­pa­gan­dan totee­mi ja iko­ni on mus­ta mies. Suo­mi ei tarvitse …

  46. tje: 1. Nojaa­ko Yazan Ona­rin kam­pan­ja jol­la­kin tasol­la hänen maa­han­muut­ta­ja­taus­taan­sa, vai onko se kam­pan­jas­sa mer­ki­tyk­se­tön sivu­juon­ne (tyy­liin: kaik­ki­han nyt ovat jos­ta­kin kotoi­sin)? Aina­kin kam­pan­ja­si­vuil­la asial­le on annet­tu aika pal­jon tilaa.

    Jok­seen­kin samal­la taval­la kuin tum­ma­tuk­kai­suus, äitiys, lää­kä­riys, kol­me­kymp­pi­syys, jne. toki näyt­te­lee osaa jokai­sen kysei­sen ehdok­kaan koh­dal­la. Ja puo­lu­eet pyr­ki­vät teke­mään lis­tan­sa sen­kin huo­mioon ottaen, että on suo­ta­vaa että siel­lä on eril­lai­sia ihmi­siä, eikä esi­mer­kik­si viit­tä­kym­men­tä äkäis­tä nuor­ta­mies­tä. Oza­nin koh­dal­la minun kor­vaa­ni vii­te­ryh­mäk­si on tosin useim­mi­ten mai­nit­tu nuo­ret, Hel­sin­gin Vih­rei­den lis­tal­la ei ole kovin mon­taa alle kol­me­kymp­pis­tä ja äänes­tä­jis­sä on.

    Mut­ta se mikä täs­sä nyt tök­kii on että kun kysees­sä ei nyt ker­ta­kaik­ki­aan ole mikään syväs­ti huo­leh­ti­va kaik­kea kivaa kai­kil­le julk­ki­seh­do­kas, vaan ihan vaka­vas­ti otet­ta­va ja osaa­va nuo­ri poli­tiik­ko jol­la on subs­tans­sia. Vähän niin kuin ryh­mit­täi­si Oden sil­mä­la­si­päis­ten mies­ten ehdok­kaak­si, ei sinän­sä ettei­kö hänel­lä oli­si lasit.

  47. Ala­po:
    Pote­rot ja pote­rot, aika syvis­sä pote­rois­sa näyt­tää pari nimi­merk­kiä ole­van Hal­la-aho fiksaatioissaan.

    No mis­sä pote­ros­sa olen? Maa­han­muu­tos­ta olen käsit­tääk­se­ni Soi­nin­vaa­ran lin­joil­la, tai vie­lä liberaalimpi. 

    Tie­tyl­lä taval­la Hal­la-aho on ikä­vä kyl­lä oikeas­sa muu­ta­mis­ta mamuehdokkaista.

    Aina­kin Hus­sein on erit­täin asial­li­nen edus­ta­ja, mitä olen hänen blo­gi­aan välil­lä sil­mäil­lyt niin olen ollut enim­mäk­seen samaa miel­tä. Toi­vot­ta­vas­ti Husu pää­see eduskuntaan.

    Abdi­ra­him Hus­sein (Kesk):
    “Veron­mak­sa­ja­na kan­na­tan perus­suo­ma­lais­ten aloit­teen maa­han­muu­ton liit­ty­vät rahoi­tus ja tuki­muo­to­jen perus­teel­lis­ta sel­vit­tä­mis­tä. Olen sitä miel­tä että koko maa­han­muut­to­jär­jes­tel­män rahoi­tus ja todel­li­nen vai­ku­tus pitää tar­kas­tel­la kun­nol­la. Olen sitä miel­tä ettei integroin­ti toi­mi täl­lä het­kel­lä nykyi­sel­lä kei­nol­la ja että se tar­vit­see tar­kas­te­lua sekä korjausta.”

    http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175444-nostetaan-kissojen-lisaksi-koiratkin-poydalle

    Olis­han se mie­len­kiin­tois­ta näh­dä Hal­la-ahon ja Ozan Yana­rin väit­te­ly. Jos pysyt­täi­siin fak­tois­sa, eikä tuo­tai­si mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta työ­voi­ma­pu­laa mukaan, eikä mui­ta­kaan perin­tei­siä keppihevosia. 

    TV-väit­te­lyt ovat yleen­sä kon­sep­til­taan ala-arvoi­sia ja tyh­jän­päi­väi­siä. Siis esim. nämä homo- femi­nis­ti- jne illat joi­ta tele­vi­sios­sa on ollut. Hae­taan vas­tak­kai­na­set­te­lua, puhu­taan kevyes­ti tois­ten pääl­le, ja ihmi­set näke­vät sit­ten aina sen oman puo­len edus­ta­jan ole­van nis­kan pääl­lä, kos­ka eivät pidä vas­ta­puo­les­ta ja tämän argumenteista. 

    Minul­la on face­boo­kis­sa kave­ri­na puo­len­tusi­naa puna­vi­her­fe­mi­nis­tiä, jot­ka sään­nöl­li­ses­ti lin­kit­tä­vät jon­kun Hal­la-aho uuti­sen, ja sit­ten komp­paa­vat tove­rei­taan “iljet­tä­vää!, rasis­ti! nat­si! men­ge­le!”. Mut­ta kos­kaan eivät kom­men­toi itse asi­aa mil­lään tavalla.

    http://www.ozan.fi/eduskuntavaaliteemat/#kovaatasaarvoa

    Haluai­sin lukea kuin­ka Yanar pur­kaa kir­jal­li­ses­ti auki “nai­sen euro on 80 sent­tiä” väit­teen­sä, ja mitä asial­le pitäi­si teh­dä. Tai tar­kal­leen mil­lä taval­la rasis­miin pitäi­si puut­tua? Mikä sitä rasis­mia on? 

    Mut­ta aina kun men­nään tilas­toi­hin ja koviin yksi­tyis­koh­tiin, nämä femi­nis­tit vaikenevat.

  48. Maa­han­muut­ta­jis­ta. On joten­kin irvo­kas­ta, että kokoo­mus ja SDP esim. maoi­nos­ta­vat omia kär­ki­maa­han­muut­ta­ja­nai­si­aan ulko­näön avul­la. Anne­taan ymmär­tää, että kau­niin nai­sen paik­ka on luon­nol­li­ses­ti eduskunnassa.

    Samat puo­lu­eet ovat huo­lis­saan äänes­ty­sak­tii­vi­suu­den las­kus­ta. Miten se toi­saal­ta lisää äänes­ty­sak­tii­vi­suut­ta, jos äänes­tä­jil­le tuo­daan mie­li­ku­va, että ulko­nä­kö on kes­kei­nen osa ehdok­kaan päte­vyyt­tä? Toki ilmiö on suu­rem­paa kuvaa poli­tii­kan estetisöitymisessä.

  49. Noh, täy­tyy sanoa, että olen Hal­lik­sen kans­sa samaa miel­tä. Oli­si kiva näh­dä, että maa­han­muut­ta­jaeh­dok­kaal­la on muu­ta­kin sanot­ta­vaa, kuin hauk­kua suo­ma­lai­set ja Halla-aho.

  50. Kai­keen ylla olevaan,

    Olet­te te aika saa­lit­ta­vaa poruk­kaa. Mut­ta tehan olet­te suo­ma­lai­sia. (mamu­ja, val­koi­sia, mita tahansa).

    Sel­lai­ta ela­ma on.

    t. Mik­ko

  51. Mar­ko Hami­lo:
    Kun­nian­louk­kauk­sen kyn­nys on kyl­lä saa­tu alas jos ö‑luokan ehdok­kaan kut­su­mi­nen ö‑luokan ehdok­kaak­si on kunnianloukkaus. 

    Olet­ko ihan vaka­vis­sa­si sitä miel­tä, että jos tiet­ty osa perus­suo­ma­lais­ten kan­san­edus­ta­jis­ta kor­vat­tai­siin maa­han­muut­ta­jil­la, taso joten­kin mer­kit­tä­väs­ti laskisi?

    Rasis­min his­to­ria­han on täyn­nä tätä samaa: mää­ri­tel­lään joku ryh­mä ja sit­ten ale­taan kut­sua sitä jol­lain nimellä.

    Röyh­keyt­tä on se, että ei edes vai­vau­du­ta peit­te­le­mään louk­kaus­ta, vaan vali­taan ihan tie­toi­ses­ti huo­noin mah­dol­li­nen kate­go­ria kuvaa­maan tie­tyn ihmis­ryh­män edustajia. 

    Se, että maa­han­muut­ta­jat työl­lis­ty­vät hei­kos­ti on myös osit­tain asen­ne­ky­sy­mys. Niin kau­an kuin yhteis­kun­nas­sa on ihmi­siä, jot­ka lei­maa­vat toi­sia, kukaan ei halua ottaa ris­kiä oman yri­tyk­sen leimautumisesta.

    Tämä on mie­les­tä­ni yhteis­kun­nal­li­ses­ti tär­keä kysy­mys, eikä sii­tä tah­do­ta uskal­taa puhua, mut­ta sii­tä oli­si tär­keä puhua, kos­ka asen­tei­siin voi­daan vaikuttaa. 

    Homous oli jos­kus syn­tiä ja sai­raus, enää se ei kaik­kien mie­les­tä sitä ole. Joi­den­kin mie­les­tä se on sitä vie­lä­kin. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka­pa Alan Turin­gis­ta ker­to­va elokuva.

    Olen­nais­ta on kui­ten­kin havai­ta, että ihmi­se­nä ole­mi­nen on kehit­ty­mis­tä ja kas­va­mis­ta. Ilman mah­dol­li­suut­ta kokeil­la sii­pi­ään ihmi­nen ei kehi­ty. Kun olet nuo­ri, mah­dol­li­suu­det usein avau­tu­vat luot­ta­muk­sen kautta.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tieä, mis­sä Ben on syn­ty­nyt, mut­ta hän ei ole syn­ty­pe­räi­nen Suo­men kan­sa­lai­nen. Piti oikein muut­taa perus­tus­la­kia, että hänes­tä oli­si voi­tu teh­dä ministeri.

    Ben Zys­kowicz ei ole kos­kaan ollut Val­tio­neu­vos­ton jäsen (minis­te­ri), kyl­lä­kin edus­ku­nan puhemies.

    Suo­men vuo­den 1919 Hal­li­tus­muo­dos­sa luon­nol­li­sis­ta syis­tä val­tio­neu­vos­ton jäse­nel­tä edel­ly­te­tiin syn­ty­pe­räis­tä Suo­men kan­sa­lai­suut­ta. Tämä alkoi tul­la ongel­mak­si jo 70-luvul­la, jol­loin alu­noe­rin suo­men­vi­ro­lai­ses­ta, joskn maas­sam­me­syn­ty­nees­tä ke Jut­ta Zil­liacus­ta ei voi­nut tul­la minis­te­riä. Ja asia koko ajan lisää aktua­li­soi­tuu maam­me kansainvälistyessä.

    Sikä­li kuin minä tie­dän, asia kor­jat­tiin vuo­si­tu­han­nen vaih­teen perustuslakiuudistuksessa.

    Ei mil­lään pahal­la: Kuvit­te­li­si edus­ta­ja Soininvaaran
    jota­kin tie­tä­vän pit­kä­ai­kai­ses­ta työ- ja ikätoveristaan.

  53. mik­ko sii­to­nen:
    Kai­keen ylla olevaan,

    Olet­te te aika saa­lit­ta­vaa poruk­kaa. Mut­ta tehan olet­te suo­ma­lai­sia. (mamu­ja, val­koi­sia, mita tahansa). 

    Erin­omai­sen tyy­pil­li­nen kom­ment­ti siel­tä punaviher-poterosta. 

    Jos olet tuo: mikkosiitonen.net niin onnek­si olkoon, olet juu­ri saman­lai­nen ste­reo­tyyp­pi­nen puna­vih­reä femi­nis­ti, jot­ka vuo­des­ta toi­seen yli­mie­li­ses­ti ilk­ku­vat Oikea­mie­li­sen Aat­teen­sa takaa ihmi­siä jot­ka yrit­tä­vät ana­ly­soi­da poli­tiik­kaa, syi­tä ja seu­rauk­sia eri puolilta.

  54. Mark­ku af Heur­lin: Ben Zys­kowicz ei ole kos­kaan ollut Val­tio­neu­vos­ton jäsen (ministeri)…Sikäli kuin minä tie­dän, asia kor­jat­tiin vuo­si­tu­han­nen vaih­teen perustuslakiuudistuksessa.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809188289632_uu.shtml, “Kroo­ni­nen pään­sär­ky sai kon­ka­rie­dus­ta­jan luo­pu­maan ministerihaaveista”.

    Ei mil­lään pahal­la: Kuvit­te­li­si edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ran jota­kin tie­tä­vän pit­kä­ai­kai­ses­ta työ- ja ikätoveristaan. 

    Ehkä­pä hän tietääkin.

  55. Mik­si sinä Osmo Soi­nin­vaa­ra et haas­ta Halla-ahoa?

    Pait­si sinul­la ei ole mitään voi­tet­ta­vaa pait­si mene­tet­tä­vää. Taval­laan se oli­si lope­tus sinun poliit­ti­sel­le ural­le­si, kos­ka Hal­la-aho (kuten monet muut) ker­toi aikoi­naan äänes­tä­neen sinua.

    Se, jota kai­kis­ta eni­ten rakas­ti — kat­ke­rim­min vihaa.

  56. tpyy­luo­ma:
    Mut­ta se mikä täs­sä nyt tök­kii on että kun kysees­sä ei nyt ker­ta­kaik­ki­aan ole mikään syväs­ti huo­leh­ti­va kaik­kea kivaa kai­kil­le julk­ki­seh­do­kas, vaan ihan vaka­vas­ti otet­ta­va ja osaa­va nuo­ri poli­tiik­ko jol­la on subs­tans­sia. Vähän niin kuin ryh­mit­täi­si Oden sil­mä­la­si­päis­ten mies­ten ehdok­kaak­si, ei sinän­sä ettei­kö hänel­lä oli­si lasit. 

    No jos vaa­lis­lo­gan on “maan muut­ta­ja”, niin tus­kin se nyt ihan sat­tu­mal­ta sii­hen on pää­ty­nyt… vähän kuin Osmo kam­pan­joi­si edus­kun­ta­vaa­leis­sa slo­ga­nil­la “Sil­mä­la­si­päi­nen mies”. Itsea­sias­sa tuo voi­si kyl­lä olla­kin aika voit­ta­va veto.

  57. Röyh­keyt­tä on se, että ei edes vai­vau­du­ta peit­te­le­mään louk­kaus­ta, vaan vali­taan ihan tie­toi­ses­ti huo­noin mah­dol­li­nen kate­go­ria kuvaa­maan tie­tyn ihmis­ryh­män edustajia. 

    Aja­tel­la Hal­la-Aho jul­ke­si kut­sua täy­teh­dok­kai­na pitä­mi­ään maa­han­muut­ta­jaeh­dok­kai­ta täytehdokkaiksi. 

    Kuin­ka val­ta­va sun suut­tu­mus oli­si, jos joi­den­kin mui­den puo­luei­den edus­ta­jat kut­sui­si­vat lähes kate­go­ri­ses­ti kil­pai­le­van puo­lu­een koko äänes­tä­jä­kun­taa rasis­teik­si, joka on oikeas­ti stig­ma­ti­soi­va määre.

  58. Tero Tolo­nen: Olet­ko ihan vaka­vis­sa­si sitä miel­tä, että jos tiet­ty osa perus­suo­ma­lais­ten kan­san­edus­ta­jis­ta kor­vat­tai­siin maa­han­muut­ta­jil­la, taso joten­kin mer­kit­tä­väs­ti laskisi?

    Rasis­min his­to­ria­han on täyn­nä tätä samaa: mää­ri­tel­lään joku ryh­mä ja sit­ten ale­taan kut­sua sitä jol­lain nimellä.

    Röyh­keyt­tä on se, että ei edes vai­vau­du­ta peit­te­le­mään louk­kaus­ta, vaan vali­taan ihan tie­toi­ses­ti huo­noin mah­dol­li­nen kate­go­ria kuvaa­maan tie­tyn ihmis­ryh­män edustajia. 

    BLAA BLAA

    Jos oli­sit luke­nut näl­vi­mä­si teks­tin, oli­sit tie­toi­nen sii­tä että sii­nä kut­sut­tiin ö‑luokan ehdok­kai­ta ö‑luokan ehdok­kaik­si. Sii­nä ei kut­sut­tu maa­han­muut­ta­jia ö‑luokan ihmisiksi.

    Ö‑luokan ehdok­kai­ta on kai­kil­la puo­lueil­la edus­kun­ta- ja var­sin­kin kun­nal­lis­vaa­leis­sa. Näi­tä voi­daan kut­sua myös kiin­tiö­eh­dok­kaik­si tai täy­te-ehdok­kaik­si tai mis­seik­si. Hei­dän teh­tä­vän­sä on tuo­da hie­man ääniä jos­ta­kin kapeas­ta nic­hes­tä. Puo­lueil­la ei kui­ten­kaan yleen­sä ole pel­koa, että nämä ehdok­kaat tuli­si­vat valituiksi.

    Hal­la-ahon havain­to oli, että maa­han­muut­ta­jaeh­dok­kaat ovat jär­jes­tään näi­tä maa­han­muut­ta­ja­nic­hes­tä eli mark­ki­na­raos­ta kil­pai­le­via ehdok­kai­ta, eikä kel­lään heis­tä ole sel­lais­ta yleis­po­liit­tis­ta pro­fii­lia ja/tai tun­net­tuut­ta ja sel­lais­ta CV:tä, jol­la kerä­tään mer­kit­tä­väs­ti ääniä tuon oman mark­ki­na­raon ulko­puo­lel­ta. Lisäk­si samas­ta mark­ki­na­raos­ta kil­pai­lee nyt enem­män ehdok­kai­ta kuin sil­loin, kun Zah­ra Abdul­lah mel­kein tuli valituksi.

    Jos joku on täs­tä ana­lyy­sis­tä eri miel­tä, esit­tä­köön argu­ment­tin­sa. Suu­rin osa kes­kus­te­lus­ta on tavan­omai­seen tapaan kos­ke­nut jota­kin muu­ta kuin alku­pe­räi­sen teks­tin sisältöä.

    Ter­vei­sin ö‑luokan ehdo­kas (nuors) 1999 edus­kun­ta­vaa­leis­ta, 120 ääntä.

  59. Wiki­pe­dian mukaan BZ on syn­ty­nyt Suo­mes­sa mut­ta alku­jaan ollut Puo­lan kansalainen: 

    Zys­kowicz syn­tyi Hel­sin­gin Kam­pis­sa. Hänen puo­lan­juu­ta­lai­nen isän­sä Abram Zys­kowicz (1917–1960) oli kotoi­sin Puo­lan Kielces­tä ja työs­ken­te­li ahtaajana.[3] Zys­kowiczin suo­men­juu­ta­lai­nen äiti Ester Frid­man (1920–2002)[4] oli Pauligin[4] puhe­lin­vaih­teen työntekijä.[5] Abram Zys­kowicz sel­vi­si suvus­taan ainoa­na Sach­sen­hause­nin ja Maj­da­ne­kin keskitysleireiltä[6][4] ja saa­pui Ruot­siin pakolaisena[5]. Ruot­sis­sa hän tapa­si siel­lä väliai­kai­ses­ti asu­neen Ester Frid­ma­nin ja he avioi­tui­vat. Tytär Car­me­la syn­tyi vuon­na 1952 ja seu­raa­va­na vuon­na per­he muut­ti Suo­meen. Ben Zys­kowicz syn­tyi vuot­ta myö­hem­min. Abram Zys­kowicz huk­kui uin­ti­ret­kel­lä Benin olles­sa kuusivuotias.[5] Syn­tyes­sään Ben ja hänen sisa­ren­sa Car­me­la oli­vat Puo­lan kan­sa­lai­sia vuo­teen 1959 asti jol­loin he sai­vat Suo­men kan­sa­lai­suu­den [7]. Zys­kowicz kävi Hel­sin­gin juu­ta­lais­ta kou­lua ja samal­la luo­kal­la oli myö­hem­min tun­net­tu filo­so­fi Dan Steinbock.[5] Hän kir­joit­ti yli­op­pi­laak­si vuon­na 1973 Töö­lön yhteis­kou­lus­ta ja val­mis­tui oikeus­tie­teen kan­di­daa­tik­si Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta vuon­na 1978.[8]

  60. Vai on femi­nis­mi kaik­kien etu? Aika mie­len­kiin­toi­nen näke­mys. Kokeil­laan­ko mui­ta ismejä? 

    -Rasis­mi on kaik­kien etu! (ei tun­nu lentävän)
    ‑Kom­mu­nis­mi on kaik­kien etu! (ei nyt oikein maistu)
    ‑Fasis­mi on kaik­kien etu! (en nyt ihan usko)
    jne jne.

    Mik­si femi­nis­mi muka on jon­kin­lai­nen poik­keus? Mik­si vih­rei­den ehdok­kai­den on ihan pak­ko­pak­ko toi­tot­taa tätä samaa juttua?

  61. Maa­han­muut­to­kriit­ti­syy­des­sä on kyse peniskateudesta.

  62. Tie­de­mies:
    Vai on femi­nis­mi kaik­kien etu? Aika mie­len­kiin­toi­nen näke­mys. Kokeil­laan­ko mui­ta ismejä? 

    -Rasis­mi on kaik­kien etu! (ei tun­nu lentävän)
    ‑Kom­mu­nis­mi on kaik­kien etu! (ei nyt oikein maistu)
    ‑Fasis­mi on kaik­kien etu! (en nyt ihan usko)
    jne jne.

    Mik­si femi­nis­mi muka on jon­kin­lai­nen poik­keus? Mik­si vih­rei­den ehdok­kai­den on ihan pak­ko­pak­ko toi­tot­taa tätä samaa juttua?

    Odo­tan tähän mm. seu­raa­via “vas­ta-argu­ment­te­ja”:

    1) Rin­nas­tat­ko femi­nis­min rasis­miin, kom­mu­nis­miin ja fasismiin?

    2) Femi­nis­mi ajaa myös mies­ten etua “paran­ta­mal­la” nais­ten ase­maa. Näin ollen nais­ten etu ei voi olla mie­hil­tä pois.

  63. Mar­ko Hami­lo: Jos oli­sit luke­nut näl­vi­mä­si teks­tin, oli­sit tie­toi­nen sii­tä että sii­nä kut­sut­tiin ö‑luokan ehdok­kai­ta ö‑luokan ehdok­kaik­si. Sii­nä ei kut­sut­tu maa­han­muut­ta­jia ö‑luokan ihmisiksi. 

    Tein tuon havain­non itse asias­sa jo kuin ensim­mäis­tä ker­taa Hal­la-Ahon Scrip­taa, siis blo­gia jos­sa hän on vuo­sia ker­to­nut ajatuksenkulustaan.

    Tyy­li on sel­lai­nen, että ikään­kuin soi­te­taan sel­lais­ta musiik­kia, joka ensi­lu­ke­mal­ta kuu­los­taa hyvin hyök­kää­väl­tä maa­han­muut­ta­jia koh­taan — kui­ten­kin kun teks­tin lukee tar­kem­min niin eihän siel­lä oikeas­taan luek­kaan sitä mitä ensi­nä­ke­mäl­tä vaikuttaa.

    Mut­ta kun sama tee­ma on jat­ku­nut jo yli kym­me­nen vuot­ta, niin aina­kin minun on vai­kea tul­kia hänen sano­mi­si­aan minään muu­na kuin maa­han­muut­ta­jiin suun­nat­tu­na halveuksuntana.

    eikä kel­lään heis­tä ole sel­lais­ta yleis­po­liit­tis­ta pro­fii­lia ja/tai tun­net­tuut­ta ja sel­lais­ta CV:tä, jol­la kerä­tään mer­kit­tä­väs­ti ääniä tuon oman mark­ki­na­raon ulkopuolelta. 

    Tämä on vähän saman­lai­nen argu­ment­ti kuin tode­ta, että tänä­vuon­na perus­te­tuil­la yri­tyk­sil­lä ei ole sel­väs­ti lähel­le­kään niin kovaa lii­ke­vaih­toa kuin vaik­ka­pa kym­me­nen vuot­ta sit­ten perus­te­tuil­la yrityksillä.

    Kun maa­han­muut­ta­jia nos­te­taan lis­toil­le, he hil­jal­leen alka­vat saa­da tun­net­tu­vuut­ta ja tuki­joi­ta, he alka­vat oppia miten sys­tee­mi toi­mii ja kun pää­see mukaan vai­kut­ta­maan asioi­hin, myös demo­kra­tian hyvät puo­let alka­vat täl­löin toimia.

  64. Mie­len­kiin­tois­ta näis­sä kes­kus­te­luis­sa on niis­sä käy­tet­ty ter­mi­no­lo­gia. Kuten edel­lä käy­dys­tä käy epä­suo­ras­ti ilmi, ter­miä ‘maa­han­muut­ta­ja’ ei suin­kaan sovel­le­ta kaik­kiin muu­al­ta Suo­meen muut­ta­nei­siin ulko­maa­lai­siin tai hei­dän lap­siin­sa. Vai onko joku jos­kus nimit­tä­nyt Beniä ‘toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­jak­si’? ‘Maa­han­muut­ta­jia’ eivät myös­kään yleen­sä kos­kaan ole esi­mer­kik­si Kes­ki- tai Län­si-Euroo­pas­ta (tai muus­ta ns. län­si­maas­ta) tän­ne muut­ta­neet (tai hei­dän lapsensa).

    Maa­han­muut­ta­ja’ näyt­tää­kin etu­pääs­sä ole­van yhtey­des­sä ko. hen­ki­lön ihon­vä­riin. Täl­lä kier­toil­mauk­sel­la voi­daan näp­pä­räs­ti vält­tää sel­lai­set viit­tauk­set, jot­ka voi­tai­siin mää­ri­tel­lä suo­raan rasistisiksi.

    Eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va on ter­mi ‘toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­ja’. Sil­lä tar­koi­te­taan pää­asias­sa tääl­lä syn­ty­nei­tä ‘vää­rän­vä­ri­siä’, jot­ka ovat usein myös Suo­men kan­sa­lai­sia. Yleen­sä he ovat kui­ten­kin syn­nyt­ty­ään ‘muut­ta­neet’ vain Käti­lö­opis­tol­ta tai Nais­tenkli­ni­kal­ta esi­mer­kik­si Ruo­ho­lah­teen tai Vuosaareen.

    Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, kuin­ka moneen pol­veen tämä lei­maa­mi­nen jat­kuu: onko meil­lä jos­kus vie­lä vii­den­nen pol­ven maahanmuuttajia?

  65. Maa­han­muut­to­kriit­ti­syy­des­sä on kyse peniskateudesta.” 

    Jos­sain mää­rin var­maan­kin, mut­ta oli­pa­han sil­ti taas aika­moi­sen aivo­pie­res­ke­le­vä yleis­tys sinul­ta. Toi­saal­ta, eipä ollut ensim­mäi­nen — eikä var­mas­ti viimeinenkään. 

    Maa­han­muut­to­kriit­ti­syyt­tä on niin hyvää kuin huo­noa­kin. Impi­vaa­ra­lai­suus ja rajat kiin­ni-ajat­te­lu on huo­noa; hyvää taas se, että varo­taan nyt edes vähän puo­len maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­tok­si jou­tu­mis­ta. EHDOTTOMAN huo­noa on min­kään­lai­seen rodul­li­seen, poliit­ti­seen tai uskon­nol­li­seen syr­jin­tään perus­tu­va puhe tai toi­min­ta; ei ollen­kaan huo­noa puo­les­taan mm. joi­den­kin län­si­mai­den har­joit­ta­ma pis­tey­tys­po­li­tiik­ka, jon­ka nojal­la poruk­kaa ote­taan sisään tarveharkintaisesti. 

    Mitä huma­ni­tää­ri­seen maa­han­muut­toon tulee, niin pako­lai­sia on kyl­lä syy­tä ottaa jon­kin ver­ran ihan jo sii­tä­kin itsek­kääs­tä syys­tä, että jos tääl­lä­kin vie­lä jos­kus vete­lä vetäi­see pro­pel­liin, niin ottaa­pa­han sit­ten joku ehkä _meitäkin_ nurk­kiin­sa nuhjaamaan. 

    Mut­ta joo. Lisää prag­ma­tis­mia ja vähem­män ideo­lo­gis­ta per­sei­lyä kum­mal­ta­kaan puo­len rin­ta­ma­lin­jaa, niin ehkä­pä se läh­tee sii­tä sel­viä­mään. Käy­tän­nöl­li­syyt­tä par­ran­pä­ris­te­lyn sijaan, sanon minä!

  66. Var­si­nai­nen maa­han­muut­ta­ja” on nime­no­maan suvait­se­vais­ton itsen­sä kek­si­mä ter­mi juu­ri­kin erot­ta­maan nämä sak­sa­lai­set insi­nöö­rit etni­ses­ti edis­tyk­sel­li­sis­tä urbaa­neis­ta värei­li­jöis­tä. Ter­min “var­si­nai­nen maa­han­muut­ta­ja” tähän maa­han lan­see­ra­si Astrid Thors, joka erääs­sä tv-haas­tat­te­lus­sa sel­keyt­ti maa­han­muut­ta­jat-käsi­tet­tä jaka­mal­la nämä kah­teen ryh­mään – maa­han­muut­ta­jat ja var­si­nai­set maahanmuuttajat. 

    Samoin Oden sen­suu­rin koh­teek­si jou­tui jouk­ko suvait­se­vais­ton _itsensä_ kek­si­miä ylis­tä­viä luon­neh­din­to­ja “var­si­nai­sis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta” kos­ka ne kuu­lem­ma oli kir­joi­tet­tu hal­ven­ta­vaan sävyyn. Sävy ja sana­muo­to oli täy­sin suvait­se­vais­ton itsen­sä kehit­tä­mää. Jos kek­si­tään uudis­sa­no­ja hal­ven­ta­vien tilal­le kuvaa­maan ilmiö­tä jos­sa _on_ hal­ven­net­ta­vaa ollaan juu­ri täl­lai­ses­sa ode­lo­gian kier­tees­sä jos­sa pitää jo kau­an ennen osa­ta enna­koi­da kuol­loin­kin voi­mas­sa ole­vat sal­li­tut sanat ja sanon­nat kos­ka koh­ta ne ovat kiellettyjä.

  67. Mik­ko Kivi­ran­ta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809188289632_uu.shtml, “Kroo­ni­nen pään­sär­ky sai kon­ka­rie­dus­ta­jan luo­pu­maan ministerihaaveista”.

    Ehkä­pä hän tietääkin.

    Tämä on vähn tur­haa huu­ta­mis­ta, mut­ta on pään­sär­ky eikä viit­si­si enää käy­dä sor­vin ääreen

    OS: “En tieä, mis­sä Ben on syn­ty­nyt, mut­ta hän ei ole syn­ty­pe­räi­nen Suo­men kan­sa­lai­nen. Piti oikein muut­taa perus­tus­la­kia, että hänes­tä oli­si voi­tu teh­dä ministeri.”

    Käy nyt saman kau­pun­gin kan­sae­dust­ja­to­ve­ris­taan, joka vie­lä on aika näky­vä hah­mo, ottaa sel­vän tai kuu­lee, mis­sä kave­ri on elä­nyt lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa. Ja mil­loin hän sai Suo­men kansalaisuuden.

    Ei kuu­lu asi­aan: Opis­ke­lu­to­ve­ri­ni näyt­ti 50-päi­vil­lään pre­si­dent­ti Ståhl­ber­gin pää­tös­tä myön­tää hänen isoi­säl­leen Suo­men kan­sa­lai­suus. Kiin­to­sia doku­ken­tit ja ns. mikrohistoriaa.

  68. Mark­ku af Heur­lin:
    Ei mil­lään pahal­la: Kuvit­te­li­si edus­ta­ja Soininvaaran
    jota­kin tie­tä­vän pit­kä­ai­kai­ses­ta työ- ja ikätoveristaan.

    Jos on ylä­as­teen aikais­ta yhteis­kun­tao­pin opet­ta­jaa­ni usko­mi­nen, ja mik­sei oli­si kun opet­ta­ja oli lois­ta­va ja asian­tun­te­va (ter­vei­siä H.R.:lle) niin kyl­lä tuo­ta lakia muu­tet­tiin juu­ri Zys­kowiczin takia. Jot­ta jäte­tään ovi auki hal­li­tuk­seen. Sehän ei mer­kin­nyt sitä, että sii­tä oves­ta oli pak­ko astua.

    1. Kun lakia muu­tet­tiin, kes­kus­te­luis­sa mai­nit­tiin nimen­omai­ses­ti Ben. Olen kyl­lä tie­toi­nen, että Ben kiel­täy­tyi tar­jo­tus­ta minis­te­rin paikasta.

  69. Jalan­kul­ki­ja: Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, kuin­ka moneen pol­veen tämä lei­maa­mi­nen jat­kuu: onko meil­lä jos­kus vie­lä vii­den­nen pol­ven maahanmuuttajia?

    On tie­tys­ti, ellei koh­ta kek­si­tä jotain jär­ke­väm­pää nimi­tys­tä kuvaa­maan sel­lais­ta suo­ma­lais­ta, joka ei näy­tä Seit­se­män vel­jek­sen Eerol­ta. Syy­tä oli­si kek­siä ja pian! Onhan meil­lä täl­lä­kin het­kel­lä “kol­man­nen pol­ven maa­han­muut­ta­jia”, joi­den iso­van­hem­mat tuli­vat Soma­lias­ta 1990-luvun alus­sa ja sai­vat tääl­lä lap­sia 1990-luvun alkupuolella.

    Kas kun “maahanmuuttaja”-sanalla ei ole kan­san kie­len­käy­tös­sä mitään teke­mis­tä sel­lai­sen mää­ri­tel­män kans­sa, jos­sa maa­han­muut­ta­ja oli­si muu­al­la syn­ty­nyt, Suo­meen muu­ta­nut hen­ki­lö. Niin kan­sa kuin leh­dis­tö ja polii­ti­kot käyt­tä­vät sanaa yhä ene­ne­väs­sä mää­rin mer­kit­se­mään sel­lais­ta ihmis­tä, joka ei ole riit­tä­vän “suo­ma­lai­nen”, mitä se sit­ten kenen­kin mie­les­tä tar­koit­taa. Niin­pä naa­pu­rin Horst, Ham­pu­ris­ta Suo­meen muut­ta­nut ja Sie­men­sil­lä työs­ken­te­le­vä kris­tit­ty insi­nöö­ri, nai­mi­sis­sa suo­ma­lai­sen kans­sa ja kak­si las­ta, ei ole “maa­han­muut­ta­ja” eivät­kä hänen lap­sen­sa var­sin­kaan ole sitä, kun taas naa­pu­rin kol­me­vuo­tias Abdi­rah­man, mur­taen suo­mea puhu­va mus­li­mi, on “maa­han­muut­ta­ja”, vaik­ka niin hän kuin hänen van­hem­pan­sa ovat syn­ty­neet Suomessa.

    Jos “maa­han­muut­ta­ja” mää­ri­tel­täi­siin esi­mer­kik­si sen perus­teel­la, miten sanaa kie­les­sä käy­te­tään (net­ticor­puk­set), niin toden­nä­köi­ses­ti mää­ri­tel­mä meni­si niin, että mitä vie­raam­pi kult­tuu­ri, mitä eri­koi­sem­pi kie­li, mitä enem­män val­ta­väes­tös­tä poik­kea­va ulko­nä­kö ja pukeu­tu­mi­nen, mitä enem­män kris­ti­nus­kos­ta poik­kea­va uskon­to, sitä enem­män hen­ki­lö on “maa­han­muut­ta­ja”. Riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä on syn­ty­nyt ja mil­loin tän­ne tullut.

    Suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa on pie­les­sä suu­rin piir­tein kaik­ki mah­dol­li­nen, käsit­teis­tä läh­tien. Se on kaik­kien kan­nal­ta sääli.

    Terv. nimim. 17. pol­ven maa­han­muut­ta­ja (Anton Feder­ley saa­pui Sak­san Augs­bur­gis­ta Tur­kuun vuon­na 1721)

    1. On tie­tys­ti, ellei koh­ta kek­si­tä jotain jär­ke­väm­pää nimi­tys­tä kuvaa­maan sel­lais­ta suo­ma­lais­ta, joka ei näy­tä Seit­se­män vel­jek­sen Eerolta.

      Visible mino­ri­ties”, Kanada

  70. Mar­kus Vars­ta:
    Kuin­ka val­ta­va sun suut­tu­mus oli­si, jos joi­den­kin mui­den puo­luei­den edus­ta­jat kut­sui­si­vat lähes kate­go­ri­ses­ti kil­pai­le­van puo­lu­een koko äänes­tä­jä­kun­taa rasis­teik­si, joka on oikeas­ti stig­ma­ti­soi­va määre. 

    No, var­maan­kin ensin mie­leen tuli­si kysyä, mik­si näin on? Onko täs­sä toi­ses­sa puo­lu­ees­sa ken­ties jotain sel­lais­ta, mikä provosoi.

    Aihe on kyl­lä kiin­nos­ta­va ja tär­keä, ostin jos­kus New Yor­kis­ta anti­kva­ri­aa­tis­ta mukaan ihan sat­tu­mal­ta kir­jan, jos­sa käsi­tel­lään 1980-luvun lopun Ame­rik­ka­lais­ten ajat­te­li­joi­den käsi­tyk­siä hei­dän omas­ta yhteis­kun­nas­taan. “A World of Ideas” — Bill Moyers. Aiheet vaih­te­le­vat fysii­kas­ta kulttuuriin.

    Tom Wol­fe ker­too New Yor­kis­ta, joka on koke­nut monia suo­ra­nai­sia maa­han­muut­to­aal­to­ja, ensim­mäi­nen aal­to oli val­koi­set Euroop­pa­lai­set, sak­sa­lai­set ja Irlan­ti­lai­set, sit­ten ita­lia­lai­set ja juu­ta­lai­set, myö­hem­min Kari­bia, Ete­lä Ame­rik­ka, Aasia ja Poh­jois-Afrik­ka — on ame­rik­ka­lai­sel­le iden­ti­tee­til­le. Se ei ole kui­ten­kaan joh­ta­nut kau­pun­gin hajaan­nuk­seen, vaan New York on onnis­tu­nut aina mukau­tu­maan muu­tok­seen ja tuol­loin 1989 poliit­ti­si­na joh­ta­ji­na näh­tiin Ita­lia­lai­set ja juu­ta­lai­set — siis myö­hem­pien aal­to­jen edus­ta­jia. Hän kokee, että afroa­me­rik­ka­lai­set alka­vat hil­jal­leen tul­la omil­laan toi­meen poli­tii­kas­sa, mut­ta eri­lai­nen ihon­vä­ri toki vai­keut­taa asioi­ta. Mut­ta kaduil­la ei ole veren­vuo­da­tus­ta ja poli­tiik­ka on vaih­toeh­to sisäl­lis­so­dal­le — tär­keä asia pitää mielessä.

    Filo­so­fi Sis­se­la Bok taas muis­tut­taa, että Gand­hi ja Mar­tin Lut­her King oli­vat hen­ki­löi­tä, jot­ka alkoi­vat teh­dä asioi­ta omas­sa yhtei­sös­sään aluk­si — joka sit­ten laa­je­ni. Eli poli­tiik­kaa tämäkin.

    Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta oli myös, että 1980-luku nimet­tiin medias­sa “the deca­de of the His­pa­nic” — jäl­keen­päin tar­kas­tel­tu­na muu­tos oli hitaam­pi, vuo­si­kym­me­nen lopus­sa kui­ten­kin voi­tiin sanoa, että muu­tos oli tapah­tu­nut, lati­not oli­vat nous­seet esiin, yhteis­kun­nal­li­set ongel­mat oli havait­tu — oli tun­nus­tet­tu että niil­le tulee teh­dä jotain ja asioi­ta oli vie­ty eteenpäin.

    Yksi havain­to, jon­ka kir­joit­ta­jaa en muis­ta, oli, että Ame­ri­kas­sa kat­sot­tiin hie­man kie­roon Que­bec­kin ja Bel­gian tapaa käsi­tel­lä maa­han­muut­toa: he koki­vat, että Ame­rik­ka­lai­nen tapa, jos­sa heti alkuun pai­no­tet­tiin englan­nin osaa­mi­sen tär­keyt­tä ja tutus­tu­tet­tiin Ame­rik­ka­lai­seen kult­tuu­riin ja his­to­ri­aan — oli olen­nai­nen osa maa­han­muut­ta­jien integroi­mis­ta yhteis­kun­taan. Hei­dän mie­les­tään oli­si ollut kata­stro­fi vain jät­tää ihmi­set oman kult­tuu­rin­sa varaan. Täs­sä ehkä voi olla jotain mitä Euroop­pa on jol­lain tasol­la ylenkatsonut.

    Pahoit­te­len yli­pit­kää vas­taus­ta, mut­ta kun puhu­taan rasis­mis­ta, niin halusin luo­da vähän eri­lai­sen pers­pek­tii­vin kuin vain “juu­pas-eipäs”, vaan pikem­min­kin että emme ole yksin emme­kä miten­kään ensim­mäi­siä, jot­ka ovat näi­tä ongel­mia jos­kus ratkoneet.

  71. Jalan­kul­ki­ja:
    ‘Maa­han­muut­ta­ja’ näyt­tää­kin etu­pääs­sä ole­van yhtey­des­sä ko. hen­ki­lön ihon­vä­riin. Täl­lä kier­toil­mauk­sel­la voi­daan näp­pä­räs­ti vält­tää sel­lai­set viit­tauk­set, jot­ka voi­tai­siin mää­ri­tel­lä suo­raan rasistisiksi. 

    Näis­sä kriit­ti­sis­sä kes­kus­te­luis­sa ‘var­si­nai­nen maa­han­muut­ta­ja’ on kuka tahan­sa, joka on kult­tuu­ril­li­ses­ti riit­tä­vän kau­ka­na suo­ma­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta, ja on sitä myös talou­del­li­sil­la mit­ta­reil­la. Tämä ‘erot­te­lu’ ja ‘syr­jin­tä’ ei siis liit­ty ihon­vä­riin, pait­si ehkä joil­lain har­vi­nai­sil­la idoo­teil­la uusnatseilla.

    Hom­ma­fo­ru­min yms. kri­tiik­ki koh­dis­tuu tiet­tyi­hin talout­ta ja oikeus­lai­tos­ta kuor­mit­ta­viin kult­tuu­ri­ryh­mit­ty­miin, ja on siis kult­tuu­ri­ra­sis­tis­ta, eli tie­tyn­lai­sia kult­tuu­rei­ta syr­ji­vää. Suvait­se­vais­to mie­lel­lään tie­tys­ti lei­maa täl­lai­sen kri­tii­kin ihon­vä­riin perus­tu­vak­si rasis­mik­si, kos­ka se on help­po tapa vai­en­taa vas­ta­puo­li. Mut­ta kun sii­nä ei ole mitään perää.

    Olen itse­kin kult­tuu­ri­ra­sis­ti. Vas­tus­tan esi­mer­kik­si ISIS poru­kan kult­tuu­ria, tai mitä tahan­sa kult­tuu­ria joka fyy­si­ses­ti alis­taa ja vahin­goit­taa toi­sia. Olen myös huo­les­tu­nut näi­den tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jien kult­tuu­rien tie­tyis­tä piir­teis­tä, jot­ka teke­vät ne yhteen­so­pi­mat­to­mik­si län­si­mai­den kans­sa. Nämä asiat näky­vät nyt pala­vi­na autoi­na mm. Ruot­sis­sa ja Rans­kas­sa, ja ter­ro­ri-iskui­na mm. pila­piir­tä­jiä ja juu­ta­lai­sia kohtaan. 

    PS. Olen enem­män kuin 1/4 osaa maa­han­muut­ta­jien jäl­ke­läi­nen. Jos Ruot­sin ja Sak­san kan­sa­lai­set las­ke­taan maahamuuttajiksi.

  72. Daniel Feder­ley: On tie­tys­ti, ellei koh­ta kek­si­tä jotain jär­ke­väm­pää nimi­tys­tä kuvaa­maan sel­lais­ta suo­ma­lais­ta, joka ei näy­tä Seit­se­män vel­jek­sen Eerol­ta. Syy­tä oli­si kek­siä ja pian! 

    Jos “maa­han­muut­ta­ja” mää­ri­tel­täi­siin esi­mer­kik­si sen perus­teel­la, miten sanaa kie­les­sä käy­te­tään (net­ticor­puk­set), niin toden­nä­köi­ses­ti mää­ri­tel­mä meni­si niin, että mitä vie­raam­pi kult­tuu­ri, mitä eri­koi­sem­pi kie­li, mitä enem­män val­ta­väes­tös­tä poik­kea­va ulko­nä­kö ja pukeu­tu­mi­nen, mitä enem­män kris­ti­nus­kos­ta poik­kea­va uskon­to, sitä enem­män hen­ki­lö on “maa­han­muut­ta­ja”. Riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä on syn­ty­nyt ja mil­loin tän­ne tullut.

    Ei ole lain­kaan yhden­te­ke­vää, mil­lais­ta ter­mi­no­lo­gi­aa näis­sä kes­kus­te­lus­sa käy­te­tään. Se on taa­tus­ti sel­vää myös Hal­la-ahol­le, joka on kou­lu­tuk­sel­taan kie­li­tie­tei­li­jä (ja käsit­tääk­se­ni itse asu­nut ‘maa­han­mut­ta­ja­na’ mm. Ukrai­nan Kiovassa). 

    Nyt medi­aa ja jul­ki­suut­ta pyö­ri­te­tään usein sen ympä­ril­lä, ilmoit­taa­ko joku ole­van­sa ‘maa­han­muut­to­kriit­ti­nen’ vai ‘maa­han­muut­to­vas­tai­nen’, kun pitäi­si sel­vit­tää, mitä sanan alkuo­sal­la tar­koi­te­taan ja kei­hin kri­tiik­ki tai vas­tai­suus oikeas­ti kohdistetaan.

    Suo­mes­sa istuu näkö­jään edel­leen tosi tiu­kas­sa muu­ka­lais­kam­mo, vaik­ka sen ole­mas­sao­loa yri­te­tään pei­tel­lä eri­lai­sil­la eufe­mis­meil­lä. ‘Vää­räs­sä’ ihon­vä­ris­sä kun on se ongel­ma, ettei se haa­lis­tu kun­nol­la edes Suo­men kel­meäs­sä talvivalossa.

  73. TL: “Olen itse­kin kult­tuu­ri­ra­sis­ti. Vas­tus­tan esi­mer­kik­si ISIS poru­kan kult­tuu­ria, tai mitä tahan­sa kult­tuu­ria joka fyy­si­ses­ti alis­taa ja vahin­goit­taa toi­sia. Olen myös huo­les­tu­nut näi­den tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jien kult­tuu­rien tie­tyis­tä piir­teis­tä, jot­ka teke­vät ne yhteen­so­pi­mat­to­mik­si län­si­mai­den kans­sa. Nämä asiat näky­vät nyt pala­vi­na autoi­na mm. Ruot­sis­sa ja Rans­kas­sa, ja ter­ro­ri-iskui­na mm. pila­piir­tä­jiä ja juu­ta­lai­sia kohtaan.”

    Kyl­lä mah­tai­si ISIS-poruk­ka häm­mäs­tyä, jos tie­täi­si, että nii­den fun­da­men­ta­lis­tis­ta ideo­lo­gi­aa on nimi­tet­ty kult­tuu­rik­si, itse kun näyt­tä­vät ole­van sitä miel­tä, että ‘kult­tuu­ri’ pitäi­si pyyh­kiä pois maan päältä.

    Kaik­ki ahdas­mie­li­set, fun­da­men­ta­lis­ti­set yhden asian liik­keet ovat yhtä tym­pei­tä, jos ne yrit­tä­vät tukah­dut­taa mui­den valin­nan­va­pau­den. Eivät­kä kaik­ki suin­kaan käy­tä kei­noi­na väki­val­taa. Kyl­lä poli­tii­kan tar­joa­mil­la mah­dol­li­suuk­sil­la yri­te­tään ja usein myös pääs­tään pie­niä ryh­miä suo­si­viin lop­pu­tu­lok­siin, joil­la lou­ka­taan mui­den demo­kraat­ti­sia oikeuk­sia. Esi­merk­ke­jä löy­tyy kyl­lä san­gen läheltäkin.

  74. Maa­han­muut­ta­ja” ja “maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­nen” ovat sikä­li huo­no­ja ter­me­jä, että sil­le ei ole kovin­kaan sel­ke­ää mää­rit­te­lyä. Aika isol­la osal­la suo­ma­lai­sit­sa kun on maah­na­muut­taj­taus­taa niin ruot­sis­ta, viros­ta, sak­sas­ta kuin venä­jäl­tä­kin muu­ta­man suku­pol­ven takaa.

    Ulko­maa­lais­taus­tai­nen’ taas on ihmi­nen joka itse tai hänen jom­pi kum­pi tai molem­mat van­hem­pan­sa ovat alun­pe­rin kan­sa­lai­suu­del­taan oleet mui­ta kuin Suo­men pas­sin omis­ta­jia. Nykyi­nen kan­sa­lai­suus tai äidin­kie­li ei tähän kuulu.

    Maa­han­muut­ta­jiin mukaan mah­tu­vat niin saka­lai­set, ame­rik­ka­lai­set kuin Ruot­sis­sa syn­ty­neet — kovin monen­lai­sia ihmi­siä. Tur­va­pai­kan saa­nei­ta maa­han tul­leis­ta on pie­ni osa, sii­nä 2% 1973 — 2013 tul­leis­ta ja 8% 2013 tulleista.

    Poh­jois­mais­sa pas­si­va­paus ja vapaa liik­ku­mi­nen on ollut voi­mas­sa jo 1956 vuo­des­ta saak­ka. Isoin osa maa­han tul­leis­ta onkin EU:n ja Poh­joids­mai­den vapaan­liik­ku­vuu­den perus­teel­la muut­ta­nei­ta. Työ ja avio­lii­tot per­hei­neen ovat myös iso osa maahanmuuttoa. 

    Pers­suo­ma­lai­set voi­si­vat ker­toa, sali­vat­ko he yli­pää­tään vapaan avioi­tu­mi­sen? Eroa­mi­nen­kaan suo­men kan­sa­li­ses­ta ei lie­ne hyvä syy maas­ta karkoittamiseen.

    Län­si­mai­seen demo­kra­ti­aan ja oikeus­kä­si­tyk­seen kuu­luu myös se, että ihmi­set tuo­mi­taan oikeu­des­sa ja sitä ennen ovat syyt­tö­miä. STASI DDR:ssä ja KGB/FSB Neuvostoliitto/Venäjällä ovat esi­merk­ke­jä, että toi­sin­kin voi­daan vali­ta ja lähes jokais­ta kan­sa­lais­ta suu­rel­la kus­tan­nuk­sel­la val­voa. Sitä halun­nee kovin harva.

    Löy­sä ja yleis­tä­vä muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­syys on kum­mal­lis­ta poli­tiik­kaa. Sii­tä on hait­taa sekä maan talou­del­le, yri­tyk­sil­le ja mat­kai­lul­le, kuin myös ihan taval­lis­ten per­hei­den lapsille.

    Poli­tii­kas­sa puo­lu­eet iste valit­se­vat joh­ton­sa ja val­tuus­ton­sa. Jokai­nen päät­tä­nee mil­lai­sia jäse­ni­sä siel­lä on muka­na. Poli­tii­kan laa­tua paran­taa, jos muka­na on mie­hiä ja nai­sia, suo­men­kie­li­sä ja ruot­sin­kie­li­siä ja kai­ken­lai­sia muun­kin­lai­sia ihmi­siä. Se kos­ke­nee myös Eduskuntaa.

  75. TL: Jos Ruot­sin ja Sak­san kan­sa­lai­set las­ke­taan maahamuuttajiksi.

    Eivät ole var­si­nai­sia maahanmuuttajia.

  76. TL:
    Haluai­sin lukea kuin­ka Yanar pur­kaa kir­jal­li­ses­ti auki “nai­sen euro on 80 sent­tiä” väit­teen­sä, ja mitä asial­le pitäi­si teh­dä. Tai tar­kal­leen mil­lä taval­la rasis­miin pitäi­si puut­tua? Mikä sitä rasis­mia on? 

    Mut­ta aina kun men­nään tilas­toi­hin ja koviin yksi­tyis­koh­tiin, nämä femi­nis­tit vaikenevat.

    Ehdok­kail­la on muu­ten aika mah­do­ton teh­tä­vä, jos jokai­nen asia pitää juur­ta­jak­sain perustella.

    Tuo mies­ten ja nais­ten palk­kae­ro on itseä­ni­kin välil­lä ihme­tyt­tä­nyt, mut­ta koi­te­taam­pa ottaa asias­ta selvää:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Gender_pay_gap

    Kuvaa­jas­ta “US women’s weekly ear­nings as a percen­ta­ge of men’s by age, 1979–2005.” näh­dään, että nais­ten ja mies­ten väli­nen palk­ka­kui­lu on tasai­ses­ti vähen­ty­nyt, esi­mer­kik­si nuo­ret nai­set pää­se­vät “hyvin lähel­le” (n. 94%) samaa palk­kaa ikä­ryh­mäs­sä 16–24 vuot­ta niin ylii 35 vuo­ti­aal­la nai­sel­la palk­ka on enää 70% sii­tä mitä se on sama­ni­käi­sil­lä miehillä.

    Erot ovat kui­ten­kin kaven­tu­neet ja kaven­tu­mas­sa hui­maa vauh­tia — ja se eron kaven­tu­mi­nen on se jän­nit­tä­vä koh­ta tuo­ta kuvaa­ja — mik­si niin tapah­tuu? Ovat­ko mie­het lais­kis­tu­neet ja tyh­men­ty­neet vuo­sien saatossa?

    Hel­pos­ti voi­si aja­tel­la nyt, että kyse on ajan myö­tä las­ke­vas­ta syn­ty­vyy­des­tä, OECD mai­den kes­kiar­vos­sa kui­ten­kin hei­koim­mat pro­sen­tit ovat Koreal­la ja Japa­nil­la, jois­sa ero on 33% ja 38% kun kes­kiar­vo on 18%. Moni var­mas­ti tun­tee Japa­nin syn­ty­vyys­py­ra­mi­din, eli Japa­nis­sa ei ole kovin kor­kea syn­tyy­vys ja toi­saal­ta esi­me­rik­si Suo­mes­sa on mata­lam­pi syn­ty­vyys kuin Uudes­sa See­lan­nis­sa, jos­sa palk­kae­ro on 9% mata­lam­pi. Jos ver­ra­taan Suo­mea, Japa­nia, Sveit­siä ja Uut­ta-See­lan­tia, niin itse asias­sa näis­tä mais­ta kaik­kein mata­lin syn­ty­vyys OECD:n tilas­to­jen mukaan on juu­ri Japa­nis­sa, jos­sa se on alle 1,5, ja itse asias­sa em. Koreas­sa se on suo­ras­taan romah­ta­nut vuo­des­ta 1979.. Yksit­täi­set esi­mer­kit eivät tie­ten­kään ker­ro totuut­ta, mut­ta kun eri mai­den tilas­to­ja ver­tai­lee, niin voi havai­ta, että 1970 ‑luvun lopun jäl­keen syn­tyys ei ole mer­kit­tä­väs­ti las­ke­nut OECD mais­sa, pikem­min­kin ehkä aavis­tuk­sen nous­sut, joten tämä ei tun­nut selit­tä­vän sitä, mik­si palk­kae­rot ovat kaventuneet.

    http://data.oecd.org/chart/4fwJ

    Toi­nen aja­tus on, että kyse on tuot­ta­vuu­des­ta tai tuot­ta­vuu­den muu­tok­ses­ta. Ehkä nai­set eivät ole olleet yhtä tuot­ta­via työ­elä­mäs­sä ja ovat nyt kovaa vauh­tia kuro­mas­sa tätä kui­lua kiinni? 

    Yksi tut­ki­mus aiheesta:

    http://www.irle.berkeley.edu/workingpapers/139–06.pdf

    Were men and women to be pai­daccor­ding to their pro­duc­ti­vi­ty, women would at the occupation–establishment level earn about 1% (Swe­den), 2% (U.S.), or at most 3% (Norway) less than men. The­seconclusions hold across three count­ries and are based on accu­ra­te occu­pa­tion– establish­ment wage data on about 1.1 mil­lion wor­kers cove­ring the period 1970–1990”

    On siis ihan mah­dol­lis­ta, että nai­set kuro­vat tuot­ta­vuuse­roa kiin­ni, mut­ta edes vuo­si­na 1970–1990 tuot­ta­vuu­del­la voi­tiin perus­tel­la vain 1–3% Wiki­pe­dias­sa mai­ni­tus­ta OECD:n 18% palk­kae­ros­ta, tai 19% mikä­li puhu­taan vain Suomesta.

    Näyt­täi­si siis sil­tä, että väi­tä “nai­sen euron on 80 sent­tiä” on mel­ko hyvin paikkansapitävä.

    Se mikä täs­sä on kiin­nos­ta­vaa on, että jos tuo on tosi­aan kult­tuu­rin aiheut­ta­ma ero niin se on aika val­ta­va. Se antaa osviit­taa sil­le kuin­ka isois­ta asiois­ta puhu­taan, kun kes­kus­tel­laan eri­lai­sis­ta ennak­ko­luu­lois­ta tai asen­teis­ta jotain ihmis­ryh­mää kohtaan.

  77. Jalan­kul­ki­ja: Nyt medi­aa ja jul­ki­suut­ta pyö­ri­te­tään usein sen ympä­ril­lä, ilmoit­taa­ko joku ole­van­sa ‘maa­han­muut­to­kriit­ti­nen’ vai ‘maa­han­muut­to­vas­tai­nen’, kun pitäi­si sel­vit­tää, mitä sanan alkuo­sal­la tar­koi­te­taan ja kei­hin kri­tiik­ki tai vas­tai­suus oikeas­ti kohdistetaan.

    Käsi­te­mää­rit­te­ly kiin­nos­taa lähin­nä kie­li­tie­tei­li­jöi­tä, eipä sitä juu­ri medias­sa noteerata.

    Jalan­kul­ki­ja: Suo­mes­sa istuu näkö­jään edel­leen tosi tiu­kas­sa muu­ka­lais­kam­mo, vaik­ka sen ole­mas­sao­loa yri­te­tään pei­tel­lä eri­lai­sil­la eufe­mis­meil­lä. ‘Vää­räs­sä’ ihon­vä­ris­sä kun on se ongel­ma, ettei se haa­lis­tu kun­nol­la edes Suo­men kel­meäs­sä talvivalossa.

    Miten muu­ka­lai­suus liit­tyy ihon­vä­riin? Minus­ta jako­lin­jat mene­vät aivan muu­al­la.

  78. Meni­si­kö Osmo mukaan väit­te­lyyn mel­ko tun­te­mat­to­man kil­pai­li­jan kans­sa antaen näin kil­pai­li­jal­le jul­ki­suut­ta ja mah­dol­li­suu­den pääs­tä enem­män esiin? Tus­kin Osmo sel­lais­ta teki­si, eikö­hän poli­tiik­kaan kuu­lu edus­ta­man­sa tahon pää­mää­rien aja­mi­nen ja sii­hen kil­pai­li­jan avit­ta­mi­nen tus­kin on toi­mi­va keino.

  79. Kut­sui­ko yhtä kil­pai­li­jaa totee­mik­si vai tiet­tyyn ryh­mään kuu­lu­via? Joten on vähän epä­sel­vää kel­le vas­tai­si sanois­taan. Osmo ei vas­tan­nut sii­hen kysy­myk­seen, teki­si­kö itse niin, että aut­tai­si kil­pai­li­jaa vaa­leis­sa saa­maan näin julkisuutta?

  80. Tero Tolo­nen: On siis ihan mah­dol­lis­ta, että nai­set kuro­vat tuot­ta­vuuse­roa kiin­ni, mut­ta edes vuo­si­na 1970–1990 tuot­ta­vuu­del­la voi­tiin perus­tel­la vain 1–3% Wiki­pe­dias­sa mai­ni­tus­ta OECD:n 18% palk­kae­ros­ta, tai 19% mikä­li puhu­taan vain Suomesta. 

    Miten tuot­ta­vuus mää­ri­tel­tiin tuos­sa tutkimuksessa?
    Otet­tiin­ko yli­työt huomioon?
    Entä alat, työ­ni­mik­keet, työ­teh­tä­vät, työ­nan­ta­jat, jne.?
    Juu­ri nyt ei nimit­täin oli­si aikaa lukea tuota.

    1. Tuo palk­kae­ro on pal­jon pie­nem­pi kuin 19 % jos palk­ka las­ke­taan teh­tyä työ­tun­tia koh­den, kos­ka nais­val­tai­sil­la aloil­la lyhyem­pi työaika.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo palk­kae­ro on pal­jon pie­nem­pi kuin 19 % jos palk­ka las­ke­taan teh­tyä työ­tun­tia koh­den, kos­ka nais­val­tai­sil­la aloil­la lyhyem­pi työaika. 

    En tie­dä miten on laskettu:

    http://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maaliskuu2013.pdf

    Sano­taan että “Nais­ten sään­nöl­li­sen työajan
    kuu­kausian­sio mies­ten ansiosta
    (%) sektoreittain”

    Eli siis nai­sil­la myös sään­nöl­li­sen työajan(kin) pituus on lyhyem­pi? Aikamoista.

    Entä onko muka­na sit­ten lain­kaan edes pät­kä­töi­tä teke­viä? Sehän on taval­laan vää­ris­tää, jos enem­män nai­sis­ta on pät­kä­töis­sä, mut­ta eivät ole tilas­tois­sa — onko siis näin? 

    Toi­saal­ta vää­ris­tää sekin, jos mie­his­tä tie­tyn ikäi­se­nä on osa koko­naan vail­la työ­tä, mut­ta eivät ole tilas­tois­sa. Esim. tuos­sa ek:n rapor­tis­sa sanot­tiin, että nuo­ret ja van­hat mie­het eivät ole yhtä hyvin työ­elä­mäs­sä muka­na kuin naiset.

    Sem­moi­nen tilas­to oli­si mie­len­kiin­toi­nen, jos­sa oli­si koko työ­väes­tö riip­pu­mat­ta sii­tä onko töis­sä vai ei. Eli saa­tai­siin joku todel­li­nen ker­ty­mä mikä on elä­män aika­na tulo­jen — odo­tusar­vo suku­puo­len perusteella.

    1. Nai­sia on suh­teel­li­ses­ti enem­män jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, jos­sa vuo­si­työ­ai­ka on yksi­tyis­tä lyhyempi.

  82. Etlan pape­rin (2011) mukaan suku­puol­ten väli­ses­sä palk­kae­ros­sa on ennen kaik­kea kysy­mys nais­ten ja mies­ten teke­mis­tä valin­nois­ta alan ja teh­tä­vien suh­teen. Tämän seu­rauk­se­na työ­mark­ki­nat ovat voi­mak­kaas­ti segre­goi­tu­neet, mikä ei ole siis syno­nyy­mi suku­puo­leen perus­tu­val­le syrjinnälle:

    Suo­ma­lais­ta yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua mies­ten ja nais­ten väli­ses­tä palk­ka­ta­sa-arvos­ta lei­maa hoke­ma ”nais­ten euro on 80 sent­tiä”. Täl­lä vii­ta­taan havain­toon, jon­ka mukaan suku­puol­ten väli­nen kes­ki­mää­räi­nen palk­kae­ro on sit­keäs­ti vuo­des­ta toi­seen 20 pro­sent­tia. Vali­tet­ta­van usein tämä tulos tul­ki­taan siten, että nai­sil­le mak­set­tai­siin samas­ta työs­tä 20 pro­sent­tia vähem­män kuin mie­hil­le. Tämä ei kui­ten­kaan pidä paikkaansa…

    …Hal­li­tuk­sen ja työ­mark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen sa-man­palk­kai­suus­oh­jel­man pää­ta­voit­tee­na on kaven­taa suku­puol­ten väli­nen kes­ki­mää­räi­nen palk­kae­ro 15 pro­sent­tiin vuo­teen 2015 men­nes­sä. Tavoi­te on äärim­mäi­sen kova. Yhte­nä kei­no­na tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si saman­palk­kai­suus­oh­jel­ma mai­nit­see työ­elä­män ja ammat­tien suku­puo­lit­tu­mi­sen, eli segre­gaa­tion, pur­ka­mi­sen. Mut­ta kuten yllä olem­me toden­neet, yksi kes­kei­nen teki­jä segre­gaa­tion taus­tal­la on mies­ten ja nais­ten eri­lai­set kou­lu­tus­va­lin­nat. Mil­lä kei­noin nai­set saa­daan valit­se­maan aikai­sem­paa useam­min tek­ni­sen alan kou­lu­tuk­sen ja toi­saal­ta miten mie­het hou­ku­tel­laan pal­ve­lua­lo­jen tai huma­nis­ti­sen kou­lu­tusa­lan pariin? Ja kos­ka kou­lu­tus­va­lin­nois­sa on pit­käl­ti kysy­mys myös hen­ki­lön omis­ta miel­ty­myk­sis­tä, mis­sä mää­rin on edes suo­ta­vaa pyr­kiä vai­kut­ta­maan näi­hin valintoihin?”

    http://www.etla.fi/to/att/julkaisut/2011/Etla_ATT_2011_02.pdf

    Femi­nis­tieh­dok­kail­ta oli­si kiva tie­tää, min­kä he näke­vät syyk­si suku­puol­ten väli­sel­le palk­kae­ro­jen muo­dos­tu­mi­sel­le ja mitä he teki­si­vät käy­tän­nös­sä palk­kae­ro­jen tasaamiseksi?

  83. Aina sitä oppii uut­ta. Hal­li­tus­muo­don vaa­ti­muk­ses­ta minis­te­rin syn­ty­pe­räi­ses­tä Suo­men kan­sa­lai­suu­des­ta luo­vut­tiitn­kin jo vuon­na 1991. Tätä ei tie­ten­kään teh­ty yksi­no­maan kan­san­edus­ta­ja Ben Zyscowic­kin muka­vuu­den takia, vaan asia alkoi yhä enem­män ajan­koh­tais­tua maam­me kan­sai­vä­lis­tyes­sä. Uuis muoot on alla.
    Samas­sa yhet­dyes­sä usei­ta mui­ta­kin HM:n koh­tia muu­tet­tiin, mm. kan­sa­lais­ten perus­oi­keuk­sia tarkennettiin:

    Hel­sin­gis­sä 22 päi­vä­nä hei­nä­kuu­ta 1991
    Tasa­val­lan Presidentti
    MAUNO KOIVISTO
    Oikeusministeri
    Han­ne­le Pokka

    36 §
    ________________________________________
    Val­tio­neu­vos­ton jäse­nik­si kut­suu pre­si­dent­ti, edus­kun­nan eri ryh­miä kuul­tu­aan, rehel­li­sik­si ja tai­ta­vik­si tun­net­tu­ja Suo­men kan­sa­lai­sia. Val­tio­neu­vos­ton kokoon­pa­non mer­kit­tä­väs­ti muut­tues­sa on edus­kun­nan puhe­mies­tä ja edus­kun­nan eri ryh­miä kuul­ta­va tilan­tees­ta sekä edus­kun­nan olta­va koolla. 

    ——–

    Kai­kis­sa mais­sa tätä vaa­ti­mus­ta ei ole ollut. Mm. Yhdys­val­tain ulkio­mi­nis­te­ri Hen­ry Kis­sin­ger oli syn­tyn­ty Sak­sas­sa ja läh­te­ny van­hem­pien­sa maan­pa­koon 1938. Sak­san liit­to­kans­le­ri Wil­ly Brandt sai pako­lai­sai­ka­naan Nor­jan kan­sa­lai­suu­den, ja maju­rin arvon Nor­jan vastarintaliikkeessä.

    Hert­ta Kuusi­nen, Otto-Vil­le Kuusi­sen tytär oli Val­tio­neu­vosn jäsen sodan jäl­keen. Hän oli syn­ty­nyt Luhan­gal­la v. 1904 eikä ilmei­ses­ti kos­kaan ollut luo­pu­nut Suo­men kansalaisuudesta.

  84. Mies/­nais-palk­kae­rois­ta kiin­nos­tu­neet voi­vat käy­dä yhden asian mie­hen blogilla:

    paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

  85. Jokin tuos­sa palk­kae­ros­sa sil­ti härit­see, vaik­ka ote­taan huo­mioon nais­ten teh­tä­vä “äiti­nä”, niin se on sil­ti mel­ko iso ero — 20% ei ehkä kuvaa tilan­net­ta niin hyvin kuin:

    Nais­ten kes­ki­mää­räi­nen ansio­tu­lo oli 22 493 euroa/henkilö ja mies­ten kesi­mää­räi­nen ansio­tu­lo oli 29 920 euroa/henkilö”

    Eli kes­ki­mää­räi­nen nai­nen saa noin 1874e/kk kun mies taas 2493e/kk, vaik­ka kuin­ka asi­aa selit­tää fak­toil­la toi­sen­sa perään niin edel­leen avoi­mek­si tun­tuu jää­vän se, mikä ihme lop­pu­jen lopuk­si aiheut­taa tuon eron, ellei sit­ten kult­tuu­ri, jos­sa pää­sään­töi­ses­ti se, että syn­nyt nai­sek­si vai­kut­taa jo etu­kä­teen valin­toi­hin joi­ta tulet teke­mään elämässäsi.

    Toi­saal­ta — progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen ansios­ta mie­het mak­sa­vat myös vero­ja aivan tol­kut­to­man pal­jon enemmän:

    http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Uutisia/Verohallinnon_tilastoja_Naisten_ja_miest(31993)

    Mie­het mak­sa­vat siis 61% verois­ta. Se on suh­teel­li­ses­ti tie­ten­kin enem­män kuin mies­ten osuus kokonaistuloista.

    Osin­ko­tu­loi­ja jos kat­soo, niin epä­suh­ta on aivan val­ta­va — mies­ten osuus osin­ko­tu­lois­ta on 75% kun nais­ten tie­ten­kin vain 25%.

    Onko se rei­lua, se kai se perim­mäi­nen kysy­mys on.

  86. Ja vie­lä lisäk­si eläkekertymä:

    http://www.etk.fi/fi/service/keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4iset_el%C3%A4kkeet/262

    Nais­ten työ­elä­ke kes­ki­mää­rin 65 pro­sent­tia mies­ten eläkkeestä”

    Jos mis­sä tahan­sa kasionl­la nop­pa­pe­lis­sä tuli­si toi­sil­la nopil­la 65% vähem­män voit­toa kuin toi­sil­la, niin nop­pa­pe­lin pyö­rit­tä­jä ei kau­aa hom­maa sai­si jat­kaa, mut­ta ihmi­sil­lä jos­tain syys­tä syn­ty­män het­kel­lä hei­te­tään täm­möis­tä nop­paa, jois­ta ilmei­ses­ti toi­set nopat ovat jol­lain taval­la viallisia.

  87. Nai­sen euro on noin käy­tet­tä­vis­sä­ole­van elin­kaa­ren tulon osal­ta noin 1.20. Mie­het kuo­le­vat nuo­rem­pa­na, mak­sa­vat enem­män vero­ja, saa­vat vähem­män tulon­siir­to­ja, ja hei­dän ter­vey­den­huol­toon­sa käy­te­tään vähem­män rahaa.

  88. Esi­mer­kik­si elä­ket­tä mak­se­taan mie­hil­le noin 15 vuot­ta, nai­sil­le 22 vuot­ta. Jos elin­kaa­ren tulot jae­taan työ­tun­neil­la, niin työ­tun­nis­ta nai­nen saa noin 20 pro­sent­tia enem­män jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja rahaa.

  89. Kaik­ki ne vaan las­kee pal­jon­ko nai­set saa­vat fyrk­kaa. Ketään ei kiin­nos­ta, että mie­het kuo­le­vat 7 vuot­ta aikai­sem­min tai että val­tao­sa van­geis­ta on miehiä.

    KUOLEMINEN JA RIKOKSET OVAT VAIN YKSILÖN VALINTOJA, EIKS NIIN

    Mut­ta amma­tin­va­lin­ta ja koto­na ole­mi­nen, vain ja ainoas­taan omaan työ­uraan per­heen sijas­ta panos­ta­mi­nen, yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­nen, ne eivät ole mitään yksi­lö­pyk­si­lön valin­to­ja, ne ovat raken­teel­lis­ta väkivaltaa!

    PS on ehdot­to­man tär­keä­tä että se pro­mil­len tuhan­nes­osa kaik­kein par­hai­ten tie­naa­vis­ta nai­sis­ta, juu­ri­kin se etuoi­keu­tet­tu sak­ki, joi­ta pörs­si­fir­mo­jen hal­li­tus­pai­kat kos­ke­vat, saa­daan oikein lain voi­mal­la vii­mei­set met­rit hal­li­tus­paik­ko­jen jakoon!

  90. Tie­de­mies:Esi­mer­kik­si elä­ket­tä mak­se­taan mie­hil­le noin 15 vuot­ta, nai­sil­le 22 vuot­ta. Jos elin­kaa­ren tulot jae­taan työ­tun­neil­la, niin työ­tun­nis­ta nai­nen saa noin 20 pro­sent­tia enem­män jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja rahaa. 

    Se, kum­paan suun­taan tuo ero on ei ole mie­les­tä­ni kovin mie­le­käs kysy­mys — suo­sii­ko mie­hiä vai nai­sia ja min­kä las­kel­man mukaan vaan se, että ero on sel­väs­ti ole­mas­sa ja joil­lain mit­ta­reil­la se on var­sin räi­keä, esim. nyt vaik­ka tuo osin­ko­tu­lo­jen suu­ruus, jos­sa nais­ten osuus osin­ko­tu­lois­ta on se vai­vai­set 25%.

    Nämä ovat siis ihan oikei­ta arvo­ja verot­ta­jal­ta, ei mitään “olen jaka­nut tämän arvon toi­sel­la luvul­la ja saa­nut täm­möi­sen tulok­sen” — nume­ro­tai­tei­lua vaan oikeas­ti ole­mas­sao­le­vaa tilas­to­tie­toa sii­tä mil­lai­nen tulo­ta­so ihmi­sil­lä vallitsee.

    Kun mie­hil­lä ja nai­sil­la Men­san mukaan on sama älyk­kyys, niin mikä on se puut­tu­va ele­ment­ti mikä tuon eron aiheut­taa. Onko se että nai­sia pide­tään ole­tusar­voi­ses­ti sovel­tu­via “avus­ta­jan” roo­liin ja mie­hiä “edus­ta­jan” roo­liin, kuten vaik­ka­pa Edus­kun­nan raken­tees­ta voi­si pää­te­lä vai joh­tuu­ko se sii­tä, että kun nai­nen on saa­nut lap­set niin hänen on todel­la vai­kea enää pääs­tä mukaan työ­elä­mään, kos­ka yri­tyk­set palk­kaa­vat mie­luum­min 20-vuo­tiai­ta nai­sia kuin 40-vuo­tiai­ta nai­sia ja siten töi­tä saa hel­pom­min vaik­ka­pa jul­ki­sel­ta puo­lel­ta ja tilas­tois­sa tämä kat­so­taan “nai­sen omak­si valin­nak­si” vai mis­tä on kyse?

  91. esim. nyt vaik­ka tuo osin­ko­tu­lo­jen suu­ruus, jos­sa nais­ten osuus osin­ko­tu­lois­ta on se vai­vai­set 25%.” 

    Eli nai­set otta­vat vähem­män ris­kiä ja sijoit­ta­vat varo­vai­sem­min, jol­loin poten­ti­aa­li­nen tuot­to­kin on pie­nem­pi? No voi kyy­nel. Tar­vi­taan­ko nyt sijoittajakiintiöitä? 

    PS. Mut­ta samas­ta suo­rit­tees­ta sama palk­ka sil­ti, oli hem­mo sit­ten setä taik­ka täti. Muu on väärin.

  92. Mau­rizio:Eli nai­set otta­vat vähem­män ris­kiä ja sijoit­ta­vat varo­vai­sem­min, jol­loin poten­ti­aa­li­nen tuot­to­kin on pie­nem­pi? No voi kyy­nel. Tar­vi­taan­ko nyt sijoittajakiintiöitä? 

    Ei nois­sa tilas­tois­sa kai mis­sään luke­nut että nai­set sijoit­tai­si­vat varo­vai­sem­min tai huonommin?

    Käy­tet­tä­vis­sä ole­va vapaa pää­oma tie­ten­kin rajoit­taa mah­dol­li­suut­ta sijoit­taa — jokai­nen ymmär­tää, että esim. 1800e/kk tuloil­la vs. 2500e/kk tuloil­la mah­dol­li­suus inves­toi­da johon­kin tuot­ta­vaan, kuten vaik­ka­pa omaan asun­toon tai osak­kei­siin on täy­sin erilainen.

    Yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­nen ei takaa iso­ja pää­oma­tu­lo­ja, mut­ta tie­ten­kin nais­ten osuus isoa kas­vua tavoit­te­le­vis­ta yri­tyk­sis­tä ja eten­kin nii­den perus­te­ji­na on huo­mat­ta­van pieni.

    Nyky­ajan jopa mie­hiä parem­min kou­lu­te­tuil­la nai­sil­la pitäi­si olla huo­mat­ta­van hyvät val­miu­det pär­jä­tä aivan hyvin näis­sä tilas­tois­sa, mut­ta sitä ei ole vie­lä tapah­tu­nut. Yhteis­kun­ta ei hyö­dyn­nä poten­ti­aa­li­aan jos lah­jak­kaat nai­set pää­ty­vät pät­kä­töi­hin tai kor­tis­toon — en tie­dä miten se rat­ke­aa mut­ta ei aina­kaan min­kään kiin­tiön avulla.

    Toden­nä­köi­ses­ti kyse on sii­tä, että nais­ten moti­vaa­tio näi­hin jut­ti­hin ei ole koh­dal­laan — urhei­lup­sy­ko­lo­gias­ta olen oppi­nut että motii­ve­ja on aina­kin kah­den­lai­sia: ulkoi­sia ja sisäi­siä. Jos sisäi­nen moti­vaa­tio on koh­dal­laan, täl­löin mah­dol­li­suus sie­tää stres­siä para­nee. Samoin, jos ulkoi­nen ympä­ris­tö tukee sinua tavoit­tees­sa, se paran­taa valmiuksia.

    Uskon, että työ­elä­mäs­sä ja urhei­lus­sa on pal­jon samaa — se on hyvin kil­pai­lu­hen­kis­tä, ja psy­ko­lo­gia ja itse­var­muus näyt­te­lee sii­nä suur­ta roo­lia. Ja se myös hei­jas­tuu nii­hin valin­toi­hin, mitä elä­mäs­sä eteen tulee.

  93. Voi­si­ko­han yrit­tä­jien suku­puo­li­ja­kau­ma joten­kin selit­tää noi­ta osin­ko­mää­riä? Työs­sä­käy­vis­tä mie­his­tä yrit­tä­ji­nä toi­mi 14% ja nai­sis­ta vain 7%.

    http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11–28_kat_001_fi.html

    Vas­taa­vas­ti jos ver­tail­laan vaik­ka­pa lää­kä­rien palk­ko­ja, huo­ma­taan että mie­het tie­naa­vat pal­jon enem­män. Taas voi kau­his­tuk­sen kana­häk­ki sen­tään! Sit­ten kun tut­ki­taan tar­kem­min, havai­taan­kin että kou­lu­tus­mää­rien suku­puo­li­ja­kau­man vaih­tu­mi­sen takia nuo­ris­sa lää­kä­reis­sä on suh­teel­li­ses­ti pal­jon nai­sia ja van­hois­sa lää­kä­reis­sä taas mie­hiä. Jäl­leen ker­ran tapaam­me kaa­mea­ta sor­toa, koke­neil­le eri­kois­lää­kä­reil­le mak­se­taan enem­män kuin vastavalmistuneille! 

    Koko “nais­ten euro”-pölötys on täyn­nä juu­ri vas­taa­van­lai­sia kau­his­tut­ta­via vää­ryyk­siä. Nais­ten mie­les­tä se nyt vain on vää­rin kun koke­muk­ses­ta ja työs­sä­olos­ta mak­se­taan ja koke­mat­to­muu­des­ta ja lomai­lus­ta ei makseta. 

    Kou­lu­te­tut muu­ten muis­taak­se­ni yrit­tä­vät har­vem­min kuin vähem­män kou­lu­te­tut joten odot­tai­sin, että nais­ten kou­luts­ta­son nousu suh­tee­sa mie­hiin joh­taa­kin sii­hen, että hei­dän suh­teel­li­nen osuus yri­tä­jis­tä las­kee entisestään.

  94. Tero Tolo­nen: Kun mie­hil­lä ja nai­sil­la Men­san mukaan on sama älyk­kyys, niin mikä on se puut­tu­va ele­ment­ti mikä tuon eron aiheuttaa. 

    PMS.

    Jos nyt sohai­sen ampiais­pe­sää ja yleis­tän kau­hias­ti, niin mie­het otta­vat enem­män ris­ke­jä, usko­vat itseen­sä enem­män, kil­pai­le­vat ja haas­ta­vat enem­män, ovat pal­jon vähem­män empaat­ti­sia ja pal­jon enem­män tun­teet­to­mam­pia kuin naiset.

    Kaik­ki nuo omi­nai­suu­det ovat nii­tä joil­la busi­nek­ses­sa pär­jää. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la joh­to­ta­son nai­sil­ta tun­tuu aika usein hajoa­van pää, aina­kin mie­hiä her­kem­min, kun meno menee kovemmaksi.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la taas nais­val­tai­sis­sa orga­ni­saa­tiois­sa nai­set muo­dos­ta­vat hel­pos­ti toi­si­aan nok­ki­van kana­lau­man, kun taas mie­het muo­dos­ta­vat hel­pom­min asia- ja työ­kes­kei­sen kaveritiimin.

  95. Nai­set sovel­tu­vat samoi­hin teh­tä­viin kuin mie­het­kin, pää­sään­töi­ses­ti. Suku­puo­li ei ole olen­nai­nen seik­ka työ­teh­tä­vis­sä pär­jää­mi­ses­sä eikä sii­nä, miten esi­mer­kik­si yri­tys­tä johdetaan. 

    Ongel­ma­na” on se, että nai­set käyt­täy­ty­vät *kes­ki­mää­rin* eri taval­la kuin mie­het. Nai­set esi­mer­kik­si osta­vat mer­kit­tä­väs­ti vähem­män osak­kei­ta sääs­töil­lään kuin mie­het. Nai­set perus­ta­vat yri­tyk­siä vähem­män kuin mie­het. Nai­set hake­vat eri alo­jen kou­lu­tuk­seen kuin mie­het. Jne jne. 

    Niin kau­an kun näin on, on mie­le­tön­tä ver­tail­la valin­to­jen lop­pu­tu­lok­sia ja tode­ta että jos­sain on vikaa. Jot­ta tasa-arvoa voi­tai­siin tut­kia, pitäi­si tut­kia miten hyvin teh­dyt valin­nat pää­see toteut­ta­maan, eli onko ulkoi­sia estei­tä teh­ty­jen valin­to­jen toteuttamiselle. 

    Femi­nis­mi ei aja tasa-arvoa, vaan se ajaa nai­sil­le “vapaut­ta”. Täs­sä siis “vapaus” tar­koit­ti alun­pe­rin sitä, että nai­sil­la oli­si oikeus teh­dä samo­ja valin­to­ja kuin mie­hil­lä­kin. Femi­nis­mi ei kui­ten­kaan perus­tu enää nykyi­sin tähän, vaan se vaa­tii myös vapaut­ta omien valin­to­jen seu­rauk­sis­ta. Omien valin­to­jen seu­rauk­set ovat mie­hil­le femi­nis­ti­sen dokt­rii­nin mukaan näi­den oma vika, mut­ta nais­ten valin­to­jen seu­rauk­set ovat pat­riar­kaa­tin vika. Tämän näkee joka välis­sä kun asias­ta alkaa kes­kus­tel­la. Esi­mer­kik­si kai­ve­le­mal­la vähän, tode­taan usein että yri­tys­kult­tuu­ri on lii­an “kil­pai­lul­li­nen” ja joh­to­paik­ko­ja jaet­taes­sa arvos­te­taan tai­to­ja joi­ta nai­sil­la on vähem­män, ja että tämä on se ongelma. 

    Minä en kyke­ne ymmär­tä­mään tätä teo­ri­aa lain­kaan. Olen kyl­lä yrit­tä­nyt vuo­si­kau­det, mut­ten ymmär­rä. Sitä nimi­te­tään kyl­lä tasa-arvok­si, mut­ta en ymmär­rä mik­si. Minun ymmär­ryk­se­ni tasa-arvos­ta on sitä, että jos kak­si hen­ki­löä toi­mii samas­sa tilan­tees­sa samal­la taval­la, näi­den toi­min­taa arvioi­daan vain sen perus­teel­la mitä he teke­vät, ei suku­puo­len perus­teel­la, esi­mer­kik­si. Tämä ei kui­ten­kaan femi­nis­teil­le kel­paa, vaan mie­hil­le ja nai­sil­le pitäi­si olla eri peli­sään­nöt niin, että mies­ten ja nais­ten “pis­teet” niis­sä peleis­sä jot­ka Femi­nis­tit ovat valin­neet, ovat samat kuin mie­hil­lä. Sen­si­jaan niis­sä peleis­sä jot­ka femi­nis­te­jä eivät kiin­nos­ta, ei ole asial­la niin väliä. Van­geis­ta ja kodit­to­mis­ta saa­kin suu­rin osa olla mie­hiä, pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­set ovat pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pia. Vaik­ka kodit­to­mia on monin­ker­tai­ses­ti pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tus­paik­koi­hin nähden.

    Tämä myös­kään ei ole minun näke­myk­se­ni ns. mini­max-moraa­lis­ta, joka on käsi­tyk­se­ni mukaan tasa-arvon kul­ma­ki­vi. Eli yhteis­kun­nan tasa-arvon kan­nal­ta tär­kein indi­kaat­to­ri on se, miten hyvin se koh­te­lee nii­tä joil­la menee kaik­kein huo­noim­min. Näis­tä suu­rin osa on mie­hiä, mut­ta eihän se ketään kiinnosta.

  96. Pää­tä alkaa sär­keä, kun se osuu ison fir­man lasi­kat­toon. Ja ne katot voi­vat olla hel­ve­tin kovia, eikä niis­tä men­nä hel­pos­ti läpi omil­la meriiteillä.

  97. Tie­de­mies:
    “Ongel­ma­na” on se, että nai­set käyt­täy­ty­vät *kes­ki­mää­rin* eri taval­la kuin mie­het. Nai­set esi­mer­kik­si osta­vat mer­kit­tä­väs­ti vähem­män osak­kei­ta sääs­töil­lään kuin mie­het. Nai­set perus­ta­vat yri­tyk­siä vähem­män kuin mie­het. Nai­set hake­vat eri alo­jen kou­lu­tuk­seen kuin mie­het. Jne jne. 

    Niin kau­an kun näin on, on mie­le­tön­tä ver­tail­la valin­to­jen lop­pu­tu­lok­sia ja tode­ta että jos­sain on vikaa. 

    Ymmär­rän mik­si et ymmär­rä, kos­ka minä­kään en aina ymmärtänyt.

    Kyse on mark­ki­noin­nis­ta, eli mitä asioi­ta meil­le mark­ki­noi­daan — nai­set ovat kulut­ta­ja­ryh­mä, jol­le on suun­nat­tu ihan oma yhteis­kun­nal­li­nen ja kult­tuu­ril­li­nen mai­non­tan­sa. Meil­lä on sem­moi­nen hyvin aliar­vos­tet­tu tuki­musa­la kuin nais­tut­ki­mus, joka tut­kii tätä. Kyl­lä, minä­kin nau­res­ke­lin sil­le, kun­nes oli pak­ko syys­tä tai toi­ses­ta tutus­tua siihen.

  98. minä: “suun­nat­tu ihan oma yhteis­kun­nal­li­nen ja kult­tuu­ril­li­nen mainontansa”

    Täs­men­nän vie­lä, että tämä ei ole tie­tois­ta mark­ki­noin­tia, vaan sem­mois­ta, koko yhteis­kun­nan kyl­läs­tä­mää käsi­tys­tä sii­tä mitä eri suku­puo­li­roo­leil­ta odotetaan.

    Jos ei sitä erik­seen ala tut­kia, mut­ta ote­taan joku help­po esi­merk­ki, vaik­ka Suo­men suo­si­tuin artis­ti Cheek ja musiik­ki­vi­deo “Jip­pi­Kay­Jei”

    https://www.youtube.com/watch?v=pzGNWayhrZw

    Mie­hil­le se on hyvää viih­det­tä, mut­ta jos ker­rot tuon pii­lo­vies­tin mikä tuos­sa on mil­joo­nal­la — kaik­ki his­to­rial­li­nen ja tule­va aineis­to joka tois­taa tuo­ta samaa…

    Ja kuten sanoin, en minä­kään ymmär­tä­nyt tuo­ta, ennen­kuin oli pak­ko tutus­tua eilai­siin käy­tän­nön esi­merk­kei­hin miten tämä suh­tau­tu­mi­nen näkyy vaik­ka medias­sa tai uutis­ku­vis­sa jne. Luin tämän päi­vän Hesa­rin kriit­ti­ses­ti ja ilok­se­ni havait­sin, että kehi­tys­tä on tapah­tu­nut, uutis­ku­vat oli­vat aika neut­raa­le­ja. Eli kun opin tuon meto­din pys­tyin alus­ta­vas­ti ana­ly­soi­maan esim. uutis­ku­vat päi­vän Hesa­ris­ta ja Hesa­ri sai ihan hyvät pis­teet itsel­tä­ni; nai­set esi­tet­tiin myös aktii­vi­si­na toi­mi­joi­na, ei vain pas­sii­vi­si­na sivus­ta­kat­so­ji­na. Mate­ri­aa­li oli ehkä jopa hie­man feminististä.

    Ja sama kos­kee myös mie­hiä — pitää olla kova ryyp­pää­mään, pitää olla voit­ta­ja — mies joka hävi­ää on huo­no ihmi­nen jne. Täm­möi­sil­lä on mer­ki­tys­tä kun ihmi­nen luo omaa minä­ku­vaan­sa ja sitä iden­ti­teet­tiä mikä minus­ta tulee iso­na. Toi­saal­ta se vai­kut­taa myös vaik­ka rek­ry­töin­ti­pää­tök­siin ja min­kä­lai­siin teh­tä­viin voi­daan vali­ta min­kä­lai­sia ihmisiä.

  99. Tero Tolo­nen: Meil­lä on sem­moi­nen hyvin aliar­vos­tet­tu tuki­musa­la kuin nais­tut­ki­mus, joka tut­kii tätä.

    Nais­tut­ki­muk­sen meto­do­lo­gia on sitä, että pää­te­tään etu­kä­teen tulos ja sit­ten kerä­tään aineis­to joka tukee johtopäätöstä. 

    Minä pidin nais­tut­ki­mus­ta ja femi­nis­miä tär­kei­nä ja hyö­dyl­li­si­nä yhteis­kun­nal­li­si­na ilmiöi­nä, kun­nes pereh­dyin niihin.

  100. Lisään vie­lä, että nais­tut­ki­muk­sen nimit­tä­mi­nen “aliar­vos­te­tuk­si” on kyl­lä aika hur­jaa. Nais­tut­ki­mus­ta on koko­lail­la mah­do­ton­ta aliarvioida.

  101. Tero Tolo­nen:
    Täs­men­nän vie­lä, että tämä ei ole tie­tois­ta mark­ki­noin­tia, vaan sem­mois­ta, koko yhteis­kun­nan kyl­läs­tä­mää käsi­tys­tä sii­tä mitä eri suku­puo­li­roo­leil­ta odotetaan. 

    Niin, olen minis­te­ri Arhin­mäen kans­sa samaa miel­tä sii­tä että Cheek on täyt­tä pas­kaa. Mut­ta jos­tain syys­tä jot­kut nai­set ilmei­ses­ti pitä­vät sii­tä. Ja har­ras­ta­vat twerk­kaus­ta ja käy­vät salil­la kas­vat­ta­mas­sa sitä ghet­to assia. 

    Yleen­sä kun olen näh­nyt vilauk­sia tuol­lai­sis­ta nai­sia alen­ta­vis­ta rap-videois­ta, sisäi­nen femi­nis­ti / kult­tuu­ri­ra­sis­ti minus­sa herää kri­ti­soi­maan tuo­ta pas­kaa. Mut­ta tuol­lai­set län­si­mai­set tei­neil­le suun­na­tut lähin­nä itsei­ro­ni­set musiik­ki­vi­deot eivät ole minus­ta kri­ti­soi­mi­sen arvoisia.

    Toi­voi­sin että femi­nis­tit kes­kit­tyi­si­vät oikei­siin asioihin:

    http://yle.fi/uutiset/nakokulma_nykyfeminismista_on_solidaarisuus_kaukana/7689203

  102. TL: Niin, olen minis­te­ri Arhin­mäen kans­sa samaa miel­tä sii­tä että Cheek on täyt­tä pas­kaa. Mut­ta jos­tain syys­tä jot­kut nai­set ilmei­ses­ti pitä­vät sii­tä. Ja har­ras­ta­vat twerk­kaus­ta ja käy­vät salil­la kas­vat­ta­mas­sa sitä ghet­to assia. 

    Yleen­sä kun olen näh­nyt vilauk­sia tuol­lai­sis­ta nai­sia alen­ta­vis­ta rap-videois­ta, sisäi­nen femi­nis­ti / kult­tuu­ri­ra­sis­ti minus­sa herää kri­ti­soi­maan tuo­ta pas­kaa. Mut­ta tuol­lai­set län­si­mai­set tei­neil­le suun­na­tut lähin­nä itsei­ro­ni­set musiik­ki­vi­deot eivät ole minus­ta kri­ti­soi­mi­sen arvoisia.

    Toi­voi­sin että femi­nis­tit kes­kit­tyi­si­vät oikei­siin asioihin: 

    Suu­rin­piir­tein noin minä­kin rea­goin, kun minul­le esi­tet­tiin muu­ta­ma esi­merk­ki sii­tä miten epä­ta­sa-arvo näkyy län­si­mais­sa; ajat­te­lin että ei tämä ole ongel­ma, vaan todel­li­set ongel­mat ovat jos­sain muu­al­la, Suo­mi on aivan riit­tä­vän tasa-arvoinen.

    Ongel­ma vain oli, että kun opin tuon mene­tel­män — esi­mer­kik­si tar­kas­te­le­maan tie­do­tus­ta sii­nä valos­sa esi­te­tään­kö nai­nen vain tark­kai­li­ja­na, pal­ve­li­ja­na ja joh­det­ta­va­na vai itse­näi­se­nä ajat­te­le­va­na olen­to­na, tai vaih­ta­maan eri tilan­teis­sa suku­puo­li­roo­le­ja kes­ke­nään — aloin havai­ta että nais­ten esit­tä­mi­nen pas­si­vi­se­na tark­kai­li­ja­na tai mie­hen alai­se­na on aika yleis­tä, mut­ta kes­ti vuo­sia ennen­kuin aloin hyväk­syä että se on niin ylei­nen että sil­lä saat­taa olla jotain merkitystä.

    Mut­ta, kuten tuo YLE:n link­ki osoit­taa olen itse myös sitä miel­tä, että radi­kaa­lei­hin tasa-arvon louk­kauk­siin pitää puut­tua, mut­ta uskoak­se­ni olem­me jo niin pit­käl­lä, että yhteis­kun­ta­na kol­lek­tii­vi­ses­ti ymmär­räm­me että se on vää­rin — ei tar­vi­ta mitään eril­lis­tä tut­ki­mus­ta tämän asian saa­mi­seen ihmis­ten tietoisuuteen.

    Mut­ta, omas­ta koke­muk­ses­ta­ni tie­dän mik­si tuo asia on niin vai­kea ymmär­tää, mut­ta kos­ka itse kri­ti­soin sitä aluk­si ja esi­tin vas­ta-argu­ment­te­ja, jou­duin tai­pu­maan todis­tei­den edes­sä — syy­tin mui­ta (kuten sinä­kin) tör­keäm­mäs­tä louk­kauk­ses­ta ja lopul­ta pää­ty­nyt sii­hen, että ongel­ma tosi­aan näyt­täi­si ole­van ole­mas­sa, mut­ta sii­tä ei juu­ri puhuta.

    Toi­nen vir­he, min­kä tein oli, että ajat­te­lin, että femi­nis­mi tar­koit­taa sitä että nais­ten pitää tul­la mies­ten kal­tai­sik­si, mut­ta sitä ei ilmei­ses­ti nais­tut­ki­muk­ses­sa kai edes pide­tä tasa-arvon käsit­teen mukaisena.

    Toi­sin sanoen, jos joku hyvin mie­hi­sil­lä omi­nai­suuk­sil­la varus­tet­tu nai­nen pää­see johon­kin mie­hi­seen vir­kaan, niin tätä ei vie­lä kat­so­ta­kaan tasa-arvok­si. Tämä oli itsel­le­ni toi­nen kom­pas­tus­ki­vi, jota en aluk­si tah­to­nut ymmärtää. 

    Mut­ta niin­kuin tuos­ta nimi­mer­kin “Anu” lähet­tä­mäs­tä lin­kis­tä tai monis­ta muis­ta arki­päi­vän­kin koke­muk­sis­ta voi­daan havai­ta, pel­käs­tään jo se havain­to, että on nai­nen, voi aiheut­taa jon­kin­lai­sen kult­tuu­ris­ho­kin joil­le­kin mie­hil­le kos­kien joi­ta­kin teh­tä­vä­va­lin­to­ja. Jot­ta nai­nen voi­si pääs­tä tähän työ­hön, hänen pitäi­si ikään­kun “naa­mioi­tua” mie­hek­si, ja sehän on tie­ten­kin täy­sin absurdia.

    Tie­tyl­lä taval­la tuo nais­ten ja mies­ten tasa-arvo­vies­tin­tä, eli miten nai­sen ja mie­hen roo­lit ase­tel­laan vaik­ka­pa Chee­kin musiik­ki­vi­deois­sa tai hip-hopis­sa ympä­ri maa­pal­lon, on erään­lais­ta kie­li­tie­det­tä — vies­tin­tää sanoil­la ja kuvil­la sekä teoilla.

    Tut­kim­me­han me mark­ki­noin­tia­kin, mik­si ei voi­tai­si tut­kia siis sitä miten kult­tuu­rim­me vies­tii nais­ten ja mies­ten roo­leis­ta? Sehän on nyt vain läh­tö­koh­ta ymmär­ryk­sel­le. Ei edes vie­lä mikään teko tai poliit­ti­nen. Jos se aut­taa mei­tä ymmär­tä­mään jotain itses­täm­me, ollaan jo saa­vu­tet­tu paljon.

  103. Tero Tolo­nen: Tut­kim­me­han me mark­ki­noin­tia­kin, mik­si ei voi­tai­si tut­kia siis sitä miten kult­tuu­rim­me vies­tii nais­ten ja mies­ten rooleista? 

    Voi­han sitä tut­kia, mut­ta nuo ovat minus­ta nii­tä ste­reo­tyyp­pi­siä itses­tään­sel­vyyk­siä. Ja tuol­lai­nen näkö­kul­miin ja maa­il­man­kat­so­muk­siin perus­tu­va femi­nis­ti­ko­ko­nai­suus on lopul­ta lähin­nä muna-kana ongel­ma, tai samas­sa lii­gas­sa jon­kun teo­lo­gian kans­sa. Timo Soi­nin perus­te­lu “no kun ei voi” kuu­los­taa eivan samal­ta kuin useim­mat femi­nis­tien perus­te­lut moneen asiaan.

    Suu­rin yksit­täi­nen asia, mies­ten ja nais­ten tasa-arvon kan­nal­ta työ­elä­mäs­sä, on äitiy­den kus­tan­nus­ten jakau­tu­mi­nen työ­nan­ta­jil­le. Ne tuli­si tasa­ta ja mak­saa val­tion puolesta.

    Mut­ta tuos­ta ei mai­ni­ta sanal­la­kaan vih­rei­den vaaliohjelmassa.
    https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vaaliohjelma2015.pdf

    Siel­lä vain “Tais­tel­laan nais­ten alhai­sem­pia tulo­ja vastaan.”

  104. TL:
    Suu­rin yksit­täi­nen asia, mies­ten ja nais­ten tasa-arvon kan­nal­ta työ­elä­mäs­sä, on äitiy­den kus­tan­nus­ten jakau­tu­mi­nen työ­nan­ta­jil­le. Ne tuli­si tasa­ta ja mak­saa val­tion puolesta. 

    Tämä on kyl­lä niin tot­ta, ei oli­si help­poa olla yrit­tä­jä nais­val­tai­sel­la alalla.

  105. Anu: On han­ka­la kuvi­tel­la, että nais­ten pie­nem­pi palk­ka ei joh­tui­si osit­tain ennak­ko­luu­lois­ta nai­sia vastaan.

    Ihan aluk­si voi­si kysyä, että mik­si kuvit­tel­laan nai­sil­la ole­van pie­nem­pi palk­ka. Suo­mes­sa se nimit­täin on työ­tun­tia koh­den hyvin saman­lai­nen. Nais­ten työ­ai­ka on lyhyem­pi, ja nai­set teke­vät muu­ten­kin eri­lai­sia töitä.

    Mie­het teke­vät kulut­ta­vam­pia töi­tä ja enem­män tun­te­ja. He elä­vät lyhyem­min ja saa­vat vähem­män elä­ket­tä, vaik­ka mak­sa­vat enem­män eläkemaksuja.

    Tie­tys­ti nai­set — kuten mie­het­kin — kär­si­vät myös ennakkoluuloista. 

    Mut­ta jon­kin­lais­ta osviit­taa jul­ki­sen tasa-arvo­kes­kus­te­lum­me rehel­li­syy­des­tä saa, kun tar­kas­te­lee Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön tasa-arvo­yk­si­kön kokoon­pa­noa. Pelk­kiä naisia.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/93132-ministerion-tasa-arvolle-naureskellaan-netissa

    Mitä yksi­kön joh­ta­ja sanoo tästä?
    “– Hoi­dam­me sekä nais­ten että mies­ten tasa-arvo­asioi­ta. Ei viran­hal­ti­jan suku­puo­lel­la sinän­sä ole sii­nä mer­ki­tys­tä. Tasa-arvo­asioi­den osaa­mi­nen ratkaisee.”

    Mik­si sit­ten samaa ei voi sanoa vaik­ka­pa pörs­siyh­tiön hal­li­tuk­ses­ta, jos­sa nai­sia on jon­kun mie­les­tä lii­an vähän?

  106. pjt: Ihan aluk­si voi­si kysyä, että mik­si kuvit­tel­laan nai­sil­la ole­van pie­nem­pi palk­ka. Suo­mes­sa se nimit­täin on työ­tun­tia koh­den hyvin saman­lai­nen. Nais­ten työ­ai­ka on lyhyem­pi, ja nai­set teke­vät muu­ten­kin eri­lai­sia töitä. 

    Esim. TEKin palk­ka­tut­ki­muk­sis­sa nais­ten palk­ka on 95 % mies­ten pal­kois­ta, kun muut teki­jät vakioi­daan. Ja toi­saal­ta, kun muut asiat vakioi­daan, jäte­tään huo­miot­ta se, että nai­set eivät ete­ne ural­laan yhtä hel­pos­ti, kos­ka nai­sia pide­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti epä­pä­te­vi­nä pel­kän suku­puo­len takia.

  107. Sano­taan­han nyky­ään ihmi­siä tut­ki­vien tie­de­mies­ten toi­mes­ta, että älyk­kyyt­tä on monen­lais­ta. Hal­la-ahon tapauk­ses­sa täy­tyy olla, että älyk­kyys osuu tar­kas­ti joil­lek­kin osa-alueil­le, jät­täen muut alu­eet pimen­toon. Kum­mal­li­sia luon­non oikkuja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.