Denialistin logiikka

En ole jak­sanut kom­men­toi­da A‑studion uuti­sank­ka –blog­gauk­sen run­sas­ta kom­men­toin­tia, kos­ka töitäkin pitää tehdä. Halu­an kuitenkin ihme­tel­lä denial­istien logi­ikkaa, jos­sa minus­ta on käsit­tämät­tömiä ristiriitaisuuksia.

Ilmas­ton läm­pöti­lan vai­htelu on ihan normaalia. 

Viimeisen sadan vuo­den aikana on ollut lämpimämpiä ja vähem­män lämpim­iä kau­sia, joten läm­pöti­lan nousu vuodes­ta 1970 alka­en ei todista mitään. Seu­raavas­sa virk­keessä san­o­taan, että läm­pen­e­misen seisah­tu­mi­nen kymmenek­si vuodek­si osoit­taa, että käsi­tys hiilid­iok­sidista ilmas­ton läm­mit­täjänä on virheelli­nen. Nämä eivät mah­du samaan kokon­aisu­u­teen.  Ensim­mäi­nen kumoaa jälkim­mäisen.

 Fluktuoiva trendi

Alem­pi sini­nen sinikäyrä kuvaa sinän­sä uskot­tavaa väitet­tä, että maa­pal­lon läm­pöti­las­sa on syk­listä vai­htelua. Ylem­mässä punais­sa käyrässä tämä sinikäyrä on las­ket­tu yhteen nou­se­van trendin kanssa. Lop­putu­lok­se­na on por­tait­tain nou­se­va käytä. Näin­hän läm­pöti­la on kehit­tynyt. 1980-luvul­la nousu pysähtyi ja alkoi hyvin nopeana uud­estaan 1990-luvul­la ja seisah­tui taas. Jos pitää lähtöko­htana sitä, että läm­pöti­la vai­htelee hiilid­iok­sidista riip­pumat­tomista syistä, ei voi väit­tää, että läm­pen­e­misen ajoit­tainen seisah­tu­mi­nen on osoi­tus trendin tait­tumis­es­ta vaan sen kuu­luukin men­nä portaittain.

Maa­pal­lon ilmas­to on niin mon­imutkainen asia, ettei siitä voi sanoa mitään varmaa.
Näin voi var­maankin väit­tää, mut­ta miten voi samal­la vuoren var­masti tietää, ettei hiilid­iok­sidin lisäämi­nen maa­pal­lon ilmake­hässä kuitenkaan voi tuot­taa mitään vaikeuk­sia. Ske­naar­i­ot siitä, mitä neljän asteen läm­pen­e­m­i­nen merk­it­see, ovat niin hälyt­täviä, että hiilid­iok­sidipäästöjä kan­nat­taa vähen­tää, vaik­ka uhkaske­naar­i­on toden­näköisyys olisi vain 30 %. Kadunkul­mas­sakin kan­nat­taa hidas­taa, vaik­ka ei voi tietää, että sieltä tulee var­masti auto.

323 vastausta artikkeliin “Denialistin logiikka”

  1. Maa­pal­lon ilmas­to on niin mon­imutkainen asia, ettei siitä voi sanoa mitään var­maa. Näin voi var­maankin väit­tää, mut­ta miten voi samal­la vuoren var­masti tietää, ettei hiilid­iok­sidin lisäämi­nen maa­pal­lon ilmake­hässä kuitenkaan voi tuot­taa mitään vaikeuksia.

    Juu, hymy­i­lyt­täähän se että epä­var­muus nähdään yksisilmäis­es­ti posi­ti­iviseen suun­taan, vaik­ka ris­ki on toiseenkin suun­taan: voi olla että ennus­teet aliarvioi­vat ilmas­ton­muu­tos­ta. Lisäk­si epä­var­muus pahen­taa ilmas­ton­muu­tok­sen mukanaan tuo­mia ongelmia. Jos tietäisimme miten ja mil­loin ilmas­to muut­tuu ihan maata­sol­la, niin siihen olisi paljon helpom­pi ja halvem­pi varautua, voitaisi­in helpom­min laskea kuin­ka paljon siihen kan­nat­taa panos­taa, ja niin edelleen.

  2. Alem­pi punainen sinikäyrä (?) kun alem­pi sinikäyrä on sini­nen. Ja ylem­pi sinikäyrä on punainen, menikö piir­rus­tus väärin tai tek­sti? Ymmär­rän kyl­lä (hyvän ja nase­van) itse tek­stin ja aiheen, ja olen tässä samaa mieltä kanssasi; kaik­ki on suh­teel­lista mut­ta johonkin on kiin­ni­tyt­tävä kuten kas­vatuk­ses­sakin. Vaik­ka kaik­ki on mah­dol­lista, kaik­ki ei ole luon­noses­sa suh­teessa elinkaa­reen mahdollista.

    1. Bhris
      Kiito sko­r­jauk­ses­ta. Vika on Bill Gatesin. Kun kuva siir­tyi Excelistä pow­er­point­ti­in muun­netavak­si png-muo­toon, se muut­ti väre­jä. Taas kerran.

  3. Ensin­näkään mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole havait­tavis­sa ja sitä­pait­si havait­tu ilmas­ton­muu­tos on täysin luon­nol­lista eikä johdu ihmisestä. 

    😉

  4. Min­un mielestäni keskustelu on ollut asial­lista, ei paho­ja loukkauk­sia, ehkä muu­ta­ma hie­man kiihkeämpi kom­ment­ti, mut­ta ei mitään ns. “rasimiskeskuste­lu­tyyli­in” viit­taavaa. Tot­ta kai huo­maa tietyt “leir­it” mut­ta niin se on aina ollut. Eniten kaipaisin keskustelua siitä, MITÄ pitäsi tehdä? Olen muu­ta­maan ker­taan kysynyt asi­aa bogis­sasi, ja hie­man provosoivasti epäil­lyt, että muu­tose­hdo­tusten tekem­i­nen on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta (ei nähin kysymyk­si­in kukaan uskalla vas­ta­ta). Paras­ta vain keskustel­la teo­reet­tis­es­ti uhkaku­vi­as­ta ja esit­tää että ilmas­toskep­tikot ovat tyh­miä tai alarmistit hysteerisiä.

  5. “Kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vai­ku­tus­ta il­mas­toon ei kiis­tä enää juu­ri ku­kaan. Ener­gian­tuo­tan­non ja ku­lu­tuk­sen on muu­tut­ta­va.” kir­joit­ta­vat Green­peacean edus­ta­jat tämän päivän Helsin­gin Sanomissa.

    Eikun het­ki­nen, tämä onkin Ener­gia­te­ol­lisu­us ry.:n vas­tine Greenpeacelle…

  6. Psykol­o­gis­es­ti on yllät­tävän yleistä, että jopa selkeitä fak­to­ja kiis­tetään. Mon­et ihmiset käyt­tävät aikaa vuos­i­tolkul­la yrit­täessään kiistää jotain ilmi­selvää fak­taa, jon­ka tark­ist­a­mi­nen veisi alle vartin.

    Itse olen havain­nut, että use­at halu­a­vat kiistää 500€-setelin ole­mas­saolon. Johtuen siitä etteivät ole koskaan näh­neet yli viidenkympin seteliä.

    Ilmeis­es­ti ihmis­ten ener­gia on aikalail­la lopus­sa, ja ajat­telu veisi lop­unkin ener­gian, kun tun­nepo­h­jainen kiistämi­nen ei kulu­ta ener­giaa juuri lainkaan.

  7. Denial­is­mi­in kuu­luu kyky olla kokon­aan ais­ti­mat­ta argu­ment­te­ja, jot­ka kumoa­vat hei­dän “teo­ri­ansa”. Olen tuo­ta vai­hte­lut + nou­se­va tren­di ‑käyrää tar­jon­nut heille monis­sa yhteyk­sis­sä. Koskaan en ole saanut mitään vastausta. 

    He vas­taa­vat — ja oi, miten vuo­laasti sil­loin vas­taa­vatkin — vain, mikäli kysymys sat­tuu koske­maan jotakin, johon he voivat sovit­taa jonkin muu­ta­mas­ta puhkiku­luneesta oljenkorrestaan.

  8. Jos ilmas­ton­muu­tok­sen utili­teet­ti­funk­tio on konkaavi, ts. jos hai­tat per aste ovat aina suurem­pia ja suurem­pia, sym­metri­nen epä­var­muus lisää hait­to­jen odotusar­voa. Yleen­sä epä­var­muus ei edes ole sym­metristä, vaan mah­dol­lisuuk­sien jakau­man hän­tä on pitem­pi yläpäässä. 

    Näin siis vaikkei oltaisi riskiä vält­täviä. Yleen­sä ollaan (riski­aver­sio), jol­loin epä­var­muus lisää entistä enem­män syytä toimia. Tämä mm. kos­ka epä­var­muus vaikeut­taa valmis­tau­tu­mista muutoksiin.

  9. Mul­la ei ole minkään­laista perustel­tua kan­taa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tai sen syistä suun­taan tai toiseen, mut­ta sivus­taseu­raa­jana olen tiety­istä yksi­tyisko­hdista hie­man hämmentynyt. 

    Jos hyväksytään seu­raa­vat premissit:

    1. Ilmas­to on läm­pen­emässä yli “kri­it­tisen” rajan nykymenolla

    2. Kri­it­tisen rajan ylit­tymisen seu­rauk­set ovat niin tuhoisat kuin alarmistipuoli esittää

    3. Hiilid­iok­sidipäästöil­lä on läm­pen­e­misessä merkit­tävä rooli

    Mik­si näi­den pre­missien hyväksyjät eivät tun­nu ole­van valmi­ita tekemään kaikkia mah­dol­lisia toimen­piteitä päästö­jen vähen­tämisek­si? Olet­taen maalatun katas­trofiske­naar­i­on vakavu­u­den, mik­si esim. ydin­voimaa ei tarkastel­la var­teenotet­ta­vana keinona päästö­jen vähen­tämisessä? Onko argu­ment­ti­na se, että ydin­voiman lisäämi­nen aiheut­taa suurem­pia ongelmia kuin ilmas­ton­muu­tos vai se, että on ole­mas­sa ydin­voimaa tehokkaampia tapo­ja vähen­tää päästöjä?

  10. Sylt­ty:
    Ensin­näkään mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole havait­tavis­sa ja sitä­pait­si havait­tu ilmas­ton­muu­tos on täysin luon­nol­lista eikä johdu ihmisestä. 

    Rehellisyy­den nimis­sä on muis­tet­ta­va: tyyp­pi joka sanoo ettei ilmas­to­muu­tos­ta ole havait­tavis­sa, saat­taa olla eri hem­mo kuin se jon­ka mielestä muu­tos ei johtu ihmisestä.

    Jos hesarin keskustelu­pal­stan mieltää yhdek­si ajat­tel­e­vak­si olen­nok­si, niin aika skit­sofreenisia sen mielip­i­teet ovat.

  11. Olen­nainen asia tässä on kysymys ilmas­to­herkkyy­destä, eli siitä miten paljon ilmas­ton arvel­laan läm­penevän hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den kaksinker­taistues­sa. IPCC:n vuo­den 2007 “best esti­mate” oli kolme astetta.

    Viime vuosi­na on kuitenkin julka­istu koko joukko tutkimuk­sia, jot­ka pää­tyvät selvästi alem­pi­in ilmas­to­herkkyysarvioi­hin (noin 1,6 — 2,2 astet­ta). Niin san­ot­tu­jen denial­istien mielestä myös uudet tutkimuk­set olisi syytä ottaa tarkastelu­un mukaan ja lisäk­si olisi syytä alkaa miet­tiä, mik­si ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on jun­nan­nut paikoil­laan yli 15 vuot­ta, samal­la kun ihmiskun­ta on päästänyt ilmoille läh­es 30% kaik­ista hiilid­iok­sidipäästöistään. Miten se on mah­dol­lista, jos hiilid­iok­si­di on niin merkit­tävä ilmas­ton läm­mit­täjä kuin meille on kerrottu?

    “Läm­pö katoaa nyt meri­in” san­o­taan täl­lä het­kel­lä, mut­ta kyseessä on vas­ta teo­ria, eikä kadon­nut­ta läm­pöä ole vielä löy­det­ty. Merten läm­pötiloista on kun­nol­lista dataa vas­ta noin vuodes­ta 2003 asti.

    Point­ti: alarmistien on syytä päivit­tää tieton­sa uusien ilmas­to­herkkyysarvioiden osalta. Nykytiedon val­os­sa yli neljän (tai edes kol­men) asteen läm­pen­e­misske­naar­i­ot näyt­tävät yhä epä­to­den­näköisem­miltä, vaik­ka päästöt jatkuisi­vat nyky­tah­tia. Tämän on myön­tänyt myös moni nimekäs ilmastotutkija.

  12. Sus­sa Björk­holm:
    Denial­is­mi­in kuu­luu kyky olla kokon­aan ais­ti­mat­ta argu­ment­te­ja, jot­ka kumoa­vat hei­dän “teo­ri­ansa”. Olen tuo­ta vai­hte­lut + nou­se­va tren­di ‑käyrää tar­jon­nut heille monis­sa yhteyk­sis­sä. Koskaan en ole saanut mitään vastausta. 

    He vas­taa­vat– ja oi, miten vuo­laasti sil­loin vas­taa­vatkin – vain, mikäli kysymys sat­tuu koske­maan jotakin, johon he voivat sovit­taa jonkin muu­ta­mas­ta puhkiku­luneesta oljenkorrestaan.

    Ahaa… minä taas olen ollut huo­maav­inani, että alarmis­teil­la tun­tuu joku nap­sah­ta­van päässä, kun tuol­laista vas­taavaa käyrää tar­joilee. Se kun näet hävit­tää illu­u­sion 1970-luvun lopus­ta alka­neesta “ennen­näkemät­tömän nopeas­ta läm­pen­e­mis­es­tä” ja siitä, että olisimme nyt jotenkin kiistämät­tömästi ekspo­nent­ti­aalisen nousun juurella.

    Toinen mik­si täl­lainen käyrä on aika han­kala on se, että ainakin min­un mielestä se ei oikein sovi val­lit­se­vaan “kon­sen­sus­seli­tyk­seen” siitä, että CO2-päästöt alkoi­vat vaikut­taa (näkyvästi) vas­ta 1940-luvul­la (minkä tosin ne kuvitel­lut aerosolit maska­si­vat) ja että siihen asti mitään muu­tok­sia ei oikein ollut näkyvis­sä — tai lätkä­mailan mukaan läm­pöti­lat oli­vat oikeas­t­aan laskussa.

    Täl­lainen malli kuin­tekin tun­tu­isi viit­taa­van, että läm­pötilo­jen kehi­tys näytäisi jatkuneen aika saman­laise­na koko instru­ment­ti­a­jan — ja että mikäli hajanaisi­in todis­teisi­in on uskomi­nen, niin malli voisi hyvinkin päteä aina jon­nekin 1600-luvulle asti.

    Eli siis — Sus­sa, Osmo ja muut — jos te halu­at­te käyt­tää tätä mallia osoit­taak­senne denial­istien type­r­yy­den, niin olet­teko valmi­ita lusikoimaan sop­panne lop­pu­un ja kertomaan/pohtimaan mikä vaiku­tus täl­lä on CO2-päästö­jen olete­tulle merkitykselle?

  13. Poth1ue1: Ahaa…

    Tuli­pas ehkä vähän ehkä ei-yksikäsit­teinen kir­joi­tus — eli siis kaik­ki “täl­lainen malli/käyrä” tms. viit­taa­vat siis “tren­di + luon­nolli­nen vai­htelu” ‑käyrään.

  14. Ja puheet “Keski­a­jan läm­pökau­sista” tai “Pikku jääkau­sista” alarmisti huitaisee lätkä­mailal­la sivu­un. Sivu­men­nen, ei yhtään ihme­tytä ettei Osmoa tilas­toti­eteil­i­jänä kiin­nos­ta puut­tua lätkäjoukkueen menetelmi­in. Menep­pä niitä kri­ti­soimaan, olet leimat­tu öljy- ja hiili­te­ol­lisu­u­den palkkalis­toille ja holokaustin ja ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjäk­si yhtä nopeasti kuin ent­ter­iä painat.

  15. On myös mah­dol­lista, että seu­raavas­sa IPCC:n rapor­tis­sa ilmas­to­herkkyyt­tä kuvaa­van haarukan alem­pi piik­ki las­kee hie­man. Täl­laisi­akin juoru­ja on kuul­tu. Se var­masti olisi denial­is­tille suuri uuti­nen, vaik­ka kyse olisi pien­estäkin viilauk­ses­ta alaspäin eikä rom­ah­duk­ses­ta nol­laan. Kuitenkin oleel­lista on se että se yläre­una joka kuvaa sitä riskiä ihmiskun­nalle, jon­ka vuok­si ilmastopoli­ti­ik­ka on perustel­tua, ei näi­den huhupuhei­den mukana olisi liikku­mas­sa ainakaan alaspäin.

  16. Mikko Kivi­ran­ta: Rehellisyy­den nimis­sä on muis­tet­ta­va: tyyp­pi joka sanoo ettei ilmas­to­muu­tos­ta ole havait­tavis­sa, saat­taa olla eri hem­mo kuin se jon­ka mielestä muu­tos ei johtu ihmisestä.

    Niin — ja sit­ten voi tietysti olla kol­maskin tyyp­pi, joka kyl­lä tun­nus­taa sen 97% kon­sen­sus­näke­myk­sen oikeak­si (so. “ilmas­to on läm­men­nyt viimeisen 100 vuo­den aikana” ja “ihmis­ten toimil­la on ollut vaiku­tus läm­pen­e­miseen”), mut­ta samaan hen­gen­ve­toon toteaa, että luon­nol­lisen vai­htelun merk­i­tys­tä on vähätel­ty ja CO2-päästö­jen merk­i­tys­tä liioitel­tu — ja että näit­ten ole­tusten varaan raken­netut mallit anta­vat suurel­la toden­näköisyy­del­lä väärän kuvan tulevasta.

    Mut­ta mitäs näitä erotelle­maan — jokaiselle vain denial­istin leima otsaan ja sit­ten sormel­la osoit­tele­maan kuin­ka ver­tais­arvioidut tutkimuk­set kiis­tat­ta osoit­ta­vat denial­istien ole­van evoluu­tion ja tupakan vaarat kiistäviä kiihk­ousko­vaisia tieteen­vi­haa­jia, jot­ka katso­vat Fox-kanavaa ympäri vuorokau­den ja usko­vat kaik­ki suurten öljy-yhtiöi­den mil­jardeil­la dol­lareil­la rahoit­tamien epäilysten kaup­pi­aiden läpinäkyvät valheet.

  17. Osmo:

    Näin voi var­maankin väit­tää, mut­ta miten voi samal­la vuoren var­masti tietää, ettei hiilid­iok­sidin lisäämi­nen maa­pal­lon ilmake­hässä kuitenkaan voi tuot­taa mitään vaikeuk­sia. Ske­naar­i­ot siitä, mitä neljän asteen läm­pen­e­m­i­nen merk­it­see, ovat niin hälyt­täviä, että hiilid­iok­sidipäästöjä kan­nat­taa vähen­tää, vaik­ka uhkaske­naar­i­on toden­näköisyys olisi vain 30 %.

    Jos pidät uhkaa niin vaka­vana, niin mik­si olet ydin­voimade­nial­isti? Halu­atko tuho­ta maapallon?

    Maa­pal­lo ei läm­pene neljää astet­ta. Tätä ei tarvitse mallintaa, vaan sille on vank­ka empi­iri­nen näyt­tö. Hiilid­iok­sidin vaiku­tus läm­pen­e­miseen on log­a­r­it­mi­nen, sen itsenäisek­si pakot­teek­si on arvioitu n. 1C, tämä on myös alarmis­teille yleinen kan­ta. Tästä ilmastopakot­teesta merkit­tävän osan olisi pitänyt jo toteu­tua. Korkeam­mat läm­pöti­lan nousun ennus­teet tule­vat mallinnuk­sis­sa palautekytken­nöistä. Puhutaan esimerkik­si, että (nät­ti tasaluku) 2C läm­pen­e­m­i­nen esi­te­ol­liseen aikaan näh­den olisi “tip­ping point”. Eli nyky­istä reilun 1C lämpimämpi maa­pal­lo saisi aikaan voimakkai­ta läm­pen­e­mis­vaiku­tuk­sia palautekytken­tö­jen kaut­ta ja tulok­se­na olisi vielä paljon lämpimämpi maa­pal­lo. Näin ei ole. Mik­si näin ei ole? Kos­ka eivät palautekytken­nät kat­so sitä, mikä tämän niihin vaikut­ta­van “poh­jaläm­pen­e­misen” on aiheut­tanut. Ja nykyis­es­tä geol­o­gis­es­ta ajas­ta löy­tyy pitk­iä lämpim­iä kau­sia, jot­ka oli­vat huo­mat­tavasti yli tuon “tip­ping pointin”, mut­ta näitä palautekytken­töjä, “4C läm­pen­e­mistä” ei löy­dy. Löy­tyy lop­ul­ta viilen­e­m­i­nen ja uusi jääkausi. Näin myös edel­lisen Eem-inter­glasi­aalin jäl­keen. Näyt­tö Eem-inter­glasi­aalin mak­simin ainakin 2C nyky­istä korkeam­mas­ta maa­pal­lon keskiläm­pöti­las­ta on hyvin vah­vaa. Val­tame­rien pin­ta oli usei­ta metre­jä korkeam­mal­la (Skan­di­navia oli saari, jota ympäröi Eem-meri), vir­ta­hevon levin­neisyys ulot­tui Thames-joelle saak­ka (samalle, jon­ka jääl­lä 1400–1800-luvuilla pidet­ti­in markki­noi­ta), samoin usei­den muiden lajien levin­neisyysalueet ker­to­vat korkeam­mista läm­pötiloista globaal­isti, eri­tyis­es­ti lämpimäm­pää oli pohjoisel­la napaseudul­la, jon­ka “jääka­dos­ta syn­tyvää vähen­neen albedon posi­ti­ivista palautekytken­tää” nyt pelätään, n. 5C nyky­istä lämpimäm­pää, paikoin jopa 8C (Suomen keskiläm­pöti­lak­si on arvioitu n. 4C nyky­istä korkeampi.), ja havumet­sät ulot­tui­v­at kauas nykyisen “ikiroudan” alueelle, jon­ka “metaanin vapau­tu­misen posi­ti­ivista palautekytken­tää” pelätään, jos rou­ta sulaa. Ikiroudan alueen ohel­la jäätiköt oli­vat nyky­istä huo­mat­tavasti pienem­piä laajuudeltaan. 

    Jos CO2:n tuot­ta­ma n. 1C:n läm­pen­e­m­i­nen aiheut­taa merkit­tävän lisäläm­pen­e­misen palautekytken­tö­jen myötä, niin mik­si tuo­ta lisäläm­pen­e­mistä ei nähty eem-inter­glasi­aalin aikana, vaik­ka läm­pöti­lat koho­si­vat ylitse nyt pelät­ty­jen tip­ping poin­tien (Eemin lämpim­im­mät vuo­sisa­dat lienevät olleen ainakin 3C lämpimämpiä kuin nykyi­nen esi­te­olli­nen aika, johon ver­taamme), vaan inter­glasi­aalia seurasi jääkausi ja jääkaut­ta lop­ul­ta holoseeni, jon­ka senkin mak­si­mi oli toden­näköis­es­ti selvästi nyky­istä lämpimämpi ilman merkkiä voimakkaista palautekytken­nöistä. Sula­neen iki­jään alta pal­jas­tui Kanadas­sa 7000 vuot­ta van­haa metsää.

    Jos katas­tro­faalisen läm­pen­e­misen palautekytken­tö­jen teo­ria pitäisi paikkansa, siitä pitäisi olla näyt­töä edel­liseltä paljon nyky­istä lämpimäm­mältä inter­glasi­aalil­ta ja muil­ta nyky­istä lämpimem­miltä ei vain edel­liseltä. Holoseeni lie­nee viileä inter­glasi­aali. “Geologi­nen ilmas­toai­ka” on kuitenkin sama (auringon säteilyvoimakku­us, man­terei­den sijain­ti, val­tamerten vaiku­tus jne.).
    Tätä näyt­töä nyky­istä korkeampi­en läm­pötilo­jen voimakkaas­ta posi­ti­ivis­es­ta palautekytken­nästä ei ole, joten se erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä ei pidä paikkaansa. Siihen on syyn­sä, mik­si ilmas­toa laa­jas­sa his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä katso­vat geolog­it ovat lukumäärään­sä näh­den moninker­tais­es­ti edustet­tuina skep­tikoiden joukossa.

    Vielä sanas­ta denial­isti, voitko perustel­la, mik­si sitä käytät? Paran­taako todel­la keskustelukult­tuuria, jos ruve­taan kut­sumaan toisia hörhöik­si, hih­huleik­si, idiooteik­si tms.? Sanal­la on vaikea nähdä mitään muu­ta funk­tio­ta kuin loukkaamis­tarkoi­tus; siinä tietenkin epäon­nistuen, mut­ta siihen kuitenkin pyrkien. Muutkin voitte toki vas­ta­ta, mik­si käytätte niin itsepin­tais­es­ti denial­isti-sanaa? “Alarmisti” ei ole lainkaan vas­taavasti asso­sioitu­va käsite, vaan paljon har­mit­tomampi. Jotain sel­l­aista kuten palokun­nalle soit­ta­mi­nen, kun ruo­ka kärähtää uunis­sa tai katolle kiipeämi­nen kun läheisen puron pin­ta hie­man nousee.
    Denial­isti-käsite on tietois­es­ti alku­jaan johdet­tu assosi­aa­tios­ta holokaustin kieltämiseen ja sitä myöten tul­lut käyt­töön ilmas­tokeskusteluis­sa. Siten se on aika mau­ton. Ilmas­totiede ei tarvitse assosi­aa­tio­ta ruumiska­soi­hin. Eem-läm­pökau­den ja holoseenin väli­nen Veik­sel-jääkausi ei kuu­lu yhteen Veik­sel-jokeen hävite­tyn kre­ma­to­ri­oiden tuhkan kanssa.

  18. Sylt­ty: Ensin­näkään mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole havait­tavis­sa ja sitä­pait­si havait­tu ilmas­ton­muu­tos on täysin luon­nol­lista eikä johdu ihmisestä. 

    Ja pysähtyi jo vuon­na 1998! 😉

  19. Denial­istien logi­ikas­ta olen samaa mieltä, mut­ta heitä on itse asi­as­sa melko vähän tänä päivänä. Sen sijaan on paljonkin erään­laisia skep­tikko­ja, joiden joukos­sa on hyvin merkit­täviäkin tiedemiehiä. Useim­mat heistä ovat luon­non­ti­eteil­i­jöitä. Esim. Richard Lindzen ei ole ollut koskaan varsi­nainen denial­isti, vaan on muis­taak­seni arvioin­ut ilmas­ton läm­penevän 1,5–2 C. Yleis­es­ti on alet­tu epäil­lä ilmas­to­herkkyyt­tä ja hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­sen suu­ru­ut­ta. Tästä oli link­ki esim yksi link­ki edel­lä. Ilmas­ton muu­tos ei ole koskaan ollut kovin sään­nöl­listä syk­liä, jos ei sel­l­aisek­si las­ke­ta Milankovicin syk­le­jä ja jääkau­sia, jot­ka tääl­lä pohjoises­sa ovat nor­maali tilanne. Van­ho­jen jäätikkökairausten mukaan ilmas­to läm­peni Grön­lan­nin alueel­la noin 7 C (13 F) 50 vuo­den aikana viimeisen jääkau­den lop­pues­sa. Eli ei tämä nyt ihan ennen­näkemätön­tä ole. Oheises­sa van­has­sa artikke­lis­sa on käyrä Dans­gaardin jäätikkökairauksista.

    http://williamcalvin.com/1990s/1998AtlanticClimate.htm

  20. Kir­joi­tan nim­imerk­ki Roguen innoit­ta­mana. Halu­aisin nähdä Vihrei­den paris­sa pohdiskelta­van fis­siovoimaa ennakkolu­u­lot­tomasti tämän­hetkisessä tilanteessa. Minä, enti­nen kiihkomieli­nen ydin­voiman vas­tus­ta­ja, olen vähin kallis­tu­mas­sa ydin­voiman puolta­jak­si. Ympäristömies James Love­lockin kir­ja “Gaian kos­to” oli tässä muis­taak­seni aika merkit­tävä alkusysäys muu­tamia vuosia sitten.

    Vähän niin­hän se tun­tuu ole­van, että hyviä ener­giantuotan­to­muo­to­ja (suures­sa mit­takaavas­sa) ei oikein ole. Tökkii pahasti aja­tus, että meren­ran­nikot, mäen­nyppylät ja pel­toaukiot oli­si­vat täyn­nä rumia humi­se­via (lin­tu­ja ja lep­akoi­ta tap­pavia) tuulimyl­lyjä, jot­ta parhaan tuulen val­lites­sa saataisi­in jokunen pros­ent­ti sähköstä tuulesta. 

    Hiilid­iok­sidipäästöjä pidän tämän het­ken tieto­jen val­os­sa erit­täin vaka­vana uhkana. Fos­si­ilis­ten ja nopeam­min uusi­u­tu­vien bioen­er­gialähtei­den (kauhuku­vana nykyis­es­täänkin kiihtyvä pel­lon­raivaus ener­giakasvien kas­vat­tamiseen) käyt­tö tun­tuu vihon­vi­imeiseltä vai­h­toe­hdol­ta. Vesivoiman ympäristö­vaiku­tuk­set hirvit­tävät. Aurinkopa­neel­it ovat hyvä lisä, mut­ta aika mar­gin­aa­li­nen apu.

    Siis: onko ydin­voima niin haitallista tai niin suuri uhka, että joku muu nyt käytössä ole­va (tai toden­näköi­nen lähi­t­ule­vaisu­u­den) ener­giantuotan­to­muo­to olisi mielekkäämpi? Vai onko säteilyn pelko vähän saman­laista suh­tee­ton­ta pelkoa kuin joidenkin ‑san­o­taan nyt vaik­ka satakun­ta­lais­ten- susipelko?

    Joskus on mainit­tu uhkaku­va, että tukeu­tu­mi­nen ydin­voimaan vähen­täisi kiin­nos­tus­ta panos­taa uusien puh­taiden ja hai­tat­tomien ener­giantuotan­to­muo­to­jen kehit­tämiseen. Toisaal­ta voitaisi­in­han sel­l­ainen sisäl­lyt­tää uuden ydin­voiman ehdok­si (kuta enämpi ydin­voimaa sitä enämpi rahoi­tus­ta puh­taan ener­gian kehittämiseen).

    (anteek­si asian vier­estä ja liian pitkästi ja huonos­ti kir­joit­ta­mi­nen, mut­ta samaa mieltä Osmon kanssa avauk­ses­ta, ei lisättävää)

  21. Rogue: Mik­si näi­den pre­missien hyväksyjät eivät tun­nu ole­van valmi­ita tekemään kaikkia mah­dol­lisia toimen­piteitä päästö­jen vähentämiseksi?

    Hyvä kysymys. Mah­dol­li­sis­sa toimen­piteis­säkin on hyviä ja huono­ja, sekä sel­l­aisia, joiden hyödyl­lisyyt­tä on vai­hea arvioi­da. Jos lähde­tään siitä että ennen­m­min tai myöhen­min ydin­voimala räjähtää, ydin­voimaa ei kan­na­ta rakentaa. 

    Muis­sakin hiilid­iok­si­idi­va­pais­sa ener­giantuotan­to­tavois­sa on aina jotain ongelmia mm. elinkaa­reen liit­tyen, samoin ener­gian säästämisessä. – Ehkä tur­val­lis­in­ta on hajaut­taa eli hyö­dyn­tää usei­ta keino­ja, käytän­tö osoit­taa ajan mit­taan mitkä tem­put on parhaita.

  22. Kuten joku tääl­lä jo mon­imutkaisem­min sanoikin, epä­var­muus hiilid­iok­sidipäästö­jen aiheut­tamien ongelmien suu­ru­ud­es­ta ei suinkaan ole argu­ment­ti sen puoles­ta, ettei kan­na­ta tehdä juuri mitään, vaan vah­va argu­ment­ti sen puoles­ta, että pitäisi tehdä paljon. Vähin­täänkin pitäisi tehdä kaik­ki ne toimet, jot­ka oli­si­vat järke­viä, vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä ei olisikaan kovin paljon hait­taa. Niis­säkin on jo varsin iso (ja varsin vihreä) agenda:

    - Lopet­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den sub­ven­toin­ti (joka globaal­isti on paljon isom­paa kuin uusi­u­tu­vien subventointi),

    - Siirtää vero­tuk­sen pain­opiste sel­l­ai­sista asioista, joi­ta halu­amme lisää, niihin asioi­hin, joi­ta emme halua lisää,

    - Pysäyt­tää met­sien hävittäminen, 

    - Suun­nitel­la ja rak­en­taa elinympäristöjä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    - Paran­taa ihmis­ten eli­nolo­ja ja ter­veyt­tä köy­hissä mais­sa niin, ettei van­hu­u­den tur­vak­si ole niis­sä enää pakko han­kkia suur­ta lapsilaumaa,

    - Vähen­tää elämän­muo­tomme läpikau­pal­lisu­ut­ta, jos­sa yhä suurem­pi osa ajas­tamme kuluu main­os­ra­hoit­teisen ajan­vi­et­teen ja aineel­lisen kulu­tuk­sen paris­sa kaiken muun kustannuksella,

    - Panos­taa ener­gian­säästön, uusi­u­tu­van ener­gian ja muun puh­taan teknolo­gian tutkimiseen ja kehittämiseen.

  23. hiilid­iok­sidipäästöjä kan­nat­taa vähen­tää, vaik­ka uhkaske­naar­i­on toden­näköisyys olisi vain 30 %.

    Minä luulen että tässä on ongel­man ydin. Suuri(n?) osa ihmi­sistä ei yksinker­tais­es­ti halua/osaa ajatel­la epä­var­mo­ja ja vaikei­ta asioi­ta toden­näköisyyk­sien avul­la, vaan tarvit­se­vat Totu­u­den mihin uskoa (tämä pätee toki tässä keskustelus­sa kumpaankin leiri­in). Olen tätä täl­lä pal­stal­la use­am­mankin ker­ran eksper­i­men­toin­ut, ja jonkun­laisen ilmas­tokatas­trofin toden­näköisyysarvion pyytämi­nen denial­is­teil­ta on poikkeuk­set­ta pää­tynyt joidenkin aika selvästi alarmistisik­si osoit­tau­tu­vien toden­näköisyysarvioiden jälkeiseen hil­jaisu­u­teen. Tämäkin tek­sti jäänee kär­päsen suri­naksi denial­istin korvissa.

  24. Kuten olen sanonut, ilmas­to muut­tuu, mutta:
    — emme tiedä syitä muutokseen
    — emme tiedä muu­tok­sen nopeutta
    — emmekä edes tiedä muu­tok­sen suuntaa.

    Todenäköis­es­ti olemme menos­sa kohti kylmem­pää jak­soa, mut­ta sekään ei ole var­maa. 😉 Asi­aa kan­nat­taa tutkia.

    Sadan vuo­den jak­son käyt­tämi­nen on ilmas­to­tutkimuk­ses­sa on nau­ret­ta­van ja itket­tävän raja­mail­ta. Oikea aika­jak­so on sato­jatuhan­sia vuosia tai miljoo­nia vuosia.

  25. Jokaiselle yksit­täiselle toim­i­jalle omien päästövähen­nys­ten kus­tan­nuk­set ovat suurem­mat kuin omista päästövähen­nyk­sistä itselle kohdis­tu­vat hyödyt. Vaik­ka oletet­taisi­in, että päästövähen­nys­ten globaalit hyödyt oli­si­vat suurem­mat kuin yksit­täiselle toim­i­jalle tule­vat kus­tan­nuk­set, niin päästö­jen vähen­tämi­nen olisi silti van­gin ongel­ma tyyp­pinen päätöksentekotilanne. 

    Eli riip­pumat­ta siitä, mitä muut tekevät on aina kan­nat­tavam­paa jät­tää vähen­tämät­tä päästöjään, vaik­ka alku­peräisel­lä ole­tuk­sel­la päästäisi­in parem­paan lop­putu­lok­seeen, jos kaik­ki vähen­täi­sivät kuin jos kukaan ei vähennä. 

    Teo­ri­as­sa asian voisi yrit­tää ratkaista neu­vot­tele­mal­la, mut­ta kuten viimeis­ten vuosikym­menten koke­muk­set osoit­ta­vat käytän­nössä se ei onnistu.

    Jos päästövähen­nys­ten jatkamista esitetään, olisi rehellistä ker­toa paljonko ne mak­sa­vat ja paljonko niistä on hyö­tyä, ettei jatkos­sa käytet­täisi mil­jarde­ja rahaa siihen, että ilmas­ton­muu­tos oletet­tavasti hidas­tuu muu­ta­mal­la tunnilla.

  26. Ilmati­eteen­laitok­sen mukaan ilmas­ton­muu­tos on aina 1970-luvulle saak­ka johtunut pääosin luon­nol­lis­es­ta vai­htelus­ta. Sen jäl­keen ilmas­to on läm­men­nyt vauhdil­la ja nyt sit­ten läm­pen­e­m­i­nen on hidastunut.

    Se, että kuin­ka suuri osa tästä läm­pen­e­mis­es­tä johtuu ihmis­es­tä, ei voi­da sanoa varmaksi.

    Mitä käp­pyröi­hin tulee niin voidaan piirtää kiva aal­toil­e­va käyrä viime jääkaud­es­ta ja siinä on nou­se­va tren­di. Jos taas vede­tään se alkupää sinne maa­pal­lon syntya­joille saak­ka niin saadaan laske­va trendi.

    On melko hyvä toden­näköisyys sille, että Suomikin on vielä use­ampi kilo­metrisen jää­mas­san alla, kun seu­raa­va jääkausi taas tulee. Siitä kan­nat­taa huole­htia yhtä paljon kuin siitä, että Grön­lan­nin man­ner­jäätikkö voi sulaa tuhan­nen tai kol­men­tuhan­nen vuo­den kulut­ta tai, että komeet­ta voi joskus iskey­tyä Maahan.

    Entäpä, jos varovaisu­us­pe­ri­at­teen sijaan käytet­täisi­inkin “parem­pi kat­soa kuin katua”-periaatetta?

    Jos nyt pal­jas­tu­isi, että ilmas­to viile­nee, niin alet­taisi­inko varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaises­ti työn­tämään hiilid­iok­sidia ilmake­hään, jot­ta se lämpenisi?

    Ei maa­pal­lo kaipaa yhtä tiet­tyä lajia, tai tiet­tyjä laje­ja. Maa­pal­lon elämä on kokenut viisi joukko­tuhoa, on aika toden­näköistä että tulee vielä kuudes, ehkä jopa kymmeneskin. 

    Onko joukko­tuhon aiheut­ta­ja sit­ten tulivuori­toim­inta, aster­oi­di, komeet­ta tai vaikka­pa yksi laji, niin sil­lä ei ole varsi­naisen luon­non kier­toku­lun näkökul­mas­ta mitään merkitystä.

    Ihmiskun­ta on ollut ole­mas­sa tässä muo­dos­sa muu­ta­man satatuhat­ta vuot­ta, sinä aikana laje­ja on kuol­lut sukupu­ut­toon ja uusia syn­tynyt. Me olemme yksi silmän­räpäys koko maa­pal­lon kehi­tyk­sessä, emmekä mitenkään vält­tämät­tömiä tai tarpeel­lisia maa­pal­lon kannal­ta. Ei ole jääkarhukaan, ei naali, ei mikään laji.

    Vaik­ka keskiläm­pöti­la nousisi takaisin esi­his­to­ri­al­lisi­in lukemi­in, ei elämä kuolisi maa­pal­lol­ta. Siihen tarvit­taisin kasvi­huoneilmiön tuhou­tu­mi­nen ja ilmake­hän karkaami­nen avaruuteen.

    Lop­pu­jen lopuk­si uni­ver­sum­in kannal­ta on ihan yks hailee mitä me pikku­ruiset oliot täl­lä yhdel­lä kiv­en murikalla tehdään.

    Läm­mintä on siis luvas­sa, ainakin seu­raavaan jääkau­teen tai super­tulivuoren purkautumiseen. 

    Ran­nikkokaupunke­ja odotet­tavasti joudu­taan siirtämään, Pohjois-Venäjästä tulee val­ta­va kukois­ta­va alue ja Kanadan etelära­jal­la tor­ju­taan aidoil­la ilmastopako­laisik­si joutunei­ta yhdysvaltaisia.

    Minä en ainakaan uni­ani menetä ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si, nautin elämästä ja naut­tikaa te muutkin 🙂

    P.S Bioen­er­gia­tu­il­la Suomen suht siedet­tävät talous­met­sät muut­tuvat Bor­neon sademet­sien kaltaisik­si homogeenisik­si ener­gia­pu­u­pel­loik­si. Puu pitäisi ole­tusar­vois­es­ti kas­vat­taa tukkipuuk­si, jot­ta yhdestä puus­ta saadaan mon­een eri tuot­teeseen raa­ka-ainet­ta, kuten min­is­teri Vapaavuorikin blo­gis­saan mainitsi.

  27. JaSa:
    Kuten joku tääl­lä jo mon­imutkaisem­min sanoikin, epä­var­muus hiilid­iok­sidipäästö­jen aiheut­tamien ongelmien suu­ru­ud­es­ta ei suinkaan ole argu­ment­ti sen puoles­ta, ettei kan­na­ta tehdä juuri mitään, vaan vah­va argu­ment­ti sen puoles­ta, että pitäisi tehdä paljon. Vähin­täänkin pitäisi tehdä kaik­ki ne toimet, jot­ka oli­si­vat järke­viä, vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä ei olisikaan kovin paljon hait­taa. Niis­säkin on jo varsin iso (ja varsin vihreä) agenda:

    - Lopet­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den sub­ven­toin­ti (joka globaal­isti on paljon isom­paa kuin uusi­u­tu­vien subventointi),

    - Siirtää vero­tuk­sen pain­opiste sel­l­ai­sista asioista, joi­ta halu­amme lisää, niihin asioi­hin, joi­ta emme halua lisää,

    - Pysäyt­tää met­sien hävittäminen, 

    - Suun­nitel­la ja rak­en­taa elinympäristöjä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    - Paran­taa ihmis­ten eli­nolo­ja ja ter­veyt­tä köy­hissä mais­sa niin, ettei van­hu­u­den tur­vak­si ole niis­sä enää pakko han­kkia suur­ta lapsilaumaa,

    - Vähen­tää elämän­muo­tomme läpikau­pal­lisu­ut­ta, jos­sa yhä suurem­pi osa ajas­tamme kuluu main­os­ra­hoit­teisen ajan­vi­et­teen ja aineel­lisen kulu­tuk­sen paris­sa kaiken muun kustannuksella,

    - Panos­taa ener­gian­säästön, uusi­u­tu­van ener­gian ja muun puh­taan teknolo­gian tutkimiseen ja kehittämiseen.

    Hieno­ja asioi­ta, kan­natan jokaista.

    Miten tuo toteutetaan?

  28. Osmo, tässä ei ole kysymys ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan sim­u­laa­tioista. Sinä voit postail­la sinikäyriäsi vaik­ka maail­man tap­pi­in asti, mut­ta se ei muu­ta sitä seikkaa mis­tä tässä 15 vuodessa oli kysymys: Siitä että sim­u­laa­tiot eivat toi­mi ja ennus­ta oikein.

    Koite­taan vähän rauta­lanka­mallia tähän men­nessä käy­dys­tä keskustelusta:

    Ennus­ta­ja: Huomen­na sataa. Hirlam sanoo niin.
    Epäi­i­ijä: Mitäs jos ei sada?
    Ennus­ta­ja: No sit­ten sataa seu­raa­vana päivänä.
    Epäi­i­ijä: Mitäs jos sit­tenkään ei sada?
    Ennus­ta­ja: No sit­ten sataa sitä seu­raa­vana päivänä.
    Epäil­i­jä: No mon­tako päivää pitää sataa, että voidaan sanoa, että Hirlam on rikki?
    Epäi­i­ijä: 15
    [15 päivän jäl­keen joina ei satanut]
    Ennus­ta­ja: No jopas jotakin
    Epäi­i­ijä: Niin­pä. Hirlam taitaa olla rikki.
    Osmo Soin­in­vaara: EPÄILIJÄ ON DENAIALISTI JOKA KIELTÄÄ TIETEEN JA VÄITTÄÄ ETTÄ ASUMME AAVIKOLLA.
    [Osmo postailee sinikäyriä, joil­la todis­tel­laan sateen tilas­tol­lista vaihtelua]
    Epäi­i­ijä: Uh… Siis tieteessä…
    Osmo Soin­in­vaara: HILJAA! DENAIALISTIT OVAT EPÄTIETEELLISIÄ.

  29. Tässä Val­tao­jal­ta hyvä kir­joi­tus, vaik­ka ei ihan tätä asi­aa suo­raan koskekaan:


    Demokra­t­ian ja tasa-arvon ongel­ma tiivistyy kansanäänestyk­sis­sä, joi­ta tuon tuostakin ollaan vaa­ti­mas­sa Suomeenkin, mil­loin EU:sta, mil­loin ydin­voimas­ta tai jostain muus­ta. Maail­man mon­imutkaiset ongel­mat latis­te­taan gallupik­si: rasti ruu­tu­un, ei, juu, vaar­in­housut, ja hom­ma on selvä. Kansanäänestys toisen­sa jäl­keen on osoit­tanut, että niis­sä äänestetään yleen­sä jostain aivan muus­ta kuin itse asi­akysymyk­ses­tä – yleisim­min hal­li­tuk­sen puoles­ta tai sitä vas­taan. Taivas meitä var­jelkoon suo­ral­ta demokratialta
    .…

    Yhä mon­imutkaisem­pi maail­ma ei kaipaa pop­ulis­mia ja mutu­tun­tei­ta, vaan yhä enem­män tietoa mielip­itei­den sijaan. Miten sovit­taa yhteen demokraat­ti­nen tasa-arvo ja mielip­itei­den eriarvoisuus?”

  30. Vielä ilmas­to­herkkyy­destä.
    Ilmas­to­tutk­i­ja James Annan kir­joit­ti taan­noin New York Timesin ympäristö­toimit­ta­ja Andy Revkinille:

    “Any­way, there have now been sev­er­al recent papers show­ing much the same — numer­ous fac­tors includ­ing: the increase in pos­i­tive forc­ing (CO2 and the recent work on black car­bon), decrease in esti­mat­ed neg­a­tive forc­ing (aerosols), com­bined with the stub­born refusal of the plan­et to warm as had been pre­dict­ed over the last decade, all makes a high cli­mate sen­si­tiv­i­ty increas­ing­ly unten­able. A val­ue (slight­ly) under 2 is cer­tain­ly look­ing a whole lot more plau­si­ble than any­thing above 4.5.”

    http://dotearth.blogs.nytimes.com/2013/01/26/weaker-global-warming-seen-in-study-promoted-by-norways-research-council/?comments&_r=0#permid=20

    Entä mik­si täl­lä on merkitystä?
    Jos ilmas­to läm­pe­nee tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä vain pari astet­ta tai alle, mis­sä se katas­trofi on? Mik­si EU halu­aa edelleen sitoutua usei­den kym­m­me­nien pros­ent­tien päästövähen­nyk­si­in jo lähivu­osikym­meninä, jos käy ilmi, että hiilid­iok­sidin läm­mit­tävä vaiku­tus on yliarvioitu raskaasti?

    “Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan” käyte­ty­ille luke­mat­tomille mil­jardeille euroille olisi var­masti parem­paakin käyt­töä myös ihan oikean ympäristön­suo­jelun saralla.

    Asteit­tainen fos­si­il­i­sista luop­umi­nen on täysin järkevä ja kan­natet­ta­va päämäärä, mut­ta täl­lä het­kel­lä eniten epäi­lyt­tää se hirvit­tävä kiire, jol­la asi­aa aje­taan eteen­päin. Hosumisel­la syn­tyy vain, no, tiedät­te­hän te.

  31. Kalle:
    ‘snip’
    Sadan vuo­den jak­son käyt­tämi­nen on ilmas­to­tutkimuk­ses­sa on nau­ret­ta­van ja itket­tävän raja­mail­ta. Oikea aika­jak­so on sato­jatuhan­sia vuosia tai miljoo­nia vuosia.

    Antaa tul­la sitä dataa sitten!

  32. Hiilid­iok­sidin vaiku­tus läm­pen­e­miseen on log­a­r­it­mi­nen, sen itsenäisek­si pakot­teek­si on arvioitu n. 1C, tämä on myös alarmis­teille yleinen kan­ta. Tästä ilmastopakot­teesta merkit­tävän osan olisi pitänyt jo toteutua.

    Ilmas­to­herkkyy­det ovat tas­apain­otilo­jen herkkyyk­siä, jois­sa osa palautekytken­nöistä olete­taan mukaan, osa jätetään pois kos­ka niitä ei tiede­tä. 1°C läm­pen­e­m­i­nen CO2-kaksinker­tais­tu­misen jäl­keen siis viit­taa myös tas­apain­oti­laan. Eikä CO2-pitoisu­us ole vielä edes kaksinker­tais­tunut. Minkä “merkit­tävän osan” olisi pitänyt toteutua?

    Osa palaute­mekanis­meista on hyvin hitai­ta, esim. kasvil­lisu­u­teen liittyvät. 

    Palaute­mekanis­mit olete­taan yleen­sä melko lin­eaarik­si, joten main­in­tasi “tip­ping pointeista” eivät kuu­lu asi­ay­htey­teen mitenkään. 4°C ei ole “alarmisti­nen” vaan IPCC:n toden­näköisyys­jakau­man “likely”-alueella (en tiedä mitä kvan­ti­ile­ja ne ovat). 

    Mitä pale­ok­li­ma­tolo­giaan tulee, esti­maatit ovat hyvin saman­tyyp­pisiä kuin IPCC:n, 3°C ympäril­lä mut­ta sisältäen huo­mat­tavia epä­var­muuk­sia (Far­ley 2008). Uudem­pi paperi sanoo: 2.3 °C and uncer­tain­ty 1.7–2.6 °C (66% prob­a­bil­i­ty range), ja pois­sul­kee luokaa 6°C ole­vat herkkyydet. 

    Annan and Har­g­reaves (2006) käyt­tävät metodolo­giaa jos­ta tykkään (Bayes!) ja nojautuen pelkästään obser­va­tion­aaliseen paleo- ja instru­men­taal­i­dataan saa­vat arvon 2,9°C, 97.5% ylära­jak­si 4,9°C. On tosin epä­selvää onko yhdis­tet­ty evi­denssi riip­puma­ton­ta siinä mielessä kuin kir­joit­ta­jat kuvit­tel­e­vat. Jos ei, luot­ta­musväli kasvaa. 

    Sit­ten on vielä mui­ta, ja yhteen­ve­t­ona review-artikke­lista: “A lit­er­a­ture review by Knut­ti and Hegerl (2008)[35] con­clud­ed that “var­i­ous obser­va­tions favour a cli­mate sen­si­tiv­i­ty val­ue of about 3 °C, with a like­ly range of about 2–4.5 °C. How­ev­er, the physics of the response and uncer­tain­ties in forc­ing lead to dif­fi­cul­ties in rul­ing out high­er values.””

    Jos ripus­taudu­taan parhaaseen oljenko­r­teen yllä, eli yhden tutkimuk­sen anta­maan pale­ok­li­ma­tol­o­giseen 2.3 °C:een, ja polte­taan kaik­ki fos­si­iliset polt­toaineet, päästään johonkin 1000ppm:n tuolle puolen, eli ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us 3–4 ‑ker­tais­tuu. Tuol­la herkkyy­del­lä ilmake­hän läm­pöti­la nousee hyvinkin yli neljä astet­ta. Suomes­sa se nousee sil­loin ehkä noin 8°, talvisin enem­män, ehkä 12°. Ei tun­nu missään?

    Toiv­ot­tavasti kaik­ki palaut­teet ovat mukana, ja ei käy huono tuuri ja olla tuon 50% kvan­ti­ilin yläpuolel­la. Siis olete­taan että kolikol­la tulee kru­u­na, mitä pienistä riskeistä. 

    Niin ja olete­taan että yksi ziljoonas­ta ilmas­to­herkkyy­teen liit­tyvästä tutkimuk­ses­ta on oike­as­sa ja ne muut väärässä. 

    Mik­sei siis maa­pal­lo voi läm­metä neljää astetta?

    Sen sijaan että sävel­lät omaa käsi­tys­täsi maail­mas­ta, voisit vilka­ista val­lit­se­vaa käsi­tys­tä maail­mas­ta esim. Wikipedi­as­ta. (Tiedän, Wikipedi­an takana on jonkin­lainen alarmisti-konsensus-salaliitto.)

    Minus­ta ihmistä joka ei uskalla kat­soa totu­ut­ta silmi­in, ja tätä ehdotet­taes­sa alkaa puhua salali­itoista, voidaan kut­sua denial­is­tik­si. Voit itse päät­tää kos­keeko tämä sinua.

  33. Vielä ilmas­to­herkkyy­ses­ti­maateista: ei kan­na­ta siteer­a­ta piste-esti­maat­te­ja, vaan luot­ta­musväle­jä tai toden­näköisyys­jakau­mia. Se että joku tutkimus antaa toden­näköisim­mäk­si arvok­si 1° ei anna aihet­ta juh­li­in, jos siinä ympäril­lä on 3–4 asteen epävarmuus!

    Ja huo­matkaa että epä­var­muudet on johdet­tu yleen­sä tilas­tol­lis­es­ta mallista, joten ne ovat ehdol­la ko. malli ja muut paperin ole­tuk­set. Koko touhu menee väärin jos mallis­sa tai ole­tuk­sis­sa on vikaa. Sik­si ilmoite­tut for­maalit epä­var­muudet ovat vain oikean epä­var­muu­den alarajoja. 

    Tämä pätee tietenkin myös ilmastomalleihin. 

    Ja vielä: jos yksi tutkimus sanoo 1° ja kymme­nen muu­ta 3°, onko toden­näköisem­pää että 1° tutkimuk­sen ole­tuk­sis­sa on vikaa vai 3° tutkimuk­sen ole­tuk­sis­sa? No tietysti ne 3° tutkimuk­set voivat käyt­tää kaik­ki samo­ja ole­tuk­sia, jol­loin asia ei ole enää itses­tään­selvä. Mut­ta yleis­es­ti, yksi paperi ei kesää tee. Ellei olete­ta salali­it­toa ja sankaria joka yrit­tää kor­ja­ta val­lit­se­van vääryyden.

  34. Osmon tietämys ilmas­toa­siois­sa näyt­tää ole­van hyvin keposel­la poh­jal­la, kuten poli­itikoil­la yleen­sä. Ilmas­ton läm­pen­e­misessä on jo 17 vuo­den paus­si. NOOA:n (NASA) rapor­tis­sa 2008 todet­ti­in, että jos paus­si kestää yli 15 vuot­ta ovat ilmas­tom­a­llit 95% toden­näköisyy­del­lä epäon­nis­tuneet. Sen jäl­keen on alka­nut hirvit­tävä maal­i­tolp­pi­en siirte­ly ilmas­toyli­pap­pi­en toimes­ta (Lätkä­jen­gi: Phil Jones Gavin Smith James Hansen jne.) Otan mil­loin hyvän­sä julkisen väit­te­lyn tässä asi­asssa Osmon tai kenen tahansa AGW-kan­nat­ta­jan kanssa. AGW-kupla puhkeaa.
    Läm­pö­tio­jen kehi­tyk­sen voi tark­istaa tuolta:
    http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1997/trend/plot/hadsst2gl/from:1997/trend/plot/hadcrut3gl/from:1997/plot/hadsst2gl/from:1997/plot/rss/from:1997/plot/rss/from:1997/trend/plot/esrl-co2/from:1997/normalise:0.5/offset:0.4

    1997 jäl­keen maamit­tausasemien adju­soima­ton data osoit­taa trendik­si 0 sateli­it­timit­tauk­set osoit­taa saman, kuin myös merten pin­taläm­poti­la. CO2-pitoisu­us on samana aikana nous­sut 10% ilmake­hässä ja globaalit päästöt ovat kas­va­neet 60% Mis­sä läm­pen­e­m­i­nen. Se on Kevin Ternberth:in tietokone­mallinnuk­sis­sa. Luon­nos­ta sitä ei saa mitat­tua muu­toin kuin rikko­ma­l­la mit­tar­it tai väären­tämäl­lä niiden anta­maa tietoa.

  35. Käväisin luke­mas­sa ilmati­eteen­laitok­sen sivuil­ta hei­dän käsi­tyk­siään tulev­as­ta ilmas­tos­ta Suomes­sa. Vaikutel­mani oli, että muu­tok­set oli­si­vat melko maltil­lisia ja jopa myön­teisiä: pidem­pi kasvukausi, lauhat tal­vet, vähem­män jäätä itämeressä.

    Täl­lä perus­teel­la ihmette­len niitä, jot­ka näkevät syytä voimakkaisi­in toimenpiteisiin.

  36. Denial­isti on selkeästi määritel­ty käsite, jol­la viitataan pyrkimyk­seen esit­tää jonkin asian, jos­sa jo on saavutet­tu tieteelli­nen yksimielisyys, ole­van muka tieteel­lis­es­ti yhä kiis­tanalainen. Denial­isti ei yleen­sä ota kan­taa siihen, kumpi hänen kiis­tanalaise­na näkemän­sä debatin osa­puolista on oike­as­sa, kos­ka otta­mal­la jonkin kan­nan hänelle syn­ty­isi todistustaakka.

    Alarmisti taas on sel­l­ainen, joka väit­tää että on syytä suurem­paan huoleen kuin mis­tä on tieteelli­nen konsensus.

    Skep­tikko on sel­l­ainen joka nou­dat­taa tieteel­listä menetelmää, eikä usko väit­tämi­in, sel­l­aisi­inkaan jot­ka ovat pop­u­laare­ja, joille ei ole tieteel­listä näyttöä.

  37. Juha M: Hyvä kysymys. Mah­dol­li­sis­sa toimen­piteis­säkin on hyviä ja huono­ja, sekä sel­l­aisia, joiden hyödyl­lisyyt­tä on vai­hea arvioi­da. Jos lähde­tään siitä että ennen­m­min tai myöhen­min ydin­voimala räjähtää, ydin­voimaa ei kan­na­ta rakentaa. 

    Muis­sakin hiilid­iok­si­idi­va­pais­sa ener­giantuotan­to­tavois­sa on aina jotain ongelmia mm. elinkaa­reen liit­tyen, samoin ener­gian säästämisessä. – Ehkä tur­val­lis­in­ta on hajaut­taa eli hyö­dyn­tää usei­ta keino­ja, käytän­tö osoit­taa ajan mit­taan mitkä tem­put on parhaita.

    Ai että “ydin­voimala räjähtää”? Mil­lä sinä saat 3%:ksi rikaste­tun uraanin — siis sel­l­aisen, jota käytetään voimaloiden polt­toaineena — räjähtämään? Kysymys on retori­nen ja vas­taan siihen itse: et millään.

    Pom­mi­in, sel­l­aiseen jol­la on edel­ly­tyk­set spon­taani­in ketjureak­tioon ja edelleen, räjähtämiseen, tarvi­taan vähin­tään 95% rikastet­tua uraa­nia. Ja sit­tenkin se on “vaikea­ta”. Jopa P‑Korean lah­jakkaim­mil­la fyysikoil­la on vielä 2010-luvul­la vaikeuksia.

  38. Mitä denial­isti sanoisi aster­oi­di­en muo­dosta­mas­ta maailmanloppu-uhasta ? 

    -“Rahas­tus­ta — big bisnes”
    -“pelkkä matemaat­ti­nen malli”
    -“tes­taam­a­ton, toimii vain tietokoneella”
    -“perus­tuu algo­rit­mi­in joka tulostaa sitä mitä toiv­otaankin — roskaa”
    -“on sat­tunut ennenkin maa­pal­lon his­to­ri­as­sa ja silti eletään”
    -“aster­oide­ja tulee ja menee”
    -“100000 ton­nia mete­ori­it­te­ja pitäis muka tip­pua joka päevä vaan eepä oo Suome­sa 1900- ja 2000-luvul­la näkyny pienen pien­tä muruakkaa”
    ?

    (Tähti­ti­eteil­i­jät varautukoon..)

  39. Rogue: Mik­si näi­den pre­missien hyväksyjät eivät tun­nu ole­van valmi­ita tekemään kaikkia mah­dol­lisia toimen­piteitä päästö­jen vähentämiseksi? 

    1. Teet kyl­lä melkoisen retorisen kär­ryn­pyörän, kun toteat että käytän­nössä kaik­ki edel­lisen hyväksyjät vas­tus­ta­vat ydinvoimaa

    2. Ydin­voimaan negati­ivis­es­ti suh­tau­tu­via on vain 23%. Lop­ut suo­ma­lai­sista suh­tau­tu­vat ydin­voimaan myön­teis­es­ti taik­ka neutraalisti.

    3. Lisäk­si vain 16% ihmi­sistä uskoo, että ilmas­ton­muu­tos on enem­män luon­nol­lista kuin ihmisen toimin­nas­ta johtuvaa.

    Kohdas­ta 2 ja 3 seu­raa, että vaik­ka KAIKKI denial­is­tit oli­si­vat ydin­voimamyön­teisiä, siltikin suurin osa ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen myön­tävistä kan­nat­taa ydin­voimaa. Ja per­su­je esimerkki­hän osoit­taa, että ilmas­to­de­nial­isti voi ihan hyvin vas­tus­taa ydin­voimaa kos­ka halu­aa ennenkaikkea rahaa maaseudulle polt­ta­mal­la puu­ta, risu­ja ja turvetta.

    http://energia.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiateollisuus-ryn-gallup-suomalaisten-ydinvoiman-kannatus-vakaa

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/HS-gallup+Lama+ja+neuvottelufiasko+veiv%C3%A4t+huomion+ilmastonmuutokselta/1135260148470

    Silti huomio on vali­di, jos se rajoite­taan koske­maan _vain_ sitä porukkaa, joka on nur­ja ydin­voimalle ja huolestunut ilmas­ton­muu­tok­ses­ta yhtäaikaa. Vihrei­den kan­na­tus­pros­ent­ti lie­nee aika hyvä hat­tuarvio tämän sakin yleisyydestä.

  40. Osmo,

    tee sel­l­ainen kuvio jos­sa aikasar­ja koos­t­uu kolmes­ta komponentista:
    ‑paikallisen trendin kul­mak­er­roin (esim. kasvi­huonekaa­su­jen vaikutuksesta)
    ‑lyhyen aikavälin syk­li­nen kom­po­nent­ti jon­ka ampli­tu­di on kohtu­ullisen pieni mut­ta syk­lin pitu­uskin kohtu­ullisen pieni
    ‑pitkän aikavälin syk­li­nen kom­po­nent­ti jon­ka ampli­tu­di on erit­täin suuri mut­ta syk­lin pitu­uskin sit­ten erit­täin suuri

    Englan­ti­lainen tilas­toti­eteil­i­jä G Yule kir­joit­ti aikasar­joista ja niiden havain­noin­ti­in lyhyessä ikku­nas­sa liit­tyvistä ongelmista jo 1920-luvulla.

    Siis jos aikasar­jan vai­htelus­ta on havain­not vain lyhyessä ikku­nas­sa suh­teessa sen koko poten­ti­aaliseen käyt­täy­tymiseen, niin sil­loin ollaan ongelmis­sa jos halu­taan päätel­lä jotain ominaisuuksia.

  41. JaSa:
    Kuten joku tääl­lä jo mon­imutkaisem­min sanoikin, epä­var­muus hiilid­iok­sidipäästö­jen aiheut­tamien ongelmien suu­ru­ud­es­ta ei suinkaan ole argu­ment­ti sen puoles­ta, ettei kan­na­ta tehdä juuri mitään, vaan vah­va argu­ment­ti sen puoles­ta, että pitäisi tehdä paljon. Vähin­täänkin pitäisi tehdä kaik­ki ne toimet, jot­ka oli­si­vat järke­viä, vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä ei olisikaan kovin paljon hait­taa. Niis­säkin on jo varsin iso (ja varsin vihreä) agenda:

    - Lopet­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den sub­ven­toin­ti (joka globaal­isti on paljon isom­paa kuin uusi­u­tu­vien subventointi),

    Jotain pitäisi hiilen tilalle kek­siä? Ja tietysti kysymys mitä saa sub­ven­toi­da ja mitä ei?

    - Siirtää vero­tuk­sen pain­opiste sel­l­ai­sista asioista, joi­ta halu­amme lisää, niihin asioi­hin, joi­ta emme halua lisää,

    Mitäs me sit­ten halu­amme ja emme halua? Kuka päät­tää mitä halu­amme. Vero­tus on siinä mielessä elit­isti­nen, että vain pieni eli­it­ti voi korkei­den vero­jen jäl­keen tehdä mitä haluaa.

    - Pysäyt­tää met­sien hävittäminen, 

    Eli määritel­lään mitkä met­sät ja tavoitteet.

    - Suun­nitel­la ja rak­en­taa elinympäristöjä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    Mitä on kiva asum­i­nen, onko kaikil­la ihmisil­lä samat halut, jos ei niin mitä tehdään?

    - Paran­taa ihmis­ten eli­nolo­ja ja ter­veyt­tä köy­hissä mais­sa niin, ettei van­hu­u­den tur­vak­si ole niis­sä enää pakko han­kkia suur­ta lapsilaumaa,

    Tämä on erit­täin tärkeä ellei tärkein asia mikä pitää hoitaa. Kyse on myös ihmisoikeuskysymyk­ses­tä ja menee tai pitäsi men­nä heit­tämäl­lä “tuulimyl­lykeskustelun” ohi. 

    - Vähen­tää elämän­muo­tomme läpikau­pal­lisu­ut­ta, jos­sa yhä suurem­pi osa ajas­tamme kuluu main­os­ra­hoit­teisen ajan­vi­et­teen ja aineel­lisen kulu­tuk­sen paris­sa kaiken muun kustannuksella,

    Nyt pelataan taas mielikuvil­la, käsit­teitä olisi hyvä tarken­taa, vas­taa­mal­la esim kysymyk­seen “minkä kaiken muun kustannuksella”.

    - Panos­taa ener­gian­säästön, uusi­u­tu­van ener­gian ja muun puh­taan teknolo­gian tutkimiseen ja kehittämiseen.

    Ehdot­tomasti samaa mieltä, tutkimuk­seen panos­tus on a ja o. Ener­giaku­lu­tuk­ses­ta sen ver­ran, että olisi toisi­aan hyvä ensik­si määritel­lä kuin­ka paljon ener­giaa vi esim. tääl­lä Suomes­sa käyt­tää. Yksi lähtöti­lanne olisi määrit­tää ener­gianku­lu­tus / henkilövu­osi. Näin vois­mme arvioi­da mitä konkreet­tisia toimen­piteitä voisimme tehdä.

    Yllä esitet­ty lista ei ole sinän­sä mitään uut­ta. Näin moisia ensim­mäisen ker­ran jo 70-luvun lopus­sa. Ongel­mana­han on ettei konkreet­tisia ehdo­tuk­sia voi tehdä (=poli­it­ti­nen itse­murha) jol­loin on paras­ta pidät­täy­tyä slo­ganei­hin. Toisaal­ta näperte­ly saat­taa pila­ta hyvän asian (ns mW ekolo­giaa, nyppään laturin seinästä kun en tarvitse sitä).

  42. az:
    .. Mik­si näin ei ole? Kos­ka eivät palautekytken­nät kat­so sitä, mikä tämän niihin vaikut­ta­van “poh­jaläm­pen­e­misen” on aiheut­tanut. Ja nykyis­es­tä geol­o­gis­es­ta ajas­ta löy­tyy pitk­iä lämpim­iä kau­sia, jot­ka oli­vat huo­mat­tavasti yli tuon “tip­ping pointin”, mut­ta näitä palautekytken­töjä, “4C läm­pen­e­mistä” ei löy­dy. Löy­tyy lop­ul­ta viilen­e­m­i­nen ja uusi jääkausi. Näin myös edel­lisen Eem-inter­glasi­aalin jäl­keen. Näyt­tö Eem-inter­glasi­aalin mak­simin ainakin 2C nyky­istä korkeam­mas­ta maa­pal­lon keskiläm­pöti­las­ta on hyvin vah­vaa. Val­tame­rien pin­ta oli usei­ta metre­jä korkeam­mal­la (Skan­di­navia oli saari, jota ympäröi Eem-meri), vir­ta­hevon levin­neisyys ulot­tui Thames-joelle saak­ka (samalle, jonka 

    On kieltämät­tä haus­ka ajatel­la että toisek­si viimeisen je viimeisim­män jääkau­den väli­nen Eem-kausi oli aikaa jol­loin jo Nean­derthalilaiset ja Homo Sapi­en­sit nahis­te­liv­at keskenään. Ja että ilmas­to on vaikut­tanut ihmisen lev­iämiseen — mm. Amerik­ka asutet­ti­in kai viimeisim­män jääkau­den aikana kun laa­ja jäätiköi­tymi­nen las­ki meren­pin­taa sata metriä ja Berin­gin­sal­mi oli kui­va (Vaat­teet piti olla kek­sit­ty ennen tuo­ta). Liekö Eedenin parati­isi jonkin­lainen muis­ti­jäl­ki Eem-kaudesta?

    No, pien­ten met­sästäjä-keräil­i­jäheimo­jen on täy­tynyt olla aika jous­tavia liikku­maan lämpimäm­mille tai kylmem­mille seuduille aina sen mukaan miten jäätiköt vetäy­tyivät tai levisivät.

    Tästä näkyy hyvin jääkaudet ja lämpimät jak­sot. Siitä muuten näkyy myös että jääkau­sia ei ole ollut aina, ne käyn­nistyivät noin kolme miljoon­aa vuot­ta sit­ten 41 000 vuo­den syk­leis­sä, ja noin miljoona vuot­ta sit­ten syk­lin­pitu­us vai­h­tui 11 000 vuodeksi.

    Jos CO2:n tuot­ta­ma n. 1C:n läm­pen­e­m­i­nen aiheut­taa merkit­tävän lisäläm­pen­e­misen palautekytken­tö­jen myötä, niin mik­si tuo­ta lisäläm­pen­e­mistä ei nähty eem-inter­glasi­aalin aikana, vaik­ka läm­pöti­lat koho­si­vat ylitse nyt pelät­ty­jen tip­ping poin­tien (Eemin lämpim­im­mät vuo­sisa­dat lienevät olleen ainakin 3C lämpimämpiä kuin nykyi­nen esi­te­olli­nen aika, johon vertaamme), 

    En tiedä mitä tarkoi­tat ‘tip­ping pointeil­la’, en ole pere­htynyt, mutta…

    Otta­mat­ta kan­taa siihen etteikö Skan­di­na­vian muut­tumisel­la saarek­si olisi muitakin seu­rauk­sia kuin että pitää han­kkia vene — maail­mas­sa jos­sa on 7 mil­jar­dia tankein ja hävit­täjin varustet­tua asukas­ta sen sijaan että olisi kouralli­nen jousipys­syl­lisiä met­sästäjä-keräil­i­jöitä — ilmas­to­dy­nami­ikankin kannal­ta nykyti­lanteessa on yksi ero. 

    Uuteen Eedeni­in lähde­tään tilanteessa jos­sa melkoinen osa maankuoren fos­si­ilista hiiltä on ilmake­hässä CO2:na. Edel­lisen Eedenin (Eemenin?) aikaan 150 000 v sit­ten kyseinen hiili oli tiukasti maan poves­sa, ja on ollut siel­lä luul­lak­seni kivi­hi­ilikaud­es­ta asti, tai jotain, joka tapauk­sesa kymmenet tai sadat miljoonat vuodet.

    Isot pojat väit­tävät että tämä näkyy myös suo­raan CO2-pitoisuuk­sis­sa. Toisek­si viimeisen jääkau­den päät­ti ja Eem-kau­den aloit­ti CO2-pitoisu­u­den nousu 200 -> 290 ppm noin 7000 vuo­den aikana, jos uskoo Vos­tok-reiästä kairat­tuun jäänäy­teeseen ja jäähän lokku­un­tunei­den ilmaku­plien ana­lyysi­in. Nykyään CO2-pitoisu­us on nous­sut 310 ppm:stä 380 ppm:ään 50 vuodessa.

    Riip­pumat­ta siitä läh­teekö uusi-Eem liik­keelle spon­taanisti vai ihmiskun­nan trig­gaa­mana, tuom­moisia CO2-pitoisuuk­sia on täl­lä pla­nee­tal­la nähty edel­lisen ker­ran kym­meniä miljoo­nia ellei sato­ja miljoo­nia vuosia sit­ten. Se oli aikaa jol­loin läm­pöti­la oli, ei kak­si vaan kymme­nen astet­ta enem­män kuin nykyään. Olen tosin muis­tavinani että aurinko oli nyky­istä pienem­pi siihen aikaan, mut­ta saatan olla väärässä. Joka tapauk­ses­sa man­tereet oli­vat eri paikas­sa, joten ilmas­to lie­nee nykyään kään­tymässä kohti ihan uut­ta ja ennenkokematonta.

    Vielä sanas­ta denial­isti, voitko perustel­la, mik­si sitä käytät? Paran­taako todel­la keskustelukult­tuuria, jos ruve­taan kut­sumaan toisia hörhöik­si, hih­huleik­si, idiooteik­si tms.? Sanal­la on vaikea nähdä mitään muu­ta funk­tio­ta kuin loukkaamistarkoitus; 

    No just niin! Itse yritän käyt­tää ‘denial­is­tia’ ja ‘alarmis­tia’ tas­a­puolis­es­ti, vaki­in­tuneina nim­i­tyksinä kahdelle kat­san­tokan­nalle, joiden loukkaa­va merk­i­tys on jo uno­htunut. Vähän niinkuin nor­su on kon­ser­vati­ivien sym­boli ja aasi demokraat­tien USAssa.

    Dis­claime­ri­na: ylläkir­joitet­tu voi olla väärin, muis­tiku­vien ja hämärän detaljien­hapuilun tulos. Mut­ta Halkko var­maan on jos vas­tan­nut päteväm­min, hän tun­tuu ole­van hyvin selvil­lä asioista.

  43. Osmo:

    Alem­pi sini­nen sinikäyrä kuvaa sinän­sä uskot­tavaa väitet­tä, että maa­pal­lon läm­pöti­las­sa on syk­listä vai­htelua. Ylem­mässä punais­sa käyrässä tämä sinikäyrä on las­ket­tu yhteen nou­se­van trendin kanssa. Lop­putu­lok­se­na on por­tait­tain nou­se­va käytä. Näin­hän läm­pöti­la on kehittynyt.

    Tässähän on vähän saman­näköi­nen käp­pyrä — tren­di plus oskil­laa­tio. Huiput näyt­täi­sivät silmä­mu­naile­mal­la osu­van yksi­in El Nino:n kanssa ja laak­sot La Ninan, pait­si vuon­na 1993 jol­loin El Nino esi­in­tyi samaan aikaan Pinatubon purkauk­sen kanssa.

    Jän­nä nähdä mitä tälle 16 vuo­den pysähdyk­selle tapah­tuu kun/jos seu­raa­va El Nino alkaa — vai tapah­tuuko mitään. Tätähän Halkkakin jo odot­teli.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Bhris
    Kiito sko­r­jauk­ses­ta. Vika on Bill Gatesin. Kun kuva siir­tyi Excelistä pow­er­point­ti­in muun­netavak­si png-muo­toon, se muut­ti väre­jä. Taas kerran. 

    Ymmär­rän ettei Soini­vaara oikeasti syytä Bill Gate­sia jonkun ohjel­man virheestä, mikä hyvässä lykyssä saat­taa olla ihan vain Soin­in­vaaran osaamattomuutta.

    Mut­ta jotenkin huvit­taa, että voidaan noin vain heit­tää jonkun ole­van syylli­nen johonkin asi­aan, vaik­ka jos­sain toises­sa yhtey­dessä sano­ja olisi vaikka­pa vihrei­den mielestä rasisti ja törkeä yleistäjä.

    Vai miltäs tun­tu­isi san­ot­ta­van, että Ville Niin­istö on syylli­nen Tal­vi­vaaran päästöihin.

  45. Denial­istien kanssa käytävä keskustelu on sikäli turhaut­tavaa, että ei voi edes odot­taa, että denial­is­tit hyväksy­i­sivät evi­denssiä, joka todis­taisi ihmisen aiheut­ta­man läm­pöti­lan nousun. 

    Peru­songel­ma keskustelun osalta on, että kos­ka läm­pöti­lan nousu on luon­non­ti­eteel­lisenä ilmiönä niin mon­imutkainen, että sitä oikeasti osaa tutkia ja arvioi­da vain har­valukuinen tiedemiesten joukko (mak­simis­saan vain muu­ta­man kymme­nen tuhat­ta luon­non­ti­eteen tutk­i­jaa), on maal­likon vai­h­toe­hdot joka uot­taa tieteen kykyyn tuot­taa oikea­ta tietoa tai ei.

    Jos uskoo tieteen kykyyn tuot­taa luotet­tavaa tietoa, niin ei pitäisi olla pien­in­täkään epä­selvyyt­tä ihmisen aiheut­ta­mas­ta läm­pöti­lan nousus­ta. Tiede­maail­ma on käytän­nössä yksimieli­nen suures­ta lin­jas­ta ja vaik­ka yksi­tyisko­h­dat elävät, niin erit­täin epä­to­den­näköistä, että tiede olisi tehnyt väärän johtopäätöksen.

    Jos taas ei usko tieteen kykyyn luo­da luotet­tavaa tietoa, (vaan uskoo esim. tuhan­sien tiedemiesten yhteiseen salali­it­to­teo­ri­aan), dialo­gia denial­istien kanssa on turha käy­dä. Aina on ihmisiä, jot­ka usko­vat, että tupak­ka ei aiheuta syöpää tai lehmät osaa lentää.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysymys denial­is­teille: mikä todis­tu­saineis­to saisi tei­dät vaku­ut­tuneek­si, että ihmisen toim­inta aiheut­ta läm­pöti­lan nousua. Pitääkö odot­taa, että keskiläm­pöti­lan nousee 100 astet­ta, ennen kuin olette vakuuttuneita?

  46. Min­ul­la olisi kysymys ilmas­to­jär­jestelmän luon­teeseen liit­tyen. Sen on san­ot­tu ole­van kaoot­ti­nen, minkä takia emme voi kuulem­ma ymmärtää sen toim­intaa kuin osak­si, saati sit­ten ennus­taa tule­vaisu­u­den kehi­tys­tä. Toinen sanoo, että ei ole kaoot­ti­nen vaan stokasti­nen, jol­loin voimme toden­näköisyyk­sien avul­la jopa ennus­taa tule­vaisu­u­den kehi­tyk­sen, luon­nol­lis­es­ti eri luot­ta­musväleil­lä ja todennäköisyyksillä. 

    Minä olen ihme­tel­lyt, että onko todel­la niin, että kaoot­tisu­us ja stokastisu­us sulk­i­si­vat toisen­sa pois. Pyytäisin teitä, jot­ka näistä ymmär­rätte enem­män, kom­men­toimaan tuo­ta. Havain­toi­hin ja mit­tauk­si­in perustuen voimme ennus­taa sään ja myös ilmas­ton muu­tok­sia lyhyel­lä aikavälil­lä. Olen näh­nyt denial­istin tai ehkä pikem­minkin skep­tikon vetoa­van kaoot­tisu­u­teen ja alarmistin taas kiistävän sen. 

    Min­un mielestäni ilmas­to, jos mikä, on kaoot­ti­nen. Alarmistithan pelot­tel­e­vat, että jos tiet­ty kri­it­ti­nen kyn­nys ylit­tyy, ilmas­ton­muu­tok­sen takaisinkytken­tö­jen kaut­ta tilanne karkaa aivan mah­dot­tomak­si. Eikö se ole juuri kaoot­tisu­ut­ta? Tun­net­tu esimerkki­hän on kynt­tilän savu tyy­nessä ilmas­sa. Ensin savu vir­taa hienos­ti ja vir­tausvi­ivat ovat yhden­su­un­taiset. Sit­ten vir­tausvi­ivoihin alkaa tul­la pieniä mutkia, kunnes yhtäkkiä vir­taus muut­tuu täysin kaoot­tisek­si pyörteilyk­si. Tässähän on selvä analo­gia alarmistin pelot­telu­un: tietyn kyn­nyk­sen jäl­keen (jota emme voi tarkalleen tietää) ilmas­to saa hep­ulin, aivan niin kuin savu­vir­takin. Näin ollen minus­ta ilmas­ton kaoot­ti­nen luonne pitäisi olla ennem­minkin alarmistin kuin denial­istin argumentti.

  47. az: Hiilid­iok­sidin vaiku­tus läm­pen­e­miseen on log­a­r­it­mi­nen, sen itsenäisek­si pakot­teek­si on arvioitu n. 1C, tämä on myös alarmis­teille yleinen kan­ta. Tästä ilmastopakot­teesta merkit­tävän osan olisi pitänyt jo toteutua.

    Merkit­tävien ongelmien syn­tymiseen ei tarvi­ta vält­tämät­tä suur­ta läm­pöti­lan nousua, sil­lä maa­pal­lon ilmas­to- ja meri(virta)järjestemät joka tapauk­ses­sa reagoi­vat lisään­tyneeseen säteilyen­er­gian net­tovuo­hon, nousi keskimääräi­nen pin­tap­in­taläm­pöti­la tai ei. Sys­teemi­in syn­tyy uusi (dynaami­nen) tas­apaino, joka vas­taa korkeampia kasvihuonekaasupitoisuuksia.

    Ilmas­to siis muut­tuu ja sen seu­rauk­se­na elämisen ehdot jos­sain paranevat, jos­sain huononevat. Ennem­min tai myöhem­min syn­tyy suuria muut­tovir­to­ja, jot­ka ovat aina aihet­ta­neet ongelmia sivilisaatioissa.

  48. Sylt­ty, joo kär­jistin, mut­ta kat­son silti että argu­men­til­la on rel­e­vanssia esim. suomalaisessa/eurooppalaisessa poli­it­tises­sa keskustelus­sa. Sun vasti­neen totu­usar­vo riip­puu myös paljon siitä, määrit­teletkö “ydin­voimamyön­teisek­si” henkilön, joka ei vaa­di ydin­voiman vähen­tämistä nykyis­es­tä vai henkilön, joka kan­nat­taa vaikka­pa huo­mat­tavaa ydin­voiman lisärak­en­tamista kor­vaa­maan päästöjä tuot­tavaa ener­giantuotan­toa. En usko että niitä jot­ka kan­nat­taa huo­mat­tavaa ydin­voiman lisärak­en­tamista on hirveän suur­ta osaa pop­u­las­ta esim. euroopassa.

  49. Ilmas­to­tutk­i­ja James Annan kir­joit­ti taan­noin New York Timesin ympäristö­toimit­ta­ja Andy Revkinille:

    “Any­way, there have now been sev­er­al recent papers show­ing much the same – numer­ous fac­tors includ­ing: the increase in pos­i­tive forc­ing (CO2 and the recent work on black car­bon), decrease in esti­mat­ed neg­a­tive forc­ing (aerosols), com­bined with the stub­born refusal of the plan­et to warm as had been pre­dict­ed over the last decade, all makes a high cli­mate sen­si­tiv­i­ty increas­ing­ly unten­able. A val­ue (slight­ly) under 2 is cer­tain­ly look­ing a whole lot more plau­si­ble than any­thing above 4.5.”

    Annan ei sano että toden­näköisin ilmas­to­herkkyys on siel­lä kakkosen alla, vaan jos­sain välil­lä 2–3°. Lähin­nä Annanin point­ti on ollut, että suuret herkkyy­det, selvästi yli 4°, ovat äärim­mäisen epätodennäköisiä. 

    Ilmas­to­herkkyy­dessä ei ole kyse asteista vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä. Läm­pen­e­m­i­nen riip­puu päästöistä, ja toisaal­ta läm­pen­e­misessä on viivet­tä, kym­meniä vuosia.

  50. Min­ul­la olisi kysymys ilmas­to­jär­jestelmän luon­teeseen liit­tyen. Sen on san­ot­tu ole­van kaoot­ti­nen, minkä takia emme voi kuulem­ma ymmärtää sen toim­intaa kuin osak­si, saati sit­ten ennus­taa tule­vaisu­u­den kehi­tys­tä. Toinen sanoo, että ei ole kaoot­ti­nen vaan stokasti­nen, jol­loin voimme toden­näköisyyk­sien avul­la jopa ennus­taa tule­vaisu­u­den kehi­tyk­sen, luon­nol­lis­es­ti eri luot­ta­musväleil­lä ja todennäköisyyksillä.

    Tot­takai ilmas­to on kaoot­ti­nen, mut­ta kaoot­tis­es­takin sys­teemistä voi ennus­taa joitain integraaleja. 

    Jos keität vet­tä liedel­lä, voi hai­h­dun­nas­ta, säteilystä, läm­pöka­p­a­siteeteista ja lieden tehos­ta ennus­taa kat­ti­lan veden läm­pen­e­misen varsin lois­tavasti, vaik­ka yksit­täis­ten molekyylien tai kiehu­van veden vir­tausku­vioiden ennus­t­a­mi­nen onkin mahdotonta. 

    Eli kaik­ki riip­puu siitä mitä halu­taan ennustaa. 

    Sää ei ole ennus­tu­va pitem­mälle aikavälille. Tosin prob­a­bili­tis­tises­sa mielessä se on paljon pitem­mälle ennus­tu­va kuin dynaamis­es­ti mallinta­mal­la, joil­tain piirteiltään. Eli esim. tule­van syksyn tai tal­ven keskiläm­pötiloista voidaan sanoa jotain toden­näköisyys­mielessä, joskaan Suomen osalta ei kovin paljon. 

    Maan­pin­nan keskiläm­pöti­la CO2-pakot­teen alla on jos­sain määrin ennus­tu­va. Tip­ping pointit, joista puhutaan joskus, ovat niitä epä­lin­eaarisuuk­sia joiden takia keskiläm­pöti­lakin voi olla huonos­ti ennustuva. 

    CO2-pakot­teen aiheut­ta­mat lokaalit muu­tok­set ovat huonom­min ennus­tu­via kuin keskiläm­pöti­la. Esim. ark­tik­sen sulamisnopeud­es­ta ei ole var­muut­ta, ja voi olla että lyhyel­lä aikavälil­lä läm­pen­e­m­i­nen kyl­men­tää talvi­amme, jne.

  51. Asi­as­ta kiin­nos­tunut:
    Ilmas­to­tutk­i­ja James Annan 

    “Any­way, there have now been sev­er­al recent papers show­ing much the same – numer­ous fac­tors includ­ing: the increase in pos­i­tive forc­ing (CO2 and the recent work on black car­bon), decrease in esti­mat­ed neg­a­tive forc­ing (aerosols), com­bined with the stub­born refusal of the plan­et to warm as had been pre­dict­ed over the last decade, all makes a high cli­mate sen­si­tiv­i­ty increas­ing­ly untenable.

    Entä mik­si täl­lä on merkitystä? 

    Jaa nytkö ne ilmas­to­tutk­i­jat ja mallit ovatkin niin luotet­tavia, että niistä voidaan vetää var­mo­ja johtopäätöksiä?

  52. Poth1ue1: Eli siis – Sus­sa, Osmo ja muut – jos te halu­at­te käyt­tää tätä mallia osoit­taak­senne denial­istien type­r­yy­den, niin olet­teko valmi­ita lusikoimaan sop­panne lop­pu­un ja kertomaan/pohtimaan mikä vaiku­tus täl­lä on CO2-päästö­jen olete­tulle merkitykselle?

    Jäiköhän tämä haaste vähän turhan epämääräisek­si, kun vas­tauk­sia ei ole kuulunut?

    “Tasainen tren­di + syk­li­nen luon­nolli­nen vai­htelu” ‑malli tietysti tarkoit­taa sitä, että samal­la kun se selit­tää viime aiko­jen läm­pen­e­misen pysähtymisen, niin se pakosti selit­tää myös osan aiem­mas­ta läm­pen­e­mis­es­tä, eikö.

    Jois­sain ana­lyy­seis­sä on päädyt­ty siihen, että luon­taisen vai­htelun ampli­tu­di voisi 0,3 °C — ja samaan­han se “A‑studio” ‑säi­keessä pikaises­ti hiero­mani yksinker­tainen mallikin pää­tyi (ei siis 0,5 °C, kuten muis­ti­ni väit­ti). Kun viimeinen läm­pen­e­mis­jak­so on ollut n. 0,5°C kolmes­sa vuosikymme­nessä ts. luon­taisen vai­htelusyk­lin puo­likkaas­sa ja luon­tainen vai­htelu selit­täisi tuos­ta 0,3 °C, niin varsi­naisek­si läm­pen­e­misek­si jäisi 0,2°C (mikä sopii hyvin 0,07°C per vuosikym­men trendiin).

    Nyt pääsemme siihen, että luon­tais­es­ta vai­htelus­ta puhdis­tet­tu läm­pen­e­m­i­nen onkin vain tuo 0,07 °C per vuosikym­men eikä niin kovasti main­os­tet­tu AGW:stä “kiistämät­tömästi todis­ta­va ennen­näkemätön” 0,17 °C per vuosikym­men. Tästä taas seu­raa, ettei läm­pen­e­m­i­nen olisi ollutkaan “lähel­lä” ilmas­tom­a­llien 0,2–0,3 °C per vuosikym­men tah­tia vaan aika kaukana siitä.

    Lisäk­si pitäisi tietysti pohtia onko kaik­ki tuos­ta 7 mK/a nousus­ta CO2-päästö­jen seu­raus­ta vaiko onko mukana pidem­män ajan luon­nol­lista vai­htelua vai ei. Pidem­mistäkin syk­leistä kun on todis­tei­ta mm. 200 ja 1500-vuo­ti­sista syk­leistä. Mut­ta oli­vat syyt mitkä tahansa, niin tuol­la tah­tia katas­tro­fit eivät tai­da ihan olla oven takana kolkuttelemassa.

    Tässähän voisi antaa jopa ennus­tuk­sen, että ilmas­to jäähtyy n. 0,1 °C vuosi­tuhan­nen vai­h­teesta 2030-luvulle men­nessä. Tästä pitäisi alkaa uusi 30-vuoti­nen läm­pen­e­mis­jak­so, jol­loin keskiläm­pöti­lat oli­si­vat 2060-luvul­la n. 0,4 °C kuin nyt. Sit­ten taas las­keteltaisi­in 2090-luvulle 0,1 °C tuos­ta alas…

    Mut­ta mitenkäs nyt siis on Sus­sa ja Osmo — pidät­tekö kiin­ni mallis­tanne ja tun­nus­tat­te, ettei aiem­pi läm­pen­e­m­i­nen ollutkaan luo­taisen vai­htelun vuok­si niin suur­ta kuin se näyt­ti — vai hylkäät­tekö mallinne ja toteat­te, että “ei-läm­pen­e­m­i­nen” joh­tuikin jostain muusta?

  53. Kim­mo: Peru­songel­ma keskustelun osalta on, että kos­ka läm­pöti­lan nousu on luon­non­ti­eteel­lisenä ilmiönä niin mon­imutkainen, että sitä oikeasti osaa tutkia ja arvioi­da vain har­valukuinen tiedemiesten joukko (mak­simis­saan vain muu­ta­man kymme­nen tuhat­ta luon­non­ti­eteen tutk­i­jaa), on maal­likon vai­h­toe­hdot joka uot­taa tieteen kykyyn tuot­taa oikea­ta tietoa tai ei.

    Ihanko tot­ta? Onko ilmas­totiede todel­lakin niin eso­teerista, ettei jonkun muun luon­non­ti­eteel­lisen alan asiantun­ti­ja voi tutus­tua ilmas­to­tutkimusen tulok­si­in ja päätel­lä itse vaikut­taako tutkimus huolel­lis­es­ti tehdyltä, onko valit­tu­ja tutkimus­menetelmiä käytet­ty asian­mukaises­ti ja tukeeko data ja ana­lyysi tutk­i­joiden tekemiä johtopäätöksiä?

    Eikö kukaan alan ulkop­uo­li­nen pysty tutkimuk­seen paneu­tu­mal­la huo­maa­maan, että sille mitä jos­sain uuti­sis­sa ja lehdis­tötiedoit­teis­sa väitetään ei löy­dy mitään tukea varsi­nais­es­ta tutkimuk­ses­ta — tai ettei tutkimus edes sivua kyseistä yksityiskohtaa?

    Kum­mallista — vaik­ka en halua esit­tää väitet­tä, että ilmas­to­tutkimus olisi uskon­toa, niin jos vas­taus noi­hin kysymyk­si­in on myön­teinen, niin alka­a­han tämä vähän muis­tut­taa jotain Raa­matun lukemista — eikös se ollut niin, van­ha äijä oli lait­tanut kir­joituk­si­in­sa niin suuren eksy­tyk­sen, että viisaat eksy­i­sivät ja autu­ai­ta oli­si­vat vain yksinkertaiset?

  54. Juha Kin­nunen: Minä olen ihme­tel­lyt, että onko todel­la niin, että kaoot­tisu­us ja stokastisu­us sulk­i­si­vat toisen­sa pois. Pyytäisin teitä, jot­ka näistä ymmär­rätte enem­män, kom­men­toimaan tuo­ta. Havain­toi­hin ja mit­tauk­si­in perustuen voimme ennus­taa sään ja myös ilmas­ton muu­tok­sia lyhyel­lä aikavälil­lä. Olen näh­nyt denial­istin tai ehkä pikem­minkin skep­tikon vetoa­van kaoot­tisu­u­teen ja alarmistin taas kiistävän sen. 

    Mielestäni yksi oleelli­nen seik­ka “kaot­tisu­udessa” on ilmas­ton luon­taisen vai­htelun dynami­ik­ka. “Alarmisti­nen” lähtöko­h­ta on pelk­iste­tysti suur­in­pi­irtein se, että ilmas­to on suh­teel­lisen vakaa ja luon­tainen vai­htelu vähäistä ja lyhyt­jak­soista. “Denial­isti­nen” lähtöko­h­ta on taas se, että vai­htelua tapah­tuu use­assa aikaskaalas­sa ja se voi sisältää huo­mat­tavi­akin siir­tymiä tilo­jen välillä.

    Tämä taas tarkoit­taa sitä, että “alarmistien” mielestä ilmas­ton vai­htelu­un tarvi­taan aina jokin ulkop­uo­li­nen pakote ja että kohtu­ulisen lyhytkin aika (esim. 30 vuot­ta) riit­tää täl­laisen pakot­teen ole­mas­saolon osoit­tamiseen. “Denial­istien” mielestä kaik­ki vai­htelu voi olla sisäsyn­ty­istä ja että meil­lä ei ole vält­tämät­tä mitään keino­ja erot­taa mikä muu­tos on ollut luon­nolli­nen ja mikä jonkun pakot­teen aja­ma — ja jos jotain voitaisi­inkin tun­nistaa, niin tarkastelu­a­jan­jak­sok­si tarvit­taisi­in vähin­tään vuosisatoja.

    Tiivis­te­tysti voisi kait sanoa, että “alarmistien” mielestä sää muut­tuu ilmas­tok­si tietyssä skaalas­sa ja ilmas­toa voi käsitel­lä tämän vuok­si helpom­min menetelmin — “denial­istin” mielestä täl­laista jakoa ei ole vaan ilmas­tokin on säätä suurem­mas­sa aikaskaalassa.

  55. Mikko Kivi­ran­ta:
    Tässähän on vähän saman­näköi­nen käp­pyrä – tren­di plus oskillaatio.. 

    Main­os­tan nyt vielä, kun asia liit­tyy suo­raan blo­gistin avauk­seen. Kuva oli siis suun­nilleen tämmöinen:

    ....................................../--\
    ...................................../ \
    ..................................../ \--/
    ........HADCRUT-3........./--\...../
    ........................./....\---/
    ....................../-/
    ........./---\......./
    ../\----/.....\...../
    ./.............\---/
    /
    ........................................EL.NINOs.
    ........*****...***.......*****....***...........
    ........................................PINATUBO.
    ...............xxxxx.............................

    Aika selkeän näköi­nen kor­re­laa­tio, ellei tuo­ta ole jotenkin kir­sikan­poimit­tu tai muuten vaan hämär­ret­ty. Denialistit?

    Sivus­ton mis­sio väit­tää pyrkivän­sä neutraaliuteen.

  56. Mikko Kivi­ran­ta: Aika selkeän näköi­nen kor­re­laa­tio, ellei tuo­ta ole jotenkin kir­sikan­poimit­tu tai muuten vaan hämär­ret­ty. Denialistit?

    OK, yksi ilmeinen kysymys on: mik­si on valit­tu juuri nuo vuodet? SOI-indek­si näyt­tää merk­i­tyn suun­nilleen oikein, vaik­ka jonkin ver­ran tulkin­nan varaa on siinä mikä nyt El Ninok­si lasketaan.

    Kun ver­taan SOI-indek­siä pidem­pään aikasar­jaan niin ehkä tuol­ta on myös vuosien ‑71, ‑74 ja ‑76 Ninat ynnä ‑69 ja ‑72 Ninot tun­nis­tet­tavis­sa. Pitäis laskea kor­re­laa­tion merkit­tävyys kunnolla.

    Ehkä on tyh­mää hihkua julkises­ti täm­möis­es­tä kor­re­laa­tios­ta … kysymys ENSOn ja keskiläm­pö­jen yhtey­destä on niin ilmeinen että fik­sum­mis­sa piireis­sä se var­maan on yleistä tietoa…

  57. Sylt­ty: Jaa nytkö ne ilmas­to­tutk­i­jat ja mallit ovatkin niin luotet­tavia, että niistä voidaan vetää var­mo­ja johtopäätöksiä?

    Pitäähän tutk­i­joille toki jät­tää mah­dol­lisu­us tark­istaa ajat­telu­aan, jos evi­denssi sitä vaatii. Ei se min­ua hait­taa, jos Annanin kaltainen val­tavir­taa edus­ta­va tutk­i­ja toteaa itsekin sen, mitä skep­tikot ovat sanoneet jo vuosia: ilmas­to­herkkyys arvioiti­in viime vuosikymmenel­lä toden­näköis­es­ti liian suureksi.

  58. Marko Hami­lo on jos­sakin kom­ment­tiketjus­sa aiem­min jo osu­vasti toden­nut, että sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä mon­tako ns. “ilmas­toskep­tikkoa” Suomes­ta tahi meikäläi­sistä net­tikeskusteluista löy­tyy. Vain Yhdys­val­ta­lais­ten äänestäjien ymmär­ryk­sel­lä on täl­lä het­kel­lä rel­e­vant­tia merk­i­tys­tä, sil­lä USA:n hallinto päätöksi­neen on nyt keskeisin globaalin ilmastopoli­ti­ikan onnistumisen/epäonnistumisen kannalta.
    Siten suo­ma­laisen net­tikansan kanssa väit­te­ly on aikalail­la hukkaan heit­et­tyä aikaa, ellei siitä sit­ten jostain syys­tä har­ras­tuk­se­na eri­tyis­es­ti nauti.

    Nim­imerk­ki ‘az’ onnis­tui edel­lä saa­maan kak­si asi­aa ihan oikein, eli että hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den kaksinker­tais­tu­misen suo­ra vaiku­tus ei ole kiis­tanalainen kysymys, se on +1,2 C ja että jär­jelli­nen ilmas­tokeskustelu kietoutuu ilmas­ton palautekytken­nöistä seu­raa­van ilmas­to­herkkyy­den arvion ympärille. 

    Kaikille niille jot­ka oikeasti ovat kiin­nos­tunei­ta oppi­maan jotain ja ymmärtämään perustei­ta ilmas­to­herkkyy­den eri arvoille, suosit­te­len Knut­ti & Hegerl’n melko yleis­ta­juisen tutkimusar­tikke­lin lukemista

    http://www.iac.ethz.ch/people/knuttir/papers/knutti08natgeo.pdf

    Sen lukemiseen ja sisäistämiseen käytet­ty aika on var­masti paljon enem­män hyödyk­si kuin ilmas­toai­heis­ten kom­ment­tiketju­jen lukemiseen ja niis­sä esi­in­tyvien “virheväit­tämien kor­jaamiseen” käytet­ty luppoaika.

  59. New Sci­en­tist via Marko Hami­lo: The last IPCC report stat­ed that cli­mate sen­si­tiv­i­ty for a dou­bling in CO2 lev­els was between 2 and 4.5 °C, most­ly like­ly 3 °C. Now an arti­cle in The Econ­o­mist, based on a leaked draft of the next report, due in Sep­tem­ber, claims it will give a fig­ure between 1.5 and 4.5 °C, with no most like­ly value.

    Sem­moistakin olen keskusteluis­sa kuul­lut väitet­tävän, että ilmas­tom­a­llit kehit­tyvät parem­mik­si ja tarkem­mik­si. Jostain syys­tä IPCC kuitenkin kat­soo tarpeel­lisek­si laa­jen­taa haarukkaa eikä kaven­taa, jos tuo uuti­nen nyt pitää kutin­sa. Ei-ilmas­toalan luon­non­ti­eteil­i­jänä, joka on joskus tehnyt myös sim­u­laa­tioi­ta, tässäkin ketjus­sa kuvat­tu ilmas­tom­a­llien lähtöo­let­tamien valikoimi­nen, vai­h­t­a­mi­nen ja veikkailem­i­nen kuu­lostaa varsin villiltä meiningiltä.

  60. Janne S:

    Ja vielä: jos yksi tutkimus sanoo 1° ja kymme­nen muu­ta 3°, onko toden­näköisem­pää että 1° tutkimuk­sen ole­tuk­sis­sa on vikaa vai 3° tutkimuk­sen ole­tuk­sis­sa? No tietysti ne 3° tutkimuk­set voivat käyt­tää kaik­ki samo­ja ole­tuk­sia, jol­loin asia ei ole enää itses­tään­selvä. Mut­ta yleis­es­ti, yksi paperi ei kesää tee. Ellei olete­ta salali­it­toa ja sankaria joka yrit­tää kor­ja­ta val­lit­se­van vääryyden.

    Tosin jos siir­rymme viime vuosikymmeneltä tälle vuosikymmenelle, tässä ihan viime vuosi­na sitä pienem­pää ilmas­to­herkkyyt­tä ennus­tavia papere­i­ta on tul­lut jo use­asta suun­nas­ta, kuten Annankin sanoi. Vieläkö kyseessä on vain mar­gin­aali-ilmiö tieteen valtavirrassa?

  61. Janne S:
    Läm­pen­e­m­i­nen riip­puu päästöistä, ja toisaal­ta läm­pen­e­misessä on viivet­tä, kym­meniä vuosia.

    Eikös tämä ole se syy, mik­si varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta halu­taan käyttää?

  62. Juha Kin­nunen: Minä olen ihme­tel­lyt, että onko todel­la niin, että kaoot­tisu­us ja stokastisu­us sulk­i­si­vat toisen­sa pois. Pyytäisin teitä, jot­ka näistä ymmär­rätte enem­män, kom­men­toimaan tuota. 

    Kaoot­tisu­us sinän­sä löy­tyi tutkimusko­hteek­si nimeno­maan sääti­eteen kaut­ta, kun joku (Lorenz) alkoi ihme­tel­lä lasken­nan rajal­lisen tarkku­u­den suur­ta vaiku­tus­ta sinän­sä kesysti käyt­täy­tyvän sys­teemin kulkuun.

    Kaoot­tiset sys­teemit ovat jär­jestelmiä, jois­sa pienet muu­tok­set alkuar­vois­sa johta­vat myöhem­min suuri­in muu­tok­si­in. Sää on täl­lainen ilmiö, pieni heilah­dus jos­sain voi vaikut­taa paljonkin kah­den viikon kulut­tua toisaal­la ole­vaan säähän.

    Kaoot­tisu­us ei kuitenkaan sinän­sä tarkoi­ta sitä, että asi­at lähti­sivät väistämät­tä han­skas­ta. Vaik­ka per­ho­sen heilah­dus Kiinas­sa voi siirtää hur­rikaanin kohti asu­tuskeskus­ta toisel­la puolel­la maail­maa, melkein kaik­ki per­ho­sen siip­i­en lep­atuk­set ovat täysin merkityksettömiä.

    Viikon päähän tehty läm­pöti­laen­nuste voi heit­tää kymme­nen astet­ta todel­lis­es­ta. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että vuo­den päähän heit­et­ty läm­pöti­laen­nuste heit­täisi 500 astet­ta todellisesta.

    Stokastisu­us taas sat­un­naisu­u­den merk­i­tyk­sessä on jol­lain taval­la sukua kaoot­tisu­udelle. Jos jär­jestelmä on herkkä alkuar­voille, pienet sat­un­naiset muu­tok­set alkuar­vois­sa tekevät jäl­jestä satunnaista.

    Alarmistien uhkaske­naar­i­ois­sa taas puhutaan vähän tois­es­ta asi­as­ta. Suure­na mörkönä on se, että jostain vai­heessa läm­pen­e­mistä takaisinkytken­tämekanis­mit muut­tuvat, jon­ka jäl­keen läm­pen­e­m­i­nen karkaa käsistä. Tähän on esitet­ty joitakin kan­di­daat­te­ja (albedon muu­tos, metaanin vapau­tu­mi­nen). Tämä käytös ei edel­lytä kaoottisuutta.

    Tilas­to­jen tulkin­nan kannal­ta taas sil­lä ei ole isoa merk­i­tys­tä, mik­si sig­naali on sat­un­naisen oloinen. Jos me emme ymmär­rä sat­un­naisu­u­den taus­taa sil­lä tasol­la, että voisimme sitä käyt­tää malleis­sa hyväk­si, mei­dän on pakko käsitel­lä ilmiötä sat­un­naise­na. Sig­naalinkäsit­te­lyn kannal­ta kat­sot­tuna edessä on sil­loin tehtävä mah­do­ton, kos­ka jos emme tiedä sig­naal­ista oikein mitään etukä­teen, sen ennus­t­a­mi­nenkaan ei onnis­tu, eikä edes mah­dol­lisen trendin löytäminen.

    Sig­naaleista voidaan usein tehdä jotain ole­tuk­sia. Jos maa­pal­lon keskiläm­pöti­la olete­taan sig­naa­lik­si, jos­sa on tren­di ja sat­un­naisko­hi­naa, niin sitä päästään jotenkin käsit­telemään. Jos pöytään lyödään vaikka­pa viimeisen 15 vuo­den keskiläm­pöti­lat ja kysytään, onko niistä näkyvis­sä läm­penevä tren­di, vas­taus on selvästi kiel­teinen. Jos kysymyk­senä esitetään se, voidaanko niiden perus­teel­la sanoa, että nou­se­vaa trendiä ei ole, vas­taus on edelleen kiel­teinen. Vain kohi­naan näh­den hyvin nopeasti nou­se­va tai laske­va tren­di voitaisi­in kohtu­ullisel­la toden­näköisyy­del­lä identifioida.

  63. MrrKAT:
    Mitä denial­isti sanoisi aster­oi­di­en muo­dosta­mas­ta maailmanloppu-uhasta ? 

    -”Rahas­tus­ta – big bisnes”
    -”pelkkä matemaat­ti­nen malli”
    -”tes­taam­a­ton, toimii vain tietokoneella”
    -”perus­tuu algo­rit­mi­in joka tulostaa sitä mitä toiv­otaankin – roskaa”
    -”on sat­tunut ennenkin maa­pal­lon his­to­ri­as­sa ja silti eletään”
    -”aster­oide­ja tulee ja menee”
    -”100000 ton­nia mete­ori­it­te­ja pitäis muka tip­pua joka päevä vaan eepä oo Suome­sa1900- ja 2000-luvul­la näkyny pienen pien­tä muruakkaa”
    ?

    (Tähti­ti­eteil­i­jät varautukoon..)

    Aurinkokun­nan kap­palei­den rato­jen laskem­i­nen on about ziljoona ker­taa simp­pe­limpi jut­tu kuin maa­pal­lon ilmake­hän, merien ja maa-aluei­den muo­dosta­man jär­jestelmän mallint­a­mi­nen. Aurinkokun­nas­sa kun tek­i­jöitä, joil­la on merk­i­tys­tä, on hyvin vähän ja näistäkin kak­si domi­noi aika reilul­la kädel­lä muita.

  64. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: “Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan” käyte­ty­ille luke­mat­tomille mil­jardeille euroille olisi var­masti parem­paakin käyt­töä myös ihan oikean ympäristön­suo­jelun saralla.

    Ker­ro vielä, mis­sä ne Suomes­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan käyte­tyt val­ta­vat raha­sum­mat ovat? Jos “mil­jardit eurot” viit­tais­vat koko Euroop­paan, niin siitä tulee muu­ta­ma euro nup­pia kohden.

    Ja vas­tauskin löy­tyy; Suomes­sa ne eurot on pyrit­ty käyt­tämään elinkeino- ja alue­poli­ti­ikkaan. Ei meil­lä mitään merkit­tävää oikeasti ole tehty.

    Sak­sas­sa on käytet­ty oikeasti isom­pia raho­ja ener­giapoli­ti­ikkaan, mut­ta siel­läkin on varsin vis­usti pyrit­ty huole­hti­maan siitä, että rahat jäävät Saksaan.

    Käytän­nössä päästövähen­nyk­sis­sä on yhteis­maan ongel­ma. Vähen­nyk­sistä kär­sii vähen­täjä, hyö­dyn kan­ta­vat kaik­ki. Muinaiset foinikialaiset kek­sivät kyl­lä tähän oivan tavan jakaa tuskaa, mut­ta kan­sain­välis­ten pitävien sopimusten aikaansaami­nen on vähän vaikeaa, kun sopimuk­sen häviäjiä ujos­tut­taa lait­taa nimeään alle…


  65. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysymys denial­is­teille: mikä todis­tu­saineis­to saisi tei­dät vaku­ut­tuneek­si, että ihmisen toim­inta aiheut­ta läm­pöti­lan nousua. Pitääkö odot­taa, että keskiläm­pöti­lan nousee 100 astet­ta, ennen kuin olette vakuuttuneita?

    Allekir­joit­ta­neen vaku­ut­tamises­sa asi­as­ta aut­taisi suuresti mm. seu­raa­vat tapahtumat:
    — CO2:n läm­mit­tävä vaiku­tus pystyt­täisi lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa mit­taa­maan — olen noin 6 vuot­ta etsinyt täl­laista tutkimus­ta tuloksetta
    — Pitkäaal­toisen takaisin­säteilyn kasvu maan pin­nal­la pystyt­täisi­in toden­ta­maan mit­tauksin — Tämä: http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI4210.1 on ain­oa löytämäni tutkimus, joka käsit­telee pitkäaikaismit­tauk­sia ja siinä säteily on vähentynyt
    — Ilmas­tom­a­llien ennus­ta­ma yläil­make­hän läm­min “käden­jäl­ki” löy­ty­isi — ei ole löytynyt
    — “Läm­pen­e­m­i­nen” sit­ten 1940-luvun ylit­täisi läm­pöti­lasar­joi­hin tehdyt homogenoin­nit ja adju­soin­nit — kaik­ki nykyiseen maan­pin­nan pitkäaikaisläm­pösar­jat sisältävät läm­pen­e­mistä korostavia kor­jauk­sia n. saman ver­ran mitä läm­pen­e­misen väitetään olevan
    — Kaupunkiläm­pö-ilmiö kor­jat­taisi­in läm­pöti­lasar­joi­hin asian­mukaises­ti — nyt viimeisen 100 vuo­den maail­man­laa­juinen kaupungis­tu­mi­nen vääristää mit­tauk­sia olennaisesti

  66. Ilmas­to­herkkyy­destä on julka­istu viimeisen vuo­den aikana lukuisia uusia tutkimuk­sia ja niiden yhteisenä nimit­täjänä arviot läm­pen­e­mis­es­tä ovat jatku­vasti laskeneet:

    Lewis, N. 2013. An objec­tive Bayesian, improved approach for apply­ing opti­mal fin­ger­print tech­niques to esti­mate cli­mate sen­si­tiv­i­ty. Jour­nal of Cli­mate, doi: 10.1175/JCLI-D-12–00473.1.
    ECS 1.6 astetta.

    Aldrin, M., et al., 2012. Bayesian esti­ma­tion of cli­mate sen­si­tiv­i­ty based on a sim­ple cli­mate mod­el fit­ted to obser­va­tions of hemi­spher­ic tem­per­a­ture and glob­al ocean heat con­tent. Envi­ron­metrics, doi: 10.1002/env.2140.
    ECS 2.0 astetta.

    Otto et al 2013. Ener­gy bud­get con­straints on cli­mate response, http://dx.doi.org/10.1038/ngeo1836
    ECS 2.0 astet­ta ja TCR 1.3 astetta

    Skeie et al 2013 A low­er and more con­strained esti­mate of cli­mate sen­si­tiv­i­ty using updat­ed obser­va­tions and detailed radia­tive forc­ing time series
    http://www.earth-syst-dynam-discuss.net/4/785/2013/esdd‑4–785-2013.html
    ECS 1.84

    Ei siis tarvitse olla denial­isti väit­tääk­seen, että huoli läm­pen­e­mis­es­tä on ylim­i­toitet­tua. Ilmas­totiede itse kor­jaa itseään ja toteaa väistämättömän.

    Mikäli tauko läm­pen­e­misessä jatkuu esimerkik­si 5 vuot­ta, ei ECS ole enää astettakaan.

  67. Niin ja olete­taan että yksi ziljoonas­ta ilmas­to­herkkyy­teen liit­tyvästä tutkimuk­ses­ta on oike­as­sa ja ne muut väärässä. 

    Janne, sin­ul­la on jäänyt päälle van­hen­tunut “tietous”, jos nyt tietokone­malle­ja on koskaan sel­l­aisek­si voitu laskeakaan. Kon­sen­sus läm­pen­e­mis­es­tä on selvästi laskenut sit­ten vuo­den 2008.

  68. Sylt­ty: Jaa nytkö ne ilmas­to­tutk­i­jat ja mallit ovatkin niin luotet­tavia, että niistä voidaan vetää var­mo­ja johtopäätöksiä?

    Heh, heh, noin sanoi tupakka­te­oll­si­u­us 1952 tupakan syöpä­vaiku­tuk­ses­ta, ei ole var­maa — doubt is our business. 

    Mikä on sin­ulle varmaa?

    Tarkko­ja johtopäätök­siä voidaan jo vetää.
    Oleel­lista on, että fysi­ikan mallit eivät ole muut­tuneet ja ne toimi­vat muual­lakin kuin ilmas­tom­a­lleis­sa ja lisäk­si eri­laiset malin­nuk­set ovat kaik­ki olleet niin kauan kuin niitä o tehn­ty 70-luvun alus­ta tulosil­taan samaan suun­taan, samal­la hehtaar­il­la ja perusku­va ei ole muut­tunut. Jos kys­mys olisi kiis­tanalaiset­sa teo­ri­as­ta, tulok­set oli­vat heit­elelet ja fysi­ikkakin olisi muuttunut.

    Höyrykoneetkin oli­si­vat eri­laisia nykyään.

  69. Mitä olisi tehtävä Suomes­sa riip­puu siitä halaum­meko Suomes­sa ole­van vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta jatkossa?

    Jos emme kaipaa vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, lisäämem ydin­voimaa ja jatkamme kuten ennenkin. Nykyi­nen teol­lisu­us rapau­tuu omaan vapaaseen tahtiinsa.

    Jos kaipaamme vien­ti­te­oll­si­u­ut­ta, normio­h­jaus on tehokas väline lisätä inno­vati­ivi­su­ut­ta ja sitä, että koti­markki­na on edelistyk­selli­nen globaal­isti ja käy sen ansios­ta ref­er­enssik­si myy­dessä kas­vav­ilel markki­noille. Siis mitä tiukem­mat ympäristönor­mit on Suomes­sa, sen nopeam­min kehitetään ja ote­taan käyt­töön niitä vas­tavaa teknolo­giaa, joka samal­la kel­paa vientiin.

    Arkielämän esimerk­ki on led-teknolo­gia kehi­tys sen jäl­keen kun per­in­te­si­et hehu­lam­put sul­jet­ti­in markkinal­ta. Teknologi­nen kehi­tys sai uusia kier­roksia ja myös kulut­ta­jahin­nat putosivat.

    Jätevesite­knolo­giaa myy­dään maail­malle, kos­ka sitä oli tääl­lä pakko kehit­tää ensimmäisenä.

    Vet­tä säästävää teknolo­giaa ekhitetään innokakim­min mais­sa, jois­sa vedestä on todel­la pulaa, eikä tääl­lä run­sasve­tisessä ja run­sas­sateises­sa maassa.

    Teknolo­gia­te­oll­si­udelle vink­ki — koit­takaa edes vähän pelas­taa jäsenyri­tyk­siänne tuhoa­mas­ta itseään.

  70. Kiusal­lisia tosi­a­sioi­ta ovat kuitenkin esim. se että KAIKKI alarmistien ennustemallit ovat men­neet ns. käteen ja se että kiinalais­ten päästöt per asukas ovat jo samaa luokkaa kuin euroop­palais­ten, sen maail­man­lop­un­han piti tul­la kun kaikil­la kiinalais­lla on jääkaap­pi. Nyt on ja lisäk­si taulutelkkari, koh­ta useim­mil­la uusi auto ja ilmas­toin­ti.. No sai­han tei­dän poruk­ka tapet­tua täältä Suomes­ta teol­lisu­u­den, sen maail­man puh­taim­man, ja var­masti me saamme jostain rahat tei­dän verora­hoit­teis­ten suo­jatyö­paikko­jenne pystyssä pitämiseen 🙂

  71. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos nyt pal­jas­tu­isi, että ilmas­to viile­nee, niin alet­taisi­inko varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaises­ti työn­tämään hiilid­iok­sidia ilmake­hään, jot­ta se lämpenisi?

    Se ei vält­tämät­tä olisi niin kiireel­listä, sil­lä se on niin paljon helpom­paa ja halvem­paa kuin hiilid­iok­sidin imem­i­nen pois ilmake­hästä. Ja tietysti sitä tehdään jo, vaik­ka pal­jas­tuk­set ovat olleet toiseen suun­taan. Tämän pitäisi myös ker­toa se, kumpi on helpom­paa talous‑, yhteiskun­ta- ja ener­giapoli­it­tis­es­ti eli siis helpom­pi jär­jestää tarvit­taes­sa suures­sa mittakaavassa.

  72. Tässä hie­man sofistikoituneem­pi “tren­di + syk­li­nen vai­htelu” ‑malli, jos­sa on käytet­ty 69, 148, 21 ja 9,2 vuo­den syklejä:

    (jos tuo kuva ei tule näkyvi­in, niin se löy­tyy täältä)

    Ilmas­tom­a­llei­hein ver­rat­tuna tuo näyt­tää toimi­van ihan kelvollisesti:

    (link­ki var­muu­den vuok­si)

    …mut­ta tok­i­han SkS, RC ja Ilmas­toti­eto tietävät ker­toa, että Hum­lum ja Sol­heim ovat van­ho­ja höp­päniä prof­fia, ketkä ovat demen­toituneet jo niin pahasti, että hei­dän höpinät kan­nataa jät­tää kuulematta.

  73. åke:
    Käväisin luke­mas­sa ilmati­eteen­laitok­sen sivuil­ta­hei­dän käsi­tyk­siään tulev­as­ta ilmas­tos­ta Suomes­sa. Vaikutel­mani oli, että muu­tok­set oli­si­vat melko maltil­lisia ja jopa myön­teisiä: pidem­pi kasvukausi, lauhat tal­vet, vähem­män jäätä itämeressä.

    Täl­lä perus­teel­la ihmette­len niitä, jot­ka näkevät syytä voimakkaisi­in toimenpiteisiin.

    Suomeen vaiku­tuk­set kuu­losta­vat mukav­il­ta. (Pohjois-Sak­sna ilmas­to). Valitet­ta­vat­si vain eteläimsm­mil­läkin lev­eysasteil­la on luvas­sa lämpimäm­pää, siis hei­dän tapauk­ses­saan kuumaa.

    Siperin ikiroudan sulami­nen ei ole niin kivaa kui ensi kuule­mal­ta tuntuu-

  74. Stokastisu­us taas sat­un­naisu­u­den merk­i­tyk­sessä on jol­lain taval­la sukua kaoot­tisu­udelle. Jos jär­jestelmä on herkkä alkuar­voille, pienet sat­un­naiset muu­tok­set alkuar­vois­sa tekevät jäl­jestä satunnaista. 

    Stokasti­nen on oikeas­t­aan deter­min­is­tisen vas­tako­h­ta. Eli stokasti­nen sys­tee­mi on sel­l­ainen, jon­ka dynami­ikas­sa (kehi­tyk­sessä) on sat­un­naiskom­po­nent­ti, ettei nykyis­es­tä tilas­ta seu­raa ilman muu­ta juuri tiet­tyä tule­vaisu­u­den tilaa.

    Stokastisu­us on lähin­nä mallien tai korkein­taan erit­täin hyvin kon­trol­loitu­jen fysikaal­is­ten sys­teemien omi­naisu­us. Luon­non stokastisu­us on lähin­nä filosofinen tai metafyysi­nen kysymys.

    Kaoot­tisu­us taas on ilmake­hän tapauk­ses­sa itses­tään selvää.

    Mut­ta kuten yllä kir­joitin, kaoot­tisu­us ei tarkoi­ta että sys­teemin kaik­ki piir­teet oli­si­vat ennustamattomia.

  75. Kon­sen­sus läm­pen­e­mis­es­tä on selvästi laskenut sit­ten vuo­den 2008.

    Uskon tuon, jos kon­sen­sus tarkoit­taa tutk­i­joiden arvausten keskiarvoa.

    Jään odot­ta­maan tutk­i­joiden yhteen­ve­to­ja sen suh­teen, kuin­ka paljon muu­tos­ta on tapah­tunut, ja onko kyse epä­var­muu­den vähen­tymis­es­tä ylem­pi­en esti­maat­tien muu­tut­tua epä­to­den­näköisem­mäk­si, vai epä­var­muu­den kas­vamis­es­ta alem­pi­en muu­tut­tua todennäköisemmäksi.

    Mut­ta ei sekoite­ta tätä “läm­pen­e­m­i­nen on pysähtynyt” ‑huuhaaseen.

  76. JTS: Jos emme kaipaa vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, lisäämem ydin­voimaa ja jatkamme kuten ennenkin. Nykyi­nen teol­lisu­us rapau­tuu omaan vapaaseen tahtiinsa.

    Jos kaipaamme vien­ti­te­oll­si­u­ut­ta, normio­h­jaus on tehokas väline lisätä inno­vati­ivi­su­ut­ta ja sitä, että koti­markki­na on edelistyk­selli­nen globaal­isti ja käy sen ansios­ta ref­er­enssik­si myy­dessä kas­vav­ilel markki­noille. Siis mitä tiukem­mat ympäristönor­mit on Suomes­sa, sen nopeam­min kehitetään ja ote­taan käyt­töön niitä vas­tavaa teknolo­giaa, joka samal­la kel­paa vientiin.

    Denial­istien väite, että ilmas­ton­muu­tos­ta ei tapah­du tai jos tapah­tuu, niin se ei riipu ihmis­es­tä, on paljon uskot­tavampi kuin tuol­lainen viherhaihattelu.

    Kat­so­taan­pa mitä seu­raavis­sa vaaleis­sa tapah­tuu kun joku hal­li­tus menee tuhoa­maan Suomen taloudel­lisen perus­tan. Minä väitän että sel­l­aista seu­raa oikein kun­non JYTKY vol­ume III. Ja sen tietää mitä siitä seu­raa tuol­la luon­non­suo­jelun saralla.

    Eli juuri tuol­laiset täysin epäre­al­is­tiset viher hai­hat­te­lut ovat osa pahenevaa ongel­maa. Tuo on täyt­tä unel­moin­tia ja toivea­jat­telua jol­la ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Aivan kuin Suomen suuret teol­lisu­us­fir­mat alka­isi­vatkin tuot­ta­maan jotain clean­techiä, kun­han niitä vain vähän kepitet­täisi­in. Ja BTW se vihderte­knolo­gia, sehän se vas­ta varsi­nane kul­takaivos onkin. Moven­tas, konkurssis­sa, Win­wind, konkurssis­sa. Euroopan aurinkopa­neel­i­te­ol­lisu­us, lakkautettu.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Bhris
    Kiito sko­r­jauk­ses­ta. Vika on Bill Gatesin. Kun kuva siir­tyi Excelistä pow­er­point­ti­in muun­netavak­si png-muo­toon, se muut­ti väre­jä. Taas kerran. 

    Etkö voisi vai­h­taa johonkin luotet­tavam­paan käyt­töjär­jestelmään ja toimis­to-ohjelmis­toon. Vai­h­toe­hto­ja on sekä amerikkalai­sis­sa hedelmis­sä että Etelä­man­tereen linnuissa. 😉

  78. Raimo K: Antaa tul­la sitä dataa sitten! 

    Dataa on ole­mas­sa, kos­ka itsekkin olen sel­l­aisia esi­tyk­siä näh­nyt. Dataa on muuten sekä geolo­geil­la että kasvi­ti­eteil­i­jöil­lä! Eli mate­ri­aal­s­ta ei ole puutetta.

  79. Kalle: Dataa on ole­mas­sa, kos­ka itsekkin olen sel­l­aisia esi­tyk­siä näh­nyt. Dataa on muuten sekä geolo­geil­la että kasvi­ti­eteil­i­jöil­lä! Eli mate­ri­aal­s­ta ei ole puutetta.

    No antaa tul­la sitten!

  80. anonyy­mi: Se ei vält­tämät­tä olisi niin kiireel­listä, sil­lä se on niin paljon helpom­paa ja halvem­paa kuin hiilid­iok­sidin imem­i­nen pois ilmake­hästä. Ja tietysti sitä tehdään jo, vaik­ka pal­jas­tuk­set ovat olleet toiseen suun­taan. Tämän pitäisi myös ker­toa se, kumpi on helpom­paa talous‑, yhteiskun­ta- ja ener­giapoli­it­tis­es­ti eli siis helpom­pi jär­jestää tarvit­taes­sa suures­sa mittakaavassa.

    Kysyin tätä sil­lä, että aikooko ihmiskun­ta alkaa hal­lit­se­maan maa­pal­lon ilmas­toa ja luon­non omia syklejä?

    Kuka määrit­telee mikä on “opti­maa­li­nen” taso ilmas­tolle? Suurin talous? G20 maat?

    Ilmas­to olisi läm­men­nyt ilman ihmisen vaiku­tus­takin, kuten se on todis­te­tusti tehnyt viime jääkaud­es­ta saakka.

    Olete­taan, että ihmiskun­ta leikkaa päästön­sä ja että tutk­i­jat ovat oike­as­sa ilmas­ton kehi­tyk­sen kannal­ta, niin mil­lä perus­teel­la ilmas­ton luon­nolli­nen läm­pen­e­m­i­nen loppuisi? 

    Eikö lop­putu­los ole kuitenkin sama, mut­ta vain hitaam­man kehi­tyk­sen kautta? 

    Ymmär­rän kyl­lä, ettei luon­to tai ihmiset vält­tämät­tä kykene sopeu­tu­maan nopeaan muu­tok­seen, mut­ta ei se hidaskaan muu­tos poista näi­den kauhuske­naar­i­oiden toteutumista. 

    Merivesi siis laa­je­nee yhtä paljon, läm­peni se nopeasti tai hitaasti. Helsinkikin kas­tuu, tuli se 4 astet­ta 100 vuodessa tai 200 vuodessa.

    Eli, aio­taanko myös se luon­nolli­nen läm­pen­e­mis­pros­es­si pysäyt­tää? Se kun ei ole min­nekkään hävin­nyt vaan ihmi­nen vain voimis­taa sitä.

    Vai leikataanko päästöt ja tyy­dytään sit­ten kohtaloon? 

    Mielestäni tärkein­tä olisi kehit­tää ihmiskun­nalle teknolo­giaa, jol­la selviää niin lämpimäm­mässä kuin viileäm­mässäkin ilmas­tossa. Tai siir­tyä avaru­u­teen ja jät­tää maa­pal­lo “luon­non­suo­jelu­alueek­si”.

  81. Kalle: Etkö voisi vai­h­taa johonkin luotet­tavam­paan käyt­töjär­jestelmään ja toimis­to-ohjelmis­toon. Vai­h­toe­hto­ja on sekä amerikkalai­sis­sa hedelmis­sä että Etelä­man­tereen linnuissa. 

    Tietysti, jos halu­aa vähän enem­män katu-uskot­tavu­ut­ta ana­lyysien tek­i­jänä, niin sit­ten kan­nataa tyystin uno­htaa toimis­to-ohjel­mat ja siir­tyä käyt­tämään R ‑nimistä ohjel­maa. Ainakin ilkei­den denial­stien kesku­udessa se tun­tuu nyky­isin ole­van läh­es stan­dar­di ja valmi­ita ilmas­to­datan analysoin­tiskripte­jä löy­tyy mon­een lähtöön vaikka­pa Climateauditista.

  82. Lau­ri Kumpu­lainen: Kysyin tätä sil­lä, että aikooko ihmiskun­ta alkaa hal­lit­se­maan maa­pal­lon ilmas­toa ja luon­non omia syklejä?

    No jos nyt ihmiskun­ta ensin hal­lit­sisi oman toim­intansa seu­rauk­set, niin kat­so­taan sitä luon­non toim­intaa sen jäl­keen, kun se tulee ajankohtaiseksi.

  83. Poth1ue1: Ihanko tot­ta? Onko ilmas­totiede todel­lakin niin eso­teerista, ettei jonkun muun luon­non­ti­eteel­lisen alan asiantun­ti­ja voi tutus­tua ilmas­to­tutkimusen tulok­si­in ja päätel­lä itse vaikut­taako tutkimus huolel­lis­es­ti tehdyltä, onko valit­tu­ja tutkimus­menetelmiä käytet­ty asian­mukaises­ti ja tukeeko data ja ana­lyysi tutk­i­joiden tekemiä johtopäätöksiä?

    Eikö kukaan alan ulkop­uo­li­nen pysty tutkimuk­seen paneu­tu­mal­la huo­maa­maan, että sille mitä jos­sain uuti­sis­sa ja lehdis­tötiedoit­teis­sa väitetään ei löy­dy mitään tukea varsi­nais­es­ta tutkimuk­ses­ta – tai ettei tutkimus edes sivua kyseistä yksityiskohtaa?

    Kum­mallista – vaik­ka en halua esit­tää väitet­tä, että ilmas­to­tutkimus olisi uskon­toa, niin jos vas­taus noi­hin kysymyk­si­in on myön­teinen, niin alka­a­han tämä vähän muis­tut­taa jotain Raa­matun lukemista – eikös se ollut niin, van­ha äijä oli lait­tanut kir­joituk­si­in­sa niin suuren eksy­tyk­sen, että viisaat eksy­i­sivät ja autu­ai­ta oli­si­vat vain yksinkertaiset?

    Kyl­lä, peri­aat­teessa ammat­ti­taitoisel­la (luonnon)tieteen tutk­i­jal­la on ole­mas­sa poh­jak­oulu­tus tehdä itsenäi­nen ana­lyysi ilmas­toti­eteen tutkimus­menetelmistä ja tehdy­istä johtopäätök­sistä. Silti olen­nainen kysymys on, miten alan ulkop­uo­li­nen henkilö, joka ei ole käyt­tänyt tuhan­sia tun­te­ja alan tutkimus­me­to­di­en ja työkalu­jen opiskelu­un, tieteel­lisi­in artikkelei­hin syven­tymiseen ja myös omaan tutkimuk­seen (niin kuin ilmas­toti­etei­den tutk­i­jat ovat kaik­ki tehneet) pysty­isi kumoa­maan tuhan­sien tutk­i­joiden kon­sen­sus­näke­myk­sen. Tämä ei vain ole mitenkään todennäköistä.

    Asian voin sanoa myös hie­man rumasti:(luonnon)tieteet ei ole demokra­tia, jos­sa tutkimusten johtopäätösten tulkin­nas­sa maal­likoiden mielip­iteil­lä olisi pain­oar­voa. Yksikin laadukas tieteelli­nen tutkimus on pain­oar­voltaan ylivoimainen ver­rat­tuna miljoo­nan maal­likon mielip­i­teeseen. Tästä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna tämäkin tääl­lä käy­ty keskustelu on “turhaa”, kos­ka ole­tan, ettei tääl­lä ole yhtään alan tutk­i­jaa, vain maal­likoiden mielipiteitä.

    Kokon­aan toinen asia on, mitä yhteiskun­nal­lisia (johto)päätöksiä tieteel­lis­es­tä tutkimuk­ses­ta tehdään. Vaik­ka tieteelli­nen tutkimus tukee erit­täin vah­vasti ihmisen aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta, niin siitä tehtävät poli­it­tiset johtopäätök­set ovat puh­taasti arvo­val­in­to­ja. Eri­tyis­es­ti kun ilmas­to­muu­tok­set pysäyt­tämisen (tai edes hidas­tamisen) kus­tan­nuk­set ovat val­ta­vat. On kuitenkin älyl­lis­es­ti epäre­hellistä perustel­la poli­it­tisia päätök­siä sil­lä, että mitään ilmas­to­muu­tos­ta ei olisi olemassa.

  84. Sylt­ty: Aivan kuin Suomen suuret teol­lisu­us­fir­mat alka­isi­vatkin tuot­ta­maan jotain clean­techiä, kun­han niitä vain vähän kepitettäisiin.

    Suo­ma­laiset fir­mat tuot­ta­vat clean­techiä minkä kerk­iävät. Ener­giaa säästävä teknolo­gia ja ympäristöte­knolo­gia ovat suo­ma­lais­ten teknolo­giayri­tys­ten valtteja. 

    Wärt­silän dieselit ovat maail­man huip­pua ener­giate­hokku­udessaan, Vaisala on maail­man johta­va sään­mit­taa­ja, Vaconin taa­ju­us­muut­ta­jat ovat hyvinkin säästeliäitä, Koneen his­seis­sä ener­giate­hokku­us on yksi myyn­ti­val­teista, suo­ma­lainen met­sä­te­ol­lisu­us on edel­läkävi­jä ympäristöa­siois­sa, Neste Oilin NexBTL tuot­taa min­er­aal­iöljy­po­h­jaisen veroisia tai parem­pia biopolt­toainei­ta, Out­otec pur­suaa ympäristöteknologiaa.

    Näi­den lisäk­si Suomes­sa on run­sas aluskasvil­lisu­us pienem­piä teol­lisen teknolo­gian yri­tyk­siä, joil­la on maail­man­lu­okan säästävää teknologiaa.

    Clean­tech on Suomelle jo nyt erit­täin tärkeää. Jostain syys­tä kuitenkin nykyi­nen clean­tech ei näytä tarpeek­si vihreältä, jot­ta sitä jak­set­taisi­in muistaa.

    Ja siis Syl­tyn kanssa olen samaa mieltä siitä, että tätä ylläol­e­vaa osaamista tuhoa­mal­la emme pääse eteen­päin. Melkein kaikil­la Län­si-Euroopan mail­la on strate­giana selvitä ympäristöte­knolo­gial­la voit­ta­jak­si. Kiva strate­gia, joka ei yleen­sä aja maan eikä ympäristön etua.

    Aidosti ekote­hot­toman tuotan­non kan­nat­taa toki antaa hävitä. Sitä ei kuitenkaan Suomes­sa vapaal­la sek­to­ril­la kovin paljon ole.

  85. Raimo K: No antaa tul­la sitten! 

    No kun en ole geolo­gi enkä kasvi­ti­eteil­i­jä. 😀 Täy­tyy kysyä heiltä.

  86. Lau­ri Kumpu­lainen: Merivesi siis laa­je­nee yhtä paljon, läm­peni se nopeasti tai hitaasti. Helsinkikin kas­tuu, tuli se 4 astet­ta 100 vuodessa tai 200 vuodessa.

    Sil­lä on kuitenkin eroa, tuleeko se 4 astet­ta 100 vuodessa vai 10 000 vuodessa. Ymmärtääk­seni mikään jääkau­sisyk­lei­hin liit­tyvä asia ei ennus­ta astet­ta vuosisadassa.

  87. Kalle: Dataa on muuten sekä geolo­geil­la että kasvitieteilijöillä!

    Has­sua kyl­lä, tämä data taitaa olla luon­teeltaan niitä ihan samo­ja prox­yjä, joiden yleis­es­tä luotet­tavu­ud­es­ta käy­dään keskustelua eri puolilla. 

    Itse edus­tan sitä näke­mys­tä, että prox­y­i­hin liit­tyy huo­mat­tavia haastei­ta ja epä­var­muustek­i­jöitä riip­pumat­ta siitä, mitä ne läm­pötiloista ker­to­vat. Tosin jos use­ampi eri proxy ker­too jostain aikakaud­es­ta samaa tari­naa ilman, että niitä on viritet­ty juuri sen aikakau­den mukaan, asi­as­sa on jo vähän uskottavuutta.

  88. JTS: Arkielämän esimerk­ki on led-teknolo­gia kehi­tys sen jäl­keen kun per­in­te­si­et hehu­lam­put sul­jet­ti­in markkinal­ta. Teknologi­nen kehi­tys sai uusia kier­roksia ja myös kulut­ta­jahin­nat putosivat.

    Itse asi­as­sa tuos­sa on käynyt paljolti toisin päin. Teknolo­gia kehitet­ti­in ensin. Yleistymi­nen on pudot­tanut lähin­nä kulut­ta­jahin­to­ja, jos­sain määrin myös tuotan­to­hin­to­ja. Halpo­jen LED-lamp­pu­jen teknolo­gia ei ole aivan uutta.

  89. Poth1ue1: Tietysti, jos halu­aa vähän enem­män katu-uskot­tavu­ut­ta ana­lyysien tek­i­jänä, niin sit­ten kan­nataa tyystin uno­htaa toimis­to-ohjel­mat ja siir­tyä käyt­tämään R ‑nimistä ohjel­maa. Ainakin ilkei­den denial­stien kesku­udessa se tun­tuu nyky­isin ole­van läh­es stan­dar­di ja valmi­ita ilmas­to­datan analysoin­tiskripte­jä löy­tyy mon­een lähtöön vaikka­pa Climateauditista.

    Kun R tuli mainit­tua ja tääl­läkin on taas keskustel­tu siitä, mitä tietyt aikasar­jat tarkoit­ta­vat tai eivät, niin pitää kait main­os­taa mitä löy­tyy vaikka­pa haku­sanoil­la “R time series analy­sis tutorial”:

    Time Series Analy­sis and Its Appli­ca­tions: With R Examples
    Time Series Analy­sis with R — Part I
    Time Series Analy­sis with R

    …ja niin edes päin. Mate­ri­aalia löy­tyy ton­neit­tain ja en mitenkään mene väit­tämään, että nuo oli­si­vat jotenkin parhai­ta tai edes hyviä oppai­ta. Saa niistä kuitenkin toden­näköis­es­ti nop­sahkosti kelvol­lisen ensi­vaikutel­man siitä mitä voi tehdä ja miten.

    (Toki täy­tyy tun­nus­taa, että oppimiskyn­nys R:llä on var­masti korkeampi kuin monel­la muul­la ohjel­mal­la, mut­ta kyn­nyk­sen yli­tyk­sen jäl­keen har­voin jää kaipaa­maan mitään taulukkolaskentavirityksiä.)

  90. Poth1ue1:
    Tässä hie­man sofistikoituneem­pi “tren­di + syk­li­nen vai­htelu” ‑malli, jos­sa on käytet­ty 69, 148, 21 ja 9,2 vuo­den syklejä: 

    Ihan täl­lainen sig­naalinkäsit­te­lylli­nen kom­ment­ti: Fouri­er-muun­nos on muka­va asia. Ts. otta­mal­la riit­tävästi taa­ju­uskom­po­nent­te­ja dataan saadaan kyl­lä hyvä sovitus.

    Mut­ta tämä on kyl­lä siitä aivan eri­no­mainen malli, että se on fal­si­fioitavis­sa ja laa­jen­net­tavis­sa sekä taak­sepäin että eteen­päin. Odotel­laan vähän ja kat­so­taan, miltä näyttää. 

    Hatun­nos­to siitä, että tuot esi­in ihan aidosti fal­si­fioita­van mallin!

  91. On täysin mah­dol­lista, että maail­man­lop­pu ei ole tulos­sa, vaan menos­sa. Geologi­nen ja biologi­nen aikaskaala vaan ovat kovin hitai­ta ihmisilmälle. Itseasi­as­sa, jos jokin point of no return on ole­mas­sa, sen ohit­tamis­es­ta ei seu­raa mitään dra­maat­tista yhden, kymme­nen tai edes kah­denkymme­nen vuo­den sisäl­lä, vaan tuhan­nen vuo­den sisäl­lä. Nykyi­nen mas­sasukupu­ut­tokin on nopeam­paa ja täy­del­lisem­pää kuin per­mi-tri­askau­den suuri sukupu­ut­to, joka englan­niksi tun­netaan nimel­lä “The Great Dying”. 

    Jos ilmake­hä läm­pe­nee muu­ta­man asteen, napa­jäi­denkin sulamiseen menevä aika mitataan tuhan­sis­sa vuo­sis­sa. Mut­ta hei, who cares, kos­ka paljon tärkeäm­pää on se, ettei juuri mun tili­pus­si kevene.

  92. Sitä vaan, että väit­teet joiden mukaan mitään katas­tro­fe­ja ei ennenkään ole tul­lut, ja että palautekytken­nät eivät ole mikään ongel­ma jne jne, ovat ihan potaskaa. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Extinction_event

    http://en.wikipedia.org/wiki/Permian%E2%80%93Triassic_extinction_event

    Jos kaik­ki ihmisen toim­inta lopetet­taisi­in nyt ja ihmiset vietäisi­in pois, niin 50 miljoo­nan vuo­den päästä fos­si­il­i­todis­tu­saineis­tossa näky­isi saman­ta­painen sukupu­ut­toaal­to kuin aiemmat. 

    Voidaan tietenkin sanoa, että täl­lä ei ole mitään väliä. En väitä siitä mitään, se on arvostuskysymys.

  93. Ongel­ma on edelleen tuon ikkunoin­nin epä­var­muus, aikasar­joista on vähän havain­to­ja suh­teessa koko potentiaaliin.

    Sik­si eri­laiset käyränso­vi­tustekni­ikat tuot­ta­vat eri­laisia tulok­sia ilman salaliittoja..

    Tulok­sen ratkaisee ennuste­virhe kun tulok­sia kat­so­taan objektiivisesti.

  94. Hiilen käyt­tö Suomes­sa on vah­vas­sa kasvus­sa. Kasvu jatkuu, vaik­ka meil­lä on Vihreä ympäristömin­is­teri. Tämä on suuri häpeä puolueelle ja suuri tap­pio paikallises­sa tais­telus­sa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. Toki seli­tyk­siä löy­tyy aina ja niitä on kuul­tu tämän asian tiimoil­ta myös Ville Niin­istön suus­ta, mut­ta se ei muu­ta sitä fak­taa, että tämän hal­li­tuk­sen aikana Suo­mi muut­tuu hiilen­mus­taan suun­taan. Ympäristömin­is­ter­iö voisi puuhail­la tämän tee­man ympäril­lä ja jät­tää todel­lisu­u­den kannal­ta irrel­e­van­tit ja kalli­it ener­gia­todis­tuk­set hau­tu­maan ja odot­ta­maan jatkokehittelyä.

  95. Vihrei­den uskon­nolli­nen maail­manku­va perus­tuu ajatuk­seen, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta johtu­va maail­man­lop­pu on tulossa. 

    Jos maail­man­lop­un tulem­i­nen näyt­tää aiem­paa epä­varmem­mal­ta, siitä saat­taisi seu­ra­ta, että nuoriso ei enää olisi niin kiin­nos­tunut viheruskon­nos­ta kuin aiem­min. Sik­si on syytä pitää epälu­otet­tavina ja petol­lisi­na kaikkia niitä, joiden mielestä ilmas­ton­muu­tos ei ole maail­man­lop­un kysymys.

    (Tämän lisäk­si todet­takoon, että itse uskon ilmas­ton läm­men­neen ihmisen vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta samal­la totean, että ainakaan min­ul­la ei ole kristal­li­pal­loa, jos­ta voisin sanoa, kuin­ka paljon ilmas­to on läm­men­nyt tai kyl­men­nyt kymme­nen saati sadan vuo­den päästä. Toivon, että emme tuhoa pohjoisen Suomemme teol­lisu­ut­ta ja kil­pailukykyä enää nyky­istä enem­pää ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­tamisen nimis­sä. Jo tähä­nas­tiset koke­muk­set ovat olleet Suomen työl­lisyysas­teelle ja taloudelle myrkkyä.)

  96. Ongel­mallisim­pana oma­l­ta kohdal­ta näen tässä viheruskon­nos­sa sen että he yrit­tävät pakkosyöt­tää sen kaikille ja puut­tuvat ihmis­ten elämän­val­in­toi­hin. Nat­sit halu­si­vat estää rodullista rap­pi­o­ta, alarmistit pelas­taa maa­pal­lon, tieteel­liset peruste­lut molemmilla. 

    Pystyvätkö enää lapseni poim­i­maan mus­tavi­in­i­mar­jo­ja pihapen­sais­taan, tai hake­maan piirakka­mustikoitaan lähimet­sästä kun nämä jihadis­tit min­is­ter­iön tuel­la estävät asum­ista ruu­tukaa­van ulkopuolella.

  97. Skep­tikon vaku­ut­ta­mi­nen – vih­jeitä: — CO2:n läm­mit­tävä vaiku­tus pystyt­täisi lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa mit­taa­maan – olen noin 6 vuot­ta etsinyt täl­laista tutkimus­ta tuloksetta

    Sitä on vähän vaikea löytää, kun tutkimuk­set tehti­in jo 1800-luvulla.

    Mik­si ihmeessä tässä keskustelus­sa keski­tytään vain maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan nousu­un ? Kohteena­han on ilmas­to­muu­tos ja ilmas­toon kuu­luu muu­takin kuin läm­pöti­la, esim tuulet, pil­vet, sade.

    Miten denial­is­tit kiistävät sen, ettei lisään­tynyt ener­gian net­toen­er­giavuo ajan mit­taan yhtään muut­taisi ilmas­toa? Mon­et noista läm­pöti­lan nousua hillit­se­visä palaute­mekanis­meistä tarkoit­ta­vat sel­l­aise­naan ilmas­to­muu­tos­ta, esim. pil­visyy­den lisään­tymi­nen. Myös mereen varas­toitunut läm­pö vääjäämät­tä vaikut­taa ilmastoon.

    Tarkat aikataulut ovat sit­ten asia erikseen.

  98. Tiedemies:
    On täysin mah­dol­lista, että maail­man­lop­pu ei ole tulos­sa, vaan menos­sa. Geologi­nen ja biologi­nen aikaskaala vaan ovat kovin hitai­ta ihmisilmälle. Itseasi­as­sa, jos jokin point of no return on ole­mas­sa, sen ohit­tamis­es­ta ei seu­raa mitään dra­maat­tista yhden, kymme­nen tai edes kah­denkymme­nen vuo­den sisäl­lä, vaan tuhan­nen vuo­den sisäl­lä. Nykyi­nen mas­sasukupu­ut­tokin on nopeam­paa ja täy­del­lisem­pää kuin per­mi-tri­askau­den suuri sukupu­ut­to, joka englan­niksi tun­netaan nimel­lä “The Great Dying”. 

    Jos ilmake­hä läm­pe­nee muu­ta­man asteen, napa­jäi­denkin sulamiseen menevä aika mitataan tuhan­sis­sa vuo­sis­sa. Mut­ta hei, who cares, kos­ka paljon tärkeäm­pää on se, ettei juuri mun tili­pus­si kevene.

    Mihin perus­tuu ole­tus, että läm­pen­e­m­i­nen ja napa­jäi­den sulami­nen on pysyvää?

    Esimerkik­si pohjoinen napa­jäätikkö voisi sulaa vaik­ka kesä, mut­ta silti se jää­ty­isi taas joka talvi.

    Se, että napa­jäätikkö pysy­isi sulana myös talvel­la vaatisi luul­tavasti läh­es Venuk­sen kaltaisen kaa­suke­hän. varsinkin näin kaukana Auringosta.

  99. JTS:
    Arkielämän esimerk­ki on led-teknolo­gia kehi­tys sen jäl­keen kun per­in­te­si­et hehu­lam­put sul­jet­ti­in markkinal­ta. Teknologi­nen kehi­tys sai uusia kier­roksia ja myös kulut­ta­jahin­nat putosivat. 

    Hehku­lamp­pukiel­to vaikut­ti ja vaikut­taa pien­lois­te­lamp­pu­jen valmis­ta­jien lob­baa­mal­ta keinol­ta hidas­taa led-val­lanku­mous­ta ja ehtiä myy­dä edes vuosikymme­nen tai kah­den ajan surkeaa välikausite­knolo­giaa, joka on val­on laadul­taan huonom­pi kuin hehku­lamp­pu- tai led-teknolo­gia, joka häviää ener­giate­hokku­udessa ledeille ja joka tuot­taa elo­ho­peapäästöjä, toisin kuin­hehku­lam­put tai ledit.

  100. JaSa:
    Vähin­täänkin pitäisi tehdä kaik­ki ne toimet, jot­ka oli­si­vat järke­viä, vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä ei olisikaan kovin paljon hait­taa. Niis­säkin on jo varsin iso (ja varsin vihreä) agenda:

    :

    - Suun­nitel­la ja rak­en­taa elinympäristöjä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    - Paran­taa ihmis­ten eli­nolo­ja ja ter­veyt­tä köy­hissä mais­sa niin, ettei van­hu­u­den tur­vak­si ole niis­sä enää pakko han­kkia suur­ta lapsilaumaa,

    - Vähen­tää elämän­muo­tomme läpikau­pal­lisu­ut­ta, jos­sa yhä suurem­pi osa ajas­tamme kuluu main­os­ra­hoit­teisen ajan­vi­et­teen ja aineel­lisen kulu­tuk­sen paris­sa kaiken muun kustannuksella,

    - Panos­taa ener­gian­säästön, uusi­u­tu­van ener­gian ja muun puh­taan teknolo­gian tutkimiseen ja kehittämiseen. 

    Tässä on nyt sit­ten hyvä esim­merk­ki siitä vihreystä.

    - Nähdään ja tun­nuste­taan ongel­ma (kasvi­huoneilmiö)
    — Ehdote­taan ratkaisu­ja joil­la ei ole mitään tekemistä ongel­man ratkaisun kansa (asun­not jois­sa on kivem­pi elää)
    — Näprätään keinoil­la jot­ka ovat lähin­nä poli­it­tista retori­ikkaa ja ympäripyöre­itä yleis­ratkaisu­ja (“sat­sa­taan uusiutuviin”)

    Toisin sanoen, itse ongel­ma on lähin­nä kep­pi­hevo­nen jol­la halu­taan ajaa läpi omia poli­it­tisia visioi­ta, välit­tämät­tä sen itse ongel­man ratkaisemisesta.

    Ehkä tämän takia lop­putu­lok­set ovat mitä ovat.

  101. Viherinssi: Ihan täl­lainen sig­naalinkäsit­te­lylli­nen kom­ment­ti: Fouri­er-muun­nos on muka­va asia. Ts. otta­mal­la riit­tävästi taa­ju­uskom­po­nent­te­ja dataan saadaan kyl­lä hyvä sovitus.
    Mut­ta tämä on kyl­lä siitä aivan eri­no­mainen malli, että se on fal­si­fioitavis­sa ja laa­jen­net­tavis­sa sekä taak­sepäin että eteen­päin. Odotel­laan vähän ja kat­so­taan, miltä näyttää.
    Hatun­nos­to siitä, että tuot esi­in ihan aidosti fal­si­fioita­van mallin!

    Uudessa “tutkimuk­ses­saan” her­rat eivät mainitse, kuin­ka hyvän sovi­tuk­sen sai­vat käyrälleen. Onko ole­mas­sa aineis­toon parem­min sopivia neljään sini­aal­toon ja nou­se­vaan trendi­in perus­tu­via käyriä? Mil­lä perus­teel­la tämä juuri käyrä valit­ti­in julka­isun arvoiseksi? 🙂

    “Tutkimus” on julka­istu nor­jalaises­sa blogikirjoituksessa:
    http://www.geoforskning.no/klimadebatten/517-en-enkel-empirisk-harmonisk-klimamodell

    Sivuhuomio blo­gin sponsoreista:
    Lundin Petroleum
    RWE Dea
    Det norske olje­sel­skap ASA
    Tul­low Oil
    Gassnova
    Tectonor AS

    Kan­nat­taa lukea her­ro­jen varhaisem­pi tutkimus “Iden­ti­fy­ing nat­ur­al con­tri­bu­tions to late Holocene cli­mate change” , joka on oikeasti julka­istu tieteel­lisessä aikakausile­hdessä (Glob­al and Plan­e­tary Change). Ilmeis­es­ti se perus­tuu aivan samaan läh­estymistapaan. Aineis­to oli sil­loin eri, syk­lit oli­vat toisia ja niiden suhde luon­nol­lisi­in syk­lei­hin hyvinkin speku­lati­ivi­nen ja sumea. Joidenkin astron­o­mis­ten syk­lien esit­te­ly antoi vaikutel­man, että hei­dän val­it­se­mansa syk­lit ovat jol­lakin tapaa luon­nol­lisia — “luon­nol­lista vai­htelua”. Läm­pöti­lan vai­htelu selit­tyykin sit­ten puh­taasti “luon­nol­lisen vai­htelun” (eli sopi­vasti valit­tu­jen syk­lien) avul­la — hiilid­iok­sidia tai otso­nia ei tarvi­ta lainkaan selit­tämään läm­pöti­lan vai­htelua! Kuin­ka IPCC tämän selittää!

    http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=humlumetal&source=web&cd=1&ved=0CDEQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.klimarealistene.com%2Fweb-content%2F11IdentifyingNaturalContributionsToLateHoloceneClimateChange%2520%2520HumlumEtAl%2520%2520GlobalAndPlanetaryChange%25201012pdf.pdf&ei=k1IPUu6gAYOU4ATHgoD4DA&usg=AFQjCNEjcu55yC1CUm5q8rJ6suZGX7LZvg&bvm=bv.50768961,d.bGE

    Mut­ta “malli” (ilmeis­es­ti neljän käsin val­i­tun sini­aal­lon ja nou­se­van trendin sum­ma) on tosi­aan fal­si­fioitavis­sa. Ja uusi tarkoituk­seen sopi­va “malli” voidaan tuot­taa aina tarvit­taes­sa ennekuin edel­listä on ehdit­ty fal­si­fioimaan. Ehkä aluk­si voisi kokeil­la samaa, kuin mitä hei­dän edel­liselle käyrä­funk­ti­olleen tehti­in: sovel­letaan sitä kym­meniä tuhan­sia vuosia taak­sepäin ja kat­so­taan antaako aivan absur­de­ja tuloksia…

    Olen iloinen, jos Viherinssi viit­sii aiheeseen pere­htyä ja siitä parem­min rapor­toi­da. Min­ul­la ei ole luon­non­ti­eteel­listä taus­taa eikä ymmär­rystä, mut­ta tutus­tu­miseni hei­dän tutkimus­me­todi­in­sa ja siitä rapor­toin­ti­in johti siihen, että epäilen jopa hei­dän motiiveitaan.

    Her­ro­jen edel­lisiä tutkimuk­sia on tosi­aan ammut­tu alas “alarmistien” sivuilla:

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2011/12/curve-fitting-and-natural-cycles-the-best-part/

    http://www.skepticalscience.com/search.php?Search=humlum&x=0&y=0

  102. OS: “Kadunkul­mas­sakin kan­nat­taa hidas­taa, vaik­ka ei voi tietää, että sieltä tulee var­masti auto.”

    Suo­ma­laisit­tain ja ehkäpä jopa euroop­palaisit­tain voi kysyä: entäpä jos itse on vain pelkääjän paikalla ja autoa hal­lit­see piit­taam­a­ton korsto? Kan­nat­taako polkea imag­i­naarista jar­rua? Tuleeko siitä edes parem­pi mieli?

  103. Jari Mus­to­nen: Osmo, tässä ei ole kysymys ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan sim­u­laa­tioista. Koite­taan vähän rauta­lanka­mallia tähän men­nessä käy­dys­tä keskustelusta:Ennustaja: Huomen­na sataa. Hirlam sanoo niin.Epäiiijä: Mitäs jos ei sada?Ennustaja: No sit­ten sataa seu­raa­vana päivänä.Epäiiijä: Mitäs jos sit­tenkään ei sada?Ennustaja: No sit­ten sataa sitä seu­raa­vana päivänä.Epäilijä: No mon­tako päivää pitää sataa, että voidaan sanoa, että Hirlam on rikki?.

    humorio asi­is. Sypälääkäri sanoo “syökää, jokaa, naikaa, vosi on eli­naikaa”… Tässä vai­heessa totat, että mallit ovat sekavia ja ris­tiri­itaisia ja jatkat kuten ennenkin. Vuo­den kulut­tuia san­ot lääkärille, että “mallisi on vääärin”. Johon vas­tataan “onko kipua” — “joo, mak­sim­it on mor­fi­in­ista jo annet­tu, lisää annos­ta niin hen­gi­tys lamaan­tuu — niin mitä sanoitkaan?”

    Ensikis mallit perus­tu­vat perus­fysi­ikkaan? Ilmeis­es­ti sinus­ta lentokoneet eivät lennä?

    Entä nuo malleista riip­pumat­tomat empi­iriset aineistot?

    Ilmas­to muu­tuu, syyt tiede­tään, kehi­tyskulku myös tiede­tään. Tässä kesäl­lä taas yksi skep­tikko kään­si kylken­sä ja pyysi anteeksi… 

    Mitä hemput­tia tässä vielä jah­nataan? Eikö tämä jo riitä.

  104. Heh, onh­jan aina ihmisiä jot­ka halu­vat seisoa radal­la ja sanoa pysäyt­tävän­sä tule­van junan ajatuk­sen voimalla.

    Sylt­ty: . Aivan kuin Suomen suuret teol­lisu­us­fir­mat alka­isi­vatkin tuot­ta­maan jotain clean­techiä, kun­han niitä vain vähän kepitettäisiin. 

    Joo, tuot­ta­vat jo, kos­ka osaa­vat laskea ja ymmärtävät, että fir­moista ei jää mitään jäl­jelle jos tuote­val­imoima pysyy ennal­laan. Jokaisen fir­man tuote­val­imoimas­sa muu­tos näkyy. Kysymys onkin, että löy­tyykö vient­fir­mo­jen tuot­teilel koti­markki­naa ref­er­enssik­si? Ellei, tekem­i­nen läh­tee sinne mis­tä löytyy.

    Ay-demareille ja Per­suille tämä on paha rasti, maail­ma kun muut­tuu ympäril­lä. Voihan sitä Edduskun­nus­sa puhua toivei­ta ja unelmia. Ei auta.

    Kun demar­it ja perust sanovat säi­lyt­tävän­sä nykyel­lisu­u­den Suomessa,s e tarkoit­taa uuden maat­aloustuen luomista. Ei fir­moil­la sitä vas­taan mitään ole, kansalaisil­la kylläkin. 

    Sylt­ty, demarien teol­lio­su­us­poli­it­ti­sista kyvy­istä ei kan­na­ta paljoa kehuskel­la. Siel­lä se konurssi­vana löytyykin.

  105. Kim­mo: Kyl­lä, peri­aat­teessa ammat­ti­taitoisel­la (luonnon)tieteen tutk­i­jal­la on ole­mas­sa poh­jak­oulu­tus tehdä itsenäi­nen ana­lyysi ilmas­toti­eteen tutkimus­menetelmistä ja tehdy­istä johtopäätök­sistä. Silti olen­nainen kysymys on, miten alan ulkop­uo­li­nen henkilö, joka ei ole käyt­tänyt tuhan­sia tun­te­ja alan tutkimus­me­to­di­en ja työkalu­jen opiskelu­un, tieteel­lisi­in artikkelei­hin syven­tymiseen ja myös omaan tutkimuk­seen (niin kuin ilmas­toti­etei­den tutk­i­jat ovat kaik­ki tehneet) pysty­isi kumoa­maan tuhan­sien tutk­i­joiden kon­sen­sus­näke­myk­sen. Tämä ei vain ole mitenkään todennäköistä.

    Tuskin­pa kukaan täy­sis­sä jär­jis­sä tai edelleen työelämässä ole­va kuvit­telee kaata­vansa kokon­aisen tieteenalan tulok­sia. Kyse on enem­män siitä, että asi­aan tutustues­sa häm­ment­tyy ensin siitä, ettei mitään sel­l­aista kon­sen­sus­ta olekaan oikeas­t­aan ole­mas­sa mitä meille on main­os­tet­tua — tai jos jokin kon­sen­sus onkin, niin se kat­taa aika pienen joukon asioi­ta. (Esim. Bray ja von Storch ovat tutki­neet mis­tä tutk­i­jat ovat yhtä mieltä ja mis­sä “kon­sen­sus” hajoaa pahasti)

    Toinen häm­men­nyk­sen aihe liit­tyy siihen miten olemat­tomil­la todis­teil­la väitetään havaitun jotain (esim. väitet­tään, että jos­sain on kor­re­laa­tio vaik­ka r^2 = 0.02) — ja vaik­ka artikke­lis­sa tun­nustet­taisi­inkin, että tarvi­taan vielä lisää dataa muu­ta­mal­ta tule­val­ta vuosikymmeneltä, jot­ta asi­as­ta voisi sanoa jotain vähänkin var­maa. Samoin virher­a­jo­jen käyt­tö on monas­ti varsin luo­vaa — val­i­taan tapa, joka tukee kul­loinkin halut­tua johtopäätöstä (pienet rajat -> tulok­set ovat tarkko­ja, suuret rajat -> aiem­mat ennus­teet mah­tu­vat vielä rajo­jen sisään).

    Kuitenkin täl­laiset hyvinkin epä­var­mat ja kiis­tanalaiset tulok­set ote­taan “fak­toina”, kun raken­netaan toisia teo­reemo­ja, joiden kehit­telyssä ei tietenkään uhra­ta aja­tus­takaan siihen mitä käytet­ty­jen “fak­to­jen” epä­var­muudet aiheut­ta­vat sen oman teo­ria luotet­tavu­udelle. Ja näitä tulok­sia käytetään taas seu­raa­van tason hypo­teesien kehit­te­lyyn jne. Kyl­lä tässä vähänkin jonkin­laista tutkimus­ta tehneelle tyyp­ille tulee aika äkkiä mieleen, että kyse on aikamoi­ses­ta kort­ti­talosta, jos­sa ei ole ensim­mäistäkään tuke­vaa osaa.

    Kol­mas asia mitä voi hel­posti pää­tyä ihmettelemään, on mallien ja mallinta­jien ase­ma ilm­sto­tutkimuk­ses­sa (tätä muuten kri­ti­soi­vat mon­et ilmas­to­tutk­i­jatkin). Ensin­nä ilmoite­taan, ettei malle­ja voi­da fal­si­fioi­da eikä ver­i­fioi­da ja että kaikkien on vain elet­tävä sen fak­tan kanssa. Kuitenkin malle­ja pide­tään monas­ti suurim­pana auk­tor­ti­teet­tinä alal­la — ja jopa mit­taus­da­ta saa jous­taa sen edessä. Tietysti mit­tauk­sis­sa on aina virheitä, mut­ta se, että ilmeisen epätäy­del­liset mallit saneli­si­vat mikä havain­to on tot­ta ja mikä ei, on aika kummallista.

    Ja tätä datan “jous­tamis­ta­han” tapah­tuu enem­män kuin moni asi­aan pere­htymätön arvaakaan. Esim. his­to­ri­al­lisia merien pin­taläm­pöti­lasar­jo­ja on “adju­soitu” eri­laisin kor­jauster­mein sil­lä perus­teel­la, etteivät mallien mukaan havaitut SST:n muu­tok­set ovat “mah­dot­to­mia”. Samoin radioson­di­en havait­se­mat ilmake­hän läm­pöti­laprofi­ilit on heit­et­ty “epäkelpoina” roski­in ja raken­net­tu uudet kier­toteitse mallien avulla.

    Jälleen ker­ran jonkun toisen alan tutk­i­jalle voisi tul­la mieleen, että eikö edes kan­nat­taisi harki­ta, että mallien tulosten ja havain­toaineis­ton ris­tiri­ita voisi vih­ja­ta myös mah­dol­li­sista virheistä malleissa?

    Tietysti se, että pystyvätkö ilmas­tom­a­llit rak­en­teen­sa vuok­si ensin­näkään laske­maan luotet­tavia tulok­sia, herät­tää hel­posti vähänkin asi­aa tun­tevas­sa kysymyk­siä, mut­ta näistä taisikin tul­la jo puhut­tua “A‑studio” ‑säi­keessä…

    Kokon­aan toinen asia on, mitä yhteiskun­nal­lisia (johto)päätöksiä tieteel­lis­es­tä tutkimuk­ses­ta tehdään. Vaik­ka tieteelli­nen tutkimus tukee erit­täin vah­vasti ihmisen aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta, niin siitä tehtävät poli­it­tiset johtopäätök­set ovat puh­taasti arvo­val­in­to­ja. Eri­tyis­es­ti kun ilmas­to­muu­tok­set pysäyt­tämisen (tai edes hidas­tamisen) kus­tan­nuk­set ovat val­ta­vat. On kuitenkin älyl­lis­es­ti epäre­hellistä perustel­la poli­it­tisia päätök­siä sil­lä, että mitään ilmas­to­muu­tos­ta ei olisi olemassa.

    Minus­ta tun­tuu aikalail­la siltä, että tässä on kyse pahasti poli­ti­soituneesta tieteestä (enkä usko, että olen näke­myksi­neni yksin). Var­maankin jos­sain vai­heessa oli vähäis­ten tieto­jen poh­jal­ta syytä herät­tää poli­it­tisen ken­tän tietoisu­us mah­dol­li­sista uhkaku­vista — mis­sä onnis­tut­ti­inkin hämästyt­tävän hyvin, kos­ka aika nopeast­i­han IPCC, UNFCCC yms. saati­in polka­istua pystyy ja haalit­tua poli­it­ti­nen tuki niiden taakse.

    Voidaan tietysti kiis­tel­lä, että oliko alku­vai­heessa perustel­tua esit­tää äärim­mäisiä uhkaku­via poli­it­tisille päät­täjille ja esitelti­inkö asi­aan liit­tyvät epä­var­muudet asin­mukaises­ti vaiko piilotelti­inko niitä tarkoi­tushakuis­es­ti. Nyt ollaan kuitenkin tässä tilanteessa — ja väit­täisin, että ilmas­to­tutkimus on ajau­tunut oman poli­ti­soi­tu­misen­sa vangik­si. Asi­aan on investoitu ei pelkästään val­tavia raha­sum­mia vaan myös ennen­näkemät­tömiä määriä poli­it­tista pääo­maa ja merkit­tävien tutk­i­joiden, virkami­esten sekä poli­it­tis­ten johta­jien henkilöko­htaista vaikutusvaltaa.

    Kaik­ki nämä investoin­nit ovat vaaras­sa romut­tua, jos ilmas­ton­muu­tos osoit­tau­tu­isikin pienek­si kiusak­si, joka voitaisi­in hel­posti hoitaa vaik­ka jatket­taisi­inkin “busi­ness as usu­al” ‑strate­gial­la. Val­ta­vat poli­it­tiset ambi­tiot tör­mäi­sivät seinään, “min­is­terin vävyt” ja muut rahas­tuk­sen paikan hais­ta­neet aja­tu­isi­vat vararikkoon, tutk­i­joiden ja virkami­esten urat katkea­si­vat kuin oljenkorsi.

    Niin­pä on aika help­po nähdä, ettei tari­nas­ta voi­da luop­ua vaan sen­saa­tionälkäisille tuomiopäivää odot­taville taval­lisille kansalaisille on tehtail­ta­va aina vaan uusia superkatas­tro­fi­tari­noi­ta suo­tu­isan ilmapi­irin luomisek­si. Ja mitäs siitä vaik­ka suureen tari­naan olisikin alka­nut ilmaan­tu­maan yhä pahempia aukko­ja? Eihän tavikset lue alku­peräis­ar­tikke­li­eta GRL:stä, Sci­ences­tä tai Natures­ta — ja joku läm­pen­e­misen pysähtymi­nen muka — aha — läm­pöhän on vain men­nyt meri­in jos­ta se kyl­lä tulee vielä rankaise­maan lap­si­amme seit­semän­teen polveen asti — tai oikeas­t­aan ihan hamaan maail­man­lop­pu­un asti.

  106. JTS: Ensikis mallit perus­tu­vat perusfysiikkaan?Ilmeisesti sinus­ta lentokoneet eivät lennä?

    Ker­ropas nyt vih­doinkin miten raken­nat ilmas­tom­a­llin lukio­fyysi­ikan ja ohjel­moinin peruskurssin poh­jal­ta, jookos?

  107. Lep­oti­la zZ:
    Sivuhuomio blo­gin sponsoreista:
    Lundin Petroleum
    RWE Dea
    Det norske olje­sel­skap ASA
    Tul­low Oil
    Gassnova
    Tectonor AS

    Niin… Oikeat Ilmas­to­tuk­i­jathan pidät­ty­tyvät aina vis­usti yri­tys­ten rahoituk­ses­ta — varsinkin öljy-yhtiöi­den — säi­lyt­tääk­seen riip­pumat­to­muuten­sa ja objektiivisuutensa.

    Vai kuin­ka?

    “Palaeo­cli­mate Change: High-lat­i­tudes & Ocean Circulation

    * Thurs­day 2nd and Fri­day 3rd June 2005
    * The Geo­log­i­cal Soci­ety of Lon­don, Burling­ton House

    The full list of invit­ed speak­ers is now avail­able on the Con­fer­ence website:
    http://www.nerc.ac.uk/funding/earthsci/iodpconference.shtml

    Host­ed by the UK Inte­grat­ed Ocean Drilling Pro­gram (IODP), NERC with spon­sor­ship from IMAGES, The Tyn­dall Cen­tre, RAPID, Geot­ek Ltd., Sta­toil, BP and Exxon Mobil Inter­na­tion­al.”

    …mut­ta eihän täl­laises­sa rahoituk­ses­sa ole kuitenkaan mitään ehtoja?

    “Mike
    Had a very good meet­ing with Shell yes­ter­day. Only a minor part of the agen­da, but I expect they will accept an invi­ta­tion to act as a strate­gic part­ner and will con­tribute to a stu­dentship fund though under cer­tain con­di­tions.

    Oho?

    “As not­ed ear­li­er, Neil and I see this project as deliv­er­ing mul­ti­ple ben­e­fits to the Tyn­dall Cen­tre on the basis of a lim­it­ed, ‘val­ue-added’ invest­ment, not least in terms of tying Shell Inter­na­tion­al to the Centre.”

  108. JTS:
    Joo, tuot­ta­vat jo, kos­ka osaa­vat laskea ja ymmärtävät, että fir­moista ei jää mitään jäl­jelle jos tuote­val­imoima pysyy ennallaan.

    Verot­ta­mal­la ne kuo­li­aak­si se var­masti uud­is­tuu. NOT.

    Selvästikään et tunne ollenkaan teol­lisu­ut­ta ja kuvit­telet, että kun paperite­htaat kiel­letään, ne kon­ver­toidaan näp­pärästi tuot­ta­maan fuu­siovoimalaoi­ta ja tuulimyl­lyjä liukuhi­hnal­ta. Viherinssi luet­te­likin kaiken­laisia clean­tech-tuot­tei­ta. Luuletko tosi­aan että esimerkik­si ne Wärt­silän diesel­moot­tor­eista tai Koneen his­seistä tulee entistäkin vihreämpiä, jos niiden valmis­tukus­tan­nuk­set nou­se­vat? Ei, kyl­lä siinä käy niin että niiden valmis­tus karkaa lop­ullis­es­ti ulkomaille.

    Teol­lisu­us kyl­lä katoaa ihan itsek­seen, jos­markki­nat katoa­vat, ei siinä tarvi­ta kyl­lä enää yhtään val­tion lisäavus­tus­ta. En käsitä näitä tum­man­vihre­itä, joiden mielestä perus­te­ol­lisu­us on ihan passe ja lop­uu Suomes­ta aivan justi­in­sa, niin mik­si siihen pitää sit­ten sen kum­mem­min sekaan­tua? Senkus antaa men­nä? Vai pelot­taako ettei se nyt sit­ten ehkä ihan vielä olekaan tul­lut suo­ma­laisen konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tuomionpäivä?

    Kyl­lä minä ymmär­rän mik­si joku luon­non­suo­jeli­ha halu­aa lakkaut­taa teol­lisu­u­den. On vain tietoista vale­htelua, että nyky­te­ol­lisu­us tap­pa­mal­la Suo­mi muka läh­tee johonkin uuteen nousu­un eli on entistä enem­män kivaa nan­naa kaikille jaet­tavak­si. Pitää sanoa suo­raan, että halu­taan romut­taa teol­lisu­us ihan sama mitä se tekee taloudelle. 

    Usko­ma­ton­ta on, että sama sak­ki jot­ka saar­naa talouden pelas­tamis­es­ta romut­ta­mal­la sen, nau­reskelee perus­suo­ma­lais­ten kat­teet­tomille lupauksille.

  109. Poth1ue1: Minus­ta tun­tuu aikalail­la siltä, että tässä on kyse pahasti poli­ti­soituneesta tieteestä […] Niin­pä on aika help­po nähdä, ettei tari­nas­ta voi­da luop­ua vaan sen­saa­tionälkäisille tuomiopäivää odot­taville taval­lisille kansalaisille on tehtail­ta­va aina vaan uusia superkatas­tro­fi­tari­noi­ta suo­tu­isan ilmapi­irin luomisek­si. Ja mitäs siitä vaik­ka suureen tari­naan olisikin alka­nut ilmaan­tu­maan yhä pahempia aukko­ja? Eihän tavikset lue alku­peräis­ar­tikke­li­eta GRL:stä, Sci­ences­tä tai Natures­ta – ja joku läm­pen­e­misen pysähtymi­nen muka – aha – läm­pöhän on vain men­nyt meri­in jos­ta se kyl­lä tulee vielä rankaise­maan lap­si­amme seit­semän­teen polveen asti – tai oikeas­t­aan ihan hamaan maail­man­lop­pu­un asti. 

    Niin eli tuo vas­tus­tuk­sesi perus­tuu aika pitkälle mutu-tun­tu­maan, ja ehkäpä ytimessä on skep­tisyyte­si malle­ja kohtaan ja epäi­ly siitä että hyvän alun jäl­keen ilmas­toti­eteil­i­jöi­den val­taosa on nyt lähin­nä pelas­ta­mas­sa nahkaansa?

    Minus­ta mallien epäi­ly on ter­vet­tä, ja tuos­sa kohtaa voisin jopa kuvitel­la jonkin­laisen epäter­veen par­a­dig­man muo­dos­tu­van. Huom: tämä ei tarkoi­ta että väit­täisin noin ole­van, sanon vain että tieteen­his­to­ri­al­lis­es­ti ei olisi ain­ut­laa­tu­ista jos niin olisi käynyt. Kyl­lähän fysi­ikan puolel­la esim. säi­eteo­ria on aika domi­noi­va ollut pitkään HEP-puolel­la, ja sil­lä on hie­man kirkolli­nen ase­ma yliopis­tois­sa, jota vas­taan on paha tais­tel­la. Ongel­ma säi­eteo­ri­as­sa on, ettei se n. 30–40 vuo­tisen his­to­ri­ansa aikana ole tuot­tanut yhtään ver­i­fioitavaa ennustusta. 

    Lop­putari­naa en ymmär­rä. Suurin osa kansas­ta ei odota tuomiopäivää, vaan sitä että saa­vat syödä lihansa, kaa­sutel­la moot­toti­tiel­lä ja käy­dä kaukoidässä kenenkään häir­it­semät­tä. Suh­teel­lisen rankkaa vas­tus­tus­ta­han sieltä löy­tyy jos joku yrit­tää puut­tua näi­hin yksilön peru­soikeuk­si­in ympäristöargumentein. 

    Eli että tilaus­ta on enem­män denial­is­tille kuin maail­man­lop­un ennus­ta­jalle. En myöskään usko että poli­itikot halu­a­vat kuul­la ennus­tuk­sen maail­man­lo­pus­ta, kos­ka sen vaa­timien toimen­pitei­den jalka­ut­ta­mi­nen olisi mah­dot­toman epäsuosittua. 

    Kansa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Naturea, noin pääsään­töis­es­ti. Sehän tässä suurin ongel­ma onkin. Läm­pen­e­misen pysähtymis­es­täkin puhutaan vain blo­gos­fääris­sä. GRL:ssä san­o­taan että läm­pö karkaa meri­in. [1]

    Seit­semän­nen pol­ven rankaisu ei ole GRL:stä, mut­ta osuu psykol­o­gis­es­ti asian ytimeen. Ilmas­toti­eteil­i­jä tulee ker­tomaan miten pitäisi elää ja uhkaa vielä lap­sia perikadol­la. Se on äärim­mäisen ärsyttävää. 

    [1] MA. Bal­mase­da, KE. Tren­berth, E. Käl­lén (2013) Dis­tinc­tive cli­mate sig­nals in reanaly­sis of glob­al ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

  110. Poth1ue1: Lep­oti­la zZ:
    Sivuhuomio blo­gin sponsoreista:
    Lundin Petroleum
    RWE Dea
    Det norske olje­sel­skap ASA
    Tul­low Oil
    Gassnova
    Tectonor AS

    Niin… Oikeat Ilmas­to­tuk­i­jathan pidät­ty­tyvät aina vis­usti yri­tys­ten rahoituk­ses­ta – varsinkin öljy-yhtiöi­den – säi­lyt­tääk­seen riip­pumat­to­muuten­sa ja objektiivisuutensa.

    Kyseessä on oli pieni sivuhuomio, joka min­un olisi kan­nat­tanut jät­tää mainit­se­mat­ta — nyt keskustelu luisuu sivu­raiteelle. Hum­lum on nor­jalainen geolo­gian pro­fes­sori ja blo­gi käsit­telee geolo­gian alaa. Eiköhän nor­jas­sa geolo­gian laitosten ja öljy-yhtiöi­den välien tulekin olla hyvin lämpimät ja main­os­ban­ner­ien käyt­tö on hyvin rehellistä. Fair enough…

    Odotan nyt kuitenkin innol­la seli­tys­tä, miten voit edes punas­tu­mat­ta ver­ra­ta Hum­lu­min ja Sol­heimin käyrää todel­lisi­in ilmas­tom­a­llei­hin. Se ei mallinna yhtään “luon­nol­lista” vai­htelua sen enem­pää kuin ihmisen vaiku­tus­takaan. Val­i­tu­il­la syk­leil­lä ei ole mitään todel­lista suhdet­ta astronomisi­in syk­lei­hin. Ja syk­lit tosi­aan vai­h­tu­vat aina aineis­ton mukana. Olet­taisi ainakin niin frekvenssin pysyvän samana aineis­tos­ta toiseen, jos kyseessä on astronomiset syklit?

    Ellet toisin osaa perustel­la, näyt­tää siltä, että he ovat vain keksi­neet, kuin­ka mon­ta syk­liä he halu­a­vat käyt­tää, gen­eroi­neet eri­laisia “malle­ja” ja valin­neet sen, jon­ka käyrä heitä eniten miel­lyt­ti. Ja sinä heität sen oikeasti vai­h­toe­htona todel­lisille ilmastomalleille?

  111. Kalle: No kun en ole geolo­gi enkä kasvi­ti­eteil­i­jä. Täy­tyy kysyä heiltä.

    Mut­ta kaiken­laista voi silti väittää?

  112. Janne S:

    Eli että tilaus­ta on enem­män denial­is­tille kuin maail­man­lop­un ennus­ta­jalle. En myöskään usko että poli­itikot halu­a­vat kuul­la ennus­tuk­sen maail­man­lo­pus­ta, kos­ka sen vaa­timien toimen­pitei­den jalka­ut­ta­mi­nen olisi mah­dot­toman epäsuosittua. 

    Kansa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Naturea, noin pääsään­töis­es­ti. Sehän tässä suurin ongel­ma onkin. Läm­pen­e­misen pysähtymis­es­täkin puhutaan vain blo­gos­fääris­sä. GRL:ssä san­o­taan että läm­pö karkaa meri­in. [1]

    [1] MA. Bal­mase­da, KE. Tren­berth, E. Käl­lén (2013) Dis­tinc­tive cli­mate sig­nals in reanaly­sis of glob­al ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

    Päät­täjät eivät toki kaipaa maail­man­lop­pua ja he kyl­lä tietävät, että ei sieltä sel­l­aista ole tulos­sakaan. Tosin väitet­ty ilmas­tokri­isi tar­joaa paljon eri­laisia ja houkut­tele­via vero­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Lisäk­si Ville Niin­istön kaipaa­ma vah­va ilmas­to­la­ki ohjail­isi näp­pärästi läh­es jokaista elämän osa-aluetta.

    Mitä Bal­masedan ja Tren­berthin paperi­in tulee, ilmas­to­tutk­i­ja Judith Cur­ry tote­si sen päätelmien ole­van “incon­clu­sive”, joten kadon­neen läm­mön etsin­tä jatkuu yhä.

    http://judithcurry.com/2013/03/29/has-trenberth-found-the-missing-heat/

  113. Halu­an kuitenkin ihme­tel­lä denial­istien logi­ikkaa, jos­sa minus­ta on käsit­tämät­tömiä ristiriitaisuuksia. 

    Jos tarkoi­tus on pitää yhteiskun­nan sta­tus quo ja väl­tel­lä uud­is­tuk­sia, on erit­täin järkevä strate­gia hajaut­taa keskustelu lukuisi­in (enem­män tai vähem­män järke­vi­in) yksi­tyisko­hti­in ja väit­teisi­in ja niiden pohd­in­taan. Denial­istien (strate­gian) logi­ik­ka voi siis olla (yleisel­lä tasol­la, hei­dän tavoit­tei­den­sa näkökul­mas­ta) kun­nos­sa, vaik­ka hei­dän esit­tämis­sään yksit­täi­sis­sä asiois­sa logi­ik­ka olisi heikom­paakin. Lisäk­si tuo leiri voi sisältää sekä keskustelua (strate­gisel­la tasol­la) ohjaavia taho­ja, ja taho­ja, jot­ka toimi­vat vain väit­te­lyn käsikas­saroina (kaikin mah­dol­lisin argu­mentein). Käsit­tämät­tömät ris­tiri­itaisu­ude­tkin voivat siis toimia denial­istien eduksi.

  114. Maa­pal­lon ja eliöstön kannal­ta on ihan hyvä jos ihmiskun­nan omien toimien joh­dos­ta olo­suh­teet nykyisen suu­ruiselle ihmis­määrälle muut­tuvat sietämät­tömik­si. Merive­den pin­ta siis nousee, väki vähe­nee ja kalat saa­vat olla rauhas­sa. Mikäli mitään ei taph­du niin meret kalaste­taan tyhjäksi.
    Toki hyvän­tah­toiset ja humaan­it vihreät eivät edes halua puhua siitä, että ihmisiä on liikaa. Oma isopalkkainen jeesustelu­vir­ka Brys­selis­sä taik­ka jos­sakin verovaroin pide­tyssä työ­paikas­sa on tärkeintä.

  115. OS: tämä ilmas­to-asia on sen ver­ran iso jut­tu, että sitä ei kan­na­ta käsitel­lä pelkästään pop­ulis­tisel­la denial­isti / alarmisti-akselilla.

    Itse olen taipu­vainen skep­tisyy­teen myöskin tässä asi­as­sa ja mielestäni hyvistä syistä:

    1) Koko län­si­mainen tiede perus­tuu voimas­sa ole­vien par­a­dig­mo­jen jatku­vaan kri­it­tiseen tarkasteluun.
    Kuten his­to­ri­as­ta tiedämme, yksikään par­a­dig­ma ei ole säi­lynyt voimas­sa kovinkaan pitkään, sil­lä uudet tutkimus­tu­lok­set ovat sen jos­sain vai­heessa todis­ta­neet osit­tain tai kokon­aan vääräk­si. Varsin suurel­la toden­näköisyy­del­lä myöskin nykyi­nen ilmas­to-par­a­dig­mamme kär­sii saman kohtalon.

    2) Ihmis-eläimel­lä on taipumus sel­l­aiseen ajat­telu­un, että maail­ma pyörii juuri hänen napansa ympäri. Tästä esimerkkinä se, että aikaisem­min luul­ti­in auringon pyörivän maan ympäri ja luu­lo siitä, että ihmi­nen ei ole eläin vaan jotain aivan muu­ta ihmeel­listä, yms.
    Tässä ilmas­ton läm­pen­e­mis-asi­as­sa tyrkytetään nyt sel­l­aista ideaa, että maan käsit­tämät­tömän mon­imutkainen ilmas­to-sys­tee­mi olisi suurelta osin ihmisen aiheut­tamien CO2-päästö­jen ohjauksessa.

    3) Itsekin joskus fysikaalis-matemaat­tisia sim­u­laa­tioma­lle­ja tehneenä osaan ainakin yleisel­lä tasol­la arvioi­da niiden ennus­tus­tarkku­ut­ta ja virhelähteitä.
    Taval­lis­es­ti näis­sä malleis­sa ensin jae­taan tutkit­ta­va sys­tee­mi useisi­in osi­in ja pyritään sit­ten kehit­tämään fysi­ikkaan perus­tu­vat yhtälöjokot kunkin osan kuvaamiseen. Lopuk­si sit­ten sum­mataan eri osat yhteen.

    Tätä reduk­tion­is­tista meto­dia on käytet­ty myös ilmas­tom­a­llin kohdalla.

    Tässä metodis­sa on ainakin viisi perus­tavaa laat­ua ole­vaa virhemahdollisuutta:
    — Osien ris­tikkäis-vaiku­tuk­sista johtuen sum­ma-sys­te­mi onkin jotain aivan muu­ta, kuin osat erik­seen. Esimerkik­si on todet­tu, että ihmisen suolis­to-bak­teer­it vaikut­ta­vat aivo­jen kehi­tyk­seen tai sil­ta-rakenne voi joutua tuu­lessa res­o­nanssi­in, joka romaut­taa muuten riit­tävän vah­van sillan.
    — Puut­teel­lis­ten tieto­jen joh­dos­ta sys­tee­mi jae­taa osi­in väärin. Esim. ilmas­tom­a­llin tapauk­ses­sa vas­ta viime aikaoina on alet­tu ottaa huomioon merien vaiku­tus, jot­ka varas­toi­vat tuhat ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilmakehä.
    — Sys­teemi­in kuu­luu vielä tun­te­nat­to­mia osia. Esim. ilmas­tom­a­llis­sa ei ote­ta ollenkaan huomioon avaru­us­pö­lyä / erikokoisia mete­ori­it­te­ja, ym., vaan olete­taan avaru­us homogeenisek­si, jota se ei tietenkään ole.
    — Mallista tulee hel­posti niin suuri / mon­imutkainen, että sen lasken­nalli­nen hallinta käy mah­dot­tomak­si, tai siitä tulee hait­se­ma­ton “kaaos”, jota joudu­taan keinotekois­es­ti tuu­naa­maan tai yksinker­tais­ta­maan. Tästä syys­tä säätä ei pystytä ennus­ta­maan luotet­tavasti paria päivää pidemmälle…
    — Onnis­tu­ak­seen lmas­ton sim­u­laa­tioma­lli tarvit­see perus­tak­seen hyvät mit­taus-datat. Tässä onkin ilmas­to-maillin suurin ongelma.
    Datat ovat nimit­täin hyvinkin epälu­otet­tavia; niitä on vain har­voista paikoista (pil­vistä ja meristä tuskin ollenkaan) ja ver­rat­tain lyhyeltä ajal­ta, avaru­ud­es­ta tule­via tek­i­jöitä ale­taan vas­ta nyt jotenkin hahmottamaan.…

    Kaiken kaikki­aan näyt­tää ole­van suuri ris­ki sille, että koko nykyi­nen ilmas­tom­a­lli pal­jas­tuu ennen pitää yhdek­si tieteen suurim­mista virheistä.

    Sit­ten ruve­taankin hake­maan syyl­lisiä ja maksumiehiä!

    Siinä vai­heessa kaikenkar­vaiset pop­ulis­tit ja maail­man­lop­un ennus­ta­jat ovatkin jo keksi­neet jotain ihan muu­ta kivaa; esimerkik­si sel­l­aisen suosi­tun pelin, jos­sa agry-finns rit­soil­la ammu­taan kaik­ki ilmas­to-ter­ror­is­tit avaruuteen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja skeptikko

  116. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Mitä Bal­masedan ja Tren­berthin paperi­in tulee, ilmas­to­tutk­i­ja Judith Cur­ry tote­si sen päätelmien ole­van “incon­clu­sive”, joten kadon­neen läm­mön etsin­tä jatkuu yhä.

    http://judithcurry.com/2013/03/29/has-trenberth-found-the-missing-heat/

    Kiitos linkistä. Cur­ry ei sano, ainakaan linkkiäsi pikaises­ti vilka­isten, nimeno­maan että “läm­mön met­sästys jatkuisi”, vaik­ka sanookin että Tren­berthin paperi ei vielä ole täysin pitäväl­lä pohjalla.

    Spe­si­fis­es­ti, hän sanoo käsit­tääk­seni kak­si asiaa:

    (1) ORAS4:n, useista lähteistä yhdis­te­tyn merten tilaa kuvaa­van data­joukon, rak­en­tamises­sa käyte­tyt tilas­tol­liset tekni­ikat pitää käy­dä riip­pumat­tomasti läpi ja per­a­ta kun­toon. Cur­ryn mielestä pitää sulkea pois mah­dol­lisu­us että vuon­na 2000 alka­nut syvien vesien läm­pen­e­m­i­nen olisi datan tilas­tol­lis­es­ta käsit­telystä johtu­va arte­fak­ta. Fair enough, olen samaa mieltä.

    (2) 2000 yht’äkkiä käyn­nistyneelle syvien vesien läm­pen­e­miselle pitää löytää joku fysikaa­li­nen mekanis­mi. Cur­ry mainit­see hypo­teesina vuon­na 2000 tapah­tuneen merivir­to­jen mas­si­ivisen uudelleen­järjestymisen Tyynel­lämerel­lä, mut­ta sanoo että tapah­tu­man vaiku­tuk­sia ei ole juurikaan analysoitu. En ole ennen kuul­lutkaan tuom­moi­ses­ta uudelleenjärjestymisestä.

    Siis Cur­ryn mielestä Tren­hbertin tapaus on nimeno­maan ‘incon­clu­sive’, hän ei sul­je pois mah­dol­lisu­ut­ta etteikö läm­pö menisi meri­in ja Tren­berth-paperin havain­not voisi olla merk­ki tästä. Mut­ta että asia on kesken. 

    Itseäni häir­it­see säteily­tas­apaino. Jos aurinko ei ole him­men­nyt vaan sieltä tulee edelleen se 175 petawat­tia, eikä läm­pöte­hon pois hei­jas­tu­mises­sa ole tapah­tunut muu­tok­sia (sitähän kai? seu­rataan mm. täl­lä vehkeel­lä … nojaa tuo ei ole ehtinyt olla radal­la tarpeek­si kauaa) niin että jon­nek­in­han sen tehon on mentävä.

    Merien läm­pen­e­misen, vaik­ka sit­ten poh­jal­ta, pitäisi muuten olla havait­tavis­sa meren­pin­nan nousuna veden läm­pölaa­jen­e­misen vuok­si. Mut­ta eipä tuos­sa osu mutkaa silmään vuo­den 2000 kohdalla…

  117. Raimo K: Mut­ta kaiken­laista voi silti väittää? 

    Ihmi­nen pystyy keräämään tietoa monipuolis­es­ti, jos halu­aa. Nyky­i­sisä “ilmas­to asiantun­ti­jois­sa” on se vika, että on löy­det­ty teo­ria, joka tukee omia isme­jä, eikä edes viit­sitä kuun­nel­la laa­jem­min asi­aan liit­tyvää keskustelua.

    Itse olen melko var­ma, että ilmas­to muut­tuu. Kaik­ki muu onkin sit­ten hämärän peitossa. 🙂 Tarvi­taan lisää tutkimus­ta, kos­ka asia on merk­itävä. Tutkimuk­sen on toiv­ot­tavaa perus­tua laa­ja-alais­es­ti saatavis­sa ole­vi­in tietoi­hin, ei johonkin nau­ret­taavaan muu­ta­man kymme­nen vuo­den mit­taiseen aikasarjaan.

  118. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    — Osien ris­tikkäis-vaiku­tuk­sista johtuen sum­ma-sys­te­mi onkin jotain aivan muu­ta, kuin osat erik­seen. Esimerkik­si on todet­tu, että ihmisen suolis­to-bak­teer­it vaikut­ta­vat aivo­jen kehi­tyk­seen tai sil­ta-rakenne voi joutua tuu­lessa res­o­nanssi­in, joka romaut­taa muuten riit­tävän vah­van sillan.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja skeptikko 

    Aivan.
    Lie­nee tot­ta, että suolis­to­bak­tee­rien vaiku­tus­ta ei ole ilmas­ton muu­tok­ses­sa otet­tu riit­tävästi huomioon.
    Taco­ma Nar­rows sil­lan rom­ah­dukss­ta v. 1940 lie­nee sitä­vas­toin opit­tu, kos­ka vas­taavaa ei nyky­isin tapahdu.

  119. AH: Maa­pal­lon ja eliöstön kannal­ta on ihan hyvä jos ihmiskun­nan omien toimien joh­dos­ta olo­suh­teet nykyisen suu­ruiselle ihmis­määrälle muut­tuvat sietämät­tömik­si. Merive­den pin­ta siis nousee, väki vähe­nee ja kalat saa­vat olla rauhas­sa. Mikäli mitään ei taph­du niin meret kalaste­taan tyhjäksi.

    Jos ilmas­to muut­tuu, niin samal­la häviävät vil­jelysmaat, tulee katovu­osia, jne. eli tulee nälän­hätää, jol­loin meret myöskin kalaste­taan tyhjäk­si jopa nyky­tah­tia nopeammin.

  120. Tääl­läkään ei ole tul­lut pahem­min konkreet­tisia ehdo­tuk­sia päästö­jen vähenemiseen.

    Jos minä olisi Vihreä, niin vaatisin hiilivoimaloille käyt­tökiel­toa ja ydin­voimaloiden lisärakentamista.

    Kos­ka Vihreät aja­vat täysin päin­vas­taista poli­ti­ikkaa eli ydin­voimalat käyt­tökiel­toon ja hiilivoimalat tilalle, niin eipä niitäkään päästöt kauheasti huo­le­ta. Ihme­tyt­tää vain kovasti moko­ma toiminta.

  121. Mikko Kivi­ran­ta:
    Itseäni häir­it­see säteily­tas­apaino. Jos aurinko ei ole him­men­nyt vaan sieltä tulee edelleen se 175 petawat­tia, eikä läm­pöte­hon pois hei­jas­tu­mises­sa ole tapah­tunut muu­tok­sia (sitähän kai? seu­rataan mm. täl­lä vehkeel­lä … nojaa tuo ei ole ehtinyt olla radal­la tarpeek­si kauaa) niin että jon­nek­in­han sen tehon on mentävä.

    Albe­dos­ta löy­tyy kyl­lä pidem­pääkin sar­jaa, esim.:

    Pal­lé et al., Changes in the Earth­’s reflectance over the past two decades, Sci­ence 2004

    Sinän­sä mie­lenki­in­toinen huomio, että koko läm­pen­e­mis­jak­son ajan albe­do on pienen­tynyt ja kun läm­pö alkoi men­nä merin, niin albe­do kään­tyi kasvu­un. Havait­tu muu­tos vas­taisi suu­ru­udeltaan jopa 6,8 W/m^2, jon­ka suurem­pi kuin IPCC:n arvio ihmiskun­nan päästö­jen aiheut­ta­mas­ta säteilypakotteesta.

    No, ehkä täl­laisi­in tulok­si­in kan­nat­taa suh­tau­tua tiety­il­lä varauk­sil­la, kos­ka käsit­tääk­seni Oikeaop­pi­sis­sa piireis­sä Pal­léa pide­tään vähin­tään yhtä kajah­ta­neena hörhönä kuin Svens­markia ja että Pal­lé voi näi­den mielip­itei­den mukaan työn­tää albedon­sa samaan paikkan kuin Svens­mark kos­miset säteensä…

  122. Mit­tausten luotet­tavu­us on paljon ollut esillä. 

    Min­un mielestäni läm­pötilo­jen mit­tauk­sen ohel­la ja täy­den­nyk­senä pitäisi mita­ta myös ilmanpaineita.

    Kansanomais­es­ti asi­aa pelk­istäen läm­pömit­tarien rin­nal­la olisi hyvä olla ilman­paine­mit­tari. Ilman­paineesta voidaan laskea ilmaseok­sen omi­naisuuk­sien mukainen keskilämpötila. 

    Ilman­paineme­telmä ei ole samal­la taval­la herkkä ympäristötek­i­jöille kuin läm­pötil­amit­taus. Eräässä tutkimuk­ses­sa esimerkik­si todet­ti­in, että Kaisaniemen mit­taus­pis­teen keskiläm­pöti­la on nous­sut kolmisen astet­ta kaupun­gin kasvun myötä.

    Kaisaniemen ilman­paineisi­in kaupun­gin tuo­ma läm­pö ei ole voin­ut vaikut­taa. Tästäkin syys­tä ilman­paine­mit­taus olisi hark­it­semisen arvoinen asia.

  123. Janne S: Niin eli tuo vas­tus­tuk­sesi perus­tuu aika pitkälle mutu-tun­tu­maan, ja ehkäpä 

    Ker­ropa mis­tä tältä pal­lol­ta löy­tyy sel­l­ainen ihme yksilö, jon­ka asen­noi­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­seen perus­tuu johonkin muuhun kuin mutu­un? Riit­tää kun selailee jotain AR4:n lis­to­ja tun­tem­at­tomista tai huonos­ti­tun­ne­tu­ista tek­i­jöistä, niin voi vaku­ut­tua, että jokaikisen ilmas­to­tutk­i­jan käsi­tyskin kokon­aisud­es­ta on mutua.

    Tietysti voi aina argu­men­toi­da sen puoles­ta, että asi­aan per­hetyneen tutk­i­jan mutu on muiden mutua tarkem­pi (vaik­ka näin ei vält­tämät­tä ole esim. omaan itseke­hit­tämään lem­pi­teo­ri­aansa rakas­tuneen tutk­i­jan kohdal­la). Tutk­i­joiden kon­sen­suk­seen vetoamises­sa kan­nat­taa muis­taa se pieni ryh­mäp­sykologi­nen havain­to, että yksilöt voivat ryh­mässä pää­tyä paljon jyrkem­pään kan­taan kuin yksikään ryh­män jäsenistä yksin päätyisi.

    Lop­putari­naa en ymmär­rä. Suurin osa kansas­ta ei odota tuomiopäivää, vaan sitä että saa­vat syödä lihansa, kaa­sutel­la moot­toti­tiel­lä ja käy­dä kaukoidässä kenenkään häir­it­semät­tä. Suh­teel­lisen rankkaa vas­tus­tus­ta­han sieltä löy­tyy jos joku yrit­tää puut­tua näi­hin yksilön peru­soikeuk­si­in ympäristöargumentein. 

    Kyl­lä kansalle on myy­ty mieliku­va vääjäämät­tömästä tuomiopäivästä ja niin­pä mon­et tun­tu­vat suo­ras­taan hinku­van yhä kauheampia katas­trofiske­naar­i­oi­ta. Vai mik­si meil­lä muuten ei vielä näy vihaisia kansan­li­ikkeitä vaa­ti­mas­sa asi­api­toisem­paa uuti­soin­tia ja val­is­tus­ta? Päin vas­toin — jos joku paha ja ilkeä jälkipolvia vihaa­va denial­isti pääse jonkun ker­ran ääneen, niin kansan kesku­ud­es­ta nou­se­vat spon­taan­it lynkkausjoukot mobil­isoitu­vat het­kessä säälimät­tömään ilmastorikollisjahtiin.

    Kansa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Naturea, noin pääsään­töis­es­ti. Sehän tässä suurin ongel­ma onkin. Läm­pen­e­misen pysähtymis­es­täkin puhutaan vain blo­gos­fääris­sä. GRL:ssä san­o­taan että läm­pö karkaa meri­in. [1]

    Minä nyt en ihan ymmär­rä tuo­ta sin­un argu­ment­tia — mik­si ihmeessä use­at kymmenet — sadat huip­pututk­i­jat ja tutkimus­ryh­mät ovat suun­nan­neet ilmeisen suuren panos­tuk­sen etsiessään kadon­nut­ta läm­pöä tai jotain muu­ta seli­tys­tä sille mik­si ei ole ihan läm­men­nytkään niin kuin piti, jos asi­as­ta puhutaan vain jos­sain “blo­gos­fääris­sä”? Haaskaa­vatko he veron­mak­sajien raho­ja olemat­tomien asioiden jahtaamiseen?

    [1] MA. Bal­mase­da, KE. Tren­berth, E. Käl­lén (2013) Dis­tinc­tive cli­mate sig­nals in reanaly­sis of glob­al ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

    Ja yksikö tuore paperi ratkaiseen koko ongel­man? Tuo­ta­han ovat arvostelleet Cur­ryn lisäk­si mon­et muutkin tutk­i­jat ja jopa aiem­mas­sa keskustelus­sa esi­in­pul­pah­ta­neen MetOf­f­i­cen raportin mukaan asi­as­ta ei ole riit­tävästi mit­tausti­eto­ja, jot­ta siinä voitaisi­in ottaa kan­taa suun­taan tai toiseen — näin vaik­ka ko. raportin kir­joit­ta­jat itse usko­vat kyseiseen hypoteesiin.

  124. Lep­oti­la zZ: Ellet toisin osaa perustel­la, näyt­tää siltä, että he ovat vain keksi­neet, kuin­ka mon­ta syk­liä he halu­a­vat käyt­tää, gen­eroi­neet eri­laisia “malle­ja” ja valin­neet sen, jon­ka käyrä heitä eniten miellytti.Ja sinä heität sen oikeasti vai­h­toe­htona todel­lisille ilmastomalleille?

    Todel­li­sis­sa ilmas­tom­a­lleis­sa ei sit­ten ole yhtään arvauk­sia — ja sovi­tuk­sia — mukana? Has­su jut­tu, että jokainen malli käyt­tää aikalail­la oman kaltaista set­tiä pakot­tei­den suu­ruuk­sista, takaisinkytken­nöistä yms. ja tuot­ta­vat siten hyvin hajanaisen setin “arvauk­sia” ilmas­to­herkkyy­delle. Ja kaikesta tästä huoli­mat­ta kaik­ki mallit tois­ta­vat läh­es hellyyt­tävän yksimielis­es­ti men­neisyy­den ja tuot­ta­vat yht­eneväiset ennus­teet tulevaisuudesta.

    Jos ilmas­tom­a­llit jotekin vas­taisi­vat oikeaa todel­lisu­ut­ta, niin luulisi, että oikeaan tulok­seen pää­tyy vain yksi malli ja vain yhdet arviot pakot­teista ja muus­ta oli­si­vat oikeat. Kun näin ei ole, niin mielestäni on aika oikeutet­tua väit­tää, että ko. mallit ovat vain älyt­tömän kallis ja raskas tapa tehdä käyränsovitusta.

  125. Juho Laatu: Jos tarkoi­tus on pitää yhteiskun­nan sta­tus quo ja väl­tel­lä uud­is­tuk­sia, on erit­täin järkevä strate­gia hajaut­taa keskustelu lukuisi­in (enem­män tai vähem­män järke­vi­in) yksi­tyisko­hti­in ja väit­teisi­in ja niiden pohd­in­taan. Denial­istien (strate­gian) logi­ik­ka voi siis olla (yleisel­lä tasol­la, hei­dän tavoit­tei­den­sa näkökul­mas­ta) kun­nos­sa, vaik­ka hei­dän esit­tämis­sään yksit­täi­sis­sä asiois­sa logi­ik­ka olisi heikom­paakin. Lisäk­si tuo leiri voi sisältää sekä keskustelua (strate­gisel­la tasol­la) ohjaavia taho­ja, ja taho­ja, jot­ka toimi­vat vain väit­te­lyn käsikas­saroina (kaikin mah­dol­lisin argumentein). 

    Tulinkin tuos­sa juuri paikallisen denial­is­tiloosin strate­gia­palaverista, jos­sa pohdit­ti­in kuin­ka jalka­u­tamme päivite­tyn globaalin denial­is­tis­trate­gian paikalliselle tasolle. Lisäk­si keskuste­limme Bilder­berg-seu­ran ja Illu­mi­naatin edus­ta­jien kanssa miten koordi­noimme han­kkeet kaikkien mah­dol­lis­ten uud­is­tusten torpedoimiseksi.

    Ihan antoisa kok­ous — varsinkin, kun täl­lä ker­taa taas jaet­ti­in öljy-yhtiöi­den palkkiosek­it bonusten kera ansiokkaas­ta dis­in­for­maa­tion levittämisestä.

    Käsit­tämät­tömät ris­tiri­itaisu­ude­tkin voivat siis toimia denial­istien eduksi.

    Niin — tai voisiko­han mitenkään olla mah­dol­lista, että Suures­sa Ker­to­muk­ses­sa Kauhis­tut­tavas­ta Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta voisi itsessään olla käsit­tämät­tömiä ris­tiri­itaisuuk­sia ynnä muu­ta kummallista?

  126. Kansa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Naturea, noin pääsään­töis­es­ti. Sehän tässä suurin ongel­ma onkin. Läm­pen­e­misen pysähtymis­es­täkin puhutaan vain blo­gos­fääris­sä. GRL:ssä san­o­taan että läm­pö karkaa meri­in. [1]

    [1] MA. Bal­mase­da, KE. Tren­berth, E. Käl­lén (2013) Dis­tinc­tive cli­mate sig­nals in reanaly­sis of glob­al ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

    Tren­berthin paperi perus­taa väit­teen­sä läm­mön “karkaamis­es­ta meri­in” jälleen ker­ran mallei­hin. Mit­tauk­sil­la täl­laista väitet­tä ei ole voitu todentaa.

    Tren­berthiltä puut­tuu myös fysikaa­li­nen malli, jol­la läm­min vesi voisi siir­tyä noin syvälle. Meris­sä ker­rostuneisu­us on joko läm­pö- tai suo­laisu­us­po­h­jaista. Läm­min tai vähä­suo­lainen jää pinnalle.

  127. Tapio: Sitä on vähän vaikea löytää, kun tutkimuk­set tehti­in jo 1800-luvulla.

    Mik­si ihmeessä tässä keskustelus­sa keski­tytään vain maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan nousu­un ? Kohteena­han on ilmas­to­muu­tos ja ilmas­toon kuu­luu muu­takin kuin läm­pöti­la, esim tuulet, pil­vet, sade.

    Miten denial­is­tit kiistävät sen, ettei lisään­tynyt ener­gian net­toen­er­giavuo ajan mit­taan yhtään muut­taisi ilmas­toa? Mon­et noista läm­pöti­lan nousua hillit­se­visä palaute­mekanis­meistä tarkoit­ta­vat sel­l­aise­naan ilmas­to­muu­tos­ta, esim. pil­visyy­den lisään­tymi­nen. Myös mereen varas­toitunut läm­pö vääjäämät­tä vaikut­taa ilmastoon. 

    1800-luvul­la viitan­net Svante Arrhe­niuk­sen alkeel­lisi­in “spek­trim­it­tauk­si­in”, joi­ta hän julka­isi 1896 ulos tulleessa paperis­saan. Tuos­sa paperis­sa hän arvioi hiilid­iok­sidin määrän tuplaan­tu­misen aiheut­ta­van 5–6 asteen lämpenemisen.

    Arrhe­nius kuitenkin huo­masi tehneen virheen ja kor­jasi tuo­ta arvio­ta 1906 ulos tulleessa paperis­sa 1.6 asteeseen — luku­un, joka on lähel­lä viimeaikaisia vuo­den 2012–2013 tutkimuk­sia aiheesta.

    1.6 astet­ta on niin vähäi­nen luku, ettei sen vuok­si ole mitään syytä tehdä mitään.

    Any­way, tuokin ilmiö pitäisi havai­ta maan pinnal­ta tehtävistä takaisin­säteilyn mit­tauk­sista. Valitet­tavasti nuo pitkäaikaismit­tauk­set näyt­tävät trendiä väärään suun­taan (läm­pen­e­mis­te­o­ri­oiden näkökul­mas­ta) 1)

    Mitä tulee tuulisu­u­teen, pil­visyy­teen ja sateisu­u­teen, ei niis­sä ole mis­sään havait­tavis­sa mitään selvää trendiä mihinkään suuntaan. 

    Myöskään merien läm­pen­e­mis­es­tä on turha puhua, sil­lä läm­pen­e­m­i­nen on ollut hyvin lähel­lä olema­ton­ta vuo­den 2003 jäl­keen. Mis­tään läm­mön hyp­päämis­es­tä syvyyk­si­in ei ole mitään suo­ria todisteita.

    1) Gero, P. Jonathan, David D. Turn­er, 2011: Long-Term Trends in Down­welling Spec­tral Infrared Radi­ance over the U.S. South­ern Great Plains. J. Cli­mate, 24, 4831–4843.

    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI4210.1

  128. Mikko Kivi­ran­ta: …merivir­to­jen mas­si­ivisen uudelleenjärjestymisen…

    Ter­mi on itse asi­as­sa ‘cir­cu­la­tion’ joka voi tarkoit­taa joko merivir­to­ja tai tuulisysteemejä.

  129. Poth1ue1: Tulinkin tuos­sa juuri paikallisen denial­is­tiloosin strate­gia­palaverista, jos­sa pohdit­ti­in kuin­ka jalka­u­tamme päivite­tyn globaalin denial­is­tis­trate­gian paikalliselle tasolle. Lisäk­si keskuste­limme Bilder­berg-seu­ran ja Illu­mi­naatin edus­ta­jien kanssa miten koordi­noimme han­kkeet kaikkien mah­dol­lis­ten uud­is­tusten torpedoimiseksi. 

    En halua väit­tää, että paikalli­nen loosi olisi vas­tu­us­sa strate­gias­ta. Ehkä loosinne toimii tais­telus­sa käsikassarana. 😉

    Vähän vakavam­min. Ehkä olemme yhtä mieltä siitä, että keskustelun hajaut­ta­mi­nen kaikkien yksi­tyisko­h­tien epäi­lyk­si on edulli­nen strate­gia muu­tos­ta vas­tus­taville denial­is­teille (otta­mat­ta kan­taa siihen koordi­noiko joku tätä strate­giaa vai ei). Oletko samaa mieltä?

    Ihan antoisa kok­ous – varsinkin, kun täl­lä ker­taa taas jaet­ti­in öljy-yhtiöi­den palkkiosek­it bonusten kera ansiokkaas­ta dis­in­for­maa­tion levittämisestä. 

    En myöskään väitä, että saisit han­kkeelle­si rahoi­tus­ta jostain. Ehkäpä omien taloudel­lis­ten etu­jen tur­vaami­nen on riit­tävä motiivi.

    Niin – tai voisiko­han mitenkään olla mah­dol­lista, että Suures­sa Ker­to­muk­ses­sa Kauhis­tut­tavas­ta Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta voisi itsessään olla käsit­tämät­tömiä ris­tiri­itaisuuk­sia ynnä muu­ta kummallista? 

    Näin­hän denial­istien kuu­luu sanoa, kos­ka se on heille strate­gis­es­ti edullista (= monien mah­dol­lis­ten epä­var­muusko­h­tien tuomi­nen esille). Lisäk­si väite on tot­ta siinä mielessä, että var­maankin jokaises­sa ilmas­to­muu­tos­mallis­sa lie­nee epätäs­mäl­lisyyk­siä, yleistyk­siä, ja tietenkin huo­mat­tavaa epä­var­muut­ta tulosten tarkku­u­den suh­teen. Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on tun­netusti vaikeaa.

    Minus­ta mie­lenki­in­toinen kysymys on se, kum­mal­la osa­puolel­la on todis­tus­taak­ka. Tuleeko alarmistien todis­taa, että maa­pal­lo pok­sah­taa var­masti tai ympäristömme tila huononee var­masti, vai tuleeko denial­istien todis­taa, että nykyisel­lä tiel­lä voidaan ede­tä tur­val­lis­es­ti? Molem­mat ovat tietenkin aika mah­dot­to­mia tehtäviä. Ehkä voimme vedo­ta ihmiskun­nan pahaan tietoa kasaa­van menetelmän eli tieteen tulok­si­in. Tieteelli­nen totu­ushan on määritelmäl­lis­es­ti sama kuin tiedey­hteisön kon­sen­sus. Sel­l­ainen­han meil­lä jo on, eli voimme pitää totuute­na, että ihmisen toimil­la on merkit­tävä vaiku­tus ilmas­toon. Poli­itikko­jen (ja äänestäjien) asia on kai päät­tää, annetaanko men­nä ilois­es­ti eteen­päin entiseen tapaan, vai jar­rutel­laanko ilmas­ton muutosta.

    Näi­den keskeis­ten asioiden rin­nal­la eri mallien eri­laiset epä­var­muustek­i­jät lienevät aika saman­teke­viä. Samoin sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, onko denial­istien strate­gia keskusjo­htoinen, yksit­täis­ten ihmis­ten itse kek­simä, vai sat­un­nainen tulos. Hyvä strate­gia tuo keskustelun hajaut­ta­mi­nen ja kaiken kiistämi­nen kuitenkin on. Se on selvästi ajanut alarmistien leirin puo­lus­tusasemi­in, puo­lus­ta­maan jokaista lätkä­mailan yksi­tyisko­htaa. Keskustelun hajanaisu­u­den vuok­si myös poli­itkot ovat siinä “onnel­lises­sa” ase­mas­sa, että hei­dän ei tarvitse tehdä ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan vaa­timia ikäviä päätöksiä.

    Ehkä rohke­nen väit­tää, että denial­istien joukos­sa on ainakin joitain taitavia yksilöitä, jot­ka ymmärtävät eri­lais­ten väit­telystrate­gioiden merk­i­tyk­sen, ja sik­si ymmärtävät myös laa­jan vas­ta-argu­ment­tivi­idakon gen­eroimisen keskustelua hidas­ta­van ja harhateille ohjaa­van (ja sik­si ainakin joidenkin denial­istien tavoit­tei­ta palvel­e­van) vaiku­tuk­sen hyödyllisyyden.

  130. “Mei­dän jälkee,me vedepaisumus…”

    Eilen oli kau­nis kesäil­ta. Päätin viihdyt­tää itsenäni avoau­toa­jelul­la Inkooseen ja takaisin. Koti­in tul­tua sopi lukea Econ­o­mistista Kiinan ympäristöongelmista.

    Olen myös lujal­la tietämät­tömyy­teen perus­tu­val­la vakau­muk­sel­la pää­tynyt tulok­seen, että maail­man ljy­varat riit­tävät vielä 100 vuot­ta, mut­ta ei pidem­pään. Minä voin jatkaa uni­ani ja unlemointiani.

    Jo län­si­maisenkin perin hätäisen his­to­ri­ankäsi­tyk­sen mukaan tuhat vuottt on aika lyhyt aika. Sitä aikaa fos­si­iliset polt­toaineet eivät kestä nykyisel­lä käytöllä.

  131. Poth1ue1: Tulinkin tuos­sa juuri paikallisen denial­is­tiloosin strate­gia­palaverista, jos­sa pohdit­ti­in kuin­ka jalka­u­tamme päivite­tyn globaalin denial­is­tis­trate­gian paikalliselle tasolle. Lisäk­si keskuste­limme Bilder­berg-seu­ran ja Illu­mi­naatin edus­ta­jien kanssa…

    Olette selvästikin sopi­neet siel­lä Bilder­berg-seuras­sa mainit­se­vanne Illu­mi­natin, tehdäk­senne epäil­i­jät naurunalaisiksi.

  132. Fak­taa: 1800-luvul­la viitan­net Svante Arrhe­niuk­sen alkeel­lisi­in “spek­trim­it­tauk­si­in”, joi­ta hän julka­isi 1896 ulos tulleessa paperis­saan. Tuos­sa paperis­sa hän arvioi hiilid­iok­sidin määrän tuplaan­tu­misen aiheut­ta­van 5–6 asteen lämpenemisen.

    Anteek­si, että jankkaan peri­aat­teel­lista erot­telua hiilid­iok­sidin ja muiden kasvi­huonekaa­su­jen läm­mit­tävän vaiku­tuk­sen, siis kasvi­huoneilmiön, ja ilmas­to­muu­tok­sen välillä.

    Fysikaa­li­nen kasvi­huoneilmiö on teo­reet­tis­es­ti ennustet­tu ja lab­o­ra­to­rios­sa tarkasi mitat­tu fak­ta. Sen kiistämiseen on turha käyt­tää aikaa.

    Kun kasvi­huonekaa­supi­toisu­udet nou­se­vat, maa­pal­lolle pyrkii kasvi­huoneilmiön takia jäämään aiem­paa enem­män ener­giaa, mikä käyn­nistää eri­laisia vas­tavaiku­tuk­sia, joista mon­et näkyvät ilmas­to­muu­tok­se­na. Ylimääräen­er­gian­han on jon­nekin kulutet­ta­va eikä se p.o. tasoil­la voi muut­tua suo­raan aineeksi.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la, miten e.m. tapah­tu­maketju kiis­tetään. Sen sijaan ilmas­to­muu­tok­sen suu­ru­ud­es­ta, maanti­eteestä ja aikataulus­ta voidaan kiis­tel­lä maail­man tap­pi­in asti, aina­han joku voi vaa­tia ennusteil­ta 99,999…9% varmuutta.

    Ain­oa keino estää ilmas­to­muu­tos on vaikut­taa kasvi­huonekaa­supi­toisuuk­si­in (-määri­in). Peri­aat­teessa jotkut vas­tavaiku­tuk­set, siis palaute­mekanis­mit, voisi­vat sta­biloi­da pitoisu­udet jollekin hai­tat­toma­lle tasolle. On kuitenkin vaikea nähdä jotain (luon­nol­lista) palaute­mekanis­mia, joka ei vaikut­taisi muuhun luon­toon. Esim. vaik­ka meret sito­vat CO2:a, ne hap­pamoitu­vat samal­la, mis­tä on omat haittansa.

  133. Juho Laatu:

    Minus­ta mie­lenki­in­toinen kysymys on se, kum­mal­la osa­puolel­la on todis­tus­taak­ka. Tuleeko alarmistien todis­taa, että maa­pal­lo pok­sah­taa var­masti tai ympäristömme tila huononee var­masti, vai tuleeko denial­istien todis­taa, että nykyisel­lä tiel­lä voidaan ede­tä tur­val­lis­es­ti? Molem­mat ovat tietenkin aika mah­dot­to­mia tehtäviä.
    Ehkä voimme vedo­ta ihmiskun­nan pahaan tietoa kasaa­van menetelmän eli tieteen tulok­si­in. Tieteelli­nen totu­ushan on määritelmäl­lis­es­ti sama kuin tiedey­hteisön kon­sen­sus. Sel­l­ainen­han meil­lä jo on, eli voimme pitää totuute­na, että ihmisen toimil­la on merkit­tävä vaiku­tus ilmastoon. 

    Todis­tus­taak­ka on tietysti alarmis­teil­la, kos­ka hehän tämän sirkuk­sen alulle lait­toi­vat. Hei­dän olisi ainakin syytä muis­taa Carl Saganin sanat:

    “Kovat väit­teet vaa­ti­vat kovia todisteita.”

    Tois­taisek­si ilmas­to on läm­men­nyt esi­te­ol­lis­es­ta ajas­ta (sat­tumal­ta pikku­jääkau­den lopus­ta) noin 0,8 astet­ta, ja mil­laisia epä­suo­tu­isia vaiku­tuk­sia sil­lä on ollut?

    Jatkon suh­teen olemme vain eri­lais­ten tietokone­mallien, ske­naar­i­oiden ja ennus­tusten varas­sa. Nykyiset mallit ovat kuitenkin vaaras­sa fal­si­fioitua seu­raavien muu­ta­man vuo­den aikana, joten niidenkö perus­teel­la tässä pitäisi muut­taa maakuop­paan asumaan?

  134. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Todis­tus­taak­ka on tietysti alarmis­teil­la, kos­ka hehän tämän sirkuk­sen alulle lait­toi­vat. Hei­dän olisi ainakin syytä muis­taa Carl Saganin sanat:

    “Kovat väit­teet vaa­ti­vat kovia todisteita.”

    Tiedey­hteisön mielipi­de siis on, että ihmisen toimil­la on merkit­tävä vaiku­tus ilmas­toon. Seu­raavak­si pitää pohtia muu­tosten vaar­al­lisu­u­den ja haitallisu­u­den astet­ta. Osa esite­ty­istä uskot­tavista ske­naar­i­oista on jopa ihmiskun­nan eloon­jäämisen kannal­ta vaar­al­lisia ja osa ihmiselle ja luon­nolle merkit­tävis­sä määrin haitallisia. Täl­laisia lop­putu­lok­sia emme halua. Meil­lä on karkeasti kak­si vai­h­toe­htoa. Joko luo­tamme siihen, että ongelmia ei tule, ja jatkamme aiem­paan tyyli­in, tai vai­h­toe­htois­es­ti vähen­nämme ilmas­toon vaikut­tavia toimi­amme niin, että riskiske­naar­i­oiden toteu­tu­mis­to­den­näköisyys putoaa lähelle nollaa.

    Nämä vai­h­toe­hdot tiede siis tar­joaa sekä alarmis­teille että denial­is­teille. Alarmistien ei tarvitse todis­taa jonkin yksit­täisen mallin toimivu­ut­ta tai joidenkin yksi­tyisko­h­tien oikeel­lisu­ut­ta. Riit­tää kun ottaa kan­taa tuo­hon edel­lä mainit­tuun peruskysymykseen.

    Val­in­ta siis on joko arpanopan heit­to maa­pal­lon, luon­non ja ihmiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta tai ihmisen ympäristöään hor­jut­ta­van käytök­sen oleelli­nen vähen­tämi­nen. Vaik­ka vaka­van tuhon toden­näköisyys olisi vain esimerkik­si yksi kuud­es­ta, voi hyvin pitää perustel­tuna olla heit­tämät­tä tuo­ta noppaa.

    Mei­dän tulee siis toimia nyt nykyisen tietämyk­semme varas­sa. Sel­l­ainen aja­tus, että val­it­sisimme arpanopan heiton sik­si, että emme vielä täysin tiedä mil­laisia tulok­sia mil­läkin numerol­la saadaan on älytön. Meil­lä on jo jonkin­lainen käsi­tys siitä, mil­laiset lop­putu­lok­set voivat olla mah­dol­lisia. Ja var­maa tietoa tule­vaisu­ud­es­ta on tietenkin mah­do­ton saa­da. Todis­tus­taakkaa ei siis voi käyt­tää niin, että se olisi peruste ratkaisu­jen viivästyt­tämiselle, tai tuki ilmas­ton muokkaamisen jatkamiselle. Päätös on tehtävä nyt niil­lä tiedoil­la, jot­ka meil­lä nyt on.

    Tois­taisek­si ilmas­to on läm­men­nyt esi­te­ol­lis­es­ta ajas­ta (sat­tumal­ta pikku­jääkau­den lopus­ta) noin 0,8 astet­ta, ja mil­laisia epä­suo­tu­isia vaiku­tuk­sia sil­lä on ollut?

    Vaikea sanoa mitä hait­taa tuo muu­tos on meille aiheut­tanut tai tulee aiheut­ta­maan. Esite­ty­istä yleisem­mistä ske­naar­i­oista pahim­mis­sa kai maa­pal­lon ilmas­to sekoaa tyystin. Lievem­mis­säkin yksi keskeinen ongel­ma on bio­di­ver­si­teetin vähen­e­m­i­nen nopei­den muu­tosten seurauksena.

    Jatkon suh­teen olemme vain eri­lais­ten tietokone­mallien, ske­naar­i­oiden ja ennus­tusten varas­sa. Nykyiset mallit ovat kuitenkin vaaras­sa fal­si­fioitua seu­raavien muu­ta­man vuo­den aikana, joten niidenkö perus­teel­la tässä pitäisi muut­taa maakuop­paan asumaan?

    Yritin edel­lä kuva­ta jo tärkeim­mät tode­tut fak­tat. Emme ole tietokone­mallien ja eri­lais­ten tule­vaisu­usske­naar­i­oiden varas­sa. Niitä voi kehit­tää vapaasti lisää, eikä niistä yksikään voi olla oikea ja tark­ka. Oleel­lista on se, otam­meko riskin ja heitämme arpaa, vai vähen­näm­mekö maa­pal­lon ilmas­toa muokkaavaa käytöstämme.

    Pitää ottaa huomioon vielä se, että ongel­mallisim­mat aineet eli fos­si­iliset hiilik­er­tymät lop­pu­vat ennustei­den mukaan joka tapauk­ses­sa melko pian. Kyse on siis siitä, poltam­meko ne kaik­ki ja jätämme sopeu­tu­misen vas­ta seu­raav­ille sukupolville, vai lopetam­meko niiden polt­tamisen jo tämän sukupol­ven aikana. Ikuisuuk­si­in ne eivät siis riitä. Kyse on vain siitä, jätäm­meko pian lop­pu­vas­ta fos­si­ilis­es­ta hiilestä osan maan alle vai jätäm­mekö kaiken hiilen poltet­tuna ilmaan. Ottaako sulupolvemme kaiken fos­si­il­i­sista ker­tymistä saata­van helpon taloudel­lisen hyö­dyn itselleen, vai luop­uuko se osas­ta näistä mah­dol­lisuuk­sis­taan oman ja tule­vien sukupolvien ympäristön eduksi?

    Yksi kysymys vielä. Kat­sotko todis­te­tuk­si, että mitään vakavaa hait­taa ei tule, vaik­ka jatkaisimme fos­si­ilien polt­tamista nykyiseen tahtiin?

  135. Asi­as­ta kiin­nos­tunut:
    ‘snip’
    Jatkon suh­teen olemme vain eri­lais­ten tietokone­mallien, ske­naar­i­oiden ja ennus­tusten varas­sa. Nykyiset mallit ovat kuitenkin vaaras­sa fal­si­fioitua seu­raavien muu­ta­man vuo­den aikana, joten niidenkö perus­teel­la tässä pitäisi muut­taa maakuop­paan asumaan?

    Mik­si olet harkin­nut maakuop­paan muut­tamista? Mitä näyt­töä sen ilmas­to­vaiku­tuk­sista on?

  136. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: P>Jatkon suh­teen olemme vain eri­lais­ten tietokone­mallien, ske­naar­i­oiden ja ennus­tusten varas­sa. Nykyiset mallit ovat kuitenkin vaaras­sa fal­si­fioitua seu­raavien muu­ta­man vuo­den aikana, joten niidenkö perus­teel­la tässä pitäisi muut­taa maakuop­paan asumaan?

    Tois­te­taan vielä Navier-Stokes yhtälöi­den fal­is­fioi­tu­mi­nen riit­tää min­ulle fal­si­fioimaan mallit. 40 vuodessa niin ei ole tapahtunut.

    Mikä sin­ulle riittää?

    Tule­vaisu­ud­es­ta — kuten kuolemis­es­ta keuhkosyöpään — on ilmeis­es­ti sin­un maail­man kuvalle­si liian vähän todis­tei­ta? Mil­lä perus­teel­la luulet että huomen­na aurinko nouse? Sekin on kova väite ja teoreettinen.

    Kovia todis­teio­ta on ollut sanois­in noin 80-luvun lopus­ta saak­ka ja tämän koko keskustelun piti lop­pua suun­nilleen kovin skep­tisen Stern­in raportin ilmestymiseen. Ei loppunut. 

    Tupakkaa ei kiel­let­ty 50-luvun lopus­sa, vas­ta nyt 60 vuot­ta myöhem­min. Kovien tod­sitei­den ollessa olemassa.

  137. Fak­taa:
    1.6 astet­ta on niin vähäi­nen luku, ettei sen vuok­si ole mitään syytä tehdä mitään.

    Any­way, tuokin ilmiö pitäisi havai­ta maan pinnal­ta tehtävistä takaisin­säteilyn mit­tauk­sista. Valitet­tavasti nuo pitkäaikaismit­tauk­set näyt­tävät trendiä väärään suun­taan (läm­pen­e­mis­te­o­ri­oiden näkökul­mas­ta) 1)

    1) Gero, P. Jonathan, David D. Turn­er, 2011: Long-Term Trends in Down­welling Spec­tral Infrared Radi­ance over the U.S. South­ern Great Plains. J. Cli­mate, 24, 4831–4843.

    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI4210.1

    Nuo mit­tauk­set koske­vat Yhdys­val­tain Suuria tasanko­ja. Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat ensisi­jais­es­ti muu­tok­sista pil­visyy­dessä. Eli pil­visyys on vähen­tynyt kesien, syksy­jen ja talvien osalta, ja lisään­tynyt keväisin. Artikke­lin kir­joit­ta­jien mukaan hei­dän datansa tar­joaa aineis­toa ilmas­tom­a­llien tes­taamisek­si. Mikä siis siinä on valitet­tavaa ilmas­tom­a­lleille? Ovatko mallit ennus­ta­neet lisään­tyvää pil­visyyt­tä Suurille tasangoille?

  138. Fol­low the money
    ‑Joku tästä alarmistien masi­noimas­ta Suomen ja Euroopan taloudel­lis­es­ta alasajos­ta hyö­tyy rahal­lis­es­ti. Joku hyö­tyy siitä, että tavalli­nen kansa kur­jis­te­taan vihreän älymys­töeli­itin maail­manku­vaa vas­taavak­si. Fik­su kap­i­tal­isti lie­nee val­lan innois­saan käytössään olev­as­ta pelimerk­istä; Huonoa omaatun­toa pote­va viher­poli­itikko­jen lau­ma, jon­ka taloudelli­nen ase­ma ei ole mitenkään riip­pu­vainen vaikka­pa teol­lisu­u­den ole­mas­saolosta omas­sa maas­sa tai Euroopassa.

  139. Sylt­ty: P>Uskomatonta on, että sama sak­ki jot­ka saar­naa talouden pelas­tamis­es­ta romut­ta­mal­la sen, nau­reskelee perus­suo­ma­lais­ten kat­teet­tomille lupauksille.

    Paperite­htaat lähtevät sinne mis­sä ovat kulut­ta­jat, siis Kiinaan. Eivät ne tänne Suomeen palaa tai jää, lupa­si­vat tai tekevät Per­sut ihan mitä tahansa. 

    Deval­vaa­tio voi olla ihan hieno idea, mut­ta ennenkin se seu­rauk­set ovat karmei­ta. Palk­ka leikkaan­tu­iu 20% mut­ta siitä ei puhuta Tupos­sa vaans e vain tehdään — ei voi syyt­tää Met­al­lia eikäö EK:ta… eikä poliitikoitakaan. 

    No, Ruot­si on yliar­voste­tun val­u­ut­tansa kanssa liris­sä, tosin heil­lä on maa­han­muu­ta­jia ja väekä sen ver­ran enem­män, että koti­markki­na hie­man vai­men­taa. Maa­han­muut­ta­jien avul­la Ruoti rak­en­taa vau­raut­ta ja urheilumen­estys­tä, tääl­lä taas tämä ei mene Perusuil­la jakoon lainkaan.

    Peru­jen inhimil­lis­es­ti ymmär­ret­tävä ongel­ma on, että paha maail­ma tor­ju­taan toivo­ma­l­la sinän­sä hyviä asioita. 

    Jos ilmas­ton­muu­tos katoasi toivo­ma­l­la, hienoa. Ei vain onnis­tu. Voisi­han Peru­jen puolueo­hjel­mas­sa pain­ovoiman tode­ta ole­van kiis­tanalainen ja epäilty teo­ria (kuten onkin) ja sik­si siitä ei tarvitse välit­tää, vaan parvekkeil­ta voi hypätä tur­val­lis­es­ti maa­han pää edel­lä. Sitähän tuo Peru­jen teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka ja muu touhu on.

  140. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Todis­tus­taak­ka on tietysti alarmis­teil­la, kos­ka hehän tämän sirkuk­sen alulle lait­toi­vat. Hei­dän olisi ainakin syytä muis­taa Carl Saganin sanat:

    “Kovat väit­teet vaa­ti­vat kovia todisteita.”

    Sik­si minä en uskokaan alarmis­tei­hin, ei heil­lä ole lainkaan kelvol­lista todis­tei­ta sen tuek­si, että CO2-tuplaus johtaisi viiden asteen läm­pen­e­miseen tai enemmän.

  141. Tässä ihan hyvää ajat­telemisen aihetta:

    Proac­tionary principle

    Ehkä kii­s­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­u­den asteesta, ilmas­toti­eteen luotet­tavu­ud­es­ta jne. voisi­vat olla vähän rauhal­lisem­pia, jos ongel­maa lähdet­täisi­in ratkaise­maan em. ratio­naaliselta poh­jal­ta eikä sil­lä raivo­hul­lun dog­maat­tisel­la ja vai­h­toe­hdot­toma­l­la taval­la kuin nyt. Täl­lä het­kel­lä malt­tia on välil­lä vähän vaikea pitää, kun tiede on val­jastet­tu kep­pi­hevosek­si “takaisin perunakuop­pi­in” ‑ide­olo­gialle.

  142. Juho Laatu:
    Yritin edel­lä kuva­ta jo tärkeim­mät tode­tut fak­tat. Emme ole tietokone­mallien ja eri­lais­ten tule­vaisu­usske­naar­i­oiden varas­sa. Niitä voi kehit­tää vapaasti lisää, eikä niistä yksikään voi olla oikea ja tark­ka. Oleel­lista on se, otam­meko riskin ja heitämme arpaa, vai vähen­näm­mekö maa­pal­lon ilmas­toa muokkaavaa käytöstämme.

    Yksi kysymys vielä. Kat­sotko todis­te­tuk­si, että mitään vakavaa hait­taa ei tule, vaik­ka jatkaisimme fos­si­ilien polt­tamista nykyiseen tahtiin? 

    En näh­nyt tek­stis­säsi mui­ta fak­to­ja, kuin viit­tauk­sen “tiedey­hteisön kan­taan”. Ilmeis­es­ti tarkoi­tat ilmas­to­tutk­i­joi­ta, kos­ka en muista, että asi­as­ta olisi pyy­det­ty mielipi­det­tä koko tiedeyhteisötä?

    Mut­ta kuitenkin, kyseinen ilmas­to­tutk­i­joiden kan­ta perus­tuu juurikin ilmas­tom­a­lle­hin, joil­la on viime vuosi­na ollut kau­ni­isti san­ot­tuna haastei­ta todel­lisu­u­den kuvaamisen kanssa. Havain­nol­lis­ta­va kuva vuode­tus­ta IPCC AR5:stä:

    http://fabiusmaximus.files.wordpress.com/2012/12/20121216-ipcc_fig1-4_models_obs.png

    Mitä fos­si­ilis­ten polt­tamiseen tulee, tois­tan saman jon­ka kir­joitin jo aiem­m­min: asteit­tainen fos­si­il­i­sista luop­umi­nen on täysin järkevä ja kan­natet­ta­va päämäärä, kos­ka lop­pu­vathan ne jos­sain vai­heessa. Sen sijaan en kan­na­ta sitä hirvit­tävää kiiret­tä, jol­la asi­aa ollaan hoita­mas­sa, kos­ka kor­vaa­va tekni­ik­ka on vielä täysin riit­tämätön­tä. Toki meil­lä olisi ydin­voimaa, mut­ta samat piir­it jot­ka vaa­ti­vat äänekkäim­min päästöleikkauk­sia vas­tus­ta­vat usein läh­es samal­la innol­la myös ydin­voimaa. Han­kala tilanne.

  143. JTS: Tois­te­taan vielä Navier-Stokes yhtälöi­den fal­is­fioi­tu­mi­nen riit­tää min­ulle fal­si­fioimaan mallit.40 vuodessa niin ei ole tapahtunut.

    Mikä sin­ulle riittää?

    Tule­vaisu­ud­es­ta – kuten kuolemis­es­ta keuhkosyöpään – on ilmeis­es­ti sin­un maail­man kuvalle­si liian vähän todis­tei­ta? Mil­lä perus­teel­la luulet että huomen­na aurinko nouse? Sekin on kova väite ja teoreettinen.

    Kovia todis­teio­ta on ollut sanois­in noin 80-luvun lopus­ta saak­ka ja tämän koko keskustelun piti lop­pua suun­nilleen kovin skep­tisen Stern­in raportin ilmestymiseen. Ei loppunut. 

    En ymmär­rä tuol­laista argumentointia.
    Mil­lä perus­teel­la ihmisen aiheut­ta­man (vaar­al­lisen) ilmas­ton­muu­tok­sen toden­näköisyys olisi ver­rat­tavis­sa auringon nousemiseen? Se ei ainakaan ole ylis­te­tyn tiedey­hteisön kanta.

    Tai­dat olla sel­l­ainen “alarmisti”, kun lisäk­si väi­tit Stern­in raport­tia skeptiseksi?

  144. Muu­tamia tarken­nuk­sia: maa­pal­lon keskläm­pöti­la on täl­lä haavaa siinä 14,0 astet­ta, 1998 oli pii­ki 14,58 Celsius-astetta .

    Suomen keskiläm­pöti­las­ta on huono puhua, kos­ka elämme pitkässä maas­sa näin korkeil­la lev­eyspi­ireil­lä. Helsingis­sä vuo­den keskiläm­pötiöla on n 5 , Jokioi­sis­sa n. 4 ja Sodankylässä n. ‑2 astetta.

    0,8 asteen muu­tos on veden jää­tymispis­teestä mitat­tuna läh­es 6 %:n nousu. Ei mitätön luon­non prosesseissa.

    Jok­sus pienet asi­at vaikut­ta­vat. Bagatel­li esimerk­ki eilisen astraal­isia sfääre­jä hipo­van keskustelun pohjalta:

    Tänä iltana Kirkkon­u­memal­la on enm­mäisen ker­ran tänä keäs­nä täysin pimeää (ns. tähti­ti­eteelli­nen pimeys) 5 min­u­ut­tia. Huomen­na, jo läh­es tun­ti. Vuorokau­den tuo­ma lisäys on melkoinen juuri näinä päiv­inä, kun sopi­al­la taval­la aurinko käy tarpeek­si horison­tin ala­puolel­la ja hipoo hämärärajaa.

  145. Juho Laatu:

    Vaikea sanoa mitä hait­taa tuo muu­tos on meille aiheut­tanut tai tulee aiheut­ta­maan. Esite­ty­istä yleisem­mistä ske­naar­i­oista pahim­mis­sa kai maa­pal­lon ilmas­to sekoaa tyystin. Lievem­mis­säkin yksi keskeinen ongel­ma on bio­di­ver­si­teetin vähen­e­m­i­nen nopei­den muu­tosten seurauksena.

    Välil­lä tulee mieleen sekin, että ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na ennuste­taan vain tuhoa. Tuomiopäivän pes­simistiset pro­fee­tat ovat vauhdissa.

    Mut­ta suomeen ennuste­taan pohjois-sak­san miel­lyt­tävää ilmas­toa. Entä jos saha­ras­sa alkaa sataa ja siitä tulee vilja-aitta?

    MIn­ul­la ei luon­nol­lis­es­ti ole aav­is­tus­takaan mitä tulee tapah­tu­maan. Point­ti­ni on, että pelot­tele­mal­la meitä yritetään manip­u­loi­da. Vähän kuin pyhk­oulus­sa aikoinaan: jos et usko joudut helvettiin.

  146. JTS: Paperite­htaat lähtevät sinne mis­sä ovat kulut­ta­jat, siis Kiinaan. Eivät ne tänne Suomeen palaa tai jää, lupa­si­vat tai tekevät Per­sut ihan mitä tahansa. 

    Jaa, euroopas­sako lopete­taan paperin kulu­tus joskus ensi vuonna? 

    Mitenkä tämä nyt sit­ten eroaa siitä “ilmas­ton­muu­tok­seen ei suomen toimil­la ole mitään merk­i­tys­tä , joten mei­dän ei kan­na­ta tehdä mitään”-argumentoinnisa?

    Vas­taan: Ei mitenkään. Kos­ka kaik­ki on jo menetet­ty, mei­dän ei kan­na­ta eikä tarvitse tehdän yhtikäs mitään. On päivän­selvää että paperinku­lu­tus las­kee. Mitä sit­ten? Olisiko suo­ma­lais­ten hevosenkenkien valmis­ta­jien pitänyt lyödä han­skat tiski­in jo vuon­na 1890 kos­ka “tule­vaisu­udessa kaik­ki liikku­vat autoil­la, hevoset katoa­vat, hevosenkenkiä ei tarvita”?

    Jos ilmas­ton­muu­tos katoasi toivo­ma­l­la, hienoa. 

    No se on toden­näköisem­pää kuin se, että romut­ta­mal­la tieten tah­toen teol­lisu­us, syn­tyykin uusi vahvem­pi teol­lisu­us huip­pu­vauh­tia. Siis ver­rat­tuna siihen, että annetaan asioiden men­nä luon­nol­lista tietään.

    Voisi­han Peru­jen puolueo­hjel­mas­sa pain­ovoiman tode­ta ole­van kiis­tanalainen ja epäilty teo­ria (kuten onkin) ja sik­si siitä ei tarvitse välit­tää, vaan parvekkeil­ta voi hypätä tur­val­lis­es­ti maa­han pää edellä.

    Tuo­han alkaa kuu­losta­maan suun­nilleen yhtä ter­veeltä kuin vihrei­den talous­poli­it­ti­nen ohjelma.

    PS Mis­sähän niitä maail­man­lop­un tuomiopäivän ske­naar­i­oi­ta on uuti­soitu? Ei niitä ole kyl­lä ainakaan omi­in silmi­i­ni viimeaikoina hirveästi näkynyt.

  147. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: En ymmär­rä tuol­laista argumentointia.Millä perus­teel­la ihmisen aiheut­ta­man (vaar­al­lisen) ilmas­ton­muu­tok­sen toden­näköisyys olisi ver­rat­tavis­sa auringon nousemiseen? Se ei ainakaan ole ylis­te­tyn tiedey­hteisön kanta.Taidat olla sel­l­ainen “alarmisti”, kun lisäk­si väi­tit Stern­in raport­tia skeptiseksi?

    Perusk­oulun ope­tus lie­nee Suomes­sa epäon­nis­tunut, kun ei oikein ymmär­retä, että auringon nousem­i­nen aamuisin (maa­pal­lon kiero­toli­ike auringon ympäri)ennustetaan var­maans sinus­ta kovin vajavaisil­la ja epälu­otet­tavil­la malleilla. 

    Kan­nat­taa lukea Stern­in raport­ti, siinä hän lähtöko­htais­es­ti suh­tau­tuu ilmas­ton­muu­tok­seen kri­it­tis­es­ti ja alus­sa olet­ti sen ole­van liioit­telua sekkä tekee varovaisia arvioi­ta. Lop­putu­los muut­ti hänen kantaansa.

    Tässä viime vuodelta ker­to­mus aiheesta:
    The Con­ver­sion of a Cli­mate-Change Skeptic
    By RICHARD A. MULLER
    Pub­lished: July 28, 2012 NY Times

    CALL me a con­vert­ed skep­tic. Three years ago I iden­ti­fied prob­lems in pre­vi­ous cli­mate stud­ies that, in my mind, threw doubt on the very exis­tence of glob­al warm­ing. Last year, fol­low­ing an inten­sive research effort involv­ing a dozen sci­en­tists, I con­clud­ed that glob­al warm­ing was real and that the pri­or esti­mates of the rate of warm­ing were cor­rect. I’m now going a step fur­ther: Humans are almost entire­ly the cause. 

    http://www.nytimes.com/2012/07/30/opinion/the-conversion-of-a-climate-change-skeptic.html?pagewanted=all&_r=0

    Hom­ma palaa kysymyk­seen — mikä riittää?

  148. åke: Välil­lä tulee mieleen sekin, että ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na ennuste­taan vain tuhoa. Tuomiopäivän pes­simistiset pro­fee­tat ovat vauhdissa.

    Jos sinuk­lle ennuste­taan palo­va­maa seu­rauk­se­na käden työtämis­es­tä nuo­tioon, onko sekin alarmismia?

    Ilmanston­muu­tok­sen vaiku­tuk­set tarkoit­ta­vat nykytiedol­la Suomes­sa sademäärän kasvua — vet­tä ja lun­ta sekä myrsky­jen ja myrsky­tuho­jen lisään­tymistä. Ääri-ilmiöt lsiääntyvät.

    Kan­sain­o­mais­es­ti san­ot­tuna säät tun­tu­vat oudoilta.

    Maanvil­je­lyä hait­taa­vat uduet tuho­laiset, joi­ta talvi ei aina per­in­te­sieen tapaan jyrää.

    Raken­nuskan­tamme on tehty nykyiseen ilam­stoon, jos on hip­pukylmiä tavlvia tai huip­puku­umia kesiä, epä­mukavu­ut­ta on luvassa.

    Tuoko Välimeren alueen kuumen­e­m­i­nen tänne tur­is­mia, ehkä. 

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa kaupunki­t­ul­vien ehkäisyys tarvi­taan puis­toaluei­ta ja isom­pia viemäre­itä. Lumen kanssa selviämiseen ainakin väli­aikaisia säilytyspaikkoja.

    Jos vänkäämi­nen ihan peru­saioista lop­puisi, voitaisi­in päästä kiin­nos­tavam­paan keskustelu­un seu­rauk­sista ja mitä se vaikuttaa.

  149. Poth1ue1:
    Tässä ihan hyvää ajat­telemisen aihetta:

    Proac­tionary principle

    Ehkä kii­s­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­u­den asteesta, ilmas­toti­eteen luotet­tavu­ud­es­ta jne. voisi­vat olla vähän rauhal­lisem­pia, jos ongel­maa lähdet­täisi­in ratkaise­maan em. ratio­naaliselta poh­jal­ta eikä sil­lä raivo­hul­lun dog­maat­tisel­la ja vai­h­toe­hdot­toma­l­la taval­la kuin nyt. Täl­lä het­kel­lä malt­tia on välil­lä vähän vaikea pitää, kun tiede on val­jastet­tu kep­pi­hevosek­si “takaisin perunakuop­pi­in” ‑ide­olo­gialle.

    Yllä maini­tus­sa tek­stis­sä on se virhe, ettei ongel­maa on hyvin vähän yritet­ty ratkaista raivo­hul­lun lailla,rationaalisesti tai mil­lään muul­lakaan menetelmäl­lä. keskusteluhan on käy­ty vain siitä lämpiääkö vai ei ja mil­lä nopeudel­la, sekä hie­man epämääräi­sisä ske­nar­i­o­ta siitä mitä tulee tapah­tu­maan (ns. katas­tro­f­i­teo­ria, jota kukaan ei voi oikeas­t­aan määritel­lä tarkemmin).
    Jälleen ker­ran konkre­tia puut­tuu. Asial­lisen keskustelun lisäk­si olen huo­man­nut myös hie­man epäasial­lista tyyliä. Näitä Osmon blo­ge­ja luke­neena ympäristö­muutk­ses­ta huolestuneet ovat arvioni mukaan use­am­min agrssi­ivisem­pia ja epäasial­lisem­pia kun ne nämä kauheat “denial­is­tit”.

  150. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: En näh­nyt tek­stis­säsi mui­ta fak­to­ja, kuin viit­tauk­sen “tiedey­hteisön kantaan”.

    Aivan, tuo (ihmis­ten toimien merkit­tävä vaiku­tus ilmas­toon) oli ain­oa ja argu­men­toin­nil­leni riit­tävä tiedey­hteisön tuot­ta­ma tulos.

    Ilmeis­es­ti tarkoi­tat ilmas­to­tutk­i­joi­ta, kos­ka en muista, että asi­as­ta olisi pyy­det­ty mielipi­det­tä koko tiedeyhteisötä?

    Tiedey­hteisö ei toi­mi niin, että kysymyk­set esitet­täisi­in jollekin osalle sitä. Kaik­ki kiin­nos­tuneet ja tieteen par­a­dig­man mukaan toimi­vat ovat ter­ve­tullei­ta vahvis­ta­maan tai kiistämään tulok­sia. Koko tiedey­hteisön mielipi­det­tä on siis kysyt­ty, ja ilmas­to­tutkimuk­ses­ta kiin­nos­tuneet ovat vastanneet.

    Mut­ta kuitenkin, kyseinen ilmas­to­tutk­i­joiden kan­ta perus­tuu juurikin ilmas­tom­a­lle­hin, joil­la on viime vuosi­na ollut kau­ni­isti san­ot­tuna haastei­ta todel­lisu­u­den kuvaamisen kanssa. Havain­nol­lis­ta­va kuva vuode­tus­ta IPCC AR5:stä:

    Kukin tieteil­i­jä perus­taa kan­tansa omi­in lähteisi­in­sä. Kaiken tuon tiedon ja pohdin­nan sum­mana on syn­tynyt tiedey­hteisön kon­sen­sus. Halu­at ilmeis­es­ti väit­tää tiedey­hteisön tulosten ole­van vääriä, ja että tutk­i­jat ovat uskoneet vääriä lähteitä. (Tai jos halu­at vain tode­ta monien mallien ole­van jos­sain määrin epä­tarkko­ja, voimme olla asi­as­ta samaa mieltä.)

    Läh­den siitä ole­tuk­ses­ta, että tässäkin keskustelus­sa tieteen tulok­set voi olet­taa annetuk­si lähtöko­hdak­si (joka olete­taan todek­si, ja jon­ka kiistämiseen tarvi­taan vahvo­ja argu­ment­te­ja). Eli ihmis­ten toimil­la on vah­va vaiku­tus immas­ton muut­tumiseen, siitä riip­pumat­ta, miten tarkko­ja mitkäkin tule­vaisu­u­den ennus­tamisen mallit ovat.

    Mitä fos­si­ilis­ten polt­tamiseen tulee, tois­tan saman jon­ka kir­joitin jo aiem­m­min: asteit­tainen fos­si­il­i­sista luop­umi­nen on täysin järkevä ja kan­natet­ta­va päämäärä, kos­ka lop­pu­vathan ne jos­sain vai­heessa. Sen sijaan en kan­na­ta sitä hirvit­tävää kiiret­tä, jol­la asi­aa ollaan hoita­mas­sa, kos­ka kor­vaa­va tekni­ik­ka on vielä täysin riit­tämätön­tä. Toki meil­lä olisi ydin­voimaa, mut­ta samat piir­it jot­ka vaa­ti­vat äänekkäim­min päästöleikkauk­sia vas­tus­ta­vat usein läh­es samal­la innol­la myös ydin­voimaa. Han­kala tilanne.

    Ok, ehdo­tat muu­tok­sia vas­ta kun kor­vaa­va tekni­ik­ka on valmis. Min­un mielestäni vahin­gol­lis­ten toimien vähen­tämi­nen pitäisi aloit­taa välit­tömästi, sil­lä nyky­menon hai­tat ovat varsin suuria, ihmiskun­nal­la on varaa hie­man pudot­taakin elin­ta­soaan, vähen­nys­toimet toisi­vat itse asi­as­sa voit­toa parem­man ympäristön ja yhteiskun­nan muo­dos­sa, en halua lyhyen tähtäi­men etu­ja tule­vien sukupolvien vakavampi­en vaikeuk­sien kus­tan­nuk­sel­la, ja kyse on vain poli­itikko­jen kyvyt­tömyy­destä tehdä vaikei­ta päätök­sia, ja kyvyt­tömyy­destä tehdä vähen­nyk­set niin, että kaikkia maa­pal­lon askkai­ta kohdel­laan tasapuolisesti.

    Valitet­tavasti voi hel­posti käy­dä myös niin, että kun odot­telemme uut­ta tekni­ik­ka, ja samal­la otamme käyt­töön uut­ta uusia ener­gialähteitä, olemme kymme­nen vuo­den päästä tasan samas­sa tilanteessa, odot­ta­mas­sa vielä uusia ener­gia­muo­to­ja, joil­la voisi kor­va­ta jo käyt­töön ote­tut fos­si­iliset ener­giavarat. Uudet läh­teet on siis otet­tu käyt­töön van­ho­jen *lisäk­si*. Vähim­mäis­vaa­timuk­sen (kai sin­ullekin) pitäisi siis olle se, että jokaista käyt­tön otet­tua uut­ta lähdet­tä pitää vas­ta­ta vas­taa­van kokoinen käytöstä pois­tet­tu fos­si­ili­nen lähde. Näin­hän emme toi­mi nyt, vaan myös uusia fos­si­il­isia lähteitä etsitään, ja ensim­mäistäkään hel­posti hyö­dyn­net­tävää öljylähdet­tä ei tietääk­seni ole vielä sul­jet­tu lop­ullis­es­ti pois käytöstä. Tämän het­ken poli­ti­ikan toden­näköi­nen tulos näyt­täisi siis ole­van hel­posti hyö­dyn­net­tävien fos­si­ilis­ten lähtei­den polt­ta­mi­nen loppuun.

  151. åke: Välil­lä tulee mieleen sekin, että ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na ennuste­taan vain tuhoa. Tuomiopäivän pes­simistiset pro­fee­tat ovat vauhdissa.

    Ongel­ma ei ole se, että tuomiopäivä olisi var­masti tulos­sa, vaan se, että ympäristön tila on liuku­mas­sa huonom­mak­si, ja että pahim­mis­sa ske­naar­i­ois­sa voisi tapah­tua myös jotan hyvin vakavaa.

    Mut­ta suomeen ennuste­taan pohjois-sak­san miel­lyt­tävää ilmas­toa. Entä jos saha­ras­sa alkaa sataa ja siitä tulee vilja-aitta?

    Kaik­ki nopeat muu­tok­set ovat ekosys­teemeille vaar­al­lisia. Jos halu­amme kas­vat­taa banaanei­ta, viisaam­paa on perus­taa far­mi jon­nekin lämpimään maa­han kuin yrit­tää muut­taa Suomen ilmas­to banaaneille suotuisaksi.

    MIn­ul­la ei luon­nol­lis­es­ti ole aav­is­tus­takaan mitä tulee tapah­tu­maan. Point­ti­ni on, että pelot­tele­mal­la meitä yritetään manip­u­loi­da. Vähän kuin pyhk­oulus­sa aikoinaan: jos et usko joudut helvettiin.

    Min­ul­lakaan ei ole (kovin var­maa) aav­is­tus­ta siitä mitä tulee tapah­tu­maan. Min­un point­ti­ni on se, että tilanteessa jos­sa ilmas­ton käyt­täy­tymis­es­tä ei ole var­muut­ta, mut­ta uskomme suurtenkin ongelmien ole­van mah­dol­lisia, ei ole viisas­ta muut­taa ilmas­toa vajavaisen tietomme varas­sa. (Lisäk­si minus­ta on selvää, että kaik­ki nopeat ilmas­to­muu­tok­set tapaa­vat vähen­tää biodiversiteettiä.)

    Ei siis tarvitse pelätä tuomiopäivän kauhu­ja. Riit­tää kun ymmärtää, että ihmisen toimet vievät tilan­net­ta huonom­paan suun­taan. Jo tämän perus­teel­la voi tode­ta fos­si­ilien lop­pu­un polt­tamisen ole­van ihmiskun­nalle pitkäl­lä tähtäimel­lä kan­nat­tam­a­ton hanke.

  152. Juho Laatu:ja kyse on vain poli­itikko­jen kyvyt­tömyy­destä tehdä vaikei­ta päätöksia

    Ei tuo kyvyt­tömyys tehdä vaikei­ta päätök­siä koske vain poli­itikko­ja, se kos­kee ihan yhtä lail­la koko vihreää liikettä.

    Poli­itikoille on epäin­himil­lisen vaikea­ta sitoutua päästövähen­nyk­si­in ja aivan yhtäpitävästi vihreälle liik­keelle on epäin­himil­lisen vaikea­ta pyörtää ydin­voimakan­ta vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­selle pitäisi tehdä jotain ja nopeasti. 

    Eli luon­non­suo­jeli­joiden on ihan turha syytel­lä poli­itikko­ja siitä samas­ta asi­as­ta, vaikei­den päätösten kiertämis­es­tä, mitä he itse har­ras­ta­vat. Itseasi­as­sa luon­non­suo­jeli­jat ovat pää­vas­tu­us­sa siitä, että ilmas­totalkoot ovat palt­tiar­al­laa 20v myöhässä.

  153. JTS: Perusk­oulun ope­tus lie­nee Suomes­sa epäon­nis­tunut, kun ei oikein ymmär­retä, että auringon nousem­i­nen aamuisin (maa­pal­lon kiero­toli­ike auringon ympäri)ennustetaan var­maans sinus­ta kovin vajavaisil­la ja epälu­otet­tavil­la malleilla.

    Hom­ma palaa kysymyk­seen – mikä riittää?

    Hohhoi­jaa.
    Eli jos joku malli osoit­taa maa­pal­lon kiertävän aurinkoa, se todis­taa myös ilmas­tom­a­llit yhtä luotet­taviksi? Malle­ja on oikeasti mon­een lähtöön ja toiset ovat luotet­tavampia kuin toiset.

    Tai kuten eräs mallinta­ja tote­si: “All mod­els are wrong, but some are use­ful.” Itse odot­te­len vielä ilmas­tom­a­llia, joka ennus­taisi edes jotain oikein.

    Richard Mul­lerin ker­rot­ti­in ole­van joku “kään­tynyt” skep­tikko, vaik­ka ei hän ole koskaan perusasioi­ta kiistänyt. Eivät skep­tikotkaan kiistä Mul­lerin BEST-pro­jek­tin havain­toa, eli sitä että maa­pal­lo läm­peni 1900-luvulla.

    Min­ulle riit­täisi edes se, että ilmas­to­herkkyy­delle saataisi­in yksiselit­teinen lukuar­vo. Sen jäl­keen tiedet­täisi­in, miten suuri­in toimen­piteisi­in on syytä.

    Vas­takysymys: miten mon­ta vuot­ta maa­pal­lon nykyi­nen läm­pen­emät­tömyys saa vielä jatkua, ennen kuin AGW-teo­ri­aa on syytä alkaa korjata?

  154. Juho Laatu:

    Ei siis tarvitse pelätä tuomiopäivän kauhu­ja. Riit­tää kun ymmärtää, että ihmisen toimet vievät tilan­net­ta huonom­paan suun­taan. Jo tämän perus­teel­la voi tode­ta fos­si­ilien lop­pu­un polt­tamisen ole­van ihmiskun­nalle pitkäl­lä tähtäimel­lä kan­nat­tam­a­ton hanke.

    Kyseis­ten tutk­i­joiden asen­teel­lisu­ud­es­ta ker­too paljon se, että tutkimuk­sis­sa on korostet­tu muu­tok­sen ole­van läh­es pelkästään huonoon suun­taan. Itse voisin kuvitel­la paljonkin hyö­tyjä maltil­lis­es­ta asteen-parin läm­mön­nousus­ta. Toki ongelmia tulisi var­masti, jos ääriske­naar­i­ot toteu­tu­isi­vat ja näk­isimme yli neljän asteen läm­pen­e­misen, mut­ta sen toden­näköisyys on nykytiedon val­os­sa läh­es olematon.

  155. JTS: Tois­te­taan vielä Navier-Stokes yhtälöi­den fal­is­fioi­tu­mi­nen riit­tää min­ulle fal­si­fioimaan mallit.40 vuodessa niin ei ole tapahtunut.

    Kun sinä tun­nut ole­van tääl­lä kaikkein paras asiantun­ti­ja mallinnuk­sen, fysi­ikan ja tieteel­lisen lasken­nan suh­teen, var­maankin voisit häl­ven­tää mei­dän epäti­etois­t­en häm­men­nys­tä ainakin muu­tamien mon­imutkaisil­ta tun­tu­vien asioiden kohdal­ta. Siis jos sin­ul­la vain on aikaa sel­l­ais­ten sin­ulle jokapäiväis­ten itses­tään selvyyk­sien toistamiseen.

    Voisitko esimerkik­si kuvail­la miten pil­vien käyt­täy­tymi­nen on mallinnet­tu suo­raan lukion perus­fysi­ikan kaavoista johtamalla?

    Entä miten tur­bu­lenssi­in liit­tyvät ongel­mat on ratkaistu suo­raan Navier-Stokes yhtälöistä (ja mik­si kukaan ilmas­ton­mallinta­ja ei ole käynyt kuit­taa­mas­sa tästä luvat­tua miljoo­nan USD palkintoa)?

    Tietysti mallintamis­es­ta puhut­taes­sa kiin­nos­taisi yleis­es­ti se, että miten diskreet­tien mallien epä­tarkku­udet saadaan täysin elim­i­noitua siten, että niiden voidaan todis­taa ole­van sama­nar­voisia lukion perus­fysi­ikan kanssa?

    Pahoit­te­len vielä, että kyselin täl­laisia kaltaiselle­si erikoisas­iantun­ti­jalle päivän selviä asioita.

  156. Ale Närvä­nen: Yllä maini­tus­sa tek­stis­sä on se virhe, ettei ongel­maa on hyvin vähän yritet­ty ratkaista raivo­hul­lun lailla,rationaalisesti tai mil­lään muul­lakaan­menetelmäl­lä. keskusteluhan on käy­ty vain siitä lämpiääkö vai ei ja mil­lä nopeudella, 

    Viit­tasin lähin­nä siihen mitä ongel­man ratkaisemisek­si on yleen­sä pyrit­ty tekemään — eli siis esim. aja­maan tuulipro­pelle­ja ja aurinkopan­elei­ta joka niemeen ja notkoon vaik­ka kaikille pitäisi viimeistään nyt olla selvää, että moko­ma “tuurivoima” aiheut­taa vain val­tavia ongelmia vähen­tämät­tä päästöjä pätkääkään. Mut­ta kun ker­ta on päätet­ty, että näin tehdään, niin päätöstähän ei peruta ennen kuin sähkön­tuotan­to rapau­tuu toim­i­mat­tomak­si ja val­tion kirs­tus­ta lop­uu viimeinenkin velak­si otet­tu euro (onnek­si me tääl­lä Suomes­sa ollaan sen­tään jälk­i­ju­nas­sa mm. Sak­saan ja Espan­jaan nähden).

    Yksinker­tais­in­ta­han olisi poli­it­tisel­la tasol­la päät­tää vain päästö­jen vähen­tämis­tavoit­teista ja jät­tää toteu­tus­ta­vat auki. Mut­ta kun ei vaan käy — ide­olo­gia ja etu­jen kah­mimi­nen omille etu­ryh­mille kun määrää tahdin — sik­si pitää olla pakol­la hai­hat­telu­voimaa, risu­paket­te­ja ja ener­gian­säätölamp­pu­ja — ja ydin­voima pitää ehdot­tomasti pela­ta pelistä pois.

    Ihan samal­la taval­la pitäisi yhteiskun­nal­lises­sa varautu­mises­sa lait­taa toimen­piteet kylmästi jonoon kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen mukaises­ti ja kat­soa mihin on varaa. Mut­ta ei tämäkään käy — luku­jen vaa­timi­nen­han on ilkeää epähu­maa­nia uus­lib­er­al­is­mia ja kyl­lähän kaik­keen rahaa löy­tyy, jos vain on riit­tävästi poli­it­tista tahtoa.

    Jep.

  157. Yksinker­tais­in­ta­han olisi poli­it­tisel­la tasol­la päät­tää vain päästö­jen vähen­tämis­tavoit­teista ja jät­tää toteu­tus­ta­vat auki. Mut­ta kun ei vaan käy – ide­olo­gia ja etu­jen kah­mimi­nen omille etu­ryh­mille kun määrää tahdin – sik­si pitää olla pakol­la hai­hat­telu­voimaa, risu­paket­te­ja ja ener­gian­säätölamp­pu­ja – ja ydin­voima pitää ehdot­tomasti pela­ta pelistä pois.

    Ihan samal­la taval­la pitäisi yhteiskun­nal­lises­sa varautu­mises­sa lait­taa toimen­piteet kylmästi jonoon kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen mukaises­ti ja kat­soa mihin on varaa. Mut­ta ei tämäkään käy – luku­jen vaa­timi­nen­han on ilkeää epähu­maa­nia uus­lib­er­al­is­mia ja kyl­lähän kaik­keen rahaa löy­tyy, jos vain on riit­tävästi poli­it­tista tahtoa.

    Valitet­tavasti ilman luku­ja ei päästä mihinkään konkret­tiseen. Tämän pitäisi olla kohtu­ullisen yksinker­taista, päätetään vähen­nys­tavoite, sit­ten kor­vaavien enr­gialähtei­den määrä ja laatu, tämän pitäisi onnis­tua laske­mal­la kuin­ka paljon ener­giaa tuote­taan megawa­teis­sa päästämäl­lä 1 hiilid­iok­si­idi­ton­ni tai ben­sal­i­tra tms. taivaalle ja laske­mal­la kor­vaavien ener­gialähtei­den ener­giatuot­to ja siitä edelleen paljonko ko.lähteitä tarvi­taan. Tämä nyt meni rauta­lanka­mallik­si anteek­si. Kus­tan­nusten laskem­i­nen ei pitäisi olla mitään raket­ti­tiedet­tä, jos tiedämme ym. para­metrit. Jos taas pitää säästää niin voitaisi­inko laskea ener­gianku­lu­tus / henkilövu­osi ja siitä vähen­nys­tarve ja toimenpiteet.

  158. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: miten mon­ta vuot­ta maa­pal­lon nykyi­nen läm­pen­emät­tömyys saa vielä jatkua, ennen kuin AGW-teo­ri­aa on syytä alkaa korjata?

    Mikä läm­pen­emät­tömyys? Läm­pömit­tari mit­taa ilman läm­pöti­laa. Se on pelkkä proxy. Ainakin jääpeite on läm­men­nyt, samoin meri. HTH.

  159. Tiedemies: Mikä läm­pen­emät­tömyys? Läm­pömit­tari mit­taa ilman läm­pöti­laa. Se on pelkkä proxy. Ainakin jääpeite on läm­men­nyt, samoin meri. HTH.

    Nytkö ilman läm­pöti­la on “pelkkä proxy”?
    Jääpeite on läm­men­nyt, eli sulanut hie­man pohjoises­sa ja kas­vanut etelässä. Merien läm­pö­sisäl­lön havait­semisen ongelmia on käsitel­ty jo tässä ketjussa.

    “Ihmisen aiheut­ta­ma katas­tro­faa­li­nen ilmas­ton­muu­tos” myyti­in meille nimen omaan ilmake­hän läm­pen­e­misenä, jos­ta seu­raa sit­ten paljon mui­ta ongelmia ja läh­es raa­mat­ullisia vitsauksia.

    Läm­pömit­tar­it eivät ole kuitenkaan kyseistä ongel­maa havain­neet enää yli 15 vuo­teen, joten yhtäkkiä ilman läm­pöti­la onkin pelkkä proxy. Varsin kätevää, vaik­ka moni alka­akin tuskas­tua täl­laiseen maal­i­tolp­pi­en siirtelyyn.

  160. Tiedemies: Mikä läm­pen­emät­tömyys? Läm­pömit­tari mit­taa ilman läm­pöti­laa. Se on pelkkä proxy. Ainakin jääpeite on läm­men­nyt, samoin meri. HTH.

    Minkäs mit­tarin mukaan jääpeite tai meri olisi lämminnyt?

  161. Tässä viime vuodelta ker­to­mus aiheesta:
    The Con­ver­sion of a Cli­mate-Change Skeptic
    By RICHARD A. MULLER
    Pub­lished: July 28, 2012 NY Times

    CALL me a con­vert­ed skep­tic. Three years ago I iden­ti­fied prob­lems in pre­vi­ous cli­mate stud­ies that, in my mind, threw doubt on the very exis­tence of glob­al warm­ing. Last year, fol­low­ing an inten­sive research effort involv­ing a dozen sci­en­tists, I con­clud­ed that glob­al warm­ing was real and that the pri­or esti­mates of the rate of warm­ing were cor­rect. I’m now going a step fur­ther: Humans are almost entire­ly the cause. 

    Kun seu­raat hie­man Mul­lerin his­to­ri­aa, niin Muller ei ole koskaan ollut skep­tikko — ei lähelläkään. 

    Hän on ollut ensim­mäisiä ilmas­toak­ti­ive­ja. 80-luvul­la hän erosi Sier­ra Clu­bista vasta­lauseena tois­t­en vähät­televään suh­tau­tu­miseen ilmastonmuutokseen:

    “Do you con­sid­er your­self an environmentalist?
    Oh yes. [Laughs.] In fact, back in the ear­ly ’80s, I resigned from the Sier­ra Club over the issue of glob­al warm­ing. At that time, they were oppos­ing nuclear pow­er. What I wrote them in my let­ter of res­ig­na­tion was that, if you oppose nuclear pow­er, the U.S. will become much more heav­i­ly depen­dent on fos­sil fuels, and that this is a pol­lu­tant to the atmos­phere that is very like­ly to lead to glob­al warming.”

    Jos nyt Mul­lerin his­to­ri­as­ta jotain halu­aa ammen­taa, niin Osmokin voisi siirtää panos­tuk­sen­sa ydin­voiman tukemiseen — jos siis todel­la uskoo ilmas­ton­muu­tok­seen. Se on nimit­täin — vesivoiman ohel­la — ain­oa ener­gia­muo­to, jol­la todel­la saadaan aikaan hiilid­iok­sidipäästö­jen alentumista.

  162. Lep­oti­la zZ: Nuo mit­tauk­set koske­vat Yhdys­val­tain Suuria tasanko­ja. Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat ensisi­jais­es­ti muu­tok­sista pil­visyy­dessä. Eli pil­visyys on vähen­tynyt kesien, syksy­jen ja talvien osalta, ja lisään­tynyt keväisin. Artikke­lin kir­joit­ta­jien mukaan hei­dän datansa tar­joaa aineis­toa ilmas­tom­a­llien tes­taamisek­si. Mikä siis siinä on valitet­tavaa ilmas­tom­a­lleille? Ovatko mallit ennus­ta­neet lisään­tyvää pil­visyyt­tä Suurille tasangoille? 

    Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat myös pil­vettömän taivaan infra­punasäteilyn vähentymisestä:

    “The most dis­tinct result from these plots is that clearsky scenes are get­ting cold­er (i.e., less down­welling radi­ance) for all sea­sons and spec­tral regions (Fig. 7). Since the down­welling infrared radi­ance is very sen­si­tive to changes in pre­cip­itable water vapor (PWV) (Turn­er et al. 2004), this almost cer­tain­ly indi­cates a decrease in PWV at this site over this period.”

    AERI-instru­ment­te­ja on asen­net­tu myös mui­hin paikkoi­hin (mm. Alaskaan ja Afrikkaan). Tiet­tääk­seni enää Alaskas­sa tuo instru­ment­ti on toimin­nas­sa — ken­ties muiden paikko­jen tulok­set eivät olleet kiin­nos­tavia tulosten men­nessä väärään suuntaan.

    Koko paperi on täällä:
    http://technews.tmcnet.com/news/2011/10/01/5820529.htm

    Fak­ta on edelleen se, että todis­tei­ta pitkäaal­toisen takaisin­säteilyn lisään­tymis­es­tä ei ole olemassa.

    Ilmas­ton­muu­toste­o­ri­oille tämä on heikko jut­tu, sil­lä tämähän on noiden teo­ri­oiden ydin­tä: Jos takaisin­säteily ei lisään­ny, ei myöskään kasvi­huonekaa­su­jen aiheut­ta­maan läm­pen­e­mistä ole olemassa.

  163. Tapio:
    Fysikaa­li­nen kasvi­huoneilmiö on teo­reet­tis­es­ti ennustet­tu ja lab­o­ra­to­rios­sa tarkasi mitat­tu fak­ta. Sen kiistämiseen on turha käyt­tää aikaa.

    Kun kasvi­huonekaa­supi­toisu­udet nousevat,maapallolle pyrkii kasvi­huoneilmiön taki­a­jäämään aiem­paa enem­män ener­giaa, mikä käyn­nistää eri­laisia vas­tavaiku­tuk­sia, joista mon­et näkyvät ilmas­to­muu­tok­se­na. Ylimääräen­er­gian­han on jon­nekin kulutet­ta­va eikä se p.o. tasoil­la voi muut­tua suo­raan aineeksi. 

    Fysikaalisen kasvi­huoneilmiö on todis­tet­tu; siitä ei liene epäilystä. 

    Se ei olekaan asian point­ti. Jo alku­peräisessä 1896 julka­istus­sa paperis­saan antoi Arrhe­nius vaiku­tuk­selle kaa­van, joka on log­a­r­it­mi­nen — mitä enem­män hiilid­iok­sidip­i­toisu­us nousee, sitä vähem­män lisäys enää vaikuttaa.

    Jo alku­peräiseen 1896 julka­isu­un paperi­in­sa Arrhe­nius sai run­saasti kri­ti­ikkiä siitä, että hiilid­iok­sidin vaiku­tus on jo nyky­isil­lä pitoisuuk­sil­la läh­es saturoitunut.

    Tuon väit­teen poh­jal­ta Arrhe­nius palasi piirus­tus­pöy­dän ääreen ja julka­isi 1906 uuden selvästi alhaisem­man arvion hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­ses­ta (1.6 astet­ta pitoisu­u­den tuplaantues­sa). Täl­laisen nousun poh­jal­ta ei ole syytä käyt­tää euroakaan minkään­laisi­in toimen­piteisi­in hiilidioksidi-“päästöjen” vähentämiseen.

    Mitä tulee lab­o­ra­to­ri­oiden tarkkoi­hin mit­tauk­si­in hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­ses­ta, niin sel­l­aista pape­ria, jos­sa nämä mit­tauk­set esitet­täisi­in olen etsinyt koh­ta 7 vuot­ta. Jos niitä lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­sia on, on ne aika tehokkaasti jem­mat­tu, sil­lä mikään artikke­li­ti­etokan­ta ei niitä tunnista.

    Tai ken­ties niitä ei kuitenkaan ole. Surullista, sil­lä kasvi­huonekaa­su­jen vaiku­tuk­sen todis­t­a­mi­nen pitäisi lähteä juuri näistä laboratoriomittauksista.

  164. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Jääpeite on läm­men­nyt, eli sulanut hie­man pohjoises­sa ja kas­vanut etelässä.

    Eikö tämä ole aivan hyvä osoi­tus ilmas­ton muuttumisesta? 

    Ei kai kukaan kuvit­tele, että ilmas­to­muu­tos on sitä, että läm­pöti­la muut­tuu yhtä paljon maa­pal­lon jokaisel­la hehtaar­il­la, tai että läm­pöti­la on ilmas­to­muu­tok­sen ain­oa mittari.

    1. Mitä tarkoite­taan täl­lä jääpeit­teen kasvul­la eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la, tilavu­ut­ta vai pin­ta-alaa? Jos tarkoite­taan tilavu­ut­ta, se menee juuri kuin ennustet­ti­in. Satei­den lisään­tymi­nen lisää jäätä etelä­na­van ympäril­lä,. mikäö hidas­taa meren pin­nan nousua.

  165. Sylt­ty: Ei tuo kyvyt­tömyys tehdä vaikei­ta päätök­siä koske vain poli­itikko­ja, se kos­kee ihan yhtä lail­la koko vihreää liikettä.

    Myös vihre­itä poli­itikko­ja, ja myös kaikkia kansalaisia, vihreän liik­keen jäsenet mukaan lukien. Vihreille saat­taa olla hie­man vähem­män vaikeaa tehdä uhrauk­sia kulu­tuk­sen­sa tasos­sa kuin muil­la keskimäärin. Mut­ta toki useim­mil­la vihreil­lä on omat kipuko­htansa (kuten vaikka­pa Helsin­gin vihreil­lä Helsin­gin hiilivoimal­la käärimät muhkeat voitot).

    Poli­itikoille on epäin­himil­lisen vaikea­ta sitoutua päästövähen­nyk­si­in ja aivan yhtäpitävästi vihreälle liik­keelle on epäin­himil­lisen vaikea­ta pyörtää ydin­voimakan­ta vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­selle pitäisi tehdä jotain ja nopeasti. 

    Jotain nyky­istä selkeäm­min fos­si­ilis­ten polt­toa vähen­tämään tähtääviä kan­nan­ot­to­ja vihreiltä tosi­aan kai­vat­taisi­in. Ydin­voima voisi olla heille yksi vai­h­toe­hto. Mui­ta vai­h­toe­hto­ja vaikka­pa ener­gian kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen. Nyt vihreät näyt­tävät kan­nat­ta­van koko Suomen luon­non val­jas­tamista uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­toon, ilman että sitoudut­taisi­in vas­taavi­in vähen­nyk­si­in fos­si­ilis­ten kulu­tuk­ses­sa. (Ja tietenkin he kan­nat­ta­vat talouden ja kulu­tuk­sen kiihdyt­tämistä vas­tauk­se­na tämän het­ken matalasuhdanteeseen.)

    Eli luon­non­suo­jeli­joiden on ihan turha syytel­lä poli­itikko­ja siitä samas­ta asi­as­ta, vaikei­den päätösten kiertämis­es­tä, mitä he itse har­ras­ta­vat. Itseasi­as­sa luon­non­suo­jeli­jat ovat pää­vas­tu­us­sa siitä, että ilmas­totalkoot ovat palt­tiar­al­laa 20v myöhässä.

    En näe luon­non­suo­jeli­joi­ta pää­vas­tu­ullisi­na, vaik­ka hei­dänkin toimis­saan paljon arvosteltavaa onkin. Tok­i­han poli­itikot ovat suorem­min vas­tu­us­sa, samoin ne, jot­ka kan­nat­ta­vat kulu­tuk­sen kas­vat­tamista tai fos­i­ilis­ten polton vapaa­ta jatkamista.

  166. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Kyseis­ten tutk­i­joiden asen­teel­lisu­ud­es­ta ker­too paljon se, että tutkimuk­sis­sa on korostet­tu muu­tok­sen ole­van läh­es pelkästään huonoon suuntaan.

    Minä ainakin puhuin koko (ilmas­toa­sioista kiin­nos­tuneen) tiedey­hteisön muo­dosta­mas­ta kon­sen­suk­ses­ta, en jonkun eril­lisen valikoidun joukon mielip­iteistä. Epäiletkö koko tiedey­hteisön ole­van asen­teelli­nen johonkin totu­ut­ta vääristävään suuntaan?

    Itse voisin kuvitel­la paljonkin hyö­tyjä maltil­lis­es­ta asteen-parin läm­mön­nousus­ta. Toki ongelmia tulisi var­masti, jos ääriske­naar­i­ot toteu­tu­isi­vat ja näk­isimme yli neljän asteen läm­pen­e­misen, mut­ta sen toden­näköisyys on nykytiedon val­os­sa läh­es olematon.

    Voin minäkin kuvitel­la pari hyö­tyä, mut­ta valitet­tavasti myös paljon suurem­man määrän hait­to­ja. Minus­ta on hul­lu­ut­ta tavoitel­la yhdenkään asteen nousua. Tärkein syy on se, että toimi­van ekosys­teemin reunae­hto­jen muokkaami­nen isoil­la työkaluil­la ja nopeal­la aikataul­ul­la johtaa suurel­la toden­nököisyy­del­lä häir­iöi­hin tuon ekosys­teemin toimin­nas­sa. Toden­näköisyys sille, että ekosys­teemin toim­inta paranisi on noin nol­la. Pienet paran­nuk­set vaikka­pa kesämökin kuistin läm­pöti­las­sa ovat joutavia argu­ment­te­ja, kun pelis­sä on paljon isom­piakin asioita.

  167. Poth1ue1: Ehkä kii­s­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­u­den asteesta, ilmas­toti­eteen luotet­tavu­ud­es­ta jne. voisi­vat olla vähän rauhal­lisem­pia, jos ongel­maa lähdet­täisi­in ratkaise­maan em. ratio­naaliselta poh­jal­ta eikä sil­lä raivo­hul­lun dog­maat­tisel­la ja vai­h­toe­hdot­toma­l­la taval­la kuin nyt.

    Jos minä suh­tau­tu­isin johonkin epä­var­maan asi­aan uskon­nol­lisel­la vakau­muk­sel­la ilman minkään­laista kykyä käsitel­lä tuo­ta epä­var­maa asi­aa nor­maaleil­la työkaluil­la, mil­lä epä­var­muuk­sia nor­maal­isti ratio­naalises­sa ana­ly­y­sis­sä käsitel­lään (avain­sano­ja: toden­näköisyys, luot­ta­musvälit), olisin hie­man varovainen kut­sumaan omaa näke­mys­täni ratio­naalisek­si ja oppo­nent­te­ja raivo­hul­luik­si dog­maatikoik­si. (Vaik­ka joil­lakin niistä oppo­nen­teista olisikin yhtä uskon­nolli­nen vakaumus.)

  168. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Jääpeite on läm­men­nyt, eli sulanut hie­man pohjoises­sa ja kas­vanut etelässä.

    Kun asi­aa tässä blo­gis­sa vään­net­ti­in, kon­sen­suk­sek­si jäi just tois­in­päin, eli sulanut pohjoises­sa ja kas­vanut hie­man etelässä. Ja se Pot­sik­sen esi­inkaiva­ma käyrä näyt­ti minus­ta siltä että jää vähenisi sekä etelässä että pohjoises­sa, mut­ta Pot­sis­han sanoikin kaiva­neen­sa esi­in väärän käyrän. Ehkä sit­ten poruk­ka vain väsähti vänkäämään — minä en tiedä mikä olisi viimeinen sana asi­as­ta, vaatisi liikaa surf­faamista tähän hätään.

    Merien läm­pö­sisäl­lön havait­semisen ongelmia on käsitel­ty jo tässä ketjussa.

    Vaik­ka sanoinkin aiem­min että meren­pin­nan nousus­sa ei näy äkkiki­ihtymistä vuo­den 2000 jäl­keen, niin ei se nousu näytä pysähtyneenkään — läm­pölaa­jen­e­m­i­nen­han sitä pin­taa kai nos­taa, ja man­ner­jäi­den sulaminen? 

    “Ihmisen aiheut­ta­ma katas­tro­faa­li­nen ilmas­ton­muu­tos” myyti­in meille nimen omaan ilmake­hän lämpenemisenä…

    Fair enough, en tiedä mitä ostit, mut­ta kyl­lä se kau­pusteli­japuoli myös meren­pin­nan nousua möi. Voihan olla että se nousukin vielä pysähtyy, tai sen aiheut­taa joku muu kuin läm­pölaa­jen­e­m­i­nen — meren­po­h­ja nousee, tai jotain. Sitä en usko että ilmake­hä ei enää läm­penisi, jos meret jatka­vat läm­pen­e­mistään — jos se paisum­i­nen nyt on läm­pen­e­misek­si tulkit­tavis­sa. Mut­ta tuos­sa on jo mon­ta JOSsia.

    Läm­pömit­tar­it eivät ole kuitenkaan kyseistä ongel­maa havain­neet enää yli 15 vuo­teen, joten yhtäkkiä ilman läm­pöti­la onkin 

    Kyl­lä mit­tar­it yhä edelleen sen havait­se­vat että kolmes­ta­toista läm­pömit­taushis­to­ri­an kuumim­mas­ta vuodes­ta kak­si­toista osuu vuosi­in 2001–2012. Ja se kol­mas­tois­takin oli 1998. 

    Mut­ta niinkuin sanoin näyt­täähän tuo viimeinen tasanne epäi­lyt­tävän pitkältä maal­likon silmään. Pitäisi vain itse tehdä tilas­tolli­nen ana­lyysi sen merk­it­sevyy­destä, ilman että kukaan käärmeöljykaup­pias tulee aut­ta­maan — mut­ta duuneil­ta ei oikein ehdi paneutua…

    Varsin kätevää, vaik­ka moni alka­akin tuskas­tua täl­laiseen maal­i­tolp­pi­en siirtelyyn.

    Hei, nyt ei ole kyseessä mikään vedonlyön­ti kapakas­sa kal­jatuopista eikä edes fud­is­mat­si. Luon­to on luon­to ja kaik­ki siir­rot ovat sille sal­lit­tu­ja. Minkä minä sille mah­dan että meren­pin­ta jatkaa nousuaan, vaik­ka ilmake­hän läm­pen­e­misessä on tauko?

  169. Löy­ty­isikö jostain GWR (geo­graph­i­cal­ly weight­ed regression)-karttaa globaal­ista ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä? USA:ssa koko maa­ta koske­va kasvien kukkimi­saikaa koske­va aineis­to näyt­ti, että kuk­in­ta olisi siir­tynyt myöhem­mäk­si kuin aiem­min, mikä oli ris­tiri­idas­sa globaalin läm­pen­e­misen kanssa. Kun tehti­in GWR-ana­lyysi, huo­mat­ti­in, että kukin­nat oli­vat pääosin aikaistuneet — van­hempi aineis­to pain­ot­tui maan itäosaan ja uudem­pi län­siosaan, mikä aiheut­ti virheen malli­in. Globaal­isti on varsin toden­näköistä, että läm­pen­e­m­i­nen ei ole tasais­es­ti jakau­tunut kaikkialle, eli paikallis­es­ti läm­pen­e­m­i­nen voi olla paljon keskimääräistä suurempaa.

  170. Höpö höpö. Tuo on juuri denial­istien logi­ikkaa. Lai­ta jää­murskaa kat­ti­laan ja pistä siihen päälle läm­pömit­tari. Sit­ten lai­tat levyn päälle. Läm­pömit­tari alkaa nous­ta vas­ta kun jää on sulanut. Väitätkö tosis­saan että tämä todis­taa että siinä välis­sä ei tapah­du mitään lämpenemistä?

  171. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Ehkä kii­s­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­u­den asteesta, ilmas­toti­eteen luotet­tavu­ud­es­ta jne. voisi­vat olla vähän rauhal­lisem­pia, jos ongel­maa lähdet­täisi­in ratkaise­maan em. ratio­naaliselta poh­jal­ta eikä sil­lä raivo­hul­lun dog­maat­tisel­la ja vai­h­toe­hdot­toma­l­la taval­la kuin nyt. Täl­lä het­kel­lä malt­tia on välil­lä vähän vaikea pitää, kun tiede on val­jastet­tu kep­pi­hevosek­si “takaisin perunakuop­pi­in” ‑ide­olo­gialle.

    Kenel­lä on “takaisin perunakuop­pi­in” ‑ide­olo­gia? Itse olet keksinyt.
    Ja aiem­min­han jo eräs hep­pu ilmoit­ti luop­uneen­sa maakuop­pi­in muuttamisesta.

  172. Aja­tus­tani ilmas­ton läm­pen­e­misen mit­taamisek­si luotet­tavasti ilman­paineen avul­la kaipaa kirkastusta.

    Kär­jistän aja­tus­ta hie­man. Ote­taan sul­jet­tu tila . Siel­lä on toinen toise­na läm­pöti­lat kumoa­va läm­min­puhallin ja kylmäpuhallin.

    Voin mita­ta tilan keskiläm­pöti­laa vai­ka kolmel­la mit­tar­il­la ja vai­hdel­la mit­tarien paikko­ja. Saan näi­den keskiar­von joka on koko tilan keskiläm­pöti­lan esti­maat­ti. Mitä enem­män on mittare­i­ta sitä tarkem­pi on tulos, mut­ta siltikin se on vain estimaatti.

    Ilman­paineen mit­taa­mal­la saan luotet­tavasti las­ket­tua yhden mit­tarin näyt­tämästä koko tilan ilma­mas­san läm­pöti­lan ja vieläpä yhdel­lä kertaa.

  173. Tämä artikke­li saat­taa kiin­nos­taa blo­gin luk­i­joi­ta, niin alarmis­te­ja, skep­tikoi­ta kuin denialistejakin:

    http://thebulletin.org/closing-consensus-gap-public-support-climate-policy

    Why attack the con­sen­sus? In recent years, social sci­en­tists have start­ed to put the pieces togeth­er. A study pub­lished in the jour­nal Nature Cli­mate Change in 2011, repli­cat­ed by a 2013 study pub­lished in the jour­nal Cli­mat­ic Change, found that pub­lic per­cep­tions about sci­en­tif­ic agree­ment are linked to sup­port for pol­i­cy to mit­i­gate cli­mate change. When peo­ple think that sci­en­tists are still debat­ing about what’s caus­ing cli­mate change, they’re less like­ly to sup­port cli­mate action.

    Social sci­en­tists were not the first to come to this real­iza­tion. Polit­i­cal con­sul­tant Frank Luntz advised Repub­li­cans in the 2000 pres­i­den­tial elec­tion to cast doubt on the con­sen­sus, argu­ing “should the pub­lic come to believe that the sci­en­tif­ic issues are set­tled, their views about glob­al warm­ing will change accord­ing­ly.” More than a decade before social sci­en­tists observed the link between per­ceived con­sen­sus and sup­port for cli­mate pol­i­cy, oppo­nents of cli­mate action under­stood this link and imple­ment­ed com­mu­ni­ca­tion strate­gies designed to erode pub­lic sup­port for cli­mate policy.

  174. Juho Laatu: Minä ainakin puhuin koko (ilmas­toa­sioista kiin­nos­tuneen) tiedey­hteisön muo­dosta­mas­ta kon­sen­suk­ses­ta, en jonkun eril­lisen valikoidun joukon mielip­iteistä. Epäiletkö koko tiedey­hteisön ole­van asen­teelli­nen johonkin totu­ut­ta vääristävään suuntaan?

    Minä ainakin kuvit­te­len tun­te­vani luokkaa muu­ta­man tusi­nan tiedey­hteisön jäsen­tä, jot­ka eivät mis­sään nimessä halua puhua epäi­lyk­sistään ilmas­ton­muu­toskaanon­in suh­teen — ja epävi­ral­li­sis­sakin yhteyk­sis­sä moni halu­aa välit­tömästi vai­h­taa puheenai­het­ta sian tulessa esiin.

    Siitä, mik­si näin tapah­tuu, ei tietenkään halu­ta ikinä keskustel­la, mut­ta luulen (en siis tiedä, kos­ka olen koulut­tam­a­ton tiedet­tävi­haa­va fox-kana­van kat­so­ja) että taustal­la voisi olla ehkä sel­l­ainen pikku seik­ka, että ilmas­ton­muu­tos on nykyään ensin­näkin vaa­timus jokaiselle yliopis­tolle ja tutkimus­laitok­selle — ja toisaal­ta paras&varmin sauma rahoitushauissa[1]. Tämä merk­it­see käytän­nössä siis sitä, että ilmas­ton­muu­tos on tasan tarkaan mukana strate­giois­sa ja että aiheen tutkimiseen varatut rahat yritet­tään rahas­taa viimeiseen sent­ti­in astin. Ja auta armias, jos sat­ut ole­maan se tyh­mä hölö­suinen tutk­i­ja, joka saat­taa laitok­sen sitou­tu­misen yle­vi­in ilmas­ton­muu­tostavoit­teisi­in julk­isu­udessa kyseenalaiseksi…

    No, mut­ta tämähän oli vain min­un denial­istien harhau­tuk­si­in sor­tuneen pällin pahaa päiväun­ta — eihän täl­laista ikinä koskaan mis­sään tapah­du vaan pyyt­teet­tömästi ja objek­ti­ivis­es­ti tiedet­tä tekevät tutk­i­jat ker­to­vat aina esteet­tä oman kan­tansa, jos siihen tarvet­ta näkevät.

    [1] Kysyin joskus aiko­ja sit­ten jos­sain sem­i­naaris­sa, että mitä ihmettä EU-hake­musten kaikein­maail­man gen­der ja kehi­tys­maa jutu­i­hin pitäisi oikein kir­jail­la, jos tutkimus ei vil­lim­mäl­läkään mieliku­vi­tuk­sen käytöl­lä sivua mitään mikä olisi lähel­läkään em. asio­ta. Tähän kysymyk­seen vas­tasi suo­ma­lainen nais­puo­li­nen komis­sion edus­ta­ja, että siihen vaan pitää kir­joit­taa joku uskot­ta­va tari­na eikä asi­as­ta pidä ottaa turhaa stres­siä. Eli siis ohje oli, että vale­htele, kos­ka kaik­ki muutkin tekevät niin — samoin tun­tuu ole­van ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa — vaik­ka tutkimuk­sel­la ei mitenkään muuten olisi asi­aan liit­tymäko­htia, niin aina kuitenkin kan­nat­taa sisäl­lyt­tää hake­muk­seen satu siitä kuin­ka ilkeä ja han­kala AGW on ja että kuin­ka tämäkin tutkimus oma­l­ta osaltaan aut­taa ratkaise­maan liirumlaarumdiipadaapaa.

    …mut­ta tämähän on vain pelkää denial­is­ti­dis­in­for­maa­tio­ta, kos­ka minä olen vain pelkkä mitään ymmärtämätön pälli.

    Mitenköhän tässä tulikin taas mieleen, että voisi lähteä sille puu­venei­den veis­tokurssille ja muut­taa siten jon­nekin ulkosaaristoon…

  175. Juho Laatu:
    Voin minäkin kuvitel­la pari hyö­tyä, mut­ta valitet­tavasti myös paljon suurem­man määrän hait­to­ja. Minus­ta on hul­lu­ut­ta tavoitel­la yhdenkään asteen nousua. Tärkein syy on se, että toimi­van ekosys­teemin reunae­hto­jen muokkaami­nen isoil­la työkaluil­la ja nopeal­la aikataul­ul­la johtaa suurel­la toden­nököisyy­del­lä häir­iöi­hin tuon ekosys­teemin toimin­nas­sa. Toden­näköisyys sille, että ekosys­teemin toim­inta paranisi on noin nolla. 

    Ilmas­to ei ole ihan niin stabi­ili jär­jestelmä kuin ehkä kuvit­telet. En minäkään ole tavoit­tele­mas­sa mitään nousua, mut­ta en toisaal­ta tiedä, mikä on se opti­maa­li­nen ilmas­to joka mei­dän pitäisi yrit­tää säilöä.

    Se esi­te­olli­nen aika pikku­jääkausi­neen (hrr!), vai ken­ties nyky­het­ki? Väitän edelleen, että asteen-parin nousu tuot­taisi enem­män hyö­tyjä kuin hait­to­ja. Kasvukau­den piden­tymisen pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la luulisi ole­van myös ympäristöväen mieleen ja his­to­ri­aa tarkastele­mal­la on help­poa nähdä, että lämpimät kaudet ovat aina olleet ihmiskun­nalle suo­si­ol­lisem­pia kuin kylmät.

    Se, että edes vähäi­nen läm­pen­e­m­i­nen on näin voimakkaasti demon­isoitu ker­too omaa kieltään keskustelua hallinneen väen asenteista.

  176. Mikko Kivi­ran­ta:

    Kyl­lä mit­tar­it yhä edelleen sen havait­se­vat että kolmes­ta­toista läm­pömit­taushis­to­ri­an kuumim­mas­ta vuodes­ta kak­si­toista osuu vuosi­in 2001–2012. Ja se kol­mas­tois­takin oli 1998. 

    Toki, mut­ta samal­la taval­la 50-vuo­tias mies on mitatun pitu­ushis­to­ri­ansa pisin, vaik­ka hän ei olisikaan kas­vanut enää 30 vuoteen.

    Se ei siis sinän­sä todista mitään läm­pen­e­misen jatku­mis­es­ta, mut­ta ei tietysti sitäkään, että läm­pen­e­m­i­nen olisi lop­ullis­es­ti pysähtynyt (kuten ilmas­toak­tivis­tit väit­tivät A‑studiossa ker­ro­tun). Se on kuitenkin fak­taa, että 1990-luku­un ver­rat­tuna läm­pen­e­m­i­nen on pitänyt jo huo­mat­ta­van pitkän tauon.

  177. Evert The Nev­er­Rest:
    Aja­tus­tani ilmas­ton läm­pen­e­misen mit­taamisek­si luotet­tavasti ilman­paineen avul­la kaipaa kirkastusta.

    Kär­jistän aja­tus­ta hie­man. Ote­taan sul­jet­tu tila . Siel­lä on toinen toise­na läm­pöti­lat kumoa­va läm­min­puhallin ja kylmäpuhallin.

    Voin mita­ta tilan keskiläm­pöti­laa vai­ka kolmel­la mit­tar­il­la ja vai­hdel­la mit­tarien paikko­ja. Saan näi­den keskiar­von joka on koko tilan keskiläm­pöti­lan esti­maat­ti. Mitä enem­män on mittare­i­ta sitä tarkem­pi on tulos, mut­ta siltikin se on vain estimaatti.

    Ilman­paineen mit­taa­mal­la saan luotet­tavasti las­ket­tua yhden mit­tarin näyt­tämästä koko tilan ilma­mas­san läm­pöti­lan ja vieläpä yhdel­lä kertaa. 

    Ilmaine­paine maan­pin­nal­la (pois­lukien vir­taus­dy­nami­ikan aiheut­ta­mat ym. lokaalit ilmiöt) on mei­dän yllämme ole­van ilmamäärän paino pin­ta-alayk­sikköä kohti. Ensim­mäisenä aproksi­maa­tiona sen enem­pää ilmake­hän mas­saan kuin pain­ovoimaan ei vaiku­ta läm­pöti­la mitenkään, eikä täten myöskään keskimääriseen ilmanpaineeseen. 

    Ole­tat siihen huoneeseesi luon­nol­lis­es­ti vaki­otilavu­u­den (jous­ta­mat­tomat seinät). Tämä ei päde ilmakehään.

  178. ‘en toisaal­ta tiedä, mikä on se opti­maa­li­nen ilmas­to joka mei­dän pitäisi yrit­tää säilöä’ (Asi­as­ta kiinnostunut)
    Nykyi­nen ilmas­to on tiedos­sa, sen kanssa on opit­tu pär­jäämään. Radikaal­isti eri­lais­es­ta ilmas­tos­ta emme tiedä mitään var­maa, mut­ta kun muu­tos on aloitet­tu, sen peru­mi­nen on vähin­täänkin haasteellista.
    Täl­laises­sa val­in­tati­lanteessa tun­netun jär­jestelmän ja val­lanku­mouk­sel­lisen muu­tok­sen välil­lä varovainen kon­ser­vati­ivi val­it­see sen tunnetun.

  179. Fak­taa: Mitä tulee lab­o­ra­to­ri­oiden tarkkoi­hin mit­tauk­si­in hiilid­iok­sidin vaiku­tuk­ses­ta, niin sel­l­aista pape­ria, jos­sa nämä mit­tauk­set esitet­täisi­in olen etsinyt koh­ta 7 vuot­ta. Jos niitä lab­o­ra­to­ri­omit­tauk­sia on, on ne aika tehokkaasti jem­mat­tu, sil­lä mikään artikke­li­ti­etokan­ta ei niitä tunnista.

    Kun­han käyt ymmär­ryk­sel­lä läpi esim. seu­raa­van artikke­lin ja sen viit­teet sekä artikke­lit, jois­sa viitataan a.o. artikke­li­in, saat aika paljon kaipaa­masi informaatiota.

    http://ga.ifac.cnr.it/images/stories/niro_2005a%20jqrst.pdf

    Tietenkin aina voi väitel­lä, mikä on tarkkaa, mikä ei.

  180. Evert The Nev­er­Rest:
    ‘snip’
    Ilman­paineen mit­taa­mal­la saan luotet­tavasti las­ket­tua yhden mit­tarin näyt­tämästä koko tilan ilma­mas­san läm­pöti­lan ja vieläpä yhdel­lä kertaa. 

    Mis­sä sul­je­tus­sa tilas­sa ajat­telit mitata?

  181. Poth1ue1: Minä ainakin kuvit­te­len tun­te­vani luokkaa muu­ta­man tusi­nan tiedey­hteisön jäsen­tä, jot­ka eivät mis­sään nimessä halua puhua epäi­lyk­sistään ilmas­ton­muu­toskaanon­in suh­teen – ja epävi­ral­li­sis­sakin yhteyk­sis­sä moni halu­aa välit­tömästi vai­h­taa puheenai­het­ta sian tulessa esiin.

    Tiedey­hteisössä eri­lais­ten todis­tei­den esi­in kaivami­nen on peri­aat­teessa neu­traali toimen­pide. Jos selviä todis­tei­ta tiedey­hteisön kon­sen­sus­ta vas­taan on, ne voi vapaasti tuo­da esi­in. En usko että kukaan mitään vaku­ut­tavia todis­tei­ta piilot­telee. Ehkä nuo tut­tusi kipuil­e­vat enem­män sitä vas­taan, että eivät halu­aisi tiedey­hteisön kon­sen­suk­sen ole­van sitä, mikä se on. Omaa uskoa ei tarvitse julis­taa, eikä aset­tua tois­t­en uskoa vas­taan. Todis­teet pöytään vain, niin tiedey­hteisö voi muo­dostaa uuden kon­sen­suk­sen, jos tarvet­ta on.

    Toki tiedey­hteisössäkin on muo­tivir­tauk­sia, mut­ta olet­taisin sen kuitenkin tar­joa­van kaikille riit­tävästi tilaa. Ja ainakin itse tiede (toisin kuin tiedeuuti­soin­ti) on luon­teeltaan varsin muodolli­nen pros­es­si, joka sik­si tar­joaa parem­min tilaa neu­traalille ajat­telulle kuin poli­it­tiset ja kahvipöytäväittelyt.

    [1] Kysyin joskus aiko­ja sit­ten jos­sain sem­i­naaris­sa, että mitä ihmettä EU-hake­musten kaikein­maail­man gen­der ja kehi­tys­maa jutu­i­hin pitäisi oikein kir­jail­la, jos tutkimus ei vil­lim­mäl­läkään mieliku­vi­tuk­sen käytöl­lä sivua mitään mikä olisi lähel­läkään em. asio­ta. Tähän kysymyk­seen vas­tasi suo­ma­lainen nais­puo­li­nen komis­sion edus­ta­ja, että siihen vaan pitää kir­joit­taa joku uskot­ta­va tari­na eikä asi­as­ta pidä ottaa turhaa stressiä.

    Poli­it­ti­nen tieteen rahoituk­sen hallinnoin­ti voi olla oma omi­tu­inen maail­mansa. Onnek­si tiedey­hteisön mielip­i­teen­muo­dos­tus ei suo­raan seu­raa tuol­lais­ten pros­essien ohjus­ta. En usko että vielä oltaisi­in tasol­la, jol­la rahat kanavoi­tu­isi­vat vain niille tutk­i­joille, joiden aiem­pi­en tutkimusten tulok­set ovat olleet yhdelle tietylle rahoi­tus­poli­itikko­joukolle mieluisia. Rahoi­tus­lähteitä on yhä sik­si monia, että muutkin kuin poli­itikoiden kuvit­telemia tutkimus­tarpei­ta (ja ‑tulok­sia) tuot­ta­vat tutkimuk­set pääs­sevät pin­nalle, jos ovat tieteel­lis­es­ti vakuuttavia.

    Eli siis ohje oli, että vale­htele, kos­ka kaik­ki muutkin tekevät niin

    Näin asia voi (jos­sain määrin) hel­posti olla rahoituk­sen osalta. Onnek­si tulok­sia ei ja tieteil­i­jöi­den ver­tais­arvioi­ta ei kon­trol­loi­da samaan tyyliin.

    Mitenköhän tässä tulikin taas mieleen, että voisi lähteä sille puu­venei­den veis­tokurssille ja muut­taa siten jon­nekin ulkosaaristoon…

    Usko­taan siihen, että tiedey­hteisössä ja järkevässä keskustelus­sa totu­us pul­lah­taa aina lop­ul­ta pin­nalle, häir­iöistä välit­tämät­tä. Kir­jo­ja nykyisessä yhteisössämme ei sen­tään vielä polteta.

  182. Fak­taa: Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat myös pil­vettömän taivaan infra­punasäteilyn vähentymisestä:

    “The most dis­tinct result from these plots is that clearsky scenes are get­ting cold­er (i.e., less down­welling radi­ance) for all sea­sons and spec­tral regions (Fig. 7). Since the down­welling infrared radi­ance is very sen­si­tive to changes in pre­cip­itable water vapor (PWV) (Turn­er et al. 2004), this almost cer­tain­ly indi­cates a decrease in PWV at this site over this period.” 

    Muo­toilen siis kysymyk­seni uudelleen:
    Ovatko ilmas­tom­a­llit ennus­ta­neet lisään­tyvää pil­visyyt­tä ja ilmankos­teut­ta Suurille tasangoille?

    Muus­sa tapauk­ses­sa en ymmär­rä miten tutkimuk­sen havain­not ovat “valitet­tavia läm­pen­e­mis­te­o­ri­oiden näkökulmasta”.

    Fak­taa:

    AERI-instru­ment­te­ja on asen­net­tu myös mui­hin paikkoi­hin (mm. Alaskaan ja Afrikkaan). Tiet­tääk­seni enää Alaskas­sa tuo instru­ment­ti on toimin­nas­sa – ken­ties muiden paikko­jen tulok­set eivät olleet kiin­nos­tavia tulosten men­nessä väärään suuntaan.

    Ajatuk­sen juok­susi ei ole johdon­mukaista. Ensin­näkin lain­a­sit hei­dän mit­tauk­si­in­sa perus­tu­vaa tutkimus­ta todis­teena siitä, että kehi­tys on men­emässä “väärään suun­taan”. Seu­raavak­si syytät samaa laitos­ta siitä, että se ei mit­taa tai julkaise “väärään suun­taan” meneviä tulok­sia. What?

  183. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: En minäkään ole tavoit­tele­mas­sa mitään nousua, mut­ta en toisaal­ta tiedä, mikä on se opti­maa­li­nen ilmas­to joka mei­dän pitäisi yrit­tää säilöä. 

    Yksi keskeinen ongel­ma on nopeat muu­tok­set. Hitaisi­in muu­tok­si­in luon­to ehtii sopeu­tua, mut­ta nopeat aiheut­ta­vat tuho­ja. Ihmisen aiheut­ta­mat lmas­to­muu­tok­set ovat varsin nopei­ta (tule­vat ehkä monien hitaiden luon­non pros­essien kannal­ta läh­es aster­oi­di­en tai tulivuorten vaiku­tusten nopeudel­la). Kos­ka ihmisen toimet kykenevät aiheut­ta­maan merkit­täviä ilmas­to­muuok­sia ja ihmisen ymmär­rys on mitä on, vii­sain­ta olisi olla koske­mat­ta sää­timi­in. Tilanne on vähän kuin antaisi lap­sille hiekkalaatikol­la kone­tu­lia­sei­ta lekkikaluik­si, ja sit­ten kat­sot­taisi­in saa­vatko lapset niilä jotain hyödyl­listä aikaan. Oikea ratkaisu on lait­taa aseet lukko­jen taa, ja luot­taa enem­män per­in­teisi­in las­tenkas­va­tus­menetelmi­in. Kone­tu­lia­seillekin voi löy­tyä joskus hyö­tykäyt­töä, mut­ta ei las­ten huvit­telus­sa tai pikaisten voit­to­jen tavoittelussa.

    Viisas­ta olisi siis antaa ilmas­ton kehit­tyä omaan tahti­in ja olla muut­ta­mat­ta sitä. Ihmi­nen on liian vah­va ja liian tyh­mä peukaloidak­seen oman pla­neet­tansa dynami­ikkaa. Ilmas­ton peukaloin­nista tulee jok­seenkin var­masti tap­pi­oi­ta. Lyhyen tähtäi­men edut, kuten vaikka­pa muu­ta­ma vuo­tu­inen loma­mat­ka etelään, ovat ain­oa (ja varsin itsekäs) syy polt­taa fos­si­ilit ilmaan yhden tai parin sukupol­ven aikana.

    Akti­ivista jonkin ilmas­ton säilömistä ei tarvi­ta — näpit vain irti ydin­so­dan punai­sista napeista ja maanalai­sista fos­si­il­i­sista varannoista.

  184. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Kasvukau­den piden­tymisen pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la luulisi ole­van myös ympäristöväen mieleen ja his­to­ri­aa tarkastele­mal­la on help­poa nähdä, että lämpimät kaudet ovat aina olleet ihmiskun­nalle suo­si­ol­lisem­pia kuin kylmät.

    Oletko var­ma, että nämä (Euroopan) lämpimät kaudet ovat olleet koko ihmiskun­nalle suosiollisia?

    Itse näen aku­uteim­mak­si uhkak­si sen, että suh­teel­lisen pienikin ilmas­to­muu­tos saat­taa heiken­tää elämisen ehto­ja tiheästi asu­tu­il­la alueil­la, mis­tä seu­raisi vaikeasti hal­lit­tavia pako­lais- ja siir­to­laisvir­to­ja. IPPC:n maanti­eteel­liset sim­u­laa­tiot eivät ainakaan sul­je pois tätä mahdollisuutta.

    Siinä var­maan olet oike­as­sa, ettei 1800…1900-luvun ilmas­to ole mikään opti­mi-ilmas­to, mut­ta ihmiskun­ta vain on siihen sopeu­tunut ja täyt­tänyt maan.

  185. Olen ain­oa tääl­lä, joka on tuonut esille ilman­paineen. Nyt havaitsin, että on tutkit­tua tietoa, joka vahvis­taa väitteitäni:

    “Unlike the tem­per­a­ture record, sur­face pres­sure is unaf­fect­ed by the activ­i­ties of man. We can have much more con­fi­dence in the sur­face pres­sure record than the tem­per­a­ture record.”

    Tästä ja muus­ta voipi lukea vaikka­pa täältä:
    http://climatechange1.wordpress.com/

    p.s. Ilman­painei­den muu­tok­sil­la on val­ta­vat vaiku­tuk­set meren­pin­nan tasoon. Aikaisem­min tääl­lä Oden blo­gis­sa toin esi­in tek­toni­ikan elim­i­noivan vaiku­tuk­sen meren pin­nan nousu­un. Se onkin otet­tu näinä päiv­inä huomioon meren­pin­nan nousua koske­vis­sa debateiss­sa. Tilalle on nos­tet­tu vesien läm­pölaa­jen­e­m­i­nen. Ilman­painei­den vaiku­tus on seu­raa­va askel, joka toiv­ot­tavasti noteerataan. 

    Ilmas­to­teo­ria on kuin sir­paleista teflo­nia, jos­ta ei tah­do saa­da kun­non otet­ta. Tutk­i­joil­la pitäisi olla enem­män älykkyyt­tä ja vähem­män dataa.

  186. Raimo K: Mis­sä sul­je­tus­sa tilas­sa ajat­telit mitata?

    No meil­lähän on jo ilma­mas­samit­tar­it. Niitä autois­sa käytet­ti­in, ehkä käytetään jois­sain vieläkin, vaik­ka MAP-sen­sorit ovat ne kai jo korvanneet.

  187. Juho Laatu:
    Usko­taan siihen, että tiedey­hteisössä ja järkevässä keskustelus­sa totu­us pul­lah­taa aina lop­ul­ta pin­nalle, häir­iöistä välit­tämät­tä. Kir­jo­ja nykyisessä yhteisössämme ei sen­tään vielä polteta.

    Laatu rak­en­telee argu­ment­tia tieteestä itseäänko­r­jaa­vana täy­del­lisenä koneena joka tuot­taa totu­ut­ta meille. Ja tässä on tärkeänä osana peer-review ja julka­isut. Ja näin­hän se on usein ollutkin. Hyvää työtä.

    Laatu tosin liioit­telee kon­sen­sus­ta ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen. Ver­taa new­tonin lakei­hin joi­hin tääl­lä vedo­taan. Ne tun­netaan huo­mat­tavasti parem­min kuin ilmas­ton­muu­tos. Niistä on aito kon­sen­sus. Lapset voivat laskea koete­htäviä niistä eikä kukaan huo­mat­tele mitään. Rohke­nen maal­likkon­akin sanoa että ihmisen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta mekanis­mei­neen ja suru­us­lu­okki­neen ei vielä ole. 

    Ja ensim­mäi­nen joka aloit­taa vas­taväit­teet: “Jo Arrhe­nius osoit­ti, että…” on täy­del­lis­es­ti mis­san­nut pointin.

  188. Juho Laatu: Yksi keskeinen ongel­ma on nopeat muu­tok­set. Hitaisi­in muu­tok­si­in luon­to ehtii sopeu­tua, mut­ta nopeat aiheut­ta­vat tuho­ja. Ihmisen aiheut­ta­mat lmas­to­muu­tok­set ovat varsin nopei­ta (tule­vat ehkä monien hitaiden luon­non pros­essien kannal­ta läh­es aster­oi­di­en tai tulivuorten vaiku­tusten nopeudel­la). Kos­ka ihmisen toimet kykenevät aiheut­ta­maan merkit­täviä ilmas­to­muuok­sia ja ihmisen ymmär­rys on mitä on, vii­sain­ta olisi olla koske­mat­ta sää­timi­in. Tilanne on vähän kuin antaisi lap­sille hiekkalaatikol­la kone­tu­lia­sei­ta lekkikaluik­si, ja sit­ten kat­sot­taisi­in saa­vatko lapset niilä jotain hyödyl­listä aikaan. Oikea ratkaisu on lait­taa aseet lukko­jen taa, ja luot­taa enem­män per­in­teisi­in las­tenkas­va­tus­menetelmi­in. Kone­tu­lia­seillekin voi löy­tyä joskus hyö­tykäyt­töä, mut­ta ei las­ten huvit­telus­sa tai pikaisten voit­to­jen tavoittelussa.

    Viisas­ta olisi siis antaa ilmas­ton kehit­tyä omaan tahti­in ja olla muut­ta­mat­ta sitä. Ihmi­nen on liian vah­va ja liian tyh­mä peukaloidak­seen oman pla­neet­tansa dynami­ikkaa. Ilmas­ton peukaloin­nista tulee jok­seenkin var­masti tap­pi­oi­ta. Lyhyen tähtäi­men edut, kuten vaikka­pa muu­ta­ma vuo­tu­inen loma­mat­ka etelään, ovat ain­oa (ja varsin itsekäs) syy polt­taa fos­si­ilit ilmaan yhden tai parin sukupol­ven aikana.

    Akti­ivista jonkin ilmas­ton säilömistä ei tarvi­ta – näpit vain irti ydin­so­dan punai­sista napeista ja maanalai­sista fos­si­il­i­sista varannoista.

    Aajt­telin kuitenkin kokoa ajan provosoi­da, entäs sit­ten, miten aiot estää pekaloin­nin???? Onko tämä kuitenkin pseudoin­tellek­tuel­lien keskustelufoorumi.

  189. åke: Laatu rak­en­telee argu­ment­tia tieteestä itseäänko­r­jaa­vana täy­del­lisenä koneena joka tuot­taa totu­ut­ta meille.

    Viit­tasin tieteeseen ihmiskun­nan parhaana tietoa kasaa­vana menetelmänä, mut­ta en toki täy­del­lisenä tai virheet­tömänä. Luot­takaamme siihen enem­män kuin kahvipöytäkeskustelui­hin ja tarkoituk­sel­liseen main­on­taan suun­taan tai toiseen.

    Laatu tosin liioit­telee kon­sen­sus­ta ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen suhteen.

    Lähetin tuos­sa edel­lä linkin (vas­taus Marko Hamilon lähet­tämään linkki­in). Tietyis­sä peruskysymyk­sis­sä tiedey­hteisön kon­sen­sus näyt­täisi ole­van aika vahva.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Surveys_of_scientists%27_views_on_climate_change

  190. Catili­na: No meil­lähän on jo ilma­mas­samit­tar­it. Niitä autois­sa käytet­ti­in, ehkä käytetään jois­sain vieläkin, vaik­ka MAP-sen­sorit ovat ne kai jo korvanneet.

    Tuskin niil­lä ilmas­ton läm­pen­e­mistä voidaan mita­ta, pait­si tietysti autossa.

  191. Mikko Kivi­ran­ta: Kyl­lä mit­tar­it yhä edelleen sen havait­se­vat että kolmes­ta­toista läm­pömit­taushis­to­ri­an kuumim­mas­ta vuodes­ta kak­si­toista osuu vuosi­in 2001–2012. Ja se kol­mas­tois­takin oli 1998. 

    Vaatii kyl­lä tietyn­laista denial­istin logi­ikkaa huo­ma­ta miten läm­pen­e­m­i­nen on “pysähtynyt” ja koko teo­ria kumot­tu, kun samal­la eletään mit­taushis­to­ri­an lämpim­intä aikaa.

    Vuo­den 2013 denial­is­mi on näköjään läm­pen­e­misen pysähtymi­nen. Sitä ennen meil­lä oli (hui­jauk­sek­si osoit­tau­tunut) Cli­mate­gate, auringon akti­ivi­su­us läm­pen­e­misen syynä, mit­tausvirheet (Urban Heat Island) läm­pen­e­misen syynä tai ei mitään havait­tua läm­pen­e­mistä lainkaan. Jän­ni­tyk­sel­lä odotamme mil­lä veruk­keel­la ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ensi vuon­na kumotaan.

    Kuvit­te­liko joku todel­la, että ilmas­to läm­pe­nee prikulleen mallien mukaan, ilman mitään yllä­tyk­siä? Toki elämä on epä­var­muuk­sia täyn­nä, mut­ta siitä huoli­mat­ta voi riske­jä pyrk­iä hal­lit­se­maan. On min­ul­la koti­vaku­u­tuskin ilman 100% var­muut­ta että asun­toni tulee tuli­palos­sa tuhoutumaan.

  192. Ehkäpä fanaat­tis­ten linko­lalais­ten kan­nat­taisi joskus aset­tua, jonkun muun ase­maan ja miet­tiä miten sitä elämää voisi järkevästi muuttaa.

    Inter­netis­sä on hyvä huudel­la, miten tois­t­en pitäisi elää elämään­sä. Varsinkin lapset­tomien on help­po ker­toa miten vai­va­ton­ta se vihreässä utopi­as­sa lei­ju­mi­nen on.

    Se että istu­taan pimeässä luke­mas­sa sitä kuu­luisaa vihreää lankaa kuin piru raa­mat­tua, ei ole ratkaisu ihmiskun­nan ongelmiin.

    http://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/satelliittimittaukset-paljastivat-miksi-valtamerten-pinta-laski.html

    Mie­lenki­in­toista tietoa.

  193. Poth1ue1: Tietysti mallintamis­es­ta puhut­taes­sa kiin­nos­taisi yleis­es­ti se, että miten diskreet­tien mallien epä­tarkku­udet saadaan täysin elim­i­noitua siten, että niiden voidaan todis­taa ole­van sama­nar­voisia lukion perus­fysi­ikan kanssa?

    Yksinker­tainen maail­ma yksin­er­taisille ihmisille.
    Valite­tavasti ilmas­to tarkoit­taa sään tilas­tol­lisia ominaisuuksia.

    Navier-Stok­ses dif­fer­en­ti­aaliy­htälöt siis kel­paisi­vat? Sinne vain tietokoneelle niitä ratkomaan.

    Saman arvoista lukion perus­fysi­ikan kanssa? No ainakin se, että jos tar­jot­taisi­in jotain uut­ta, joka selit­taisi parem­min niin hienoa — samal­la Navier-Stoke­sit ja vähän muukin menee uusiksi.

    Aurinko+tulivuoret eivät ainakaans elitä mittauksia.

    Turhaa­han tämä lie­nee, mut­ta jotain lukion fysi­ikan osaamista voisi toivoa.

  194. http://iopscience.iop.org/1748–9326/8/2/024024/article

    We find that 66.4% of abstracts expressed no posi­tion on AGW, 32.6% endorsed AGW, 0.7% reject­ed AGW and 0.3% were uncer­tain about the cause of glob­al warming.”

    “Among abstracts express­ing a posi­tion on AGW, 97.1% endorsed the con­sen­sus posi­tion that humans are caus­ing glob­al warming.”

    Yksi kol­ma­sosa reilus­ta 11 000 julka­is­us­ta (1991–2011) ottaa kan­taa ja kak­si kol­ma­sosaa ei ota kan­taa ihmiskun­nan vaiku­tuk­seen ilmas­ton lämpenemisessä.

    Vajavainen englan­ninkie­len taitoni voi toki aiheut­taa virheen ymmärryksessäni.

    Eli niistä, jot­ka otta­vat kan­taa, 97,1 % on sitä mieltä että ihmiskun­ta aiheut­taa ilmas­ton läm­pen­e­misen (ilmeis­es­ti tarkoite­taan nopeaa muutosta).

    Aika suuri osa tutkimuk­sista (ja tutk­i­jois­takin?) ei siis ota kan­taa laisinkaan vaan ain­oas­taan ker­to­vat vain tutkimustuloksista.

  195. Lisäys aiem­paan kommenttiini.

    Taulukko 3 ker­too, että 10 188 tutk­i­jaa on samaa meiltä AGW väit­teen kanssa ja 18 930 ei ota kantaa.

    Mik­si suurin osa tutk­i­joista ei tah­do ottaa kan­taa, jos ker­ran asi­as­sa ei ole mitään epä­selvyyk­siä? Mis­tä on kyse? Liit­tyykö se siihen, että joidenkin tutkimusten poh­jal­ta ei vain voi­da tehdä sel­l­aista olet­ta­mus­ta? Onko suurin osa tutkimuk­sista sellaisia?

    Avatkaa­pa tätä taviksillekkin 🙂

  196. Poth1ue1: vaik­ka tutkimuk­sel­la ei mitenkään muuten olisi asi­aan liit­tymäko­htia, niin aina kuitenkin kan­nat­taa sisäl­lyt­tää hake­muk­seen satu siitä kuin­ka ilkeä ja han­kala AGW on ja että kuin­ka tämäkin tutkimus oma­l­ta osaltaan aut­taa ratkaise­maan liirumlaarumdiipadaapaa

    Tuos­sa olet valitet­ta­van oike­as­sa. Tosin tässä yhtey­dessä kan­nataa muis­taa että aivan vas­taavaa hake­mus­li­irum­laaru­mia kir­joite­taan myös muo­dos­sa “X on val­ta­van tärkeä epä­var­muus ilmas­ton­muu­tok­sen mallintamises­sa, ja X pitäisi ottaa huomioon ihan joka kään­teessä, ja X:n tarkem­pi tutkimus saat­taa mullis­taa koko ilmas­toti­eteen” jnpp. Ja näitä hake­mustek­ste­jä tai vas­taavia artikke­li­jo­hdan­to­ja sit­ten siteer­ataan “todis­teena” X:n merkit­tävyy­destä. Eikä tässä itsessään mitään vikaa; mon­et asi­at *ovat* merkit­täviä epä­var­muuk­sia ilmas­ton­mallinnuk­ses­sa, alka­en nyt vaik­ka niistä pil­vistä joista tääl­läkin on puhut­tu. Mut­ta välil­lä tun­tuu että melkein­pä jokaiki­nen tutkimuk­sen kohteena ole­va fysi­ikan tai kemi­an ilmiö halu­taan kytkeä ilmas­ton­muu­tok­sen “epä­var­muustek­i­jäk­si”, ja rat­sas­taa sil­lä että sen tarkem­mal­la tutkimuk­sel­la voidaan täysin mullis­taa ilmas­totiede tai ainakin joku sen osa-alue. 

    Toine, tähän löy­hästi liit­tyvä asia on joka puolel­la har­rastet­ta­va “läpimur­tote­htailu”, jos­sa aivan ruti­ini­no­maisia (joskin sinän­sä yleen­sä ihan päte­viä) mit­taus- tai mallinnus­tu­lok­sia yritetään hehkut­taa mas­si­ivisi­na läpimur­toina ja mullis­tavina uutuuksi­na jot­ta ne saadaan julka­istua huip­pule­hdis­sä. Ja jos mullis­tuk­sen kohteena on ilmas­totiede niin sekös vas­ta riemas­tut­taa lehdis­tötiedot­teen laati­joi­ta. Täl­lä menetelmäl­lä gen­eroidaan sit­ten vuoruon­perään “ilmas­ton­muu­tos luul­tua pahempi tek­i­jän X takia, koh­ta kuol­laan kaik­ki” ja “ilmas­ton­muu­tos perut­tu, uusi mullis­ta­va tek­i­jä X löy­det­ty” otsikoi­ta. Ei ihme että net­tikeskustelu polarisoituu 😛

  197. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Lisäys aiem­paan kommenttiini.

    Taulukko 3 ker­too, että 10 188 tutk­i­jaa on samaa meiltä AGW väit­teen kanssa ja 18 930 ei ota kantaa.

    Mik­si suurin osa tutk­i­joista ei tah­do ottaa kan­taa, jos ker­ran asi­as­sa ei ole mitään epä­selvyyk­siä? Mis­tä on kyse? Liit­tyykö se siihen, että joidenkin tutkimusten poh­jal­ta ei vain voi­da tehdä sel­l­aista olet­ta­mus­ta? Onko suurin osa tutkimuk­sista sellaisia?

    Avatkaa­pa tätä taviksillekkin 

    Joh­tu­isiko siitä, että nämä tutk­i­jat tutki­vat jotain ihan muuta?

  198. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Lisäys aiem­paan kommenttiini.

    Taulukko 3 ker­too, että 10 188 tutk­i­jaa on samaa meiltä AGW väit­teen kanssa ja 18 930 ei ota kantaa.

    Mik­si suurin osa tutk­i­joista ei tah­do ottaa kan­taa, jos ker­ran asi­as­sa ei ole mitään epä­selvyyk­siä? Mis­tä on kyse? Liit­tyykö se siihen, että joidenkin tutkimusten poh­jal­ta ei vain voi­da tehdä sel­l­aista olet­ta­mus­ta? Onko suurin osa tutkimuk­sista sellaisia?

    Avatkaa­pa tätä taviksillekkin 

    Mik­si suurim­mas­sa osas­sa tutkimuk­sista ei esitet­ty kan­taa ihmisen osu­ud­es­ta ilmastonmuutokseen?

    Tutkimuk­sen anta­ma vas­taus on:

    Tutkimuk­set eivät yleen­sä esitä kan­to­jaan kysymyk­si­in, jot­ka kat­so­taan selvitetyksi:

    Of note is the large pro­por­tion of abstracts that state no posi­tion on AGW. This result is expect­ed in con­sen­sus sit­u­a­tions where sci­en­tists gen­er­al­ly focus their dis­cus­sions on ques­tions that are still dis­put­ed or unan­swered rather than on mat­ters about which every­one agrees’ (Oreskes 2007, p 72). This expla­na­tion is also con­sis­tent with a description
    of con­sen­sus as a ‘spi­ral tra­jec­to­ry’ in which ‘ini­tial­ly intense con­tes­ta­tion gen­er­ates rapid set­tle­ment and induces a spi­ral of new ques­tions’ (Shwed and Bear­man 2010); the fun­da­men­tal sci­ence of AGW is no longer con­tro­ver­sial among the pub­lish­ing sci­ence com­mu­ni­ty and the remain­ing debate in the field has moved to oth­er top­ics. This is sup­port­ed by the fact that more than half of the self-rat­ed endorse­ment papers did not express a posi­tion on AGW in their abstracts. 

  199. a_l:
    Kuvit­te­liko joku todel­la, että ilmas­to läm­pe­nee prikulleen mallien mukaan, ilman mitään yllätyksiä? 

    “Sci­ence is Set­tled”, “The Debate is Over”, “Meil­lä on 95% var­muus…” ja mitä muu­ta kaikkea tuos­sa vielä viisi vuot­ta sit­ten vielä huudeltiin.

    Vuon­na 2007 IPCC ennusti lähivu­osikym­me­nille 0,2 asteen läm­pen­e­mistä per vuosikym­men. Onko nyt niin, että he eivät tien­neetkään mis­tä puhuivat?

  200. Sat­tuipas taas sopi­vasti, ikään kuin tilattuna:

    Judith Cur­ry: Sci­en­tists and moti­vat­ed reasoning

    Muu­ta­ma lainaus:

    Last year, I encoun­tered a stark exam­ple of this. One of my col­leagues was think­ing about pub­lish­ing a paper that chal­lenges the IPCC inter­pre­ta­tion of the pre­vi­ous pause dur­ing the 1940s to 1970′s. My col­league sent a .ppt pre­sen­ta­tion on this top­ic to three col­leagues, each of whom is a very respect­ed senior sci­en­tist and none of whom have been par­tic­u­lar­ly vocal advo­cates on the sub­ject of cli­mate change (names are with­held to pro­tect the guilty/innocent). Each of these sci­en­tists strong­ly encour­aged my col­league NOT to pub­lish this paper, since it would only pro­vide fod­der for the skeptics.

    My ‘ostracism’ from the IPCC advo­ca­cy ’tribe’ has been not­ed by oth­er sci­en­tists that are qui­et­ly sym­pa­thet­ic to my posi­tion. As an exam­ple, sev­er­al years ago at a con­fer­ence, one of the speak­ers was quite crit­i­cal of one piece of the con­ven­tion­al IPCC wis­dom, but pref­aced the talk with the state­ment some­thing like this: ’While my talk con­tains some evi­dence that chal­lenges some of the find­ings of the IPCC, I want to state up front that I sup­port the IPCC con­sen­sus on cli­mate change.’ After the talk, I asked this sci­en­tist why he felt the need to pref­ace his talk with a state­ment of IPCC alle­giance, when his research was rather dev­as­tat­ing to part of the IPCC’s argu­ment. He stat­ed ‘I don’t want to have to put up with what you have had to, so I make it very clear that I sup­port the IPCC consensus.’

    1. Tässä on se ongel­ma, että kun demi­al­isti­et “tieteel­liset” pohdin­nat ovat lähin­nä hölyn­pö­lyä, sen joka halu­aa kri­ti­soi­da jotain val­tavir­ran ajat­te­lu­ta­paa, on sanoudut­ta­va irti tuos­ta hölyn­pölystä tul­lak­seen yli pään­sä kuun­nel­luk­si, kos­ka tuo­ta hölyn­pö­lyä on tar­jol­la kyl­lk­si. Sama ilmiö toisuu kaikessa inhimil­lisessä kanssakäymisessä.

  201. Juho Laatu: Viit­tasin tieteeseen ihmiskun­nan parhaana tietoa kasaa­vana menetelmänä, mut­ta en toki täy­del­lisenä tai virheet­tömänä. Luot­takaamme siihen enem­män kuin kahvipöytäkeskustelui­hin ja tarkoituk­sel­liseen main­on­taan suun­taan tai toiseen.

    Lähetin tuos­sa edel­lä linkin (vas­taus Marko Hamilon lähet­tämään linkki­in). Tietyis­sä peruskysymyk­sis­sä tiedey­hteisön kon­sen­sus näyt­täisi ole­van aika vahva.

    Viimeinen lause kuu­losti pölyn­imurikaupp­pi­aan eufemismilta.

    Luot­takaamme vaan tieteeseen mut­ta ei vielä. Annetaan tidemiehille aikaa paran­taa ymmär­rystään. Yllä­tyk­siä on tul­lut heillekin, joten uskoisin, että kehi­tys­tä tulee vielä paljon.

  202. Vaik­ka olenkin denial­isti lähet­ti sak­salainen yhtiö hil­jat­tain sopimus­lu­on­nok­sen jos­sa mak­saisi­vat min­ulle tuulipuis­toko­r­vauk­sia 30 000 euroa vuodessa voimalal­ta, vas­tat­en läh­es 4 % voimalan n 700 000 euron vuosi­tuo­to­s­ta. Mikäs on mak­sel­lessa kun itse saa­vat taku­uhin­tana käyvän hin­nan n.3 ‑4 ker­taise­na. Tämä ilmas­ton­muu­to­susko sopii kyl­lä hyvin kukkarol­leni, voin alkaa vaik­ka pää­toimisek­si denial­is­tik­si alarmistien han­kkimil­la rahoil­la. Huna­japurkil­la näyt­tää käyvän kova kuhi­na, sää­lik­si käy vain mak­savaa osapuolta.

  203. Jos tässä yrit­tää hah­mot­taa denial­istin logi­ikkaa, se vaikut­taisi seuraavalta:

    - Kasvi­huone-efek­ti on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei tun­neta kvantitatiivisesti.
    — Ain­oa ilmas­to­muu­tok­sen mit­tari on maa­pal­lon pin­nan keskilämpötila.
    — Kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sien nousus­ta ei ole enää harmia, sil­lä pitoisuuk­sien vaiku­tus on log­a­r­it­mis­es­ti hiipuva.
    — Kos­ka ilmas­to ei ole enää vähään aikaan läm­men­nyt, ilmas­to­herkkyysker­roin on lähen­emässä yhtä.

    Johtopäätös: Ei syytä huoleen.

    Kukaan keskustelijoista ei ole kiistänyt esit­tämääni väitet­tä, että ener­gian kumu­loi­tu­mis­es­ta seu­raa vääjäämät­tä muu­tok­sia, myös mui­ta kuin läm­pöti­lan nousu. On ain­oas­taan todet­tu, ettei niitä ole havaittu.

    Eiköhän tämä osaltani riitä. Pysyn kuitenkin väitteessäni.

    Tapio
    alias “Onka­pan­nun lämmittäjä”

    PS: Kumu­loi­tu­mi­nen näyt­tää jatkuvan:

    “Observed decreas­es in BT trends are expect­ed due to ten years of increased green­house gasses even though glob­al sur­face tem­per­a­tures have not risen sub­stan­tial­ly over the last decade.” 

    http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

  204. Ale Närvä­nen: Aajt­telin kuitenkin kokoa ajan provosoi­da, entäs sit­ten, miten aiot estää pekaloin­nin???? Onko tämä kuitenkin pseudoin­tellek­tuel­lien keskustelufoorumi. 

    Peukaloin­tia on yhden ihmisen vaikea estää. Kehit­tynein hal­lit­o­ma­llimme, demokra­tia on kai paras veikkaus peukaloin­nin estäjäk­si. Ehkä laita­mme toivomme Kataiseen, Urpi­laiseen ja neljään hän­nys­telijään. Demokra­ti­amme ei tosin tai­da kyetä edes hal­lit­tuun sisäiseen devavaa­tioon (vas­tauk­se­na euron ongelmi­in), saati sit­ten hal­lit­tuun hel­posti saatavil­la ole­vien het­kel­listä elin­ta­soa nos­tavien resurssien käytön rajoit­tamiseen. Vähän men­nään kädestä suuhun (ilman hal­lit­tu­ja pidem­män tähtäi­men suun­nitelk­mia) vielä tässä ihmiskun­nan kehi­tyk­sen vaiheessa.

    Tämän keskustelu­foo­ru­min voisi kat­soa edus­ta­van yhteiskun­nal­lista keskustelua parhaim­mil­laan. Mut­ta ei kai tästäkään tasos­ta kovin ylpeä voi olla :-).

  205. Onko kukaan arvoi­sista kir­joit­ta­jista lukenut Alun Ander­ssonin kir­jaa Kun Ark­tis sulaa?

  206. Tapio:
    Jos tässä yrit­tää hah­mot­taa denial­istin logi­ikkaa, se vaikut­taisi seuraavalta:

    - Kasvi­huone-efek­ti on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei tun­neta kvantitatiivisesti. 

    Tätä ei tai­da yksikään ilmas­to­tutk­i­ja tai IPCC:kään kiistää?

    — Ain­oa ilmas­to­muu­tok­sen mit­tari on maa­pal­lon pin­nan keskilämpötila. 

    En menisi väit­tämään täl­laista — ja aiheesta lisää alempana.

    — Kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sien nousus­ta ei ole enää harmia, sil­lä pitoisuuk­sien vaiku­tus on log­a­r­it­mis­es­ti hiipuva. 

    Min­un mielestäni tämä on vähän liian pitkälle viety väite, mut­ta kyl­lähän se aika usein uno­htuu, että vaiku­tus on toisi­aankin log­a­r­it­mi­nen ja että CO2:n säteily­pakot­teen kaa­va on käsit­tääk­seni enem­min havain­to­jen poh­jal­ta päätel­ty kuin “lukio­fysi­ikas­ta” johdettu.

    — Kos­ka ilmas­to ei ole enää vähään aikaan läm­men­nyt, ilmas­to­herkkyysker­roin on lähen­emässä yhtä. 

    Aikaista­han tässä vielä täl­laista on men­nä päät­telemään, mut­ta kos­ka arvon ilmas­to­tutk­i­jat itse määrit­televät ilmas­tom­a­lleis­sa ole­van pahasti jotain vial­la, jos läm­pen­e­m­i­nen jää uupumaan 15–20 vuodek­si, niin kaipa tässä voi jo ryhtyä vähän ennakkoon arvele­maan aiem­pi­en ennustei­den ole­van enem­män tai vähem­män pielessä.

    Johtopäätös: Ei syytä huoleen. 

    Eiköhän tässä koh­ta pitäisi olla uhkien uudelleenarvioin­nin aika?

    Kukaan keskustelijoista ei ole kiistänyt esit­tämääni väitet­tä, että ener­gian kumu­loi­tu­mis­es­ta seu­raa vääjäämät­tä muu­tok­sia, myös mui­ta kuin läm­pöti­lan nousu. On ain­oas­taan todet­tu, ettei niitä ole havaittu.

    Jos ja kun kat­soo ilmas­to­tutk­i­joiden kir­joit­tamia artikkelei­ta (esim. Lev­i­tuk­sen tuo­tok­set) tai lukee IPC­Cn raport­te­ja, niin on aika ilmi­selvää, että suurin osa läm­möstä sitoutuu meri­in. Toisaal­ta, kos­ka merien läm­pöka­p­a­siteet­ti on niin suuri ja läm­pen­e­m­i­nen siten hidas­ta, pitäisi ilmake­hän läm­pötilo­jen reagoi­da nopeam­min. Kaik­ki muut “muu­tok­set” hukku­vat ener­giavir­rois­sa suur­in­pi­irtein pyöristysvirheisiin.

    Kun täl­lä het­kel­lä merien yläo­sis­sa (0–700/2000m) ei ole havait­tu läm­pen­e­mistä, merien pin­taläm­pöti­lat eivät ole nousus­sa ja ilmake­hän läm­pöti­la mataa samoissa luvuis­sa, niin kyl­lä meil­lä pitäisi olla aika val­ta­va määrä ylimääräistä ener­giaa jos­sain jos­ta sitä ei vielä osa­ta suo­raa mita­ta tai ei edes osa­ta etsiä.

    Tulee vain jotekin mieleen, että eikö yksinker­taisem­pi seli­tys olisi se, ettei ener­giavir­to­jen epä­tas­apaino olisikaan ollut sitä luokkaa kuin on arvioitu ja ettei koko “kadon­nut­ta ener­giaa” olekaan ollut ole­mas­sa muual­la kuin jos­sain mallien syövereis­sä olevas­sa laskuvirheessä?

  207. Käsit­tääk­seni ihmi­nen aiheut­taa maa­pal­lol­la ilman­paineen nousua. CO2:n määrä kasvaa
    ->kaik­ki läm­pe­nee ->H2O-höyryn(kaasun) määrä kas­vaa ->meret ja suot läm­pe­nee ->CO2:ta, N2:ta, O2:ta ja CH4:ää nousee ilmake­hään (liukoisu­us pienem­pi lämpimässä mer­essä) ->enem­män kaa­sumolekyyle­jä ilmake­hässä. Enem­män kaa­sua ilmas­sa väistämät­tä tarkoit­taa suurem­paa painet­ta maan­pin­nal­la. (Ääri­ta­pauk­se­na vrt Venuk­sen hirvit­tävä ilmanpaine).

    nimim2. Kemi­ralle tehnyt hom­mia tehnyt..

  208. Pelkään pahoin, että ilmas­tokeskustelus­sa sor­ru­taan ere­hdytään argu­men­toimaan niistä osista joista osamme argu­men­toi­da. Tämä tarkoit­taa sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen puo­lus­ta­jat käyt­tävät läh­es yhtä rikkinäisiä perustelui­ta kuin skeptikot/denialistit.

    Tieteelli­nen tuki ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta tai sen jatku­misen puoles­ta ei syn­ny ole tilas­toti­eteestä tai his­to­ri­al­lisen ilmas­tokäyrien tarkkailus­ta ja tren­di­en havain­noin­nista. Niiden avul­la ei voi­da sanoa mitään kovin var­maa ilmas­ton läm­pen­e­misen jatku­mis­es­ta tai sen syistä. Esim. tämä 15 vuo­den vai­htelu ei voi jäädä mys­teerik­si (kuten se jäisi jos ilmas­totiede perus­tu­isi käyrien kat­selu­un), vaan pitää pystyä selit­tämään minne läm­pöen­er­gia jon­ka kasvi­huoneilmiö varas­toi ilmake­hään menee. Alus­tavasti näyt­tää toden­näköiseltä, että läm­pöen­er­gia on varas­toitunut meriin. 

    IPCC perus­taa läh­es täy­del­lisen var­muuten­sa ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pen­e­misen jatku­miseen ilmas­ton fysikaal­isi­in omi­naisuuk­si­in. Ilmas­to on fysikaa­li­nen pros­es­si ja syy- ja seu­raus­suh­teet ovat epä­var­muuk­sista huoli­mat­ta aika hyvin tiedos­sa. Havain­to­jen osu­us tuos­sa “Phys­i­cal Sci­ence Basis of Cli­mate Change” ei riitä denialistien/skeptikoiden argu­ment­tien voittamiseen.

  209. Tapio:
    Jos tässä yrit­tää hah­mot­taa denial­istin logi­ikkaa, se vaikut­taisi seuraavalta:

    Johtopäätös: Ei syytä huoleen.

    Taviksen logi­ik­ka on taas sel­l­ainen, että se halu­aisi hyvin toden­näköis­es­ti tehdä asialle jotain, mut­ta se myös halu­aisi elää elämäänsä.

    Palataan siihen Suomen suun­nitel­tu­un ilmas­to­laki­in ja päästötavoitteisiin. 

    Taviksil­la on jo nyt aikalail­la raskas­ta ja kallista elää tässä maas­sa. Innos­tus maail­man pelas­tamiseen lisävero­jen kaut­ta on tasan nolla. 

    Varsinkin kun tiede­tään että Kiina ja Yhdys­val­lat vas­taa kahdestaan läh­es puoles­ta globaaleista kokonaispäästöistä.

    Sen sijaan että suo­ma­laisia taviksia hauku­taan ja syyl­lis­tetään ilmas­ton tuhoa­jik­si, voisi sen muut­taa kan­nus­tavak­si ja ihan oikeasti tuo­da esille vai­h­toe­hto­ja, jot­ka eivät tarkoi­ta lisäkus­tan­nuk­sia viher­pe­sun kustannuksella.

    Yhdessä Kiinan suurkaupungis­sa on enem­män auto­ja kuin koko Suomes­sa on. Suo­ma­lainen autokan­ta on van­haa ja saas­tut­tavaa val­tion lyp­sylehmänä olemisen vuok­si. Autovero­tus­ta pitäisi laskea uusien vähäpäästöis­ten auto­jen kohdal­la huo­mat­tavasti, ehkä jopa nol­laan, että autokan­ta uud­is­tu­isi ja päästöt leikkautuisivat. 

    Ollaan olev­inaan niin edis­tyk­sel­lien maa, mut­ta autokan­ta on sieltä 10–20 vuo­den takaa.

    Jos ilmas­toa yritetään pelas­taa lisä­mak­suil­la ja kepil­lä niin se on tuhoon tuomit­tu yritys.

    Val­is­tus ja real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jen esille tuomi­nen on paljon tehokkaampi keino.

  210. Markku af Heurlin:
    Onko kukaan arvoi­sista kir­joit­ta­jista lukenut Alun Ander­ssonin kir­jaa Kun Ark­tis sulaa?

    Uno­hdin lisätä, että kir­jan tiimoil­ta jär­jet­ti­in Hanas­sa­res­sa mar­rasku­usa 201 sem­i­naari, jos­sa oli Ander­son­in lisäk­si alus­ta­ji­na selvästi asin­tun­te­va kan­sain­vä­li­nen joukko mm. venäläi­nen pro­fe­sos­ri ja amerikkalainen vara-ami­raali. Paik­l­la oli hyvin edustet­tuina ulko­mi­aet lähetytöt, m. USA suurlähettiläs.

    En huo­man­nut yhtään dem­raien kansane­dus­ta­jaa tai muu­ta silmäätekevää. Miten oli­vat vihre­itä paikalla?

  211. Lau­ri Kumpu­lainen:Val­is­tus ja real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jen esille tuomi­nen on paljon tehokkaampi keino.

    En ymmär­rä miten tämä liit­tyy denialismiin.

    Vas­taavasti­han voisi yrit­tää väit­tää, ettei tässä maas­sa ker­takaikkises­ti tarvi­ta minkään­laista erikois­sairaan­hoitoa ja että syöpä para­nee ruoka­soodal­la. Sit­ten kun joku kyselisi mik­si suoltaa täm­möista paskaa, niin vas­taisi että kyl­lähän minä tiedän että erikois­sairaan­hoitoa tarvi­taan ja miten syöpää hoide­taan, mut­ta kun se on niin kallista.

  212. dio­di:
    Esim. tämä 15 vuo­den vai­htelu ei voi jäädä mys­teerik­si (kuten se jäisi jos ilmas­totiede perus­tu­isi käyrien kat­selu­un), vaan pitää pystyä selit­tämään minne läm­pöen­er­gia jon­ka kasvi­huoneilmiö varas­toi ilmake­hään menee. Alus­tavasti näyt­tää toden­näköiseltä, että läm­pöen­er­gia on varas­toitunut meriin. 

    Kauanko­han tämä “läm­pö meni meri­in” jauhamista pitää tääl­läkin jatkaa? Monien — ellei useimpi­en — ilmas­to­tutk­i­joidenkin käsi­tys asi­as­ta on “incon­clu­sive”. Onhan päät­te­lyketju asian puoles­ta mallia “meil­lä on ylimääräistä ener­giaa, jon­ka on pakko olla men­nyt jon­nekin — havain­not eivät sul­je pois mah­dol­lisu­ut­ta, etteikö se olisi men­nyt syvälle meri­in — ergo — läm­pö on men­nyt meri­in, q.e.d.!”

    Jotenkin minä en ainakaan antaisi tälle sen suurem­paa toden­näköisyyt­tä kuin epäileväiset ilmastotutkijatkaan.

    IPCC perus­taa läh­es täy­del­lisen var­muuten­sa ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pen­e­misen jatku­misee­nil­mas­ton fysikaal­isi­in omi­naisuuk­si­in. Ilmas­to on fysikaa­li­nen pros­es­si ja syy- ja seu­raus­suh­teet ovat epä­var­muuk­sista huoli­mat­ta aika hyvin tiedossa.Havaintojen osu­us tuos­sa “Phys­i­cal Sci­ence Basis of Cli­mate Change” ei riitä denialistien/skeptikoiden argu­ment­tien voittamiseen.

    Ihan samas­ta IPCC:n raportista löy­tyy tiedot siitä, että pros­en­tiyk­sikön muu­tos maa­pal­lon albedoon riit­täisi selit­tämään läm­pen­e­misen. Samas­ta rapo­tista löy­tyy myös tiedot siitä, että tieteelli­nen ymmär­rys pil­vien vaiku­tuk­ses­ta albedoon on mata­la ja mon­et muutkin albedoon vaikut­ta­vat tek­i­jät ovat korkein­taan keskinker­tais­es­ti ymmäret­tyjä — ja osas­ta ei käytän­nössä ole mitään varmuutta.

    Kyl­lä täl­lais­es­ta val­is­tunut luk­i­ja pystyy päät­telemään, että on ole­mas­sa muitakin fysikaal­isia pros­esse­ja, jot­ka vaikut­ta­vat asi­aan ja että CO2-pitoisuuk­sien nousun nos­t­a­mi­nen pääepäil­lyk­si tun­tuu vähän keinotekoiselta ja pakotekom­po­nent­tien suu­ruuk­sien arvioin­ti tarkoistushakuiselta.

    IPCC AR4 WG1: Uncer­tain­ties in Radia­tive Forcing

    Tietysti moni voi pää­tyä pitämään IPC­Cn arvioi­ta samoil­la perusteil­la aivan järkeviltä, mut­ta joka tapauk­ses­sa on aikamoista vääris­te­lyä väit­tää, ettei epäi­lylle olisi perustei­ta ja että epäil­i­jät oli­si­vat jotekin tieteen­vas­taisia tai tiedet­tä ymmärtämättömiä.

    Lisäk­si on ehkä hive­nen harhaut­tavaa väit­tää, etteikö “käyrien kat­selul­la” olisi oleelli­nen osu­us ilmas­toti­eteessä — prokse­ja, havai­h­to­ja jne. kun käytetään hyvin ahk­er­aan mm. koitet­taes­sa päätel­lä ilmas­to­herkkyy­den arvoa ja perusteltaes­sa, että päätelmät ilmake­hän “fysikaal­i­sista omi­naisuuk­sista” ovat oikean­su­un­taisia. Ei siis ole mitenkään perus­tee­ton­ta pohtia “käyrien” muut­taes­sa suun­taa, että ovatko aiem­pi­en “käyrien kat­selu­iden” perus­teel­la tehdyt päätelmät enää valideja.

  213. Viherinssi: Ker­ro vielä, mis­sä ne Suomes­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan käyte­tyt val­ta­vat raha­sum­mat ovat?

    Niitä kus­tan­nuk­sia ovat esimerkik­si nämä:
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=436885&lan=FI
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=434950&lan=FI

    Ja varsi­nainen kus­tan­nushan ei tule ole­maan se, että talo syö vähem­män ener­giaa (sehän olisi myös hyvä) vaan se, että talo ei teknis­es­ti toi­mi ja sitä pitää kor­ja­ta, asukkaat sairas­tu­vat jne.

    (Nämä vain yksit­täisiä esimerkke­jä, mui­ta kus­tan­nuk­sia höpere­hditään muil­la aloilla.)

  214. Evert The Nev­er­Rest:
    Olen ain­oa tääl­lä, joka on tuonut esille ilman­paineen. Nyt havaitsin, että on tutkit­tua tietoa, joka vahvis­taa väitteitäni:

    “Unlike the tem­per­a­ture record, sur­face pres­sure is unaf­fect­ed by the activ­i­ties of man. 

    En ymmär­rä miten tuo lainatut vahvis­taa sin­un väit­teitäsi, ja linkat­tu kir­joi­tuskin käsit­telee paine­neen vai­htelui­ta paikas­ta toiseen maan­pin­nan suun­nas­sa ja korkeu­den funktiona. 

    Joka tapauk­ses­sa ihan sama mitä siinä lukee, jos et kykene esit­tämään edes karkeasti miten (ajatuk­siesi mukaises­ti) pin­taläm­pöti­lan nousu näky­isi keskimääräisessä ilman­paineessa. Ajat­teletko sen kas­vat­ta­van ilmake­hän kaa­sumäärää vai kas­vat­ta­van grav­i­taa­tio­vakion arvoa (tuskin sen­tään tuo­ta) vai mitä? Tähän men­nessä esit­tämäsi analo­gia sul­jet­tuun tilaan ja ideaali- tai muuhun kaa­sun­ti­lay­htälöön toimisi, jos meil­lä todel­la olisi kiin­teä taivaankan­si, joka pitäisi ilmake­hän tilavu­u­den vakiona.

  215. Poth1ue1…jos läm­pen­e­m­i­nen jää uupumaan 15–20 vuodek­si, niin kaipa tässä voi jo ryhtyä vähän ennakkoon arvele­maan aiem­pi­en ennustei­den ole­van enem­män tai vähem­män pielessä.

    … niin on aika ilmi­selvää, että suurin osa läm­möstä sitoutuu meri­in. Toisaal­ta, kos­ka merien läm­pöka­p­a­siteet­ti on niin suuri ja läm­pen­e­m­i­nen siten hidas­ta, pitäisi ilmake­hän läm­pötilo­jen reagoi­da nopeam­min. Kaik­ki muut “muu­tok­set” hukku­vat ener­giavir­rois­sa suur­in­pi­irtein pyöristysvirheisiin…

    …meil­lä pitäisi olla aika val­ta­va määrä ylimääräistä ener­giaa jos­sain jos­ta sitä ei vielä osa­ta suo­raa mita­ta tai ei edes osa­ta etsiä…

    Tulee vain jotekin mieleen, että eikö yksinker­taisem­pi seli­tys olisi se, ettei ener­giavir­to­jen epä­tas­apaino olisikaan ollut sitä luokkaa kuin on arvioitu ja ettei koko “kadon­nut­ta ener­giaa” olekaan ollut ole­mas­sa muual­la kuin jos­sain mallien syövereis­sä olevas­sa laskuvirheessä?

    Kyl­lä tuo Pothik­sen kan­ta ihan perusteltavis­sa on — sil­lä varauk­sil­la että olisin kuvitel­lut säteily­tas­apain­os­ta ole­van ihan mitat­tua dataa, sekä satel­li­iteista että maan­pinnal­ta. En jou­da penko­maan, mut­ta omista töistäni (THz-detek­torit) tiedän ennestään että zeni­it­ti näyt­tää pitkäl­lä IR:llä / THz:lla erit­täin kylmältä ver­rat­tuna horisont­ti­in — syys­tä että silmästä lähtevä säde joutuu kulke­maan horisont­ti­in kat­soes­saan pidem­män matkaa sen ‘lämpimän viltin’ läpi ennen kun avaru­u­den 2.7 K tulee vas­taan. Ja tuo on tiedet­ty esimerkik­si mm-aal­lon­pituuk­sil­la ihan kvan­ti­tavi­isel­la tarkku­udel­la jostain 50-luvul­ta asti, tutkami­esten ja radioas­tronomien työn kaut­ta. Luulisin (mut­ten tiedä) että vas­taus kysymyk­seen “kadon­neen ener­gian” ole­mas­saolosta tai olemat­to­muud­es­ta on ihan tiedos­sa ja esi­in kaivet­tavis­sa ole­mas­saol­ev­as­ta datasta.

  216. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä on se ongel­ma, että kun demi­al­isti­et “tieteel­liset” pohdin­nat ovat lähin­nä hölyn­pö­lyä, sen joka halu­aa kri­ti­soi­da jotain val­tavir­ran ajat­te­lu­ta­paa, on sanoudut­ta­va irti tuos­ta hölyn­pölystä tul­lak­seen yli pään­sä kuun­nel­luk­si, kos­ka tuo­ta hölyn­pö­lyä on tar­jol­la kyl­lk­si. Sama ilmiö toisuu kaikessa inhimil­lisessä kanssakäymisessä.

    Nyt en ymmärtänyt Osmon kommenttia

    1. Suomes­sa ja var­maankin muual­lakin on tavanomaista, että jos olet jonkin kiis­tanalaisen henkilön kanssa samaa mieltä jostain, sin­un olete­taan ole­van hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta muus­takin. Tupakan vas­tus­ta­jat jou­tu­i­v­at Sak­sas­sa vaku­ut­ta­maan, että vaik­ka vas­tus­ta­vat tupakoin­tia, eivät kan­na­ta juu­ta­lais­ten joukko­murhia, kos­ka nat­sit vas­tus­ti­vat tupakoin­tia. Täl­lainen on epä-älyl­listä, mut­ta inhimillistä.

  217. Mikko Kivi­ran­ta: Kyl­lä tuo Pothik­sen kan­ta ihan perusteltavis­sa on – sil­lä varauk­sil­la että olisin kuvitel­lut säteily­tas­apain­os­ta ole­van ihan mitat­tua dataa, sekä satel­li­iteista että maanpinnalta.

    Täl­lainen kuvitel­ma min­ul­lakin oli aiem­min, mut­ta ilmeis­es­ti ainakaan satel­li­it­timit­tauk­set eivät ole mitenkään suo­ravi­ivaisia. En ole mitenkään tavat­toman syväl­lis­es­ti asi­aan pere­htynyt, mut­ta vaik­ka oma eksper­ti­isi on vähän eri allal­la, niin luulisin jotain asi­as­ta ymmärtäväni.

    Peru­songel­ma on oikeas­t­aan siinä, ettei ole yhtä instru­ment­tia, jol­la asian voisi mita­ta vaan tulosten saamisek­si pitää yhdis­tel­lä usei­den lait­tei­den havain­to­ja. Lisäk­si satel­li­itit eivät ole vält­tämät­tä opti­maal­isil­la radoil­la juuri säte­ly­tas­apain­on mit­taamisen kannal­ta eli esim. mon­et polaari­radoil­la ole­vat sääsatel­li­itit ylit­tävät tietyn alueen aina samaan kel­lon aikaan, jol­loin säteilyn vuorokau­si­vai­htelu jää havaitsematta.

    Intstru­ment­tien suh­teen on taas sel­l­aisia ongelmia, että jotkut pystyvät mit­taa­maan säteilyä ain­oas­taan pil­vettömiltä aluei­ta ja pil­vien kohdal­la ne vain sat­ur­oitu­vat eli menevät tap­pi­in. Tätä varten pitää havain­to­jen post­pros­es­soin­nis­sa rak­en­taa ensin pil­vi­maske­ja käyt­tökelpoisen data erot­tamisek­si roskasta.

    Käsit­tääk­seni säteily­tas­apaino las­ke­taankin ilmas­tom­a­llien avul­la samaan tapaan kuin säähavain­not assim­iloidaan sääen­nustemallei­hin — eli siis kaik­ki ole­mas­sa ole­vat havain­not ote­taan mallei­hin alkuar­voik­si ja malle­ja pyöritetään kunnes sen tuot­ta­mat ennus­teet vas­taa­vat havain­to­ja. Tämän jäl­keen voidaankin sit­ten inte­groi­da kaik­ki mallin anta­mat arvot jot­ta saadaan arvio ulossäteilyn voimakkuudesta.

    Eli kyl­lähän tässä aikalail­la kom­plek­sisu­ut­ta löy­tyy ja ilmeis­es­ti ensim­mäiset yri­tyk­set tuot­ti­vat n. dekadil­la pielessä ole­via arvioita.

  218. Ris­to: Tähän men­nessä esit­tämäsi analo­gia sul­jet­tuun tilaan ja ideaali- tai muuhun kaa­sun­ti­lay­htälöön toimisi, jos meil­lä todel­la olisi kiin­teä taivaankan­si, joka pitäisi ilmake­hän tilavu­u­den vakiona

    Kiin­teäl­lä tilal­la halusin taval­laan koe­o­lushteis­sa havain­nol­lis­taa asi­aa. Luitko sitä edeltävän postauksen?

    Meil­lä ei ole kiin­teää taivaankant­ta, eikä kiin­teää meren poh­jaa, kuten jotkut ovat väittäneet.

  219. <a href=”#comment-Esim. tämä 15 vuo­den vai­htelu ei voi jäädä mys­teerik­si (kuten se jäisi jos ilmas­totiede perus­tu­isi käyrien kat­selu­un), vaan pitää pystyä selit­tämään minne läm­pöen­er­gia jon­ka kasvi­huoneilmiö varas­toi ilmake­hään menee. Alus­tavasti näyt­tää toden­näköiseltä, että läm­pöen­er­gia on varas­toitunut meriin. 

    Aivan yhtä ilmeinen seli­tys on se, ettei ylimääräistä läm­pöä ole koskaan ollutkaan. 

    Ilmake­hän “hot spot­tia” ei ole havait­tu, eikä takaisin­säteily ilmake­hästä ole mit­tausten mukaan lisään­tynyt. Myöskään merien pin­taläm­pöti­lat eivät ole pitkään aikaan nousseet.

    Mikään ei osoi­ta, että tuo­ta ylimääräistä kasvi­huonekaa­su­jen aiheut­ta­maa läm­pöä olisi koskaan ollut olemassakaan.

    1. Mikään ei osoi­ta, että tuo­ta ylimääräistä kasvi­huonekaa­su­jen aiheut­ta­maa läm­pöä olisi koskaan ollut olemassakaan.

      Eikä maa­pal­lon läm­pöti­la ole 30 vuodessa lainkaan noussut?

  220. Lep­oti­la zZ: Muo­toilen siis kysymyk­seni uudelleen:Ovatko ilmas­tom­a­llit ennus­ta­neet lisään­tyvää pil­visyyt­tä ja ilmankos­teut­ta Suurille tasangoille?Muussa tapauk­ses­sa en ymmär­rä miten tutkimuk­sen havain­not ovat “valitet­tavia läm­pen­e­mis­te­o­ri­oiden näkökulmasta”.Ajatuksen juok­susi ei ole johdon­mukaista. Ensin­näkin lain­a­sit hei­dän mit­tauk­si­in­sa perus­tu­vaa tutkimus­ta todis­teena siitä, että kehi­tys on men­emässä “väärään suun­taan”. Seu­raavak­si syytät samaa laitos­ta siitä, että se ei mit­taa tai julkaise “väärään suun­taan” meneviä tulok­sia. What?

    Kuten tuos­sa toises­sa viestis­sä totesin, niin linkit­tämäni paperi toteaa myös pil­vettymän taivaan säteilyn vähen­tyneen kaikki­na vuo­de­naikoina. Pil­visyy­den vai­htelul­la ei siis ole merk­i­tys­tä olen­naisen johtopäätök­sen kannalta.

    Tuo paperi perus­tuu AERI-instru­mentin käyt­töön sen kehit­täneen yliopis­ton toimes­ta. Ko. instru­ment­tia asen­net­ti­in myös use­aan muuhun paikkaan, mut­ta niistä ei ole joko pitkäaikaisia tulok­sia tai instru­mentin käyt­tö on syys­tä tai tois­es­ta lopetettu.

    Perus­fak­tak­si jää, että ain­oas­sa paikas­sa maail­mas­sa, jos­sa tätä ilmas­ton­läm­pen­e­misen kannal­ta erit­täin olen­naista perusasi­aa on pitkäaikaismi­tat­tu, on pitkäaal­toinen infra­punasäteily vähen­tynyt. Tämä siis täysin teo­ri­oiden vastaisesti.

    Jos väitetään kasvi­huonekaa­su­jen lisäävän ilmake­hän takaisin­säteilyä pitäisi aivan ensim­mäisenä osoit­taa, että näin on tapahtunut.

  221. Osmo Soin­in­vaara: Eikä maa­pal­lon läm­pöti­la ole 30 vuodessa lainkaan noussut?

    Jos kat­so­taan ilmas­to­his­to­ri­aa, niin läm­pöti­lat eivät ole yhdenkään 30 vuo­den jak­son aikana olleet stabi­ilit. Ilmas­ton on aina muut­tunut jon­nekin suun­taan — viilen­tynyt tai lämmennyt.

    Läm­pöti­lat nousu­vat 1900-luvun alus­ta noin vuo­teen 1940 hie­man nopeam­min kuin 1970-luvul­ta 2000-luvulle. Mik­si näin? Mik­si jälkim­mäi­nen läm­pen­e­m­i­nen olisi ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­maa, mut­ta ensim­mäi­nen luonnollista?

    Mitä tulee itse läm­pen­e­miseen, niin nykyiset läm­pöti­lasar­jat ovat pahasti kon­t­a­minoituneet adju­soin­nin, asemien väärän sijoituk­sen sekä kaupunkiläm­pöilmiön vuoksi.

    UHIa on viime aikoina tutkit­tu mm. Kore­as­sa 1), jos­sa puo­let vuo­den 1954 jälkeistä läm­pen­e­mis­es­tä on todet­tu UHI:n aiheut­ta­mak­si ja Kiinas­sa, jos­sa kesäkausien läm­pen­e­mis­es­tä 36–68& johtuu UHIsta 2). Maail­man­laa­juis­es­ti merkit­tävä osa “läm­pen­e­mis­es­tä” on olet­tavasti kaupunkilämpöä.

    Kokon­aisuute­na 30 vuo­den läm­pen­e­m­i­nen, jos­ta merkit­tävä osa on epä­todel­lista ei ole todiste mis­tään muus­ta kuin nor­maalien läm­pötilavai­htelu­iden jatku­mis­es­ta aivan his­to­ri­al­liseen tyyliinsä.

    1) Quan­ti­ta­tive esti­mates of warm­ing by urban­iza­tion in South Korea over the past 55 years (1954–2008) http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1352231011007540
    2) Urban­iza­tion and het­ero­ge­neous sur­face warm­ing in east­ern China
    http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs11434-012‑5627‑8

  222. Osmo Soin­in­vaara: Mitä tarkoite­taan täl­lä jääpeit­teen kasvul­la eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la, tilavu­ut­ta vai pin­ta-alaa? Jos tarkoite­taan tilavu­ut­ta, se menee juuri kuin ennustet­ti­in. Satei­den lisään­tymi­nen lisää jäätä etelä­na­van ympäril­lä,. mikäö hidas­taa meren pin­nan nousua.

    Jääpeit­teen pin­ta-ala on Antark­tik­sen ympäril­lä kas­vanut. Tänäkin vuon­na ollaan ennä­tyk­sel­lisen posi­ti­ivises­sa anom­alias­sa ja seu­raavien viikko­jen aikana selviää saavute­taanko uusi ennätys.

    Perus­fysi­ikkaan kuu­luu se, että mer­i­jään lisään­tymi­nen tai vähen­tymi­nen ei muu­ta meren pin­taa mihinkään, mut­ta sen­hän var­maan tiesitkin?

    Ilmas­tom­a­llit ovat ennus­ta­neet Antark­tista ympäröivän mer­i­jään vähenevän, ei kas­va­van, joten aivan määrään suun­taan mennään. 

    Ennus­teet vähen­tymis­es­tä koske­vat niin vuo­den 2007 IPCC-rapor­tis­sa käytet­tyjä malle­ja 2) kuin uusia 1).

    1) Turn­er, John, Thomas J. Brace­gir­dle, Tony Phillips, Gareth J. Mar­shall, J. Scott Hosk­ing, 2013: An Ini­tial Assess­ment of Antarc­tic Sea Ice Extent in the CMIP5 Mod­els. J. Cli­mate, 26, 1473–1484.
    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JCLI-D-12–00068.1

    2)Sen Gup­ta, Alexan­der, Agus San­toso, Andréa S. Taschet­to, Car­o­line C. Ummen­hofer, Jes­si­ca Treve­na, Matthew H. Eng­land, 2009: Pro­ject­ed Changes to the South­ern Hemi­sphere Ocean and Sea Ice in the IPCC AR4 Cli­mate Mod­els. J. Cli­mate, 22, 3047–3078.
    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2008JCLI2827.1

  223. Evert The Nev­er­Rest: Kiin­teäl­lä tilal­la halusin taval­laan koe­o­lushteis­sa havain­nol­lis­taa asiaa.

    En mah­da sille mitään, että se mielestäni havain­nol­listi vain aja­tusvirhet­tä. Huoneen ilman­paineen ja keskimääräisen läm­pöti­lan välille ei saa johdet­tua mitään relaa­tio­ta, jollei ole­ta sen ole­van sul­jet­tu ja tilavu­udeltaan vakion. 

    Tois­te­taan: Mil­lä mekanis­mil­la keskimääräisen läm­pöti­lan tai sen muu­tok­sen pitäisi näkyä keskimääräisessä ilman­paineessa maan pinnalla?

    Luitko sitä edeltävän postauksen?

    Kyl­lä

    Meil­lä ei ole kiin­teää taivaankant­ta, eikä kiin­teää meren poh­jaa, kuten jotkut ovat väittäneet.

    Se on men­nyt huo­maa­mat­ta, jos joku on jotain ketjus­sa meren­po­h­jas­ta väit­tänyt (mut­ta ei se ainakaan ilman­paineen mukana paljoa “elä”)

  224. Lau­ri Kumpu­lainen: Taviksen logi­ik­ka on taas sel­l­ainen, että se halu­aisi hyvin toden­näköis­es­ti tehdä asialle jotain, mut­ta se myös halu­aisi elää elämäänsä.

    Palataan siihen Suomen suun­nitel­tu­un ilmas­to­laki­in ja päästötavoitteisiin. 

    Taviksil­la on jo nyt aikalail­la raskas­ta ja kallista elää tässä maas­sa. Innos­tus maail­man pelas­tamiseen lisävero­jen kaut­ta on tasan nolla. 

    Varsinkin kun tiede­tään että Kiina ja Yhdys­val­lat vas­taa kahdestaan läh­es puoles­ta globaaleista kokonaispäästöistä.

    Sen sijaan että suo­ma­laisia taviksia hauku­taan ja syyl­lis­tetään ilmas­ton tuhoa­jik­si, voisi sen muut­taa kan­nus­tavak­si ja ihan oikeasti tuo­da esille vai­h­toe­hto­ja, jot­ka eivät tarkoi­ta lisäkus­tan­nuk­sia viher­pe­sun kustannuksella.

    Yhdessä Kiinan suurkaupungis­sa on enem­män auto­ja kuin koko Suomes­sa on. Suo­ma­lainen autokan­ta on van­haa ja saas­tut­tavaa val­tion lyp­sylehmänä olemisen vuok­si. Autovero­tus­ta pitäisi laskea uusien vähäpäästöis­ten auto­jen kohdal­la huo­mat­tavasti, ehkä jopa nol­laan, että autokan­ta uud­is­tu­isi ja päästöt leikkautuisivat. 

    Ollaan olev­inaan niin edis­tyk­sel­lien maa, mut­ta autokan­ta on sieltä 10–20 vuo­den takaa.

    Jos ilmas­toa yritetään pelas­taa lisä­mak­suil­la ja kepil­lä niin se on tuhoon tuomit­tu yritys.

    Val­is­tus ja real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jen esille tuomi­nen on paljon tehokkaampi keino.

    Viitat­en viimeiseen lauseeseen “val­is­tus.….” kun sitä tietoa ei saa mis­tään, tai se on joko “hiilid­iok­si­idin kulu­tus­ta pitää vähen­tää vero­tuk­sel­lisin toimen­pitein” (ssi mitä ja kun­ka paljon) tai jokaisen pitää tehdä kaikken­sa, että päästöt vähenevät. Aikasemm­nikin olen kut­sunut kiihkeim­pä ns. mW-ekolo­geik­si, nyppää laturi seinästä niin ainakin tun­tuu hyvältä.

  225. åke: Luot­takaamme vaan tieteeseen mut­ta ei vielä. Annetaan tidemiehille aikaa paran­taa ymmär­rystään. Yllä­tyk­siä on tul­lut heillekin, joten uskoisin, että kehi­tys­tä tulee vielä paljon.

    Har­voin tiedey­hteisö noin selvästä kon­sen­suk­ses­ta (ihmisen toimien merkit­tävä vaiku­tus ilmas­toon) peru­ut­taa, joten ote­taan se totuute­na, ja jätetään pieni tila sille, että joku joskus osoit­taa tiedey­hteisön olleen väärässä. Muut­tui­han maa­pal­lokin lit­teästä pyöreäk­si aikanaan. Ja voi muut­tua taas takaisin lit­teäk­si — peri­aat­teessa. Arve­len että tämä läh­es kaikkien tieteil­i­jöi­den kon­sen­sus kuitenkin pitää.

  226. Poth1ue1: Täl­lainen kuvitel­ma min­ul­lakin oli aiem­min, mut­ta ilmeis­es­ti ainakaan satel­li­it­timit­tauk­set eivät ole mitenkään suo­ravi­ivaisia. En ole mitenkään tavat­toman syväl­lis­es­ti asi­aan pere­htynyt, mut­ta vaik­ka oma eksper­ti­isi on vähän eri allal­la, niin luulisin jotain asi­as­ta ymmärtäväni.

    Ei saa kiusa­ta utelias­ta mieltä, kun töitäkin pitäisi keretä tekemään…

    Täm­möi­nen kuitenkin löy­tyi nopsahkosti:

    Tren­berth, Kevin E., John T. Fasul­lo, Jef­frey Kiehl, 2009: Earth­’s Glob­al Ener­gy Bud­get. Bull. Amer. Mete­or. Soc., 90, 311–323.

    Täy­tynee lukea huolel­lis­es­ti, mut­ta pikav­i­laisul­la silmään sat­tui mm.:

    DATASETS. Satel­lite mea­sure­ments pro­vide the “best esti­mate” of TOA terms. Satel­lite retrievals from the ERBE and the CERES (Wielic­ki et al. 1996) datasets are used (see Fasul­lo and Tren­berth 2008a for details)…

    There is a TOA imbal­ance of 6.4 W m−2 from CERES data and this is out­side of the realm of cur­rent esti­mates of glob­al imbal­ances (Willis et al. 2004; Hansen et al. 2005; Huang 2006) that are expect­ed from observed increas­es in car­bon diox­ide and oth­er green­house gas­es in the atmos­phere. The TOA ener­gy imbal­ance can prob­a­bly be most accu­rate­ly deter­mined from cli­mate mod­els and is esti­mat­ed to be 0.85 ± 0.15 W m−2 by Hansen et al. (2005) and is sup­port­ed by esti­mat­ed recent changes in ocean heat con­tent (Willis et al. 2004; Hansen et al. 2005). …

    …esti­mate, based on com­par­isons with ERBE, lim­it­ed CERES, and some sur­face data, that the errors are of the order of 5–10 W m−2 at TOA and 10–15 W m‑2 at the sur­face. For their dataset the net radi­a­tion at the TOA is +4.7 W m−2 for the ERBE period. …

    Eli satel­li­it­timit­tauk­sia tosi­aan on, mut­ta käsi­tys niistä on, etteivät ne voi pitää paikkansa? Ja/tai sit­ten virheet ovat 10 W luokkaa, kun pitäisi havai­ta kymme­ne­so­sawatin muutoksia?

  227. Lau­ri Kumpu­lainen: Taviksen logi­ik­ka on taas sel­l­ainen, että se halu­aisi hyvin toden­näköis­es­ti tehdä asialle jotain, mut­ta se myös halu­aisi elää elämäänsä.

    Palataan siihen Suomen suun­nitel­tu­un ilmas­to­laki­in ja päästötavoitteisiin. 

    Taviksil­la on jo nyt aikalail­la raskas­ta ja kallista elää tässä maas­sa. Innos­tus maail­man pelas­tamiseen lisävero­jen kaut­ta on tasan nolla. 

    Varsinkin kun tiede­tään että Kiina ja Yhdys­val­lat vas­taa kahdestaan läh­es puoles­ta globaaleista kokonaispäästöistä.

    Sen sijaan että suo­ma­laisia taviksia hauku­taan ja syyl­lis­tetään ilmas­ton tuhoa­jik­si, voisi sen muut­taa kan­nus­tavak­si ja ihan oikeasti tuo­da esille vai­h­toe­hto­ja, jot­ka eivät tarkoi­ta lisäkus­tan­nuk­sia viher­pe­sun kustannuksella.

    Yhdessä Kiinan suurkaupungis­sa on enem­män auto­ja kuin koko Suomes­sa on. Suo­ma­lainen autokan­ta on van­haa ja saas­tut­tavaa val­tion lyp­sylehmänä olemisen vuok­si. Autovero­tus­ta pitäisi laskea uusien vähäpäästöis­ten auto­jen kohdal­la huo­mat­tavasti, ehkä jopa nol­laan, että autokan­ta uud­is­tu­isi ja päästöt leikkautuisivat. 

    Ollaan olev­inaan niin edis­tyk­sel­lien maa, mut­ta autokan­ta on sieltä 10–20 vuo­den takaa.

    Jos ilmas­toa yritetään pelas­taa lisä­mak­suil­la ja kepil­lä niin se on tuhoon tuomit­tu yritys.

    Val­is­tus ja real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jen esille tuomi­nen on paljon tehokkaampi keino.

    Viitat­en viimeiseen lauseeseen “val­is­tus.….” kun sitä tietoa ei saa mis­tään, tai se on joko “hiilid­iok­si­idin kulu­tus­ta pitää vähen­tää vero­tuk­sel­lisin toimen­pitein” (mitä ja kuin­ka paljon???) tai jokaisen pitää tehdä kaikken­sa, että päästöt vähenevät. Esim. käyt­tää suihku­vet­tä ves­san huuhtelemiseen. Aikasemm­nikin olen kut­sunut kiihkeim­pä ns. mW-ekolo­geik­si, nyppää laturi seinästä niin ainakin tun­tuu hyvältä.

  228. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa ja var­maankin muual­lakin on tavanomaista, että jos olet jonkin kiis­tanalaisen henkilön kanssa samaa mieltä jostain, sin­un olete­taan ole­van hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta muus­takin. Tupakan vas­tus­ta­jat jou­tu­i­v­at Sak­sas­sa vaku­ut­ta­maan, että vaik­ka vas­tus­ta­vat tupakoin­tia, eivät kan­na­ta juu­ta­lais­ten joukko­murhia, kos­ka nat­sit vas­tus­ti­vat tupakoin­tia. Täl­lainen on epä-älyl­listä, mut­ta inhimillistä.

    En ymmärtänyt tätäkään, tupakan­polt­to ja nat­sit!? Olisiko kuitenkin paras­ta keskustel­la käytän­nön toimen­piteistä ympäristöa­sios­sa, tämähän alkaa olla absurdia?

  229. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa ja var­maankin muual­lakin on tavanomaista, että jos olet jonkin kiis­tanalaisen henkilön kanssa samaa mieltä jostain, sin­un olete­taan ole­van hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta muustakin. 

    Toisaal­ta uskot­tavu­us kär­sii, jos ollaan eri mieltä ihmis­ten kanssa ei siitä mitä he sanovat, vaan siitä mitä he ovat (tai ovat sanoneet).

  230. Poth1ue1: There is a TOA imbal­ance of 6.4 W m−2 from CERES data and this is out­side of the realm of cur­rent esti­mates of glob­al imbal­ances (Willis et al. 2004; Hansen et al. 2005; Huang 2006) that are expect­ed from observed increas­es in car­bon diox­ide and oth­er green­house gas­es in the atmos­phere. The TOA ener­gy imbal­ance can prob­a­bly be most accu­rate­ly deter­mined from cli­mate mod­els and is esti­mat­ed to be 0.85 ± 0.15 W m−2 by Hansen et al. (2005) and is sup­port­ed by esti­mat­ed recent changes in ocean heat con­tent (Willis et al. 2004; Hansen et al. 2005). ……esti­mate, based on com­par­isons with ERBE, lim­it­ed CERES, and some sur­face data, that the errors are of the order of 5–10 W m−2 at TOA and 10–15 W m‑2 at the sur­face. For their dataset the net radi­a­tion at the TOA is +4.7 W m−2 for the ERBE peri­od. …Eli satel­li­it­timit­tauk­sia tosi­aan on, mut­ta käsi­tys niistä on, etteivät ne voi pitää paikkansa? Ja/tai sit­ten virheet ovat 10 W luokkaa, kun pitäisi havai­ta kymme­ne­so­sawatin muutoksia?

    Jätit kopi­oimat­ta olen­naisen kohdan tuon ylhääl­lä ole­van tek­stin perästä:

    A com­pre­hen­sive error analy­sis of the CERES mean bud­get (Wielic­ki et al. 2006) is used in Fasul­lo and Tren­berth (2008a) to guide adjust­ments of the CERES TOA flux­es so as to match the esti­mat­ed glob­al imbalance.

    CERESin tarkku­us ei ole riit­tänyt havait­se­maan minkään­laista epä­tas­apain­oa sisään- ja ulos­menevän säteilyn välillä.

    Niin­pä CERES-dataa on adju­soitu vas­taa­maan ilmas­tom­a­lle­ja ja näin todis­ta­maan epä­tas­apain­on olemassaoloa.

    Fak­ta on kuitenkin edelleen se, että epä­tas­apain­oa ei pystytä mit­taa­maan. “Todis­tus” asialle on edelleen täysin ilmastomallipohjainen.

    Tämä on niin tyyp­il­listä ilmastotieteelle.

  231. Fak­taa: Skep­ti­cal Sci­ence ei tietysti kel­paa primääriläh­teek­si, mut­ta kohtu­ulli­nen kokoel­ma viit­teitä IR-säteilyn mit­tauk­sista löy­tyy näköjään tuolta:

    http://www.skepticalscience.com/print.php?r=35

    Nopeal­la vilka­isul­la vaikut­taisi tosi­aan siltä että “alhaal­ta ylös” (ts maan­pin­nal­la ilmake­hän IR-säteily mit­taa­vat) tutkimuk­set ovat enim­mäk­seen epä­suo­ria, esim tuon linkkilis­tan Wang 2009 näköjään las­kee takaisin­säteilyn läm­pöti­lan ja RH:n avul­la. (Toisaal­ta Philipona 2004 näyt­täisi yhtälail­la nopeal­la vilka­isul­la ole­van suo­ra mit­taus; siinä tosin löy­det­ti­in huo­mat­tavasti *suurem­pi* efek­ti kuin mitä pelkästä kasvi­huonekaa­su­jen lisään­tymis­es­tä voisi olet­taa.) Mut­ta “ylhäältä alas” mit­tauk­set (esim tuon lis­tan Har­ries 2001) osoit­ta­vat ihan selkeän vähen­e­misen maa­pal­lol­ta avaru­u­teen karkaavas­sa IR-säteilyssä. 

    Ilmas­to­herkkyy­destä nämä säteily­pakotemit­tauk­set eivät tietysti sano juuri mitään, eikä näil­lä näi­nollen voi­da sitä sin­un hehkut­ta­maa 1.6 asteen arvoa sulkea pois, mut­ta kyl­lä se khk-säteily­pakote on ole­mas­sa ja about tun­net­tu. (Sit­ten on tietysti läjä mui­ta pakot­tei­ta, aerosoleista alka­en, jot­ka tun­netaan paljon huonommin).

  232. Tapio: Oletko var­ma, että nämä (Euroopan) lämpimät kaudet ovat olleet koko ihmiskun­nalle suosiollisia?

    Itse näen aku­uteim­mak­si uhkak­si sen, että suh­teel­lisen pienikin ilmas­to­muu­tos saat­taa heiken­tää elämisen ehto­ja tiheästi asu­tu­il­la alueil­la, mis­tä seu­raisi vaikeasti hal­lit­tavia pako­lais- ja siir­to­laisvir­to­ja. IPPC:n maanti­eteel­liset sim­u­laa­tiot eivät ainakaan sul­je pois tätä mahdollisuutta.

    Siinä var­maan olet oike­as­sa, ettei 1800…1900-luvun ilmas­to ole mikään opti­mi-ilmas­to, mut­ta ihmiskun­ta vain on siihen sopeu­tunut ja täyt­tänyt maan.

    1800 — 1900 luvun ilmas­to on ollut ole­mas­sa koko bios­fäärille, ei ole ole­mas­sa mitään opti­mi-ilmas­toa kenellekään. Jos on sitä mieltä, että evoluu­tion nykyiset teo­ri­at kuvaa­vat kohtuu hyvin koko maa­pal­lon his­to­ri­aa, pitänee muis­taa, ettei evoluu­ti­ol­la ole suun­taa tai tavoitet­ta ja eikä ole ole­mas­sa opti­m­i­ti­lan­net­ta. Se mitä me teemme on mei­dän nyt elävien ihmis­ten kuva parhaas­ta mah­dol­lis­es­ta, esim eläin­ten oikeudet ovat mei­dän luo­mi­amme mieliku­via ei eläin­ten puolelta tule­via vaa­timuk­sia. Eli asi­aan MITÄ PITÄISI TEHDÄ, jos on huolestunut asioista. Tätä taidan jankut­taa hamaan tule­vaisu­u­teen, toivon vain ettei taas tule agres­si­ivisia vastei­ta siitä mikä minä olen mitään vaatimaan.

  233. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: “Sci­ence is Set­tled”, “The Debate is Over”, “Meil­lä on 95% var­muus…” ja mitä muu­ta kaikkea tuos­sa vielä viisi vuot­ta sit­ten vielä huudeltiin.Vuonna 2007 IPCC ennusti lähivu­osikym­me­nille 0,2 asteen läm­pen­e­mistä per vuosikym­men. Onko nyt niin, että he eivät tien­neetkään mis­tä puhuivat?

    Ei viisi vuot­ta sit­ten, vaan yhä edelleen.

    Tietääk­seni nois­sa IPCC:n raporteis­sa on jos jonkin­laista epä­var­muut­ta, vai­htelu­väliä ja puhet­ta mah­dol­li­sista tip­ping pointeista.

    Suuri kuva pysyy kuitenkin yhä samana. Ihmisen toim­inta, etenkin CO2-päästöt, läm­mit­tävät ilmas­toa ja tästä on poten­ti­aalis­es­ti erit­täin negati­iviset seu­rauk­set tule­vaisu­udessa. Tältä osin tiede näyt­tää ole­van aika lail­la taputeltua.

    Denial­is­tille riit­tää IPCC:n raportista löy­tynyt pilkku­virhe, kos­ka hänen mielestään sel­l­ainen fal­si­fioi koko AGW-teo­ri­an ja ilmastotieteen.

  234. Juho Laatu: Har­voin tiedey­hteisö noin selvästä kon­sen­suk­ses­ta (ihmisen toimien merkit­tävä vaiku­tus ilmas­toon) peru­ut­taa, joten ote­taan se totuute­na, ja jätetään pieni tila sille, että joku joskus osoit­taa tiedey­hteisön olleen väärässä. Muut­tui­han maa­pal­lokin lit­teästä pyöreäk­si aikanaan. Ja voi muut­tua taas takaisin lit­teäk­si – peri­aat­teessa. Arve­len että tämä läh­es kaikkien tieteil­i­jöi­den kon­sen­sus kuitenkin pitää.

    Aja­tusko­keena: jos suos­tu­isin tuo­hon maanit­telu­usi ja alka­isin tun­nus­taa väriä tässä asi­as­sa, niin kaven­taisiko se ase­maani itsenäi­nenä ajattelijana/toimijana?

    Mitä kaikkea jou­tu­isin hyväksymään ja mitä rajoit­tei­ta saisin, jos nyt sanois­in, että ok MINÄ USKON!

    En tiedä ymmärätkö mitä ajan takaa.

  235. Fak­taa:
    […]Kiinas­sa, jos­sa kesäkausien läm­pen­e­mis­es­tä 36–68& johtuu UHIsta 2). 

    Lain­aus tutkimuksesta:

    (5) The urban warm­ing accounts for 12%–24%, 36%–
    68% and 20%–32% of the total region­al warm­ing, respec­tive­ly, in the BTH, YRD and PRD regions. Most strik­ing­ly, the con­tri­bu­tion rate of urban warm­ing in the YRD region is the largest and explains around half of the total region­al warming.

    YRD = Yangtze Riv­er Delta != Kiina

  236. Fak­taa: Jätit kopi­oimat­ta olen­naisen kohdan tuon ylhääl­lä ole­van tek­stin perästä:

    Juu — täy­tyy lukea se artikke­li jos­sain välis­sä kokon­aan ja ehkä tutus­tua aiheeseen enem­mänkin. Olin näet ollut siinä käsi­tyk­sessä, että satel­li­it­timit­tauk­sista tulk­i­tut pos­ket­tomat epä­tas­apain­ot olisi saatu oikeasti kor­jat­tua — mut­ta näem­mä ei. Ilmeis­es­ti se on niin, että kun ilmas­to­tutk­i­ja avaa suun­sa, niin vas­tuu siir­tyy kuulijalle…

    No, joka tapauk­ses­sa se yleinen käsi­tys, että epä­tas­apaino olisi mitat­tu satel­li­iteista ikään kuin niis­sä olisi joku lahjo­ma­ton kWh-mit­tari, jos­ta mit­tausar­von voi suo­raan lukea, on joka tapauk­ses­sa väärä.

  237. a_l:

    Suuri kuva pysyy kuitenkin yhä samana. Ihmisen toim­inta, etenkin CO2-päästöt, läm­mit­tävät ilmas­toa ja tästä on poten­ti­aalis­es­ti erit­täin negati­iviset seu­rauk­set tule­vaisu­udessa. Tältä osin tiede näyt­tää ole­van aika lail­la taputeltua.

    Denial­is­tille riit­tää IPCC:n raportista löy­tynyt pilkku­virhe, kos­ka hänen mielestään sel­l­ainen fal­si­fioi koko AGW-teo­ri­an ja ilmastotieteen. 

    Kat­sel­laan nyt mihin suun­taan tämä vielä kääntyy.
    The Econ­o­mist arveli taan­noin, että “tieteelli­nen kon­sen­sus” ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­ud­es­ta alkaa horjua:

    http://www.economist.com/blogs/democracyinamerica/2013/06/climate-change

    “The moral­is­ing stri­den­cy of so many argu­ments for cap-and-trade, car­bon tax­es, and glob­al emis­sions treaties was found­ed on the idea that there is a con­sen­sus about how much warm­ing there would be if car­bon emis­sions con­tin­ue on trend. The rather heat­ed debates we have had about the like­ly eco­nom­ic and social dam­age of car­bon emis­sions have been based on that idea that there is some­thing like a sci­en­tif­ic con­sen­sus about the range of warm­ing we can expect. If that con­sen­sus is now falling apart, as it seems it may be, that is, for good or ill, a very big deal.”

    Viimeinen kap­paleesi oli pelkkää olk­iukkoilua, joten ei siitä sen enempää.

  238. Lep­oti­la zZ: Lain­aus tutkimuksesta:

    YRD = Yangtze Riv­er Delta != Kiina 

    On tutkit­tu Kiinas­sa, jota tuo alue tiet­tävästi on. Kukaan ei väit­tänyt, että tutkimus olisi kat­tanut jokaisen Kiinan neliömetrin.

  239. Poth1ue1: Ilmeis­es­ti se on niin, että kun ilmas­to­tutk­i­ja avaa suun­sa, niin vas­tuu siir­tyy kuulijalle…

    …niin tulee tässä vähän sel­l­ainenkin mieleen, että ensin eräs Tren­berth ryh­m­i­neen las­kee satel­lit­ti­havain­noista selvän posi­ti­ivisen ener­giavuon epä­tas­apain­on ja seu­raavak­si samainen pop­poo löytää em. epä­tas­apain­on vuok­si ker­tyneen, mut­ta hukas­sa olleen ener­gian merien syvän­teistä. Nyt voim­mekin jäädä mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan mitä Tren­berth lead authorin roolis­sa kir­jaa asi­as­ta IPCC:n seu­raavaan AR:ään…

  240. Fak­taa: Mitä tulee itse läm­pen­e­miseen, niin nykyiset läm­pöti­lasar­jat ovat pahasti kon­t­a­minoituneet adju­soin­nin, asemien väärän sijoituk­sen sekä kaupunkiläm­pöilmiön vuoksi.

    UHIa on viime aikoina tutkit­tu mm. Kore­as­sa 1), jos­sa puo­let vuo­den 1954 jälkeistä läm­pen­e­mis­es­tä on todet­tu UHI:n aiheut­ta­mak­si ja Kiinas­sa, jos­sa kesäkausien läm­pen­e­mis­es­tä 36–68& johtuu UHIsta 2). Maail­man­laa­juis­es­ti merkit­tävä osa “läm­pen­e­mis­es­tä” on olet­tavasti kaupunkilämpöä.

    Jos kat­soo NASAn ani­maa­tioi­ta maa­pal­lon pin­taläm­pötilo­jen kehit­tymis­es­tä 1880–2012 GISS-sar­jan poh­jal­ta, eniten läm­men­neinä pistävät silmään Siper­ian itäosat ja Labradorin niemimaa. 

    Jos GISS-sar­ja olisi kaupunkiläm­mön pilaa­ma, eikös siinä pitäisi suurkaupunkien ja väestökeskit­tymien hypätä silmille kirkkaina kuumi­na spot­teina? Esimerkik­si mainit­se­masi Korea ja Kiina eivät mitenkään eri­tyis­es­ti pistä silmään, pääosa läm­pen­e­mis­es­tä on tuon mukaan tapah­tunut ihan muualla.

  241. åke: Aja­tusko­keena: jos suos­tu­isin tuo­hon maanit­telu­usi ja alka­isin tun­nus­taa väriä tässä asi­as­sa, niin kaven­taisiko se ase­maani itsenäi­nenä ajattelijana/toimijana?

    Mitä kaikkea jou­tu­isin hyväksymään ja mitä rajoit­tei­ta saisin, jos nyt sanois­in, että ok MINÄ USKON!

    En tiedä ymmärätkö mitä ajan takaa.

    Minä en halua yllyt­tää ketään otta­maan jotain ilmas­tokan­taa uskonkap­paleek­seen. Parem­pi jos kaik­ki säi­lyt­tävät ajat­telun vapau­den, ja myös mah­dol­lisu­u­den vai­h­taa ole­tuk­sia tarpeen mukaan. Tai ainakin mie­lenki­in­toisim­mat keskusteli­jat jät­tävät jotain jous­toakin, eivätkä tyy­dy vain tois­ta­maan opinkap­paleitaan ulkoa.

    Tiedey­hteisön kon­sen­sus, tai sen saavut­ta­ma “tieteell­nen totu­us” on kuitenkin vain malli, joka selit­tää tietylle ilmiölle kek­si­ty­istä selityksistä/malleista sitä parhait­en (täl­lä het­kel­lä, tämän het­ken tieto­jen perus­teel­la). Jos uusia todis­tei­ta ilme­nee, riit­tää tode­ta, että uudessa tilanteessa paras seli­tys­malli onkin jokin toinen kuin aiem­mas­sa tilanteessa. Turha van­noa ja vaku­ut­taa, että nyky­istä seli­tys­mall­ia (tai omaa suosikkia) parem­paa mallia ei mil­loinkaan voi löytyä.

    Minä en tun­nus­taudu minkään sortin ilmas­tousko­vaisek­si. Huvikseni tässä pun­nit­sen eri­laisia seli­tys­vai­h­toe­hto­ja, samoin kuin eri­laisia aiheeseen liit­tyviä poli­ti­ikan mah­dol­lisia kehi­tyskulku­ja, ja tietenkin myös yksilöi­den mah­dolisia syitä tehdä asian tim­o­il­la yhtä ja toista. Vaik­ka lai­tankin eri­laisia pain­ok­er­toimia eri asioille ja eri seli­tys­mall­eille ja jopa eri­laisille mah­dol­lisille tule­vaisu­u­den tiloille, en kat­so kaven­ta­neeni ase­maani itsenäisenä ajattelijana/toimijana. Joitain pain­o­ja min­un pitää asetel­la, jot­ta saan keskustelua syn­tymään, ja herätän kiin­nos­tus­ta asian ja eri vai­h­toe­hto­jen pohd­in­taan myös kanssakeskustelijois­sani. Ehkä keskustelemme vain neu­traal­isti siitä, mil­laiset pain­ot näyt­tävät toimivim­mil­ta ja luontevimmilta.

  242. Fak­taa: Ilmake­hän “hot spot­tia” ei ole havait­tu, eikä takaisin­säteily ilmake­hästä ole mit­tausten mukaan lisään­tynyt. Myöskään merien pin­taläm­pöti­lat eivät ole pitkään aikaan 

    Fak­taa: Jos väitetään kasvi­huonekaa­su­jen lisäävän ilmake­hän takaisin­säteilyä pitäisi aivan ensim­mäisenä osoit­taa, että näin on tapahtunut.

    Et nyt ole viitsinyt lukea Tapi­on linkit­tämää artikkelia:
    http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

    Meren läm­pen­e­mis­es­tä on puolestaan ker­rot­tu tällaista:

    http://www.oco.noaa.gov/resources/Documents/Lyman_OceanHeat_Nature2010.pdf

    En nyt ole mikään IPCC-usko­vainen, mut­ta tuo­ta ener­giaa näyt­tää vain kertyvän.

  243. Fak­taa:
    On tutkit­tu Kiinas­sa, jota tuo alue tiet­tävästi on. Kukaan ei väit­tänyt, että tutkimus olisi kat­tanut jokaisen Kiinan neliömetrin.

    Sanoit:
    “UHIa on viime aikoina tutkit­tu […] Kiinas­sa, jos­sa kesäkausien läm­pen­e­mis­es­tä 36–68& johtuu UHIsta 2).”

    Kiinan kesäkausien lämen­e­mis­es­tä 36–68% ei johdu UHI:sta. Tutkimuk­sen tek­i­jöi­den mukaan 11,4 % itäisen Kiinan läm­pen­e­mis­es­tä johtuu UHI:sta. Koko Kiinan lukua he eivät mainitse, mut­ta se lie­nee sitäkin selvästi pienem­pi johtuen väestön (ja siis suurkaupunkien) pain­ot­tumis­es­ta Kiinan itäiseen osaan.

  244. Voltaire:
    Fak­taa: Skep­ti­cal Sci­ence ei tietysti kel­paa primääriläh­teek­si, mut­ta kohtu­ulli­nen kokoel­ma viit­teitä IR-säteilyn mit­tauk­sista löy­tyy näköjään tuolta:

    http://www.skepticalscience.com/print.php?r=35

    Nopeal­la vilka­isul­la vaikut­taisi tosi­aan siltä että “alhaal­ta ylös” (ts maan­pin­nal­la ilmake­hän IR-säteily mit­taa­vat) tutkimuk­set ovat enim­mäk­seen epä­suo­ria, esim tuon linkkilis­tan Wang 2009 näköjään las­kee takaisin­säteilyn läm­pöti­lan ja RH:n avul­la. (Toisaal­ta Philipona 2004 näyt­täisi yhtälail­la nopeal­la vilka­isul­la ole­van suo­ra mit­taus; siinä tosin löy­det­ti­in huo­mat­tavasti *suurem­pi* efek­ti kuin mitä pelkästä kasvi­huonekaa­su­jen lisään­tymis­es­tä voisi olet­taa.) Mut­ta “ylhäältä alas” mit­tauk­set (esim tuon lis­tan Har­ries 2001) osoit­ta­vat ihan selkeän vähen­e­misen maa­pal­lol­ta avaru­u­teen karkaavas­sa IR-säteilyssä. 

    Har­ries 2001 oli aikoinaan tarkan lukemisen kohteena — se oli yöpöytälukemise­na mon­e­na iltana.

    SkS lainaa Har­riesin paperi­sta simu­loidun spek­trin kuvaa. Todel­li­nen vuosien 1970 ja 1997 spek­trien ero on muodoltaa saman­lainen, mut­ta kaut­taal­taan n. 2K simu­loidun yläpuolel­la. Tämä näkyy paperin kuvas­sa 1b. 

    Inte­groitu kokon­ais­te­hon muu­tos infra­puna-alueel­la on silmämääräis­es­ti jok­seenkin nol­la — tätä inte­graalia ei muuten ole ker­rot­tu paperis­sa, joten aivan tarkkaa lukua on vaikea sanoa.

    Har­riesin paperi ei väitä, että infra­punasäteilyn kokon­ais­määrä olisi muut­tunut — eikä se ko. paperin tarkoi­tus olekaan. Paperi yrit­tää vain simu­loi­da spek­trin muutosta.

    Har­ries 2001 löy­tyy PDF-muo­dos­sa googlet­ta­mal­la Google Scholarista.

    Philipo­nan uudem­pi paperi vuodelta 2009 jatkaa vuo­den 2004 paperin lin­joil­la ja toteaa vuosien 1980–2005 läm­pen­e­mis­es­tä (Sveitsin Alpeil­la) 2/3 johtu­van ilman puhdis­tu­mis­es­ta sit­ten 1980-luvun puolen välin. Infra­punasäteilyn kasvus­ta puolestaan n. 80–90% johtuu läm­pen­e­mis­es­tä. Kasvi­huonekaa­suille ei juuri roo­lia jää.

    Mie­lenki­in­toista muuten, että uudem­mas­sa paperis­sa Philipona ei vaivaudu edes viit­taa­maan van­hempaan omaan paperi­in­sa, vaik­ka aihe on käytän­nössä sama.

    Philipona, R.,K. Behrens, andC. Ruckstuhl
    (2009), How declin­ing aerosols and ris­ing green­house gas­es forced rapid warm­ing in Europe since the 1980s, Geo­phys. Res. Lett., 36,
    L02806, doi:10.1029/2008GL036350.

  245. Fak­taa: Perus­fak­tak­si jää, että ain­oas­sa paikas­sa maail­mas­sa, jos­sa tätä ilmas­ton­läm­pen­e­misen kannal­ta erit­täin olen­naista perusasi­aa on pitkäaikaismi­tat­tu, on pitkäaal­toinen infra­punasäteily vähen­tynyt. Tämä siis täysin teo­ri­oiden vastaisesti.

    En tiedä mitä teo­ri­at ovat Suurten tasanko­jen suh­teen ennus­ta­neet, mut­ta yleen­sä on pelotel­tu ääri-ilmiöi­den vahvis­tu­misel­la. Ennestään kuiv­ahkon alueen, kuten Suuret tasan­got, olet­taisi siis kuiv­u­van ennestään. Kuten mit­tauk­set osoittivat.

    Nim­imerk­ki Voltaire edel­lä antoi linkin Scep­ti­cal Sci­ence sivus­tolle, jos­sa tätäkin kysymys­tä on käsitel­ty. Hei­dän mukaansa takaisin­säteily on lisään­tynyt. He viit­taa­vat seu­raavi­in tutkimuksiin:

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2009JD011800/abstract

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2003GL018765/abstract

    https://ams.confex.com/ams/Annual2006/techprogram/paper_100737.htm

  246. Fak­taa: On tutkit­tu Kiinas­sa, jota tuo alue tiet­tävästi on. Kukaan ei väit­tänyt, että tutkimus olisi kat­tanut jokaisen Kiinan neliömetrin.

    Lain­auk­sesi perus­teel­la se kat­toi ainakin kak­si muu­takin aluetta:

    YTZ=Yangtze Riv­er Delta=Shanghai
    PRD=Pearl Riv­er Delta=Shenzhen-Guangzhou
    BTH=Beijing-Tianjin-Hebei

    Toisin sanoen kaupunkiläm­mön vaiku­tus on todet­tu merkit­täväk­si räjähdys­mäis­es­ti kas­vaneil­la suurkaupunkialueil­la. Kuka­pa olisi arvannut.

  247. Fak­taa: On tutkit­tu Kiinas­sa, jota tuo alue tiet­tävästi on. Kukaan ei väit­tänyt, että tutkimus olisi kat­tanut jokaisen Kiinan neliömetrin. 

    Kun kir­joi­tat että:

    Kiinas­sa, jos­sa kesäkausien läm­pen­e­mis­es­tä 36–68& johtuu UHIsta

    niin kyl­lä tuo lause tarkoit­taa tai sen pitäisi suomen kieliop­pisään­tö­jen mukaan tarkoit­taa, että koko Kiinas­sa tai ainakin Kiinas­sa keskimäärin vaiku­tus olisi tuo.

  248. Yritän nyt korostaa yhtä keskeistä näkökul­maa tässä keskustelus­sa. Kysymäl­lä kysymyk­sen, johon Osmo, ymmärtääk­seni, ei ikinä ole ottanut kan­taa, ja mitä kysymys­tä ilmas­to­huolestuneet yleis­es­ti vält­televät, vaik­ka tämän kysymyk­sen pitäisi ilmas­to­huolestunei­den pre­mis­seil­lä olla maail­man tärkein poli­it­ti­nen kysymys: Mil­laisel­la mallil­la päästöjä pyrit­täisi­in globaal­isti laske­maan, mil­laisin ener­gialähtein, mil­laisin taakan­jaoin (…) ja mil­laiset sen taloudel­liset ja sosi­aaliset kus­tan­nuk­set eri tahoille oli­si­vat?

    Kiinalais­ten eli­na­jan­odote on kaksinker­tais­tunut vain kahdessa sukupolves­sa. CO2-päästö­jen vasti­neek­si on saatu val­tavasti hyvää. Olisiko inhimilli­nen kehi­tys ollut mah­dolli­nen ilman run­sai­ta CO2-päästöjä?
    Samaan hyvään pyrkii Kiinan vanavedessä Intia ja moni muu maa. Mitä näille maille on tar­jo­ta vasti­neek­si hypo­teet­tis­es­ta CO2-päästö­jen­sä kasvun tait­tamis­es­ta? Kuin­ka paljon taloudel­liset ja inhimil­liset kus­tan­nuk­set eri vaakaku­peis­sa paina­vat (vrt. Maail­man­pankin lin­jan­ve­to, ettei kehi­tyshankkeis­sa enää tuet­taisi fos­si­ilisen ener­gian raken­nushankkei­ta)? Kuin­ka yhdis­tää ympäristölli­nen, taloudelli­nen ja inhimilli­nen? Toteut­taa tämä reaalipoli­it­tis­es­ti ja reaalitaloudellisesti?

    Real­is­mi on ensisi­jaisen tärkeä pain­o­tus. Paper­il­la voi haaveil­la kuten Green­peace tai Tynkky­nen, käsin poimien luku­ja, muut­taa Suomen pel­loista puo­let ruoko­hel­ven vil­je­lyyn ja tien­ata mil­jarde­ja SDP:n harmik­si, mut­ta siir­tyvätkö haaveil­lut luvut paper­il­ta todel­lisu­u­teen on aivan toinen kysymys. Stern kor­jasi 1%:nsa maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta 2%:iin kri­ti­ikin myötä, entä jos luku on vielä paljon suurem­pi kuten lukuisat Stern­in kri­itikot ovat esit­täneet? Entä jos konkreet­tiset päästövähen­nyk­set sat­tuisi­vat eri­tyis­es­ti kehit­tyvi­in talouk­si­in? EU:n päästöt ovat n. 10% globaaleista päästöistä ja osu­us laskee.

    On kaksi­nais­moral­is­mia keskit­tyä puhu­maan denial­is­teista, nat­seista (käsit­tämätön­tä), teekut­suli­ik­keestä ja mitä kaikkea Osmo on tässäkin keskustelus­sa sivun­nut, mut­ta ei tätä keskeis­in­tä ja tärkein­tä kysymystä.
    Ei koskaan 20+ vuo­den aikana kun ongel­ma on ollut “maail­man suurin”? Joku voi kor­ja­ta, jos on täl­laisen esi­tyk­sen joskus nähnyt.
    Kuten yllä todet­ti­in, tämä on absur­dia. Aivan kuin jonkin­laista sosi­aal­ista peliä, jos­sa on perustel­tua epäil­lä itseko­ros­tuk­sel­la ole­van keskeisen ase­man. Lop­u­ton­ta moral­isoin­tia ja antag­o­nis­tista polar­isoin­tia denial­is­tei­neen, henkises­ti hyvän puoles­ta, mut­ta ilman konkreet­tisen vai­h­toe­hdon esit­tämistä, työstämistä, analysoin­tia, punnitsemista.

    *******

    Seu­raavas­sa yksi his­to­ri­alli­nen esi­tys tois­es­ta vaakakupista, viitat­en vaikka­pa kiinalais­ten ja mik­sei etiopi­alais­tenkin jääkaappei­hin, ruoankul­je­tuk­seen, sairaaloi­hin, asun­to­jen lämmittämiseen/viilentämiseen ja muuhun luotet­tavaa ja run­sas­ta ener­giaa edel­lyt­tävään hyvinvointi-infraan.

    Maail­man huono-osais­ten tilanne jää usein tun­teel­lis­es­ti etäisek­si. Tälle saat­taa olla ihmisen, evoluu­tion muokkaa­maan, pitkälti syn­nyn­näiseen, trib­al­is­tiseen moraalip­skykolo­giaan liit­tyviä syitä. Sik­si esimerkik­si kysymys Int­ian inhimil­lis­ten kus­tan­nusten vaakakupista hypo­teet­tises­sa CO2-leikkausten maail­mas­sa ei herätä voimakkai­ta tun­tei­ta, jot­ka saisi­vat asi­aa pohti­maan; ja toisaal­ta omista tur­is­ti­matkoista ja muista CO2-päästöjä tuot­tavista mukavuuk­sista on ilmas­to­huolestuneenkin län­si­maalaisen mah­dot­toman vaikea luopua.

    Eli tätä kysymys­tä vas­ten keinoista, inhimil­li­sistä ja taloudel­li­sista kus­tan­nuk­sista, real­is­mista, taakan­jaos­ta, ener­giansaan­nin riit­tävyy­destä ja luotet­tavu­ud­es­ta, ver­tausku­val­li­sista jääkaapeista, puoles­ta mil­jardista keskilu­okkaan nousseesta kiinalais­es­ta, keskilu­okkaan kur­ju­ud­es­ta hala­jav­ista mil­jardeista ihmi­sistä (…) refer­oin seu­raa­van, joka itsel­leni, kun kir­jat taan­noin luin, taval­lista vahvem­min tun­neas­so­sioi keskilu­okkaisen kehi­tyk­sen yleis­maail­mallista vält­tämät­tömyyt­tä ja toivottavuutta:

    1930-luvun alkupuolel­la ilmestyneessä kak­sio­saises­sa teok­ses­saan Pitkän­sil­lan pohjois­puolisen työläisy­hteisön syn­nys­tä ja kehi­tyk­ses­tä 1800-luvun lop­un ja 1900-luvun tait­teen Helsingis­sä, sosi­olo­gi Heik­ki Waris kuvasi laa­jaan tilas­to- ja haas­tat­telu­aineis­toon nojat­en tuon ajan ihmis­ten asum­is- ja elämisoloja. 

    Vielä vuo­den 1900 Helsingis­sä Pitkän­sil­lan pohjois­puolises­sa työläisy­hteisössä oli las­ten kuolleisu­us ensim­mäisen elin­vuo­den aikana n. 29% ja sil­loises­sa mitas­sa vau­raam­mas­sa osas­sa kaupunkia n. 27%. Suuri osa ensim­mäis­es­tä elin­vuodestaan selvin­neistä kuoli ennen viidet­tä ikävuot­taan. Laa­jas­sa lääketi­eteel­lisessä tutkimuk­ses­sa koul­u­lais­ten ravin­non­saan­nista kym­meniä pros­ent­te­ja lap­sista osoit­tau­tui ali­rav­i­tuik­si, mikä johti vaateisi­in koulu­ruokailus­ta ja las­ten ruokaloiden vapaae­htoisi­in hankkeisiin.
    Aikuis­ten yleisin kuolin­syy oli tuberkuloosi.
    Warik­sen keräämästä aineis­tos­ta välit­tyy kuin­ka harv­inaista nyky­maail­man van­husikään elämi­nen oli. 

    Pitkän­sil­lan pohjois­puolen työväen yhteisössä ihmisiä asui keskimäärin n. 4 henkeä yhtä huonet­ta kohden. Näi­den huonei­den keskimääräi­nen pin­ta-ala oli tuskin 20 m². Kos­ka kyseessä on keskiar­vo, asui monis­sa huoneis­sa vielä paljon use­ampia henkilöitä.
    Alkusyksys­tä myöhäiskevääseen oli asun­to­jen kaikkein tärkein vaade läm­mi­tys. Asun­not oli­vat tietenkin puuläm­mit­teisiä ja oli vält­tämätön­tä saa­da tuotet­tu läm­pö pysymään huoneen sisäl­lä. Tämä johti huonei­den mah­dol­lisim­man tarkkaan tilk­it­semiseen ulkoa tule­val­ta kylmältä ilmal­ta ja täten erit­täin huonoon ilmankier­toon. Tämä johti myös laa­jaan home­on­gel­maan, pak­sui­hin home­k­er­roksi­in kos­tuneis­sa seinä­pa­pereis­sa. Waris kuvaa vau­raampi­in oloi­hin tot­tunei­den ihmis­ten tuke­htu­misen tun­net­ta jo muu­ta­man täl­lai­sis­sa huoneis­sa viete­tyn min­uutin kulues­sa. Huoneis­sa, joiden kaltai­sis­sa suurin osa sil­loi­sista suo­ma­lai­sista nukkui ja viet­ti usei­ta tun­te­ja hereil­läoloa­jas­taan joka päivä, sil­lä asun­to-olot eivät olleet sen parem­pia torp­parien ja mäk­i­tu­palais­ten maaseudulla. 

    Täit, luteet ja muut loiseläimet oli­vat yleisiä vierai­ta. Koros­tuneen lisähai­tan kaupungis­sa muo­dos­ti­vat hygien­ia ja veden­saan­ti. Kesti pitkään ennen kuin useille työväe­nalueista vedet­ti­in vesi­jo­htovesi ja raken­net­ti­in viemäröin­ti­jär­jestelmä. Siihen saak­ka näi­den yhteisö­jen asukkaat sai­vat tyy­tyä nouta­maan veten­sä kaivoista, joiden vesi oli tutk­i­tusti hyvin saas­tunut­ta. Lavan­tau­tia esi­in­tyi yleis­es­ti. Käymälät sijait­si­vat puuko­rt­telei­den sisäpi­hoil­la ja niiden jätök­set kasat­ti­in suurik­si tunkioik­si. Hajun san­ot­ti­in olleen ulkop­uolisille kuvot­ta­van, asukkaat lienivät siihen jos­sain määrin tottuneet.
    Olo­jen ruju­ut­ta peit­telemät­tä Waris kuvaa, kuin­ka Kallion kaupungi­nosas­sa rankkasatei­den tul­lessa näi­den suurten tunkioiden aines­ta valui vesien mukana rin­teitä alas kaduille ja alem­pi­en kort­telei­den asuin­pihoille. Jät­teitä valui satei­den mukana myös näi­den yhteisö­jen talousve­den läh­teenä toimineisi­in kaivoihin.

    Run­saasti sairastel­e­valle väestölle ei löy­tynyt juuri toivoa sairaaloista, sil­lä sairaala­paikko­ja ei Helsingis­sä ollut tuol­loin kuin nimek­si. Yksit­täis­ten kaupungi­nos­alääkärei­denkin aikaisek­si saami­nen vei aikansa. Kotisyn­ny­tyk­set oli­vat yleisiä ja tapah­tu­i­v­at usein hyvin epähy­gieeni­sis­sä oloissa. 

    Ruo­ka oli pait­si riit­tämätön­tä usein myös pilaan­tunut­ta. Etenkin maaseudul­ta kär­ry­il­lä tuo­dut maito ja liha pilaan­tu­i­v­at herkästi. Elin­tarvike­tarkkailun aikaansaami­nen ja säädösten nou­dat­ta­mi­nen oli­vat suuria ongelmia ja usein myy­ty maito oli jatket­tua ja liha tiedet­ti­in pilaan­tuneek­si. Rav­in­to oli hyvin yksipuolista, koost­uen leivän ja kui­v­atun kalan kaltai­sista päivästä toiseen käyte­ty­istä tuot­teista. Yleinen työväen läm­min­ruo­ka oli keit­to, jos­sa oli paljon perunoi­ta ja halvimpia juurek­sia ja hie­man mauk­si lihaa seassa. Keiton keit­ti per­heen äiti kolmi­jalal­la uunin pesässä, mis­sä usein varovainen ja har­jaan­tunutkin polt­ti itseään. Hel­lalevyjä ei näis­sä uuneis­sa ollut.
    Työmiehet naut­ti­vat suuren osan ravin­non­saan­nistaan olu­en muodossa. 

    Vuokralais­ten ase­ma oli hyvin heikko ja vuokra­sopimusten irti­sanomiset yleisiä. Työ oli usein kausilu­on­teista ja työt­tömyy­den osues­sa kohdalle ei ollut tukia joiden varaan aset­tua, vaan elet­ti­in velak­si ja nähti­in nälkää. Häädön jäl­keen kasat­ti­in vähäiset tavarat mukaan ja lähdet­ti­in etsimään per­heelle uut­ta asun­toa jostakin ehkä vielä huonom­mas­ta loukos­ta, joi­ta löy­tyi mm. Toukolan ja Vallilan laitakaupunkialuei­den suunnal­ta. Työ oli raskas­ta, huonos­ti palkat­tua, vain niukan elan­non per­heelle tar­joavaa ja työpäivät usein 12 tun­tisia ja pidempiäkin.
    Oliko yllät­tävää, jos täl­lai­sis­sa eli­nolois­sa kehit­tyi myös se maail­ma, jos­sa kaupungi­nosien poika­jen­git tap­pe­li­v­at keskenään, hau­reut­ta esi­in­tyi yleis­es­ti, salaka­pakka­toim­inta kukoisti, lapset kas­vatet­ti­in pahoin­pite­lyn uhal­la ja Sörkän hur­jalu­on­toiset työmiehet oli­vat huono­maineisia kaupun­gin parem­man väen keskuudessa.

    Ei niinkään, että tätä parem­paa väkeä olisi nykymi­tas­sa juurikaan ollut. Kam­mot­tavas­sa köy­hyy­dessä elet­ti­in nykymit­tar­il­la suurim­mas­sa osas­sa myös Pitkän­sil­lan eteläpuolista Helsinkiä, muu­tamis­sa osis­sa kuten Pasi­lan laitakaupungilla aivan yhtä huonosti.
    Jos vau­raam­mis­sa kaupungi­nosis­sa huoneessa sit­ten saat­toi asua vain kolme henkeä neljän sijaan ja las­ten ali­rav­it­se­mus­ta oli hie­man vähem­män ja tuberku­loosin kuolti­in hie­man harvem­min, lienikö tuol­la juuri näkyvää eroa. Nykymi­tas­sa vau­raasti saatet­ti­in kat­soa ele­tyn vain muu­tamis­sa suurista her­raskar­tanoista ja hienom­mista keskus­tan kivi­sistä kaupunki­a­sun­noista, mut­ta ei tuo vau­raus niidenkään asukkai­ta juuri lap­sikuolemil­ta tai tuberku­loosil­ta tuon ajan maail­mas­sa säästänyt. 

    Kuvaavaa tuon ajan Suomen (suuret nälkävuodet oli­vat olleet vain sukupolvea aiem­min) talousti­lanteelle oli se, että mon­et nuoret pojat ja tytöt läh­tivät Hämeestä ja Poh­jan­maal­ta Helsinki­in parem­man elämän toivos­sa. Tai sit­ten Atlantin taakse Amerikan Yhdysvaltoihin.
    Nuorten miesten ja nais­ten työt­tömyys ja hajanainen kädestä suuhun elämi­nen oli­vat tuon ajan Suomen maaseudul­la hyvin yleistä, kos­ka palkat­tua työtä oli niukasti tar­jol­la kotiseuduil­la ja sik­si syn­tyivät Suomen 1800-luvun lop­pupuolen suuret muuttoaallot.

    *******

    Ilmas­toskep­tisyys on itsenäi­nen ratio­naa­li­nen posi­tion­sa, mut­ta ei sitä kyl­lä myöskään heiken­nä skep­tisyys ilmastopoli­ti­ikan ja ilmas­to­talouden väitet­ty­jen kus­tan­nusten ja väite­tyn real­is­min suh­teen. Monia vihreistä esi­tyk­sistä on syytä vas­tus­taa, vaik­ka olisi ilmas­tos­ta huolestunut.

    Kehit­tyvät taloudet tuot­ta­vat jo ainakin 60% maail­man CO2-päästöistä. Miten ne jatka­vat pitkää edessä ole­vaa kehi­tys­taival­taan pois kur­ju­ud­es­ta kohden jääkaap­pi-keskilu­okkaisu­ut­ta samal­la radikaal­isti CO2-päästöjään laskien?
    Voisitko, Osmo, yrit­tää vas­ta­ta tähän, uskoak­seni, tärkeään kysymyk­seen lapsel­lisen denial­istin hokemisen sijaan.

  249. az:

    Kehit­tyvät taloudet tuot­ta­vat jo ainakin 60% maail­man CO2-päästöistä. Miten ne jatka­vat pitkää edessä ole­vaa kehi­tys­taival­taan pois kur­ju­ud­es­ta kohden jääkaap­pi-keskilu­okkaisu­ut­ta samal­la radikaal­isti CO2-päästöjään laskien?
    Voisitko, Osmo, yrit­tää vas­ta­ta tähän, uskoak­seni, tärkeään kysymyk­seen lapsel­lisen denial­istin hokemisen sijaan.

    Eri­no­mainen alus­tus, pidän aina siitä, että nykyaikaa luo­dataan men­neseen. Meil­lä vielä 70-luvul­la olti­in huolis­samme köy­histä myös globaalis­es­ti (pait­si Linko­la, joka oli sitä mieltä että saunan taakse koko poruk­ka). Nykyään ei kukaan ole kiin­nos­tunut enää niin paljon ihmisoikeuk­sista, se on kor­vat­tu bio­di­ver­si­teetil­lä ja olemme huolis­samme Suomes­sa lähin­nä onko jol­lain kasvilla/eläimillä “oikeus” asua Suomes­sa (vierasla­jikeskustelu). Olem­meko jotenkin käper­tyneet omaan omahyväisyy­teemme, eikö ihmisoikeuk­sil­la ole enää mitään pain­oar­voa? Tämä on hyvä kysymys, kos­ka min­un mielestäni vain ihmiskum­man globaali hyv­in­voin­ti johtaa väestömäärän lasku­un ja ympäristön “kohen­e­miseen”.

  250. Juho Laatu: Minä en tun­nus­taudu minkään sortin ilmas­tousko­vaisek­si. Huvikseni tässä pun­nit­sen eri­laisia seli­tys­vai­h­toe­hto­ja, samoin kuin eri­laisia aiheeseen liit­tyviä poli­ti­ikan mah­dol­lisia kehi­tyskulku­ja, ja tietenkin myös yksilöi­den mah­dolisia syitä tehdä asian tim­o­il­la yhtä ja toista. Vaik­ka lai­tankin eri­laisia pain­ok­er­toimia eri asioille ja eri seli­tys­mall­eille ja jopa eri­laisille mah­dol­lisille tule­vaisu­u­den tiloille, en kat­so kaven­ta­neeni ase­maani itsenäisenä ajattelijana/toimijana. Joitain pain­o­ja min­un pitää asetel­la, jot­ta saan keskustelua syn­tymään, ja herätän kiin­nos­tus­ta asian ja eri vai­h­toe­hto­jen pohd­in­taan myös kanssakeskustelijois­sani. Ehkä keskustelemme vain neu­traal­isti siitä, mil­laiset pain­ot näyt­tävät toimivim­mil­ta ja luontevimmilta.

    Yllä ole­va on myös eri­no­mainen kan­nan­ot­to, tietnkään et ole kaven­tanut mitään, sinä esität vain mielip­iteitä. Jos joku hauaa “leima­ta” sin­ut niin se on hänen häpeän­sä. Juho, voisitko täl­lä foo­ru­mil­la val­ot­taa hie­man mitä poli­it­tis­es­ti rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja on ole­mas­sa sin­un mielestäsi?

  251. Fak­taa: Philipo­nan uudem­pi paperi vuodelta 2009 jatkaa vuo­den 2004 paperin lin­joil­la ja toteaa vuosien 1980–2005 läm­pen­e­mis­es­tä (Sveitsin Alpeil­la) 2/3 johtu­van ilman puhdis­tu­mis­es­ta sit­ten 1980-luvun puolen välin. Infra­punasäteilyn kasvus­ta puolestaan n. 80–90% johtuu läm­pen­e­mis­es­tä. Kasvi­huonekaa­suille ei juuri roo­lia jää.

    Tutkimuk­sen mukaan kasvi­huonekaa­su­jen lisään­tymi­nen on vas­tu­us­sa 0,2 asteen läm­pen­e­mis­es­tä vuosikymme­nessä ja se tulee sen mukaan jatku­maan. Aerosolien vaiku­tus selit­tää, mik­si Euroopan läm­pöti­la las­ki 1950 luvul­ta 1980 luvulle, ja mik­si se nousi vah­vasti siitä eteen­päin. Kasvi­huonekaa­suille siis jää juuri se rooli, mikä sille yleen­sä annetaankin.

    Slight­ly decreas­ing tem­per­a­tures since the 1950s (green) are in line with ris­ing aerosols and a solar dim­ming, which off­set anthro­pogenic green­house warm­ing [Charl­son et al., 1992]. Of the rapid tem­per­a­ture rise since the 1980s (blue) how­ev­er, about two thirds are shown by our analy­sis to be like­ly forced by aerosol decline and relat­ed solar bright­en­ing that strong­ly rein­forced anthro­pogenic green­house forc­ing. With anthro­pogenic aerosols now reach­ing low and sta­ble val­ues over Europe [Ruck­stuhl et al., 2008; Slig­gers and Kake­beeke, 2004], solar bright­en­ing will sub­side and tem­per­a­ture trends for the next decades will like­ly reduce to about +0.2°C dec , a lev­el sim­i­lar to the over­all long-term increase since 1950 (red), which in the future will main­ly be dri­ven by anthro­pogenic green­house gas warming.

  252. az: Yritän nyt korostaa yhtä keskeistä näkökul­maa tässä keskustelussa.

    Erit­täin hyvä huole­nai­he! Jostain syys­tä nykyään on ihan suosit­tua tode­ta, että “noh, ilmas­to voi muut­tua mei­dän toimiemme vuok­si, mut­tei sille mitään voi”. Tai sen, että “ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­miseen tehdyt toimet ovat epäte­hokkai­ta ja taloudelle vahin­gol­lisia”. Tai ihan vain “tulee liian kalliiksi”.

    Jol­lain logi­ikan takaperin kerien heit­etyl­lä kuperkeikalla näistä saadaan sit­ten denial­is­tisia argu­ment­te­ja, vaik­ka asioil­la ei mitään suo­raa yhteyt­tä olekaan.

    Vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­sen nimeä hyväk­sikäytetään poli­it­tis­es­ti kovinkin ahneesti, se ei ker­ro yhtään mitään ilmas­to­herkkyy­destä. Sama jut­tu alarmistien ja denial­istien välisessä väit­telyssä. Vaik­ka toisel­la puolel­la 99 % porukas­ta olisi pitämät­tömiä argu­ment­te­ja loogis­es­ti väärin käyt­täviä idioot­te­ja, se ei muu­ta itse asi­aa yhtään mihinkään.

    = = =

    Otan tässä kan­taa muu­ta­maan silmi­in­pistävään asi­aan, joil­la voi olla rel­e­vanssia kokon­aisu­u­den kannalta.

    az: Stern kor­jasi 1%:nsa maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta 2%:iin kri­ti­ikin myötä, entä jos luku on vielä paljon suurem­pi kuten lukuisat Stern­in kri­itikot ovat esittäneet?

    Olen kri­ti­ikin kanssa kovasti samaa mieltä. Tun­tuu aika usko­mat­toma­l­ta, että pää­sisimme fos­si­il­i­sista polt­toaineista vapaaseen tai niitä vähän käyt­tävään elämään noin pie­nil­lä uhrauksilla.

    Toisaal­ta tässä on sel­l­ainen aikaper­spek­ti­ivi­a­sia, että maail­man brut­tokansan­tuote nousee muu­ta­man pros­entin vuodessa, joten yhden pros­entin isku siihen vas­taa neljän kuukau­den kasvua. Minus­ta maail­ma ei ollut ihan surkea paik­ka huhtikuussakaan…

    Jos BKT las­kee lais­sez-faire ‑men­tal­i­teet­ti­in näh­den 10 % seu­raavien 20 vuo­den aikana, se tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että BKT:n kasvu on vain 2,5 % vuodessa, ei 3 % vuodessa. Suurehkoil­lakaan kus­tan­nuk­sil­la ei puhuta laskusta.

    Poli­it­ti­nen reaali­teet­ti kuitenkin tör­mää näi­hin lukui­hin siinä, että kukaan ei tietenkään ole valmis anta­maan omas­ta kasvus­taan myöten — ei ainakaan ilman, että kaik­ki muutkin tekevät sen.

    az: EU:n päästöt ovat n. 10% globaaleista päästöistä ja osu­us laskee.

    Tähän pari huomio­ta. Ensim­mäi­nen ihan tilas­tolli­nen huomio siitä, että emme me tuol­la luke­mal­la ole sit­ten maa­pal­lon keskiar­von ala­puolel­la (väestö noin 7,3 %). Toinen on se, että kyseinen luku ker­too EU:ssa syn­tyvistä päästöistä, ei EU-väestön aiheut­tamista päästöistä. Jälkim­mäis­ten määrit­tämi­nen vaatisi ana­lyysiä vien­nin ja tuon­nin päästövaikutuksista.

    Omat päästömme ehkä tuo­vat meille moraalisen oikeu­tuk­sen heristää sormea niille maille, jois­sa päästöt ovat suurem­pia. Suurin osa maail­man väestöstä ei kuu­lu tähän joukkoon.

    az: Kiinalais­ten eli­na­jan­odote on kaksinker­tais­tunut vain kahdessa sukupolves­sa. CO2-päästö­jen vasti­neek­si on saatu val­tavasti hyvää.

    Ener­gianku­lu­tuk­sen lisään­tymisel­lä on var­masti jokin vaiku­tus eli­na­jan­odot­teen piden­tymiseen. Kor­re­laa­tio hajoaa kuitenkin tietyn kulu­tuk­sen jäl­keen. Suurin osa päästöistämme syn­tyy siitä, että meil­lä olisi kivaa ja mukavaa, ei siitä, että pysy­isimme ter­veinä. Kiinalais­tenkaan eli­na­jan­odote tuskin kaksinker­tais­tuu enää kahdessa sukupolves­sa, vaik­ka päästöjä lisät­täisi­in kuin­ka paljon.

  253. Lep­oti­la zZ:
    Nim­imerk­ki Voltaire edel­lä antoi linkin Scep­ti­cal Sci­ence sivus­tolle, jos­sa tätäkin kysymys­tä on käsitel­ty. Hei­dän mukaansa takaisin­säteily on lisään­tynyt. He viit­taa­vat seu­raavi­in tutkimuksiin:

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2009JD011800/abstract

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2003GL018765/abstract

    https://ams.confex.com/ams/Annual2006/techprogram/paper_100737.htm

    Wang 2009 mit­taa säteilyn muu­tos­ta All-Sky-olo­suhteis­sa ja esit­tää vain lasken­nal­lisen arvion pil­vettömän taivaan säteilyn muu­tok­sista. All-Sky-muu­tok­set eivät ker­ro muus­ta kuin pil­visyy­den ja muiden sääilmiöi­den aiheut­tamista muu­tok­sista. Kasvi­huoneilmiön voimis­tu­mista voi mita­ta ain­oas­taan pil­vettömän taivaan olosuhteista.

    Philipona 2004 tuli jo käsitel­tyä toises­sa vastauksessa.

    Evans ver­taa mallinnet­tua esi­te­ol­lista alassäteilyä mitat­tuun talvien 1998/99 säteilyyn ja ver­taa noi­ta tulok­sia kokon­aan mallinnet­tui­hin tulok­si­in. Evans ei siis mit­taa suo­raan infra­punasäteilyn muutosta.

    Kaikissa mit­tauk­sis­sa on toki ongel­mallista erot­taa läm­pöti­lan- ja kos­teu­den­vai­htelun vaiku­tuk­set kasvi­huoneilmiöstä. Kuten tuos­sa Philpo­nan 2009 paperis­sa tode­taan, voi esimerkik­si aerosolipäästö­jen vähen­tymi­nen sotkea mit­tauk­set täydellisesti.

    Edelleenkin ollaan siis tilanteessa, jos­sa suo­ria mit­tauk­sia kasvi­huoneilmiön voimis­tu­mis­es­ta ei ole löytynyt.

    PS. Kaik­ki em. paper­it löy­tyvät PDF-muo­dos­sa Googlettamalla.

  254. a_l:
    Toisin sanoen kaupunkiläm­mön vaiku­tus on todet­tu merkit­täväk­si räjähdys­mäis­es­ti kas­vaneil­la suurkaupunkialueil­la. Kuka­pa olisi arvannut. 

    Noiden paperei­den löy­döt ovat nimeno­maan olen­naisia sik­si, että kaupungis­tu­mi­nen on 1800-luvul­ta nykypäivään sotkenut läm­pötil­amit­tauk­sia kaikil­la man­tereil­la laajasti.

    Esimerkik­si Helsin­ki on nyt aivan eri kaupun­ki ener­giakäytöltään kuin 1800-luvulla.

    Ongel­maa pahen­taa läh­es kaikkien läm­pöti­lasar­jo­jen poh­jana käytet­tävän GHCN-datan algo­rit­mit, jot­ka kor­jaa­vat kaupunkia ympäröivien asemien mit­taus­trendiä vas­taa­maan kaupun­gin trendiä, eikä päi­vas­toin kuten kaik­ki logi­ik­ka olettaisi.

  255. Fak­taa: ai että silmämääräis­es­ti inte­groiden. 😀 No hyvä että epämääräisen ja epälu­otet­tavalle IPCC-tieteelle löy­tyy noinkin vah­vaa vas­tanäyt­töä. No ei vaiskaan, perus­teel­lis­es­ti olet selkeästi nuo lukenut, pitääkin itse paneu­tua tähän asi­aan parem­mal­la ajal­la kun ope­tushom­mil­ta ehtii. 

    Onko sul­la muuten hyvää näke­mys­tä siitä mik­si siinä sun suuret tasan­got — paperis­sa noi 678 ja 703 aal­tolu­vun kaistoil­la (vas­taa­vat CO2:n absorp­tio­taa­juuk­sia) mitatut tren­dit ovat huo­mat­ta­van paljon korkeam­mal­la kuin yleinen tren­di (ollen toki edelleen juuri ja juuri nol­lan ala­puolel­la pait­si keväisin)? Jälkim­mäi­nen kun johtunee siitä että juuri tuos­sa kohdas­sa ilma on kuiv­unut ja jäähtynyt tuol­la peri­odil­la. (Tästä asi­as­ta ei kai sinän­sä olla edes eri mieltä; ain­oas­taan siitä kuin­ka paljon johtopäätök­siä siitä voi vetää.) Mä näk­isin että tuos­sakin datas­sa näkyy ihan selkeästi se miten CO2:n absorboimil­la taa­juuk­sil­la säteilyä palaa maan­pin­nalle yhä enem­män — mikä nyt sinän­sä on ihan itses­tään selvää jollei olete­ta että CO2 ilmake­hässä absorboi eri taval­la kuin lab­o­ra­to­rios­sa. Tässä tapauk­ses­sa tätä ilmiötä vaan kom­pen­soi vielä voimakkaampi paikalli­nen kuiv­u­mi­nen ja jäähtymi­nen joka johtaa siihen että takaisin­säteily on kokon­aisu­udessaan vähen­tynyt. (Ja joo, jos tämä kuiv­u­mi­nen ja jäähtymi­nen tapah­tu­isi tosi mon­es­sa paikas­sa niin se toki jo imp­likoisi mata­laa ilmas­to­herkkyyt­tä, mut­ta tuos­ta yhden paikan mit­tauk­ses­ta nyt ei voi kovin pitkälle ekstrapoloi­da. Esim. alpeil­la tosi­aan saadaan täs­mälleen päin­vas­tainen havainto.)

  256. az: Mil­laisel­la mallil­la päästöjä pyrit­täisi­in globaal­isti laske­maan, mil­laisin ener­gialähtein, mil­laisin taakan­jaoin (…) ja mil­laiset sen taloudel­liset ja sosi­aaliset kus­tan­nuk­set eri tahoille olisivat?

    Eikö tuon kysymyk­sen alku­osa nyt vähän muis­tu­ta entisen neu­vos­toli­it­to­laisen byrokraatin ihmette­lyä, että kuka markki­na­t­aloudessa oikein päät­tää kuin­ka paljon porkkanoi­ta vil­jel­lään? Globaalil­la päästöverol­la ja/tai päästökau­pal­la päästöt vähenevät siel­lä mis­sä se on järkevintä. 

    Mitä lop­pu­osaan tulee, ratio­naa­li­nen keskustelu päätök­sen­teosta käytäisi­in pohti­mal­la kumpi on kalli­im­paa, ilmas­tokatas­trofin riskin min­i­moin­ti päästöjä vähen­tämäl­lä, vai ilmas­tokatas­trofin aiheut­tamien kus­tan­nusten nyk­yar­vo asial­lisel­la diskont­tauk­sel­la (riip­puu mm. ilmas­tokatas­trofin toden­näköisyy­destä ja sukupolvien väli­sistä moraaliar­voista). Tämän keskustelun käymi­nen ei vain vaiku­ta kovin real­is­tiselta, kun val­taosa keskustelijoista tun­tuu suh­tau­tu­van asi­aan uskon­nol­lisel­la vakau­muk­sel­la, ilman sen suurem­paa aiko­mus­ta edes ratio­naalisen ana­lyysin yrit­tämiseen. (Oma näp­pitun­tu­mani on, että tuon ana­lyysin lop­putu­los on, että jonkun­laisi­in päästövähen­nystalkoisi­in kan­nat­taisi lähteä. Mut­ta kun en ole kovin tarkkaa ana­lyysiä asi­as­ta tehnyt, tutus­tu­isin mielel­läni jonkun skep­tikon numeroi­hin ja ole­tuk­si­in, mil­lä pää­tyy toiseen lopputulokseen.)

    az: Kehit­tyvät taloudet tuot­ta­vat jo ainakin 60% maail­man CO2-päästöistä. Miten ne jatka­vat pitkää edessä ole­vaa kehi­tys­taival­taan pois kur­ju­ud­es­ta kohden jääkaap­pi-keskilu­okkaisu­ut­ta samal­la radikaal­isti CO2-päästöjään laskien?
    Voisitko, Osmo, yrit­tää vas­ta­ta tähän, uskoak­seni, tärkeään kysymyk­seen lapsel­lisen denial­istin hokemisen sijaan.

    Näk­isin, että ain­oa mah­dol­lisu­us (tämä ei siis ole ennuste, pikem­minkin toive) on se, että kehi­tys­maid­en infra pysty­isi hyp­päämään suo­raan tämän län­si­maisen fos­si­il­isi­in perus­tu­van infran yli hajautet­tuun uusi­u­tu­vaan (tai pien­imuo­toiseen ydin­voimaan, jose sen kus­tan­nus­rakenne sal­lii) ene­giantuotan­toon. Aurinkosähkön kus­tan­nus­ta­so alkaa olla jo mon­es­sa paikas­sa yllät­tävän kil­pailukyky­istä kun ver­rataan niihin sähkön­tuotan­non kokon­aiskus­tan­nuk­si­in kun mukaan las­ke­taan sähköverkon kustannukset.

  257. dio­di:
    Pelkään pahoin, että ilmas­tokeskustelus­sa sor­ru­taan ere­hdytään argu­men­toimaan niistä osista joista osamme argu­men­toi­da. Tämä tarkoit­taa sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen puo­lus­ta­jat käyt­tävät läh­es yhtä rikkinäisiä perustelui­ta kuin skeptikot/denialistit.

    Näin se juuri on. Moni kaveri on innos­tunut liikaa googlauk­sen ja van­ho­jen opin­to­jen perus­teel­la. Läväyt­tää sit­ten “huikean” argu­ment­tin­sa pöytään mut­ta ei yllä kuin pie­neen osato­tu­u­teen jos edes siihen.

    Tämä puo­lus­ta­jien hyvän­tah­toinen mut­ta heikko argu­men­toin­ti onkin mielestäni yksi syy näi­hin netis­sä vellovi­in ilmas­ton­muu­toskekustelui­hin. Tääl­lä val­lit­see kult­tuuri huo­maut­taa virheistä. Ja niitä löy­tyy myös puo­lus­ta­jien jutuista.

    Mikä sit­ten neu­vok­si? En tosi­aan tiedä, mut­ta ehkä tämä “vel­lomi­nen” on vält­tämätön­tä ennenkuin johonkin päädytään. Jos siis päädytään. Ilmas­ton­muu­toskeskustelu on suuril­ta osin vain epä-ölyl­listä var­jonyrkkeilyä jos­sa ei ole päätök­sen­tekopakkoa kum­mal­lakaan puolel­la. Eli mis­tään henkilöko­htais­es­ta kan­nan­oto­s­ta ei seu­raa mitään.

    Mon­esti puo­lus­ta­jat näyt­tävät ker­taa­van meille epäil­i­jöille fysi­ikan perustei­ta jot­ta ymmärtäisimme. Mut­ta ei se niin mene. Me vain tarvi­ti­sisimme kovem­paa vas­tus­ta. Mut­ta kuka­pa osaa­va tänne viit­sisi tul­la vänkäämään ilmaiseksi…

    Lop­pu­jen lopuk­si luulen että erim­ielisyy­det itse tieteestä ovat huo­mat­tavasti vähäisem­piä kuin vaik­ka tästä keskustelus­ta voisi päätel­lä. toinen suuri syy vänkäämiseen on se, että näin val­tavas­ta ja suurelta osin kokeel­lis­es­ta tieteestä ei voi mitenkään muo­toil­la jotain New­tonin lakia, joka voidaan aset­taa mikroskoopin alle ja todis­taa täysin ymmär­re­tyk­si. Val­ta­va joukko tiedemiehiä tekee mit­tauk­sia ja laskelmia ympäri maail­man. Tästä “datas­ta” löy­tyy lop­ut­tomas­to väiteltävää. 

    Ennus­tan siis, että lop­ullista yhteisym­mär­rystä ei tule löy­tymään. Ja kol­man­te­na syynä tähän on osin se, että poli­itikot tarvit­se­vat tämän “sci­ence is set­tled” isku­lauseen, ennenkuin tätä voidaan tur­val­lis­es­ti käyt­tää poli­ti­ikan tuke­na. Poli­itikko ei näet inhoa mitään niin paljon kuin fak­toi­hin sotkeu­tu­mista. Mut­ta retorise­na aseena “sci­ence is set­tled” on niin houkut­tel­e­va, että välil­lä poli­itikot käyvät kokeile­mas­sa, että olisiko se jo tarjolla.

    “Keskustelu” jatkukoon. Lop­puka­neet­ti­na täy­tyy huo­maut­taa että muu­ta­ma kaveri tääl­lä vaikut­taa ihan aidosti kiin­nos­tuneen ja pere­htyneen asiaan.

  258. Ale Närvä­nen: Jos joku hauaa “leima­ta” sin­ut niin se on hänen häpeänsä.

    Olisi oikeas­t­aan kiusal­lista tul­la leimatuk­si jonkun ilmas­touskon­tokun­nan kri­ti­ikit­tömäk­si puo­lus­ta­jak­si. Suun­taa tun­nus­ta­va nykyti­lan kom­men­toin­ti sopii kyllä.

    Juho, voisitko täl­lä foo­ru­mil­la val­ot­taa hie­man mitä poli­it­tis­es­ti rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja on ole­mas­sa sin­un mielestäsi?

    Rel­e­van­tein on kai nyky­menon jatku­mi­nen. Puhutaan ilmas­toa­sioiden tärkey­destä, jatke­taan fos­si­ilis­ten kulut­tamista, ote­taan käyt­töön uusia ener­gialähteitä, tietenkin entis­ten lisäk­si. Ehkä hiilen käyt­töä saadaan vähen­net­tyäkin vähän. Joku hiililähde voi jäädä jopa hyö­dyn­tämät­tä vaik­ka olisi kan­nat­ta­va. Muiden fos­si­ilis­ten käyt­tö jatkuu ja uusia lähteitä etsitään. Aina on joku syy (esim. euron kri­isi) kas­vat­taa talout­ta juuri nyt.

    No entä vai­h­toe­hto­ja sit­ten? Ehkä joku joukko val­tioi­ta voisi lähteä oma­lle mui­ta ilmas­to­myön­teisem­mälle tielleen, aset­taen rajoilleen tarvit­tavia saaste­tulle­ja yms. Ehkä poli­itikko­jen maail­mankok­ouk­sis­sa voisi tapah­tua joitain liikah­duk­sia, jos jokin luo­makun­nan kolk­ka kup­sah­taisi jos­sain nopeasti ja näyt­tävästi. Ehkä kansalaiset jos­sain vai­heessa ohit­ta­vat poli­itikot, ja lait­ta­vat niin vah­van liik­keen pystyyn, että poli­itikoiden on sitä kuun­nelta­va. Ehkä köy­him­mät kehi­tys­maat nos­ta­vat mekkalan, ja pain­os­ta­vat rikkai­ta parem­paan moraali­in. Ehkä Kiina näyt­tää meille mallia van­han kome­to­talouden tyyli­in saat­u­aan ensin kaikille asukkailleen jääkaapin ja auton. Suosikki­vai­h­toe­htoni on se, jos­sa mar­si­laiset käyvät varas­ta­mas­sa maan fos­si­ili­varat. Valitet­tavasti tämän toden­näköisyys on aika pieni. 🙂

  259. Denial­istin logi­ik­ka — siis alku­peräisen otsikon mukaan — on aivan selvä: ilmake­hään päästetään hillit­tömät määrät hiilid­iok­sidia (ja muu­takin), mut­ta se ei vaiku­ta mitään (vaikut­taa vain laboratoriossa).

    Analo­gia Lon­toos­ta: sato­ja vuosia lon­toolaiset uskoi­vat, että Thame­si­in voi kaataa, päästää, val­ut­taa, heit­tää mitä tahansa, sil­lä joki kor­jaa itse itsen­sä. Sit­tem­min ilmeni, että ei korjaa.

    Loogis­es­ti ajatellen olisi aika kum­mallista, jos kasvi­huonekaa­suil­la ei olisi mitään vaiku­tus­ta. Siitä, mitä nämä vaiku­tuk­set täs­mälleen ovat, voidaan keskustel­la — ja tääl­lä keskustel­laankin innokkaasti, mut­ta suurin osa mene meikäläiseltä maal­likol­ta niin­san­otusti yli hilseen — mut­ta logi­ik­ka on edel­lä kuvaamani.

  260. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Kat­sel­laan nyt mihin suun­taan tämä vielä kääntyy.
    The Econ­o­mist arveli taan­noin, että “tieteelli­nen kon­sen­sus” ilmas­ton­muu­tok­sen vakavu­ud­es­ta alkaa horjua:

    Oletko ihan var­ma että The Econ­o­mist on tässä aiheessa puoluee­ton ja luotet­ta­va lähde?

  261. az: On kaksi­nais­moral­is­mia keskit­tyä puhu­maan denial­is­teista, nat­seista (käsit­tämätön­tä), teekut­suli­ik­keestä ja mitä kaikkea Osmo on tässäkin keskustelus­sa sivun­nut, mut­ta ei tätä keskeis­in­tä ja tärkein­tä kysymystä.

    Mielestäni kyseessä on kak­si täysin eri kysymys­tä. Keskustelu­nai­heena on ollut ilmas­totiede ja denial­is­mi. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misyri­tys­ten taloidel­liset tai poli­it­tiset aspek­tit eivät liity tähän. 

    Nekin toki ovat kiin­nos­tavia aihei­ta, mut­ta ne eivät kuitenkaan vaiku­ta siihen luot­taako tieteen val­tanäke­myk­seen vai ei — tai ainakaan kenenkään ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­van ei pitäisi antaa niiden vaikut­taa, muuten ollaan jo siel­lä tiede­de­nial­is­min pulella.

  262. åke:

    Mitä kaikkea jou­tu­isin hyväksymään ja mitä rajoit­tei­ta saisin, jos nyt sanois­in, että ok MINÄ USKON!

    Usko on aika väärä sana kuvaa­maan asi­aa: kiteytet­tynä usko on nimeno­maan vain uskoa johonkin, asi­a­pe­rustei­ta ei tarvita.

    Tässä tapauk­ses­sa kyse on siitä luot­taako tieteen val­tanäke­myk­seen: tähän taas on hyvät perustelut. 

    Jos val­taosa asi­aan erikois­tuneista tutk­i­joista on vaku­ut­tunut näytöstä, on loogista luot­taa siihen että he osaa­vat asiansa.

    Tieteen val­tanäke­mys on myös aiem­min läh­es poikkeuk­set­ta osoit­tau­tunut luotet­tavim­mak­si ja toden­mukaisim­mak­si kan­naksi kul­loinkin saatavis­sa ole­vien tieto­jen val­os­sa. Tieteel­lä on aika vah­va CV.

  263. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Vuon­na 2007 IPCC ennusti lähivu­osikym­me­nille 0,2 asteen läm­pen­e­mistä per vuosikym­men. Onko nyt niin, että he eivät tien­neetkään mis­tä puhuivat?

    Tähän asti ollaan kyl­lä oltu aika lähel­lä tuo­ta. Vuosikym­men 2000–2009 oli 0,185 astet­ta lämpimäpi kuin edelli­nen vuosikym­men 1990–1999, joka on hyvin odote­tun vai­htelu­välin sisällä.

    http://woodfortrees.org/data/hadcrut4gl/from:1970/compress:120

    Jos taas las­kee vuosikymmenet tästä kesästä taak­sepäin, siis puolen vuo­den tarkku­udel­la 1993,5 — 2003,5 ja 2003,5 — 2013,5 ver­tailu­ar­vo on pienem­pi, 0.130 astet­ta, jos­ta voisi ajatel­la läm­pen­e­misen ole­van vähem­män kuin odotettiin.

    http://woodfortrees.org/data/hadcrut4gl/from:1973.5/compress:120

    Tämä ero osoit­taa kuitenkin lähin­nä vain sen, että vuosit­tainen vai­htelu on suur­ta. Vas­taavasti val­it­se­mal­la vuosikymme­nen alka­maan 1987 ja 1997 saadaan läm­mön­nousuk­si hulp­peat 0.242 astet­ta, eli arvioitua enem­män jne.

    http://woodfortrees.org/data/hadcrut4gl/from:1977/compress:120

    Sum­ma sum­marum: aika hyvin ennus­teen mukaisel­la tiel­lä men­nään, valitettavasti.

  264. Fak­taa: Noiden paperei­den löy­döt ovat nimeno­maan olen­naisia sik­si, että kaupungis­tu­mi­nen on 1800-luvul­ta nykypäivään sotkenut läm­pötil­amit­tauk­sia kaikil­la man­tereil­la laajasti.

    Esimerkik­si Helsin­ki on nyt aivan eri kaupun­ki ener­giakäytöltään kuin 1800-luvulla.

    Ongel­maa pahen­taa läh­es kaikkien läm­pöti­lasar­jo­jen poh­jana käytet­tävän GHCN-datan algo­rit­mit, jot­ka kor­jaa­vat kaupunkia ympäröivien asemien mit­taus­trendiä vas­taa­maan kaupun­gin trendiä, eikä päi­vas­toin kuten kaik­ki logi­ik­ka olettaisi.

    Mihin peru­s­tat tämän väit­teesi? Ainakaan NOAA:n mukaan hom­ma ei mene noin (3.4 eteen­päin tuolta):

    ftp://205.167.25.101/pub/data/ushcn/papers/lawrimore-etal2011.pdf

    UHI ‑ilmiötä on tutkit­tu aika laa­jasti, esimerkik­si ver­taa­mal­la kaikkien asemien tulosta pelkki­in maaseu­tu­asemi­in, ja havait­tu että ero on aika mitätön. Ks. vaik­ka tämä:

    http://tinyurl.com/klkuvlp

  265. az: mitäen olet miettinyt?

    Kun syytät kehit­tyviä talouk­sia, niin miten aiot ker­toa kiinalaise­lel her­ra Hu:lle että hänen on syytä elää lop­puelämän­sä kur­ju­udessa kun taas suo­ma­lainen Korho­nen saa jatkaa nyky­tahti­ibn, vaik­ka Koro­nen tuot­taa kymme­nen ekr­taa enem­män kasvi­huonepäästöjä kuin Hu.

    Per­sut ja Eija-Riit­ta Korho­nen yleen­sä muitut­ta­vat, että Suo­mi tuot­taa väöhän päästöjä. No, Suo­mi tuot­taa hyvin vähän yhtään mitään — henkeä kohti taas hyvinkin paljon enem­män kuin sen alle promillen osuuden.

    Fak­taa: tark­ista nyt ne fak­tasi, jois­sa pidät ihmisiä type­r­inä. Tämä mit­taushöper­i­hd­in­tä on kyl­lä selvitet­ty riit­tävän mon­een ekrtan.
    Tässä se skep­tisin analyysi -
    http://www.nytimes.com/2012/07/30/opinion/the-conversion-of-a-climate-change-skeptic.html?pagewanted=all&_r=0 — ei tuo­ta keskustelua enää tarvita.

  266. Itära­jal­la ei bit­ti kulkenut, mut­ta kom­men­toin­pa­han näin jäl­keen­päin, että nim­imerk­ki az löi naulan kantaan!

  267. Erk­ki Halk­ka: Oletko ihan var­ma että The Econ­o­mist on tässä aiheessa puoluee­ton ja luotet­ta­va lähde?

    Olen. Ensin­näkin kos­ka The Econ­o­mist on yksi maa­pal­lon arvoste­tu­impia lehtiä ja etenkin sik­si, että vielä taan­noin The Econ­o­mist seisoi muun val­ta­me­di­an tavoin vah­vasti “AGW-leiris­sä”, jos täl­lainen ilmaus sallitaan.

    Laat­ule­hden merk­ki onkin, että se kyke­nee tarvit­taes­sa tark­ista­maan kantojaan.

    http://www.economist.com/news/science-and-technology/21574461-climate-may-be-heating-up-less-response-greenhouse-gas-emissions

    1. Tuo econ­o­mistin artikke­li on oikein hyvä yhteen­ve­to asi­as­ta ja kan­nat­taa lukea. Siinä ei san­o­ta, että ilmas­ton­muu­tos on peru­utet­tu. Parhait­en tilanne sum­mau­tuu seu­raavaan lehdelle tyyp­il­liseen ilmaisuun:

      “If cli­mate sci­en­tists were cred­it-rat­ing agen­cies, cli­mate sen­si­tiv­i­ty would be on neg­a­tive watch. But it would not yet be downgraded.”

  268. Raimo K:
    Denial­istin logi­ik­ka – siis alku­peräisen otsikon mukaan – on aivan selvä: ilmake­hään päästetään hillit­tömät määrät hiilid­iok­sidia (ja muu­takin), mut­ta se ei vaiku­ta mitään (vaikut­taa vain laboratoriossa).

    Analo­gia Lon­toos­ta: sato­ja vuosia lon­toolaiset uskoi­vat, että Thame­si­in voi kaataa, päästää, val­ut­taa, heit­tää mitä tahansa, sil­lä joki kor­jaa itse itsen­sä. Sit­tem­min ilmeni, että ei korjaa.

    Loogis­es­ti ajatellen olisi aika kum­mallista, jos kasvi­huonekaa­suil­la ei olisi mitään vaikutusta. 

    Ehkä se on loogista, jos ver­taa hiilid­iok­sidia ulosteisi­in ja mui­hin jät­teisi­in, joi­ta lon­toolaiset Thame­si­in dump­pa­si­vat, mut­ta ei juuri muuten.

  269. Erk­ki Halk­ka: Tieteel­lä on aika vah­va CV.

    Tot­ta.

    Kun kat­so­taan ilmas­to­tutkimus­ta viimeisen 50 vuo­den ajal­ta niin muu­tos on ollut kyl­lä suuri. Kasvi­huoneilmiön kaltainen perusti­eto on pysynyt suh­teel­lisen samana, mut­ta paljon on muut­tunut. Van­ho­ja kir­jo­ja säästä ja ilmas­tos­ta, tai yleisem­min van­ho­ja tietokir­jo­ja, on hauskaa lukea. Paljon ovat käsi­tyk­set muuttuneet.

    Edelleenkin kyse on siitä, että mitä sen tutkimuk­sen poh­jal­ta pitäisi tehdä, ei siitä onko se tutkimus oike­as­sa vai ei. Oike­as­sa­han se on hyvin suurel­la todennäköisyydellä.

    Ilmas­to­tutkimuk­ses­ta on tul­lut lyhyen tähtäi­men poli­it­ti­nen lyömäase, jol­la eri tahot voivat saa­da omia intresse­jään lävitse. Itse mah­dolli­nen katas­trofi voi tapah­tua sadan tai use­am­man sadan vuo­den kuluessa.

    Kun kat­somme ihmiskun­nan kehi­tys­tä viimeiseltä sadal­ta vuodelta niin ei ole mitään syytä olet­taa, etteikö ihmiskun­ta kek­sisi ratkaisua myös läm­men­neessä ilmas­tossa elämiseen tai päästö­jen roimaan leikkaamiseen.

    Sitä pait­si on korkea ris­ki, että hätäpäis­sään tehdyt ratkaisut voivat jopa huonon­taa tilannetta. 

    Voisimme toki Suomes­sa voisimme lopet­taa kaiken kulut­tamisen ja se ei näky­isi Kiinan päästöis­säkään juuri mitenkään. Sen ver­ran vähän absolu­ut­tis­es­ti tänne tuo­daan tavaraa Kiinasta.

    Ilmas­ton­muu­tos on tot­ta ja se läm­pe­nee, mut­ta mitä jos keskusteltaisi­in siitä, että miten tätä elämää voidaan muut­taa real­is­tis­es­ti, taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti ja ilman viherpesua?

  270. Ei pidä puhua edel­lis­es­tä jääkaud­es­ta vaan mene­nil­lään olev­as­ta. Elämme jääkau­den läm­mintä vai­het­ta, mikä on hiukan pelot­ta­va aja­tus. Nykyisen läm­pökau­den huip­pu saavutet­ti­in ilmeis­es­ti jo parisen tuhat­ta vuot­ta sitten. 

    Kylmät vai­heet ovat lop­puneet yllät­tävän nopeasti, jopa yhden ihmiselämän aikana. Ovatko ne myös alka­neet nopeasti? Yht’äkkiä katovu­osi seu­raa toista, jäät lähtävät vas­ta kesäku­us­sa, Pohjois-Suomes­sa edel­lisvuo­den lumi ei ehdi sulaa ennen kuin jo sataa uut­ta. Viimek­si näin taisi tapah­tua 1866–8. Onnek­si ei pahen­tunut vuosi vuodelta vaan meni ohi.

    Suo­ma­laise­na pidän, ilmas­ton­muu­tok­sista jos pitää vali­ta, parem­pana vai­h­toe­htona läm­pen­e­mistä kuin parin kilo­metrin jääkant­ta armaan kotomaamme kama­r­al­la. On “katas­tro­fe­ja” ja katastrofeja.

    Kun oikea katas­trofi iskee, ihmiskun­nan olisi syytä tietää, miten maa­pal­lon läm­pöti­laa voi nos­taa tai laskea tarpeen mukaan. Tähän toivoisi sat­sat­ta­van. Toisaal­ta, vaik­ka tiedet­täisi­in, mikä takaisi, että keino­ja myös käytet­täisi­in? Yhden katas­trofi on toisen sivu­seik­ka. Sen on todis­tanut nykyi­nen globaali ilmastopolitiikka.

  271. Asi­as­ta kiin­nos­tunut: Ehkä se on loogista, jos ver­taa hiilid­iok­sidia ulosteisi­in ja mui­hin jät­teisi­in, joi­ta lon­toolaiset Thame­si­in dump­pa­si­vat, mut­ta ei juuri muuten.

    Jäte mikä jäte.

  272. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Edelleenkin kyse on siitä, että mitä sen tutkimuk­sen poh­jal­ta pitäisi tehdä, ei siitä onko se tutkimus oike­as­sa vai ei. Oike­as­sa­han se on hyvin suurel­la todennäköisyydellä.

    Niitä jot­ka kiistävät tämän on enem­män kuin tarpeeksi…

    Sitä pait­si on korkea ris­ki, että hätäpäis­sään tehdyt ratkaisut voivat jopa huonon­taa tilannetta. 

    Myös se että jatke­taan van­hoil­la säädöil­lä eikä tehdä käytän­nössä paljon mitään muu­tok­sia, olet­taen että hom­ma kyl­lä hoituu itses­tään tekni­ikan kehit­tyessä on “ratkaisu”.

    Tätä (mielestäni hätäpäistä) “ratkaisua” pul­maan on kokeil­tu nyt muu­tamia kym­meniä vuosia. Aika huonol­la menestyksellä.

  273. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo econ­o­mistin artikke­li on oikein hyvä yhteen­ve­to asi­as­ta ja kan­nat­taa lukea. Siinä ei san­o­ta, että ilmas­ton­muu­tos on peru­utet­tu. Parhait­en tilanne sum­mau­tuu seu­raavaan lehdelle tyyp­il­liseen ilmaisuun:

    “If cli­mate sci­en­tists were cred­it-rat­ing agen­cies, cli­mate sen­si­tiv­i­ty would be on neg­a­tive watch. But it would not yet be downgraded.”

    Tämä toka Econ­o­mistin jut­tu oli toki neu­traal­im­man oloinen kuin se enim­mäi­nen kirjoitus.

    Jutus­sa kuitenkin viitataan vain tutkimuk­si­in jois­sa ilmas­to­herkkyy­dek­si on saatu toden­näköisim­pänä pide­tyn 3 asteen alle jääviä arvo­ja, mut­ta käsit­tääk­seni myös viime vuosi­na on tehty sel­l­aisi­akin tutkimuk­sia jois­sa tuo arvo on yli 3 astet­ta. Näitä ei lainkaan mainit­tu jutussa.

    Kan­nat­taa lukea myös Skep­ti­calscien­cen blogi­postaus jut­tuun liittyen:
    http://www.skepticalscience.com/hausfather-economist-sense-of-sensitivity.html

  274. “Per­sut ja Eija-Riit­ta Korho­nen yleen­sä muitut­ta­vat, että Suo­mi tuot­taa väöhän päästöjä. No, Suo­mi tuot­taa hyvin vähän yhtään mitään – henkeä kohti taas hyvinkin paljon enem­män kuin sen alle promillen osuuden”

    Vas­taavasti voisi kyl­lä argu­men­toi­da, että jos kiinalaiset ovat päät­täneet lisään­tyä kuin kan­it niin se val­in­ta aiheut­taa alem­man elin­ta­son. Eiköhän helpota kun 1 lapsen poli­ti­ik­ka alkaa kun­nol­la vaikuttaa.

  275. JTS: az: mitäen olet miettinyt?Faktaa: tark­ista nyt ne fak­tasi, jois­sa pidät ihmisiä type­r­inä. Tämä mit­taushöper­i­hd­in­tä on kyl­lä selvitet­ty riit­tävän mon­een ekrtan.Tässä se skep­tisin ana­lyysi –http://www.nytimes.com/2012/07/30/opinion/the-conversion-of-a-climate-change-skeptic.html?pagewanted=all&_r=0 – ei tuo­ta keskustelua enää tarvita.

    Kuten jo aikaisem­minkin mainit­ti­in, ei Muller ole koskaan ollut ilmas­toskep­tikko. Hän on ollut jo Sier­ra Clu­bin aikoi­hin 1980-luvul­la mitä voimakkain ilmastoaktivisti.

    Kuten Muller on itsekin “kään­tymis­es­tään” selit­tänyt, oli hän yhdessä vai­heessa kovin huolis­saan siitä mil­laisel­la roskalla ilmas­ton­muu­tos­ta yritetään meille myy­dä. Huoli kos­ki siis vain ilmas­tovi­estin­nän laatua.

  276. Erk­ki Halk­ka: UHI ‑ilmiötä on tutkit­tu aika laa­jasti, esimerkik­si ver­taa­mal­la kaikkien asemien tulosta pelkki­in maaseu­tu­asemi­in, ja havait­tu että ero on aika mitätön. Ks. vaik­ka tämä:http://tinyurl.com/klkuvlp

    GHCN-läm­pöti­lasar­jo­jen kor­jausal­go­rit­mien kehit­täjä Peter­son tekee paperin omien algo­rit­mien­sa toimin­nas­ta. Ja lop­putu­lok­se­na on, että ne toimi­vat. Yllättävää?

    Peter­son käyt­tää homogenoitua ja adju­soitua GHCN-dataa raaka­datan sijaan. Kun ver­tailu tois­te­taan raaka­datal­la, löy­tyy rur­al ja urban-asemien väliltä erit­täin selvä trendi:
    http://climateaudit.org/2007/08/04/1859/

    Lisäk­si Peter­son uno­htaa koko UHI:n idean: Se, että ase­ma on kaupungis­sa ei itsessään tuo­ta ylimääräistä läm­pen­e­mistrendiä, vaan se, että tuo kaupun­ki mit­taus­jak­son aikana kas­vaa tai sen ener­giankäytön profi­ili merkit­tävästi muuttuu.

    Jos uno­hde­taan Peter­son­in työpöytähar­joituk­set, löy­tyy UHI-ilmiön ole­mas­saolosta run­saasti aivan oikeisi­inkin mit­tauk­si­in perus­tu­via papereita.

    Suomes­sakin tutkimuk­sis­sa havait­tu UHI-ilmiö on vaiku­tuk­seltaan läm­pösar­joi­hin merkittävä:
    http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_1978_15_2_171_heino.pdf

    Tuo paperi on ajal­ta ennen ilmas­toin­ti­lait­tei­ta ja läm­mitet­tyjä käve­lykatu­ja — täl­lä het­kel­lä vaiku­tus on lie­nee tuos­sa esitet­tyä suurempi.

    Nykyään muuten Helsin­gin keskus­tan läm­pömit­tausase­ma on läm­mite­tyn ves­san katolla.

  277. Fak­taa — siis todel­la pidät ihmisiä typeryksinä?
    Jos­sain Kallion kup­pi­las­sa var­maan kän­niset voivat uskoa höpinääsi. Tota­muske­si ons amaa tasoa, että ‘kos­ka auto­jn nopeus on kas­vanut, niiden jar­ru­jen teho ei riitä pysähtymiseen’.

    Vuo­sisadan ver­ran nämä kaupunkien vaiku­tuk­set on osat­tu huomioi­da ja laskea ihan oikein. (Lukion kur­sil­la ei ehkä sitä tehty.)

  278. Fak­taa:Se, että ase­ma on kaupungis­sa ei itsessään tuo­ta ylimääräistä läm­pen­e­mistrendiä, vaan se, että tuo kaupun­ki mit­taus­jak­son aikana kas­vaa tai sen ener­giankäytön profi­ili merkit­tävästi muuttuu…Suomessakin tutkimuk­sis­sa havait­tu UHI-ilmiö on vaiku­tuk­seltaan läm­pösar­joi­hin merkittävä…Tuo paperi on ajal­ta ennen ilmas­toin­ti­lait­tei­ta ja läm­mitet­tyjä käve­lykatu­ja – täl­lä het­kel­lä vaiku­tus on lie­nee tuos­sa esitet­tyä suurempi.

    En ole juuri pere­htynyt kaupunkiläm­pöön, mut­ta jos se on kor­jaa­mat­ta, mik­si se ei näy maa­pal­lon mit­tauk­si­in perus­tu­vis­sa (ja kor­ja­tuis­sa) lämpötilakartoissa?

    Tässä on kart­ta jos­ta näkee mis­sä läm­pen­e­mistä on tapah­tunut. Tästä näkee mis­sä kaupun­git ja urbaan­it alueet ovat.

    Maal­likko kuvit­telisi että kaupunkiläm­mön läh­teet olisi nimeno­maan kor­jat­tu oikein pois noista kar­toista, mukaan­lukien se väitet­ty mit­tausase­ma ves­san katol­la. Vai mis­sanko nyt jotain olennaista?

    Nykyään muuten Helsin­gin keskus­tan läm­pömit­tausase­ma on läm­mite­tyn ves­san katolla

    Tarkoi­tatko Helsin­ki-Kaisaniemen mit­taus­pis­tet­tä? Ainakin uutis­ten säätiedo­tuk­sis­sa puhutaan aina “läm­pöti­las­ta Kaisaniemessä”. Val­oku­va ase­mas­ta on tässä.

  279. Jälleen, en ota tässä kan­taa ilmas­to­muu­tok­seen ylipään­sä — säteily­tas­apaino ja kysymys onko siitä ole­mas­sa luotet­tavia suo­ria mit­tauk­sia häir­it­see min­ua yhä — mut­ta kaupunkiläm­möl­lä rat­sas­t­a­mi­nen kuul­lostaa toood­el­la van­han ja väsyneen kaakin piiskaamiselta. Olen toki kiin­nos­tunut tule­maan oikaistuk­si jos elän väärässä käsityksessä.

    Fak­taa: GHCN-läm­pöti­lasar­jo­jen kor­jausal­go­rit­mien kehit­täjä Peter­son tekee paperin omien algo­rit­mien­sa toimin­nas­ta. Ja lop­putu­lok­se­na on, että ne toimi­vat. Yllättävää?

    Sama se kuka tutkimuk­sen kir­joit­taa, oli se sit­ten vaik­ka Pyhä Pietari, kun­han tutkimuk­sen sisältö on oikein. Suhtel­lisu­us­teo­ri­aakin puo­lusti kri­ti­soi­jia vas­taan 1900 luvun alus­sa Ein­stein itse, eikä se puo­lus­tus­ta pätemät­tömäk­si tehnyt — kos­ka puo­lus­tus­puheen­vuoro­jen sisältö oli pätevää. 

    Peter­son käyt­tää homogenoitua ja adju­soitua GHCN-dataa raaka­datan sijaan. Kun ver­tailu tois­te­taan raaka­datal­la, löy­tyy rur­al ja urban-asemien väliltä erit­täin selvä trendi:
    http://climateaudit.org/2007/08/04/1859/

    Eiks toi ole koko jutun tarkoi­tus? Raaka­datas­sa on ero, kaupunki­ase­mat näyt­tävät korkeam­paa läm­pöti­laa kos­ka lähistöl­lä on raken­nuk­sia jne. Tämä virhe kor­jataan jol­lain algo­rit­mil­la, ja jos algo­rit­mi toimii oikein “homogenoidus­sa ja adju­soidus­sa” ero maaseudun ja kaupunkimit­taus­pis­tei­den välil­lä häviää?

    Ymmärtääk­seni tärkeimpiä syitä mik­si “vääristyneitä” mit­tapis­teitä ylipään­sä on kaupungeis­sa, on se että jos halu­taan nähdä tren­de­jä ja käyt­tää vuodes­ta 1850 läh­tien tehtyjä mit­tauk­sia, on vain hyväksyt­tävä että tuo­hon aikaan mete­o­rologin­type­r­yk­set pystyt­te­liv­ät asemi­aan enem­män kaupunkei­hin kuin vaik­ka Kanadan tai Siper­ian keskiosi­in. Ja nykyäänkin, säätiedo­tuk­sia seu­raa­vat rivikansalaiset ovat kiin­nos­tuneem­pia sääti­las­ta kaupungis­sa jos­sa asu­vat kuin esimerkik­si sääti­las­ta Jokioisissa.

  280. az: Seu­raavas­sa yksi his­to­ri­alli­nen esi­tys tois­es­ta vaakakupista, viitat­en vaikka­pa kiinalais­ten ja mik­sei etiopi­alais­tenkin jääkaappei­hin, ruoankul­je­tuk­seen, sairaaloi­hin, asun­to­jen lämmittämiseen/viilentämiseen ja muuhun luotet­tavaa ja run­sas­ta ener­giaa edel­lyt­tävään hyvinvointi-infraan.

    Kuvaus oli eri­no­mainen, mut­ta tämän keskustelun kannal­ta siitä jäi tärkein puut­tumaan, eli se, mitkä asi­at niiden Helsin­gin kur­jien tilanteessa ovat paran­tuneet fos­si­ilis­ten polton ansios­ta ja mitkä asi­at ovat paran­tuneet ihan muista syistä.

    Esimerkik­si tulee mieleen las­ten kuolleisu­us. Siinä tärkeänä tek­i­jänä on tar­tun­tatau­tien oikea hoito ja ennal­taehkäisy (hygien­ia, roko­tuk­set). Samoin las­ten ruokati­lanteen paran­tu­mi­nen on aut­tanut. Mut­ta kuin­ka paljon näis­sä kahdessa asi­as­sa fos­si­ilis­ten poltol­la on oikeas­t­aan mitään merk­i­tys­tä? Ruuan tuotan­nos­sa vaiku­tus­ta ehkä on (mikä voi olla yksi syy, mik­si maat­alout­ta kohdel­laan silkki­han­sikkain päästöra­joituk­sia asetet­taes­sa), mut­ta muuten ei var­maan juuri lainkaan. 

    Entä sit­ten se asun­to­jen läm­mi­tys. Sen ajan talois­sa ei ollut kun­non eristys­tä, eikä kolminker­taisia lase­ja. Läm­mi­tys tapah­tui tosi­aan suo­raan savupi­ip­pu­un vetäväl­lä avotakalla. Tämä on erit­täin teho­ton tapa läm­mit­tää. Ei ole minus­ta mitenkään itses­tään­selvää, että tehokas kaukoläm­pölaitos yhdis­tet­tynä hyvin eris­tet­ty­i­hin asun­toi­hin keskus­läm­mi­tyksi­neen kulut­taa ener­giaa juurikaan enem­pää, vaik­ka lop­putu­los asum­is­mukavu­u­den kannal­ta onkin kuin toiselta planeetalta. 

    Vesi- ja viemäri­jär­jestelmien kannal­ta ei fos­si­il­isil­la ole juuri mitään merkitystä.

    Mitä mei­dän nykya­jan ihmis­ten ener­gianku­lu­tuk­ses­sa sit­ten on sel­l­aista, jon­ka pois jät­tämi­nen veisi mei­dät sinne 1900-luvun alun kur­ju­u­teen? Oikeas­t­aan vain jääkaap­pi tulee mieleen. On tietenkin kasoit­tain muitakin sähkövekot­timia, jot­ka tekevät elämästä mukavam­man, mut­ta val­taosa näistä näyt­täisi niiden 1900-luku­lias­ten silmis­sä puh­taal­ta luk­suk­selta, jota ilman tulee ihan hyvin toimeen. 

    Liikku­misemme on myös fos­si­ilis­ten varas­sa, mut­ta sitä, ettei paikas­ta toiseen pääse vai­vat­tomasti autol­la ja toiselle puolelle maa­pal­loa lentokoneel­la, ei tun­tu­isi mitenkään kur­jal­ta 1900-lukulaisille. 

    Vaikeampi olisi sit­ten arvioi­da sen merk­i­tys­tä, että teol­lisu­us kulut­taa n. puo­let Suomen ener­gias­ta. Tämä ei tietenkään näy suo­raan ihmis­ten arkielämässä, mut­ta tietenkin vaikut­taa siihen, että sen ansioista ihmisil­lä on rahaa ostaa asioi­ta, jot­ka eivät suo­raan kulu­ta niin paljoa energiaa.

  281. JTS:
    Fak­taa – siis todel­la pidät ihmisiä typeryksinä?
    Jos­sain Kallion kup­pi­las­sa var­maan kän­niset voivat uskoa höpinääsi. Tota­muske­si ons amaa tasoa, että ‘kos­ka auto­jn nopeus on kas­vanut, niiden jar­ru­jen teho ei riitä pysähtymiseen’.

    Kerk­iäisikö pro­fes­sori JTS jos­sain välis­sä vas­taa­maan niihin ilmas­tom­a­lleista esitet­ty­i­hin kysymyk­si­in? Tietysti arvostamme suuresti näitä uusi­akin fak­to­ja, joi­ta vaivo­jasi säästämät­tä jakelet meille, mut­ta olisi ihan kiva saa­da joi­hinkin asioi­hin pieniä tarken­nuk­sia, jot­tei ilkei­den denial­istien type­r­i­stä argu­menteista jää kiveä kiv­en päälle.

  282. Fak­taa: GHCN-läm­pöti­lasar­jo­jen kor­jausal­go­rit­mien kehit­täjä Peter­son tekee paperin omien algo­rit­mien­sa toimin­nas­ta. Ja lop­putu­lok­se­na on, että ne toimi­vat. Yllättävää?

    Pear­son ker­toi tuos­sa mitä menetelmää he käyt­tävät asemien homogenisoin­ti­in — se poikkeaa väit­tämästäsi, sik­si otin esi­in juuri tuon paperin.

    UHI:n vaiku­tus tilas­tois­sa näkyvään läm­pen­e­miseen on tietysti osoitet­tu aika merk­i­tyk­set­tömäk­si mon­een ker­taan, toi­sis­taan riip­pumat­tomien ryh­mien toimes­ta. Tulos ei siis riipu Pear­son­in paperi­sta. Viimeisin näistä lie­nee Berke­leyyn Yliopis­ton BEST ‑läm­pöti­lasar­ja jota tehdessä aiheeseen (ja mui­hinkin “kri­itikoiden” point­tei­hin) kiin­nitet­ti­in eri­ty­istä huomio­ta — mut­ta tuu­lok­set oli­vat silti hyvin samat Met Off­i­cen ja NASA:n kanssa.

    Ja tietysti meil­lä on vielä satel­li­it­timit­tauk­set, jot­ka anta­vat samo­ja tulok­sia läm­pömit­tari­datan kanssa — niihin ei UHI vaiku­ta lainkaan.

  283. Kuten Muller on itsekin “kään­tymis­es­tään” selit­tänyt, oli hän yhdessä vai­heessa kovin huolis­saan siitä mil­laisel­la roskalla ilmas­ton­muu­tos­ta yritetään meille myy­dä. Huoli kos­ki siis vain ilmas­tovi­estin­nän laatua.

    Niinkö? Eka lause linka­tus­ta artikkelista:

    “CALL me a con­vert­ed skep­tic. Three years ago I iden­ti­fied prob­lems in pre­vi­ous cli­mate stud­ies that, in my mind, threw doubt on the very exis­tence of glob­al warming.”

    Tuon lisäk­si Muller oli vaku­ut­tunut McIn­tyren (virheel­lis­es­tä) väit­teestä että Man­nin lätkä­maila oli rikki:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_A._Muller#Hockey_stick_graph

    “That dis­cov­ery hit me like a bomb­shell, and I sus­pect it is hav­ing the same effect on many oth­ers. Sud­den­ly the hock­ey stick, the poster-child of the glob­al warm­ing com­mu­ni­ty, turns out to be an arti­fact of poor math­e­mat­ics. How could it happen?”

    Ei kuu­losta ihan pelkältä huolelta kor­rek­tista viestinnästä…

  284. No, yksi asia on selvä: Mitä ikinä se fos­si­ilien polt­ta­mi­nen lop­pu­peleis­sä aiheut­taa, niin mik­si ris­ki pitää ylipään­sä ottaa? Kun ain­oa tapa, jol­la asia voidaan kor­ja­ta, on tekemäl­lä ener­gias­ta hal­paa, joten mik­si ihmeessä vihreät vaa­ti­vat että siitä pitää tehdä kallista? 

    En ymmär­rä sen kum­meem­min denial­is­te­ja kuin vihre­itäkään tässä asiassa.

  285. sunimh:
    Eiköhän helpota kun 1 lapsen poli­ti­ik­ka alkaa kun­nol­la vaikuttaa. 

    Itseasi­as­sa se vaikut­taa jo liiankin hyvin ja kiinalaiset van­henevat vauhdil­la. Kiinas­sa hark­in­taankin jo 1 lapsen rajoituk­ses­ta luopumista.

  286. Mikko Kivi­ran­ta
    Ei kuu­losta ihan pelkältä huolelta kor­rek­tista viestinnästä… 

    Richard Muller sanoo:
    “It is iron­ic if some peo­ple treat me as a trai­tor, since I was nev­er a skep­tic — only a sci­en­tif­ic skep­tic,” he said in a recent email exchange with The Huff­in­g­ton Post. “Some peo­ple called me a skep­tic because in my best-sell­er ‘Physics for Future Pres­i­dents’ I had drawn atten­tion to the numer­ous sci­en­tif­ic errors in the movie ‘An Incon­ve­nient Truth.’ But I nev­er felt that point­ing out mis­takes qual­i­fied me to be called a cli­mate skeptic.”

    http://www.huffingtonpost.com/2011/11/03/its-science-not-skepticis_n_1072419.html

  287. Erk­ki Halk­ka: Pear­son ker­toi tuos­sa mitä menetelmää he käyt­tävät asemien homogenisoin­ti­in – se poikkeaa väit­tämästäsi, sik­si otin esi­in juuri tuon paperin. 

    Ja niin miltä osin poikkeaa?

    GHCN-homogenoin­nit eivät kor­jaa UHI-vääristymiä — päin­vas­toin, ne lisäävät läm­pen­e­mistä. GHCN-sar­ja siirtää UHI-vaiku­tuk­sen alla ole­vien asemien tren­de­jä niitä ympäröiville maaseudun asemille — ei päin­vas­toin, kuten kaik­ki logi­ik­ka odottaisin.

    Mut­ta älä usko denial­is­tia, usko ver­tais­arvioitua tiedettä:

    Steirou, E., and D. Kout­soyian­nis, Inves­ti­ga­tion of meth­ods for hydro­cli­mat­ic data homog­e­niza­tion, Euro­pean Geo­sciences Union Gen­er­al Assem­bly 2012, Geo­phys­i­cal Research Abstracts, Vol. 14, Vien­na, 956–1, Euro­pean Geo­sciences Union, 2012

    http://itia.ntua.gr/getfile/1212/2/documents/EGU2012-956–1.pdf
    http://itia.ntua.gr/getfile/1212/1/documents/2012EGU_homogenization_1.pdf

  288. Kyl­lä se yhden lapsen poli­ti­ik­ka näkyy jo, nimit­täin niin usko­mat­toma­l­ta kuin se tun­tuukin, niin Kiinas­sa on työikäisen väestön määrä alka­nut pienentyä!

  289. GHCN-sar­ja siirtää UHI-vaiku­tuk­sen alla ole­vien asemien tren­de­jä niitä ympäröiville maaseudun asemille – ei päin­vas­toin, kuten kaik­ki logi­ik­ka odottaisin.

    En toki ole asiantun­ti­ja, mut­ta jos oikein ymmärsin, ei tuo linkkaa­masi paperinkaan mukaan pidä paikkaansa: se tren­di joka muut­tuu on sen yksit­täisen ongel­ma-ase­man tren­di, ei niiden ympäröivien asemien johon sitä verrataan.

    Homogenisoin­nis­sa pois­te­taan raaka­datas­sa näkyviä hyp­päyk­siä, jot­ka poikkea­vat ympäristön asemista, vaikut­ti­vat ne sit­ten suun­taan tai toiseen.

    Se, että tämän homogenisoin­nin tulok­se­na tren­di use­am­min kas­vaa kuin las­kee on ihan nor­maalia ja odotet­tavis­sa: usein hyp­päys aikasar­jas­sa johtuu siitä että ase­maa siir­retään kauem­mas asu­tuk­ses­ta. Hyp­päyk­set toiseen suun­taan ovat harv­inaisem­pia, mut­ta eivät toki tavat­to­mia nekään.

    Käsit­tääk­seni homogenisoin­nis­sa ei vält­tämät­tä vielä pois­te­ta UHI:a, siinä vain pyritään saa­maan kunkin ase­man aikasar­ja johdonmukaiseksi.

    UHI ‑pois­to voidaan tehdä homogenisoidulle datalle, esim. satel­li­it­tien yöku­vi­in ver­taa­mal­la (mitä enem­män val­o­ja ase­man läheisyy­dessä, sitä toden­näköisem­min UHI vaikuttaa).

    Kuten san­ot­tu, ymmärtääk­seni näin käsitellyssä datas­sa ei joka tapauk­ses­sa ole merkit­tävää eroa urbaanien asemien ja maaseu­tu­asemien välillä.

  290. Erk­ki Halk­ka: Kuten san­ot­tu, ymmärtääk­seni näin käsitellyssä datas­sa ei joka tapauk­ses­sa ole merkit­tävää eroa urbaanien asemien ja maaseu­tu­asemien välillä. 

    Ei niin. Mut­ta hyvä jos joku jak­saa noista heitoista ottaa koppe­ja, kos­ka näin asioista jää oikeampi kuva. 

    Ja lisäk­si tääl­lä on jo mon­een ker­taan todet­tu että läm­pen­e­mistren­di on ihan muual­la kuin kaupungeis­sa, eli voimakkain ark­tisil­la alueil­la kuten teo­ri­an ja mallien mukaan pitääkin. Mitä lähi­his­to­ri­aan (10–30 vuot­ta) tulee, meren­pin­ta nousee sulamisen ja läm­pölaa­jen­e­misen seu­rauk­se­na, ark­ti­nen jää sulaa, jäätiköi­den ter­minuk­set ovat siir­tyneet his­to­ri­al­li­sista sijain­neis­taan ts. jäätiköt ovat sula­neet, ja ala­t­ro­pos­fääri läm­pe­nee satel­li­it­timit­tausten perus­teel­la http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_temperature_measurements samal­la kun stratos­fääri jäähtyy (kuten pitääkin). 

    Tuo pos­titet­tu “ver­tais­arvioitua tiedet­tä” sisältävä homogenisaa­ti­olink­ki on kon­fer­enssi­ab­strak­ti­in ja kalvoihin, joista ainakin kalvoihin on saanut kir­joitel­la mitä huvit­taa ilman sen kum­mem­paa vertaisarviointia. 

    Yllä mainit­tu Müller halusi vält­tämät­tä analysoi­da instru­men­taal­i­datan itse, omas­ta mielestään perustel­luin tilas­tol­lisin menetelmin. (Ja voi hyvin olla että menetelmät oli­vatkin parem­pia.) Ei tulos siitä muut­tunut: http://en.wikipedia.org/wiki/Berkeley_Earth_Surface_Temperature

    Sitä en ymmär­rä mitä evi­denssiä Mül­lerin sta­tus “skep­tikkona” antaa suun­taan tai toiseen? Ilmeis­es­ti nim­imerkin Fak­taa logi­ik­ka menee niin että jos Müller jos­sain toteaisi ettei olisi ikinä ollutkaan ns. skep­tikko, hänen ana­lyysi­t­u­lok­sen­sa oli­si­vat vähem­mä uskot­tavia, kos­ka olisi alun­perinkin ollut väärää leir­iä? Niin tai näin, minus­ta tässä alkaa evi­denssi olla jo aika heikkoa!

    Port­sun siteer­aa­man James Annanin “best esti­mate” ilmas­to­herkkyy­delle on muuten 2,5°C — siis sub­jek­ti­ivi­nen arvaus. 

    Samuli Saarel­man kanssa olen kyl­lä vähän eri mieltä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den his­to­ri­al­lis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta. Voisi kuvitel­la että hal­pa ener­gia on vaikut­tanut taloudel­liseen, tieteel­liseen ja yhteiskun­nal­liseen kehi­tyk­seen yleis­es­ti, mut­ta sen vaiku­tuk­sen erot­ta­mi­nen kaikesta muu­ta on jälkikä­teen aika mah­do­ton­ta. Mut­ta onko täl­lä mitään väliä tule­vaisu­u­den kannal­ta? Ei fos­si­ilis­ten polt­toainei­den rooli enää ole sama kuin teol­lis­tu­misen alkuaikoina, edes kehitysmaissa.

  291. Erk­ki Halk­ka: Homogenisoin­nis­sa pois­te­taan raaka­datas­sa näkyviä hyp­päyk­siä, jot­ka poikkea­vat ympäristön asemista, vaikut­ti­vat ne sit­ten suun­taan tai toiseen. 

    Juuri täl­lä taval­la saadaan dataan kaikkein varmim­min aikaisek­si posi­ti­ivi­nen bias, jos UHI on olemassa.

    Ihmette­len, mik­si adju­soin­neis­sa hylät­ti­in ase­mako­htaisen meta­datan käyt­tö. Toki ase­matiedois­sa (instru­ment­ti­vai­h­dot, uudelleen­si­joituk­set) on puut­tei­ta ja virheel­lisyyk­siä, mut­ta usko siihen, että joku mekaa­ni­nen “yhdenkoon” algo­rit­mi hoitaisi asian luotet­tavam­min on vähin­täänkin outo.

    Tun­tu­isi mie­lenki­in­toiselta kokeil­la mitä kun­non tiedonlouhin­ta löytäisi ase­mako­htai­sista datoista esim. klus­teroimal­la saman­ta­pais­es­ti kehit­tyneitä mit­taus­sar­jo­ja yhteen ja kat­so­ma­l­la mitä yhteisiä piirteitä voisi löytyä.

    …vaan mitäpä täl­lainen Fox-kana­van kat­so­ja voisi näistä ymmärtää, joten turha lähteä näpertelemään.

    UHI ‑pois­to voidaan tehdä homogenisoidulle datalle, esim. satel­li­it­tien yöku­vi­in ver­taa­mal­la (mitä enem­män val­o­ja ase­man läheisyy­dessä, sitä toden­näköisem­min UHI vaikuttaa). 

    Tämä kuitenkin taidet­ti­in tehdä vain CONUS-osu­udelta eli hyt­ty­sen flatuk­sen ver­ran kokon­aisu­u­teen nähden?

    Kuten san­ot­tu, ymmärtääk­seni näin käsitellyssä datas­sa ei joka tapauk­ses­sa ole merkit­tävää eroa urbaanien asemien ja maaseu­tu­asemien välillä.

    UHI on voimakkaasti log­a­r­it­mi­nen ja käytän­nössä esim. em. satel­li­it­ti­maskaus varsin ilmeis­es­ti mis­saa juuri sen osu­u­den, jos­sa vaiku­tus on läh­es lin­eaari­nen. Toisek­seen — eihän ongel­ma ole sinän­sä erot­taa maaseu­tua kaupunkialueista vaan tun­nistaa alueet, joil­la asu­tus kasvaa.

    Tun­tuu vähän siltä, että ongel­ma näis­sä maa-asemien mit­tausten jälkikäteisko­r­jailuis­sa on se, että hom­ma on oikeasti val­ta­va — jokaisen ase­man his­to­ria pitäisi käy­dä läpi ei pelkästään ase­mati­etoi­hin liit­tet­ty­jen muu­tosten osalta vaan myös ympäröivän yhteisön kehi­tyk­sen osalta. Pitäisi siis tehdä turhaut­tavaa ja raskas­ta jalkatyötä, joka ei tai­da sopia excelien pyörit­te­lyyn tot­tuneille korkea-arvoisille Ilmastotutkijoille.

    No, jotkut sen­tää tätä työtä yrit­tävät tehdä ihan vapaae­htois­po­h­jal­ta Surfacestations.org

    Lopuk­si täy­tyy tode­ta, että tuskin­pa UHI- tai muutkaan virheet aiheut­ta­vat mon­enkaan kym­menyk­sen heit­toa vuo­sisadan mit­taiseen trendi­in ja sinän­sä kiistal­la on vähäi­nen merk­i­tys koko kiis­taan (toki olisi se metkaa, jos 1930–40-lukujen läm­min jak­so myön­net­täisi­in edes yhtä lämpimäk­si kuin nykyi­nen läm­min vuosikym­men — eikä tämä kait niin mah­do­ton­takaan olisi, kos­ka näin­hän tilas­tot osoit­ta­vat joka paikas­sa, jos­ta on käytet­tävis­sä luotet­ta­vat pitkäaikaiset mittaussarjat…)

  292. Mikko Kivi­ran­ta: Jälleen, en ota tässä kan­taa ilmas­to­muu­tok­seen ylipään­sä – säteily­tas­apaino ja kysymys onko siitä ole­mas­sa luotet­tavia suo­ria mit­tauk­sia häir­it­see min­ua yhä

    Säteily­tas­apain­oa olen itsekin yrit­tänyt ymmärtää. Vähän turhan mon­es­sa paikas­sa asia kui­tataan vain yleisel­lä totea­muk­sel­la siitä, että CO2 lisää pitkäaal­toisen läm­pösäteilyn absorp­tio­ta. IPCC:n edel­lisessä rapor­tis­sa asialle omis­te­taan 1–2 kap­palet­ta ja tode­taan, että v. 1987 trendiä ei ole syytä kor­ja­ta. Onko­han asi­as­ta kun­nol­lisia, viimeaikaisia julkaisuja?

    Kun tääl­lä http://hitran.iao.ru/ piirtelee eri spek­tri­alueille, ilman­paineille ja läm­pötiloille ilman absorp­tio- ja emis­sio-omi­naisuuk­sia, alkaa vaikut­taa siltä, että lisään­tyvä CO2 ei oikeas­t­aan lisää ilman absorp­tio­ta vaan ennen kaikkea muut­taa ilmake­hän emissio-ominaisuuksia. 

    Kun CO2-pitoisu­us kas­vaa, ilmake­hä muut­tuu läpäi­seväk­si aiem­paa korkeam­mal­la, jol­loin emis­sio tapah­tuu aiem­paa kylmem­mistä ilmake­hän osista ja kylmä ilma säteilee vähem­män kuin läm­min. Suurin vaiku­tus lie­nee tro­pos­fäärin ylem­mis­sä osissa. 

    CO2-emis­sion “jäähtymi­nen” on kai pystyt­ty mit­taa­maan satel­li­itein, ja samat mit­tauk­set osoit­ti­vat, että maan pin­ta ei ole läm­men­nyt. Ehkä muu­tok­set ilmake­hän yläosien säteilyssä eivät kytkey­dykään kovin suo­raan maa­pal­lon pintalämpötilaan?

  293. Janne S:Ei fos­si­ilis­ten polt­toainei­den rooli enää ole sama kuin teol­lis­tu­misen alkuaikoina, edes kehitysmaissa. 

    Päin­vas­toin, ihmiskun­ta on täl­lä het­kel­lä täysin riip­pu­vainen fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Ei ole hevoskär­ryjä tai pur­je­laivo­ja varas­tois­sa odot­ta­mas­sa, eikä niil­lä nykyi­nen jär­jestelmä pysy­isi kasas­sa edes päivääkään.

    Ilman niitä koko maail­man talous pysähty­isi kertaheitolla.

    Maat­alous on täysin riip­pu­vainen polt­toöljys­tä ja kul­je­tus­ketjut dieselistä. Kaivos­te­ol­lisu­us pyörii myös täysin raakaöljyn varas­sa. Mar­ket­tien hyl­lyt täyt­tyvät vain fos­si­ilis­ten polt­toainei­den avulla. 

    Suomes­sa tuskin on yhtään ihmistä, joka olisi täysin riip­puma­ton raa­ka-öljys­tä. Maail­mas­sa on joitakin alkua­sukasheimo­ja, jot­ka ovat.

    Höyrykoneen kek­simi­nen nopeut­ti muu­tos­ta, polt­to­moot­tori ja raakaöljy tekivät mah­dol­lisek­si entistä laa­jem­man ja nopeam­man talouskasvun, joka ruok­ki myös tutkimus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä hyvin voimakkaasti 1900-luvulla. 

    Hyvin suuri osa tieteel­li­sistä läpimur­roista olisi jäänyt tekemät­tä ilman kun­nol­lista rahoi­tus­ta jo his­to­ri­al­lisi­na aikoina.

  294. Lau­ri Kumpu­lainen: Päin­vas­toin, ihmiskun­ta on täl­lä het­kel­lä täysin riip­pu­vainen fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Ei ole hevoskär­ryjä tai pur­je­laivo­ja varas­tois­sa odot­ta­mas­sa, eikä niil­lä nykyi­nen jär­jestelmä pysy­isi kasas­sa edes päivääkään.

    Ilman niitä koko maail­man talous pysähty­isi kertaheitolla. 

    Juu, mut­ta maail­man­talous pysähty­isi ker­ta­heitol­la mon­en muunkin osan yhtäkkisel­lä poistamisella. 

    Tarkoitin enem­män sel­l­aista, että voidaanko fos­si­il­i­sista polt­toaineista (läh­es­tulkoon) luop­ua hal­li­tusti ilman että palataan kivikaudelle, luo­laan, keski­aikaan tai muuhun epä­suo­tavaan oloti­laan. Ja että kehi­tys siitä huoli­mat­ta jatkuisi. 

    Ja näin var­maan on. Eli siis kyseenalais­taisin sel­l­aisen logi­ikan, jon­ka mukaan hiili­ipäästö­jen vähen­tämis­es­tä on odotet­tavis­sa suuri kur­ju­us, kos­ka hiilipäästöt ovat viime vuo­sisadal­la olleet suures­ta kur­ju­ud­es­ta nousemisen sivutuote. 

    Toisaal­ta: Stern lie­nee laskenut asian parem­min kuin tässä mutu­ilen, mut­ta hänen esti­maat­tin­sa fos­si­ilis­ten luop­umisen hin­nas­ta kuu­losta­vat matalilta. 

    Län­si­mais­es­ta kulu­tuk­ses­ta yhä suurem­pi osa on con­spic­u­ous ‑tyylistä, ts. ei lisää onnel­lisu­ut­ta kos­ka ref­er­enssi­ta­so nousee. Pitäisi miet­tiä miten sel­l­ais­es­ta kulu­tuk­ses­ta voitaisi­in tinkiä.

  295. Poth1ue1: …vaan mitäpä täl­lainen Fox-kana­van kat­so­ja voisi näistä ymmärtää, joten turha lähteä näpertelemään. 

    Minus­ta tun­tuu, tämän ja muiden kom­ment­tiesi perus­teel­la, että ilmas­toti­eteessä sin­ua häir­it­see tai loukkaa se, että jotkut ovat tehneet tieteen puolestasi, ilman että itse ymmär­rät pros­essin jokaista yksi­tyisko­htaa tai edes lop­putu­losta, ja sit­ten näitä lop­putu­lok­sia käytetään johta­maan moraal­isia dis­po­si­tioi­ta elämän­tavas­tasi ja siitä mitä sin­un pitäisi tehdä. 

    Tämä siis samal­la kun koet olevasi varsin näp­pärä datan, mallien, fysi­ikan tai jonkun sel­l­aisen kanssa, niin että sun peri­aat­teessa pitäisi ymmärtää jotain. Et luo­ta niihin tyyppei­hin jot­ka hom­maa ammatik­si tekevät ollenkaan. Joko ne eivät osaa tiedet­tään, tai sit­ten johtopäätök­set sot­kee väärä arvomaailma. 

    Kaikkien kan­nat­taisi kuun­nel­la Kah­ne­manin esitelmä Long Now Foun­da­tion­in pod­cast-sar­jas­sa: http://blog.longnow.org/02013/08/06/daniel-kahneman-seminar-primer/ ja http://blog.longnow.org/02013/08/20/daniel-kahneman-seminar-media/

    Stew­art Brand on muuten vihreä, ollut ehkäpä arkki­tyyp­pinen sel­l­ainen, ja kan­nat­taa ydin­voimaa ja geenimanipulaatiota.

  296. Juuri täl­lä taval­la saadaan dataan kaikkein varmim­min aikaisek­si posi­ti­ivi­nen bias, jos UHI on olemassa.

    Voisitko perustel­la mik­si näin?

    Ihmette­len, mik­si adju­soin­neis­sa hylät­ti­in ase­mako­htaisen meta­datan käyttö.

    Käsit­tääk­seni moista dataa ei ole riit­tävän kat­tavasti ja luotet­tavasti saatavilla.

    Tun­tu­isi mie­lenki­in­toiselta kokeil­la mitä kun­non tiedonlouhin­ta löytäisi ase­mako­htai­sista datoista esim. klus­teroimal­la saman­ta­pais­es­ti kehit­tyneitä mit­taus­sar­jo­ja yhteen ja kat­so­ma­l­la mitä yhteisiä piirteitä voisi löytyä.

    Siitä vaan louhi­maan — jos jotain jän­skää löy­ty­isi, julka­isukyn­nys voisi hyvinkin ylittyä.

    No, jotkut sen­tää tätä työtä yrit­tävät tehdä ihan vapaae­htois­po­h­jal­ta Surfacestations.org

    Ei tuo­ta kai kuitenkaan ihan pelkkänä vapaae­htoistyönä tehdä, ainakaan mitä Wattsi­in jne. tulee — viime vuon­na taisi­vat saa­da vajaat sata ton­nia Heart­landil­ta, sen vuota­neen bud­jet­ti­pa­prun mukaan… mut­ta hom­maan osal­lis­tuneet vapaae­htoiset tekivät ihan arvokas­ta työtä kum­minkin, ei siinä mitään.

    Tuostakaan ei silti löy­dy seli­tys­tä läm­pen­e­mistrendi­in — itse asi­as­sa sur­faces­ta­tion­sin “hyvät” ase­mat näyt­tävät him­pun ver­ran enem­män läm­pen­e­mistä kuin “huonot”.

    http://www1.ncdc.noaa.gov/pub/data/ushcn/v2/monthly/menne-etal2010.pdf

    Lopuk­si täy­tyy tode­ta, että tuskin­pa UHI- tai muutkaan virheet aiheut­ta­vat mon­enkaan kym­menyk­sen heit­toa vuo­sisadan mit­taiseen trendi­in ja sinän­sä kiistal­la on vähäi­nen merk­i­tys (snip)

    Jep, tätä juuri olemme koit­ta­neet toitot­taa… itse pidän epä­to­den­näköisenä että kyse olisi edes siitä ensim­mäis­es­täkään kymmenyksestä.

  297. Ikuinen skep­tikko: Säteily­tas­apain­oa olen itsekin yrit­tänyt ymmärtää. Vähän turhan mon­es­sa paikas­sa asia kui­tataan vain yleisel­lä totea­muk­sel­la siitä, että CO2 lisää pitkäaal­toisen läm­pösäteilyn absorp­tio­ta. IPCC:n edel­lisessä rapor­tis­sa asialle omis­te­taan 1–2 kap­palet­ta ja tode­taan, että v. 1987 trendiä ei ole syytä kor­ja­ta. Onko­han asi­as­ta kun­nol­lisia, viimeaikaisia julkaisuja?

    Tässä asi­as­sa löy­tyy kaikkein suor­in­ta tietoa satel­li­it­timit­tauk­sista, jois­sa näkyy, että takaisin avaru­u­teen palaa­va säteily on suh­teel­lis­es­ti pienen­tynyt CO2, CH4 ja O3 absorptiotaajuuksilla.

    Lähtöti­eto­ja löy­tyy mm. aiem­min anta­mas­tani linkistä: http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

  298. Poth1ue1: jot­tei ilkei­den denial­istien type­r­i­stä argu­menteista jää kiveä kiv­en päälle.

    Sori vaan, tässä kahdessa vuosikymme­nessä denial­istien ansiot ovat luokkaa nol­la, kos­ka argu­ment­te­ja ei oikeas­t­aan ole lainkaan. Sen sijaan siinä tois­te­taan samo­ja jut­tu­ja ker­tra toisen­sa jäl­keen, ikään kuin he hoke­mal­la type­r­yyk­siä saisi­vat maail­man muuttumaan.

    Jos mikään ei muut denial­istin mielipi­det­tä, keskutelukaan ei kan­na­ta. He voivat elää litel­lä maa­pal­lo­laan, jota aurinko kiertää ja tele­vi­sio on taikuutta. 

    Ode, ehkä on jo aika laitaa tämä ketju poik­ki. Ei tässä enää alun jäl­keen ole paljoa syn­tynyt mitään. Mikä toki oli arvat­tavis­sa. kiitos­ket myös moderoin­nista, maail­mal­la tässä yhdessä olisin saanut noin sata uskot­tavaa tap­pouhkaus­ta ja muu­ta vas­tavaa. Sen ver­ran arka asia on denial­istin herkän mie­len järkyt­tämi­nen todellisuudella.

  299. Onka­pan­nun läm­mit­täjä: Tässä asi­as­sa löy­tyy kaikkein suor­in­ta tietoa satel­li­it­timit­tauk­sista, jois­sa näkyy, että takaisin avaru­u­teen palaa­va säteily on suh­teel­lis­es­ti pienen­tynyt CO2, CH4 ja O3 absorptiotaajuuksilla.

    Lähtöti­eto­ja löy­tyy mm. aiem­min anta­mas­tani linkistä: http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

    Tuo on mie­lenki­in­toinen paperi, jos­sa on mitat­tu ilmake­hästä lähtevää IR-säteilyä, ja toden tot­ta on nähty säteilyn heiken­tyvän esim. juuri CO2 ja CH4 absorp­tiovöi­den kohdal­la, mut­ta toisaal­ta maan­pin­nan säteilyssä ei ole nähty muu­tos­ta: Sur­pris­ing­ly, how­ev­er, glob­al sur­face tem­per­a­tures have not increased over the last decade as is seen from the Long­wave Sur­face chan­nel (800–1000cm‑1). This find­ing is con­sis­tent with sur­face sta­tion reports from GISS, Berke­ley and Hadley.

    Minus­ta tutk­i­joiden päätelmä, että heiken­tyvä emis­sio osoit­taisi ilmake­hän lisään­tyvää absorp­tio­ta on vähän hätäi­nen etenkin CO2:n osalta. Hyvin merkit­tävältä osin näyt­täisi ole­van kyse siitä, että ilmake­hän emis­sio­profi­ili muut­tuu, ja korkeal­la ilma on kylmem­pää. Statos­fääri on suurelta osin tasaläm­pöi­nen ja tämä näkyykin siinä, että 650–700 1/cm tienoil­la emis­sio ei ole juuri muut­tunut vaik­ka ollaan CO2-absorp­tiovyön keskel­lä (Fig 2).

    En oikein pidä siitä, että data esitetään säteilyläm­pöti­lana. Instru­mentin res­oluu­tio ei riitä erot­temaan spek­trin todel­lista raken­net­ta, joten jokaiseen dat­apis­teeseen tulee keskiar­vois­tet­tua säteilyä hyvinkin laa­jal­ta alueelta syvyy­su­un­nas­sa. Toki säteilyn määrästä voi laskea sitä vas­taa­van läm­pöti­lan mut­ta sil­lä ei ole suo­raa fysikaal­ista merkitystä.

  300. Janne S: Samuli Saarel­man kanssa olen kyl­lä vähän eri mieltä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den his­to­ri­al­lis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta. Voisi kuvitel­la että hal­pa ener­gia on vaikut­tanut taloudel­liseen, tieteel­liseen ja yhteiskun­nal­liseen kehi­tyk­seen yleis­es­ti, mut­ta sen vaiku­tuk­sen erot­ta­mi­nen kaikesta muu­ta on jälkikä­teen aika mah­do­ton­ta. Mut­ta onko täl­lä mitään väliä tule­vaisu­u­den kannal­ta? Ei fos­si­ilis­ten polt­toainei­den rooli enää ole sama kuin teol­lis­tu­misen alkuaikoina, edes kehitysmaissa.

    Niin, pohdiskelu­ni kos­ki ennem­minkin sitä, mitä seu­raisi, jos fos­si­ilis­ten käyt­tö lask­isi nykyti­lanteesta rajusti. Käsitin az:n pointin olleen se, että se hänen kuvauk­sen­sa mukainen Helsin­ki olisi seu­rauk­se­na, jos fos­si­il­i­sista suures­sa mit­takaavas­sa luovut­taisi­in. Tästä olen eri mieltä. Min­un mielestäni moni niistä asioista, jot­ka meil­lä on reilusti parem­min kuin vuo­den 1900 ihmisil­lä, pystyt­täisi­in hyvin säi­lyt­tämään, vaik­ka fos­si­ilis­ten käyt­töä rajusti vähen­net­täisi­in. En sano, etteikö elin­mukavu­utemme lask­isi silti rajusti, mut­ta sel­l­aiseen az:n kuvauk­sen mukaiseen kur­ju­u­teen emme silti mielestäni putoaisi.

  301. “Minus­ta tutk­i­joiden päätelmä, että heiken­tyvä emis­sio osoit­taisi ilmake­hän lisään­tyvää absorp­tio­ta on vähän hätäi­nen etenkin CO2:n osalta. Hyvin merkit­tävältä osin näyt­täisi ole­van kyse siitä, että ilmake­hän emis­sio­profi­ili muut­tuu, ja korkeal­la ilma on kylmem­pää. Statos­fääri on suurelta osin tasalämpöinen”

    Umm…what? Stratos­fääris­sä läm­pöti­la nousee korkeu­den kas­vaes­sa siinä mis­sä se tro­pos­fääris­sä las­kee korkeu­den kas­vaes­sa; ei se nyt tasaläm­pöi­nen kuitenkaan ole. Tuo ilmake­hän “emis­sio­profi­ilin muu­tos” on sivu­men­nen sanoen juuri se mis­tä kasvi­huoneilmiön voimis­tu­mises­sa on kyse — tai toisel­la taval­la ilmais­tu­na, juuri tuo emis­sio­profi­ilin muu­tos on se todiste fysikaalisen kasvi­huoneilmiön voimis­tu­mis­es­ta mitä tääl­lä niin kovasti kaipail­laan, tosin en ole kovin yllät­tynyt ettei se nyt yhtäkkiä sit­ten kel­paakaan todis­teek­si. Rauta­lan­gas­ta: kasvi­huonekaa­su­jen absorboidessa jol­lakin aal­tolu­vul­la enem­män, niin tuol­la aal­tolu­vul­la (keskimääräi­nen) emis­sioko­rkeus nousee korkeam­malle ja korkeam­malle, ja siten emis­si­oläm­pöti­la las­kee kos­ka ilmake­hän läm­pöti­la las­kee korkeu­den funk­tiona — ainakin niin kauan kuin emis­sioko­rkeus pysyy tro­pos­fäärin puolel­la. (Tän voi ajatel­la niin että se korkeus jonne asti ilmake­hä on tietyl­lä aal­tolu­vul­la “sat­ur­oitunut” nousee korkeam­malle kun absorp­tio kas­vaa.) Tää on ihan peru­sop­pikir­jaka­maa, minkä ainakin yllä­maini­tut tutk­i­jat kyl­lä tietävät (eivät ehkä ole artikke­li­in kir­joit­ta­neet auki kos­ka a.o. oppikir­jat olete­taan lue­tuik­si). Toki on sit­ten tot­ta että joil­lakin aal­tolu­vuil­la (joil­la absorbanssi on voimakkain­ta) emis­sioko­rkeus on jo valmi­ik­si stratos­fääris­sä, jol­loin asia hie­man mutkistuu.

  302. Ikuinen skep­tikko: Tuo on mie­lenki­in­toinen paperi, jos­sa on mitat­tu ilmake­hästä lähtevää IR-säteilyä, ja toden tot­ta on nähty säteilyn heiken­tyvän esim. juuri CO2 ja CH4 absorp­tiovöi­den kohdalla,

    Non­i­in, siinähän nyt on yksi suo­ra mit­taus­todiste säteily­tas­apain­os­ta. Joudun kyl­lä pal­jas­ta­maan oman tietämät­tömyyteni: jos AIRS ja MODIS ovat ensim­mäiset instru­men­tit kier­toradal­la, jon­ka stabi­il­isu­us riit­tää vuosikymme­nen yli pitämään sem­moi­sen tarkku­u­den jol­la nähdään ~0.1 K vai­hte­lut säteilyläm­pöti­las­sa, minkälaisil­la satel­li­it­tipo­h­jaisil­la instru­menteil­la sit­ten on mitat­tu maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan kehi­tys aikaisem­min? Wikipedi­an mukaan ilmake­hän läm­pöti­laa on mitat­tu vuodes­ta ‑78 ja merien vuodes­ta ‑67. Ne ovat var­maankin olleet lev­eäkaistaisia radiome­tre­ja, eivätkä spek­trome­tre­ja — täy­tyypä vähän penkoa taustoja.

    Eiköhän myös Envisat’in kyy­dis­sä ole instru­ment­te­ja joil­la tuon säteily­tas­apain­on näk­isi? Tosin sekin on ollut radal­la vas­ta vuodes­ta 2002.

    mut­ta toisaal­ta maan­pin­nan säteilyssä ei ole nähty muutosta:

    Siis myös Chap­man et al näkevät että pin­taläm­pötilo­jen nousu on ollut pysähdyk­sis­sä mit­taus­jak­son 2003-12 aikana (olet­taen että tasanne on tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävä), kun kat­so­taan maan­pin­taa avaru­ud­es­ta aal­lon­pituuk­sil­la joi­ta kasvi­huonekaa­sut eivät blokkaa. Eli sama tulos joka aloit­ti säi­keen A‑studion uutis­es­ta, mut­ta maan­pinnal­ta mitat­tu­jen läm­pötilo­jen perusteella.

    Säteilyte­hon on sil­loin kai pakko joko (i) men­nä varas­toon jon­nekin (meri­in?), tai (ii) ilmake­hään sisään­tule­va opti­nen teho piene­nee samaa tah­tia kuin kasvi­huonekaa­su­jen muo­dosta­ma “läm­pöhuopa” pak­sunee. Aurinko tuskin himme­nee, ja on vaikea uskoa että opti­nen albedokaan olisi kas­va­mas­sa niin että sitä ei nähtäisi mit­tauk­sis­sa. Vai?

  303. Ikuinen skep­tikko: Minus­ta tutk­i­joiden päätelmä, että heiken­tyvä emis­sio osoit­taisi ilmake­hän lisään­tyvää absorp­tio­ta on vähän hätäi­nen etenkin CO2:n osalta. Hyvin merkit­tävältä osin näyt­täisi ole­van kyse siitä, että ilmake­hän emis­sio­profi­ili muut­tuu, ja korkeal­la ilma on kylmempää.

    Niinkuin Voltaire jo huo­maut­tikin, niin tuo­han on just se mekanis­mi jol­la kasvi­huonekaa­su­jen olete­taan toimi­van. Ain­oa tapa jol­la CO2-kaistal­la lähtevä läm­pösäteily voi pienen­tyä, on se että CO2-pat­jan yläpin­nan täy­tyy kylmetä.

    Jos CO2-pat­ja on niin tiheä että kokon­ais­pak­su­us on oleel­lis­es­ti läpinäkymätön, läm­pö siir­tyy sen läpi vähän niinkuin dif­fu­soi­tu­mal­la [*], eikä lukio­fysi­ikan taval­la jos­sa säteily kyl­lä menee säteily­muo­dos­sa läpi mut­ta osa siitä absorboituu. Sil­loin ilmake­hän pysty­su­un­taista läm­pö­jakau­maa säätele­vien mekanis­mien vuok­si korkeus, jos­sa läm­mön kul­je­tus CO2-pat­jas­sa muut­tuu dif­fu­u­si­olu­on­teis­es­ta takaisin säteily­lu­on­teisek­si, sat­tuu ole­maan sama kuin ilmake­hän läm­pöti­la muutenkin kyseisel­lä korkeudel­la. Mut­ta korkeudel­la ei ole mitään väliä: pääa­sia on että CO2-pat­jan yläpää näyt­tää kylmem­mältä, jol­loin se myös säteilee vähem­män k.o. aallonpituuksilla.

    ..Instru­mentin res­oluu­tio ei riitä erot­temaan spek­trin todel­lista raken­net­ta, joten jokaiseen dat­apis­teeseen tulee keskiar­vois­tet­tua säteilyä hyvinkin laa­jal­ta alueelta syvyysuunnassa…

    Häh? 2378 mit­taus­pis­tet­tä aal­lon­pituuk­sien 3.75 … 15.3 um välil­lä ei riitä spek­trin muodon näkemiseen?? Vai tarkoi­tatko että instru­ment­ti ei pysty erot­ta­maan ilmake­hän syvyys­su­un­nas­sa säteilyn lähtö­paikaa? No ensin­näkin syvyy­serot­te­lykyky olisi aika hem­metin paljon vaa­dit­tu; ja toisek­si, nykyi­nen “syvyys­su­un­nas­sa keskiar­vois­tet­tu läm­pöti­la­jakau­ma” on just se oikea jakau­ma säteily­tas­apain­okysymyk­sen kannal­ta: mikä on maa­pal­lol­ta pois lähtevä nettoteho.

    ———————————–
    [*] Tuo ‘dif­fu­u­sio­tyyp­pinen’ läm­mönkul­je­tus, on vaikea selitet­tävä maal­likoille, kos­ka ihan täysin vas­taa­van­laista sys­teemiä ei löy­dy mat­timeikäläisetn arkikoke­musten piiristä. Esimerkik­si kun lamp­pua kat­soo pape­ri­arkin läpi, koko arkin pin­ta näyt­tää vaaleam­mal­ta mut­ta itse lam­pun äärivi­ivo­ja ei ero­ta. Tuos­sa tapauk­ses­sa val­on kul­je­tus paperis­sa on dif­fu­siolu­on­teista, mut­ta sekään ei ole ihan sama kuin mitä CO2-pat­jas­sa tapah­tuu. Jos lamp­pu olisi niin kuuma että se kuumen­taisi paperin puna­hehkuisek­si, ja sit­ten jokainen paperin pak­su­us­su­un­tainen ker­ros läm­pösäteilyl­lään kuumen­taisi seu­raa­van ker­roksen puna­hehkuisek­si, sil­loin oltaisi­in lähel­lä sitä mitä CO2-pat­jas­sa tapah­tuu. Mut­ta noin ei tai­da arki­maail­mas­sa mis­sään käy­dä — pait­si ehkä lasia puhallettaessa?

  304. Voltaire
    kasvi­huonekaa­su­jen absorboidessa jol­lakin aal­tolu­vul­la enem­män, niin tuol­la aal­tolu­vul­la (keskimääräi­nen) emis­sioko­rkeus nousee korkeam­malle ja korkeam­malle, ja siten emis­si­oläm­pöti­la las­kee kos­ka ilmake­hän läm­pöti­la las­kee korkeu­den funk­tiona – ainakin niin kauan kuin emis­sioko­rkeus pysyy tro­pos­fäärin puolel­la. (Tän voi ajatel­la niin että se korkeus jonne asti ilmake­hä on tietyl­lä aal­tolu­vul­la “sat­ur­oitunut” nousee korkeam­malle kun absorp­tio kasvaa.)

    Suun­nilleen näin. Absorp­tio tosin ei juurikaan lisään­ny, kos­ka se on jok­seenkin täy­delli­nen absorp­tiovyön kohdal­la joka tapauk­ses­sa. Kokon­aisuute­na tilanne on aika mon­imutkainen, kun spek­trivi­ivat kapenevat paineen alentuessa.

    Tässä pari esimerkkiä 700–800 1/cm alueelta
    Pin­nal­la: http://aijaa.com/pm0JM6
    Tro­pos­fäärin yläosas­sa: http://aijaa.com/KZZ0cI
    Pystyak­selil­la on log(absorbanssi), ja arvo ‑5 vas­taa absorbanssia 1/km ja ‑6 0.1/km. Karkeasti, kun k yli 1/km, ilmake­hä absorboi voimakkaasti ja kun k alle 0.1/km ilmake­hä on jok­seenkin läpinäkyvä.

    Chap­manin paperis­sa suurin vaiku­tus nähdään 700–750 1/cm kohdal­la. Em. spek­treistä on nähtävis­sä, että maan­pin­nal­la ilmake­hä absorboi tuol­la varsin voimakkaasti mut­ta tropopausin tienoil­la ilmake­hä on jo varsin läpinäkyvä. CO2-pitoisu­u­den kasvu vaikut­taa siihen, mihin maan­pin­nan säteily absorboituu ja mis­tä ulossäteily läh­tee, mut­ta ei juurikaan siihen miten suuri osa maan­pin­nan säteilystä absorboituu. 

    Tutk­i­jat kuitenkin tari­noi­vat vain “lisään­tyvästä absorp­tios­ta” jok­seenkin kaikissa julka­isu­is­saan. Mik­si ei ker­ro­ta, että kyse on lähin­nä muu­tok­sista emis­sios­sa? Kun sat­un­nainen asi­as­ta kiin­nos­tunut lukee artikke­lin, saa hän aivan vääristyneen kuvan koko ilmiöstä.

    En oikein voi käsit­tää, mikä saa tutk­i­jan toisen­sa jäl­keen kir­joit­ta­maan absorp­tios­ta emis­sion sijaan, jos tutk­i­jat ker­ran ovat hyvin per­il­lä ilmiön todel­lis­es­ta luon­teesta. Mitä etääm­mäl­lä luk­i­ja on spek­troskopi­an fines­seistä sitä toden­näköisem­pää on että luk­i­ja alkaa tehdä omaa työtään vääristyneen mieliku­van pohjalta.

  305. Ikuinen skep­tikko: Tutk­i­jat kuitenkin tari­noi­vat vain “lisään­tyvästä absorp­tios­ta” jok­seenkin kaikissa julka­isu­is­saan. Mik­si ei ker­ro­ta, että kyse on lähin­nä muu­tok­sista emis­sios­sa? Kun sat­un­nainen asi­as­ta kiin­nos­tunut lukee artikke­lin, saa hän aivan vääristyneen kuvan koko ilmiöstä.

    Tää on ihan pätevä huomautus.

  306. Ikuinen skep­tikko: En oikein voi käsit­tää, mikä saa tutk­i­jan toisen­sa jäl­keen kir­joit­ta­maan absorp­tios­ta emis­sion sijaan, jos tutk­i­jat ker­ran ovat hyvin per­il­lä ilmiön todel­lis­es­ta luonteesta.

    Joo, taita­vat käsit­teet joil­la kuil­la olla sekaisin!

  307. Pakko heit­tää vielä link­ki jut­tuun uud­es­ta Nature Cli­mate Change ‑lehdessä ilmestyneestä artikke­lista. Nyt on siis mus­taa valkoisel­la ihan ver­tais­arvioidusti eikä enää tarvitse luot­taa vain täl­laisen denial­istin höpötyksiin:

    New paper in Nature Cli­mate Change says IPCC uses sta­tis­ti­cal tech­niques ‘out of date by well over a decade’

    Because the cli­mate sys­tem is so com­plex, involv­ing non­lin­ear cou­pling of the atmos­phere and ocean, there will always be uncer­tain­ties in assess­ments and pro­jec­tions of cli­mate change. This makes it hard to pre­dict how the inten­si­ty of trop­i­cal cyclones will change as the cli­mate warms, the rate of sea-lev­el rise over the next cen­tu­ry or the preva­lence and sever­i­ty of future droughts and floods, to give just a few well-known exam­ples. Indeed, much of the dis­agree­ment about the pol­i­cy impli­ca­tions of cli­mate change revolves around a lack of cer­tain­ty. The forth­com­ing Inter­gov­ern­men­tal Pan­el on Cli­mate Change (IPCC) Fifth Assess­ment Report (AR5) and the US Nation­al Cli­mate Assess­ment Report will not ade­quate­ly address this issue. Worse still, pre­vail­ing tech­niques for quan­ti­fy­ing the uncer­tain­ties that are inher­ent in observed cli­mate trends and pro­jec­tions of cli­mate change are out of date by well over a decade. Mod­ern sta­tis­ti­cal meth­ods and mod­els could improve this sit­u­a­tion dramatically.

Vastaa käyttäjälle JTS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.