Likinäkö vie näkemyksen

Minus­ta tuli aikanaan sosi­aalipoli­itikko täysin vahin­gos­sa vuon­na 1993. Kansa oli lähet­tänyt min­ut eduskun­nas­ta vuorot­telu­va­paalle ja elätin itseni luen­noimal­la ja kir­joit­ta­mal­la sekä tekemäl­lä pieniä tilaus­tutkimuk­sia. Eräänä päivänä sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Eeva Kuuskos­ki soit­ti ja halusi tila­ta min­ul­ta selvi­tyk­sen siitä, mitä ratkaisu­ja sosi­aal­i­tur­van sen het­ki­nen kri­isi edel­lyt­ti. Vas­tasin, etten tiedä asi­as­ta mitään, johon hän tote­si, että se on vain hyväk­si. Hänen virkamiehiltään, jot­ka tietävät kaiken, ei tule mitään esi­tyk­siä. Kuuskos­ki ei jäänyt selvi­tys­täni odot­tele­maan vaan erosi lin­jari­idan vuok­si, mut­ta min­ul­ta tuli moniste nimeltä ”Sosi­aal­i­tur­va ja talouden kri­isi”. En mielel­läni muis­tele kaikkea, mitä siihen aloit­tel­e­vana sosi­aalipoli­itikkona kir­joitin, mut­ta toisaal­ta myös moni uud­is­tus, jota pidin monis­teessa vält­tämät­tömänä, on sen jäl­keen toteu­tunut – tosin ei sen monis­teeni ansiosta.

SATA-komite­as­sa lop­ul­ta ymmärsin, mitä Kuuskos­ki tarkoit­ti sil­lä, että on vain hyvä, jos ei tunne asioi­ta liian hyvin. Jos tun­tee joka ikisen met­sän puun, oksan ja havun­neu­lasen, niiden syn­ty­his­to­ri­an ja tarkoituk­sen, ei pysty laa­ti­maan suun­nitel­maa met­sän uud­is­tamisek­si. SATA-komite­as­sa oli paljon, liian paljon niitä, jot­ka oli­vat olleet kehit­tämässä jär­jestelmää vuosia. Yksi­tyisko­h­tien liika tun­te­mus tuot­taa lik­inäköisyyt­tä ja vie kyvyn nähdä met­sää puilta.

Liian hyvä jär­jestelmän logi­ikan ymmärtämi­nen teki myös mah­dot­tomak­si ajatel­la, että jär­jestelmä voisi toimia kokon­aan toisin. Vuosia jatkunut kiista opiske­li­joiden sairaus­päivära­ha tar­josi hyvän esimerkin siitä, mil­laisi­in vaikeuk­si­in joudu­taan, kun asi­aa kat­so­taan jär­jestelmän sisäisen logi­ikan kautta.

Myös opiske­li­jat sairas­tu­vat. Kukaan ei rien­nä otta­maan heiltä opin­to­tukea heti pois. Peri­aat­teessa opiske­li­ja sairas­taa pitkäänkin opin­totuen varas­sa, mut­ta tämä on hän­tä kohtaan kohtu­u­ton­ta. Se syö opin­to­tukikuukau­sia. Lisäk­si opin­to­tu­ki on jopa alin­ta sairaus­päivära­haa pienem­pi. Sairas­taes­saan opin­totuel­la opiske­li­ja menet­tää arvokkai­ta tukikuukau­sia. Kun opin­not eivät etene, menet­tää opin­totuen seu­raa­vana vuon­na, jol­loin ei pysty jatka­maan opin­to­jaan, vaik­ka olisi paran­tunut. Ongel­man ydin oli siinä, että sairaus­päivära­haa ei lain mukaan voin­ut myön­tää opin­to­tukea saavalle, joten opin­to­tu­ki piti keskeyt­tää ennen kuin sairaus­päivära­haa saat­toi edes hakea. Ter­veeltä tämä ehkä vielä onnis­tu­isi, mut­ta kaik­ki tämä pitäisi tehdä sairaana.

Asia ei koskenut kovin suur­ta joukkoa, eikä siir­tymi­nen yhdeltä tuelta toiselle mak­sa yhteiskun­nallekaan san­ot­tavasti mitään. Tämän piti olla help­po juttu.

Ajat­telin, että opiske­li­jan sairastues­sa riit­täisi, että hän ilmoit­taa asi­as­ta Kelalle, joka hallinnoi sekä sairaus­päivära­haa että opin­to­tukea. Kela lopet­taa oma­l­la päätök­sel­lään opin­totuen mak­samisen ja alkaa mak­saa sairaus­päivära­haa. Ellei kesäan­sioi­ta ole paljon, mak­set­taisi­in vähim­mäis­päivära­ha eli noin 550 euroa kuus­sa. Kuitenkin tästäkin oli onnis­tut­tu tekemään elämää suurem­pi ongel­ma, jota eri­laiset toimikun­nat oli­vat selvit­täneet vuos­i­tolkul­la saa­mat­ta aikaan ratkaisua.

Esimerkik­si seu­raavia han­kaluuk­sia ilmeni:

- Sairaus­päivära­ha on päiväko­htainen ja opin­to­tu­ki kuukausiko­htainen. Yhteenso­vi­tus osoit­tau­tui läh­es ylivoimaisen han­kalak­si, jos sairas­tui keskel­lä kuuta.

- Alin sairaus­päivära­ha on suurem­pi kuin opin­tora­ha. Joidenkin oli vaikea hyväksyä sitä, että opiske­li­jan tulot lisään­tyvät hänen sairastuessaan.

- Opiske­li­ja saa myös asum­is­lisää, joka on osa opin­to­tukea. Jos opin­tora­ha kor­vau­tuu sairaus­päivära­hal­la, ei asum­is­lisääkään johdon­mukaisu­u­den vuok­si voi mak­saa, vaan pitää hakea yleistä asum­is­tukea, joka on asum­isti­lanteesta riip­puen joko isom­pi tai pienem­pi kuin asum­is­lisä, mut­ta jon­ka sairaana hakem­i­nen on turhan työlästä.

- Vähim­mäis­määräiseen sairaus­päivära­haa liit­tyy 55 päivän karenssi kun muis­sa sairaus­päivära­hois­sa karenssi on yhdek­sän päivää.

- Sairaus­päivära­ha edel­lyt­tää täy­del­listä työkyvyt­tömyyt­tä. Virkami­esten mukaan tämä tarkoit­taa, ettei sairaus­päivära­haa saa­va saa opiskel­la, kos­ka sil­loin­han hän ei olisi täysin työkyvytön. Val­taosa pitkään sairas­tavista opiske­li­joista sairas­taa masen­nus­ta tai muu­ta psyykkistä sairaut­ta. On täysin epä­tarkoituk­sen­mukaista kieltää heiltä opin­to­suorituk­sen kokon­aan, sil­lä yksi komiteamme päämääristä olisi piden­tää työuria, mitä opin­to­jen viivästyt­tämi­nen byrokraat­ti­sista syistä ei palvele lainkaan.

En näe mitään ongel­maa siinä, että opiske­li­jan sairaus­päivära­ha on suurem­pi kuin opin­tora­ha. Opiskelua pide­tään investointi­na, joka tuot­taa opiske­li­jalle taval­laan tuloa osaamis­pääo­man muo­dos­sa. Investoin­nil­la omaan osaamiseen on perustel­tu sitä, että opin­tora­ha on pienem­pi kuin työ­markki­natu­ki eikä opiske­li­ja ole oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen.   On oikein velvoit­taa opiske­li­ja rahoit­ta­maan investoin­ti­aan opin­to­lainal­la. Ainakaan niiden, jot­ka näin ajat­tel­e­vat, ei ole loogista vas­tus­taa sitä, että opiske­li­jan sairaus­päivära­ha on opin­tora­haa suurem­pi. Eihän sairas­t­a­mi­nen ole investoin­ti, jota pitäisi rahoit­taa velkarahalla.

Luulin, ettei opiske­li­jan ansio­ta­sol­la olisi suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka kaik­ki saa­vat kuitenkin tuon 550  euron vähim­mäis­tur­van. Sairaut­ta edeltäneil­lä tuloil­la oli kuitenkin merk­i­tys­tä, kos­ka vähim­mäis­päivära­haa ale­taan mak­saa vas­ta 55 päivän karenssin jäl­keen. Jotenkin tun­tu­isi luon­te­val­ta, että menetet­ty ansio las­ket­taisi­in edes vuosian­sion perus­teel­la, jos­sa oli­si­vat mukana sekä kesä­työt että opin­tora­ha, kos­ka opiske­li­jan ainakin pitäisi ajatel­la talout­taan koko vuo­den syk­lis­sä. Tämä on alaes­ti­maat­ti, kos­ka se opin­to­jen edis­tymisen tuot­ta­ma investoin­ti jää vaku­ut­ta­mat­ta. Tätä ajat­te­lu­ta­paa ei voitu hyväksyä. Luulen, että kenkä puristi sairaus­vaku­u­tuk­sen rahoi­tus­tavas­ta. Työ­markki­naos­a­puo­let rahoit­ta­vat sairaus­vaku­u­tuk­sen peru­sosan ylit­tävän ansio-osan kor­vamerk­ityl­lä verol­la. Ole­tan, vaik­ka en tiedä, että opiske­li­jan ansio-osa ei sopin­ut tähän kuvioon. Niin­pä opiske­li­jan vaku­ute­tuik­si tuloik­si otet­ti­in joko ansio­tu­lot tai opin­tora­ha – näistä suurem­pi – mut­ta ei niiden summaa.

Oikeud­es­ta suorit­taa ylipään­sä mitään opin­to­ja riidelti­in pitkään. Minus­ta ei hyödyt­tänyt ker­ras­saan ketään eikä mitään kieltää masen­nus­ta pote­val­ta opiskelu tyystin, mut­ta virkamiehet oli­vat järkähtämät­tömiä. Jos sairaalle opiske­li­jalle sal­li­taan opiskelu, sairaalle palka­nsaa­jalle pitää sal­lia palkkatyö. Sairaalle palka­nsaa­jalle on muuten sal­lit­tu opiskelu. Lop­putu­lok­se­na oli, ettei laki­in tul­lut opiskelun sal­li­vaa poikkeusta, mut­ta min­ulle vaku­utet­ti­in, ettei vähäistä opiskelua valvota. Opin­to­suorituk­sia tulee kyl­lä aika paljon, jos opiske­li­ja jät­tää sairas­tut­tuaan gradun, jon­ka hän on saanut valmi­ik­si vielä ollessaan terveenä.

Asum­is­lisää ei sairas­tuneelle opiske­li­jalle voitu mak­saa, kos­ka se on muodol­lis­es­ti osa opin­to­tukea. Säästöä tässä ei syn­ny, toiset voit­ta­vat ja toiset häviävät, mut­ta paljon koituu vaivaa asum­istuen hakemis­es­ta ja myöntämisestä.

Se sen­tään saati­in aikaan, ettei opin­to­tukea tarvitse keskeyt­tää ennen sairaus­päivära­han hakemista. Kela keskeyt­tää sen alka­es­saan mak­saa sairaus­päivära­haa. Opin­totuen kuukausipo­h­jaisu­ud­es­ta selvit­ti­in luo­val­la ratkaisul­la: jos sairaus­päivära­han mak­su alkaa kesken kuukau­den, Kela vähen­tää opin­tora­han osu­u­den sairaus­päivära­has­ta. Jos­sakin osat­ti­in joustaa!

Viidenkymme­nen viiden päivän karenssi­in yritet­ti­in saa­da poikkeusta opiske­li­joille, mut­ta ei saatu. Johdon­mukaisu­us ennen kohtu­ut­ta. Opiske­li­jan sairaus­päivära­ha on kah­den kuukau­den ajan opin­tora­han suu­ru­inen eli alle 300 euroa. Tuon ajan hän joutuu siis sairas­ta­maan velak­si. Sen jäl­keen päivära­ha nousee noin 550 euroon kuussa.

Tuol­la 55 päivän karenssil­la on taas oma his­to­ri­ansa. Lip­posen ensim­mäi­nen hal­li­tus poisti sairaus­päivära­has­ta min­imipäivära­han kokon­aan – häpeän tun­nus­taa, mut­ta olin hyväksymässä tätä hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa.  Ajatuk­se­na oli, että jos ei ollut ter­veenä tulo­ja, ei sairastues­saan menet­tänyt tulo­ja lainkaan. Tämä kuu­losti loogiselta, mut­ta ei sitä ollut. Sairaus­päivära­ha oli ollut mon­en psyyken poti­laan ain­oa tulon­lähde. Hänel­lä ei ole vaku­utet­tu­ja tulo­ja, kos­ka hän on ollut sairas jo ennen päivära­han hakemista. Kun pitkän muri­nan jäl­keen min­imipäivära­ha palautet­ti­in, siihen laitet­ti­in kuitenkin tuo 55 päivän karenssi. Aja­tus oli, ettei lyhyt sairastelu nos­ta tulot­toman tulo­ja, mut­ta pitkään sairas­tavien elämi­nen turvataan.

Tämä perustelu ei sovi opiske­li­joi­hin. Muis­takaamme, että opiske­li­jat on rajat­tu min­imipe­rus­tur­van ulkop­uolelle, kos­ka opiskelu on investoin­ti. Opiske­li­ja ei siir­ry sairaus­lo­ma­lle toimet­to­muud­es­ta, jol­loin hän ei siis menet­täisi tulo­jakaan, vaan investoimas­ta omaan osaamiseen­sa. Opiske­li­jan voi olet­taa opiskel­e­van velak­si, mut­ta ei sairas­ta­van velak­si, sil­lä sairas­t­a­mi­nen ei ole investointi.

===============

Tämä artikke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion julka­ista SATA-komitean työn poh­jal­ta. Nämä artikke­lit eivät ole lähel­läkään lop­ullista tek­stiä, vaan olen koon­nut niihin vas­ta suo­rasanaiseen muo­toon kir­joitet­tua mate­ri­aalia. Toivon luk­i­joil­ta asi­a­sisältöön liit­tyviä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tämään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka tek­sti on hioma­ton­ta, stilis­tisiä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos tek­stiä on joil­takin paikoin vaikea ymmärtää, siitä toivon mainittavan.

41 vastausta artikkeliin “Likinäkö vie näkemyksen”

  1. Mutkikkai­ta jut­tu­ja — kun se sosi­aal­i­tur­va on vuosien saatossa tehty niin mutkikkaaksi.
    Help­po ratkaisu opiske­li­jan ongel­maan olisi se, että hän sairas­taa opin­totuel­la, mut­ta sairau­sai­ka ei syö tukikuukau­sia eikä siltä vaa­dit­taisi opin­to­suorituk­sia, mut­ta opiskelu ei olisi kiel­let­ty. Lääkärin­todis­tus riit­täisi. Ja jos sairausku­lu­ja ker­ty­isi paljon, olisi oikeus toimeentulotukeen.
    Hyvä puoli byrokra­t­ian kannal­ta olisi se, että opiske­li­ja ei siir­ty­isi sys­teemistä toiseen vaan olisi sairaanakin opiskelija.

  2. Kiitos ensin­nänkin hienos­ta kir­joi­tus­sar­jas­ta, jos­sa asiantun­te­muk­sesi pääsee hienos­ti esi­in. Meille laiskoille net­tise­lail­i­joille pitäisi saa­da jonkin­lainen lukuko­htainen yhteen­ve­to tai voisit net­tiä varten väliot­sikoi­da tek­stit tiheästi ja kuvaavasti. Tietysti tuo teet­täisi ylimääräistä työtä, mut­ta palvelisi var­maankin hyvin lukijakuntaa.

  3. No tämä ei var­masti toteudu, mut­ta tuo­han vois olla silleen, että jos sairas­tunut opiske­li­ja opiskelee, niin hän saisi opin­to­tukea sen ver­ran kuin mitä opiskelee ja sit­ten lop­ut sairauspäivärahaa.

    (Tyyli­in, jos opiskelee 20% tehol­la, niin sit­ten saisi 20% opin­totues­ta ja 80% sairauspäivärahasta.)

    Tämän voisi toteut­taa silleen, että opin­to­suorituk­sista mak­set­tais palkkaa, aina kun suorit­taa opin­topis­teitä, niin tilille ropisee rahaa. Tämä raha sit­ten vänet­teäis siitä sairauspäivärahasta.

  4. Jos sairaalle opiske­li­jalle sal­li­taan opiskelu, sairaalle palka­nsaa­jalle pitää sal­lia palkkatyö.

    Vaik­ka min­ul­la on paljonkin pahaa san­ot­tavaa opiske­li­joiden moti­vaa­tioista tms, niin en vain yksinker­tais­es­ti voi ymmärtää sitä suo­ranaista vihaa, jota virkamiehet tun­te­vat pien­im­mäl­lä yhteiskun­nan tar­joa­mal­la rahal­la toimeen­tule­via kohtaan. 

    Min­ulle herää tästä kir­joituk­ses­ta ja tuos­ta karak­ter­isoin­nista hiukan ris­tiri­itainen olo. Yhtäältä tämä tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, eihän kukaan voi olla noin kau­nainen kaikkein köy­himpiä kohtaan, joten mietin, onko Osmo oikeas­t­aan tulkin­nut ihan oikein näi­den virkami­esten perusteluita. 

    Jos se taas on tot­ta, niin mis­tä hei­dän kau­nansa opiske­li­joi­ta kohtaan oikein kumpuaa? Jos sairaus­päivära­haan tarvi­taan kuitenkin todis­tuk­set lääkäriltä, niin ajat­tel­vatko nämä, että opiske­li­jat käyvät sit­ten YTHS:n puoskareil­ta hake­mas­sa joukol­la työkyvyt­tömyys­todis­tuk­sia lähetet­täväk­si Kelaan, että pää­sevät dokaa­maan sairaspäivärahaa? 

    Mik­si tämä jär­jestelmä on näin mon­imutkainen? Eikö olisi yksinker­taisem­paa, että min­imi­sairaspäivära­hat, opin­totuet, yms. kaik­ki nämä min­imi­ra­hat oli­si­vat saman suu­ruisia, ja jos opiske­li­joiden halu­taan investoivan tule­vaisu­u­teen­sa, niin perit­täisi­in se ero­tus sit­ten lukukausimaksuina. 

    Opiske­li­japoli­itikot taas vas­tus­taisi­vat tätä, vaik­ka luvut säädet­täisi­in niin, että opiske­li­ja net­toaa. Syitä en oikeas­t­aan edes ymmär­rä, mut­ta jotenkin se kai liit­tyy siihen mantraan, että opetuk­sen pitää olla mak­su­ton­ta, vaik­ka sit­ten se tulisi opiske­li­jalle itselleen kuin­ka kalli­ik­si tahansa…

    1. Olisi paljonyksinker­taisem­paa, jos opin­tora­haa nos­tet­taisi­in 250 euroa niin, että se olisi työt­tömyysko­r­vauk­sen ja sairaus­päivära­han tasol­la ja ero­tus perit­täisi­in takaisin lukukausi­mak­suna, mut­ta opiske­li­ja­jär­jestöille lukukausi­mak­su on suuri saatana. Koko sanaa ei saa edes mainita. 

      Tuo lause “Jos opiske­li­jalle saal­li­taan … sal­lia palkkatyö” on jok­seenkin suo­ra sitaat­ti virkamieheltä.

  5. Onko sairaslo­ma­lle ole­va opiske­li­ja oikeutet­tu opiske­li­ja-alen­nuk­si­in? Saako hän opiskel­la? Kuin­ka paljon? Mitä jos hän opiskeleekin liikaa? Kuin­ka mon­ta tuk­i­hake­mus­ta pitää yhteen­sä tehdä? Olete­taanko tosi­aan, että opiske­li­ja, joka tekemät­tä mitään saa tut­tua ja tur­val­lista opin­to­tukea, raa­hau­tuu sairaana KELAn toimis­toon selvit­tämään sairaslo­man kiemuroi­ta ilman että on työ­nan­ta­jaa potki­mas­sa vauhtia?

    Opiske­li­jan kannal­ta­han olisi ideaalia, että sairas­tut­tua ei tarvitse mitään KELAa miet­tiä, vaan opin­to­tu­ki juok­see nor­maal­isti. Sil­lä on elänyt ennenkin, niin elää nytkin. Ei tarvitse pohtia tuk­i­lap­pu­jen ääressä kuin­ka opiskelukykyi­nen on, eikä tarvitse stres­sa­ta onko vahin­gos­sa opiskel­lut liikaa. Jo nyt opiske­li­ja joutuu stres­saa­maan ettei menetä jälkikä­teen opin­to­tukia kos­ka opiske­li liian vähän tai teki liikaa töitä. Jos palet­ti­in vielä lisätään pelko siitä, että menet­tää sairaspäivära­hat kos­ka opiske­li liikaa, niin elämä menee jo kohtu­ut­toman vaikeaksi.

    Opin­totuen vika sairaalle opiske­li­jalle on tosi­aan se, että ne kulut­taa tukikuukau­sia. Toisaal­ta, onko se ongel­ma? Niitähän saa jo nyt lisää takau­tu­vasti jos opin­not ovat viivästyneet sairau­den takia. Pitäisi vain muut­taa käytän­tö jous­tavam­mak­si, jot­ta opiske­li­ja voisi anoa niitä lisäkuukau­sia heti kun jak­saa, eikä vas­ta valmis­tu­misen kyn­nyk­sel­lä. Voisiko jopa ajatel­la että lääkäri tai hoita­ja voisi myön­tää niitä lisäkuukau­sia suo­raan, samaan tyyli­in kuin sairaslo­maa? Nythän niitä saa hakea vas­ta kun on n. vuo­den ver­ran opin­to­ja jäl­jel­lä. Se aiheut­taa turhaa stres­siä, kun opiske­li­ja jol­la on vuosi tukikuukau­sia ja kak­si vuot­ta opin­to­ja jäl­jel­lä, joutuu ole­maan vuo­den epäti­etoisu­udessa siitä, riit­tävätkö tukikuukaudet valmis­tu­miseen. Samal­la kun myön­netään tukikuukaudet, KELA voisi ottaa ne huomioon opin­tomen­estyk­sen valvon­nas­sa. Jos opiske­li­ja on puo­livuot­ta puo­lite­hoinen, lääkäri myön­tää kolme kuukaut­ta lisä­tukikuukau­sia ja KELA odot­taa vain kuu­den tukikuukau­den edestä suorituk­sia siltä vuodelta. Vaikut­taa simppeliltä.

    Ain­oa ongel­ma on tietysti se, että opiske­li­ja joutuu “sairas­ta­maan velak­si”. Jos se nyt on niin kauheaa, niin kai KELA voisi mak­saa opiske­li­jalle jonkun sopi­van könt­tä­sum­man samal­la kun hän hakee ne lisäkuukaudet? Vaik­ka se opin­totuen ja sairaspäivära­han ero­tus, mitä se sit­ten onkaan, joku sata euroa per myön­net­ty lisätukikuukausi.

    Kai opiske­li­jalle voi antaa luvan sairaslo­maan, mut­ta se on tukimuo­to joka on suun­nitel­tu työssäkäyville, jol­loin se sopii todel­la huonos­ti opiske­li­jaan. Jo se, ettei sitä nytkään käytän­nösä haeta vaik­ka sil­lä tosi­aan saa selvää taloudel­lista etua, lie­nee osoi­tus siitä että se on jär­jestelmänä huonos­ti opiske­li­jalle sopi­va. Aika paljon tarvit­see purkkaa että se palvelisi tarkoi­tus­taan. Tun­tu­isi absur­dil­ta että opiske­li­ja saa opiskel­la täysi­pain­ois­es­ti sairaslo­ma­l­ta, kuten nyt ilmeis­es­ti muut sairaslo­ma­laiset saa­vat. Aivan yhtä absur­dil­ta tun­tu­isi kieltää opin­not kokon­aan, jos opiske­li­ja on vain osit­tain opin­tokykyi­nen. Mikä tahansa välimuo­to on väistämät­tä käytän­nössä mon­imutkainen, han­kalasti hah­motet­ta­va, huonos­ti ennustet­ta­va ja kaik­in­tavoin type­r­ää byrokra­ti­aa. Sairaslo­ma sopii sel­l­aisille, jot­ka ovat pitkään ja täysin opin­tokyvyt­tömiä. Ei ole mitään järkeä että lievää masen­nus­ta pote­va on jol­lain ihme 20% sairaslo­ma­l­la läh­es koko opiskelu­aikansa. Siinähän sitä vas­ta masen­tuu, jos joutuu sekä opin­to­tu­ki- että sairaspäivära­ha ‑byrokra­ti­aa jatku­vasti ymmärtämään.

  6. Lukukausi­mak­sut eivät tätä ongel­maa ratkaise. Pitäisikö sairas­tuneen opiske­li­jan sit­ten hakea jotain mak­sun alen­nus­ta yliopis­tol­ta, sen lisäk­si että hakee KELAl­ta sairaspäivära­ho­ja? Vai menisikö tieto per­ille suo­raan? Saisiko silti suorit­taa opin­to­ja, vaik­ka lukukausi­mak­su on pienennetty?

    Alun­perin ajat­telin että tämä ongel­ma johtuu tästä mak­sut­toman koulu­tuk­sen absur­di­ud­es­ta, mut­ta ei se tai­da niin olla. Tämä on han­kalaa, kos­ka me ollaan yhteiskun­tana päätet­ty, että sairaille pitää mak­saa rahaa. Se on jalo aja­tus, mut­ta käytän­nössä han­kala, kos­ka ihmis­ten, ainakaan opiske­li­joiden, sairas­tu­mi­nen ei ole binääri­nen valinta.

  7. Mik­si lukukausi­mak­sus­ta pitäisi saa­da alen­nus­ta sairas­tut­tuaan? Eihän opiske­li­ja nytkään sairas­tut­tuaan saa sairaspäivära­haa, joten mitään net­to­hait­taa ei olisi siitä, että opin­to­tu­ki nos­tet­taisi­in sairaspäivära­han tasolle ja perit­täisi­in lukukausi­mak­su ihan nor­maal­isti. Sil­loin sairaspäivära­hal­la olo ei muut­taisi rahan määrää, mut­ta ei kulut­taisi opin­to­tukikuukau­sia. Eikö tämä ollut se pointti?

    Toisaal­ta, ekvi­va­lent­ti sys­tee­mi saataisi­in siitä, että opin­tukikuukau­sia saisi lisää lääkärin­todis­tus­ta vas­taan. En näe tässäkään mitään eri­tyisem­pää ongelmaa.

  8. Mie­lenki­in­toisel­la taval­la Soin­in­vaara val­ot­taa miten liialli­nen sään­nöstö jäyk­istää ja mon­imutkaistaa. Aivan saman­laista on vero­lakien osalta. Esim. kiin­teistöverossa pitää mit­tail­la ker­rosko­rkeuk­sia, onko kuis­te­ja, keskustläm­mi­tyk­siä ym.. Lop­ul­ta ollaan tilanteessa jos­sa on luo­tu todel­la jäykkä sys­tee­mi, joka ei oikein taivu mihinkään suun­taan ja aiheut­taa itsessään jo ongelmia.

    Onko sosi­aal­i­tur­van suh­teen käynyt niin, että kun tavoitel­laan oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja yritetään ehkäistä väärinkäyt­töä onkin tul­tu tilanteeseen jos­sa on val­tavasti nip­pelisään­töjä, joiden takia kokon­aisu­us onkin jäykkä ja ei oikein sovel­lu kun­nol­la kellekkään.

    Paljonko kus­tan­nuk­sia aiheut­taa näi­den nip­pelisään­tö­jen luo­ma epäideaal­isu­us ver­rat­tuna siihen mitä taloudel­lista hyö­tyä niil­lä yritetään tavoitella?

  9. tiedemies:

    Yhtäältä tämä tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, eihän kukaan voi olla noin kau­nainen kaikkein köy­himpiä kohtaan

    Opiske­li­jat eivät todel­lakaan ole kaikkein köy­himpiä. He ansait­se­vat elämän­sä aikana keskimäärin enem­män kuin nykyiset veronmaksajat.

    Mik­si tämä jär­jestelmä on näin mon­imutkainen? Eikö olisi yksinker­taisem­paa, että min­imi­sairaspäivära­hat, opin­totuet, yms. kaik­ki nämä min­imi­ra­hat oli­si­vat saman suu­ruisia, ja jos opiske­li­joiden halu­taan investoivan tule­vaisu­u­teen­sa, niin perit­täisi­in se ero­tus sit­ten lukukausimaksuina.

    WORD.

  10. Opiske­li­jan sairas­tamises­sa yksi ongel­ma on, etteivät sairaspäivät ole sama­nar­voisia. “Joul­u­lo­maa” ei opin­totues­sa ole, joten välipäiv­inä sairas­t­a­mi­nen ei peri­aat­teessa hidas­ta opin­to­ja. Sen sijaan kevään tent­tikaudel­la (pahim­paan koivun siitepölyaikaan) muu­ta­man päivän sairas­t­a­mi­nen voi syödä koko kevään opintopisteet.

  11. “Opiske­li­jat eivät todel­lakaan ole kaikkein köy­himpiä. He ansait­se­vat elämän­sä aikana keskimäärin enem­män kuin nykyiset veronmaksajat.”

    Ne joutu­vat hoita­maan val­tion velan­mak­sun, velan­oto­ssa pää tulee vetävään käteen ja mak­sun aika koit­taa. Sit­ten ne joutu­vat hoita­maan sen ylimääräisen taakan, mikä tulee huolto­suh­teen vinou­tu­mis­es­ta. Sit­ten vielä pitäisi kek­siä ne uudet työ­paikatkin vielä, kun työt ovat siir­tyneet muualle. BKT:n tässä rojahti oikein kun­nol­la, joten haastet­ta tulee riit­tämään. Eiköhän tässä sekin nähdä, että joudu­taan pakos­ta sopeut­ta­maan työvoimakus­tan­nuk­set kil­pailukykyisem­mäk­si, joten se siitä elämän­sä aikana ansaitsemisesta.

    Tehdään noin puo­let vuo­den työa­jas­ta taksvärkkiä val­ti­olle, eikä sekään edes riitä, silti talous on kestämät­tömässä tilanteessa ja kaiken­lisäk­si tulon­hank­innal­ta on putoa­mas­sa poh­ja, ellei jostain nyt äkkiä kek­sitä jotain jota noi muut voisi­vat halu­ta. Aika heikol­ta näyt­tää. Tässä maas­sa koh­ta ei kan­na­ta tehdä mitään muu­ta työtä, kuin olla ammattipoliitikkona.

  12. opiske­li­ja­jär­jestöille lukukausi­mak­su on suuri saatana.

    Siihen on syyn­sä. Kun tuom­moinen päätös ker­ran tehdään, on sit­ten hyvin help­poa kokoomushenkisen poli­itikon nos­taa lukukausi­mak­sua. Ja kos­ka mak­sua ei olla lainkaan koplat­tu mukaan opin­to­tu­keen, sitä var­masti nos­te­taan myöhem­min ilman mitään yhteishark­in­taa. Tämä on klassi­nen slip­pery slope, jon­ka ehdot­ta­ja on joko type­r­ys tai pyrkii saa­maan Suomeen mak­sullisen koulutuksen.

    Lisäk­si mak­su on type­rä sel­l­aisille, jot­ka eivät opin­to­tukea saa eli vaikka­pa ulko­maalaisille. Jos nimit­täin yksikin näistä pää­tyy Suomeen työsken­telemään ja asumaan tai edes muu­ta­mas­ta tulee “suomen­mieli­nen”, yhtälö on meille posi­ti­ivi­nen. Pahim­mas­sakaan tapauk­ses­sa se ei ole merkit­tävästi negatiivinen.

    Hölmöin­tä asi­as­sa kuitenkin on se, että mikäli helpoin tapa ratkaista ongel­ma on kier­rät­tää rahaa luukul­ta toiselle, kat­sel­laan taas pui­ta eikä met­sää. “Ratkaisu” ei kelpaa.
    Eiköhän kansalais­palk­ka ratkai­sisi tämänkin.

  13. Osmo Soin­in­vaara: “Olisi paljonyksinker­taisem­paa, jos opin­tora­haa nos­tet­taisi­in 250 euroa niin, että se olisi työt­tömyysko­r­vauk­sen ja sairaus­päivära­han tasol­la ja ero­tus perit­täisi­in takaisin lukukausi­mak­suna, mut­ta opiske­li­ja­jär­jestöille lukukausi­mak­su on suuri saatana. Koko sanaa ei saa edes mainita.”

    Pitäisi nos­taa, kyl­lä, mut­ta mik­si mitään pitäisi per­iä takaisin? Olisiko siinä jotain liikaa? Ei olisi. Ja sit­ten: ks. ensim­mäi­nen kommenttini.

    “Tuo lause “Jos opiske­li­jalle sal­li­taan … sal­lia palkkatyö” on jok­seenkin suo­ra sitaat­ti virkamieheltä.”

    Miten niin “jos” — onhan opiske­li­jalle palkkatyö sal­lit­tu, nykyisel­lä tuk­i­ta­sol­la suo­ras­taan pakollinen.

  14. Tarkoit­taako ilmainen opiskelu liikaa vai liian vähän opin­to­ja yhteiskunnallisesti.

  15. anonyy­mi:

    tai pyrkii saa­maan Suomeen mak­sullisen koulutuksen.

    mitä?! Väitätkö ihan pokkana, että jos joku ehdot­taa lukukausi­mak­su­ja, niin hän halu­aa Suomeen mak­sullisen koulutuksen!?

    On var­masti tul­lut opiskel­tua käytän­nöl­lisen filosofi­an laitok­sel­la yksi, jos toinenkin logi­ikan kurssi, että näin rohkean deduk­tion uskaltaa eet­teri­in päräyttää.

    Lisäk­si mak­su on type­rä sel­l­aisille, jot­ka eivät opin­to­tukea saa eli vaikka­pa ulkomaalaisille.

    No aivan var­masti on! Kyl­lä se on min­ullekin type­r­ää, että en saa rahan arvoista tavaraa kau­pas­ta ilmaisek­si. Kaup­pi­aalle ilmaisek­si anta­mi­nen se vas­ta type­r­ää olisikin.

    Jos nimit­täin yksikin näistä pää­tyy Suomeen työsken­telemään ja asumaan tai edes muu­ta­mas­ta tulee “suomen­mieli­nen”, yhtälö on meille positiivinen. 

    Ei se ihmisen koulut­ta­mi­nen nyt niin hal­paa oo, että yksikin työl­listynyt riit­täisi. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa, että kukaan ulko­maalainen ei työl­listy­isi Suomeen yhtälö on tietysti merkit­tävästi negatiivinen.

    Raimo K:

    Olisiko siinä jotain liikaa?

    Sinähän oot oikein kova regres­si­ivis­ten tulon­si­ir­to­jen puol­lus­ta­ja. Köy­hät vaan kyykkyyn. Ekana halu­at haalia työt­tömien ja heikko-osais­ten rahat ammat­tili­it­to­jen jäse­nille ja nyt halu­at veron­mak­sajien rahat opiske­li­joille, jot­ka ovat rikkaampia kuin veronmaksajat.

  16. Lisäk­si mak­su on type­rä sel­l­aisille, jot­ka eivät opin­to­tukea saa eli vaikka­pa ulko­maalaisille. Jos nimit­täin yksikin näistä pää­tyy Suomeen työsken­telemään ja asumaan tai edes muu­ta­mas­ta tulee “suomen­mieli­nen”, yhtälö on meille posi­ti­ivi­nen. Pahim­mas­sakaan tapauk­ses­sa se ei ole merkit­tävästi negati­ivi­nen.

    Näin juh­la­puheis­sa. Todel­lisu­us on aivan toinen. Etenkin EU:n ulkop­uolelta tule­vis­sa opiske­li­jois­sa on ehkä jopa suo­ma­laisi­akin suurem­pi osu­us sel­l­aisia, joil­la ei ole yksinker­tais­es­ti mitään eväitä oppia tärkeimpiä asioi­ta. Sen ver­ran täy­tyy toiseen suun­taan sanoa, että on siel­lä niin välkkyjäkin enemmän. 

    Ne välkyt vaan eivät tup­paa jäämään tänne sit­ten mil­lään. Kaukoidästä tule­vat lähtevät koti­in, kehi­tys­maista tule­vat USA:han tai johonkin vau­raam­paan Euroopan maa­han ja drop-out­it, joi­ta on aika paljon, jäävät tänne. Tietenkään asia ei ole kokon­aan näin, mut­ta tältä se ainakin näyttää.

  17. “johonkin vau­raam­paan Euroopan maahan”

    Kyl­lä Suo­mi on (tai oli) ihan Euroopan vau­raimpia mai­ta. Syyt lähtöön on muual­la. Suo­mi kai pysty kil­paile­maan sek­sikkyy­dessä vain jonkun Lat­vian tai Bul­gar­i­an kanssa. Ja Bul­gar­i­as­sakin on kul­taiset hiekat (vai mikä se on). Joku saat­taa Suomes­sa arvostaa väki­val­lat­to­muut­ta ja muutenkin tur­val­lisu­ut­ta tai luon­toa ja rauhal­lisu­ut­ta. Onhan niitä muitakin syitä jäädä, kuten koul­u­laitos, mut­ta ne eivät ole niin san­otusti sek­sikkäitä eli seikkailu­ja ja suuria lupaavia asioita.

    OPM:n toimikun­ta­han suun­nit­teli, että tulisi ton­nin lukukausi­mak­su ja samal­la vuosit­taista opin­to­lainaa korotet­taisi­in samal­la sum­mal­la. Virkkunen tämän jo torp­pasi. Eikä se tosi­aan kuu­losta oikeal­ta. Eikö lukukausi­mak­su kuu­luisi kor­va­ta jotenkin sosi­aal­isin perustein, van­hempi­en tulo­jen perus­teel­la tai jotain? 

    Ehkä ehdo­tus olikin vain strate­gi­nen siir­to. Seu­raa­va ehdo­tus on “lievem­pi” ja oikeu­den­mukaisem­pi ja sik­si vi toivoa, että menee läpi.

  18. Art­turi yrit­ti kommentoida:

    Raimo K:
    Olisiko siinä jotain liikaa?
    (siis jos opin­to­tu­ki olisi toimeen­tu­lotuen suuruinen)

    “Sinähän oot oikein kova regres­si­ivis­ten tulon­si­ir­to­jen puol­lus­ta­ja. Köy­hät vaan kyykkyyn. Ekana halu­at haalia työt­tömien ja heikko-osais­ten rahat ammat­tili­it­to­jen jäse­nille ja nyt halu­at veron­mak­sajien rahat opiske­li­joille, jot­ka ovat rikkaampia kuin veronmaksajat.”

    Tässä ns. kom­men­tis­sa nyt ei ole mitään järkeä. Ekana en halua “haalia työt­tömien ja heikko-osais­ten rahat ammat­tili­it­to­jen jäse­nille” enkä ole koskaan niin sanonut. Mitenkähän se edes kävisi päinsä?
    Opin­to­tu­ki on kyl­lä liian alhainen ja läh­es pakot­taa opiske­li­jan töi­hin, jois­sa saa olla varovainen, että ei tien­aa “liikaa”, että opin­to­tukea ei per­itä takaisin. Voi olla, että jokunen opiske­li­ja on “rikkaampi kuin veron­mak­sa­jat”, mut­ta kai hän sit­ten mak­saa myös veroja?
    Opin­totuen pitäisi siis olla toimeen­tu­lotuen suu­ru­inen ja sidot­tu opin­to­suorituk­si­in ja valmis­tu­miselle pitäisi aset­taa määräai­ka (johon voisi perustel­lus­ta syys­tä, ei työn­teon vuok­si, saa­da lykkäys­tä). Jos joku on niin reipas, että opin­to­suori­tusten lisäk­si halu­aa käy­dä töis­sä, sieltä saadun lisäan­sion ei pitäisi kiin­nos­taa ketään, sel­l­aisia akti­ivisia ihmisiä juuri tarvitaan.
    Niin että mitäpäs jos Art­turi kävis­it itse tekemässä muu­ta­man kyykkyyn-ylös har­joituk­sen, mieluim­min rait­ti­is­sa ilmassa.

  19. Mitenkän mä oikein pär­jäsin 60-luvul­la TKK:ssa yksin­huolta­ja- myyjän poikana? Toki asuin kotona Hert­toniemessä, joten asumiskus­tan­nuk­sia ei ollut, ja matkaku­lut kohtu­ullisia. Ei sil­loin ulkopaikkakun­ta­lais­tenkaan tila nyt kauhean surkeal­ta tun­tunut, vaikkei­vat öky­taloista olleetkaan.
    Mis­sä tää nyky­poruk­ka oikein kul­kee? Pitää ilmeis­es­ti mak­saa ihan kaik­ki ja vielä liitte till, jot­ta suos­tu­vat opiskelemaan.
    Töitä voi tehdä ainakin osit­tain, vaik­ka opiskeleekin (oma ja 2 pojan koke­mus). On se tietysti suuri har­mi ja riesa, kun joutuu raho­jen eteen tekeen edes papere­i­ta jon­nekin. Voi hyvä tavaton!

  20. mitä?! Väitätkö ihan pokkana, että jos joku ehdot­taa lukukausi­mak­su­ja, niin hän halu­aa Suomeen mak­sullisen koulutuksen!?

    On var­masti tul­lut opiskel­tua käytän­nöl­lisen filosofi­an laitok­sel­la yksi, jos toinenkin logi­ikan kurssi, että näin rohkean deduk­tion uskaltaa eet­teri­in päräyttää.

    Jos kyseessä oli sairaus­päivära­han tms. mak­samis­vaikeuk­sien kor­jaamisek­si tehty ehdo­tus, jos­sa mak­sun ver­ran korotet­taisi­in ole­mas­saole­via tukia, niin pitäisi tyh­mem­mänkin Art­turin ymmärtää, ettei itse ehdo­tus suo­ranais­es­ti pitänyt sisäl­lään mitään todel­lista opetuk­sen mak­sullisu­ut­ta vaan se on enem­mänkin ole­mas­sa in poten­tia.

    Ei tek­isi Art­turillekaan huonoa logi­ikan tai lukemisenymmärtämisen kurssit.

  21. Opin­to­jen tekemisessä edes osit­tain mak­sullisek­si olisi järkeä, jos asi­akas (opiske­li­ja) täl­löin voisi edes jol­lain tavoin vaikut­taa osta­maansa palvelu­un (opetuk­seen). Yliopis­tois­sa ja korkeak­ouluis­sa tar­jo­taan erit­täin hyvän opetuk­sen lisäk­si myös erit­täin huonoa ope­tus­ta ja pro­fes­sorikun­nas­sa löy­tyy erit­täin hyvin ja tun­nol­lis­es­ti työn­sä hoitavien ohel­la myös erit­täin huonos­ti työn­sä tekeviä.

  22. Osmo :
    #
    SATA-komite­as­sa lop­ul­ta ymmärsin, mitä Kuuskos­ki tarkoit­ti sil­lä, että on vain hyvä, jos ei tunne asioi­ta liian hyvin. Jos tun­tee joka ikisen met­sän puun, oksan ja havun­neu­lasen, niiden syn­ty­his­to­ri­an ja tarkoituk­sen, ei pysty laa­ti­maan suun­nitel­maa met­sän uudistamiseksi.
    #

    No minä aikoinani pääsin Val­metille työhön, kun Damat­ic jär­jestelmää paran­net­ti­in. Työhön pääsyni syynä oli se, että en tunne aikaisem­paa Damat­ic­cia — että tehdään vaan uudem­pi ja parem­pi Damat­ic­ci — hmmpphh 

    Mut­ta help­po on korkeal­la hallinnon tasol­la maalail­la ja siir­rel­lä rahasäkke­jä momen­til­ta toiseen.

    Mut­ta minä ainakaan työssäni käytän­nön tasol­la en ollut oikeutet­tu tekemään arvioin­te­ja väärään suun­taan — kat­sot­tuna asi­akkaan näkökulmasta.

    Oli se Jor­ma sen ver­ran kova mies kun rem­mi­in tuli, että 30-vuot­ta van­hat busi­ness-areatkin hävitettiin.

  23. “Mis­sä tää nyky­poruk­ka oikein kul­kee? Pitää ilmeis­es­ti mak­saa ihan kaik­ki ja vielä liitte till, jot­ta suos­tu­vat opiskelemaan.
    Töitä voi tehdä ainakin osit­tain, vaik­ka opiskeleekin (oma ja 2 pojan koke­mus). On se tietysti suuri har­mi ja riesa, kun joutuu raho­jen eteen tekeen edes papere­i­ta jon­nekin. Voi hyvä tavaton!”

    Ongelma­han on nimeno­maan se, että asumiseen ja elämiseen menevien raho­jen jäl­keen ei nykypäivänä opiske­li­jalle jää juurikaan rahaa käteen. Siihen kun vielä lisätään koulus­sa tarvit­ta­vat väli­neet niin se viekin jo sit­ten lop­ut. Onnel­lisia ovat ne, jot­ka voivat asua van­hempi­en­sa luona ilmaisek­si opin­to­jen ajan.
    Opiske­li­joiden puoles­ta närää aiheut­taa se, että kokon­aan sosi­aalietuuk­sil­la elävät joista uskoak­seni suuren­su­uri osa ei tule ikinä merkit­tävää määrää töitä tekemään, eli tuot­ta­vat yhteiskun­nalle per­snet­toa, saa­vat parem­man toimeen­tu­lon kun niinkut­su­tut “tule­vaisu­u­den toiv­ot”, opiske­li­jat. Opin­to­lainaa nos­ta­mal­la voi sit­ten elin­ta­son­sa nos­taa sinne sosi­aalietuuk­sista naut­tivien tasolle.
    On tot­ta, että opiske­li­joil­la on sel­l­ainen hieno mah­dol­lisu­us kuin työn­teko opiskelun ohel­la. Sos­sun eläteiltähän täl­läiset pienet tulot vietäisi­in suo­raan tuista.
    Et vaan var­maankaan arvaa kuin­ka help­poa on löytää töitä esimerkik­si nykyis­es­tä kotikaupungis­tani, jos­sa 20% asukkaista on opiske­li­joi­ta. Varsinkin niitä “opiskelun ohes­sa tehtäviä töitä”. Hak­i­joi­ta meinaan riit­tää. Ja sit­tenkin jos saat työn, niin riskit ovat tosis­saan siihen, että _et saa tehdä tarpeek­si vähän töitä_, ettet ylitä maag­ista rajaa. Ja toisaal­ta, jos istut koulus­sa 0800–1500 keskimäärin joka arkipäivä, jon­ka lisäk­si sit­ten teet vielä 20h/vko töitä + koulus­ta saata­vat tehtävät niin aika sankarisu­per­mies olet jos use­am­man vuo­den jaksat.

  24. Niin no, kun kir­joitin “vau­raam­paan” olin vähän huoli­ma­ton. Tietysti tarkoitin maa­ta, jos­sa koulute­tut tien­aa­vat paremmin.

    Minus­ta on jotenkin vähän lapsel­lista kuvitel­la, että suo­ma­lainen ilmainen koulu­tusjär­jestelmä — joka on kyl­lä ihan toimi­va sinäl­lään — takoisi sam­mon lail­la hyv­in­voin­tia sitä enem­män, mitä enem­män väkeä mei­dän yliopis­toi­himme ja korkeak­ouluhimme onnis­tu­taan tunke­maan. 90-luvul­la tätä alet­ti­in yrit­tää suo­ma­laisille ja jos­sain vai­heessa kek­sit­ti­in, että hei, haal­i­taan ulko­mail­takin kaik­ki tänne vaan. 

    Korostan, että minä en mitenkään vas­tus­ta ulko­maalais­ten yliopis­to- tms. opiskelua Suomes­sa sinän­sä. Mak­sut­tomien koulu­tu­s­paikko­jen jär­jestämi­nen kaikille, jot­ka viit­sivät tul­la, on vain minus­ta huono idea taloudel­lis­es­ti. Pitäisi olla edes joku porkkana siihen, että koulut­tau­tuneista olisi vas­taavasti jotain iloa myös lystin mak­sajille. Minä opetan kyl­lä ulkkare­i­ta ihan mielelläni.

  25. On tosi­aan tapana väit­tää, että Suomes­sa koulute­tut tien­aa­vat Suomes­sa selvästi huonom­min. Onko­han asi­aa kun­nol­la tutkit­tu vai perus­tuuko käsi­tys ammat­tili­it­to­jen — ja talous­toimit­ta­jien — pro­pa­gan­daan? Usein talous­toimit­ta­jat ainakin uno­hta­vat, että palkat määräy­tyvät niin san­o­tu­il­la “työ­markki­noil­la”. Ei kai voi olla, että Suomes­sa on kaikil­la aloil­la työn yli­tar­jon­taa, joka painaisi palkat alle BKT:lta köy­hempi­en maid­en tason. Insinööre­jä kyl­lä kai on niin paljon, että kan­nat­taa harki­ta työsken­te­lyä ulko­mail­la. Eikä edes verot ole kovin korkeat, vaik­ka niinkin on tapana väittää.

  26. Raimo K:

    Voi olla, että jokunen opiske­li­ja on “rikkaampi kuin veron­mak­sa­jat”, mut­ta kai hän sit­ten mak­saa myös veroja?

    Ei. Opiske­li­jat ovat ryh­mänä rikkaampia kuin nykyiset veron­mak­sa­jat keskimäärin ja he eivät mak­sa vero­ja, kos­ka heil­lä ei ole juuri tulo­ja. (Tietysti he mak­sa­vat tule­vaisu­udessa niistä suurista tulois­taan veroa…) Point­ti on vaan se, että varsinkin korkeak­oulu­opin­to­jen tukem­i­nen on rahan ottamista veron­mak­sajil­ta ja sen jakamista yhteiskun­nan hyväosaisimmille.

    Jos joku on niin reipas, että opin­to­suori­tusten lisäk­si halu­aa käy­dä töis­sä, sieltä saadun lisäan­sion ei pitäisi kiin­nos­taa ketään, sel­l­aisia akti­ivisia ihmisiä juuri tarvitaan.

    Tästä oon ehdot­tomasti samaa mieltä.

    anonyy­mi:

    Ei tek­isi Art­turillekaan huonoa logi­ikan tai lukemisenymmärtämisen kurssit.

    hihi­hi­hi… oot hyvässä seuras­sa tämän keho­tuk­sesi kanssa.

  27. “Opiske­li­joiden puoles­ta närää aiheut­taa se, että kokon­aan sosi­aalietuuk­sil­la elävät joista uskoak­seni suuren­su­uri osa ei tule ikinä merkit­tävää määrää töitä tekemään, eli tuot­ta­vat yhteiskun­nalle per­snet­toa, saa­vat parem­man toimeen­tu­lon kun niinkut­su­tut “tule­vaisu­u­den toiv­ot”, opiskelijat.”

    Kun yleis­tetään sosi­aalietuuk­sil­la elävät, niin se johtaa väit­teeseen joka ei täysin pidä paikkaansa. Esmerkik­si toimeen­tu­lotuen suh­teen se kuin­ka paljon toimeen­tu­lo­tukea yksilö saa, niin siinä on aika paljon heit­toa. Ei voi­da mitenkään laskea niin, että kun toimeen­tu­lo­tu­ki on lain mukaan näin ja näin paljon, niin sil­loin­han köy­hä sen saa. Tämä on täysin virheelli­nen tulk­in­ta. Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­se­taan meno­jen mukaan. Se ei ole saman­lail­la automaat­tista tukea, kuin opin­to­tu­ki. Eli kun olet opiske­li­ja niin opin­to­tu­ki kilah­taa joka kuukausi tilille. Näin ei käy toimeen­tu­lotuen osalta, vaan joka kuukausi tilanne hark­i­taan erikseen.

    Opiske­li­joiden osalta on jäänyt liian vähälle huomi­olle myös se seik­ka, että kesäaikana etenkin laman aikana entistä suurem­pi joukko opiske­lioi­ta joutuu toimeen­tu­lotuen asi­akkaak­si, kos­ka käytän­nössä kesäaikana suoritet­tavia opin­to­ja on hyvin vähän tar­jol­la. Tästä syys­tä olisi järkevää lyhen­tää opiske­li­joiden kesälo­maa, se nopeut­taisi valmis­tu­mista ja myös vähen­täisi toimeen­tu­lotuen kus­tan­nuk­sia tältä osin.

  28. Onko­han tehty minkään­laista laskel­maa siitä, minkä ver­ran tänne esimerkik­si yliopis­toi­hin opiskele­maan tullei­ta ulkkare­i­ta jää lop­ul­ta Suomeen?

    Minä sain aikanaan kovinkin pahaa kar­maa, kun kri­ti­soin sitä, että TKK:lla jär­jestetään kiinankielisiä ryh­miä mm. tietokoneen käytössä. Perustelu jär­jeste­lylle oli se, että kun meil­lä on kuitenkin kiinankielisiä assis­tent­te­ja ja kiinaksi opetet­tuna ko. henkilöt oppi­vat asi­at parem­min (kuten var­maan onkin).

    Kuitenkin minus­ta on erit­täin merkit­tävä ongel­ma, että nämä kiinalaiset eivät ole juuri ollenkaan kos­ke­tuk­sis­sa oman ryh­män­sä ulkop­uolisi­in, eikä tähän minus­ta pitäisi mitenkään rohkaista, kos­ka se vähen­tää huo­mat­tavasti toden­näköisyyt­tä siihen, että nämä tyyp­it jäi­sivät tänne tekemään jotain tuottavaakin.

    Eräs ystäväni puhuu äidinkie­lenään kiinaa, jon­ka vuok­si olen jonkin ver­ran ollut tekemi­sis­sä maini­tun yhteisön kanssa, ja sen perus­teel­la sanois­in, että ko. yhteisön vuorovaiku­tus muiden kanssa on suo­ras­taan häm­mästyt­tävän vähäistä. En tiedä mis­tä se johtuu.

    Ja kun jonkin ver­ran suo­ma­laisia työ­markki­noi­ta tun­nen, niin suh­teet ja henkilöko­htainen tun­tem­i­nen on erit­täin tärkeää. Myös suomen kie­len osaami­nen olisi suo­tavaa useim­mil­la aloil­la. Epäilen, ettei tuostakaan yhteisöstä monikaan tule Suomeen jäämään, jol­loin vähän ihme­tyt­tää, että mitähän vastinet­ta veron­mak­sa­jat mah­ta­vat touhus­ta saada.

    Opin­to­jen mak­sullisu­us toki ratkai­sisi ongel­man, mut­ta minus­ta sen sijaan että “halu­taan olla kan­sain­välisiä kos­ka halu­taan olla kan­sain­välisiä” ‑mantran sijaan olisi tarpeen myös pohtia sitä, mikä tämän toimin­nan tarkoi­tus lop­ul­ta on.

    Kari

  29. Viimeisin kohu lukukausi­mak­su­ista ker­tonee, mik­si poli­ti­ik­ka on sel­l­aista kuin on. Kokoomus­laista min­is­ter­iä huude­taan vas­tu­useen siitä, että työryh­mässä on joku ottanut esille lukukausi­mak­sun — vaik­ka min­is­teri välit­tömästi otti kan­taa asi­aa vas­taan. Tämän jäl­keen poli­itikot var­maan pistävät entistä kovem­man liean virkami­esten kaulaan, ettei virkamiehen hark­it­se­ma­ton puhe aiheuta min­is­ter­ille harmia.

    Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta oli, että työryh­män vetäjä olikin demari. Mik­sei SDP:tä huudet­tu vastuuseen?

  30. Raimo K kirjoitti:

    “Tuo lause “Jos opiske­li­jalle sal­li­taan … sal­lia palkkatyö” on jok­seenkin suo­ra sitaat­ti virkamieheltä.”

    Miten niin “jos” – onhan opiske­li­jalle palkkatyö sal­lit­tu, nykyisel­lä tuk­i­ta­sol­la suo­ras­taan pakollinen. 

    Tajusit Raimo ihan väärin. Osmon lause oli:

    “Jos sairaalle opiske­li­jalle sal­li­taan opiskelu, sairaalle palka­nsaa­jalle pitää sal­lia palkkatyö”

    Eli oli puhe siitä, sal­li­taanko sairaalle opiske­li­jalle opiskelu, ja sal­li­taanko sairaalle työn­tek­i­jälle työn­teko.

    Työn­tek­i­jä toki saa opiskel­la sairaanakin. En tiedä saako sairas opiske­li­ja tehdä työtä? (Ja jos saa, saako sairas opiske­li­ja tehdä enem­män vai vähem­män työtä kuin ter­ve opiskelija?)

  31. Sam­po Smolan­der: “Tajusit Raimo ihan väärin. Osmon lause oli: “Jos sairaalle opiske­li­jalle sal­li­taan opiskelu, sairaalle palka­nsaa­jalle pitää sal­lia palkkatyö”
    Eli oli puhe siitä, sal­li­taanko sairaalle opiske­li­jalle opiskelu, ja sal­li­taanko sairaalle työn­tek­i­jälle työnteko.
    Työn­tek­i­jä toki saa opiskel­la sairaanakin. En tiedä saako sairas opiske­li­ja tehdä työtä? (Ja jos saa, saako sairas opiske­li­ja tehdä enem­män vai vähem­män työtä kuin ter­ve opiskelija?)”

    Jaa­ha. No, se oli vähän epä­selvästi kir­joitet­tu enkä liiem­min miettinyt.

  32. Art­turi: “Ei. Opiske­li­jat ovat ryh­mänä rikkaampia kuin nykyiset veron­mak­sa­jat keskimäärin ja he eivät mak­sa vero­ja, kos­ka heil­lä ei ole juuri tuloja.”

    Niin että opiske­li­jat ovat ryh­mänä eivät rikkaampia, mut­ta he eivät mak­sa vero­ja, kos­ka heil­lä ei ole tulo­ja??? Veron­mak­sa­jat ovat vähem­män rikkai­ta, kos­ka heil­lä on tulo­ja ja he mak­sa­vat veroa???
    Miten henkilö, jol­la ei ole tulo­ja, voi olla “rikkaampi”?

    Minus­ta alkaa yhä enem­män tun­tua siltä, että Art­turi se vaan hihit­telee ja heit­telee päät­tömyyk­siä — toisel­la koti­maisel­la tämä on “trolling” tai ehkä “trawl­ing”.
    Tai sit­ten hän on vaan köy­hä, jon­ka rahat ay-liike on vienyt.

  33. MIVa
    “Mitenkän mä oikein pär­jäsin 60-luvul­la TKK:ssa yksin­huolta­ja- myyjän poikana? Toki asuin kotona Hert­toniemessä, joten asumiskus­tan­nuk­sia ei ollut, ja matkaku­lut kohtuullisia.”

    Tämä sama asia taidet­ti­in käsitel­lä jo vuosi sit­ten täl­lä samal­la pal­stal­la. Jos sinä asuit 60-luvul­la himas­sa, niin täst voisi tehdä sen johtopäätök­sen että sul­la ei ollut asun­to- tai ruokaku­lu­ja. Sil­lä taval­la sinä pär­jäsit. Jos opiskelu­aikanasi suurin yksit­täi­nen kuluerä oli bus­silip­pu, niin help­po sitä on huudella. 

    Itse en edes ymmär­rä miten jotkut viit­sivät ehdot­taa suo­ma­laisen koulu­tuk­sen myymistä. Ymmärtäisin jos suo­ma­lainen koulu­tus olisi huip­puta­soa niin joo- ehkä, mut­ta varsinkin tiedeyliopis­tois­sa taso on paikoitellen sel­l­ainen, etten tiedä kuka moi­ses­ta maksaisi.

    OPM:n ideana oli saa­da koulu­tuk­ses­ta houkut­tel­e­vam­paa lait­ta­mal­la lukukausi­mak­sut, mikä kuu­lostaa jo ideana ihan pos­ket­toma­l­ta. Ei sitä koulu­tus­ta kukaan halua ostaa ellei siihen sat­sa­ta rankasti resursse­ja ennen myyn­nin aloittamista.

  34. Raimo K:

    Miten henkilö, jol­la ei ole tulo­ja, voi olla “rikkaampi”?

    Kato ei ne suuret tulot, vaan se omaisuus.

    Tai sit­ten hän on vaan köyhä

    Joo hei etköhän se voi nyt men­nä takas sinne hiekkalaatikolle kiusaa­maan pienempiäsi.

  35. Kari
    “Epäilen, ettei tuostakaan yhteisöstä monikaan tule Suomeen jäämään, jol­loin vähän ihme­tyt­tää, että mitähän vastinet­ta veron­mak­sa­jat mah­ta­vat touhus­ta saada.”

    Mis­tä läh­tien ulko­maalaisas­ioi­ta on Suomes­sa mietit­ty veron­mak­sajien näkökul­mas­ta? Tääl­lä Suomes­sa näistä asioista päät­tävien tavoit­teena tun­tuu ole­van haalia tänne mah­dol­lisim­man paljon ulko­maalaisia, ei hyö­tyä niistä. Kos­ka kuitenkin pääosa kansas­ta ja ilmeis­es­ti poli­itikois­takin vas­tus­taa, ovia ei kuitenkaan olla avail­tu Ruotsin tai Sak­san tapaan kaiken­maail­man tulijoille.

    Ilmeis­es­ti näistä asioista päät­tävi­in asemi­in hakeu­tuu sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka pitävät ulko­maalais­ten aut­tamista suo­ma­lais­ten hyö­tynäköko­htia tärkeämpinä.

  36. Art­turi, huumori on vaikea laji, joten leikin, että olit tosissasi. 

    Opiske­li­jat eivät ole sen rikkaampia tai köy­hempiä kuin kukaan muukaan. Jos ote­taan intertem­po­raa­li­nen tarkastelu, niin aloit­tavien opiske­li­joiden joukos­sa on taku­ul­la paljon köy­hiä, mie­len­ter­veysongel­maisia, alko­holis­te­ja, vam­mau­tunei­ta, kuollei­ta jne. jo muu­ta­man vuo­den päästä opiskelun aloittamisesta. 

    Ihmistä ei voi kohdel­la ryh­män edus­ta­jana, joten yksit­täistä opiske­li­jaa ei voi kohdel­la automaat­tis­es­ti yksilönä jos­ta tulee muu­ta­man vuo­den päästä yksi “Her­roista” — kuten eräs van­hempi kom­mu­nisti joskus selit­ti mik­si opiske­li­jat ovat ja hei­dän kuu­luukin olla pohjasakkaa.

  37. Tiedemies:

    Opiske­li­jat eivät ole sen rikkaampia tai köy­hempiä kuin kukaan muukaan.

    Tot­takai ovat. He ovat valikoitunut joukko, joka ei ole todel­lakaan valikoitunut sattumanvaraisesti.

    Ihmistä ei voi kohdel­la ryh­män edustajana

    häh? Mitä tämä tarkoit­taa? Yritätkö sanoa, että esim. tyt­tö­jen koulunkäyn­tiä ei voisi aloit­taa puoli vuot­ta aikaisem­min kuin poikien, kos­ka joku tyt­tö ei ehkä ole sil­loin vielä koulukyp­sä, vai mikä tämä point­ti oikein on? Tot­takai ihmis­ten omi­naisuuk­sia voi käsitel­lä tilas­tol­lis­es­ti, ihan samal­la taval­la kuin mitä tahansa muutakin.

    Jos opiske­li­jat ovat rikkaampia kuin ihmiset keskimäärin, niin jos ote­taan rahaa ihmisiltä ja annetaan se opiske­li­joille, niin tämä on sama kuin otet­taisi­in rahaa köy­hiltä ja annet­taisi­in rikkaille. Minus­ta täl­lainen on hyvin vas­ten­mielistä toimintaa.

  38. Minus­ta tämä tun­tuu pieneltä ongel­mal­ta ver­rat­tuna siihen miten keski­as­teel­la opiskel­e­van yksin asu­van asum­is­lisä määräy­tyy. Minus­ta sen pitäisi kuu­lua kaikille kodin ulkop­uolel­la asu­valle 18 vuo­ti­aalle, myös keskiasteella.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.